Miten asumiskulut vaikuttavat elatusmaksuun? Onko elatusvelvollisen asumiskuluille minkäänlaista kohtuullista ylärajaa? Jos perhe ostaa luksusasunnon ja pitää sen remonteilla luksuskunnossa, voidaanko kaikki asumismenot todella vähentää elatuskyvystä?
Ex-puolison tulot ovat noin 4500€. Hän on naimisissa ja hänen puolisonsa tienaa suurin piirtein saman verran. Uusperheessä asuu lisäksi 2 uuden puolison lasta.
Omat tuloni ovat 3500€. Asun 2 lapsemme kanssa yksinhuoltajana ja tuen 19-vuotiasta kodin ulkopuolella asuvaa lastamme (siis kaikki 3 lasta ovat minun ja ex-puolison yhteisiä). Tämän lisäksi elatan asumis-, ruoka- ja virkistyskulujen osalta yhtä luonamme asuvaa lasta, joka ei ole omani ja josta en saa minkäänlaista tukea mistään (vakavasti sairaalta minimituloilla elävältä ystävältä en viitsi mitään vaatia). Minulla ei ole avio- eikä avopuolisoa jakamassa asumistuloja eikä minulla ole edes minkäänlaista seurustelusuhdetta. En saa asumistukea tai muitakaan sosiaalietuuksia.
Puoliso ei maksa mitään tukea 19-vuotiaalle eikä mitään tukea 17-vuotiaalle sillä perusteella, että 17-vuotiaalla on omia tuloja (noin 500€ /kk). Minä taas en vaadi 17-vuotiasta osallistumaan asumis- tai elinkustanuksiin. Vaan hänen tulonsa ovat nuoren omaa kk-rahaa sekä pääosin kartuttavat nuoren omia säästöjä.
Kun kaiken tämän jälkeen laskemme elatuskykyämme, puoliso väittää, että hänen elatuskykynsä on reilusti pienempi kuin minun elatuskyky hänen suurten asumiskulujensa perusteella. Voiko tämä olla totta? Voiko enemmän tienaavan ja avioliitossa toisen hyvin tienaavan kanssa elävän elatuskyky olla pienempi kuin yksinhuoltajana elävän pienituloisemman vanhemman elatuskyky? Onko asumiskuluilla olemassa minkäänlaista kohtuullisuusrajaa? Voiko tällaisessa tilanteessa elatusmaksu jäädä alle kunnan maksaman minimin, niin että elatusvelvollinen maksaa tuon alle miniminkin vain yhdestä lapsesta?
Asumiskulut ja elatuskyky
21
3776
Vastaukset
- eetetö
Ei ole mitään tarkkoja rajoja, puhutaan vaan kohtuullisista asumismenosita. Jos exäsi on avio/avoliitossa otetaan vain huomioon puolet asumiskustannuksista.
Olethan huolehtinut että saat edes lapsilisän siitä "lainalapsesta"? Ja vaadi nyt ihmeessä että tienaava nuori maksaa osan asumis/elinkustannuksista jos keran on tuloja. - on... kaikki
Ex-puoliso: tulot 4500/kk, käteen 3000, koht.asumiskulut riippuu paikkakunnasta. Villiveikkaus 1500:2 = 750 ja sitten 420 omiin pakollisiin: elatuskyvyksi jää 1830.
Sinun elatuskyky: 3500, käteen 2200, omiin pakollisiin 500, asumiskulut villi veikkaus 750, josta sinun souus 450 ja lasten 300 , elatuskykysi on 1250. Osuus elatuksesta 40%.
jos homma jaettaisiin raasti bruttotulojen suhteessa osuutesi olisi 44 %.
Lapsen elatuksen tarve 390 150 (asunnosta) - lapsilisä 100 = 440. Näiden tietojen valossa isän maksu olisi 260 / lapsi. Jos lapsi alle 13 v , 200 euroa.
Mutta isä maksaa voimassa olevan sopimuksen mukaan ? Mitä sopimuksessa lukee ?
Jos juttu onkin näin: sinä asut velattomassa asunnossa ja maksat vain yhtiövastikkeen esim. 200. Sinun osuus 120 lasten 80.
Elatuskykysi on 1580 ja osuutesi 46 %. Lapsen tarve pienemmillä asumiskuluilla: 330 elatusmaksu 180 ja alle 13-vuotiaasta 120 euroa joka on alle "minimin"
Kuten näkyy laskelmat voivat keikahtaa päälaelleen ja niihin vaikuttaa moni asia. Mutta mahdollista on että 4500 bruttotuloilla elatusmaksuksi lasketaan 120 euroa. Se että uusi puoliso tienaa 4500 ei vaikuta asiaan, eiväthän lapset ole hänen. Sen sijaan se vaikuttaa, että sinullakin on ihan kohtuulliset nettotulot ja mahdollisesti pienet asumismenot.
