Noutopöytä-etiketti

Erittäin hyvä kommentti. Kylmiä ensin ja niissäkin kala- ja lihatuotteet erikseen. Sama lämpimissä, jos molempia haluaa maistella. Lautaset aina tietysti vaihtoon. Valitettavan usein, erityisesti esim. laivojen buffeteissa näkee ihan järkyttäviä juttuja, joiden seurauksena oma ruokahalu kaikkoaa. Mahdolliset teemaruuat, kuten esim. taannoin Vikingin välimeren viikkojen upea tarjonta ei kaikkia kiinnostanut, vaan vedettiin lohet, lihapullat nakit samalle lautaselle. Sama juttu jälkiruokien kanssa, missä oli homejuusto, kakut, jäätelö yms. samalla lautasella. En tiedä mistä noita metsäläisiä tulee. Laivayhtiöt tietysti säästävät tiskeissä, mutta voisivat hieman opastaa tapakäyttäytymistä.

Niin monta kertaa saa hakea, kuin vatsa vetää.

54 kirjoitti:

Erittäin hyvä kommentti. Kylmiä ensin ja niissäkin kala- ja lihatuotteet erikseen. Sama lämpimissä, jos molempia haluaa maistella. Lautaset aina tietysti vaihtoon. Valitettavan usein, erityisesti esim. laivojen buffeteissa näkee ihan järkyttäviä juttuja, joiden seurauksena oma ruokahalu kaikkoaa. Mahdolliset teemaruuat, kuten esim. taannoin Vikingin välimeren viikkojen upea tarjonta ei kaikkia kiinnostanut, vaan vedettiin lohet, lihapullat nakit samalle lautaselle. Sama juttu jälkiruokien kanssa, missä oli homejuusto, kakut, jäätelö yms. samalla lautasella. En tiedä mistä noita metsäläisiä tulee. Laivayhtiöt tietysti säästävät tiskeissä, mutta voisivat hieman opastaa tapakäyttäytymistä.

Niin monta kertaa saa hakea, kuin vatsa vetää.

Lue lisää

"Valitettavan usein, erityisesti esim. laivojen buffeteissa näkee ihan järkyttäviä juttuja, joiden seurauksena oma ruokahalu kaikkoaa."

Itse en koskaan ole nähnyt kenenkään sotkevan sillejä ja jälkkäreitä, kuten eka vastaaja sanoi. Mutta miksi sinä keskityt toisten olemiseen ja syömiseen niin paljon, että jos toisen ihmisen lautasella on "lohet, lihapullat nakit samalle lautaselle", niin sinulta kaikkoaa ruokahalu?

Minusta on kiva maistella kutakin sorttia kerrallaan ja onhan se etiketin mukaistakin. Mutta jos joku toinen tekee toisin, ei se minun ruokailuani häiritse. Menen esim. laivan buffettiin syömään hyvin niitä lajeja, jotka minua kiinnostavat ja nauttimaan maisemista ynnä hyvästä matkaseurasta. En kiinnitä huomiota tuntemattomien tekemisiin enkä varsinkaan anna heidän lautasensa sisällön viedä omaa ruokahaluani. Mielestäni tuollainen asenne ei ole ihan kohdallaan.

malka omassa silmäss kirjoitti:

"Valitettavan usein, erityisesti esim. laivojen buffeteissa näkee ihan järkyttäviä juttuja, joiden seurauksena oma ruokahalu kaikkoaa."

Itse en koskaan ole nähnyt kenenkään sotkevan sillejä ja jälkkäreitä, kuten eka vastaaja sanoi. Mutta miksi sinä keskityt toisten olemiseen ja syömiseen niin paljon, että jos toisen ihmisen lautasella on "lohet, lihapullat nakit samalle lautaselle", niin sinulta kaikkoaa ruokahalu?

Minusta on kiva maistella kutakin sorttia kerrallaan ja onhan se etiketin mukaistakin. Mutta jos joku toinen tekee toisin, ei se minun ruokailuani häiritse. Menen esim. laivan buffettiin syömään hyvin niitä lajeja, jotka minua kiinnostavat ja nauttimaan maisemista ynnä hyvästä matkaseurasta. En kiinnitä huomiota tuntemattomien tekemisiin enkä varsinkaan anna heidän lautasensa sisällön viedä omaa ruokahaluani. Mielestäni tuollainen asenne ei ole ihan kohdallaan.

Lue lisää

Että vika on nyt sitten minun asenteessani, eikä toisten etiketin tajun puutteessa. Antaa asian olla.
Tällä palstalla lienee tarkoitus keskustella nimenomaan etiketistä, ei asenteista. En mitenkään tarkoituksella kyttää ketään, mutta valitettavasti siinä sumassa ei voi olla näkemättä erilaisia tilanteita.

Oikein mukavia noutopöytähetkiä sinulle

54 kirjoitti:

Että vika on nyt sitten minun asenteessani, eikä toisten etiketin tajun puutteessa. Antaa asian olla.
Tällä palstalla lienee tarkoitus keskustella nimenomaan etiketistä, ei asenteista. En mitenkään tarkoituksella kyttää ketään, mutta valitettavasti siinä sumassa ei voi olla näkemättä erilaisia tilanteita.

Oikein mukavia noutopöytähetkiä sinulle

Lue lisää

Tällä palstalla keskustellaan tosiaan etiketistä. Etikettiin kuuluu isona osana se, että annetaan arvo toisillekin. Sitä varten etiketti oikeastaan nykymaailmassa enää on olemassa - pikkutarkkoja etiketin joka pilkusta ja pisteestä kinaajia taitaa olla harvassa.

Etikettiin kuuluu noutopöydässä tietyt asiat, se on totta. Mutta jos nyt mietit oikein tosissasi, niin kuinka suuri moka sinun ruokailullesi on se, että joku toinen laittaa lautaselleen yhtä aikaa lohet ja lihapullat? Vai tuleeko ongelma sittenkin siitä, että tiedät, että etiketin mukaan niin ei kuuluisi toimia ja siksi ruokahalusi kaikkoaa?

