Lieden tehoero 1 ja 3-vaiheisena?

paljonko eroa mahtaa olla? tarkoittaako tämä sitä että kolmivaiheliesi lämpenee nopeammin kuin yksivaihe?

mitä eroa kirjoitti:

paljonko eroa mahtaa olla? tarkoittaako tämä sitä että kolmivaiheliesi lämpenee nopeammin kuin yksivaihe?

Mitään eroa ole periaatteessa,käytännössä liitäntäpaapeli ja sulake rajoittaa yhtä aikaa käytettävissä olevaa tehoa yksi vaiheisena. Yleensä yksivaiheisena käytössä 20A sulake ja siitä läpi saa tehoja 4.6kw (25A vajaa 6kw) Kolmivaihesena taas 16A sulakkeilla saa sen vajaan 11kw tehoja... Eronhan huomaa vasta kun laittaa kaikki levyt ja uunin yhtä aikaa täysille lämpeneen(yks vaiheisena pitäis olla 50A sulakkeella,käytännössä luultavasti 35A liitäntä riittäis tulppasulakkeena)

mitä eroa kirjoitti:

paljonko eroa mahtaa olla? tarkoittaako tämä sitä että kolmivaiheliesi lämpenee nopeammin kuin yksivaihe?

..niissä on rajotettu yhtä aikaa käytettävien levyjen yhdistelmiä. eli esimerkiks uuni 2 levyä vois toimia täydellä teholla, mutta toiset 2 levyä ei edes käynnisty. toi on tosin perinteinen tapa hoitaa homma, onnistuuhan se vaikka yhdellä ainoalla kontaktorilla.

uudet liesitasot "hipaisu*"-käyttiksillään rajottaavat tehoaan kuitenkin pätkimällä, joten muutamalla koodirivillä levyt sais lämmittelemään vuorotellen ja maksimitehot pysyis aisoissa.. eli levyistä vois saada käytännön "maksimitehot" ulos, kunhan antaa lämpenemiselle vähän enemmän aikaa (eihän sulla ne kattilat seiso kuitenkaan tuntitolkulla maksimiteholla olevan levyn päällä, eihän?)

* = toimiiko ne käyttöliittymät muulloin hipasemalla, kun rätillä pyyhkiessä? sormet mainaa katketa kun kokeilee asennuksen jälkeen että lähteekö ne romut käyntiin vai ei. loogisempaa painaa niin kauan kovempaa, kunnes jotain tapahtuu, vaikka ilmeisesti noi vaan odottaa määrätietosta nojailijaa, eli pitäis joku sekunti pitää sormeaan kosketusalueella. viimesin kiroilua aiheuttanu masiina oli gramin valmistama, jossa äärimmäisen loogisesti sai levyn täydelle teholle yhdellä miinus-namiskan "painalluksella", mutta sammuttaminen vaatikin saman miinusnamiskan ~15-30 painallusta (9 -> 0, mutta eihän se jokaista hipasua tunnistanu ja varmuuden vuoks lipsahti välillä uudestaan ympäri). plussalla siis ei päässy yläkautta takas.

mitähän tossa taas kysyttiin, ei jaksais enää tarkistaa ;)

mitä eroa kirjoitti:

paljonko eroa mahtaa olla? tarkoittaako tämä sitä että kolmivaiheliesi lämpenee nopeammin kuin yksivaihe?

Teho On aina vita kertaa jännite.

U x I = W

Aivan sama miten kytket kunhan vitaa riitää.

Yleensä johdin pintaalat rajoittavat virran 2,5 mm2 ja käytetään 3 x 16 syöttöä

Ip 68 kirjoitti:

Teho On aina vita kertaa jännite.

U x I = W

Aivan sama miten kytket kunhan vitaa riitää.

Yleensä johdin pintaalat rajoittavat virran 2,5 mm2 ja käytetään 3 x 16 syöttöä

Lue lisää

Mitäköhän tuossa yllä olevassa viestissä oikein yritetään sanoa?

Jeejorma kirjoitti:

Mitäköhän tuossa yllä olevassa viestissä oikein yritetään sanoa?

se on sähköoppia ja sen osaa vaan tulkita sellainen joka on oppikirjoja lukenut

Anonyymi kirjoitti:

se on sähköoppia ja sen osaa vaan tulkita sellainen joka on oppikirjoja lukenut

Luulisi että vita ja taalat ovat kaikille tuttuja.

Ei ole. Yhdellä vaiheella ne kaikki lämpenee silti. Uunille yksi vaihe ja levyille kaksi. Ero on vain se, että yksivaihekytkennässä sulake ei kestä jos kaikki levyt ja uuni on päällä samaan aikaan. Ei liesi ole mikään "aito" kolmivaihelaite.

24 kirjoitti:

Mitään eroa ole periaatteessa,käytännössä liitäntäpaapeli ja sulake rajoittaa yhtä aikaa käytettävissä olevaa tehoa yksi vaiheisena. Yleensä yksivaiheisena käytössä 20A sulake ja siitä läpi saa tehoja 4.6kw (25A vajaa 6kw) Kolmivaihesena taas 16A sulakkeilla saa sen vajaan 11kw tehoja... Eronhan huomaa vasta kun laittaa kaikki levyt ja uunin yhtä aikaa täysille lämpeneen(yks vaiheisena pitäis olla 50A sulakkeella,käytännössä luultavasti 35A liitäntä riittäis tulppasulakkeena)

Lue lisää

Ei niitä tehoja yleensä ole lähellekään 11 kW. Omani on 8.5 kW.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole. Yhdellä vaiheella ne kaikki lämpenee silti. Uunille yksi vaihe ja levyille kaksi. Ero on vain se, että yksivaihekytkennässä sulake ei kestä jos kaikki levyt ja uuni on päällä samaan aikaan. Ei liesi ole mikään "aito" kolmivaihelaite.

Lue lisää

Miten niin ei ole aito? Siinä vastukset ovat tähtikytkennässä. Kyllä se on ihan aitoa kolmivaihetta. Jos sama tehtäisiin yksivaiheisena (kaikki vaiheet samassa vaiheessa) pitäisi nollajohtojakin olla kolme kappaletta.

Anonyymi kirjoitti:

Miten niin ei ole aito? Siinä vastukset ovat tähtikytkennässä. Kyllä se on ihan aitoa kolmivaihetta. Jos sama tehtäisiin yksivaiheisena (kaikki vaiheet samassa vaiheessa) pitäisi nollajohtojakin olla kolme kappaletta.

Lue lisää

Että oikein kolme nollajohtoa😁

Eikös sen nollajohtimen pidä olla pinta-alaltaan vastaava vaihe johtimeen yksi ja kolmi vaiheisessa liitännässä?

Poikkeuksena tietysti nämä isommat pen johtimelliset kolmivaihesyötöt...

IP 44 kirjoitti:

Eikös sen nollajohtimen pidä olla pinta-alaltaan vastaava vaihe johtimeen yksi ja kolmi vaiheisessa liitännässä?

Poikkeuksena tietysti nämä isommat pen johtimelliset kolmivaihesyötöt...