Jos talouden brutto on 9000 tai 3500, elintaso on erilainen. Emme elä sosialismissa. Jos uusi puoliso olisi pa. pitäisikö ex- miehesi tuloista huomioida vain puolet ?
Tilaa aika lastenvalvojalle, niin hän laskee suosituksen teidän tapaukseen. Tai kerro molempien nettotulot ja asumiskulut, niin voin laskea karkean arvion.
Jos teillä ei ole vielä sopimusta, voi ex:si taktiikka olla vitkuttaa asiaa, kunnes 17v=18v, sen jälkeen maksu yhdestä 120 - 180 euroa. Siiihen että laspen katsotaan elättävän itsensä täytyy ollaa säännölliset bruttotulot yli 6 kk ajalta 700/kk. (www.kela.fi). Jos teidän 17v saa 500 käteen taitaa 700 brutto olla mahdollinen, joten miehesi on oikeassa. Maksu yhdestä tenavasta riittää.
Miksi 17 v ei osallistu ruokakuluihin ?
Miksi 19 v ei pärjää opintotella ja kesätöillä ?
Miksi teet hyväntekeväisyyttä vieraan lapsen hoidossa ?
Nämä ovat sinun valintoja, joita ex-miehesi saatika hänen uusi puolisonsa eivät ole velvollisia kustantamaan. Eniten saat ex-miehesi osallistumaan lasten kuluihin, kun kannustat lapsia pitämään isäänsä yhteytttä. Siellä laspet syövät ja úsein saavat luontevasti jotain bonusta. Vai onko isän rooli vain maksaa maksimoidut elatusmaksut sinun tilille ?- miksi näin
Jos asunnossa asuu ex, uusi puoliso sekä hänen kaksi lastaan, niin miksi asumiskulut laskettaisiin silloin puoleksi uuden puolison ja exän kesken. Eihän exällä ole elatusvelvollisuutta uuden puolison lapsiin ja heidän asumiskuluihinsa.
- siksi näin
miksi näin kirjoitti:
Jos asunnossa asuu ex, uusi puoliso sekä hänen kaksi lastaan, niin miksi asumiskulut laskettaisiin silloin puoleksi uuden puolison ja exän kesken. Eihän exällä ole elatusvelvollisuutta uuden puolison lapsiin ja heidän asumiskuluihinsa.
että oikeusministetiön julkaiseman ohjeen mukaan: puolisojen katsotaan vastaavan asumisen kuluista puoliksi. Kun uusi puoliso hakee omista lapsistaan elatusapua hänen ja lastensa kuluiksi lasketaan puolet , toinen puoli on ex:n piikkiin. Samoin, jos sinä otat uuden ukon hänen katsotaan maksavan puolet teidän orkesterin kuluista ja hän voisi esittää tämän puolikkaan omina asumiskuluinaan, jos on elatusvelvollinen muualle päin.
Tulkinta on kaiketi siksi että tulee halvemmaksi maksaa 1/2 perheasunnosta, kuin sinkkuasunto, johon varaa tilaa lasten tapaamisoikeutta varten.
Siihen en ota kantaa onko käytäntö oikein, mutta tätä oikeusministeriön ohjetta lastenvalvojat noudattavat. - ohhoh-äiti
Minun asumismenot ovat noin 600€. Kysymys kuuluu, voiko puolison asumismenot olla mitä vain, esim. 1200€. Onko kohtuutta olemassa? Voiko perustasoisen asumisen ylittävä ilmeinen luksus vähentää elatuskykyä?
Jos minulta kysytään, kohtuullisten asumismenojen ylärajan pitäisi olla asuinseutukunnan keskiarvoneliövuokra x perheen koon mukainen keskiarvoasumisväljyys jaettuna kahdella. Luksuksen ei koskaan pitäisi alentaa elatuskykyä. Mutta miten lakia käytännössä sovelletaan?
Ja miksi elatusmaksulaskelmassa ylipäätään otetaan huomioon lainojen lyhennys (joka siis kasvattaa omaisuusmassaa)? Eikö oikeudenmukaista olisi ottaa huomioon vain korkomenot. Eihän asumistukeenkaan lasketa mukaan lainan lyhennyksiä, vain korkomenot.
Toisaalta taas asumismenoihin pitäisi saada laskea mukaan asunnon ostohetken asumistasoa ylläpitävät remontointikulut täysimääräisesti ja sekä asumistasoa parantavat remonttikulut korkojen osalta, mikäli ne mahtuvat kohtuullisiin asumiskuluihin.
