A. Puroma olikin hurri?

Itsekö Bäckman suomensi nimensä? Jos, niin se todistaa vahvasta suomenmielisyydestä. Kotikieli on ratkaiseva näkökohta.
Ei sillä, että sodassa olisi kielellä ollut merkitystä, kunhan vain hoiti hommansa.

korolainen kirjoitti:

Itsekö Bäckman suomensi nimensä? Jos, niin se todistaa vahvasta suomenmielisyydestä. Kotikieli on ratkaiseva näkökohta.
Ei sillä, että sodassa olisi kielellä ollut merkitystä, kunhan vain hoiti hommansa.

Lue lisää

ainakin 1930 hänen käydessään majurina Sotakorkean. Arvelen nimenvaihdon tapahtuneen jossain 20-luvun puolivälissä.

Hömppäheikine hurriviha saa aina naurettavampia muotoja. No, itsehän he eivät sitä ymmärrä. On monta tapaa löytää onnensa.

korolainen kirjoitti:

Itsekö Bäckman suomensi nimensä? Jos, niin se todistaa vahvasta suomenmielisyydestä. Kotikieli on ratkaiseva näkökohta.
Ei sillä, että sodassa olisi kielellä ollut merkitystä, kunhan vain hoiti hommansa.

Lue lisää

"Kotikieli on ratkaiseva näkökohta."


Niin on! Ruotsinkielisten jalkaväkijoukkojen vahvuudesta oli suhteellisesti noin 15% Uumajassa!

Kuulostaako pahalta? Tässä on pieni laskelma, jossa voi olla pientä tarkistamisen varaa lähinnä pataljoonien oletetuissa vahvuuksissa.

Ruotsinkielisiä oli tuohon aikaan noin 9.5% Suomen koko väestöstä. Heitä lienee ollut samassa suhteessa myöskin sodassa. Kuten tuosta listasta huomaat, niin jalkaväkirykmenttejä näyttäisi Jatkosodassa olleen JR13, JR24, JR55 ja JR61. Erillisiä pataljoonia ErP 1, ErP 18 ja ErP 27. Loput ruotsinkieliset palvelivat tykistössä, ilmavoimissa ja merivoimissa. Nyt on kuitenkin muistettava, että tuossa listassa on kaikki Jatkosodan aikana jossain vaiheessa olleet ruotsinkieliset joukko-osastot, joita muodostettiin, muutettiin ja lakkautettiinkin.

1944 kesällä oli vain JR13 ja JR61 rykmentit erillispataljoonineen. JR24 lakkautettiin maaliskuussa 1944 ja JR 55 lakkautettiin jo joulukuussa 1941.

Kesällä 1944 oli ruotsinkielisiä jalkaväkijoukkoja noin suunnilleen 2 rykmenttiä ja 2 erillistä pataljoonaa eli kaikkiaan 8 pataljoonaa. Nyt arvioidaan kesän 1944 kovissa taisteluissa jo kuluneen pataljoonan vahvuudeksi vaikkapa noin 500 miestä. Määrävahvuushan on noin 1000 miestä. Kuten tästä tarkastelusta huomaat, niin prosentuaalinen osuus Uumajan lohkolle muuttaneista ruotsinkielisistä jalkaväkijoukoista on melkoisesti suurempi verrattuna heidän prosentuaaliseen osuutensa vaikkapa Suomen armeijan jalkaväkijoukkojen määrään (8 ruotsinkielistä jv-pataljoonaa - n. 190 suomenkielistä pataljoonaa) tai määrään koko Suomen väestöstä, joka oli siis 1940 9.5%!

8 (pataljoonaa) * 500 = 4000 ja kun tuohon määräään verrataan 600 ruotsinkielistä karkuria Uumajan lohkolla, niin sehän tekee 15%.

15% ruotsinkielisiä karkureita Uumajan lohkolla verrattuna ruotsinkielisten jalkaväkijoukkojen vahvuuteen kesällä 1944!

