Tuulensuojalevyjen asennus vinoon seinään

Jos vinoutta löytyy niin kyseessä varmaan vanhempi kehikko eli painumista ei tarvitse huomioida?

Levy tiiviisti hirteen kiinni heitoista huolimatta.
(Tuplalevytykseen on tuskin aihetta? Kosteusteknisesti yksi levy toimii jipa paremmin.)
Jos pitkät nurkat, tervapaperia pari kerrosta.
(Rivettä rakoon jos avovaraus kyseessä ja selviä rakoja löytyy.)
Vanha hirsirakennus "saa" olla vinossa suuntaan jos toiseenkin, oikaistu koolaus jopa pilaa ulkonäön (?).
Ulkoverhoilu ratkaisee aika paljon.
Pystyrimalaudotuksen ollessa kyseessä, heitot ei itse asiassa edes näy.
Vaakapaneloinnin kanssa oikaisu on vastaavasti jopa suotavaa.
Pystykoolaus ja sitten vaakakoolaus ilmankierron varmistamiseksi.
(Ilman tuulensuojalevyä, verhoilun voi kiinnittää jopa suoraan hirren pintaan ilman koolauksia.)

Jos kyseessä on siis vanha hirsikehikko, liiallinen oikaiseminen tavallaan pilaa koko talon.
Mutta jos kyseessä on "perinteinen" tapa korjata ja vaihdetaan ikkunat yms, sama on "pilata" kaikki alkuperäinen eli koolaukset suoraan jne.
Mutta jos kyseessä on vanha rakennus, heitot yms. kuuluu jopa asiaan.

Jos kyseessä on siis vanha rakennus, sisälläkin riittää pari puukuitulevyä. Lisälämmöneristysvaatimukset ei onneksi koske vanhoja rakennuksia ja homepommien rakentamiseen ei ole tarvetta ryhtyä.

1413 kirjoitti:

Jos vinoutta löytyy niin kyseessä varmaan vanhempi kehikko eli painumista ei tarvitse huomioida?

Levy tiiviisti hirteen kiinni heitoista huolimatta.
(Tuplalevytykseen on tuskin aihetta? Kosteusteknisesti yksi levy toimii jipa paremmin.)
Jos pitkät nurkat, tervapaperia pari kerrosta.
(Rivettä rakoon jos avovaraus kyseessä ja selviä rakoja löytyy.)
Vanha hirsirakennus "saa" olla vinossa suuntaan jos toiseenkin, oikaistu koolaus jopa pilaa ulkonäön (?).
Ulkoverhoilu ratkaisee aika paljon.
Pystyrimalaudotuksen ollessa kyseessä, heitot ei itse asiassa edes näy.
Vaakapaneloinnin kanssa oikaisu on vastaavasti jopa suotavaa.
Pystykoolaus ja sitten vaakakoolaus ilmankierron varmistamiseksi.
(Ilman tuulensuojalevyä, verhoilun voi kiinnittää jopa suoraan hirren pintaan ilman koolauksia.)

Jos kyseessä on siis vanha hirsikehikko, liiallinen oikaiseminen tavallaan pilaa koko talon.
Mutta jos kyseessä on "perinteinen" tapa korjata ja vaihdetaan ikkunat yms, sama on "pilata" kaikki alkuperäinen eli koolaukset suoraan jne.
Mutta jos kyseessä on vanha rakennus, heitot yms. kuuluu jopa asiaan.

Jos kyseessä on siis vanha rakennus, sisälläkin riittää pari puukuitulevyä. Lisälämmöneristysvaatimukset ei onneksi koske vanhoja rakennuksia ja homepommien rakentamiseen ei ole tarvetta ryhtyä.

Lue lisää

haluaa laittaa tuplalevytyksen, niin alempi levy saisi olla pelkkä puukuitulevy ja päällimmäisessä vain se tuulensuojapinnoitus.

puusuutari kirjoitti:

haluaa laittaa tuplalevytyksen, niin alempi levy saisi olla pelkkä puukuitulevy ja päällimmäisessä vain se tuulensuojapinnoitus.

Taitaa mennä makuasioden puolelle mutta minusta yksi levykerros riittää. Ei se yksi pystysauma mökkiä jäähdytä tai aikaan saa vetoa tms. Voihan sen sauman alle taitella vaikka tervapaperia jos siltä tuntuu?