Itse asun omistusasunnossa. Silti nykyinen asumismenojen laskemistapa ei tee oikeutta niille etä- ja lähivanhemmille, jotka asuvat vuokralla. Toinen kartuttaa omaisuuttaan elatuskykynsä kustannuksella ja toinen vain elattaa. - näin sen näen
ohhoh-äiti kirjoitti:
Minun asumismenot ovat noin 600€. Kysymys kuuluu, voiko puolison asumismenot olla mitä vain, esim. 1200€. Onko kohtuutta olemassa? Voiko perustasoisen asumisen ylittävä ilmeinen luksus vähentää elatuskykyä?
Jos minulta kysytään, kohtuullisten asumismenojen ylärajan pitäisi olla asuinseutukunnan keskiarvoneliövuokra x perheen koon mukainen keskiarvoasumisväljyys jaettuna kahdella. Luksuksen ei koskaan pitäisi alentaa elatuskykyä. Mutta miten lakia käytännössä sovelletaan?
Ja miksi elatusmaksulaskelmassa ylipäätään otetaan huomioon lainojen lyhennys (joka siis kasvattaa omaisuusmassaa)? Eikö oikeudenmukaista olisi ottaa huomioon vain korkomenot. Eihän asumistukeenkaan lasketa mukaan lainan lyhennyksiä, vain korkomenot.
Toisaalta taas asumismenoihin pitäisi saada laskea mukaan asunnon ostohetken asumistasoa ylläpitävät remontointikulut täysimääräisesti ja sekä asumistasoa parantavat remonttikulut korkojen osalta, mikäli ne mahtuvat kohtuullisiin asumiskuluihin.
Itse asun omistusasunnossa. Silti nykyinen asumismenojen laskemistapa ei tee oikeutta niille etä- ja lähivanhemmille, jotka asuvat vuokralla. Toinen kartuttaa omaisuuttaan elatuskykynsä kustannuksella ja toinen vain elattaa.Muuten oikeudenmukainen tuo systeemi olisi, paitsi että remontointikulut on etukäteen vaikea arvioida ja reaaliaikaisesti ne aiheuttaisivat jatkuvaa tuen tarkistamista. Remontointikulut vanhoissa asunnoissa voivat kuitenkin olla merkittäviä, meidän asunnon osuus esim. putkiremontista 28 000 € ja seuraavaksi edessä on pakollinen ulkomaalaus- ja vesikattoremontti. Nämä ovat merkittäviä asumiskuluja, jotka pitäisi aina laskea myös velattomissa asunnoissa asumiskuluihin rahoitustavoista (etukätiessäästö, yhtiölaina) riippumatta.
Kaikkein oikeudenmukaisinta olisikin laskea vain tuo perheen kokoa vastaava seutukuntakohtainen keskiarvoasumiskulu kaikille automaattisesti. Suuremmat asumiskulut ovat erovanhempien omia henkilökohtaisia valintoja, joihin toinen ei voi vaikuttaa, aivan kuten ylenmääräisen kalliit lapsen harrastukset, joista lähivanhempi päättää yksin. Niihin ei etän pitäisi joutua osallistumaan.
Jos taas asumiskulut ovat pienemmät, senkin pitäisi olla oma valinta, että haluaa käyttää rahaa perheen muihin asioihin ja säästää vähän asumisesta. Meillä esimerkiksi perheen lapset (ei aikuiset) harrastavat laskettelua, jonka vuoksi perheellämme ei ole varaa isompaan asuntoon, mutta nämä ovat omia päätöksiä, eikä niiden pitäisi millään tavoin vaikuttaa elatuskykyyn, ei sen että tingimme asumiskuluista eikä sen että lasten harrastuskulut ovat suuret.
Jos asianosaisille laskettaisiin vain bruttotulot ja taulukoidut maan keskiarvoelinkulut sekä lapsen sairaudesta tai vaikeasta vammasta aiheutuvat välttämättömät extrakulut ja elarit määrättäisiin sen perusteella, kaikki menisi oikein. Nyt laskentatavoissa on porsaanreikiä, joissa ex-puolisoiden henkilökohtaiset valinnat saavat vaikuttaa elatusmaksuihin. - ilman tappelua
näin sen näen kirjoitti:
Muuten oikeudenmukainen tuo systeemi olisi, paitsi että remontointikulut on etukäteen vaikea arvioida ja reaaliaikaisesti ne aiheuttaisivat jatkuvaa tuen tarkistamista. Remontointikulut vanhoissa asunnoissa voivat kuitenkin olla merkittäviä, meidän asunnon osuus esim. putkiremontista 28 000 € ja seuraavaksi edessä on pakollinen ulkomaalaus- ja vesikattoremontti. Nämä ovat merkittäviä asumiskuluja, jotka pitäisi aina laskea myös velattomissa asunnoissa asumiskuluihin rahoitustavoista (etukätiessäästö, yhtiölaina) riippumatta.