Etiketti on mainio väline, jos se johtaa jouhevaan ja toiset fiksusti huomioivaan käyttäytymiseen. Luin yhdestä kirjasta kuvaavan esimerkin, joka tässä lyhennettynä. Eräässä hienomman väen illallistilaisuudessa oli kutsuvieraana myös henkilö, joka oli aivan erilaisista piireistä eikä tiennyt etiketistä mitään. Ruoaksi tarjottiin kanaa, jota kyseinen henkilö alkoi iloisen rupattelunsa lomassa syödä ainoalla kotoisasti oppimallaan tavalla - sormin. Muut pöytäseurueessa kummastelivat ja luonnollisesti huvittuneesti hymyilivät. Kunnes tilaisuuden emäntä huomasi hämmingin ja - alkoi syödä omaa annostaan sormin. Hän ei tuijottanut eikä tehnyt etikettiä osaamattomasta vieraasta muiden pelleä. Hän oli todellinen hieno nainen, joka osasi mennä tilanteen mukana, vaikka ei ehkä muulloin söisi kana-annostaan sormin. Tajuatko nyt, mitä tarkoitan todellisella etiketin osaamisella erotuksena siitä, että erotellaan ja tehdään numero etikettiä osaamattomien ihmisten käyttäytymisestä? ;-)

malka omassa silmäss kirjoitti:

Tällä palstalla keskustellaan tosiaan etiketistä. Etikettiin kuuluu isona osana se, että annetaan arvo toisillekin. Sitä varten etiketti oikeastaan nykymaailmassa enää on olemassa - pikkutarkkoja etiketin joka pilkusta ja pisteestä kinaajia taitaa olla harvassa.

Etikettiin kuuluu noutopöydässä tietyt asiat, se on totta. Mutta jos nyt mietit oikein tosissasi, niin kuinka suuri moka sinun ruokailullesi on se, että joku toinen laittaa lautaselleen yhtä aikaa lohet ja lihapullat? Vai tuleeko ongelma sittenkin siitä, että tiedät, että etiketin mukaan niin ei kuuluisi toimia ja siksi ruokahalusi kaikkoaa?

Etiketti on mainio väline, jos se johtaa jouhevaan ja toiset fiksusti huomioivaan käyttäytymiseen. Luin yhdestä kirjasta kuvaavan esimerkin, joka tässä lyhennettynä. Eräässä hienomman väen illallistilaisuudessa oli kutsuvieraana myös henkilö, joka oli aivan erilaisista piireistä eikä tiennyt etiketistä mitään. Ruoaksi tarjottiin kanaa, jota kyseinen henkilö alkoi iloisen rupattelunsa lomassa syödä ainoalla kotoisasti oppimallaan tavalla - sormin. Muut pöytäseurueessa kummastelivat ja luonnollisesti huvittuneesti hymyilivät. Kunnes tilaisuuden emäntä huomasi hämmingin ja - alkoi syödä omaa annostaan sormin. Hän ei tuijottanut eikä tehnyt etikettiä osaamattomasta vieraasta muiden pelleä. Hän oli todellinen hieno nainen, joka osasi mennä tilanteen mukana, vaikka ei ehkä muulloin söisi kana-annostaan sormin. Tajuatko nyt, mitä tarkoitan todellisella etiketin osaamisella erotuksena siitä, että erotellaan ja tehdään numero etikettiä osaamattomien ihmisten käyttäytymisestä? ;-)

Lue lisää

Eihän etiketti ole kuin ihmisen norminmukaista käytöstä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Jokaisessa yhteiskunnassa on - lakien lisäksi - aikojen saatossa syntyneitä käyttäytymismalleja, joiden noudattamista yleisesti pidetään hyvänä, jotta yhteisö voisi toimia kaikkien eduksi ja järkevällä tavalla ilman suurempia konflikteja. Ei se sen kummenpaa ole.

Käyttäytymisssäännöt ovat ikävä kyllä sidottuja siihen kulttuuriin, missä ne ovat syntyneet ja poikkeavat näin ollen toisistaan. Mikä jossain on hyväksyttävää - "kulttuurellisesti sovittua" - on toiselle kultturille joko aivan yhdentekevä asia tai epäsovinnainen. Sen vuoksi haarukan pitäminen oikeassa kädessä ja pelkästään sillä syöminen, sormin syöminen, piereskely ruokapöydässä, hampaiden kaivelu hammastikulla, niistäminen ruokapöydässä, pipo tai lippis päässä syöminen, kenkien poisotto vieraisilla ollessa, anteeksi pyytämättömyys törmäiltäessä jne. saattavat olla aivan hyväksyttävää muualla, mutta eivät yleensä eurooppalaisessa tapakulttuurissa.

Emme voi puolustella tietämättömyyttämme käytöstavoista kertomalla, että "koska Etelä-Afrikan choxilla on aivan hyväksyttävää värjätä nahkansa rasvalla ja punaisella värillä, mikään ei estä minuakin tekemästä niin. Mitä te tuijotatte? Ettekö tunne kansainv'älisiä tapoja?"

Emme ehkä toisten, mutta omamme tunnemme.

Tuo kanaesimerkki meni melkoisesti metsään. Oikeasti siinä tavat tunteva emäntä pelasti arvostamansa vieraan nololta tilanteelta ilmoittamalla esimerkillään vaivihkaa muille, että "eikös auteta tankeroa hädässä ja tehdä hänelle olo kotoisaksi edes tämän kerran, jookosta?" Eikä suinkaan kertomalla, että "joo, näin tehdään Guatemalan intiaanien keskuudessa ja Jenkkilässä Keski-Lännessä ja kyllä se kelpaa tänne Belvedere-palatsiinkin". Ei kertonut eikä kelpaa, meillä on omat sovitut tapamme, joihin kanan syöminen sormin ei aivan hevin kuulu, jos kattaukseen on aseet annettu. Muistan kyllä oman äitinikin sanoneen, että rimpsuluut ja kanan saa syödä sormin. Sottaista puuhaa ja kamalan näköistä touhua vailla järkevää selitystä, joten olen aina aprikoinut syytä moiselle "luvalle".

Tuo noutopöytäkoodeksi kyllä perustuu aivan siihen, että eivät silli ja paahtopaisti yleisesti ottaen maistu kovin hyviltä samalta lautaselta syötynä. Siis aivan makuseikkoihin vedoton, mutta koska makuja on niin monenlaisia, niin väliäkö hällä, syökää pois. Ei se maailmanjärjestystä tule rikkomaan, mutta erilliset lautaset parantaisivat ruoan makua syöjän suussa ja saattanee antaa myös muille ruokailijoille viestin, että "tässäpä syöjä, joka ymmärtää hyvän päälle, lienee hyvin kasvatettu kotona. Tahtoisinpa tutustua paremmin moiseen ihmeolioon ja jos vaikka businesta kehittelisimme yhdessä."