---

Tämä linkki ei toimi enää, mutta nämä tiedot on sieltä peräisin.

http://www.mil.fi/merivoimat/joukot/uudpr/historia_minnes_fi.dsp


Jatkosota 1941-1945 Ruotsinkieliset joukko-osastot

(Nuo kaikki ei olleet samanaikaisesti olemassa, vaan kokoonpanoja muuteltiin sodan aikana ja osa yhtymistä lakkautettiin.)

JR 13, JärjPsto 1, JR 24, JärjPsto 4, JR 55, 10.ErJärPtri, JR 61, RsPsto 2, ErP 1, RsPsto 3, ErP 18, RsPsto 4, ErP 27, RsPsto 13, LinP 18, RsPsto 17, 27.KrhK, RsPsto 18, 59.TykK, RsPsto 21, SyvLinPsto 18, KvPsto 18, SyvLinPsto 1

Uumajan lohkolta kirjoitti:

"Kotikieli on ratkaiseva näkökohta."


Niin on! Ruotsinkielisten jalkaväkijoukkojen vahvuudesta oli suhteellisesti noin 15% Uumajassa!

Kuulostaako pahalta? Tässä on pieni laskelma, jossa voi olla pientä tarkistamisen varaa lähinnä pataljoonien oletetuissa vahvuuksissa.

Ruotsinkielisiä oli tuohon aikaan noin 9.5% Suomen koko väestöstä. Heitä lienee ollut samassa suhteessa myöskin sodassa. Kuten tuosta listasta huomaat, niin jalkaväkirykmenttejä näyttäisi Jatkosodassa olleen JR13, JR24, JR55 ja JR61. Erillisiä pataljoonia ErP 1, ErP 18 ja ErP 27. Loput ruotsinkieliset palvelivat tykistössä, ilmavoimissa ja merivoimissa. Nyt on kuitenkin muistettava, että tuossa listassa on kaikki Jatkosodan aikana jossain vaiheessa olleet ruotsinkieliset joukko-osastot, joita muodostettiin, muutettiin ja lakkautettiinkin.

1944 kesällä oli vain JR13 ja JR61 rykmentit erillispataljoonineen. JR24 lakkautettiin maaliskuussa 1944 ja JR 55 lakkautettiin jo joulukuussa 1941.

Kesällä 1944 oli ruotsinkielisiä jalkaväkijoukkoja noin suunnilleen 2 rykmenttiä ja 2 erillistä pataljoonaa eli kaikkiaan 8 pataljoonaa. Nyt arvioidaan kesän 1944 kovissa taisteluissa jo kuluneen pataljoonan vahvuudeksi vaikkapa noin 500 miestä. Määrävahvuushan on noin 1000 miestä. Kuten tästä tarkastelusta huomaat, niin prosentuaalinen osuus Uumajan lohkolle muuttaneista ruotsinkielisistä jalkaväkijoukoista on melkoisesti suurempi verrattuna heidän prosentuaaliseen osuutensa vaikkapa Suomen armeijan jalkaväkijoukkojen määrään (8 ruotsinkielistä jv-pataljoonaa - n. 190 suomenkielistä pataljoonaa) tai määrään koko Suomen väestöstä, joka oli siis 1940 9.5%!

8 (pataljoonaa) * 500 = 4000 ja kun tuohon määräään verrataan 600 ruotsinkielistä karkuria Uumajan lohkolla, niin sehän tekee 15%.

15% ruotsinkielisiä karkureita Uumajan lohkolla verrattuna ruotsinkielisten jalkaväkijoukkojen vahvuuteen kesällä 1944!

---

Tämä linkki ei toimi enää, mutta nämä tiedot on sieltä peräisin.

http://www.mil.fi/merivoimat/joukot/uudpr/historia_minnes_fi.dsp


Jatkosota 1941-1945 Ruotsinkieliset joukko-osastot

(Nuo kaikki ei olleet samanaikaisesti olemassa, vaan kokoonpanoja muuteltiin sodan aikana ja osa yhtymistä lakkautettiin.)