Kaikkein oikeudenmukaisinta olisikin laskea vain tuo perheen kokoa vastaava seutukuntakohtainen keskiarvoasumiskulu kaikille automaattisesti. Suuremmat asumiskulut ovat erovanhempien omia henkilökohtaisia valintoja, joihin toinen ei voi vaikuttaa, aivan kuten ylenmääräisen kalliit lapsen harrastukset, joista lähivanhempi päättää yksin. Niihin ei etän pitäisi joutua osallistumaan.
Jos taas asumiskulut ovat pienemmät, senkin pitäisi olla oma valinta, että haluaa käyttää rahaa perheen muihin asioihin ja säästää vähän asumisesta. Meillä esimerkiksi perheen lapset (ei aikuiset) harrastavat laskettelua, jonka vuoksi perheellämme ei ole varaa isompaan asuntoon, mutta nämä ovat omia päätöksiä, eikä niiden pitäisi millään tavoin vaikuttaa elatuskykyyn, ei sen että tingimme asumiskuluista eikä sen että lasten harrastuskulut ovat suuret.
Jos asianosaisille laskettaisiin vain bruttotulot ja taulukoidut maan keskiarvoelinkulut sekä lapsen sairaudesta tai vaikeasta vammasta aiheutuvat välttämättömät extrakulut ja elarit määrättäisiin sen perusteella, kaikki menisi oikein. Nyt laskentatavoissa on porsaanreikiä, joissa ex-puolisoiden henkilökohtaiset valinnat saavat vaikuttaa elatusmaksuihin.Joskus ammoisina aikoina maksu oli 10-15 % kuukausibrutosta /lapsi. Hyvä bisnes polkasta isopalkkaiselle ukolle au-tenava, joo mä käytän ehkäisyä.
Nykyisin on monimutkainen kaava ja kaikenlaisia keplottelumahdollisuuksia ja kummallisuuksia puolin ja toisin. Elatuskyvyn voisi laskea näin: vakiintunut brutto - taulukkovero - laskennalliset paikkakuntakohtaiset elinkulut. Lapsen tarve jaettaisiin elatuskykyjen suhteessa. Kuitenkin niin, että molemmilla vanhemmilla olisi joku minimiomavastuu. Ja lapsella aina oikeus elatukseen, vaikka kunnan tuella, jos vanhemmat pa.
Elatusmaksu voitaisiin laskea viran puolesta ilman kuittien kiikutusta, keplottelua ja tappelua. Virallisen maksun päälle, jokainen voisi maksaa niin lisää tai kustantaa suoraan lapselle ekstraa. - ja tulkinta
ohhoh-äiti kirjoitti:
Minun asumismenot ovat noin 600€. Kysymys kuuluu, voiko puolison asumismenot olla mitä vain, esim. 1200€. Onko kohtuutta olemassa? Voiko perustasoisen asumisen ylittävä ilmeinen luksus vähentää elatuskykyä?
Jos minulta kysytään, kohtuullisten asumismenojen ylärajan pitäisi olla asuinseutukunnan keskiarvoneliövuokra x perheen koon mukainen keskiarvoasumisväljyys jaettuna kahdella. Luksuksen ei koskaan pitäisi alentaa elatuskykyä. Mutta miten lakia käytännössä sovelletaan?
Ja miksi elatusmaksulaskelmassa ylipäätään otetaan huomioon lainojen lyhennys (joka siis kasvattaa omaisuusmassaa)? Eikö oikeudenmukaista olisi ottaa huomioon vain korkomenot. Eihän asumistukeenkaan lasketa mukaan lainan lyhennyksiä, vain korkomenot.
Toisaalta taas asumismenoihin pitäisi saada laskea mukaan asunnon ostohetken asumistasoa ylläpitävät remontointikulut täysimääräisesti ja sekä asumistasoa parantavat remonttikulut korkojen osalta, mikäli ne mahtuvat kohtuullisiin asumiskuluihin.
Itse asun omistusasunnossa. Silti nykyinen asumismenojen laskemistapa ei tee oikeutta niille etä- ja lähivanhemmille, jotka asuvat vuokralla. Toinen kartuttaa omaisuuttaan elatuskykynsä kustannuksella ja toinen vain elattaa.Nykyinen tapa ei tee oikeutta vanhemmalle, joka otti osituksessa velattoman asunnon ja pienet asumiskulut. Toinen sai osituksessa auton, kesämökin yms. ja asuu kalliisti vuokralla. Valintoja, jotka vaikuttaa elatuskykyyn. Eli tässä tapauksessa vuokralla asuja hyötyy. Kuten näkyy kaikki voi kääntyä päälaelleen.