Etiketti ei ole hienostelua vaan tapa selvitä paremmin elämässä muiden kanssa.

kunniaan kirjoitti:

Eihän etiketti ole kuin ihmisen norminmukaista käytöstä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Jokaisessa yhteiskunnassa on - lakien lisäksi - aikojen saatossa syntyneitä käyttäytymismalleja, joiden noudattamista yleisesti pidetään hyvänä, jotta yhteisö voisi toimia kaikkien eduksi ja järkevällä tavalla ilman suurempia konflikteja. Ei se sen kummenpaa ole.

Käyttäytymisssäännöt ovat ikävä kyllä sidottuja siihen kulttuuriin, missä ne ovat syntyneet ja poikkeavat näin ollen toisistaan. Mikä jossain on hyväksyttävää - "kulttuurellisesti sovittua" - on toiselle kultturille joko aivan yhdentekevä asia tai epäsovinnainen. Sen vuoksi haarukan pitäminen oikeassa kädessä ja pelkästään sillä syöminen, sormin syöminen, piereskely ruokapöydässä, hampaiden kaivelu hammastikulla, niistäminen ruokapöydässä, pipo tai lippis päässä syöminen, kenkien poisotto vieraisilla ollessa, anteeksi pyytämättömyys törmäiltäessä jne. saattavat olla aivan hyväksyttävää muualla, mutta eivät yleensä eurooppalaisessa tapakulttuurissa.

Emme voi puolustella tietämättömyyttämme käytöstavoista kertomalla, että "koska Etelä-Afrikan choxilla on aivan hyväksyttävää värjätä nahkansa rasvalla ja punaisella värillä, mikään ei estä minuakin tekemästä niin. Mitä te tuijotatte? Ettekö tunne kansainv'älisiä tapoja?"

Emme ehkä toisten, mutta omamme tunnemme.

Tuo kanaesimerkki meni melkoisesti metsään. Oikeasti siinä tavat tunteva emäntä pelasti arvostamansa vieraan nololta tilanteelta ilmoittamalla esimerkillään vaivihkaa muille, että "eikös auteta tankeroa hädässä ja tehdä hänelle olo kotoisaksi edes tämän kerran, jookosta?" Eikä suinkaan kertomalla, että "joo, näin tehdään Guatemalan intiaanien keskuudessa ja Jenkkilässä Keski-Lännessä ja kyllä se kelpaa tänne Belvedere-palatsiinkin". Ei kertonut eikä kelpaa, meillä on omat sovitut tapamme, joihin kanan syöminen sormin ei aivan hevin kuulu, jos kattaukseen on aseet annettu. Muistan kyllä oman äitinikin sanoneen, että rimpsuluut ja kanan saa syödä sormin. Sottaista puuhaa ja kamalan näköistä touhua vailla järkevää selitystä, joten olen aina aprikoinut syytä moiselle "luvalle".

Tuo noutopöytäkoodeksi kyllä perustuu aivan siihen, että eivät silli ja paahtopaisti yleisesti ottaen maistu kovin hyviltä samalta lautaselta syötynä. Siis aivan makuseikkoihin vedoton, mutta koska makuja on niin monenlaisia, niin väliäkö hällä, syökää pois. Ei se maailmanjärjestystä tule rikkomaan, mutta erilliset lautaset parantaisivat ruoan makua syöjän suussa ja saattanee antaa myös muille ruokailijoille viestin, että "tässäpä syöjä, joka ymmärtää hyvän päälle, lienee hyvin kasvatettu kotona. Tahtoisinpa tutustua paremmin moiseen ihmeolioon ja jos vaikka businesta kehittelisimme yhdessä."

Etiketti ei ole hienostelua vaan tapa selvitä paremmin elämässä muiden kanssa.

Lue lisää

"Oikeasti siinä tavat tunteva emäntä pelasti arvostamansa vieraan nololta tilanteelta ilmoittamalla esimerkillään vaivihkaa muille, että "eikös auteta tankeroa hädässä ja tehdä hänelle olo kotoisaksi edes tämän kerran, jookosta?"

Nimenomaan, juuri siksi koko esimerkin kerroin! Ja koska emäntä osasi tavat myös siltä kannalta, että vieraan nolaaminen ei ole kohteliasta, hän toimi kuten toimi.

"näin tehdään Guatemalan intiaanien keskuudessa ja Jenkkilässä Keski-Lännessä ja kyllä se kelpaa tänne Belvedere-palatsiinkin"

Tuolla ei ole asiayhteyden kannalta mitään merkitystä. Miksi ihmeessä emännän olisi pitänyt tuoda julki jotain yleispätevää tai ottaa sorminsyömisen tapa käyttöön palatsissaan myös muissa yhteyksissä? Se ei ollut pointti missään vaiheessa. Vaan nimenomaan se, että etikettiensä taakse piiloutuvat ihmiset joko eivät tiedä, miten tulisi toimia silloin, kun tulee ns. yllättävä tilanne tai peräti nolaavat "väärin" käyttäytyvän ihmisen. Kummassakin tapauksessa etiketin idea, jonka ehkä muotoilit hiukan vaikeasti "yhteisö voisi toimia kaikkien eduksi ja järkevällä tavalla ilman suurempia konflikteja", olisi hukassa.

Kuten jo aiemmalle vastaajalle totesin, noutopöydissä on omat etikettinsä. Joku toteuttaa niitä, toinen ei. Ainakaan sillä tasolla, etteikö liha ja kala eksyisi samalle lautaselle. Pointti tämän osalta on koko ajan ollut siinä, että jos joku ei osaa etiketinmukaista järjestystä tai ei omien makumieltymystensä vuoksi niin halua toimia - miksi joku ulkopuolinen menettäisi siitä ruokahalunsa, kuten 54 sanoi tekevänsä?