Sehän näissä uusissa lisälämmöneristysmääräyksissä on hiukan erikoista että kukaan ei itse asiassa tiedä kuinka kastepiste tulee käyttäytymään kun hirsirakenne lisäeristetään? Vieläkin ihmeellisempänä pidän tapaa eristää hirsitalo sisäpuolelta jolloin hirren lämmönvarauskyky menetetään? Sama kuin takka eristettäisiin ja vuorattaisiin sen jälkeen tiilillä? Aikaan saatu lämpö ja sen sitoutuminen rakenteisiin estetään tehokkaasti. Ihmeellinen tapa säästää energiaa??

Pieni mainoksentapainen. Yhden satavuotiaan remontin yhteydessä ulos asennettiin vain tuulensuojalevy ja sisäpuolelle kaksi puukuitulevyä. Talon ainoa lämmönlähde leininuunitakka. Lämmityskulut vuodessa 5-7 mottia halkoja. Tosin ala- ja yläpohjan eristeet vaihdettiin yms yms. Seinät on vain yksi rakenneosa rakennuksessa.

puulle puuta kirjoitti:

Taitaa mennä makuasioden puolelle mutta minusta yksi levykerros riittää. Ei se yksi pystysauma mökkiä jäähdytä tai aikaan saa vetoa tms. Voihan sen sauman alle taitella vaikka tervapaperia jos siltä tuntuu?

Sehän näissä uusissa lisälämmöneristysmääräyksissä on hiukan erikoista että kukaan ei itse asiassa tiedä kuinka kastepiste tulee käyttäytymään kun hirsirakenne lisäeristetään? Vieläkin ihmeellisempänä pidän tapaa eristää hirsitalo sisäpuolelta jolloin hirren lämmönvarauskyky menetetään? Sama kuin takka eristettäisiin ja vuorattaisiin sen jälkeen tiilillä? Aikaan saatu lämpö ja sen sitoutuminen rakenteisiin estetään tehokkaasti. Ihmeellinen tapa säästää energiaa??

Pieni mainoksentapainen. Yhden satavuotiaan remontin yhteydessä ulos asennettiin vain tuulensuojalevy ja sisäpuolelle kaksi puukuitulevyä. Talon ainoa lämmönlähde leininuunitakka. Lämmityskulut vuodessa 5-7 mottia halkoja. Tosin ala- ja yläpohjan eristeet vaihdettiin yms yms. Seinät on vain yksi rakenneosa rakennuksessa.

Lue lisää

ja seinien kautta tapahtuva lämpöhävikki on vain jotain 10-15% luokkaa. Eli ei niihin seinien lisälämpöeristyksiin kannata tuon enempää panostaa. Tärkeämpää on tiiveys.

puusuutari kirjoitti:

ja seinien kautta tapahtuva lämpöhävikki on vain jotain 10-15% luokkaa. Eli ei niihin seinien lisälämpöeristyksiin kannata tuon enempää panostaa. Tärkeämpää on tiiveys.

"Lämpöhävikkiä" voi minimoida mieluummin esim. ikkunoilla ja ala- ja yläpohjien lisäeristyksellä. Ei menetetä hirren yhtä oleellista etua eli lämmönvarauskykyä eikä muodostu "vaaraa" kosteusteknisiin ongelmiin. Valitettavasti uusissa hirsirakennuksissa lisälämmöneristys seinissä on usein jopa pakollista uusien rakennemääräyksien "ansiosta"??

Tekisi mieli sanoa että yksi oleellinen asia mikä unohtuu hyvin usein oli rakenneratkaisut ja eristevahvuudet mitä tahansa, on huolellisesti suoritettu työ. Siitä esimerkkinä edellä mainittu sata-vuotiaan taloon tehty remontti ja energiakustannukset rakenne huomioiden.

puulle puuta kirjoitti:

Taitaa mennä makuasioden puolelle mutta minusta yksi levykerros riittää. Ei se yksi pystysauma mökkiä jäähdytä tai aikaan saa vetoa tms. Voihan sen sauman alle taitella vaikka tervapaperia jos siltä tuntuu?

Sehän näissä uusissa lisälämmöneristysmääräyksissä on hiukan erikoista että kukaan ei itse asiassa tiedä kuinka kastepiste tulee käyttäytymään kun hirsirakenne lisäeristetään? Vieläkin ihmeellisempänä pidän tapaa eristää hirsitalo sisäpuolelta jolloin hirren lämmönvarauskyky menetetään? Sama kuin takka eristettäisiin ja vuorattaisiin sen jälkeen tiilillä? Aikaan saatu lämpö ja sen sitoutuminen rakenteisiin estetään tehokkaasti. Ihmeellinen tapa säästää energiaa??

