Perukirjoituksen tiedoksi saaminen

Kun kyse on alkuperäisen kysyjän tädistä, ei kysyjän lapsilla ole lakiosaoikeutta, koska he eivät ole perittävään nähden rintaperillisiä. En osaa muuten ottaa kantaa, tarviiko maistraatista siltikin luvan ko. testamentin moittimatta jättämiseen.

"Halutessanne toki yhdessä miehenne kanssa voitte testamentin alaikäisten lastenne edunvalvojina hyväksyäkin (tai sitoutua olemaan sitä moittimatta) - ei siihen maistraatin lupaa tarvita, kuten täällä joku on esittänyt."

Kun vanhemmat ovat luopuneet perinnöstään heidän sijaan tulevat alaikäiset lapset.
Valitettavasti maistraatti on erittäin tarkka kun tehdään päätöksiä alaikäisten omaisuudesta, tietekin jos tekee asian salassa ilman että maistraatti saa tietää asia voi onnistua mutta eikö tällä paltalla pitäisi kehoittaa ihmisiä toimimaan lakien ja astusten mukaan?

Jos testamentti on muodoiltaan oikein ja mitään moitittavaa ei ole niin kyllä maistraatti antaa hyväksynnän sille ja kerkeää hyvin tehdä päätöksensä tuon moiteajan puitteissa.

Kyse on nyt siitä että alaikäiset lapset mahdollisesti omistavat jotakin jota ollaan antamassa pois ja se ei ole lain mukaan sallittua.

Väite kirjoitti:

"Halutessanne toki yhdessä miehenne kanssa voitte testamentin alaikäisten lastenne edunvalvojina hyväksyäkin (tai sitoutua olemaan sitä moittimatta) - ei siihen maistraatin lupaa tarvita, kuten täällä joku on esittänyt."

Kun vanhemmat ovat luopuneet perinnöstään heidän sijaan tulevat alaikäiset lapset.
Valitettavasti maistraatti on erittäin tarkka kun tehdään päätöksiä alaikäisten omaisuudesta, tietekin jos tekee asian salassa ilman että maistraatti saa tietää asia voi onnistua mutta eikö tällä paltalla pitäisi kehoittaa ihmisiä toimimaan lakien ja astusten mukaan?

Jos testamentti on muodoiltaan oikein ja mitään moitittavaa ei ole niin kyllä maistraatti antaa hyväksynnän sille ja kerkeää hyvin tehdä päätöksensä tuon moiteajan puitteissa.

Kyse on nyt siitä että alaikäiset lapset mahdollisesti omistavat jotakin jota ollaan antamassa pois ja se ei ole lain mukaan sallittua.

Lue lisää

Tädillä on luonnollisesti ollut oikeus määrätä omaisuudestaan testamentilla. Sijaantulijana olevat lapset eivät ole kyseisen tädin rintaperillisiä, joten lakiosaan heillä ei ole oikeutta. Mikäli olisivat lakiosaperillisiä, olisi edunvalvojalla velvollisuus vaatia lakiosaa lasten puolesta. Siinä tapauksessa lakiosavaateen esittämättä jättäminen olisi holhoustoimilain lahjoituskiellon vastainen.

Lähtökohta on siis, etä vainajan tahtoa kunnioitetaan. Mikäli testamentti täyttää muotomääräykset, voidaan testamentti hyväksyä ja sitoutua olemaan sitä moittimatta. Mikäli testamentti ei täytä muotomääräyksiä, onkin se jo toinen asia. Eli onko edunvalvojalla velvollisuus moittia muotovirheistä testamenttia. Mutta se onkin jo oma tarinansa.

Tässä kyseisessä tilanteessa kannattaa kuitenkin tarkistaa paikallisen maistraatin kanta siihen tarvitaanko lapsille sijaisedunvalvoja ottamaan testamentin tiedoksianto vastaan ja hyväksymään testamentti lasten puolesta. Esteellisyyssäännösten tulkinta on ollut melkoisen tiukkaa.

Tässä ei lasten edunvalvojan tarvitse itse aktiivisesti toimia, sillä on testamentin saajan asia antaa testamentti tiedoksi kuolinpesän oikeudenomistajille; kuten jo nix naxkin asiaa kommentoi.

Ja vielä totean, että testamentin tiedoksiannon vastaanottaminen ja sen hyväksyminen ei ole holhoustoimilain mukainen lupa-asia. Eli lupaa ei siis voi edes maistraatilta saada.

Väite kirjoitti:

"Halutessanne toki yhdessä miehenne kanssa voitte testamentin alaikäisten lastenne edunvalvojina hyväksyäkin (tai sitoutua olemaan sitä moittimatta) - ei siihen maistraatin lupaa tarvita, kuten täällä joku on esittänyt."

