Sukulaisemme koira (8v.) on alkanut valvottaa öisin niin, että jossain vaiheessa yötä se alkaa levottomaksi, läähättää ja hyppää sänkyyn. Koira on nyt meillä, ja koska se osaa avata ovet, ei auta, että suljemme makkareiden ovet yöksi. Meidän makkariin se ei tule, mutta poikamme huoneeseen se menee, hyppää sänkyyn ja herättää pojan, joka ei enää saa unta. Sama koskee omistajaa, jonka sänkyyn se hyppää eikä suostu tottelemaan lainkaan vaan tunkee päälle ja läähättää.
Näiden episodien aikana koira näyttää olevan vähän poissa tolaltaan, eli ei tottele käskyjä ja on vähän tönkön oloinen, Ikäänkuin olisi kummituksen nähnyt ja se pitää raahata pois omalle paikalleen, jonka jälkeen se nukkuu puolisen tuntia ja aloittaa taas. . Etuoven saamme hienosti barrikoitua niin, ettei se pääse ulos, mutta tosiaan valvottaa perhettämme.
Päivisin koira on ihan normaali ja liikkuva ja sillä on tilaa liikkua ulkonakin vapaana suuren tontin ansiosta. Syö hyvin ja on muutenkin normaali. Yö kun tulee, niin kahden pintaan ralli taas alkaa emmekä ole keksineet syytä tähän. Koiralla on jonkinlainen ruoka-aine allergia ja silmävaiva joka vaatii päivittäistä lääkitystä, mutta oletan, että koska ongelmat tulevat vain yöllä ja muuten on normaali, ei vika välttämättä ole ruoassa (olemme kokeilleet kaikenlaisia vaihtoehtoja ja makaroni/tonnikala/liha-yhdistelmä lopetti oksentelun) tai suoliston toiminnassa.
Voisiko kyseessä olla ehkä jokin psyykkinen vaiva. Koira on ollut syntymästä lähtien perhepiirissä ja on aina ollut melko epävarma ja pelokas tämän takia vaikeasti hallittava. Omistaja ei voi pitää oman ikänsä vuoksi koiraa, joka valvottaa yöt, emmekä mekään voi ottaa kolmatta koiraa meille (on meidän kahden koiran jälkeläinen). Onko kellään kokemuksia, miten tällaisen koiran mahdollisesti saisi nukkumaan yöt? Emme haluaisi lopettaa koiraa eikä välttämättä antaa sitä poiskaan, vaan saada se nukkumaan yönsä hyvin, jotta se pääsisi kotiinsa, missä se haluaa olla.
Koira valvottaa öisin
27
30135
Vastaukset
- ell tarkkiin ensin
varmasti kestä aikansa ennen kuin kotiutuu teille, uuteen paikkaan ja siten rauhoittuu. Eli aikaa ja rauhallisuutta ja koiran kohtelua hyvin, varmaan kasvattajana tiedät nämä. Rotua et kerro...?
Onko koiralla hätä ulos aamulla? Onko tarpeet normaalin näköisiä, hajuisia jne? Osaisiko omistaja kertoa mikä ko käyttäytymisen laukaisi? Ainahan siihen on jokin syy, oliko se esim jokin ääni, jota koira saattoi pelästyä, asuntoon tulviva haju tms? Ja siitä sitten jäi tilanne päälle. Mitä omistaja teki, kun ko käytös alkoi, miten hän reagoi, mitä teki, sanoi koiralle? Kaunko ko käytös jatkunut ennen kuin tuli teille? Ja kauanko nyt ollutvteillä?
Jos käytös johtuu pelosta, niin kasvattajana varmaan tiedät, että kielto on silloin vihoviimeinen keino. Pelokasta koiraa komentamalla ei saa kuin pelon kasvamana koiran mielessä ja käytös toistuu ja toistuu.
Eli jos kertoisitte tuon alkutilanteen tarkemmin, vähän vaikea muuten sanoa mitään. Kerrot, että koira pelokas muuten, millaisia asioita kohtaan, miten se ilmenee, ainako ollut? Ja koira on satavarmasti terve? Sillähän on jo ikää, moni juttu esim dementia voi alkaa oireilla. Sillä voi olla monenlaista kipua, alkava sairaus. Se, että käytös on vain öisin, ei pois-sulje kipuja ja sairautta. Eihän kipeä ihminenkään ole yhtä kipeä joka hetki, eihän? Ja koirillahan on kova kipukynnys, ne eivät helposti kipujaan näytä. - vanhan koiran omista
ensimmäisenä tulee mieleen ihan hätä? Millainen lääkitys (kortisonia ?), alkaako pissahätä vaivaamaan. Mites tuo kakkapuoli, ei kai ummetus ala vaivaamaan? AInakaan ongelma ei poistu sillä, että koiran koti muuttuu, se vaan lisää epävarmuutta koiralla. Sitten pitäisi tietää, onko sillä kipuja, jokin lääkekokeilu niihin antaa jo osviittaa (huom. lääkärin kanssa kantsii sopia, ei itse alkaa lääkitsemään ihmislääkkeillä).