Pieni mainoksentapainen. Yhden satavuotiaan remontin yhteydessä ulos asennettiin vain tuulensuojalevy ja sisäpuolelle kaksi puukuitulevyä. Talon ainoa lämmönlähde leininuunitakka. Lämmityskulut vuodessa 5-7 mottia halkoja. Tosin ala- ja yläpohjan eristeet vaihdettiin yms yms. Seinät on vain yksi rakenneosa rakennuksessa.

Lue lisää

Ajattelin 50vuotta vanhan ulkovuorauksen uusia ja poistaa koolauksen seinistä kun tuntuu ikkunat jäävät niin sisälle kuoppiin. Lisäksi paneelin alle on puhallettu jotain valkoista pölisevää eristettä joka ei ole mistään kotoisin, pölynä ja muruina tippuu pois kun lautaa irroittaa. Toimisiko jos laittaisin suoraan hirren pintaan tuulensuojalevyn ja paneelin suoraan siihen kiinni? Kyseessä siis vaakapaneeli. Yhtä seinää purin vähän matkaa ja näyttäisi olevan suorakin ettei koolauksella ole suoristavaa merkitystä juurikaan.

seinänuusija kirjoitti:

Ajattelin 50vuotta vanhan ulkovuorauksen uusia ja poistaa koolauksen seinistä kun tuntuu ikkunat jäävät niin sisälle kuoppiin. Lisäksi paneelin alle on puhallettu jotain valkoista pölisevää eristettä joka ei ole mistään kotoisin, pölynä ja muruina tippuu pois kun lautaa irroittaa. Toimisiko jos laittaisin suoraan hirren pintaan tuulensuojalevyn ja paneelin suoraan siihen kiinni? Kyseessä siis vaakapaneeli. Yhtä seinää purin vähän matkaa ja näyttäisi olevan suorakin ettei koolauksella ole suoristavaa merkitystä juurikaan.

Lue lisää

Sille valkoiselle töhnälle en nimeä muista mutta on tullut vastaan ihan liian usein. Sellaisia yksittäisiä kokkareita siellä täällä koolausväleissä tai rankorakenteissa. Taas yksi teknologian huippusaavutus rakentamisen kehittymisen saralla. Oli ihan järkyttävän suosittua p##aa aikoinaan. Historialla on valitettavasti taipumus toistella itseään muodossa tai toisessa. Siinä mielessä vanhat rakennustavat materiaaleineen on paljon turvallesempia käyttää koska käyttöhistoria on todella pitkä. Vastaavasti sama rakenne on saatu pilattua muutamassa vuodessa muoveilla yms. "remonttien" yhteydessä.

No täytyy tunnustaa ettei faktaa ole esittä mutta kuvittelisin asian niin, että kastuttuaan ulkoverhous kyllä kuivuu ollessaan vaikka suoraan hirsipinnassa kiinni. Mutta jos verhouksen kiinnittää suoraan tuul.suojalevyn pintaan ilman koolausta, voi kosteusongelmia muodostua koska ilmarakoa ei ole joka muodostuu suoraan hirren pintaan kiinnittäessä koska pinnat on/oli sanan varsinaisessa merkityksessä kirveellä veistetyt.

Tai siis faktaahan on. Viime keväällä viimeksi tuli siirrettyä kokonainen vanha asuinrakennus jossa verhoilu oli kiinnitetty suoraan hirren pintaan kiinni. Ei niin minkäänlaisia ongelmia kosteuden suhteen niiltä osin ja rakennus oli yli sata vuotta vanha. Huoltamattomana monia muita vahinkoja oli kyllä aikaan saatu.´Nekään ei johtuneet rakennusvirheistä tms. vaan hällä väliä asenteesta. Osittain hirret maassa, katossa ihan puhtaita reikiä yms yms. Ei rakentajan vaan omistajan mokia.

En uskaltaisi verhoilua kiinnittää ilman koolausta noinkin huokoiselle pinnalle kuin tuul.suojalevy. Jos itse verhoilu ei kärsi, ainakin hirrelle voi tulla liiallinen kosteusrasitus. Paksu huokoinenlevy kahden puun välissä voi jopa rakenteensa puolesta sitoa/siirtää kosteutta ja aiheuttaa kosteusongelmia muodossa tai toisessa?

gugvou kirjoitti:

Sille valkoiselle töhnälle en nimeä muista mutta on tullut vastaan ihan liian usein. Sellaisia yksittäisiä kokkareita siellä täällä koolausväleissä tai rankorakenteissa. Taas yksi teknologian huippusaavutus rakentamisen kehittymisen saralla. Oli ihan järkyttävän suosittua p##aa aikoinaan. Historialla on valitettavasti taipumus toistella itseään muodossa tai toisessa. Siinä mielessä vanhat rakennustavat materiaaleineen on paljon turvallesempia käyttää koska käyttöhistoria on todella pitkä. Vastaavasti sama rakenne on saatu pilattua muutamassa vuodessa muoveilla yms. "remonttien" yhteydessä.