"erilliset lautaset parantaisivat ruoan makua syöjän suussa"

Kuten sanottu, sinun ja minun mielestäni kyllä, mutta jos herra A ja neiti B ovat eri mieltä, heidän mielipiteensä on yhtä hyvä kuin meidänkin.

"saattanee antaa myös muille ruokailijoille viestin, että "tässäpä syöjä, joka ymmärtää hyvän päälle, lienee ...""

Kovinpa teit pitkällemenevän päätelmän. ;-) Se tosiaan saattaa antaa muille ruokailijoille tuon viestin, edellyttäen, että heidän intresseihinsä kuuluu ns. vahdata toisten syömistapoja. Mutta ihan yhtä hyvin voi olla, että ne kaikkein tapatietoisimmat (siis sillain aidosti), eivät toisten lautasia edes tuijottele...

"Etiketti ei ole hienostelua vaan tapa selvitä paremmin elämässä muiden kanssa. "

Kyllä, tätä vastaan en ole väittänyt hetkeäkään mitään. Mutta 54:sen ja ehkä osin myös sinun ajatusmaailmasi antaisi ymmärtää, ettei etiketti helpota ainakaan teidän elämäänne, koska osa ajasta kuluu sen silmälläpitämiseen, kuinka toiset toimivat, osaavatko toimia "oikein"?

malka omassa silmäss kirjoitti:

"Oikeasti siinä tavat tunteva emäntä pelasti arvostamansa vieraan nololta tilanteelta ilmoittamalla esimerkillään vaivihkaa muille, että "eikös auteta tankeroa hädässä ja tehdä hänelle olo kotoisaksi edes tämän kerran, jookosta?"

Nimenomaan, juuri siksi koko esimerkin kerroin! Ja koska emäntä osasi tavat myös siltä kannalta, että vieraan nolaaminen ei ole kohteliasta, hän toimi kuten toimi.

"näin tehdään Guatemalan intiaanien keskuudessa ja Jenkkilässä Keski-Lännessä ja kyllä se kelpaa tänne Belvedere-palatsiinkin"

Tuolla ei ole asiayhteyden kannalta mitään merkitystä. Miksi ihmeessä emännän olisi pitänyt tuoda julki jotain yleispätevää tai ottaa sorminsyömisen tapa käyttöön palatsissaan myös muissa yhteyksissä? Se ei ollut pointti missään vaiheessa. Vaan nimenomaan se, että etikettiensä taakse piiloutuvat ihmiset joko eivät tiedä, miten tulisi toimia silloin, kun tulee ns. yllättävä tilanne tai peräti nolaavat "väärin" käyttäytyvän ihmisen. Kummassakin tapauksessa etiketin idea, jonka ehkä muotoilit hiukan vaikeasti "yhteisö voisi toimia kaikkien eduksi ja järkevällä tavalla ilman suurempia konflikteja", olisi hukassa.

Kuten jo aiemmalle vastaajalle totesin, noutopöydissä on omat etikettinsä. Joku toteuttaa niitä, toinen ei. Ainakaan sillä tasolla, etteikö liha ja kala eksyisi samalle lautaselle. Pointti tämän osalta on koko ajan ollut siinä, että jos joku ei osaa etiketinmukaista järjestystä tai ei omien makumieltymystensä vuoksi niin halua toimia - miksi joku ulkopuolinen menettäisi siitä ruokahalunsa, kuten 54 sanoi tekevänsä?

"erilliset lautaset parantaisivat ruoan makua syöjän suussa"

Kuten sanottu, sinun ja minun mielestäni kyllä, mutta jos herra A ja neiti B ovat eri mieltä, heidän mielipiteensä on yhtä hyvä kuin meidänkin.

"saattanee antaa myös muille ruokailijoille viestin, että "tässäpä syöjä, joka ymmärtää hyvän päälle, lienee ...""

Kovinpa teit pitkällemenevän päätelmän. ;-) Se tosiaan saattaa antaa muille ruokailijoille tuon viestin, edellyttäen, että heidän intresseihinsä kuuluu ns. vahdata toisten syömistapoja. Mutta ihan yhtä hyvin voi olla, että ne kaikkein tapatietoisimmat (siis sillain aidosti), eivät toisten lautasia edes tuijottele...

"Etiketti ei ole hienostelua vaan tapa selvitä paremmin elämässä muiden kanssa. "

Kyllä, tätä vastaan en ole väittänyt hetkeäkään mitään. Mutta 54:sen ja ehkä osin myös sinun ajatusmaailmasi antaisi ymmärtää, ettei etiketti helpota ainakaan teidän elämäänne, koska osa ajasta kuluu sen silmälläpitämiseen, kuinka toiset toimivat, osaavatko toimia "oikein"?

Lue lisää

Taidamme kaikesta huolimatta ajaa samaa hevosta, vai?

Katselen näitä asioita vähän tuolta liike-elämän suunnalta ja kun siellä kuuluu asiaan luoda mielikuvaa muista tilanteessa olijoista arvioimalla myös heidän hyödyllisyyttään omien tarkoitusperiensä kannalta, niin kyllä siellä seuraillaan muita. Ja paljolti sen perusteella, miten toinen käyttäytyy. Muut asiat tulevat yleensä paljon myöhemmin esille kun nämä etiketti- ja small talk-asiat on ensin selvitetty. Siinä mielessä ei niin pitkällemenevä päätelmä, onpahan aivan jokapäivää sekin.

Etiketti on taitolaji, joka on melko helppo oppia, jos tuijottaa vain yksittäisiä sääntöjä, mutta vaikeaksi se muuttuu siinä vaiheessa kun siitä pitäisi tulla luontainen tapa toimia, jolla on järjellinen perustekin.

Lisäksi on totta, että siitä hetkestä, jolloin ensimmäisten etikettisääntöjen katsotaan syntyneen Ludvigin ajan Ranskan hovissa, maailma on muuttunut paljon. Se, mikä silloin oli järjellistä, ei ole sitä enää. Kuitenkin jotkut tavat ovat vain säilyneet-

Toisaalta etiketin muuttumattomuus on johtanut siihen, että monia asioita, jotka ovat ns. etikettiasoita ei katsota siihen edes kuuluvan: omien asioiden kailottaminen puhelimessa julkisella paikalla, napapaidat kokkareilla ja paidattomat ukot terassilla, ventovieraitten sinuttelu kun kielessämme tunnetaan myös teitittely, toisten huomioiminen riippumatta siitä tunnemmeko toisemme, tekstiviestien lähettäminen muiden läsnäollessa jne.