JR 13, JärjPsto 1, JR 24, JärjPsto 4, JR 55, 10.ErJärPtri, JR 61, RsPsto 2, ErP 1, RsPsto 3, ErP 18, RsPsto 4, ErP 27, RsPsto 13, LinP 18, RsPsto 17, 27.KrhK, RsPsto 18, 59.TykK, RsPsto 21, SyvLinPsto 18, KvPsto 18, SyvLinPsto 1

Lue lisää

monenlaisella valeella. Yksi tapa on leimata yksi rohkeimmista rintamakomentajista ja Mannerheim ristin ritari entisen sukunimen perusteella "munsalalaiseksi".

Toinen malli on väittää Ruotsiin paenneen 15 % ruotsinkielisen jalkaväen vahvuudesta. Noinkohan oli?

Ruotsinkielisiä sotilaita oli kesällä -44 noin 45 000. Ruotsiin meni eri vaiheissa noin 800. Laskea voi monella tapaa, mutta minusta tämä on vajaa 2 % ruotsinkielisistä sotilaista.Kaikki tuskin olivat jalkaväkeä, vaikkakin ehkä enemmistö. Jalkaväkeenhän tappiot kohdistuivat ja jalkaväestä oli pääosa rintamakarkureista.

Hurriviha on on kiitollinen aihe, sillä ruotsinkielisten puolesta esiintyy vain harva näillä palstoilla. Aina on mukavampi työntää valeita kuin esittää faktoja.

Toisaalta avaaja yltää epäuskottavuudessaan hyvinkin korppien ja aaprahammien tasolle. Onneksi olkoon siitäkin.

voi purkaa kirjoitti:

monenlaisella valeella. Yksi tapa on leimata yksi rohkeimmista rintamakomentajista ja Mannerheim ristin ritari entisen sukunimen perusteella "munsalalaiseksi".

Toinen malli on väittää Ruotsiin paenneen 15 % ruotsinkielisen jalkaväen vahvuudesta. Noinkohan oli?

Ruotsinkielisiä sotilaita oli kesällä -44 noin 45 000. Ruotsiin meni eri vaiheissa noin 800. Laskea voi monella tapaa, mutta minusta tämä on vajaa 2 % ruotsinkielisistä sotilaista.Kaikki tuskin olivat jalkaväkeä, vaikkakin ehkä enemmistö. Jalkaväkeenhän tappiot kohdistuivat ja jalkaväestä oli pääosa rintamakarkureista.

Hurriviha on on kiitollinen aihe, sillä ruotsinkielisten puolesta esiintyy vain harva näillä palstoilla. Aina on mukavampi työntää valeita kuin esittää faktoja.

Toisaalta avaaja yltää epäuskottavuudessaan hyvinkin korppien ja aaprahammien tasolle. Onneksi olkoon siitäkin.

Lue lisää

"Noinkohan oli?"

Laskelma osoittaa melkoista asiantuntemusta ja sitä on huono kiistääkään. Pahaltahan tuo vaikuttaa.

Iso osa Suomen ruotsalaisista palveli tykistössä ja siksi heidän sodassakaatumisprosenttinsa on selvästi elle maan keskiarvojen.

http://kemppinen.blogspot.com/2008/04/pitjt.html

http://kemppinen.blogspot.com/2008/04/jatkaakseni-keskustelua.html

Tarmo Metsälän Isänmaan puolesta 1939-1945 -kirjassa on kuntien suhteellisista miestappioista tällainen lista, vähiten tappioita kärsineestä päästä lukien:

550. Jomala
549. Lemland
548. Hammarland
547. Mariehamn
546. Bergö
545. Iniö
544. Korpo
543. Kronoby
542. Karleby/Öja
541. Nagu
540. Nykarleby
539. Pedersöre
538. Övermark
537. Houtskär
536. Maksmo
535. Terjärv
534. Hiittis
533. Nedervetil
532. Närpes
531. Hangö
530. Munsala
529. Brandö
528. Paattis
527. Esse
526. Kaskö
525. St. Karins
524. Västanfjärd
523. Kristinestad/Tjöck
522. Snappertuna
521. Pargas
520. Lapfjärd
519. Jeppo
518. Korsnäs
517. Säkylä
516. Bromarv
515. Piikkiö
514. Hongonjoki
513. Pojo
512. Jacobstad
511. Oravais

Prosenttiliike kirjoitti:

"Noinkohan oli?"