Lue lisää

Jos kaapeli on jo vedetty esim. MMJ 5x2,5S niin:

3-vaiheisena
ru L1 16A
mu L2 16A
ha L3 16A
si N
kevi PE

1-vaiheisena
ru mu ha L 48A
si MK6 SI (uusi kaapeli) N
kevi PE

Juha_ kirjoitti:

Jos kaapeli on jo vedetty esim. MMJ 5x2,5S niin:

3-vaiheisena
ru L1 16A
mu L2 16A
ha L3 16A
si N
kevi PE

1-vaiheisena
ru mu ha L 48A
si MK6 SI (uusi kaapeli) N
kevi PE

Lue lisää

..tulkitsetkin, niin perseelleenhän se meni.

1-vaiheisena toi menis esimerkiks 20 tai 25A sulakkeen perään ru mu = 5mm2 vaiheelle, si ha = 5mm2 nollalle ja vedät siihin kylkeen 6mm2 kevin. jos ei kerralla osaa vetää oikeaa kaapelia ja päätyy nykimään noita lisäjohtimia, niin eikö se kannattais tehdä turvalliseks ja edes suurinpiirtein sääntöjen mukaiseks?

mistäs muuten ton 48 amppeeria meinasit repästä? siitä 25-35A 1~ liittymästä, joka noihin kerrostaloasuntoihin tulee, joissa tommoseen ongelmaan ylipäätään on mahdollista törmätä? onko selektiivisyys muuten tuttu termi? ne kolme rinnakkain asennettua 16A johdonsuojaa/sulaketta tuskin laukeaa ikinä, mutta pääsulakkeen mittauskeskuksesta saa kyllä joulukinkun paiston ja viimesen imuroinnin osuessa samaan aikaan napsumaan. kannattaa katella isännöitsijän numero ja hinnasto siihin hellan viereen valmiiks, ettei tarvi koko joulua viettää pimeässä.

jos siinä liedessä on jonkunlainen tehonrajoitus 1-vaihe käytölle, ei se teho kasva vaikka kuinka kasvattaisit sulakkeita.

ihan oikea sähkäri kirjoitti:

..tulkitsetkin, niin perseelleenhän se meni.

1-vaiheisena toi menis esimerkiks 20 tai 25A sulakkeen perään ru mu = 5mm2 vaiheelle, si ha = 5mm2 nollalle ja vedät siihin kylkeen 6mm2 kevin. jos ei kerralla osaa vetää oikeaa kaapelia ja päätyy nykimään noita lisäjohtimia, niin eikö se kannattais tehdä turvalliseks ja edes suurinpiirtein sääntöjen mukaiseks?

mistäs muuten ton 48 amppeeria meinasit repästä? siitä 25-35A 1~ liittymästä, joka noihin kerrostaloasuntoihin tulee, joissa tommoseen ongelmaan ylipäätään on mahdollista törmätä? onko selektiivisyys muuten tuttu termi? ne kolme rinnakkain asennettua 16A johdonsuojaa/sulaketta tuskin laukeaa ikinä, mutta pääsulakkeen mittauskeskuksesta saa kyllä joulukinkun paiston ja viimesen imuroinnin osuessa samaan aikaan napsumaan. kannattaa katella isännöitsijän numero ja hinnasto siihin hellan viereen valmiiks, ettei tarvi koko joulua viettää pimeässä.

jos siinä liedessä on jonkunlainen tehonrajoitus 1-vaihe käytölle, ei se teho kasva vaikka kuinka kasvattaisit sulakkeita.

Lue lisää

Kysymyshän oli teoreettinen. Tuolla rakaisulla et pääse siihen 48A (16 16 16).

Tässä livettiin jo alkuperäisestä kysymyksestä, jonka vastaus lienee enemmänkin liesien itsensä ominaisuuksista kiinni, kuin sähkön syötön?

ihan oikea sähkäri kirjoitti:

..tulkitsetkin, niin perseelleenhän se meni.

1-vaiheisena toi menis esimerkiks 20 tai 25A sulakkeen perään ru mu = 5mm2 vaiheelle, si ha = 5mm2 nollalle ja vedät siihin kylkeen 6mm2 kevin. jos ei kerralla osaa vetää oikeaa kaapelia ja päätyy nykimään noita lisäjohtimia, niin eikö se kannattais tehdä turvalliseks ja edes suurinpiirtein sääntöjen mukaiseks?

mistäs muuten ton 48 amppeeria meinasit repästä? siitä 25-35A 1~ liittymästä, joka noihin kerrostaloasuntoihin tulee, joissa tommoseen ongelmaan ylipäätään on mahdollista törmätä? onko selektiivisyys muuten tuttu termi? ne kolme rinnakkain asennettua 16A johdonsuojaa/sulaketta tuskin laukeaa ikinä, mutta pääsulakkeen mittauskeskuksesta saa kyllä joulukinkun paiston ja viimesen imuroinnin osuessa samaan aikaan napsumaan. kannattaa katella isännöitsijän numero ja hinnasto siihin hellan viereen valmiiks, ettei tarvi koko joulua viettää pimeässä.

jos siinä liedessä on jonkunlainen tehonrajoitus 1-vaihe käytölle, ei se teho kasva vaikka kuinka kasvattaisit sulakkeita.

Lue lisää

näitä idioottipellejä tälle palstalle aina löytyy? Eikö koulussa opeteta luku- ja laskutaitoa?

ihan oikea sähkäri kirjoitti:

..tulkitsetkin, niin perseelleenhän se meni.

1-vaiheisena toi menis esimerkiks 20 tai 25A sulakkeen perään ru mu = 5mm2 vaiheelle, si ha = 5mm2 nollalle ja vedät siihin kylkeen 6mm2 kevin. jos ei kerralla osaa vetää oikeaa kaapelia ja päätyy nykimään noita lisäjohtimia, niin eikö se kannattais tehdä turvalliseks ja edes suurinpiirtein sääntöjen mukaiseks?

mistäs muuten ton 48 amppeeria meinasit repästä? siitä 25-35A 1~ liittymästä, joka noihin kerrostaloasuntoihin tulee, joissa tommoseen ongelmaan ylipäätään on mahdollista törmätä? onko selektiivisyys muuten tuttu termi? ne kolme rinnakkain asennettua 16A johdonsuojaa/sulaketta tuskin laukeaa ikinä, mutta pääsulakkeen mittauskeskuksesta saa kyllä joulukinkun paiston ja viimesen imuroinnin osuessa samaan aikaan napsumaan. kannattaa katella isännöitsijän numero ja hinnasto siihin hellan viereen valmiiks, ettei tarvi koko joulua viettää pimeässä.

jos siinä liedessä on jonkunlainen tehonrajoitus 1-vaihe käytölle, ei se teho kasva vaikka kuinka kasvattaisit sulakkeita.

Lue lisää

Perseelleenhän se meni noinkin. Ei noita johtimia saa rinnakkain kytkea noinvaan, vaan vasta isoilla poikkipinnoilla ja sfs6000 sääntöjä noudattaen voidaan käyttää rinnan kytkettyjä kaapeleita. 1-vaiheisena liedelle asennetaan 3x6s ja sulake voi olla enintään 25A asennustavasta riippuen. Ei noissa 3-vaihe liesissä taida olla mitään tehon rajoittimia 1-vaihekytkennässäkään, noista älyliesistä en tiedä mitään.