Kohtuukulut riippuu pärstäkertoimesta. Yleensä ei saisi ylittää paikkakunnalla olevan vastaavan vuokra-asunnon kuluja. Mutta kuka sanoo, kenen vastaava on omakotitalo ja kenen muovimattokaksio. Otetaan huomioon perheen koko ja tarpeet. Perheen, jossa exäsi nyk. asuu koko on 4, ehkä jommalla kummalla sellainen työ, että tarvitsee työhuoneen jne. perusteita voi aina esittää. Eri asia mikä menee lastenvalovalla läpi. 100 % kaikkea ei aina hyväksytä asumiskuluiksi.
Antamiesi tietojen valossa alle 13 v lapsen elatusmaksuksi tulisi 170 ja vanhemmalle 230. Jos vielä ehdit saada 17-vuotiaasta maksua, eivätkä hänen omat tulonsa sitä laske, tulisi kuukaudessa yhteensä 400 sinun tilille. Olisi ihan mielenkiintoista kuulla lastenvalvojan ehdotus. Minkä kannan hän ottaa.
- yleispätevä arvio
Alle minimin etä ei käytännössä pääse (min = vahvistettu elatustuki, tällä hetkellä 139.54 €/kk.). Tämä siksi, että Kela joutuu maksamaan aina vahvistetun elatusmaksun ja elatustuen välisen erotuksen. Puolisosi tulot katsotaan sen verran suuriksi, että hän noilla tiedoin hän kykenee tämän minimin myös maksamaan.
Jos puolison elatuskyky olisi niin huono, että olisi kohtuutonta vaatia häntä maksamaan 139.54€/kk, niin silloin saisit erotuksen Kelalta. Jos taas molempien vanhempien elatuskyky olisi puutteellinen, voisit hakea toimeentulotukea ja asumistukea.
Valtaosa elatusmaksuista vahvistetaan elatustuen suuruisiksi.
Sinun kuuluu saada elatusmaksu myös 17-vuotiaasta, jos hänen ansionsa ovat 500€/kk (brutto). Ilmoitit ilmeisesti kaikki tulot, omasi, etävanhemman ja lapsesi tulot, bruttona.- ja minimi
Jos lapsen kulut 290 asumiskuluista 40 - lapsilisä 110 = 220. Ja vanhemmat ovat kyvykkäitä esim. 50/50 suhteessa, maksuksi tulee 110. On yleinen harha, että kunnan maksama 140 olisi joku minimi. Minimi on nolla euroa. Hassua kyllä jos nolla tulee sen takia, että etä on elatuskyvytön, rikaskin lähi saa kunnalta 140. Mutta jos esim. 110 tulee siksi, että lapsen kulut ovat pienet ja vanhemmat suht samatuloiset, lähi ei saa 30:a kunnalta.
Minimistä jaksetaan jauhaa ja kuvitellaan, ettei maksimia ole. Mutta maksimi on lapsen elatuksen tarve. Etältä ei voi nyhtää yli sen, vaikka etä voittaisi lotossa.
Kela ei aina joudu maksamaan vahvistetun elatusmaksun ja elatustuen välistä erotusta, jos erotus johtuu muista syistä kuin etävanhemman puutteellisesta elatuskyvystä.
Toinen juttu sitten on, että ilkeääkö joku 4500 tuloilla maksaa alle 140.
Yksi kummallisuus on että, jos lähillä on elatuskyky nolla, voidaan etä velvoittaa maksamaan elatus 100 %, mutta jos etän kyky on nolla lähi saa kunnalta 140. Tätä perustellaan lapsen oikeudella elatukseen. Mutta nolla lähillä ei ole mitään omavastuuta, johon kunta tulisi apuun, siis apu olisi etälle ettei hänen yksin tarvi vastata elatuksesta.
17 v 500 euroa omia tuloja on kimurantti juttu, vaikka 500 olisi brutto sen voidaan katsoa vähentävän elatusvelvollisuutta. Jos kyseessä on pääomatulot ne vähentävät suoraan elatusvelvollisuutta. - laki on laki
ja minimi kirjoitti:
Jos lapsen kulut 290 asumiskuluista 40 - lapsilisä 110 = 220. Ja vanhemmat ovat kyvykkäitä esim. 50/50 suhteessa, maksuksi tulee 110. On yleinen harha, että kunnan maksama 140 olisi joku minimi. Minimi on nolla euroa. Hassua kyllä jos nolla tulee sen takia, että etä on elatuskyvytön, rikaskin lähi saa kunnalta 140. Mutta jos esim. 110 tulee siksi, että lapsen kulut ovat pienet ja vanhemmat suht samatuloiset, lähi ei saa 30:a kunnalta.