Etiketti ei ole sitä, miten ruokaliina taitellaan kauniisti kattaukseen vaan sitä, että talouteen on ylipäänsä hankittu ruokaliinat. Etiketti lähtee kotikasvatuksesta.

Tapamme ovat lipsuneet kauniilta polulta. Mikään länsimainen sivistyskansa ei kuseskele ja räi kaduille yhtä paljon kuin suomalaiset. Jotkut pitävät sitä "hauskana kuriositeettinä", minä puolestani siivottomuutena.

vielä voimassa kirjoitti:

Taidamme kaikesta huolimatta ajaa samaa hevosta, vai?

Katselen näitä asioita vähän tuolta liike-elämän suunnalta ja kun siellä kuuluu asiaan luoda mielikuvaa muista tilanteessa olijoista arvioimalla myös heidän hyödyllisyyttään omien tarkoitusperiensä kannalta, niin kyllä siellä seuraillaan muita. Ja paljolti sen perusteella, miten toinen käyttäytyy. Muut asiat tulevat yleensä paljon myöhemmin esille kun nämä etiketti- ja small talk-asiat on ensin selvitetty. Siinä mielessä ei niin pitkällemenevä päätelmä, onpahan aivan jokapäivää sekin.

Etiketti on taitolaji, joka on melko helppo oppia, jos tuijottaa vain yksittäisiä sääntöjä, mutta vaikeaksi se muuttuu siinä vaiheessa kun siitä pitäisi tulla luontainen tapa toimia, jolla on järjellinen perustekin.

Lisäksi on totta, että siitä hetkestä, jolloin ensimmäisten etikettisääntöjen katsotaan syntyneen Ludvigin ajan Ranskan hovissa, maailma on muuttunut paljon. Se, mikä silloin oli järjellistä, ei ole sitä enää. Kuitenkin jotkut tavat ovat vain säilyneet-

Toisaalta etiketin muuttumattomuus on johtanut siihen, että monia asioita, jotka ovat ns. etikettiasoita ei katsota siihen edes kuuluvan: omien asioiden kailottaminen puhelimessa julkisella paikalla, napapaidat kokkareilla ja paidattomat ukot terassilla, ventovieraitten sinuttelu kun kielessämme tunnetaan myös teitittely, toisten huomioiminen riippumatta siitä tunnemmeko toisemme, tekstiviestien lähettäminen muiden läsnäollessa jne.

Etiketti ei ole sitä, miten ruokaliina taitellaan kauniisti kattaukseen vaan sitä, että talouteen on ylipäänsä hankittu ruokaliinat. Etiketti lähtee kotikasvatuksesta.

Tapamme ovat lipsuneet kauniilta polulta. Mikään länsimainen sivistyskansa ei kuseskele ja räi kaduille yhtä paljon kuin suomalaiset. Jotkut pitävät sitä "hauskana kuriositeettinä", minä puolestani siivottomuutena.

Lue lisää

"Taidamme kaikesta huolimatta ajaa samaa hevosta, vai?"

Periaatteessa kyllä. En ole etikettiä vastaan, etiketistä nipottamista kylläkin. Ainakin siinä merkityksessä, kun etiketin vaatiminen saa ihmisen menettämään ruokahalunsa 54:sta lainaten "ihan järkyttäviä juttuja ... lohet, lihapullat nakit samalle lautaselle". Tiedän elämässä järkyttäviä juttuja, mutta niitä eivät mielestäni ole toisten lautasen sisällöt edellyttäen, että lautaselle on laitettu tarjolla olevia ruokalajeja eikä jotain siihen täysin kuulumatonta. Ja ihmettelen, että joku ylipäätään antaisi tuollaisen järkyttävyyden vaikuttaa omaan ruokahaluunsa. ;-/

Tiedän, että liike-elämässä on taas omat sääntönsä kuten vähän jokaisella elämänalalla. Minä ajattelen näitä etikettiasioita ihan tavallisen ihmisen näkökulmasta siten, että jos A vaivaantuu B:n tekemisistä - onko vika A:ssa vai B:ssä? Liike-elämässä tarkkaillaan toki toisia osapuolia, mutta siitä ei tässä keskustelussa ollut kysymys, etteikö etiketin osaaminen yleisesti ottaen olisi hyväksi yhdelle jos toisellekin. Vaan siitä, vaivaantuako toisten tekemisistä, jos ne eivät aivan etiketin mukaan mene, mutta eivät siis ole mitään tahallisia räikeitä rikkomuksiakaan. Lihat ja lohet samalla lautasella eivät ole räikeä etikettirikkomus, vain pieni kauneusvirhe. Ja jonkun toisen lautasella - miksi vaivaantua.

malka omassa silmäss kirjoitti:

"Taidamme kaikesta huolimatta ajaa samaa hevosta, vai?"

Periaatteessa kyllä. En ole etikettiä vastaan, etiketistä nipottamista kylläkin. Ainakin siinä merkityksessä, kun etiketin vaatiminen saa ihmisen menettämään ruokahalunsa 54:sta lainaten "ihan järkyttäviä juttuja ... lohet, lihapullat nakit samalle lautaselle". Tiedän elämässä järkyttäviä juttuja, mutta niitä eivät mielestäni ole toisten lautasen sisällöt edellyttäen, että lautaselle on laitettu tarjolla olevia ruokalajeja eikä jotain siihen täysin kuulumatonta. Ja ihmettelen, että joku ylipäätään antaisi tuollaisen järkyttävyyden vaikuttaa omaan ruokahaluunsa. ;-/

Tiedän, että liike-elämässä on taas omat sääntönsä kuten vähän jokaisella elämänalalla. Minä ajattelen näitä etikettiasioita ihan tavallisen ihmisen näkökulmasta siten, että jos A vaivaantuu B:n tekemisistä - onko vika A:ssa vai B:ssä? Liike-elämässä tarkkaillaan toki toisia osapuolia, mutta siitä ei tässä keskustelussa ollut kysymys, etteikö etiketin osaaminen yleisesti ottaen olisi hyväksi yhdelle jos toisellekin. Vaan siitä, vaivaantuako toisten tekemisistä, jos ne eivät aivan etiketin mukaan mene, mutta eivät siis ole mitään tahallisia räikeitä rikkomuksiakaan. Lihat ja lohet samalla lautasella eivät ole räikeä etikettirikkomus, vain pieni kauneusvirhe. Ja jonkun toisen lautasella - miksi vaivaantua.

