Glyfosaatti

pajujen, pihlajien ja muiden roskapuiden myrkyttämiseen ensi kesänä. Ruiskuttelin Round-Up:pia semmoisesta suihkupullosta elokuun/syyskuun aikana pikkuisten pajunversojen päälle, mutta se oli työlästä ja hankalaa. Aluksi näytti, että hyvä aine meni hukkaan, kun pajut eivät olleet moksiskaan mutta nyt myöhemmin huomasin että kaikki oli kuolleet, tosin lienekö vuodenajalla ollut merkitystä kun tämä syksy taitaa muutenkin olla kuolemisen aikaa.

Ostin eräästä puutarhamyymälästä 8 litran reppumallisen ruiskun, jolla voi myrkyttää tehokkaammin ja nopeammin laajempia alueita ja jolla myrkyn saa lykättyä perille ergonomisemmassa asennossa. Eli pajukko nurin, kepit kasaan ja myrkkyä ruiskimaan kasvavalle kasvustolle, eiköhän ne siitä tokene.

Toinen suunnitelmani paju-, pihlaja-, tuomi- ja leppäruton kehittelyssä on ollut vähän ongelmia kun tuon saksankielen taidon kanssa on ollut vähän hankaluuksia. Helpommin toteutettava vaihtoehto pajujen hävittämisessä voisi olla kaadettujen pajujen ym. roskapuiden tuhkaus erikoiskrematorioissa tai miksei jopa elävien, kasvavien puiden tuhkaus. Tämä kasvavien puiden tuhkaus nostaisi hävitysnopeuden aivan uudelle tasolle perinteisiin menetelmiin verrattuina.

Pajun vihaaja kirjoitti:

pajujen, pihlajien ja muiden roskapuiden myrkyttämiseen ensi kesänä. Ruiskuttelin Round-Up:pia semmoisesta suihkupullosta elokuun/syyskuun aikana pikkuisten pajunversojen päälle, mutta se oli työlästä ja hankalaa. Aluksi näytti, että hyvä aine meni hukkaan, kun pajut eivät olleet moksiskaan mutta nyt myöhemmin huomasin että kaikki oli kuolleet, tosin lienekö vuodenajalla ollut merkitystä kun tämä syksy taitaa muutenkin olla kuolemisen aikaa.

Ostin eräästä puutarhamyymälästä 8 litran reppumallisen ruiskun, jolla voi myrkyttää tehokkaammin ja nopeammin laajempia alueita ja jolla myrkyn saa lykättyä perille ergonomisemmassa asennossa. Eli pajukko nurin, kepit kasaan ja myrkkyä ruiskimaan kasvavalle kasvustolle, eiköhän ne siitä tokene.

Toinen suunnitelmani paju-, pihlaja-, tuomi- ja leppäruton kehittelyssä on ollut vähän ongelmia kun tuon saksankielen taidon kanssa on ollut vähän hankaluuksia. Helpommin toteutettava vaihtoehto pajujen hävittämisessä voisi olla kaadettujen pajujen ym. roskapuiden tuhkaus erikoiskrematorioissa tai miksei jopa elävien, kasvavien puiden tuhkaus. Tämä kasvavien puiden tuhkaus nostaisi hävitysnopeuden aivan uudelle tasolle perinteisiin menetelmiin verrattuina.

Lue lisää

Kävin tarkistamassa plantaasin tilanteen tässä yhtenä päivänä. Kesällä niin vehreä ja vihreä pajukko oli surkean alastoman näköinen, paitsi muutamissa kesken kesää kuolleissa oli ruskeat lehdet vielä ylhäällä. Siellä ne ruskeat lehdet kahisivat tuulen tahdissa surkeina. Ainakaan noihin pajuihin ei enää lehtiä tule, kiva juttu. Pääsee noistakin syöpäläisistä eroon eivätkä tökkää enää jälkikasvua, tai onhan tuota glyfosaattia jälkikasvun varalle. Ruiskulla vaan pirulaisille menemään myrkkyä.

Vesuria ja viikatetta vain vesakolle kerta toisensa perään , viimein loppuu juurakosta voima. Tehokkain aika niin mekaaniselle kuin kemialliselle torjunalle on heinäkuu. Glyfosaatin sijaan voi käyttää mcpa- valmisteita, ne eivät tuhoa heinäkasvustoa kuten glyfot ja siten heinät ovat osaltaan kilpailemassa pajun vesojen kanssa.