No täytyy tunnustaa ettei faktaa ole esittä mutta kuvittelisin asian niin, että kastuttuaan ulkoverhous kyllä kuivuu ollessaan vaikka suoraan hirsipinnassa kiinni. Mutta jos verhouksen kiinnittää suoraan tuul.suojalevyn pintaan ilman koolausta, voi kosteusongelmia muodostua koska ilmarakoa ei ole joka muodostuu suoraan hirren pintaan kiinnittäessä koska pinnat on/oli sanan varsinaisessa merkityksessä kirveellä veistetyt.

Tai siis faktaahan on. Viime keväällä viimeksi tuli siirrettyä kokonainen vanha asuinrakennus jossa verhoilu oli kiinnitetty suoraan hirren pintaan kiinni. Ei niin minkäänlaisia ongelmia kosteuden suhteen niiltä osin ja rakennus oli yli sata vuotta vanha. Huoltamattomana monia muita vahinkoja oli kyllä aikaan saatu.´Nekään ei johtuneet rakennusvirheistä tms. vaan hällä väliä asenteesta. Osittain hirret maassa, katossa ihan puhtaita reikiä yms yms. Ei rakentajan vaan omistajan mokia.

En uskaltaisi verhoilua kiinnittää ilman koolausta noinkin huokoiselle pinnalle kuin tuul.suojalevy. Jos itse verhoilu ei kärsi, ainakin hirrelle voi tulla liiallinen kosteusrasitus. Paksu huokoinenlevy kahden puun välissä voi jopa rakenteensa puolesta sitoa/siirtää kosteutta ja aiheuttaa kosteusongelmia muodossa tai toisessa?

Lue lisää

on hölynpölyä!! ;-)

gugvou kirjoitti:

Sille valkoiselle töhnälle en nimeä muista mutta on tullut vastaan ihan liian usein. Sellaisia yksittäisiä kokkareita siellä täällä koolausväleissä tai rankorakenteissa. Taas yksi teknologian huippusaavutus rakentamisen kehittymisen saralla. Oli ihan järkyttävän suosittua p##aa aikoinaan. Historialla on valitettavasti taipumus toistella itseään muodossa tai toisessa. Siinä mielessä vanhat rakennustavat materiaaleineen on paljon turvallesempia käyttää koska käyttöhistoria on todella pitkä. Vastaavasti sama rakenne on saatu pilattua muutamassa vuodessa muoveilla yms. "remonttien" yhteydessä.

No täytyy tunnustaa ettei faktaa ole esittä mutta kuvittelisin asian niin, että kastuttuaan ulkoverhous kyllä kuivuu ollessaan vaikka suoraan hirsipinnassa kiinni. Mutta jos verhouksen kiinnittää suoraan tuul.suojalevyn pintaan ilman koolausta, voi kosteusongelmia muodostua koska ilmarakoa ei ole joka muodostuu suoraan hirren pintaan kiinnittäessä koska pinnat on/oli sanan varsinaisessa merkityksessä kirveellä veistetyt.

Tai siis faktaahan on. Viime keväällä viimeksi tuli siirrettyä kokonainen vanha asuinrakennus jossa verhoilu oli kiinnitetty suoraan hirren pintaan kiinni. Ei niin minkäänlaisia ongelmia kosteuden suhteen niiltä osin ja rakennus oli yli sata vuotta vanha. Huoltamattomana monia muita vahinkoja oli kyllä aikaan saatu.´Nekään ei johtuneet rakennusvirheistä tms. vaan hällä väliä asenteesta. Osittain hirret maassa, katossa ihan puhtaita reikiä yms yms. Ei rakentajan vaan omistajan mokia.

En uskaltaisi verhoilua kiinnittää ilman koolausta noinkin huokoiselle pinnalle kuin tuul.suojalevy. Jos itse verhoilu ei kärsi, ainakin hirrelle voi tulla liiallinen kosteusrasitus. Paksu huokoinenlevy kahden puun välissä voi jopa rakenteensa puolesta sitoa/siirtää kosteutta ja aiheuttaa kosteusongelmia muodossa tai toisessa?

