Asumiskulut ja elatuskyky

Jos asunnossa asuu ex, uusi puoliso sekä hänen kaksi lastaan, niin miksi asumiskulut laskettaisiin silloin puoleksi uuden puolison ja exän kesken. Eihän exällä ole elatusvelvollisuutta uuden puolison lapsiin ja heidän asumiskuluihinsa.

miksi näin kirjoitti:

Jos asunnossa asuu ex, uusi puoliso sekä hänen kaksi lastaan, niin miksi asumiskulut laskettaisiin silloin puoleksi uuden puolison ja exän kesken. Eihän exällä ole elatusvelvollisuutta uuden puolison lapsiin ja heidän asumiskuluihinsa.

Lue lisää

että oikeusministetiön julkaiseman ohjeen mukaan: puolisojen katsotaan vastaavan asumisen kuluista puoliksi. Kun uusi puoliso hakee omista lapsistaan elatusapua hänen ja lastensa kuluiksi lasketaan puolet , toinen puoli on ex:n piikkiin. Samoin, jos sinä otat uuden ukon hänen katsotaan maksavan puolet teidän orkesterin kuluista ja hän voisi esittää tämän puolikkaan omina asumiskuluinaan, jos on elatusvelvollinen muualle päin.

Tulkinta on kaiketi siksi että tulee halvemmaksi maksaa 1/2 perheasunnosta, kuin sinkkuasunto, johon varaa tilaa lasten tapaamisoikeutta varten.

Siihen en ota kantaa onko käytäntö oikein, mutta tätä oikeusministeriön ohjetta lastenvalvojat noudattavat.

Minun asumismenot ovat noin 600€. Kysymys kuuluu, voiko puolison asumismenot olla mitä vain, esim. 1200€. Onko kohtuutta olemassa? Voiko perustasoisen asumisen ylittävä ilmeinen luksus vähentää elatuskykyä?

Jos minulta kysytään, kohtuullisten asumismenojen ylärajan pitäisi olla asuinseutukunnan keskiarvoneliövuokra x perheen koon mukainen keskiarvoasumisväljyys jaettuna kahdella. Luksuksen ei koskaan pitäisi alentaa elatuskykyä. Mutta miten lakia käytännössä sovelletaan?

Ja miksi elatusmaksulaskelmassa ylipäätään otetaan huomioon lainojen lyhennys (joka siis kasvattaa omaisuusmassaa)? Eikö oikeudenmukaista olisi ottaa huomioon vain korkomenot. Eihän asumistukeenkaan lasketa mukaan lainan lyhennyksiä, vain korkomenot.

Toisaalta taas asumismenoihin pitäisi saada laskea mukaan asunnon ostohetken asumistasoa ylläpitävät remontointikulut täysimääräisesti ja sekä asumistasoa parantavat remonttikulut korkojen osalta, mikäli ne mahtuvat kohtuullisiin asumiskuluihin.

Itse asun omistusasunnossa. Silti nykyinen asumismenojen laskemistapa ei tee oikeutta niille etä- ja lähivanhemmille, jotka asuvat vuokralla. Toinen kartuttaa omaisuuttaan elatuskykynsä kustannuksella ja toinen vain elattaa.

ohhoh-äiti kirjoitti:

Minun asumismenot ovat noin 600€. Kysymys kuuluu, voiko puolison asumismenot olla mitä vain, esim. 1200€. Onko kohtuutta olemassa? Voiko perustasoisen asumisen ylittävä ilmeinen luksus vähentää elatuskykyä?

Jos minulta kysytään, kohtuullisten asumismenojen ylärajan pitäisi olla asuinseutukunnan keskiarvoneliövuokra x perheen koon mukainen keskiarvoasumisväljyys jaettuna kahdella. Luksuksen ei koskaan pitäisi alentaa elatuskykyä. Mutta miten lakia käytännössä sovelletaan?