Minimistä jaksetaan jauhaa ja kuvitellaan, ettei maksimia ole. Mutta maksimi on lapsen elatuksen tarve. Etältä ei voi nyhtää yli sen, vaikka etä voittaisi lotossa.
Kela ei aina joudu maksamaan vahvistetun elatusmaksun ja elatustuen välistä erotusta, jos erotus johtuu muista syistä kuin etävanhemman puutteellisesta elatuskyvystä.
Toinen juttu sitten on, että ilkeääkö joku 4500 tuloilla maksaa alle 140.
Yksi kummallisuus on että, jos lähillä on elatuskyky nolla, voidaan etä velvoittaa maksamaan elatus 100 %, mutta jos etän kyky on nolla lähi saa kunnalta 140. Tätä perustellaan lapsen oikeudella elatukseen. Mutta nolla lähillä ei ole mitään omavastuuta, johon kunta tulisi apuun, siis apu olisi etälle ettei hänen yksin tarvi vastata elatuksesta.
17 v 500 euroa omia tuloja on kimurantti juttu, vaikka 500 olisi brutto sen voidaan katsoa vähentävän elatusvelvollisuutta. Jos kyseessä on pääomatulot ne vähentävät suoraan elatusvelvollisuutta.kun tulot käteen 1100e,elarit nyt 200e,asumismenot 900e..eksäntulot 1900e käteen,lapsilisät 146e,vuokra 400e ja elarit siis nyt 200e...
- koko kokonaisuus
ja minimi kirjoitti:
Jos lapsen kulut 290 asumiskuluista 40 - lapsilisä 110 = 220. Ja vanhemmat ovat kyvykkäitä esim. 50/50 suhteessa, maksuksi tulee 110. On yleinen harha, että kunnan maksama 140 olisi joku minimi. Minimi on nolla euroa. Hassua kyllä jos nolla tulee sen takia, että etä on elatuskyvytön, rikaskin lähi saa kunnalta 140. Mutta jos esim. 110 tulee siksi, että lapsen kulut ovat pienet ja vanhemmat suht samatuloiset, lähi ei saa 30:a kunnalta.
Minimistä jaksetaan jauhaa ja kuvitellaan, ettei maksimia ole. Mutta maksimi on lapsen elatuksen tarve. Etältä ei voi nyhtää yli sen, vaikka etä voittaisi lotossa.
Kela ei aina joudu maksamaan vahvistetun elatusmaksun ja elatustuen välistä erotusta, jos erotus johtuu muista syistä kuin etävanhemman puutteellisesta elatuskyvystä.
Toinen juttu sitten on, että ilkeääkö joku 4500 tuloilla maksaa alle 140.
Yksi kummallisuus on että, jos lähillä on elatuskyky nolla, voidaan etä velvoittaa maksamaan elatus 100 %, mutta jos etän kyky on nolla lähi saa kunnalta 140. Tätä perustellaan lapsen oikeudella elatukseen. Mutta nolla lähillä ei ole mitään omavastuuta, johon kunta tulisi apuun, siis apu olisi etälle ettei hänen yksin tarvi vastata elatuksesta.
17 v 500 euroa omia tuloja on kimurantti juttu, vaikka 500 olisi brutto sen voidaan katsoa vähentävän elatusvelvollisuutta. Jos kyseessä on pääomatulot ne vähentävät suoraan elatusvelvollisuutta.Etä ei joudu makasmaan koko elatusta koskaan itse, sillä yhteiskunta tulee aina vastaan verovähennyksen muodossa. Varakas lähi taas ei saa verovähennyksiä lastensa elattamisesta. Vain pienituloinen lähi saa sosiaalietuuksia. Mielestäni verovähennys voidaan rinnastaa sosiaalietuuteen.
- 2 litraa maitoa
koko kokonaisuus kirjoitti:
Etä ei joudu makasmaan koko elatusta koskaan itse, sillä yhteiskunta tulee aina vastaan verovähennyksen muodossa. Varakas lähi taas ei saa verovähennyksiä lastensa elattamisesta. Vain pienituloinen lähi saa sosiaalietuuksia. Mielestäni verovähennys voidaan rinnastaa sosiaalietuuteen.
Varakas lähi saa yh- korotuksen. Köyhä etä ei saa verovähennystä, kun ei maksa elatusmaksuakaan.
Verovähennys on maksimissaan 80 euroa/laspi/vuosi. Siis 6,66 e /kk. Yh-korotus on 552 euroa vuodessa, 46 kuussa.
Jos lapsi on 4 pv/kk etällä tukiainen on 1.665 euroa/ pv, lähillä 26.4 päivää/kk, tukiainen on 1.743/ päivä. Molemmat pyöristettynä 1.70, sillä saa lapselle 2 litraa maitoa, että kasvaa.