Lue lisää

- Tärkeimmät käytöstavat toteutuvat, kun on ystävällinen, tervehtii, on pukeutunut tilanteeseen sopivalla tavalla, sanoo anteeksi, kiitos, ole hyvä, voinko saada, noudattaa sovittuja aikoja, osaa aterioida kauniisti ja hallitsee keskustelun taidon sekä puhelinetiketin, tapakouluttaja Valonen luettelee.

Sitaatti eräästä lehtiartikkelista.

Eikä ole kohteliaan vika, jos toinen ei tunne käyttäytymissääntöjä. Siinä mielessä olet oikeassa, että jos kohtaa omasta mielestään vähemmän norminmukaista käytöstä, ei ole syytä ottaa siitä omaan nokkaansa toluttomasti vaan olla sisäisesti tyytyväinen siitä, että tietää miten toimia.

Ja kuten olen jo sanonut: sen ruokien järjestyksen siinä noutopöydän lautasella määrää kyllä lähinnä oma suu ja makuaisti eikä toisen ratkaisuun nyt kannata todellakaan suhtautua niin vakavasti. Ainahan voi oppia.

kunniaan kirjoitti:

Eihän etiketti ole kuin ihmisen norminmukaista käytöstä erilaisissa vuorovaikutustilanteissa. Jokaisessa yhteiskunnassa on - lakien lisäksi - aikojen saatossa syntyneitä käyttäytymismalleja, joiden noudattamista yleisesti pidetään hyvänä, jotta yhteisö voisi toimia kaikkien eduksi ja järkevällä tavalla ilman suurempia konflikteja. Ei se sen kummenpaa ole.

Käyttäytymisssäännöt ovat ikävä kyllä sidottuja siihen kulttuuriin, missä ne ovat syntyneet ja poikkeavat näin ollen toisistaan. Mikä jossain on hyväksyttävää - "kulttuurellisesti sovittua" - on toiselle kultturille joko aivan yhdentekevä asia tai epäsovinnainen. Sen vuoksi haarukan pitäminen oikeassa kädessä ja pelkästään sillä syöminen, sormin syöminen, piereskely ruokapöydässä, hampaiden kaivelu hammastikulla, niistäminen ruokapöydässä, pipo tai lippis päässä syöminen, kenkien poisotto vieraisilla ollessa, anteeksi pyytämättömyys törmäiltäessä jne. saattavat olla aivan hyväksyttävää muualla, mutta eivät yleensä eurooppalaisessa tapakulttuurissa.

Emme voi puolustella tietämättömyyttämme käytöstavoista kertomalla, että "koska Etelä-Afrikan choxilla on aivan hyväksyttävää värjätä nahkansa rasvalla ja punaisella värillä, mikään ei estä minuakin tekemästä niin. Mitä te tuijotatte? Ettekö tunne kansainv'älisiä tapoja?"

Emme ehkä toisten, mutta omamme tunnemme.

Tuo kanaesimerkki meni melkoisesti metsään. Oikeasti siinä tavat tunteva emäntä pelasti arvostamansa vieraan nololta tilanteelta ilmoittamalla esimerkillään vaivihkaa muille, että "eikös auteta tankeroa hädässä ja tehdä hänelle olo kotoisaksi edes tämän kerran, jookosta?" Eikä suinkaan kertomalla, että "joo, näin tehdään Guatemalan intiaanien keskuudessa ja Jenkkilässä Keski-Lännessä ja kyllä se kelpaa tänne Belvedere-palatsiinkin". Ei kertonut eikä kelpaa, meillä on omat sovitut tapamme, joihin kanan syöminen sormin ei aivan hevin kuulu, jos kattaukseen on aseet annettu. Muistan kyllä oman äitinikin sanoneen, että rimpsuluut ja kanan saa syödä sormin. Sottaista puuhaa ja kamalan näköistä touhua vailla järkevää selitystä, joten olen aina aprikoinut syytä moiselle "luvalle".

Tuo noutopöytäkoodeksi kyllä perustuu aivan siihen, että eivät silli ja paahtopaisti yleisesti ottaen maistu kovin hyviltä samalta lautaselta syötynä. Siis aivan makuseikkoihin vedoton, mutta koska makuja on niin monenlaisia, niin väliäkö hällä, syökää pois. Ei se maailmanjärjestystä tule rikkomaan, mutta erilliset lautaset parantaisivat ruoan makua syöjän suussa ja saattanee antaa myös muille ruokailijoille viestin, että "tässäpä syöjä, joka ymmärtää hyvän päälle, lienee hyvin kasvatettu kotona. Tahtoisinpa tutustua paremmin moiseen ihmeolioon ja jos vaikka businesta kehittelisimme yhdessä."

Etiketti ei ole hienostelua vaan tapa selvitä paremmin elämässä muiden kanssa.

Lue lisää

Hyvä kertomus, mutta kanasta olen ainakin yleisellä tasolla eri mieltä.

Jos kyseessä on joku mainituista kulttuureista lähtöisin oleva ruokalaji, on etiketin mukaista syödä se sormin. Silloin yleensä hienommilla päivällisillä katetaan sormien huuhteluun pieni kulho vettä.

malka omassa silmäss kirjoitti:

Tällä palstalla keskustellaan tosiaan etiketistä. Etikettiin kuuluu isona osana se, että annetaan arvo toisillekin. Sitä varten etiketti oikeastaan nykymaailmassa enää on olemassa - pikkutarkkoja etiketin joka pilkusta ja pisteestä kinaajia taitaa olla harvassa.

Etikettiin kuuluu noutopöydässä tietyt asiat, se on totta. Mutta jos nyt mietit oikein tosissasi, niin kuinka suuri moka sinun ruokailullesi on se, että joku toinen laittaa lautaselleen yhtä aikaa lohet ja lihapullat? Vai tuleeko ongelma sittenkin siitä, että tiedät, että etiketin mukaan niin ei kuuluisi toimia ja siksi ruokahalusi kaikkoaa?