Kun vanhemmat ovat luopuneet perinnöstään heidän sijaan tulevat alaikäiset lapset.
Valitettavasti maistraatti on erittäin tarkka kun tehdään päätöksiä alaikäisten omaisuudesta, tietekin jos tekee asian salassa ilman että maistraatti saa tietää asia voi onnistua mutta eikö tällä paltalla pitäisi kehoittaa ihmisiä toimimaan lakien ja astusten mukaan?

Jos testamentti on muodoiltaan oikein ja mitään moitittavaa ei ole niin kyllä maistraatti antaa hyväksynnän sille ja kerkeää hyvin tehdä päätöksensä tuon moiteajan puitteissa.

Kyse on nyt siitä että alaikäiset lapset mahdollisesti omistavat jotakin jota ollaan antamassa pois ja se ei ole lain mukaan sallittua.

Lue lisää

Arvoisa nimimerkki Väite on nyt käsittänyt hieman väärin, mistä asiassa on kysymys. Kysymys on ap:n tädin testamentin tiedoksiannosta ja testamentin mahdollisesta hyväksymisestä - ei siitä, että lasten puolesta luovuttaisiin heidän perinnöstään, kuten Väite luulee. Jos täti testamentissaan oli sivuuttanut ap:n/ap:n lapset, näille ei mitään perintöä (josta voitaisiin luopua) kuulu. Väite puhuu lakiosasta, muttei näköjään tiedä, ettei ap:lla/ap:n lapsilla mitään lakiosaa tädin jälkeen ole.

Testamentin hyväksymisen suhteen asia on siten kuin olen esittänyt ja kuten täällä jo toinen on todennut.

Eräs vain:
"Ja vielä totean, että testamentin tiedoksiannon vastaanottaminen ja sen hyväksyminen ei ole holhoustoimilain mukainen lupa-asia. Eli lupaa ei siis voi edes maistraatilta saada."

Tässä vielä Väitteelle kysymykseen tuleva säännös, holhoustoimilain 34 §. Sopii sieltä suurennuslasin kera etsiä, onko testamentin hyväksyminen maistraatin luvan vaativa toimi.

HolhTL 34 §

"Jollei laissa toisin säädetä, edunvalvojalla ei ole oikeutta ilman holhousviranomaisen lupaa päämiehensä puolesta:

1) luovuttaa tai vastiketta antamalla hankkia kiinteää omaisuutta tai sellaista maanvuokra- tai muuta käyttöoikeutta rakennuksineen, joka voidaan maanomistajaa kuulematta siirtää kolmannelle;

2) luovuttaa pantiksi omaisuutta tai muulla tavoin perustaa siihen panttioikeutta;

3) luovuttaa kiinteää tai muuta 1 kohdassa tarkoitettua omaisuutta toisen käytettäväksi pitemmäksi ajaksi kuin viideksi vuodeksi tai pitemmäksi ajaksi kuin vuodeksi täysi-ikäisyyden alkamisesta;

4) ottaa muuta lainaa kuin valtion takaamaa opintolainaa taikka sitoutua vekselivastuuseen tai vastuuseen toisen velasta;

5) ryhtyä harjoittamaan elinkeinoa päämiehensä lukuun;

6) tehdä sopimusta avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön perustamisesta taikka tällaiseen yhtiöön liittymisestä;

7) luopua perinnöstä tai luovuttaa päämiehensä perintöosuutta;

8) tehdä sopimusta kuolinpesän yhteishallinnosta;

9) tehdä sopimusta omaisuuden osituksesta tai perinnönjaosta, joka toimitetaan ilman perintökaaren 23 luvussa tarkoitettua pesänjakajaa;

10) luovuttaa tai vastiketta antamalla hankkia osakkeita tai osuuksia, jotka oikeuttavat hallitsemaan huoneistoa tai asumisoikeusasunnoista annetussa laissa (650/1990) tarkoitettua asumisoikeutta;

11) luovuttaa 10 kohdassa tarkoitetun oikeuden nojalla hallittua huoneistoa määräaikaisella sopimuksella toisen käytettäväksi pitemmäksi ajaksi kuin viideksi vuodeksi tai pitemmäksi ajaksi kuin vuodeksi täysi-ikäisyyden alkamisesta;

12) myydä tai myytäväksi hakkauttaa metsää, ottaa myytäväksi kiveä, soraa, hiekkaa, savea, turvetta tai multaa päämiehen maalta tai luovuttaa oikeutta sen ottamiseen, jollei se tapahdu holhousviranomaisen hyväksymän omaisuuden hoitosuunnitelman mukaisesti; eikä