Laskelma osoittaa melkoista asiantuntemusta ja sitä on huono kiistääkään. Pahaltahan tuo vaikuttaa.

Iso osa Suomen ruotsalaisista palveli tykistössä ja siksi heidän sodassakaatumisprosenttinsa on selvästi elle maan keskiarvojen.

http://kemppinen.blogspot.com/2008/04/pitjt.html

http://kemppinen.blogspot.com/2008/04/jatkaakseni-keskustelua.html

Tarmo Metsälän Isänmaan puolesta 1939-1945 -kirjassa on kuntien suhteellisista miestappioista tällainen lista, vähiten tappioita kärsineestä päästä lukien:

550. Jomala
549. Lemland
548. Hammarland
547. Mariehamn
546. Bergö
545. Iniö
544. Korpo
543. Kronoby
542. Karleby/Öja
541. Nagu
540. Nykarleby
539. Pedersöre
538. Övermark
537. Houtskär
536. Maksmo
535. Terjärv
534. Hiittis
533. Nedervetil
532. Närpes
531. Hangö
530. Munsala
529. Brandö
528. Paattis
527. Esse
526. Kaskö
525. St. Karins
524. Västanfjärd
523. Kristinestad/Tjöck
522. Snappertuna
521. Pargas
520. Lapfjärd
519. Jeppo
518. Korsnäs
517. Säkylä
516. Bromarv
515. Piikkiö
514. Hongonjoki
513. Pojo
512. Jacobstad
511. Oravais

Lue lisää

Sotiemme veteraaneja ja heidän jälkeläisiään kiinnostanee tämä tilasto:

http://ryyti.blogspot.com/2008/01/sota-on-julmaa-tai-sitten-ei.html

voi purkaa kirjoitti:

monenlaisella valeella. Yksi tapa on leimata yksi rohkeimmista rintamakomentajista ja Mannerheim ristin ritari entisen sukunimen perusteella "munsalalaiseksi".

Toinen malli on väittää Ruotsiin paenneen 15 % ruotsinkielisen jalkaväen vahvuudesta. Noinkohan oli?

Ruotsinkielisiä sotilaita oli kesällä -44 noin 45 000. Ruotsiin meni eri vaiheissa noin 800. Laskea voi monella tapaa, mutta minusta tämä on vajaa 2 % ruotsinkielisistä sotilaista.Kaikki tuskin olivat jalkaväkeä, vaikkakin ehkä enemmistö. Jalkaväkeenhän tappiot kohdistuivat ja jalkaväestä oli pääosa rintamakarkureista.

Hurriviha on on kiitollinen aihe, sillä ruotsinkielisten puolesta esiintyy vain harva näillä palstoilla. Aina on mukavampi työntää valeita kuin esittää faktoja.

Toisaalta avaaja yltää epäuskottavuudessaan hyvinkin korppien ja aaprahammien tasolle. Onneksi olkoon siitäkin.

Lue lisää

>>entisen sukunimen perusteella "munsalalaiseksi".

åååps kirjoitti:

>>entisen sukunimen perusteella "munsalalaiseksi".

mutta tietysti vain sillä tavalla, että vihjeen voi kiistää. Eihän nämä tyypit koskaan sanojensa takana seiso.

Mitä tulee tuohon pitäjäluetteloon, niin Ahvenanmaalla ei ollut yleistä asevelvollisuutta. Suurin osa maakunnan miehistä palveli Ålands Hemvärnissä ei vapaaehtoissa paikallisjoukoissa. Mistä niille olisi tappioita tullut?