"Kun taas kytket yksivaiheisena pitää nolla johtimen pinta-alan olla kolminkertainen."

Mitä helvettiä nyt taas :D ei nollajohdossa yksivaiheisenakaan kulje enempää kuin sen yhden vaiheen virta. Jos teet jonkun ranetuskytkennän, että kytket kolmivaiheisena, mutta otat kaikki vaiheet samasta vaiheesta, niin silloin nolla johtimessa voi toki kulkea kolminkertainen virta. Mutta ei kellään tule edes mieleen sitä niin kytkeä.

Anonyymi kirjoitti:

"Kun taas kytket yksivaiheisena pitää nolla johtimen pinta-alan olla kolminkertainen."

Mitä helvettiä nyt taas :D ei nollajohdossa yksivaiheisenakaan kulje enempää kuin sen yhden vaiheen virta. Jos teet jonkun ranetuskytkennän, että kytket kolmivaiheisena, mutta otat kaikki vaiheet samasta vaiheesta, niin silloin nolla johtimessa voi toki kulkea kolminkertainen virta. Mutta ei kellään tule edes mieleen sitä niin kytkeä.

Lue lisää

Oli siinä 50 % totuutta, nimittäin myös vaihejohtimen poikkipinta pitää olla kolminkertainen.

Anonyymi kirjoitti:

"Kun taas kytket yksivaiheisena pitää nolla johtimen pinta-alan olla kolminkertainen."

Mitä helvettiä nyt taas :D ei nollajohdossa yksivaiheisenakaan kulje enempää kuin sen yhden vaiheen virta. Jos teet jonkun ranetuskytkennän, että kytket kolmivaiheisena, mutta otat kaikki vaiheet samasta vaiheesta, niin silloin nolla johtimessa voi toki kulkea kolminkertainen virta. Mutta ei kellään tule edes mieleen sitä niin kytkeä.

Lue lisää

Yksivaiheisestikytkettynä, täytyy ottaa huomioon 120° asteen vaihero, eli ikäänkuin tähtikytkentä, eli yksi nollajohtoriittää tähtipisteeseen samanneliöisenä kuin vaihejohtimet.

Anonyymi kirjoitti:

Yksivaiheisestikytkettynä, täytyy ottaa huomioon 120° asteen vaihero, eli ikäänkuin tähtikytkentä, eli yksi nollajohtoriittää tähtipisteeseen samanneliöisenä kuin vaihejohtimet.

Lue lisää

Ei yksivaiheisessa ole kuin yksi vaihe johdin: Tyypillisessä liedessä on kolme vaiheliitäntää ja kaksi nollaa. Kolmivaiheisessa 400 V vaiheet kytketään kukin omaansa ja nolla kumpaakin nollaan. Ylksivaiheisena kytketään vaihe jokaiseen aiheeseen ja nolla molempiin nolliin. Jos olisi tarve kytkeä 230 V kolmivaiheisena (Esim. Norjassa tai Brysselissä) niin yksi vaihe menisi kaikkiin vaiheisiin ja kaksi muuta erikseen kumpaankin nollaan.

Jahas, sinun mielestäsi tähtikytkentä ei ole enää kolmivaihekytkentä.

Kyllä sitä paksuakin putkea löytyy, joten eipähän se putkitus sen mahdottomampi ole kuin ohuella kaapelilla.

Käytännössähän nuo liedet on vanhemmissa kerrostaloissa kytketty yks vaiheisena "Käytännössä taas yksivaiheista kytkentää ei voi toteuttaa tavallisessa kerrostalossa tai omakotitalossa ellei siinä ole vähintää 63A pääsulakkeita." EI siihen yks vaiheiseen liittymään muuten saa kytkettyä.
Paria levyä käytettäessä ne lämpenee kyllä tasan samaa vauhtia yksi ja kolmi vaiheisessa liedessä.

Yleensähän liedessä on maksimissaan pari levyä ja uuni käytössä eikä silloinkaan levyt täysillä,toimii ihan yhtä hyvin sillä 20A yks vaiheisena tai kolmivaiheisena,käyttäjä tuskin eroa huomaa...
Melko harvinaista et kaikki levyt täydellä teholla ja uuni päällä yhtä aikaa...

Jeejorma kirjoitti:

Jahas, sinun mielestäsi tähtikytkentä ei ole enää kolmivaihekytkentä.

Kyllä sitä paksuakin putkea löytyy, joten eipähän se putkitus sen mahdottomampi ole kuin ohuella kaapelilla.

Lue lisää

Lieesi on kytketty tähteen

Tässä oli muuten kaikki oikein hyvin ja ymmärrettävästi selitetty, mutta tuo kolminkertainen nollajohdin yksivaihekytkennässä meni metsään. Tuo sinun kolminkertainen nollajohdin yksivaihekytkennässä pätisi, jos tehdään "kolmivaihekytkentä" "yksivaiheisena", eli vedetään kolme erillistä vaihejohdinta, mutta kaikki samalta vaiheelta. Jos vedetään vain yksi yhdeltä vaiheelta, ei nollajohdon virta voi missään tapauksessa kolminkertaistua. Eikä se kolminkertaistu kolmivaihekytkennässäkään, koska vaiheiden virran "kumoavat toisensa", eli jos kaikki vaiheita kuormitetaan samalla virralla, nollajohdon virta on 0. Jos niitä kuormitetaan epätasaisesti, nollajohdon virta on maksimissaan yhden vaiheen virta.

Kyllähän vanhoissa kerrostaloasunnoissa liesi nimenomaan on yksivaiheisena, kun muuta ei ole. Minulla liesi oli talossa, jossa yleensä käytetään kaasua 25 A sulakkeen takana. Kun sähköt talossa uusittiin ja asuntoon tuotiin kolmivaihe virta jostain syystä vaihdettiin 20 A johdosuojaan. Siellä olisi 16 A liedelle, mutta en ala sähköjä itse uusimaan sen takia.

syöttö on yleensä rasialle vain 2*jotain.

"Vanhat kerrostalot kytketty yleensä yks vaiheiseksi 20A sulakkeen perään ja johtona joku 3*6"

Vanhassa kerrostalossa 3x6 mm² / 25 A, 1-vaihe liedelle.

Vielä vanhemmassa kerrostalossa oli 3x4 mm² / 20 A, 1-vaihe liedelle.

Ilmeisesti nämä o tehty sillä periaatteella, ettei kukaan pidä pitkään kaikkia levyjä kuutosella ja vielä uunikin päällä. Hetken siis kestää ylikuormitusta, mutta pidempiaikainen ylikuormitus polttaisi sulakkeen.

Anonyymi kirjoitti:

"Vanhat kerrostalot kytketty yleensä yks vaiheiseksi 20A sulakkeen perään ja johtona joku 3*6"

Vanhassa kerrostalossa 3x6 mm² / 25 A, 1-vaihe liedelle.

Vielä vanhemmassa kerrostalossa oli 3x4 mm² / 20 A, 1-vaihe liedelle.

Ilmeisesti nämä o tehty sillä periaatteella, ettei kukaan pidä pitkään kaikkia levyjä kuutosella ja vielä uunikin päällä. Hetken siis kestää ylikuormitusta, mutta pidempiaikainen ylikuormitus polttaisi sulakkeen.