Ja miksi elatusmaksulaskelmassa ylipäätään otetaan huomioon lainojen lyhennys (joka siis kasvattaa omaisuusmassaa)? Eikö oikeudenmukaista olisi ottaa huomioon vain korkomenot. Eihän asumistukeenkaan lasketa mukaan lainan lyhennyksiä, vain korkomenot.

Toisaalta taas asumismenoihin pitäisi saada laskea mukaan asunnon ostohetken asumistasoa ylläpitävät remontointikulut täysimääräisesti ja sekä asumistasoa parantavat remonttikulut korkojen osalta, mikäli ne mahtuvat kohtuullisiin asumiskuluihin.

Itse asun omistusasunnossa. Silti nykyinen asumismenojen laskemistapa ei tee oikeutta niille etä- ja lähivanhemmille, jotka asuvat vuokralla. Toinen kartuttaa omaisuuttaan elatuskykynsä kustannuksella ja toinen vain elattaa.

Lue lisää

Muuten oikeudenmukainen tuo systeemi olisi, paitsi että remontointikulut on etukäteen vaikea arvioida ja reaaliaikaisesti ne aiheuttaisivat jatkuvaa tuen tarkistamista. Remontointikulut vanhoissa asunnoissa voivat kuitenkin olla merkittäviä, meidän asunnon osuus esim. putkiremontista 28 000 € ja seuraavaksi edessä on pakollinen ulkomaalaus- ja vesikattoremontti. Nämä ovat merkittäviä asumiskuluja, jotka pitäisi aina laskea myös velattomissa asunnoissa asumiskuluihin rahoitustavoista (etukätiessäästö, yhtiölaina) riippumatta.

Kaikkein oikeudenmukaisinta olisikin laskea vain tuo perheen kokoa vastaava seutukuntakohtainen keskiarvoasumiskulu kaikille automaattisesti. Suuremmat asumiskulut ovat erovanhempien omia henkilökohtaisia valintoja, joihin toinen ei voi vaikuttaa, aivan kuten ylenmääräisen kalliit lapsen harrastukset, joista lähivanhempi päättää yksin. Niihin ei etän pitäisi joutua osallistumaan.

Jos taas asumiskulut ovat pienemmät, senkin pitäisi olla oma valinta, että haluaa käyttää rahaa perheen muihin asioihin ja säästää vähän asumisesta. Meillä esimerkiksi perheen lapset (ei aikuiset) harrastavat laskettelua, jonka vuoksi perheellämme ei ole varaa isompaan asuntoon, mutta nämä ovat omia päätöksiä, eikä niiden pitäisi millään tavoin vaikuttaa elatuskykyyn, ei sen että tingimme asumiskuluista eikä sen että lasten harrastuskulut ovat suuret.

Jos asianosaisille laskettaisiin vain bruttotulot ja taulukoidut maan keskiarvoelinkulut sekä lapsen sairaudesta tai vaikeasta vammasta aiheutuvat välttämättömät extrakulut ja elarit määrättäisiin sen perusteella, kaikki menisi oikein. Nyt laskentatavoissa on porsaanreikiä, joissa ex-puolisoiden henkilökohtaiset valinnat saavat vaikuttaa elatusmaksuihin.

näin sen näen kirjoitti:

Muuten oikeudenmukainen tuo systeemi olisi, paitsi että remontointikulut on etukäteen vaikea arvioida ja reaaliaikaisesti ne aiheuttaisivat jatkuvaa tuen tarkistamista. Remontointikulut vanhoissa asunnoissa voivat kuitenkin olla merkittäviä, meidän asunnon osuus esim. putkiremontista 28 000 € ja seuraavaksi edessä on pakollinen ulkomaalaus- ja vesikattoremontti. Nämä ovat merkittäviä asumiskuluja, jotka pitäisi aina laskea myös velattomissa asunnoissa asumiskuluihin rahoitustavoista (etukätiessäästö, yhtiölaina) riippumatta.