Mielestäni ihan tasan. - tosi ku vesi
koko kokonaisuus kirjoitti:
Etä ei joudu makasmaan koko elatusta koskaan itse, sillä yhteiskunta tulee aina vastaan verovähennyksen muodossa. Varakas lähi taas ei saa verovähennyksiä lastensa elattamisesta. Vain pienituloinen lähi saa sosiaalietuuksia. Mielestäni verovähennys voidaan rinnastaa sosiaalietuuteen.
80e vuodessa...ja etähän maksaa verot elatuksista eli lähiei maksa mitään veroja lapsilisistään,,eikös se ole sitä sosiaalista apua se jos mikä.
- muutoksesta
laki on laki kirjoitti:
kun tulot käteen 1100e,elarit nyt 200e,asumismenot 900e..eksäntulot 1900e käteen,lapsilisät 146e,vuokra 400e ja elarit siis nyt 200e...
Miksi sinulle pitäisi hyväksyä 900 asumiskuluja ja eks voi asua 400:lla lapsen kanssa. Mistä saa niin halvan vuokra-asunnon ?
Sinä 1100 - 500 (jos olet sinkku) - kohtuu vuokra 400, elatuskyky 200, maksat siis koko elatuskykysi tappiin, niinhän se usein on.
Ex: 1946 - 500- 308 = 1138
lapsen tarve: 390 92 -100 = 382.
Jos jaetaan nykyisten elatuskykyjen suhteessa, elatusmaksuksi tulisi 35 euroa ja ex saisi 105 kunnalta.
Mutta, jos 1100 nettotulosi ovat tilapäisiä, ja normaalisti yli 2000 on 200 elatusmaksu kohillaan. Ja nytkin sen pystyt maksamaan kun laskennallinen elatuskykysi on juuri tuo 200.
- Meniköoikein
Alskin että se elari olisi 370 eur/€
- minävaanminävaan
Valitettavasti yh äiti kärsii aina. Mies maksaa vaan omasta yksiöstään kun taas äidillä pitää olla suurempi asunto ja siispä suuremmat kulut kaiksesta. Miehet vaan pääsee niin helpolla kun eivät halua ottaa niitä lapsiaan luokseen ei asumaan eikä käymään. Raha siis ratkaisee. Siten valittaa maksuista vaikka toinen maksaa itsensä kipeäksi ja rahat ei riitä. Mies tietää että lapsista tulee kuluja, siksi ei halua heitä luokseen. Kehtaa kuitenkin valittaa.
- miksioletyksinhuoltaja
Miksi riitelet elatusmaksuista; oletko narsisti
sovi lapsen yhteishuollosta, lapsen asumisesta tasapuolisesti molemmilla- ja ettei ellatusta suoriteta.
Lapsen etu on;
- yhteishuolto
- vuoroasuminen
- ei elatusta
- yhteydet molempiin vanhempiin- ja sukuunsa
Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain tarkoituksena on lapsen suhteen säilyttäminen kiinteänä vanhempaansa, jonka luona lapsi ei virallisesti asu; tämä
toteutetaan lain mukaan siten, vastuunkanto ja päätöksenteko eli lapsen huoltajuus pidetään yhtenäisenä ja toisaalta lapsen suhde vanhempaansa turvataan tapaamisoikeudella.
Lapsen huollon tulee turvata lapsen myönteiset ja läheiset ihmissuhteet, erityisesti suorat kontaktit lapsen ja hänen vanhempansa välillä; lapsen huolto- ja tapaamisratkaisu tulee tehdä ja ratkaista edellä mainitun mukaisena.
Lapsella on oikeus vanhempaansa- ja tavata vanhempaansa, jonka luona lapsi EI virallisesti asu. Perustuslaissa on selkeästi ja kiistatta todettu vanhemmalla olevan myös oikeus perhe-elämäänsä omien lapsiensa kanssa. - koskasaanasua
Vaihdetaanko siis osia; vai helpolla, äiti saa lapsilisät- ja verotuksen lapsivähennykset ym. tuet; isä on maksajan
roolissa vieraannutettuna lapsistaan, ei saa edes elatus
maksuja oikeasti vähentää sillä vähennys annetaan
verotuksessa ainoastaan valtion verosta, jota suoritetaan
yli 35000 vuosituloista eli valtaosalla on tätä pienemmät vuositulot- eikä saa siten vähentää elatusmaksuja vero
tuksessa , vaikka sosiaalitoimen tarkoitushakuiset lasten
vieraannuttajaviranomaiset toisin lapsistaan tarkoitus-
hakuisesti vieraannutetuille miehille/ isälle uskottelevat jauhaessaan täydellistä paskaa-
Koskas saan asua lasteni kanssa- en halua elatusta äidiltä,
en halua lapsilisää, en halua elatustukea, en tarvitse mitään muuta kuin lapseni elämääni takaisin- vähään tyydyn
terveisin: ex-isä, vieraannutettu
-Raision kaupunki- - Kumpikin_puoli_nähty
Neljän lapsen yksihuoltajaisänä 10-20 vuotta sitten ollessani satoin vain todeta että taloudellinen tilanteeni oli parempi kuin ennen tai jälkeen sen. Vaikka asuin lasteni kanssa rivitalo-osakkeessa joka oli eron aikaan vielä lähes kokonaan velkarahalla ostettu, pystyin silti helposti maksamaan lyhennykset sun muut kulut. Ensimmäisen viiden vuoden aikana maksoin exän osuuden hänelle lyhensin lainaa. Seuraavan viiden vuoden aikan maksoin lopun asuntovelan. Olin käytännössä lasteni kanssa 24/7 koska lasten äiti muutti n.250 km päähän.