Lue lisää

Wanhoissa kerrostaloissa on saattaanut olla alkuun kaasuliesi. Tai pelkkä puulämmitteinen uuni.

Pääsulake koko kämpälle 1x25 A ja asunnon koosta ja iästi riippuen ryhmäkeskuksessa sitten 2 tai 3 nallia. 20 A liedelle ja 1-2 10 A nallia valaistukselle. Tällaiseen onkin sitten ihana virittää KPH lattialämmitystä, APK PK settiä jne. Mutta silti riittää niitä, joiden mielestä ihan turhaa remonttia tehdä, kun on ennenkin pärjätty.

Sähköverkko mitoitetaan aina sillä periaatteella, ettei ole joka paikassa maksimikuormat päällä (esim. jokaisessa pistorasiassa samanaikaisesti 10 A haukkaava laite).

Suomessa ei ole olemassa mitään verkoa missä olisi "3*400V eli
maata vasten olisi kolme 400V syöttöä"
Kolme vaihetta on kyllä olemassa ja niiden jännite maata vasten on 230V vaiheerosta löytyy kyllä 400V

Lasket vaan kiltisti 230V mukaan 3*230V*I=teho Riittää sulle

tehowatti kirjoitti:

Suomessa ei ole olemassa mitään verkoa missä olisi "3*400V eli
maata vasten olisi kolme 400V syöttöä"
Kolme vaihetta on kyllä olemassa ja niiden jännite maata vasten on 230V vaiheerosta löytyy kyllä 400V

Lasket vaan kiltisti 230V mukaan 3*230V*I=teho Riittää sulle

Lue lisää

Kolmiossa moottorisaha on 400v

tehowatti kirjoitti:

Suomessa ei ole olemassa mitään verkoa missä olisi "3*400V eli
maata vasten olisi kolme 400V syöttöä"
Kolme vaihetta on kyllä olemassa ja niiden jännite maata vasten on 230V vaiheerosta löytyy kyllä 400V

Lasket vaan kiltisti 230V mukaan 3*230V*I=teho Riittää sulle

Lue lisää

Teollisuudessa käytetään 1-vaiheisena 400V.

tehowatti kirjoitti:

Suomessa ei ole olemassa mitään verkoa missä olisi "3*400V eli
maata vasten olisi kolme 400V syöttöä"
Kolme vaihetta on kyllä olemassa ja niiden jännite maata vasten on 230V vaiheerosta löytyy kyllä 400V

Lasket vaan kiltisti 230V mukaan 3*230V*I=teho Riittää sulle

Lue lisää

Kyllä on, mutta ei sitä lasketa noin. Muistakaa √3. Teollisuudessa on verkkoja joissa pääjännite eli vaiheiden välinen jännite on 690V ja vaihejännite (vaiheen ja maan välinen) on 400V.

Ei käytä. Nimellisjännitteen pitää olla 400V eli kestää 400V, kun siellä on se 400V saatavilla. Se laite kuitenkin käyttää jännitettä vain vaiheiden ja nollan väliltä, eli 230V:ia.

"Kun lieden nimellisjännite on 400v laskuhan on 3·400 V·16 A= 19 200W
Onko sulakkeet ylimitoitettu kun tuon laskun mukaan 10A sulakkeetkin riittäisivät (3·400 V·10 A= 12 000W)?"

Ei ole ylimitoitettu ja laskukaavasi meni muutenkin väärin. Unohdit 120 asteen vaihesiirron eli √3. Vaiheiden jännitteet ja virrat eivät mene "päällekkäin" vaan osittain "limittäin". Siksi niitä ei voi laskea suoraan yhteen.

Anonyymi kirjoitti:

"Kun lieden nimellisjännite on 400v laskuhan on 3·400 V·16 A= 19 200W
Onko sulakkeet ylimitoitettu kun tuon laskun mukaan 10A sulakkeetkin riittäisivät (3·400 V·10 A= 12 000W)?"

Ei ole ylimitoitettu ja laskukaavasi meni muutenkin väärin. Unohdit 120 asteen vaihesiirron eli √3. Vaiheiden jännitteet ja virrat eivät mene "päällekkäin" vaan osittain "limittäin". Siksi niitä ei voi laskea suoraan yhteen.

Lue lisää

Helpointa on laskea maksimiteho tähdessä. 3 * 230 V * 16 A = 11040 W. Ei tarvitse miettiä vaihekulmia. Saaman siitä kolmiossakin saa neliöjuuri(3) * 400 V * 16 = 11085 W. Ero tulee siitä, että jännite periaatteessa on 231 V.

Anonyymi kirjoitti:

Helpointa on laskea maksimiteho tähdessä. 3 * 230 V * 16 A = 11040 W. Ei tarvitse miettiä vaihekulmia. Saaman siitä kolmiossakin saa neliöjuuri(3) * 400 V * 16 = 11085 W. Ero tulee siitä, että jännite periaatteessa on 231 V.

Lue lisää

Aloituksen nostamisesta / palstan aktivoinnista ketjun keskeltä saa lisäpinnoja...

Jos lieden kuumennusvastus on mitoitettu 230V jännitteelle (kuten ne yleensä aina ovat), niin 400V kytkeminen tuohon ei ole fiksua, koska huomattavalla ylijännitteellä toimiva vastus polttaa itsensä hajalle varsin nopeasti.

Joku siis kirjoitti ns. trollin, toivottavasti kukaan ei mene oikeasti kytkemään noin.

Kuumavesivaraajissa useimmissa on myös 230V vastukset, mutta osa varaajista on tehty 400V vastuksilla, että kyse on 2-vaiheisesti kytketty systeemi, jossa 2 eri vaiheen väliltä saadaan 400V, jolloin samalla johdinpaksuudella saadaan isompi teho, kun on korkeampi jännite.

Anonyymi kirjoitti:

Jos lieden kuumennusvastus on mitoitettu 230V jännitteelle (kuten ne yleensä aina ovat), niin 400V kytkeminen tuohon ei ole fiksua, koska huomattavalla ylijännitteellä toimiva vastus polttaa itsensä hajalle varsin nopeasti.

Joku siis kirjoitti ns. trollin, toivottavasti kukaan ei mene oikeasti kytkemään noin.

Kuumavesivaraajissa useimmissa on myös 230V vastukset, mutta osa varaajista on tehty 400V vastuksilla, että kyse on 2-vaiheisesti kytketty systeemi, jossa 2 eri vaiheen väliltä saadaan 400V, jolloin samalla johdinpaksuudella saadaan isompi teho, kun on korkeampi jännite.

Lue lisää

Väittäisin, että liedet on aina mitoitettu 400 voltille. Ainakin useimmat 230 voltin liedet saa kytkettyä 400 voltille pienellä muutoksella.

Anonyymi kirjoitti:

Väittäisin, että liedet on aina mitoitettu 400 voltille. Ainakin useimmat 230 voltin liedet saa kytkettyä 400 voltille pienellä muutoksella.

Niin ne saa kytkettyä kolmelle vaiheelle, mutta ei ne käytä niistä vaiheista kuin nollaa vasten olevaa jännitettä, eli 230V.