Kaikkein oikeudenmukaisinta olisikin laskea vain tuo perheen kokoa vastaava seutukuntakohtainen keskiarvoasumiskulu kaikille automaattisesti. Suuremmat asumiskulut ovat erovanhempien omia henkilökohtaisia valintoja, joihin toinen ei voi vaikuttaa, aivan kuten ylenmääräisen kalliit lapsen harrastukset, joista lähivanhempi päättää yksin. Niihin ei etän pitäisi joutua osallistumaan.

Jos taas asumiskulut ovat pienemmät, senkin pitäisi olla oma valinta, että haluaa käyttää rahaa perheen muihin asioihin ja säästää vähän asumisesta. Meillä esimerkiksi perheen lapset (ei aikuiset) harrastavat laskettelua, jonka vuoksi perheellämme ei ole varaa isompaan asuntoon, mutta nämä ovat omia päätöksiä, eikä niiden pitäisi millään tavoin vaikuttaa elatuskykyyn, ei sen että tingimme asumiskuluista eikä sen että lasten harrastuskulut ovat suuret.

Jos asianosaisille laskettaisiin vain bruttotulot ja taulukoidut maan keskiarvoelinkulut sekä lapsen sairaudesta tai vaikeasta vammasta aiheutuvat välttämättömät extrakulut ja elarit määrättäisiin sen perusteella, kaikki menisi oikein. Nyt laskentatavoissa on porsaanreikiä, joissa ex-puolisoiden henkilökohtaiset valinnat saavat vaikuttaa elatusmaksuihin.

Lue lisää

Joskus ammoisina aikoina maksu oli 10-15 % kuukausibrutosta /lapsi. Hyvä bisnes polkasta isopalkkaiselle ukolle au-tenava, joo mä käytän ehkäisyä.

Nykyisin on monimutkainen kaava ja kaikenlaisia keplottelumahdollisuuksia ja kummallisuuksia puolin ja toisin. Elatuskyvyn voisi laskea näin: vakiintunut brutto - taulukkovero - laskennalliset paikkakuntakohtaiset elinkulut. Lapsen tarve jaettaisiin elatuskykyjen suhteessa. Kuitenkin niin, että molemmilla vanhemmilla olisi joku minimiomavastuu. Ja lapsella aina oikeus elatukseen, vaikka kunnan tuella, jos vanhemmat pa.

Elatusmaksu voitaisiin laskea viran puolesta ilman kuittien kiikutusta, keplottelua ja tappelua. Virallisen maksun päälle, jokainen voisi maksaa niin lisää tai kustantaa suoraan lapselle ekstraa.

ohhoh-äiti kirjoitti:

Minun asumismenot ovat noin 600€. Kysymys kuuluu, voiko puolison asumismenot olla mitä vain, esim. 1200€. Onko kohtuutta olemassa? Voiko perustasoisen asumisen ylittävä ilmeinen luksus vähentää elatuskykyä?

Jos minulta kysytään, kohtuullisten asumismenojen ylärajan pitäisi olla asuinseutukunnan keskiarvoneliövuokra x perheen koon mukainen keskiarvoasumisväljyys jaettuna kahdella. Luksuksen ei koskaan pitäisi alentaa elatuskykyä. Mutta miten lakia käytännössä sovelletaan?

Ja miksi elatusmaksulaskelmassa ylipäätään otetaan huomioon lainojen lyhennys (joka siis kasvattaa omaisuusmassaa)? Eikö oikeudenmukaista olisi ottaa huomioon vain korkomenot. Eihän asumistukeenkaan lasketa mukaan lainan lyhennyksiä, vain korkomenot.

Toisaalta taas asumismenoihin pitäisi saada laskea mukaan asunnon ostohetken asumistasoa ylläpitävät remontointikulut täysimääräisesti ja sekä asumistasoa parantavat remonttikulut korkojen osalta, mikäli ne mahtuvat kohtuullisiin asumiskuluihin.

Itse asun omistusasunnossa. Silti nykyinen asumismenojen laskemistapa ei tee oikeutta niille etä- ja lähivanhemmille, jotka asuvat vuokralla. Toinen kartuttaa omaisuuttaan elatuskykynsä kustannuksella ja toinen vain elattaa.