Etiketti on mainio väline, jos se johtaa jouhevaan ja toiset fiksusti huomioivaan käyttäytymiseen. Luin yhdestä kirjasta kuvaavan esimerkin, joka tässä lyhennettynä. Eräässä hienomman väen illallistilaisuudessa oli kutsuvieraana myös henkilö, joka oli aivan erilaisista piireistä eikä tiennyt etiketistä mitään. Ruoaksi tarjottiin kanaa, jota kyseinen henkilö alkoi iloisen rupattelunsa lomassa syödä ainoalla kotoisasti oppimallaan tavalla - sormin. Muut pöytäseurueessa kummastelivat ja luonnollisesti huvittuneesti hymyilivät. Kunnes tilaisuuden emäntä huomasi hämmingin ja - alkoi syödä omaa annostaan sormin. Hän ei tuijottanut eikä tehnyt etikettiä osaamattomasta vieraasta muiden pelleä. Hän oli todellinen hieno nainen, joka osasi mennä tilanteen mukana, vaikka ei ehkä muulloin söisi kana-annostaan sormin. Tajuatko nyt, mitä tarkoitan todellisella etiketin osaamisella erotuksena siitä, että erotellaan ja tehdään numero etikettiä osaamattomien ihmisten käyttäytymisestä? ;-)

Lue lisää

Etikettikysymykseksi oma mielipiteeni muuttuu vasta silloin, jos ryhdyn julkisesti sättimään henkilöä, jonka tavat ovat minulle vieraita. En koskaan toimi niin. Minulla on täysi itsemääräämisoikeus sen osalta, mitä ajattelen. Voin ottaa kantaa näissä keskusteluissa oman näkemykseni ja palstan sääntöjen puitteissa. Jos se ei sinua miellytä, valinta on sinun.

54 kirjoitti:

Etikettikysymykseksi oma mielipiteeni muuttuu vasta silloin, jos ryhdyn julkisesti sättimään henkilöä, jonka tavat ovat minulle vieraita. En koskaan toimi niin. Minulla on täysi itsemääräämisoikeus sen osalta, mitä ajattelen. Voin ottaa kantaa näissä keskusteluissa oman näkemykseni ja palstan sääntöjen puitteissa. Jos se ei sinua miellytä, valinta on sinun.

Lue lisää

Palaan minäkin vanhaan keskusteluun, kun näyt palstalla poikenneen viestiäni kommentoimassa.

Tietenkin jokaisella on oikeus mielipiteeseensä. Logiikkasi on vain hiukan ollut hakusessa, sillä ensin sanoit "vika on nyt sitten minun asenteessani, eikä toisten etiketin tajun puutteessa. ... Tällä palstalla lienee tarkoitus keskustella nimenomaan etiketistä, ei asenteista.". Kun vastasin siihen korostamalla etikettiä nykypäivän maailmassa välineenä toisten huomioimiseen (vs. pikkuasioista nipottaminen), niin sanotkin nyt, että "Etikettikysymykseksi oma mielipiteeni muuttuu vasta ... täysi itsemääräämisoikeus sen osalta, mitä ajattelen. Voin ottaa kantaa näissä keskusteluissa oman näkemykseni ja palstan sääntöjen puitteissa.".

Molemmissa tapauksissa olet täysin oikeassa. Voit keskustella palstalla etiketistä, ja minä voin siihen palstan sääntöjen puitteissa ihmetellä, miksi joku haluaisi antaa vieraiden ihmisten tekemisten haitata itseään ruokahalun menettämiseen saakka. Tai voit kumota edellisen ajatustenvaihtomme sanomalla, että kyse ei ollutkaan etiketistä vaan vain omasta mielipiteestäsi. Johon sinulla on oikeus. Mutta niin on myös minulla oikeus olla sitä mieltä, että ruokahalun menettäminen toisten ihmisten ruokalajivalintojen vuoksi on hiukan erikoista.

Jos lukaisit ajatustenvaihdon, jota kävin sittemmin jonkun toisen kirjoittajan kanssa, huomasit varmaan, etten ole sen paremmin etikettiä kuin hyviä tapoja vastaan. En hurraa sille, että etiketti, hyvät tavat tai toisten huomioiminen pitäisi lykätä samaan menneisyys-kategoriaan, jonne kertakäyttökulttuurimme on yksilönvapauden nimissä hylännyt suuren osan ihan pätevistä käytös"normeista". Mutta mielipiteenvapauden nimissä totean uudelleen, että enemmän teet itsellesi ja omalle viihtyvyydellesi hallaa, jos menetät ruokahalusi siksi, että joku toinen laittaa lautaselleen yhtä aikaa "lohet, lihapullat nakit". Tähän etikettitietoiseen(?) itsensä kiusaamiseen ainoastaan puutuin alunperin viestissäsi - ja samaa mieltä olen edelleen.

Kävin muuten tässä välillä taas laivan noutopöydässä, josta keskustelumme lähti. Satuin muistamaan tämän viestittelyn, ja huvittuneena käytin hetken ruokailustani silmäillen vaivihkaa, millaisia lautasellisia muut ruokailijat eteensä asettivat. Varmasti olisit joutunut pettymään silläkin risteilyllä, sillä lihaa ja kalaa oli monilla samalla lautasella. Siitä huolimatta kenenkään lautanen ei näyttänyt ikävältä, ja mietin, kuinka joku kaltaisesi menettäisi tilanteessa muiden vuoksi ruokahalunsa tai odottaisi laivayhtiöiltä tapakäyttäytymisen opastamista. Mielipiteistä puhuaksemme, mielestäni todella erikoista sellainen. Mutta siis täysin sallittua, kuten totesit.

malka omassa silmäss kirjoitti:

Tällä palstalla keskustellaan tosiaan etiketistä. Etikettiin kuuluu isona osana se, että annetaan arvo toisillekin. Sitä varten etiketti oikeastaan nykymaailmassa enää on olemassa - pikkutarkkoja etiketin joka pilkusta ja pisteestä kinaajia taitaa olla harvassa.

Etikettiin kuuluu noutopöydässä tietyt asiat, se on totta. Mutta jos nyt mietit oikein tosissasi, niin kuinka suuri moka sinun ruokailullesi on se, että joku toinen laittaa lautaselleen yhtä aikaa lohet ja lihapullat? Vai tuleeko ongelma sittenkin siitä, että tiedät, että etiketin mukaan niin ei kuuluisi toimia ja siksi ruokahalusi kaikkoaa?