Anonyymi kirjoitti:

Väittäisin, että liedet on aina mitoitettu 400 voltille. Ainakin useimmat 230 voltin liedet saa kytkettyä 400 voltille pienellä muutoksella.

Onneksi liesien kytkentäliittimet ovat siten suunniteltu ettei voi kytkeä kuin tähteen 230 voltille. Kolmiokytketää eli 400 V, ei voi tehdä oikeastaan mitenkään.
Hyvä ettei liesissä ole samanlaista tähti/kolmio-kytketäliitintä kuin on kolmivaihemoottoreissa ;)

Anonyymi kirjoitti:

Onneksi liesien kytkentäliittimet ovat siten suunniteltu ettei voi kytkeä kuin tähteen 230 voltille. Kolmiokytketää eli 400 V, ei voi tehdä oikeastaan mitenkään.
Hyvä ettei liesissä ole samanlaista tähti/kolmio-kytketäliitintä kuin on kolmivaihemoottoreissa ;)

Lue lisää

Onhan monissa liesissä lipat mitkä voit kytkentäkuvan mukaan laittaa joko 230 tai 400 voltille.

Anonyymi kirjoitti:

Niin ne saa kytkettyä kolmelle vaiheelle, mutta ei ne käytä niistä vaiheista kuin nollaa vasten olevaa jännitettä, eli 230V.

Tuosta en tiedä, mutta saman lieden saa kytkentärasiassa kytkettyä joko 1- tai 3-vaiheisena. Sitä en ole ikinä tutkinut meneekö paistolevylle 230 vai 400V.

Anonyymi kirjoitti:

Onhan monissa liesissä lipat mitkä voit kytkentäkuvan mukaan laittaa joko 230 tai 400 voltille.

Ei ole.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole.

Juu on kun olen sellaisia joitain kymmeniä kytkenyt.

Anonyymi kirjoitti:

Juu on kun olen sellaisia joitain kymmeniä kytkenyt.

Hyvinkö on 230V levyt 400V:lla lämmenneet. 😁

Anonyymi kirjoitti:

Hyvinkö on 230V levyt 400V:lla lämmenneet. 😁

Taidat olla pikkuisen kujalla nyt.

Anonyymi kirjoitti:

Juu on kun olen sellaisia joitain kymmeniä kytkenyt.

Voit jo lopettaa, tuon trollauksen on jo kaikki huomanneet.

Anonyymi kirjoitti:

Voit jo lopettaa, tuon trollauksen on jo kaikki huomanneet.

Puutarhapalsta on tuolla päin, ehkä se sopii sinulle paremmin.

Anonyymi kirjoitti:

Juu on kun olen sellaisia joitain kymmeniä kytkenyt.

Se on hyvä, että olet ymmärtänyt noudattaa kytkentäohjetta orjallisesti. Oma päättelykyky kun ei näin vaativiin hommiin sinulla riitä.

Anonyymi kirjoitti:

Se on hyvä, että olet ymmärtänyt noudattaa kytkentäohjetta orjallisesti. Oma päättelykyky kun ei näin vaativiin hommiin sinulla riitä.

Nyt löytyi palstan suurin älykkö ja typerin trolli, mutta pääasia että jotain löytyi.

Anonyymi kirjoitti:

Tuosta en tiedä, mutta saman lieden saa kytkentärasiassa kytkettyä joko 1- tai 3-vaiheisena. Sitä en ole ikinä tutkinut meneekö paistolevylle 230 vai 400V.

Ei mene. Niillä liuskoilla juuri tehdään se kytkentä, tuleeko sinne vain yksivaihesyöttö, eli jaetaanko yksi vaihe sekä uunille, että kaikille levyille, vai tuleeko jokaiselle oma vaihe. Ei siellä mikään silti ole vaiheiden välissä eli 400V:lla. Kaikki on kummassakin tapauksessa vaiheen ja nollan välillä eli 230V:lla. Ja tuo yksi ukko horisee jostain, että yksivaiheisena nollajohdon pitää olla kolminkertainen, niin ei tosiaan pidä. Ei se liesi ota yhteensä sen enempää virtaa onko se jaettu kolmelle vaiheelle vai. Ellei tosiaan rane ole kytkenyt kolmea vaihejohtoa samasta vaiheesta. Ei voi mitenkään tulla tilannetta, että nollajohdossa kulkisi enempää virtaa, kun yhdessä vaiheessa, oli sitten kolmi- tai yksivaihekytkentä _oikein_ tehtynä.

Anonyymi kirjoitti:

Juu on kun olen sellaisia joitain kymmeniä kytkenyt.

Juu on, mutta pitää ymmärtää ettei niillä kytkentäliuskoilla valita kytketäänkö liesi tähteen vai kolmioon, vaan niillä valitaan tuodaanko liedelle yksi- vai kolmivaihesyöttö. Jos olet kymmeniä kytkenyt, niin huolestuttavaa ettet ymmärrä edes perusasioita, vaan olet luullut kytkeneesi liesiä tähteen tai kolmioon.

Anonyymi kirjoitti:

Väittäisin, että liedet on aina mitoitettu 400 voltille. Ainakin useimmat 230 voltin liedet saa kytkettyä 400 voltille pienellä muutoksella.

Ei saa. Kytkentä liuskojen muutoksella ei kytketä liettä 230V tai 400V:lle, vaan valitaan onko siellä tuotu yksivaihe- vai kolmivaihesyöttö. Pitää ymmärtää ne kaaviot ja ohjeet. Jos kytkee "400V":lle, niin ei se liesi ota miltään väliltä 400V, vaan kaiken se ottaa silti vaiheen ja nollan väliltä, eli 230V.

Anonyymi kirjoitti:

Ei mene. Niillä liuskoilla juuri tehdään se kytkentä, tuleeko sinne vain yksivaihesyöttö, eli jaetaanko yksi vaihe sekä uunille, että kaikille levyille, vai tuleeko jokaiselle oma vaihe. Ei siellä mikään silti ole vaiheiden välissä eli 400V:lla. Kaikki on kummassakin tapauksessa vaiheen ja nollan välillä eli 230V:lla. Ja tuo yksi ukko horisee jostain, että yksivaiheisena nollajohdon pitää olla kolminkertainen, niin ei tosiaan pidä. Ei se liesi ota yhteensä sen enempää virtaa onko se jaettu kolmelle vaiheelle vai. Ellei tosiaan rane ole kytkenyt kolmea vaihejohtoa samasta vaiheesta. Ei voi mitenkään tulla tilannetta, että nollajohdossa kulkisi enempää virtaa, kun yhdessä vaiheessa, oli sitten kolmi- tai yksivaihekytkentä _oikein_ tehtynä.

Lue lisää

"Ei voi mitenkään tulla tilannetta, että nollajohdossa kulkisi enempää virtaa, kun yhdessä vaiheessa, oli sitten kolmi- tai yksivaihekytkentä _oikein_ tehtynä."

Tuo että nollajohdon virta ei voi olla suurempi kuin suurin vaihevirta pätee kyllä vastuskuormille, mutta "elektroniikkaa" sisältävät laitteet voivatkin yllättää tässä.

Anonyymi kirjoitti:

"Ei voi mitenkään tulla tilannetta, että nollajohdossa kulkisi enempää virtaa, kun yhdessä vaiheessa, oli sitten kolmi- tai yksivaihekytkentä _oikein_ tehtynä."