Lue lisää

Nykyinen tapa ei tee oikeutta vanhemmalle, joka otti osituksessa velattoman asunnon ja pienet asumiskulut. Toinen sai osituksessa auton, kesämökin yms. ja asuu kalliisti vuokralla. Valintoja, jotka vaikuttaa elatuskykyyn. Eli tässä tapauksessa vuokralla asuja hyötyy. Kuten näkyy kaikki voi kääntyä päälaelleen.

Kohtuukulut riippuu pärstäkertoimesta. Yleensä ei saisi ylittää paikkakunnalla olevan vastaavan vuokra-asunnon kuluja. Mutta kuka sanoo, kenen vastaava on omakotitalo ja kenen muovimattokaksio. Otetaan huomioon perheen koko ja tarpeet. Perheen, jossa exäsi nyk. asuu koko on 4, ehkä jommalla kummalla sellainen työ, että tarvitsee työhuoneen jne. perusteita voi aina esittää. Eri asia mikä menee lastenvalovalla läpi. 100 % kaikkea ei aina hyväksytä asumiskuluiksi.

Antamiesi tietojen valossa alle 13 v lapsen elatusmaksuksi tulisi 170 ja vanhemmalle 230. Jos vielä ehdit saada 17-vuotiaasta maksua, eivätkä hänen omat tulonsa sitä laske, tulisi kuukaudessa yhteensä 400 sinun tilille. Olisi ihan mielenkiintoista kuulla lastenvalvojan ehdotus. Minkä kannan hän ottaa.

Jos lapsen kulut 290 asumiskuluista 40 - lapsilisä 110 = 220. Ja vanhemmat ovat kyvykkäitä esim. 50/50 suhteessa, maksuksi tulee 110. On yleinen harha, että kunnan maksama 140 olisi joku minimi. Minimi on nolla euroa. Hassua kyllä jos nolla tulee sen takia, että etä on elatuskyvytön, rikaskin lähi saa kunnalta 140. Mutta jos esim. 110 tulee siksi, että lapsen kulut ovat pienet ja vanhemmat suht samatuloiset, lähi ei saa 30:a kunnalta.


Minimistä jaksetaan jauhaa ja kuvitellaan, ettei maksimia ole. Mutta maksimi on lapsen elatuksen tarve. Etältä ei voi nyhtää yli sen, vaikka etä voittaisi lotossa.

Kela ei aina joudu maksamaan vahvistetun elatusmaksun ja elatustuen välistä erotusta, jos erotus johtuu muista syistä kuin etävanhemman puutteellisesta elatuskyvystä.

Toinen juttu sitten on, että ilkeääkö joku 4500 tuloilla maksaa alle 140.

Yksi kummallisuus on että, jos lähillä on elatuskyky nolla, voidaan etä velvoittaa maksamaan elatus 100 %, mutta jos etän kyky on nolla lähi saa kunnalta 140. Tätä perustellaan lapsen oikeudella elatukseen. Mutta nolla lähillä ei ole mitään omavastuuta, johon kunta tulisi apuun, siis apu olisi etälle ettei hänen yksin tarvi vastata elatuksesta.

17 v 500 euroa omia tuloja on kimurantti juttu, vaikka 500 olisi brutto sen voidaan katsoa vähentävän elatusvelvollisuutta. Jos kyseessä on pääomatulot ne vähentävät suoraan elatusvelvollisuutta.

ja minimi kirjoitti:

Jos lapsen kulut 290 asumiskuluista 40 - lapsilisä 110 = 220. Ja vanhemmat ovat kyvykkäitä esim. 50/50 suhteessa, maksuksi tulee 110. On yleinen harha, että kunnan maksama 140 olisi joku minimi. Minimi on nolla euroa. Hassua kyllä jos nolla tulee sen takia, että etä on elatuskyvytön, rikaskin lähi saa kunnalta 140. Mutta jos esim. 110 tulee siksi, että lapsen kulut ovat pienet ja vanhemmat suht samatuloiset, lähi ei saa 30:a kunnalta.