Etiketti on mainio väline, jos se johtaa jouhevaan ja toiset fiksusti huomioivaan käyttäytymiseen. Luin yhdestä kirjasta kuvaavan esimerkin, joka tässä lyhennettynä. Eräässä hienomman väen illallistilaisuudessa oli kutsuvieraana myös henkilö, joka oli aivan erilaisista piireistä eikä tiennyt etiketistä mitään. Ruoaksi tarjottiin kanaa, jota kyseinen henkilö alkoi iloisen rupattelunsa lomassa syödä ainoalla kotoisasti oppimallaan tavalla - sormin. Muut pöytäseurueessa kummastelivat ja luonnollisesti huvittuneesti hymyilivät. Kunnes tilaisuuden emäntä huomasi hämmingin ja - alkoi syödä omaa annostaan sormin. Hän ei tuijottanut eikä tehnyt etikettiä osaamattomasta vieraasta muiden pelleä. Hän oli todellinen hieno nainen, joka osasi mennä tilanteen mukana, vaikka ei ehkä muulloin söisi kana-annostaan sormin. Tajuatko nyt, mitä tarkoitan todellisella etiketin osaamisella erotuksena siitä, että erotellaan ja tehdään numero etikettiä osaamattomien ihmisten käyttäytymisestä? ;-)

Lue lisää

emäntä sitte alentu etikettiä osaamattoman tasolle ja antoi samalla valta aseen sormilla syöjälle. mielenkiintosta kyllä että mikä kana oli kyseessä? koipireisi? vai täysfile .millä ihmeellä muuten tongit sitä koipireittä veitsellä ja haarukalla? siinä on noin muutama suullinen kanaa ja muu osa on jänteitä ja luuta, rustoa, ihan vaan rahvaasti kontti käteen ja vielä vaikka servetti siinä suojana jos etikettipäydässä ei ole pientä vesikuppia mihin voisi kanankontin syömisen jälkeen kastella sormensa liiasta rasvasta.

Juuri näin, ja tuota - siis ruoan haaskausta - näkee kaikissa paikoissa, joissa annoksella on kiinteä hinta. Otetaan lautanen täyteen ja sitten vielä viisi palaa leipää, ruoka syödään lähes kokonaan mutta leivät menevät roskikseen. HALOO.

Itse olen ruotsinlaivan seisovasta pöydästä hakenut kerran 8 "lautasellista": ensimmäiseen muutaman kokonaisen katkaravun, seuraavaan mätileipä, kolmanteen jotakin kalaa ja peruna, ........, en lämpimiä ruokia lainkaan,
jälkiruokia kolme eri kertaa, joka kerta vain yhtä sorttia. Tarjoilijat hakivat aina välissä käytetyn lautasen ja ruokailuvälineet pois ja kaatoivat viiniä lasiin.

No voi hyvä sylvi! Tottakai pitopalvelut varaavat vaikka 8 lautasta per lärvi - jos tilaajalla vaan on fyrkkaa, millä maksaa! Mitä enemmän lautasten kierrätystä, sen enemmän tarjoilijakuluja ja lautasten pesukuluja. Mutta varmasti hoituu, kunhan pitopalvelun tilaaja on halukas maksamaan. Että viestiä vaan sinne oikeaan osoitteeseen. Tai kaivamaan omaa kuvetta, jos olet pitopalvelua bileisiisi tilaamassa.

varmasti onnistuu kirjoitti:

No voi hyvä sylvi! Tottakai pitopalvelut varaavat vaikka 8 lautasta per lärvi - jos tilaajalla vaan on fyrkkaa, millä maksaa! Mitä enemmän lautasten kierrätystä, sen enemmän tarjoilijakuluja ja lautasten pesukuluja. Mutta varmasti hoituu, kunhan pitopalvelun tilaaja on halukas maksamaan. Että viestiä vaan sinne oikeaan osoitteeseen. Tai kaivamaan omaa kuvetta, jos olet pitopalvelua bileisiisi tilaamassa.

Lue lisää

Jos ja kun parille sadalle ihmiselle tilaat syömiset, niin ei kaikilta firmoilta löydy likemmäs paria tuhatta lautasta samaa sorttia - ei edes ns. paremmista paikoista!

näin on kirjoitti:

Jos ja kun parille sadalle ihmiselle tilaat syömiset, niin ei kaikilta firmoilta löydy likemmäs paria tuhatta lautasta samaa sorttia - ei edes ns. paremmista paikoista!

Luitko viestini tarkkaan? Sanoin, jos tilaajalla on fyrkkaa, niin onnistuu. Varmaan moni paikka hankkii omien astiastojensa täydennykseksi vuokra-astiastoja vaikka toisilta vastaavilta pitopalveluilta tms. paikoista, jos siis tilaajalla vaan on heittää valuuttaa pöytään. Mutta kun jokainen firma tietysti vetää siinäkin omansa välistä, niin ei se halvaksi tilaajalle tule. Tuollaisen lautassirkuksen pyörittäminen vaatii jo ylimääräistä henkilökuntaakin useimmilta paikoilta. Samasta lautassortista en puhunut mitään, vain siitä, että astioita taatusti löytyy.

Halusin kommentillani huomauttaa viisastelevalle nimierkille "puhtaita lautasia", ettei homma ole kiinni muusta kuin rahasta. Ei siis ole pitopalveluiden ymmärryksestä kiinni, kuten hän väitti. Mutta pitopalvelut eivät tee hyväntekeväisyyttä, vaan toimivat ihan ansaintapohjalta. Eikä useimpien firmojen kannata pitää omassa varastossa tuollaista lautasmäärää. Joten lopputulos, joka tuollaista lautasmäärää kaipaa, hän kaivanee kuvettaan tai olkoon tyytyväinen siihen, mitä panostuksellaan saa.

Etiketti kaikkine kommervenkkeineen on niin vaikeaa että julkisilla paikoilla syön vain huoltoasemilla, abc on juhlavin paikka minne uskallan. Mieluiten käyn grillillä, mistä saa eväät mukaansa ja voi mennä rauhassa syömään siten kuin haluaa.