Tuo että nollajohdon virta ei voi olla suurempi kuin suurin vaihevirta pätee kyllä vastuskuormille, mutta "elektroniikkaa" sisältävät laitteet voivatkin yllättää tässä.

Lue lisää

Elikä missä tilanteessa nollajohdossa voi kulkea kolminkertainen virta vaihejohtoon nähden, jos ei ole tehty ranetuskytkentää, eli otettu vaiheet eri sulakkeilta, mutta samasta vaiheesta ja laittettu niille yhteinen nollajohdin?

Anonyymi kirjoitti:

Juu on, mutta pitää ymmärtää ettei niillä kytkentäliuskoilla valita kytketäänkö liesi tähteen vai kolmioon, vaan niillä valitaan tuodaanko liedelle yksi- vai kolmivaihesyöttö. Jos olet kymmeniä kytkenyt, niin huolestuttavaa ettet ymmärrä edes perusasioita, vaan olet luullut kytkeneesi liesiä tähteen tai kolmioon.

Lue lisää

Ihan uteliaisuudesta miten se vaikuttaa lopputulokseen mitä mieltä kytkijä on toiminnasta, jos kytkentä on kuitenkin oikein tehty? Voiko autolla ajaa, jos ei tiedä toimiiko kaasupoljin vaijerilla vai sähköisesti?

Anonyymi kirjoitti:

Elikä missä tilanteessa nollajohdossa voi kulkea kolminkertainen virta vaihejohtoon nähden, jos ei ole tehty ranetuskytkentää, eli otettu vaiheet eri sulakkeilta, mutta samasta vaiheesta ja laittettu niille yhteinen nollajohdin?

Lue lisää

Ei nyt niin kolminkertainen, mutta melko suurikin...
Ei jaksa tässä selittää, mutta googlella voi yrittää hakea tehoelektroniikan aiheuttamista yliaalto ongelmista.
Eli hakuun jotain yliaallot nollajohto...

Anonyymi kirjoitti:

Ei nyt niin kolminkertainen, mutta melko suurikin...
Ei jaksa tässä selittää, mutta googlella voi yrittää hakea tehoelektroniikan aiheuttamista yliaalto ongelmista.
Eli hakuun jotain yliaallot nollajohto...

Lue lisää

Onkohan niitä yliaaltoja kukaan koskaan nähnyt, vaikkapa oskilloskoopilla? Tuskin siellä siniaaltojen seassa kulkee mitään erillisiä 150 Hz ylialtoja. Ja onko jokaisella vaiheella oma yliaaltonsa, eli kolme yliaaltoa peräti?
Taitaa käytännössä näkyä vain vähän muhkuraista siniaaltoa skoopilla.

Anonyymi kirjoitti:

Onkohan niitä yliaaltoja kukaan koskaan nähnyt, vaikkapa oskilloskoopilla? Tuskin siellä siniaaltojen seassa kulkee mitään erillisiä 150 Hz ylialtoja. Ja onko jokaisella vaiheella oma yliaaltonsa, eli kolme yliaaltoa peräti?
Taitaa käytännössä näkyä vain vähän muhkuraista siniaaltoa skoopilla.

Lue lisää

Voimavirta aggressa huomaa kun ne summautuu nollajohtimeen. Voi löytyä 20-30V nollan ja maan väliltä ja hertsit näyttää jopa sen 150 jos mittari reagoi. Todellisuudessa tietenkin on se noin 50 hertsiä koneissa, mutta yliaaltoja pukkaa joukkoon.
Mitään kansakoulu pohjalts ymmärrä mutta näin käsitän.

2000a

Anonyymi kirjoitti:

Ihan uteliaisuudesta miten se vaikuttaa lopputulokseen mitä mieltä kytkijä on toiminnasta, jos kytkentä on kuitenkin oikein tehty? Voiko autolla ajaa, jos ei tiedä toimiiko kaasupoljin vaijerilla vai sähköisesti?

Lue lisää

Ei kannata tulla sitten tänne horisemaan, että vaijerilla se toimii, vaikka se toimisi sähköisesti.

Kuten ei kannata tulla horisemaan, että lieden kytkentäliuskoilla valitaan kytketäänkö se tähteen vai kolmioon, vaikka niillä valitaan kytketäänkö se yksi- vai kolmevaiheisesti tai horisemaan, että yksivaihekytkentä vaatii 48A sulakkeen ja kolminkertaisen nollajohdon.

Sähkärissä ei herätä luottamusta, jos se ei ymmärrä mitä se on tekemässä, vaikka oikein onnistuisi kytkemäänkin. Kuten ei automekaanikossakaan herätä luottamusta, jos se ei tiedä toimiiko kaasu vaijerilla vai sähköllä.

Anonyymi kirjoitti:

Ei kannata tulla sitten tänne horisemaan, että vaijerilla se toimii, vaikka se toimisi sähköisesti.

Kuten ei kannata tulla horisemaan, että lieden kytkentäliuskoilla valitaan kytketäänkö se tähteen vai kolmioon, vaikka niillä valitaan kytketäänkö se yksi- vai kolmevaiheisesti tai horisemaan, että yksivaihekytkentä vaatii 48A sulakkeen ja kolminkertaisen nollajohdon.

Sähkärissä ei herätä luottamusta, jos se ei ymmärrä mitä se on tekemässä, vaikka oikein onnistuisi kytkemäänkin. Kuten ei automekaanikossakaan herätä luottamusta, jos se ei tiedä toimiiko kaasu vaijerilla vai sähköllä.

Lue lisää

En minäkään nousisi taksikuskin kyytiin, joka ei tunne autonsa moottorin toimintaa täydellisesti. Eihän sellainen Tampereelle osaa ajaa.

Tunnut olevan vähän kujalla, kun vertaat autoa ajavaa ihmistä auton korjaajaan. Ikään kuin vertaisit lieden rakentanutta henkilöä sen asentajaan.

Anonyymi kirjoitti:

Ei saa. Kytkentä liuskojen muutoksella ei kytketä liettä 230V tai 400V:lle, vaan valitaan onko siellä tuotu yksivaihe- vai kolmivaihesyöttö. Pitää ymmärtää ne kaaviot ja ohjeet. Jos kytkee "400V":lle, niin ei se liesi ota miltään väliltä 400V, vaan kaiken se ottaa silti vaiheen ja nollan väliltä, eli 230V.

Lue lisää

Liesissä lukee usein 400V ja 230V. On varmaa tietoa ettei yksikään valmistaja käytä 400V mihinkään? Kukaan ei valmista edes jotain yksittäistä mallia liedestä, joka käyttäisi 400V?

Anonyymi kirjoitti:

En minäkään nousisi taksikuskin kyytiin, joka ei tunne autonsa moottorin toimintaa täydellisesti. Eihän sellainen Tampereelle osaa ajaa.

Tunnut olevan vähän kujalla, kun vertaat autoa ajavaa ihmistä auton korjaajaan. Ikään kuin vertaisit lieden rakentanutta henkilöä sen asentajaan.

