Kesällä -44, kun puna-armeija rynni väellä ja voimalla armaaseen kotimaahamme, heidät kuitenkin ruokki AMERIKKA ja suurelta osin vaatetti ja aseistikin. Eilen nähdyssä tv-dokumentissakin jossa kerrottiin voitokkaasta Ilomantsin mottisodasta, tuli ilmi että muonitus venäläisillä, oli täysin amerikkalaista.
Eikö amerikan avun ehto ollutkin, ettei heidän toimittamaansa materiaalia saa käyttää suomea vastaan?
Minkälaiset uncle Samin reaktiot olivat yllättävään hyökkäykseen suomea vastaan, JOSTA EI OLLUT ETUKÄTEEN PUHETTA AMERIKKALAISTEEN KANSSA?
Olisiko amerikka pystynyt pysäyttämään neuvostoliiton rynnistyksen, pelkästään uhkaamalla katkaista ruoka-avun venäläisille?
Eikö amerikan avun ehto ollutkin, ettei heidän toimittamaansa materiaalia saa käyttää suomea vastaan?
Minkälaiset uncle Samin reaktiot olivat yllättävään hyökkäykseen suomea vastaan, JOSTA EI OLLUT ETUKÄTEEN PUHETTA AMERIKKALAISTEEN KANSSA?
Olisiko amerikka pystynyt pysäyttämään neuvostoliiton rynnistyksen, pelkästään uhkaamalla katkaista ruoka-avun venäläisille?
Vastaukset 12
Vanhimmat
.....Olisiko amerikka pystynyt pysäyttämään neuvostoliiton rynnistyksen, pelkästään uhkaamalla katkaista ruoka-avun venäläisille?.......
Eivät olisi katkaisseet vaikka mikä olisi ollut. Sellainen katkaisuhan olisi mennyt suoraan Saksan taskuun ja pahimmillaan N-liitto olisi lopettanut sodan. Se olisi tiennyt myös lännen joukkojen täystuhoa ja aika nopsaan jopa.
Mutta olisivat voineet kiristää ruoka-avun tuntuvalla supistamisella. En usko että olisi ollut mitään vaaraa Neuvostoliiton aselevosta sakujen kanssa. Ruoka/materiaaliavulla saksalaiset suomeakin yritti painostaa. Siinäkin tapauksessa avustaja huomasi sahaavansa omaa oksaansa.
Nehän pommittikin meitä saksalaisia ja balttjea saamillaan jenkki koneilla.
..Antoivat niin huonoja koneita, etteivät tuhot olleet niin valtavia :)
Tai sitten nekujen lentäjät oli huonoja.
Stalinin suurhyökkäys kesällä 1944 oli turha. Oli kannattanut hyökätä Baltiaan. Sitten vasta Suomeen.
Lentäjät ja "lennonjohto" olivat huonoja, eikä unohtaa sovi puolustuksenkaan hyvyyttä
Näin siis kesällä 1944 ja varsinkin Ilomantsin suunnalla
http://www.joensuu.fi/mekri/sotahistoria/tstvalineet.htm
Kaikki kuorma-autot oli USAsta ja lihasäilykkeet. Samoin polttoaineet ja luultavasti tykistön ammukset.
Vaatetus oli Made in USA ja paljon muuta kuten pommikoneet ja radiokalusto.
http://www.joensuu.fi/mekri/sotahistoria/base.htm
http://www.joensuu.fi/mekri/sotahistoria/base.htm#alaska
01.11.2006 Pro Karelia ry
USA:N APU NL:LLE TOISESSA MAAILMANSODASSA
Professori Antti Saarialho asiantuntijana:
USA:n apu Neuvostoliitolle toisessa maailmansodassa
http://www.prokarelia.net/fi/?article_id=1190&author=10&x=artikkeli
Ruokalusikatkin olivat amerikkalaisia, kertoi eräs sotavanki
Made in USA"
Bensiininvalmistuksen kehityksellä oli myös suuri merkitys sodan kulkuun.
http://www.prokarelia.net/fi/?article_id=1190&author=10&x=artikkeli
- Ilmasodan kannalta ehkä tärkein asia oli USA:ssa vuonna 1935 keksitty menetelmä iso-oktaanin valmistamiseksi (oktaaniluku 100, ROL ja MOL). Tämän vuoksi esim. pommikoneella lakikorkeus oli 3 km suurempi ja toimintasäde noin 2 500 km pitempi kuin ennen. Hävittäjiin saatiin sama teho noin 28 litran moottorista kuin saksalaiset saivat 40-litraisista.