13) vastiketta antamalla hankkia sijoituspalveluyrityksistä annetun lain (579/1996) 2 §:ssä tarkoitettuja sijoituskohteita taikka osuuksia yhteisöissä lukuun ottamatta:

a) valtion, kunnan tai kuntayhtymän liikkeeseen laskemia joukkovelkakirjoja;

b) arvopapereita, joilla käydään arvopaperimarkkinalain (495/1989) 1 luvun 3 §:ssä tarkoitetuin tavoin julkisesti kauppaa;

c) osuuksia sellaisessa sijoitusrahastossa, jonka pääomasta vähintään kolme neljäsosaa on sijoitettuna a ja b alakohdissa tarkoitettuihin joukkovelkakirjoihin ja arvopapereihin;

d) a―c alakohdassa tarkoitettuihin rinnastettavia sijoituskohteita, joista asetuksella niin säädetään; sekä

e) sellaisia osakkeita tai osuuksia, joiden tuottaman oikeuden pääasiallisena sisältönä on oikeus kotitaloudessa tavallisesti käytettävän hyödykkeen tai palvelun saamiseen, jos osuuteen ei liity henkilökohtaista vastuuta yhteisön veloista.

Lupaa on haettava siltä holhousviranomaiselta, joka 46 tai 47 §:n mukaan valvoo edunvalvojan toimintaa. Jos lupaa haetaan alaikäisen puolesta tehtävään oikeustoimeen, holhousviranomaisen on varattava 15 vuotta täyttäneelle alaikäiselle tilaisuus tulla kuulluksi, jollei tämän mielipide luotettavasti käy ilmi hakemusasiakirjoista. Asianosaisen kuulemiseen sovelletaan muutoin, mitä hallintomenettelylaissa (598/1982) säädetään.

Jos edunvalvojalle on annettu lupa 1 momentin 5 tai 6 kohdassa tarkoitettuun toimintaan tai toimeen, hän voi sen perusteella 1 momentin säännösten estämättä ryhtyä niihin oikeustoimiin, joita liikkeen tai elinkeinon harjoittaminen luonteensa mukaisesti vaatii."

Toki, jos testamentti on selvästi jotenkin puutteellinen, edunvalvojan tulee harkita, olisiko sen moittiminen lasten edun nimissä perusteltua. Mutta ellei tällaista näkyvää/tiedossa olevaa puutetta ole, mikään ei estä häntä testamenttia hyväksymästä.

>>eikö tällä paltalla pitäisi kehoittaa ihmisiä toimimaan lakien ja astusten mukaan?

nix_nax kirjoitti:

Arvoisa nimimerkki Väite on nyt käsittänyt hieman väärin, mistä asiassa on kysymys. Kysymys on ap:n tädin testamentin tiedoksiannosta ja testamentin mahdollisesta hyväksymisestä - ei siitä, että lasten puolesta luovuttaisiin heidän perinnöstään, kuten Väite luulee. Jos täti testamentissaan oli sivuuttanut ap:n/ap:n lapset, näille ei mitään perintöä (josta voitaisiin luopua) kuulu. Väite puhuu lakiosasta, muttei näköjään tiedä, ettei ap:lla/ap:n lapsilla mitään lakiosaa tädin jälkeen ole.

Testamentin hyväksymisen suhteen asia on siten kuin olen esittänyt ja kuten täällä jo toinen on todennut.

Eräs vain:
"Ja vielä totean, että testamentin tiedoksiannon vastaanottaminen ja sen hyväksyminen ei ole holhoustoimilain mukainen lupa-asia. Eli lupaa ei siis voi edes maistraatilta saada."

Tässä vielä Väitteelle kysymykseen tuleva säännös, holhoustoimilain 34 §. Sopii sieltä suurennuslasin kera etsiä, onko testamentin hyväksyminen maistraatin luvan vaativa toimi.

HolhTL 34 §

"Jollei laissa toisin säädetä, edunvalvojalla ei ole oikeutta ilman holhousviranomaisen lupaa päämiehensä puolesta:

1) luovuttaa tai vastiketta antamalla hankkia kiinteää omaisuutta tai sellaista maanvuokra- tai muuta käyttöoikeutta rakennuksineen, joka voidaan maanomistajaa kuulematta siirtää kolmannelle;

2) luovuttaa pantiksi omaisuutta tai muulla tavoin perustaa siihen panttioikeutta;

3) luovuttaa kiinteää tai muuta 1 kohdassa tarkoitettua omaisuutta toisen käytettäväksi pitemmäksi ajaksi kuin viideksi vuodeksi tai pitemmäksi ajaksi kuin vuodeksi täysi-ikäisyyden alkamisesta;

4) ottaa muuta lainaa kuin valtion takaamaa opintolainaa taikka sitoutua vekselivastuuseen tai vastuuseen toisen velasta;

5) ryhtyä harjoittamaan elinkeinoa päämiehensä lukuun;