Lue lisää

Sinähän se tyhmä olit kun vertasit lieden käyttäjää sen asentajaan. Ei lieden käyttäjän tarvitse tietää miten se on kytketty. Asentajan tarvitsee. Ei auton käyttäjän tarvitse tietää miten se toimii teknisesti, kunhan osaa käyttää. Autoasentajan "mekaanikon" tarvitsee tietää.

Anonyymi kirjoitti:

Liesissä lukee usein 400V ja 230V. On varmaa tietoa ettei yksikään valmistaja käytä 400V mihinkään? Kukaan ei valmista edes jotain yksittäistä mallia liedestä, joka käyttäisi 400V?

Lue lisää

Varmasti teollisuus- ja suurtalouskeittiöuuneissa. Yhdessäkään kotitalousliedessä ei vastukset ole 400V:lla, vaan kaikki on edelleen nollan ja vaiheen välillä, eli 230V, riippumatta tuodaanko sinne yksi vaihe vai kolme vaihetta.

Anonyymi kirjoitti:

Onkohan niitä yliaaltoja kukaan koskaan nähnyt, vaikkapa oskilloskoopilla? Tuskin siellä siniaaltojen seassa kulkee mitään erillisiä 150 Hz ylialtoja. Ja onko jokaisella vaiheella oma yliaaltonsa, eli kolme yliaaltoa peräti?
Taitaa käytännössä näkyä vain vähän muhkuraista siniaaltoa skoopilla.

Lue lisää

Ei ole mitään erillisiä kolmansia yliaaltokäyriä kolmivaihe-käyrien seassa. Kyse on siitä että epälineaarinen kuormitus vääristää jännitehäviön kautta siniaaltokäyrän muotoa. Vain puhtaalla siniaallolla symmetriset kolmivaihevirrat kumoavat toisensa nollajohdossa, mutta ei muotopuopuolella aallonmuodolla, vaikka virrat olisivatkin symmetriset.

Anonyymi kirjoitti:

En minäkään nousisi taksikuskin kyytiin, joka ei tunne autonsa moottorin toimintaa täydellisesti. Eihän sellainen Tampereelle osaa ajaa.

Tunnut olevan vähän kujalla, kun vertaat autoa ajavaa ihmistä auton korjaajaan. Ikään kuin vertaisit lieden rakentanutta henkilöä sen asentajaan.

Lue lisää

En minäkään söisi pihviä, jonka on paistanut joka joka ei tunne lietensä teknistä toimintaa täydellisesti. Eihän sellainen pihviä osaa paistaa.

Tunnut olevan vähän kujalla, kun vertaat lieden asentajaa lieden käyttäjään. Ikään kuin vertaisit auton rakentanutta henkilöä sen ajajaan.

Anonyymi kirjoitti:

Sinähän se tyhmä olit kun vertasit lieden käyttäjää sen asentajaan. Ei lieden käyttäjän tarvitse tietää miten se on kytketty. Asentajan tarvitsee. Ei auton käyttäjän tarvitse tietää miten se toimii teknisesti, kunhan osaa käyttää. Autoasentajan "mekaanikon" tarvitsee tietää.

Lue lisää

Vähän tyhmä olet mutta muutetaan esimerkkiä vähän. Autokorjaaja vaihtaa osan autoon onnistuneesti, mutta ei ole täysin tietoinen kuinka vaikka vaihdettu akku kemiallisesti toimii. Vieläkö pitää selkeyttää vai alkaako valjeta?

Anonyymi kirjoitti:

En minäkään söisi pihviä, jonka on paistanut joka joka ei tunne lietensä teknistä toimintaa täydellisesti. Eihän sellainen pihviä osaa paistaa.

Tunnut olevan vähän kujalla, kun vertaat lieden asentajaa lieden käyttäjään. Ikään kuin vertaisit auton rakentanutta henkilöä sen ajajaan.

Lue lisää

Noin typerille on vähän hankala tehdä hyviä esimerkkejä. Kerro vaikka suoraan miten tuo lieden kytkentä voi mennä pieleen riippuen siitä tunteeko asentaja lieden rakenteen täydellisesti?

Anonyymi kirjoitti:

Noin typerille on vähän hankala tehdä hyviä esimerkkejä. Kerro vaikka suoraan miten tuo lieden kytkentä voi mennä pieleen riippuen siitä tunteeko asentaja lieden rakenteen täydellisesti?

Lue lisää

Sinähän tässä typerien esimerkkien jakelun aloitit. Ei tarvitse tuntea läpikotaisesti. En ole missään niin väittänyt. Pitää kuitenkin ymmärtää mitä erilaiset kytkentämahdollisuudet tarkoittavat.

Anonyymi kirjoitti:

Vähän tyhmä olet mutta muutetaan esimerkkiä vähän. Autokorjaaja vaihtaa osan autoon onnistuneesti, mutta ei ole täysin tietoinen kuinka vaikka vaihdettu akku kemiallisesti toimii. Vieläkö pitää selkeyttää vai alkaako valjeta?

Lue lisää

Ja idioottimaisten esimerkkisi keksiminen jatkuu. No, mitäpä noin tyhmältä voi odottaakaan.

Anonyymi kirjoitti:

Vähän tyhmä olet mutta muutetaan esimerkkiä vähän. Autokorjaaja vaihtaa osan autoon onnistuneesti, mutta ei ole täysin tietoinen kuinka vaikka vaihdettu akku kemiallisesti toimii. Vieläkö pitää selkeyttää vai alkaako valjeta?

Lue lisää

Ei tuo päde autonkorjaajiin, kyllä heidän koulutuksessa tuollaisen asiat opetetaan. Mutta autotehtaalla joku naishenkilö voi linjalla asentaa akkuja autoon ainoana työnään. Hänelle ei varmaan ole opetettu akkujen sielun elämää, vain ne mekaaniset liikkeet jotka akun asentaminen vaatii.

Anonyymi kirjoitti:

Väittäisin, että liedet on aina mitoitettu 400 voltille. Ainakin useimmat 230 voltin liedet saa kytkettyä 400 voltille pienellä muutoksella.

Liesissä vastukset on kytketty tähteen. Siis kukin vastus on 230 V ja nollajohto kuljettaa virtojen vektorisumman. Tämä on triviaali kytkeä yksivaiheiseksi kytkemällä vaiheet yhteen. Tähtikytkentä nollalla on yksinkerttaisin kolmivaihekytkentä, koska siinä jokainen vaihe toimii itsenäisesti. En tiedä onko liesiä kytketty kolmioon tai olisiko se edes mahdollista. Ongelma on, että liedessä on niin paljon erilaisia tehovaihtoehtoja.

Anonyymi kirjoitti:

Onhan monissa liesissä lipat mitkä voit kytkentäkuvan mukaan laittaa joko 230 tai 400 voltille.

400 V on termi, jota yleisesti käytetään kolmevaihevirralle. Sitä 400 V jänitettä sinänsä ei kuitenkaan välttämättä käytetä.

Anonyymi kirjoitti:

Noin typerille on vähän hankala tehdä hyviä esimerkkejä. Kerro vaikka suoraan miten tuo lieden kytkentä voi mennä pieleen riippuen siitä tunteeko asentaja lieden rakenteen täydellisesti?