Minimistä jaksetaan jauhaa ja kuvitellaan, ettei maksimia ole. Mutta maksimi on lapsen elatuksen tarve. Etältä ei voi nyhtää yli sen, vaikka etä voittaisi lotossa.

Kela ei aina joudu maksamaan vahvistetun elatusmaksun ja elatustuen välistä erotusta, jos erotus johtuu muista syistä kuin etävanhemman puutteellisesta elatuskyvystä.

Toinen juttu sitten on, että ilkeääkö joku 4500 tuloilla maksaa alle 140.

Yksi kummallisuus on että, jos lähillä on elatuskyky nolla, voidaan etä velvoittaa maksamaan elatus 100 %, mutta jos etän kyky on nolla lähi saa kunnalta 140. Tätä perustellaan lapsen oikeudella elatukseen. Mutta nolla lähillä ei ole mitään omavastuuta, johon kunta tulisi apuun, siis apu olisi etälle ettei hänen yksin tarvi vastata elatuksesta.

17 v 500 euroa omia tuloja on kimurantti juttu, vaikka 500 olisi brutto sen voidaan katsoa vähentävän elatusvelvollisuutta. Jos kyseessä on pääomatulot ne vähentävät suoraan elatusvelvollisuutta.

Lue lisää

kun tulot käteen 1100e,elarit nyt 200e,asumismenot 900e..eksäntulot 1900e käteen,lapsilisät 146e,vuokra 400e ja elarit siis nyt 200e...

ja minimi kirjoitti:

Jos lapsen kulut 290 asumiskuluista 40 - lapsilisä 110 = 220. Ja vanhemmat ovat kyvykkäitä esim. 50/50 suhteessa, maksuksi tulee 110. On yleinen harha, että kunnan maksama 140 olisi joku minimi. Minimi on nolla euroa. Hassua kyllä jos nolla tulee sen takia, että etä on elatuskyvytön, rikaskin lähi saa kunnalta 140. Mutta jos esim. 110 tulee siksi, että lapsen kulut ovat pienet ja vanhemmat suht samatuloiset, lähi ei saa 30:a kunnalta.


Minimistä jaksetaan jauhaa ja kuvitellaan, ettei maksimia ole. Mutta maksimi on lapsen elatuksen tarve. Etältä ei voi nyhtää yli sen, vaikka etä voittaisi lotossa.

Kela ei aina joudu maksamaan vahvistetun elatusmaksun ja elatustuen välistä erotusta, jos erotus johtuu muista syistä kuin etävanhemman puutteellisesta elatuskyvystä.

Toinen juttu sitten on, että ilkeääkö joku 4500 tuloilla maksaa alle 140.

Yksi kummallisuus on että, jos lähillä on elatuskyky nolla, voidaan etä velvoittaa maksamaan elatus 100 %, mutta jos etän kyky on nolla lähi saa kunnalta 140. Tätä perustellaan lapsen oikeudella elatukseen. Mutta nolla lähillä ei ole mitään omavastuuta, johon kunta tulisi apuun, siis apu olisi etälle ettei hänen yksin tarvi vastata elatuksesta.

17 v 500 euroa omia tuloja on kimurantti juttu, vaikka 500 olisi brutto sen voidaan katsoa vähentävän elatusvelvollisuutta. Jos kyseessä on pääomatulot ne vähentävät suoraan elatusvelvollisuutta.

Lue lisää

Etä ei joudu makasmaan koko elatusta koskaan itse, sillä yhteiskunta tulee aina vastaan verovähennyksen muodossa. Varakas lähi taas ei saa verovähennyksiä lastensa elattamisesta. Vain pienituloinen lähi saa sosiaalietuuksia. Mielestäni verovähennys voidaan rinnastaa sosiaalietuuteen.

koko kokonaisuus kirjoitti:

Etä ei joudu makasmaan koko elatusta koskaan itse, sillä yhteiskunta tulee aina vastaan verovähennyksen muodossa. Varakas lähi taas ei saa verovähennyksiä lastensa elattamisesta. Vain pienituloinen lähi saa sosiaalietuuksia. Mielestäni verovähennys voidaan rinnastaa sosiaalietuuteen.