Tavallinen palkansaaja, lapsilisät ja minimi elatustuki, ne riitti hyvin meille viidelle! Koskaan en saanut asumistukea tai mitään muutakaan tukea. Kaikkihan on kiinni vain siitä että menot pitää osata suhtetuttaa tuloihin.
Nyt tilanne on toisinpäin, eli minä maksan kahdesta lapsesta elatusapua ja nykyinen exä ei suostuisi osallistumaan lasten elatukseen sentin vertaa, eli yrittää saada kelan ja minut ainoaksi lastemme elättäjäksi.
Lapset ovat luonani n.90 yötä ja n.52 arki-iltaa vuodessa ja se muka ei oikeuta luonapitovähennykseen. Lisäksi asuu (hän ja 3 alaikäistä lasta) omakotitalossa vuokralla ja yrittää sisällyttää ylisuurta 1500€ vuokraa tuohon elatusapulaskuriin.
Ottaa vaan päähän tuollainen vedätys yritys kun todellakin tiedän kokemuksesta miten hyvin yksinhuoltajana tulee toimeen. - Anonyymi
koskasaanasua kirjoitti:
Vaihdetaanko siis osia; vai helpolla, äiti saa lapsilisät- ja verotuksen lapsivähennykset ym. tuet; isä on maksajan
roolissa vieraannutettuna lapsistaan, ei saa edes elatus
maksuja oikeasti vähentää sillä vähennys annetaan
verotuksessa ainoastaan valtion verosta, jota suoritetaan
yli 35000 vuosituloista eli valtaosalla on tätä pienemmät vuositulot- eikä saa siten vähentää elatusmaksuja vero
tuksessa , vaikka sosiaalitoimen tarkoitushakuiset lasten
vieraannuttajaviranomaiset toisin lapsistaan tarkoitus-
hakuisesti vieraannutetuille miehille/ isälle uskottelevat jauhaessaan täydellistä paskaa-
Koskas saan asua lasteni kanssa- en halua elatusta äidiltä,
en halua lapsilisää, en halua elatustukea, en tarvitse mitään muuta kuin lapseni elämääni takaisin- vähään tyydyn
terveisin: ex-isä, vieraannutettu
-Raision kaupunki-Hyi mikä finni
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Jos ottaisit yhteyttä, näyttäisin viestin kaikille
Yhdessä naurettaisiin sulle. Ymmärräthän tämän?1631463Heikki Silvennoinen ( Kummeli)
Kuollut 70-vuotiaana. Kiitos Heikille hauskoista hetkistä. Joskus olen hymyillyt kyynelten läpi. Sellaista se elämä on681274Aivosyöpää sairastava Olga Temonen TV:ssä - Viimeinen Perjantai-keskusteluohjelma ulos
Näyttelijä-yrittäjä Olga Temonen sairastaa neljännen asteen glioomaa eli aivosyöpää, jota ei ole mahdollista leikata. Hä261271Mikä saa ihmisen tekemään tällaista?
Onko se huomatuksi tulemisen tarve tosiaan niin iso tarve, että nuoruuttaan ja tietämättömyyttään pilataan loppuelämä?2151144- 1271086
Kauanko valitatte yöpäivystyksestä?
Miks tosta Oulaisten yöpäivystyksen lopettamisesta tuli nii kova myrsky? Kai kaikki sen ymmärtää että raha on nyt tiuk3171009Hyvää huomenta 18. luukku
Hyvää keskiviikkoa. Vielä pari päivää ja sitten on talvipäivänseisokki. 🎄🌌❄️😊❤️2241002- 42949
- 72915
Nyt kun Pride on ohi 3.0
Edelliset kaksi ketjua tuli täyteen. Pidetään siis edelleen tämä asia esillä. Raamattu opettaa johdonmukaisesti, että272913