Lue lisää

Miten tuolla logiikalla mikään sähköasennus voi mennä pieleen, kun kytkee vaan miten kuvat kertoo? Moottorinohjauskeskuksen kalustamiseen ja kytkemiseenkään ei tarvita mitään koulutusta tai ymmärrystä toiminnasta, kun kytkee vaan numeroituihin rivilittiimiin kuvan mukaan. Kaikki sähköasennukset siis voi tehdä kuka tahansa kun tekee vaan miten on neuvottu ja mitä johtojen värit sanoo. Mistään ei tarvitse ymmärtää siis mitään. Pieleen ei voi mennä.

Anonyymi kirjoitti:

400 V on termi, jota yleisesti käytetään kolmevaihevirralle. Sitä 400 V jänitettä sinänsä ei kuitenkaan välttämättä käytetä.

On niiden nimellisjännite tietenkin mitoitettu 400V, kun sinne kolmivaihesyöttö tuotaessa lieden kytkentäliuskoilla on 400V jännite, vaikkei liesi sitä 400V jännitettä käytäkään. Siellä kuitenkin on se jännite. Esim. mikroaaltouunia tai leivänpaahdinta ei tarvitse mitoitaa 400V:lle, kun ei siellä vaikka miltä väliltä mittaisit, sitä 400V:a löydy. Aina on mitoitettava sallitun maksimijännitteen mukaan. Itse asiassa yksivaihelaitteet- ja johdotkin on mitoitettu 325V:lle, koska se on vaihtojännitteen huippujännite, joten eristeet on kestettävä se.

Anonyymi kirjoitti:

On niiden nimellisjännite tietenkin mitoitettu 400V, kun sinne kolmivaihesyöttö tuotaessa lieden kytkentäliuskoilla on 400V jännite, vaikkei liesi sitä 400V jännitettä käytäkään. Siellä kuitenkin on se jännite. Esim. mikroaaltouunia tai leivänpaahdinta ei tarvitse mitoitaa 400V:lle, kun ei siellä vaikka miltä väliltä mittaisit, sitä 400V:a löydy. Aina on mitoitettava sallitun maksimijännitteen mukaan. Itse asiassa yksivaihelaitteet- ja johdotkin on mitoitettu 325V:lle, koska se on vaihtojännitteen huippujännite, joten eristeet on kestettävä se.

Lue lisää

Mikroaaltouunin magnetronilla on n. 4kV jännite. On se mitoitettava kestämään se, vaikka sinne tuodaan vain 230V syöttö.

Anonyymi kirjoitti:

On niiden nimellisjännite tietenkin mitoitettu 400V, kun sinne kolmivaihesyöttö tuotaessa lieden kytkentäliuskoilla on 400V jännite, vaikkei liesi sitä 400V jännitettä käytäkään. Siellä kuitenkin on se jännite. Esim. mikroaaltouunia tai leivänpaahdinta ei tarvitse mitoitaa 400V:lle, kun ei siellä vaikka miltä väliltä mittaisit, sitä 400V:a löydy. Aina on mitoitettava sallitun maksimijännitteen mukaan. Itse asiassa yksivaihelaitteet- ja johdotkin on mitoitettu 325V:lle, koska se on vaihtojännitteen huippujännite, joten eristeet on kestettävä se.

Lue lisää

Pienjänniteisten asennuskaapeleiden minimijännitekestoisuus on 300/500V. Eli johtimet eristetty vähintään 300 VAC maata vasten ja johdinten välinen eristys 500VAC. Näin myös "yksivaihe" kaapeleissa (3-johdinta).

Kaksi- tai kolmejohtimisten pistotulpalla varustettujen laitejohtojen eristys voi olla 300/300VAC.

Sähkölaitteiden osalta valmistaja takaa, että eristykset/suojaukset ovat riittävät oikein kytkettynä.

Nipsa

Anonyymi kirjoitti:

Pienjänniteisten asennuskaapeleiden minimijännitekestoisuus on 300/500V. Eli johtimet eristetty vähintään 300 VAC maata vasten ja johdinten välinen eristys 500VAC. Näin myös "yksivaihe" kaapeleissa (3-johdinta).

Kaksi- tai kolmejohtimisten pistotulpalla varustettujen laitejohtojen eristys voi olla 300/300VAC.

Sähkölaitteiden osalta valmistaja takaa, että eristykset/suojaukset ovat riittävät oikein kytkettynä.

Nipsa

Lue lisää

Keksi rane lisää huuhaajuttuja.

Jos valmistaja ilmoittaa kaapelille 300/500 V niin se on nimellisjännite eikä sillä ole mitään tekemistä jännitekestoisuuden kanssa.

Anonyymi kirjoitti:

Keksi rane lisää huuhaajuttuja.

Jos valmistaja ilmoittaa kaapelille 300/500 V niin se on nimellisjännite eikä sillä ole mitään tekemistä jännitekestoisuuden kanssa.

Lue lisää

Jännitekestoisuus on todellisuudessa tuollaisessa nimellisesti 300/500 kaapelissa ainakin kymmenkertainen.

Anonyymi kirjoitti:

Jännitekestoisuus on todellisuudessa tuollaisessa nimellisesti 300/500 kaapelissa ainakin kymmenkertainen.

Kannattaa ymmärtää mitä standardit ja valmistajan speksit tarkoittavat:

Tuo 300/500V on se minkä valmistaja takaa ja mikä kaapelin on jatkuvassa käytössä kaikissa teisteissä ja olosuhteissa kestettävä. Käytännössä kestää toki jopa paljonkin suurempia jännitteittä, varsinkin hetkellisesti, mutta valmistaja ei joudu vastuuseen, jos jotakin sattuu käytettäessä kaapelia noita suuremmilla jännitteillä.

Nipsa

Anonyymi kirjoitti:

Onhan monissa liesissä lipat mitkä voit kytkentäkuvan mukaan laittaa joko 230 tai 400 voltille.

Teidthän itsekkin satusetä , että tuo ei pidä paikaansa
Asiantuntija

Anonyymi kirjoitti:

Ei saa. Kytkentä liuskojen muutoksella ei kytketä liettä 230V tai 400V:lle, vaan valitaan onko siellä tuotu yksivaihe- vai kolmivaihesyöttö. Pitää ymmärtää ne kaaviot ja ohjeet. Jos kytkee "400V":lle, niin ei se liesi ota miltään väliltä 400V, vaan kaiken se ottaa silti vaiheen ja nollan väliltä, eli 230V.

Lue lisää

Liesuåi kytketään tavalan tähteen muta se vaatii myös nollan elikå kaikkinvastuksetbon rinnan muta eri vaiheilla kun kolmivaiheisenankytketään

Mulla oli pitkään erilaisa liesiämihan jatkojohdolla 1o a sukkeen takana kelarissa ja ihnanhyvinntoimivat koskan ei sulake mennyt
En tosin käyttänyt koskaan töydellä teholla kahta levyälään

Jos ei ole käytettävissä tähteä niin riittää kun kytkee joulukuusen jalkaan.

Kunhan nyt ensin pääsisi joku edes kuuhun kytkemään liettä...
Tietääkseni tähdet ovat varsin kuumia paikkoja, tuskin siellä sähköliesiä kaivataan.

Aikaisemmin putkimiehiä pidettiin juoppoina.

Tavallisia 240 V liitäntöjä tekee rane Englannissa.