Tuobkin listan julkistaminen muutaman viikon välein on vain tarpeetonta ruotsinkielisten osoittelua. He täyttivät velvollisuutensa maanpuolustuksessa siinä kuin suomenkielisetkin.

siihen vihjataan, kirjoitti:

mutta tietysti vain sillä tavalla, että vihjeen voi kiistää. Eihän nämä tyypit koskaan sanojensa takana seiso.

Mitä tulee tuohon pitäjäluetteloon, niin Ahvenanmaalla ei ollut yleistä asevelvollisuutta. Suurin osa maakunnan miehistä palveli Ålands Hemvärnissä ei vapaaehtoissa paikallisjoukoissa. Mistä niille olisi tappioita tullut?

Tuobkin listan julkistaminen muutaman viikon välein on vain tarpeetonta ruotsinkielisten osoittelua. He täyttivät velvollisuutensa maanpuolustuksessa siinä kuin suomenkielisetkin.

Lue lisää

Uumajan lohkollako?

Hehän kuvasivat pääsyä helvetistä taivaasee ja jopa hammasharjatkin saatiin "talon" puolesta.

Hurrit taistojen tiimellyksessä:

Taistoissa nähdään kuka on kumma,
lopuilla edes on Säntämä, Summa.

Hurrien salainen ase on bååtti,
sillä se annetaan Suomelle nootti!


II/JR13 kesällä 1944

Mielessä jo Korsnäs ootti,
olisko siellä vielä bååtti,
sillä merenkurkun yli,
siellä ootti veljessyli.

Siihen päättyi sankar taru,
lopputulos oli karu,
Kuinka tästä saatais saaga,
sankarit ol toista maata.

voi purkaa kirjoitti:

monenlaisella valeella. Yksi tapa on leimata yksi rohkeimmista rintamakomentajista ja Mannerheim ristin ritari entisen sukunimen perusteella "munsalalaiseksi".

Toinen malli on väittää Ruotsiin paenneen 15 % ruotsinkielisen jalkaväen vahvuudesta. Noinkohan oli?

Ruotsinkielisiä sotilaita oli kesällä -44 noin 45 000. Ruotsiin meni eri vaiheissa noin 800. Laskea voi monella tapaa, mutta minusta tämä on vajaa 2 % ruotsinkielisistä sotilaista.Kaikki tuskin olivat jalkaväkeä, vaikkakin ehkä enemmistö. Jalkaväkeenhän tappiot kohdistuivat ja jalkaväestä oli pääosa rintamakarkureista.

Hurriviha on on kiitollinen aihe, sillä ruotsinkielisten puolesta esiintyy vain harva näillä palstoilla. Aina on mukavampi työntää valeita kuin esittää faktoja.

Toisaalta avaaja yltää epäuskottavuudessaan hyvinkin korppien ja aaprahammien tasolle. Onneksi olkoon siitäkin.

Lue lisää

Omistan tämän rantahurrien urheille soutujoukoille kesällä 1944:


Me merenkurkus soudellaan mutt Fennot käyköön intin,
tosi sodan rajuutta ei kestä polla hintin.

Perse kiinni soutupenkis me sankareita ollaan,
soutamalla Munsalasta, jos löytyis tilaa jollaan!

Sankareita kaikki oomme Säntämän ja Talin,
Kivisillan takana jo osa otti ravin.

Summan muistaa Talvisodast koko Suomen kansa,
Meikäläisten mielestä se oli varma ansa!

Suoritti mm. 7/8 luokkaa Vaasan suomalaista Yhteislyseota. Vaimo oli Pohjanmaalta ja kotikielenä suomi.

"Ihmekös tuo jos sen komentamien yhtymien tappiot oli niin kovaia."