Lue lisää

Varakas lähi saa yh- korotuksen. Köyhä etä ei saa verovähennystä, kun ei maksa elatusmaksuakaan.

Verovähennys on maksimissaan 80 euroa/laspi/vuosi. Siis 6,66 e /kk. Yh-korotus on 552 euroa vuodessa, 46 kuussa.

Jos lapsi on 4 pv/kk etällä tukiainen on 1.665 euroa/ pv, lähillä 26.4 päivää/kk, tukiainen on 1.743/ päivä. Molemmat pyöristettynä 1.70, sillä saa lapselle 2 litraa maitoa, että kasvaa.

Mielestäni ihan tasan.

koko kokonaisuus kirjoitti:

Etä ei joudu makasmaan koko elatusta koskaan itse, sillä yhteiskunta tulee aina vastaan verovähennyksen muodossa. Varakas lähi taas ei saa verovähennyksiä lastensa elattamisesta. Vain pienituloinen lähi saa sosiaalietuuksia. Mielestäni verovähennys voidaan rinnastaa sosiaalietuuteen.

Lue lisää

80e vuodessa...ja etähän maksaa verot elatuksista eli lähiei maksa mitään veroja lapsilisistään,,eikös se ole sitä sosiaalista apua se jos mikä.

laki on laki kirjoitti:

kun tulot käteen 1100e,elarit nyt 200e,asumismenot 900e..eksäntulot 1900e käteen,lapsilisät 146e,vuokra 400e ja elarit siis nyt 200e...

Miksi sinulle pitäisi hyväksyä 900 asumiskuluja ja eks voi asua 400:lla lapsen kanssa. Mistä saa niin halvan vuokra-asunnon ?

Sinä 1100 - 500 (jos olet sinkku) - kohtuu vuokra 400, elatuskyky 200, maksat siis koko elatuskykysi tappiin, niinhän se usein on.

Ex: 1946 - 500- 308 = 1138

lapsen tarve: 390 92 -100 = 382.

Jos jaetaan nykyisten elatuskykyjen suhteessa, elatusmaksuksi tulisi 35 euroa ja ex saisi 105 kunnalta.

Mutta, jos 1100 nettotulosi ovat tilapäisiä, ja normaalisti yli 2000 on 200 elatusmaksu kohillaan. Ja nytkin sen pystyt maksamaan kun laskennallinen elatuskykysi on juuri tuo 200.

Miksi riitelet elatusmaksuista; oletko narsisti
sovi lapsen yhteishuollosta, lapsen asumisesta tasapuolisesti molemmilla- ja ettei ellatusta suoriteta.

Lapsen etu on;
- yhteishuolto
- vuoroasuminen
- ei elatusta
- yhteydet molempiin vanhempiin- ja sukuunsa

Lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta annetun lain tarkoituksena on lapsen suhteen säilyttäminen kiinteänä vanhempaansa, jonka luona lapsi ei virallisesti asu; tämä
toteutetaan lain mukaan siten, vastuunkanto ja päätöksenteko eli lapsen huoltajuus pidetään yhtenäisenä ja toisaalta lapsen suhde vanhempaansa turvataan tapaamisoikeudella.

Lapsen huollon tulee turvata lapsen myönteiset ja läheiset ihmissuhteet, erityisesti suorat kontaktit lapsen ja hänen vanhempansa välillä; lapsen huolto- ja tapaamisratkaisu tulee tehdä ja ratkaista edellä mainitun mukaisena.

Lapsella on oikeus vanhempaansa- ja tavata vanhempaansa, jonka luona lapsi EI virallisesti asu. Perustuslaissa on selkeästi ja kiistatta todettu vanhemmalla olevan myös oikeus perhe-elämäänsä omien lapsiensa kanssa.