6) tehdä sopimusta avoimen yhtiön tai kommandiittiyhtiön perustamisesta taikka tällaiseen yhtiöön liittymisestä;

7) luopua perinnöstä tai luovuttaa päämiehensä perintöosuutta;

8) tehdä sopimusta kuolinpesän yhteishallinnosta;

9) tehdä sopimusta omaisuuden osituksesta tai perinnönjaosta, joka toimitetaan ilman perintökaaren 23 luvussa tarkoitettua pesänjakajaa;

10) luovuttaa tai vastiketta antamalla hankkia osakkeita tai osuuksia, jotka oikeuttavat hallitsemaan huoneistoa tai asumisoikeusasunnoista annetussa laissa (650/1990) tarkoitettua asumisoikeutta;

11) luovuttaa 10 kohdassa tarkoitetun oikeuden nojalla hallittua huoneistoa määräaikaisella sopimuksella toisen käytettäväksi pitemmäksi ajaksi kuin viideksi vuodeksi tai pitemmäksi ajaksi kuin vuodeksi täysi-ikäisyyden alkamisesta;

12) myydä tai myytäväksi hakkauttaa metsää, ottaa myytäväksi kiveä, soraa, hiekkaa, savea, turvetta tai multaa päämiehen maalta tai luovuttaa oikeutta sen ottamiseen, jollei se tapahdu holhousviranomaisen hyväksymän omaisuuden hoitosuunnitelman mukaisesti; eikä

13) vastiketta antamalla hankkia sijoituspalveluyrityksistä annetun lain (579/1996) 2 §:ssä tarkoitettuja sijoituskohteita taikka osuuksia yhteisöissä lukuun ottamatta:

a) valtion, kunnan tai kuntayhtymän liikkeeseen laskemia joukkovelkakirjoja;

b) arvopapereita, joilla käydään arvopaperimarkkinalain (495/1989) 1 luvun 3 §:ssä tarkoitetuin tavoin julkisesti kauppaa;

c) osuuksia sellaisessa sijoitusrahastossa, jonka pääomasta vähintään kolme neljäsosaa on sijoitettuna a ja b alakohdissa tarkoitettuihin joukkovelkakirjoihin ja arvopapereihin;

d) a―c alakohdassa tarkoitettuihin rinnastettavia sijoituskohteita, joista asetuksella niin säädetään; sekä

e) sellaisia osakkeita tai osuuksia, joiden tuottaman oikeuden pääasiallisena sisältönä on oikeus kotitaloudessa tavallisesti käytettävän hyödykkeen tai palvelun saamiseen, jos osuuteen ei liity henkilökohtaista vastuuta yhteisön veloista.

Lupaa on haettava siltä holhousviranomaiselta, joka 46 tai 47 §:n mukaan valvoo edunvalvojan toimintaa. Jos lupaa haetaan alaikäisen puolesta tehtävään oikeustoimeen, holhousviranomaisen on varattava 15 vuotta täyttäneelle alaikäiselle tilaisuus tulla kuulluksi, jollei tämän mielipide luotettavasti käy ilmi hakemusasiakirjoista. Asianosaisen kuulemiseen sovelletaan muutoin, mitä hallintomenettelylaissa (598/1982) säädetään.

Jos edunvalvojalle on annettu lupa 1 momentin 5 tai 6 kohdassa tarkoitettuun toimintaan tai toimeen, hän voi sen perusteella 1 momentin säännösten estämättä ryhtyä niihin oikeustoimiin, joita liikkeen tai elinkeinon harjoittaminen luonteensa mukaisesti vaatii."

Toki, jos testamentti on selvästi jotenkin puutteellinen, edunvalvojan tulee harkita, olisiko sen moittiminen lasten edun nimissä perusteltua. Mutta ellei tällaista näkyvää/tiedossa olevaa puutetta ole, mikään ei estä häntä testamenttia hyväksymästä.

>>eikö tällä paltalla pitäisi kehoittaa ihmisiä toimimaan lakien ja astusten mukaan?

Lue lisää

Eli kuten otsikkoni kertoo,
unohtakaa jo ne edunvalvojat, ap:lla eikä ap:n lapsilla ei ole mitään lakiosaoikeuksia, jos testamentti on tehty jollekin muulle.
Ap:n tulee toki testamentin tiedoksisaanti allekirjoittaa, ja jos on moittimista niin voi moittia.
Ilmeisesti on nyt kyse siitä että Ap aikoi luopua perinnöstä ENNENKUIN tiesi testamentista,
eihän testamentin "löytymisen" jälkeen ole mitään perintöä tulossa mistä voisi luopua.

Ja vielä, tiedoksisaanti-/hyväksymisasiakirjojen laatiminen ja asianosaisille toimittaminen ON testamentinsaajan/perunkirjoittajan asia, ei perinnöttömäksi jäävän ap:n.