pakkohoitoonko?

§se tenava on vielä hengissä... Anteeksi suorasukaisuuteni, mutta näissä asioissa ei kuunnella lapsen
mielipidettä. Jossain vaiheessa varmasti tulee vastaan se piste, missä joku tekee pakkohoitopäätöksen. Jos se lapsiparka kuolee kotona, siitä on silkkaa murhetta lähipiirille pitkään. Minä soittaisin tyynen rauhallisesti hätäkeskukseen ja pyytäisin hakemaan tenavan hoitoon. Tai sitten, jos omien vanhempien tilanteessa on jotain hälyttävää, mihin viittasit, yhteys sosiaalitoimeen, jossa voidaan harkita huostaan ottoa ja nimenomaan tukea noita pakkohoitotoimenpiteitä. Jos äiti tottelee poikaa, eikä päin vastoin, mopo on karannut käsistä jo aikaa sitten.

Lasten anoreksia hoidetaan yleensä kai lastentautien osastolla. Siellä ei ole mahdollisuutta pakkohoitoon koska ovet ovat auki. Anoreksiaa ei muutenkaan ole helppo hoitaa pakkohoitona. Jos painoindeksi on alle 13 niin yleensä otetaan sairaalaan tiputukseen koska elimistö on vaarassa. Mutta pojalla näyttää painoindeksi olevan lähes 15. Hyvä jos äiti on vienyt psykiatrille ja antaa apteekin ravintoliuoksia jos lapsi suostuu niitä syömään. Kyse voi olla muustakin kuin anoreksiasta jos tuo kurkkuun tarkertuminen on pääoire ja siitä nouseva pelko tukehtumisesta. Uskon että yhteistyössä psykiatrin kanssa poika vähitellen suostuu sairaalahoitoon. Kyllä se psykiatri kirjoittaa pakkohoitolähetteen kun tilanne sitä vaatii että älä sinä siitä huolehdi. Silloin vastuu siirtyy äidiltä lääkärille. Mutta se on lääkärin päätös, ei sinun huolesi. Äiti tekee aivan oikein siinä, että hakee lapselle apua. Eipä hätäkeskuskaan tai sosiaalihuolto voi määrätä lasta osastolle pakkohoitoon jos ja kerran lääkäri ei ole katsonut sitä aiheelliseksi vielä tässä tilanteessa.

Mikäli tila huonontuu, lapsesta tehdään hoitavan yksikön taholta lastensuojeluilmoitus ja sitten pakkohuostaanotto, jossa hoitovastuu siirtyy hoitavalle taholle. Myös sinä isoäitinä voit tehdä lastensuojeluilmoituksen. Sellaisen voi tehdä, kun on huoli siitä, että lapsen asiat eivät ole hyvin. Ei tarvitse odottaa siihen asti, että lapsi on henkitoreissaan.