Vaihdetaanko siis osia; vai helpolla, äiti saa lapsilisät- ja verotuksen lapsivähennykset ym. tuet; isä on maksajan
roolissa vieraannutettuna lapsistaan, ei saa edes elatus
maksuja oikeasti vähentää sillä vähennys annetaan
verotuksessa ainoastaan valtion verosta, jota suoritetaan
yli 35000 vuosituloista eli valtaosalla on tätä pienemmät vuositulot- eikä saa siten vähentää elatusmaksuja vero
tuksessa , vaikka sosiaalitoimen tarkoitushakuiset lasten
vieraannuttajaviranomaiset toisin lapsistaan tarkoitus-
hakuisesti vieraannutetuille miehille/ isälle uskottelevat jauhaessaan täydellistä paskaa-

Koskas saan asua lasteni kanssa- en halua elatusta äidiltä,
en halua lapsilisää, en halua elatustukea, en tarvitse mitään muuta kuin lapseni elämääni takaisin- vähään tyydyn
terveisin: ex-isä, vieraannutettu
-Raision kaupunki-

Neljän lapsen yksihuoltajaisänä 10-20 vuotta sitten ollessani satoin vain todeta että taloudellinen tilanteeni oli parempi kuin ennen tai jälkeen sen. Vaikka asuin lasteni kanssa rivitalo-osakkeessa joka oli eron aikaan vielä lähes kokonaan velkarahalla ostettu, pystyin silti helposti maksamaan lyhennykset sun muut kulut. Ensimmäisen viiden vuoden aikana maksoin exän osuuden hänelle lyhensin lainaa. Seuraavan viiden vuoden aikan maksoin lopun asuntovelan. Olin käytännössä lasteni kanssa 24/7 koska lasten äiti muutti n.250 km päähän.
Tavallinen palkansaaja, lapsilisät ja minimi elatustuki, ne riitti hyvin meille viidelle! Koskaan en saanut asumistukea tai mitään muutakaan tukea. Kaikkihan on kiinni vain siitä että menot pitää osata suhtetuttaa tuloihin.
Nyt tilanne on toisinpäin, eli minä maksan kahdesta lapsesta elatusapua ja nykyinen exä ei suostuisi osallistumaan lasten elatukseen sentin vertaa, eli yrittää saada kelan ja minut ainoaksi lastemme elättäjäksi.
Lapset ovat luonani n.90 yötä ja n.52 arki-iltaa vuodessa ja se muka ei oikeuta luonapitovähennykseen. Lisäksi asuu (hän ja 3 alaikäistä lasta) omakotitalossa vuokralla ja yrittää sisällyttää ylisuurta 1500€ vuokraa tuohon elatusapulaskuriin.
Ottaa vaan päähän tuollainen vedätys yritys kun todellakin tiedän kokemuksesta miten hyvin yksinhuoltajana tulee toimeen.

koskasaanasua kirjoitti:

Vaihdetaanko siis osia; vai helpolla, äiti saa lapsilisät- ja verotuksen lapsivähennykset ym. tuet; isä on maksajan
roolissa vieraannutettuna lapsistaan, ei saa edes elatus
maksuja oikeasti vähentää sillä vähennys annetaan
verotuksessa ainoastaan valtion verosta, jota suoritetaan
yli 35000 vuosituloista eli valtaosalla on tätä pienemmät vuositulot- eikä saa siten vähentää elatusmaksuja vero
tuksessa , vaikka sosiaalitoimen tarkoitushakuiset lasten
vieraannuttajaviranomaiset toisin lapsistaan tarkoitus-
hakuisesti vieraannutetuille miehille/ isälle uskottelevat jauhaessaan täydellistä paskaa-

Koskas saan asua lasteni kanssa- en halua elatusta äidiltä,
en halua lapsilisää, en halua elatustukea, en tarvitse mitään muuta kuin lapseni elämääni takaisin- vähään tyydyn
terveisin: ex-isä, vieraannutettu
-Raision kaupunki-

Lue lisää

Hyi mikä finni