Ei ole kielletty glyfosaattia. Viime viikolla eu-parlamentti teki "päätöksen" (ei vaikuta vielä mihinkään, se on vasta ehdotus komissiolle) että glyfosaatin kuluttajamyynti kiellettäisiin. Tarkoittaa käytännössä sitä, että myös metsänomistajan pitäisi käydä suorittamassa kasvinsuojelututkinto, jos haluaa glyfosaattia käyttää.

ps. et sitten yhtään vanhempaa ketjua löytänyt nostettavaksi tällä viestillä, joka haisee kilometrin päähän joltakin muulta kuin tervalta?

Minä käytän glyfosaattia metsissäni tiettyihin kohteisiin ruiskuttamalla sitä suoraan kantoihin 50/50 seoksena tuulilasinpesunesteen kanssa. En siis ruiskuta sillä kaikkea, kuin ihan poikkeustapauksissa.
Kerran ruiskutin yhden pienen alueen moottorikäyttöisellä reppuruiskulla, se tehosi tosi hyvin ja voin suositella sitäkin konstia vaikeisiin kohteisiin.
Muuten käytän mekaanista torjuntaa, jos vain mahdollista.
Haapa on tietyissä tapauksissa melkoisen ongelmallinen vesomaan, samoin pihlaja ja tuomi.
Vaan nimim. myrkytturhaa voisi kyllä nyt kertoa, että miten haapa taikka tuomi on jäniksille ja rusakoille oivaa ravintoa esittämällään tavalla?

Harva metsänomistaja ruiskuttaa totaalisesti metsäänsä glyfosaatilla, on meinaan kustannuskysymys! Kyllä sinne jää pölyttäjille pölytettävää ja jäniksille purtavaa.
Jänikset ei sitä paitsi edes syö kaikkia vesoja, kun niiden vesojen kuorissa on sellaiset evoluution mukanaan tuomat maut suojaamassa. Jäniksille kelpaa haapa maahan kaadettuna ja latvukset maistuu.

ääniaukonpuolesta kirjoitti:

Minä käytän glyfosaattia metsissäni tiettyihin kohteisiin ruiskuttamalla sitä suoraan kantoihin 50/50 seoksena tuulilasinpesunesteen kanssa. En siis ruiskuta sillä kaikkea, kuin ihan poikkeustapauksissa.
Kerran ruiskutin yhden pienen alueen moottorikäyttöisellä reppuruiskulla, se tehosi tosi hyvin ja voin suositella sitäkin konstia vaikeisiin kohteisiin.
Muuten käytän mekaanista torjuntaa, jos vain mahdollista.
Haapa on tietyissä tapauksissa melkoisen ongelmallinen vesomaan, samoin pihlaja ja tuomi.
Vaan nimim. myrkytturhaa voisi kyllä nyt kertoa, että miten haapa taikka tuomi on jäniksille ja rusakoille oivaa ravintoa esittämällään tavalla?

Lue lisää

Heheh.. saahan sitä suositella reppuruiskua moottorilla tai ilman.. minä jätän väliin. Ymmärrän kyllä haasteelliset kohteet. On niitä jonkin verran tullut nähtyä.

Tuomen salaisuuksia en paljon tunne, mutta vaikka eri pajuissa on esim. asperiinin kaltaista ainetta kuoressa.. hyvää vaikka teen keittoon, niin kuten edellä olevakin kirjoittaja toteaa, niissä on erilaisia suoja-aineita, mutta nekin vaihtelevat ihan samoissa lajeissakin, ja kyllä vahvan hangen aikaan talvella jänikset ym. niitä nuoria pajun ja haavan alkuja talttaavat poikki ja hyödyntävät.

Itse runsaslumisina talvina kaadan jäniksille purtavaa, eikä siinä taaskaan moottoria tarvita, kun vesurilla isku tai pari-kolme sellaiseen 5- 10cm paksuiseen haapaan reilusti hangen yläpuolelle, ja sitten vaan taittaa sen haavan maahan oksabaariksi ja kyllä ne usein on niin paljaaksi kaluttuja sitten huhtikuulla viimeistään.. lienee sinulle ihan tuttua.

Jos haistat gsylofaatin, niin kertoisitko, että mikä aine on kyseessä?? Glyfosaattia et kyllä haista niillä pitoisuuksilla, joilla sitä käytetään. Vaan kenties haistat sen gsylofaatin...

Höpö höpö!

Onko pillerit jäänny väliin?