Lue lisää

Tuulensuojalevy jääkööt laskuista pois, voihan se olla turhan tiivistä. Museoviraston korteista löytyi mielestäni luotettavan oloinen ohje, tunnen vieläpä kirjoittajan. Siinä ulkoseinään tulee vuorauspaperi jonka päälle suoraan ulkovuoraus ilman koolausta. Pitää sitä miettiä.

http://www.nba.fi/tiedostot/0f3ed705.pdf

seinän uusija kirjoitti:

Tuulensuojalevy jääkööt laskuista pois, voihan se olla turhan tiivistä. Museoviraston korteista löytyi mielestäni luotettavan oloinen ohje, tunnen vieläpä kirjoittajan. Siinä ulkoseinään tulee vuorauspaperi jonka päälle suoraan ulkovuoraus ilman koolausta. Pitää sitä miettiä.

http://www.nba.fi/tiedostot/0f3ed705.pdf

Lue lisää

Yksi rintamamiestalo tuli mieleen jossa oli laajennusosa tehty myöhemmin pennilleen samoilla tavoilla kuin itse päärakennus.
Nuori perhe joutui kuitenkin kuutamolle koska löytyi tutkimuksissa homeitiöitä pitkäkestoisten ja kroonistuneiden vaivojen takia.
Purkutuomio koko hörskälle. Purkajat hiukan ihmettelivät kuinka itse päärakennus olikin täysin terve ja laajennusosan puolelta löytyi kaikki vauriot.
Syy: Ihan sama paperi oli asennettu laudoituksien päälle laajennusosan puolella kuten päärakennuksessakin ennen ulkovuorausta mutta..Paperin sisältä löytyikin muovikerros!?!?

Kerran olen nähnyt hirsirakennuksen ulkopintaan asennetun tervapaperin ennen ulkovuorausta. Erikoiseksi asian teki se, että pystyrimojen kohdalta paperi oli kulunut useasta kohtaa pois mutta itse laudan takana oli kulunut mutta ehyt paperi.

Itsellä on samaisen viraston korjauskortisto. Hyviä yleisohjeita mutta jos asua meinaat talvipakkasillakin ilman villasukkia, tuulensuoja ei eroa juurikaan puukuitulevystä mitä sisälle kyllä suosittelen. Vaatii vain sen koolauksen ulkopuolella. Tietääkseni?
Erikoista mutta ulkoseinillä en ole pahveja nähnyt vanhoissa hirsitaloissa? Samalla tavalla tosin rintsikka on monesti tehty. Ulkoverhous, pahvi, täytelaudoitus jne.

Täällä näitä kuningasneuvojia aina piisaa?

Yhteen kohteeseen en suostunut tekemään raskasta tiilikattoa työnantajan toivomuksesta huolimatta. Perusteluksi riitti se, ettei kyseinen rakennus ja sen vaatimattomat kattorakenteet olisi kestäneet tiilikaton lisäpainoa ilman kattorakenteiden isotöisiä lisävahvistuksia.
Raskas katto että hirret painuu voi ristus!!??
Kyllä hirsi painuu jos sen luonnollinen painuminen on huomioitu rakentamisen eri vaiheissa ja rakenneosissa. Raskas katto ei siihen käsikirjoitukseen todellakaan kuulu.
Ei nimittäin tasan tarkkaan laskeudu jos esim. pelkästään ikkunat asennetaan ilman painumisvaraa.

Pystykoolaus toimii erinomaisesti ilmankiertokanavana joten pelkkä verhoilu ei täysin toimi tuulensuojana. Höpsistä taas..
Kerrotko vielä kipsilevyn rakenteen? Oliko niin että paperi kahta puolen ja kipsi välissä? Hengittävyyden katkaisu kipsilevyllä? Ei samalla levelillä puukuitulevyn kanssa mutta ei estä/pysäytä kosteuden kulkeutumista rakenteessa jos ei pintaan ole vedetty ässätexiä ja alla on höyrypäämuovi. Maalikaan ei estä hengittävyyttä jos ei sisällä muoveja tms. Punamulta yhtenä esimerkkinä.

Tuota linkkiä ei ole kukaan muuten koskaan lukenut vaikka sitä joka paikkaan tungetkin. "Asiasisältö" kun tulee jo selväksi sitä ennen..Voi olla asiaakin mutta uskottavuus menee aina jo ennen linkin avaamista.