Vertailun vuoksi sanottakoon Saksallakin olleen lentokonebensiiniä, jonka oktaaniluku oli korkea.
Suomeen lentokonebensiiniä laivattiin Saksasta Martti V. Terän kirjan, Tienhaarassa, mukaan peräti 31 614 291 kg ajalla 1941-1944, kun tavallista moottoribensiiniä laivattiin samalla aikavälillä 126 478 242 kg ja dieseliä 17 193 878 kg ja Polttoneste OY:lle lisäksi 2 976 878 kg
Bensiiniopas (Neste)
http://www.nesteoil.fi/binary.asp?GUID=C82BA035-3C6C-4A5D-8C20-C7BA5994718B
Saksan koneet käytti 87-oktaanista bensiiniä.
"Bensiini maailmansodan
ratkaisijana
Toinen maailmansota Espanjan kaltaisine
esinäytöksineen oli kaikessa järkyttävyydessään
myös suunnaton motorisoitujen
kulkuneuvojen koekenttä.
Sota osoitti selvästi, kuinka tärkeällä
sijalla koneet ja polttoaineet ovat niin
rauhan kuin kriisienkin aikana.
Äärioloissa tekniikka kehittyy ennennäkemättömin
harppauksin. Moottoripuolella
tämä merkitsi tehojen kasvua
ja polttoaineenkulutuksen suhteellista,
joskaan ei ehkä absoluuttista alenemista.
Öljynjalostuksen puolella pyrittiin taas
saamaan jokaisesta raakaöljytynnyristä
mahdollisimman suuri määrä käyttökelpoista
polttoainetta.
Toisen maailmansodan aikana otettiin
käyttöön muun muassa katalyyttinen
krakkaus, jonka avulla raskaita
öljyjakeita onnistuttiin pilkkomaan
bensiinimoottoreille erinomaisesti kelpaaviksi
yhdisteiksi. Kyseinen menetelmä
on edelleen käytössä jokaisella
nykyaikaisella jalostamolla.
Tietyiltä osin voidaan väittää, että
polttoainekysymykset olivat monissa
tapauksissa suorastaan vaa'ankielen asemassa
toisen maailmansodan lopputulosta
ajatellen. Esimerkiksi Saksan
hyökkäys itärintamalla kukistui osiltaan
huollon vaikeuteen, jonka osasyynä oli
monasti juuri polttoainepula.
Englannin kohtalon ratkaisseissa
ilmataisteluissa liittoutuneiden hävittäjillä
oli käytössään korkeaoktaanista
lyijyllistä polttoainetta jopa ylimäärin.
Saksan ilma-ase joutui tulemaan toimeen
pääosin 87-oktaanisella bensiinillä,
sillä kolmannen valtakunnan teollisuus
ei kyennyt tuottamaan tarpeeksi oktaanilukuja
korottavia lyijy-yhdisteitä."
BMW 801 uudemmat versiot käytti 100 oktaanista eli Focke Fulf 190 koneet vaati ns. erikoisbensaa jota suomalaisilla ei ollut ja kesällä 1944 sitä tuotiinkin osasto Kuhlmayn koneille Saksan Lapin joukoilta.
Tavallinen lentokonebensiini oli tiettävästi vain 87 oktaanista. Paljonko lienee ollut tavallisen moottoribensiinin oktaaniluku? Oliko se jotain 78 oktaanista kuten NL bensiini vielä 1970 -luvulla.
http://en.wikipedia.org/wiki/BMW_801
>These were soon replaced with the BMW 801D series engines, which ran on C2/C3 100 octane fuel instead of the A/B/C's B4 87 octane, boosting takeoff power to 1,700 hp (1,250 kW) in the D-1<
801D
The 801C was replaced with the BMW 801 D-2 series engines in early 1942, which ran on C2/C3 100 octane fuel instead of the A/B/C's B4 87 octane, boosting takeoff power to 1,700 PS (1,677 hp, 1,250 kW).
Katsoin vielä Hannu Valtosen kirjasta Lento-osasto Kuhmey -kirjasta, sivulta 108, ja siellä mainitaan kuinka "Suomen Ilmavoimat luovutti saksalaisille (lainaksi) B4 polttoainetta (87 oktaanista) Immolassa 16-20.6.44 42 995 litraa. Nurmoilasta ja Äänislinnasta tuotiin Os. Kyhlmeylle sinne kaukotoedustelukoneita (Ju 188) varten varastoitua C3 polttoainetta. Kyseesä on 93 -oktaaninen lentobensiini, jota FW-190:n moottori käytti."