Ainoa yhtymä, jota Puroma komensi oli 6.D Vihman kaaduttua ja taistelujen jo rauhoituttua. 6.D:n tappiot Lapin sodassa olivat pienet, koska se ei osallistunut kuin pariin taisteluun Ranuan tien suunnassa ennen Rovaniemeä.

Kaikki edellä esitetty tarina Puroman ruotsinkielisyydestä on puhdasta puppua.

suomenkielinen! kirjoitti:

Suoritti mm. 7/8 luokkaa Vaasan suomalaista Yhteislyseota. Vaimo oli Pohjanmaalta ja kotikielenä suomi.

"Ihmekös tuo jos sen komentamien yhtymien tappiot oli niin kovaia."

Ainoa yhtymä, jota Puroma komensi oli 6.D Vihman kaaduttua ja taistelujen jo rauhoituttua. 6.D:n tappiot Lapin sodassa olivat pienet, koska se ei osallistunut kuin pariin taisteluun Ranuan tien suunnassa ennen Rovaniemeä.

Kaikki edellä esitetty tarina Puroman ruotsinkielisyydestä on puhdasta puppua.

Lue lisää

Sanotaan sitten rykmentti eli JR 12, jonka komentajana Puroma oli pitkän aikaa.

Eino Pohjamo: ”Jalkaväkirykmentti 12, kesän kirkkaimpina hetkinä vuonna 1941 perustettu, sammutti itsensä syvimmässä kaamoksessa marraskuun 2. päivänä 1944 ison matkaa napapiirin pohjoispuolella. Rykmentin perinnettä jäi jatkamaan JR 2, johon JR 12:sta siirtyi asevelvollisina 2 aliupseeria ja 242 miestä, jotka olivat syntyneet vuosina 1924 ja 1925. Lapin sota jäi jatkumaan "lasten ristiretkenä".
Koko sodan 1941- 44 aikana JR 12 menetti kaatuneina ja kadonneina 1158 miestä. Haavoittuneita oli 3690 miestä. Rintamakarkureita oli Suurkarin pataljoonasta 65, von Essenin 99 ja Airimon pataljoonasta 291 miestä.

http://www.metsapirtti.net/artikkelit/penttiahtiainen/jankajaak/janka05.htm

JR 12 kirjoitti:

Sanotaan sitten rykmentti eli JR 12, jonka komentajana Puroma oli pitkän aikaa.

Eino Pohjamo: ”Jalkaväkirykmentti 12, kesän kirkkaimpina hetkinä vuonna 1941 perustettu, sammutti itsensä syvimmässä kaamoksessa marraskuun 2. päivänä 1944 ison matkaa napapiirin pohjoispuolella. Rykmentin perinnettä jäi jatkamaan JR 2, johon JR 12:sta siirtyi asevelvollisina 2 aliupseeria ja 242 miestä, jotka olivat syntyneet vuosina 1924 ja 1925. Lapin sota jäi jatkumaan "lasten ristiretkenä".
Koko sodan 1941- 44 aikana JR 12 menetti kaatuneina ja kadonneina 1158 miestä. Haavoittuneita oli 3690 miestä. Rintamakarkureita oli Suurkarin pataljoonasta 65, von Essenin 99 ja Airimon pataljoonasta 291 miestä.

http://www.metsapirtti.net/artikkelit/penttiahtiainen/jankajaak/janka05.htm

Lue lisää

10.6. 41-4.7.42 sekä uudelleen 3.9. 42-1.2. 44. JR 12 kuului 6.D:aan Puroman divisioonan komentajakaudella 8.8.-15.11. 44.

JR 12 kävi eräitä sodan alkuvaiheen kovimpia taisteluja pohjoisrintamalla.

vastahyökkäystä Valkeasaareen. Mitään Kannaksen läpijuoksua ei ole tapahtunut.
Kokonaistappiot Kannaksella kaatuneina, haavoittuneina ja kadonneina olivat kesäkuussa yhtensä noin 25 000 miestä. Kaatuneita oli 8 500.
Tappiot lasketaan ihan mies mieheltä, siis yksitellen.