Yksi mahdollisuus koiran outoon käytökseen on myöskin "dementia", sitä esiintyy koirillakin yleisesti, ja meillä se ainakin alkoi näkyä ensimmäisenä levottomuuden lisääntymisenä. Ja siinä, että koira tarvisi ihmisten läheisyyttä enemmän. Meillä alkoi noin 12-vuotiaana, mutta olen kuullut, että myös paljon nuoremmilla on alkanut myös. Pari vuotta siitä, niin koiramme oli jo ihan täysin höppänä, mutta tuo levottomuus oli jo jäänyt pois kokonaan. Yöpissit kuitenkin kuuluivat ohjelmaan ihan loppuun saakka. Levottomuutta voi aiheuttaa myöskin se, että aistitoiminnot alkavat heikentyä, kuulo ja näkö esim.
On olemassa erilaisia ravintolisiä, joilla voi helpottaa koiranoloa. Näistäkin tietää lääkärit, ja heillä on usein myös käytännönkokemusta, miten mikäkin on vaikuttanut. Kannattaa etsiä "seniorikoirista" paljon tietävä eläinlääkäri, ainakin meillä on yksi loistava tällainen :) Tai sitten, koirien käytösongelmiin erikoistunut lääkäri (missäpäin olette, ainakin etelä-Suomessa on yksi loistava). Voi olla, että olette näitä kaikkia jo miettineetkin, mutta koirasta vaan on usein niin vaikea nähdä, että missä se vika on. - btgrbrtrw
päiväaikaan? Mikä sen normaalirytmi on, miten siis nukkuu, lepää, miten aktivoitte ja liikutte sen kanssa? Jos se esim nukkuu iltapäivät, niin eihän sitä silloin nukuta, kun yö tulee. Jos taas kovasti liikutatte tai treenaatte sen kanssa iltapäivällä, niin pissa lähtee liikkeelle, voi kaivata kovastikin ulkoilua aamuyöstä.
Mites s esiellä edell paikassa nukkui, makkarissako ihan normaalistikin? Jos teillä nyt ovet kiinni, niin onhan se muutos muiden muutosten lisäksi koiralle.
Tuo läähätys kyllä yleensä viestii, että joku hätä koiralla on. Voiko sen olla ihan vain kuuma (hellekesä), tunkkainen ilma sisällä? Jos ei, niin monesti se on merkki kivusta ja /tai isosta pelosta. Tai sitten koira haluaa jotakin, mitä se ei muuten pysty kertomaan esim ulos, nälkä, turhautunut.
Terveys kannattaa tarkistutta ekana. Voi olla pienikin vaiva, joka hoituu helpolla. Voi olla myös iso juttu ja silloin juuri olisikin elintärkeätä tarttua siihen ajoissa ja helpotta a koiran oloa. Pieni vaiva käyttää perustarkastuksessa.
Onko koiran suvussa mitään erikoisempaa sairastelua? Rodulle tyypillisä sairauksia?- univelkainen
Kiitoksia kommenteista ja neuvoista :)
Koira on sekarotuinen ja omassa kodissaan ollut pennusta lähtien. Aina nukkunut omassa kodissaan normaalisti joko omalla nojatuolilla tai omalla patjalla. Ja nukkunut ihan normaalisti koko elämänsä ajan nyt loppukevääseen asti. Eikä rutiinit olleet muuttuneet miksikään, eli vapaana omalla pihalla 3 lenkkiä päivässä. Energinenhän se on, mutta luulisi, että ylienergisyys olisi ollut jo pidemmän aikaa ongelma eikä alkaisi vasta nyt. Meillähän se saa jolkotella vapaasti isolla tontilla (heppojakin on) ja sen lisäksi olemme tehneet fillarilenkkejä, jotta voisimme rajata tämän pois.
Vessahädästä tässä kohtaa ei ole kysymys, sillä kun se yöllinen ahdistus alkaa, ja sen päästää pihalle, niin se ei tee tarpeitaan lainkaan, vaan pyörii hetken pihalla ja tulee takaisin sisään, menee maate ja aloittaa puolen tunnin päästä uudelleen.
Koiran pelokkuus ja epävarmuus on vaivannut koko eliniän. Pelkää ns. normaaleita asioita: imuria, ääntä pitäviä laitteita kuten ruohonleikkuria ym. Puhelin, hälytysajoneuvojen sireenit, jäätelöauto aiheuttavat haukkukohtauksen. Kyseessä ollee yliherkkyys erilaisille äänille. Monesti kun sen päästää ulos, aloittaa välittömästi haukkumisen ja juoksemisen ympäri pihaa ikäänkuin jokin vaara olisi olemassa oletusarvoisesti ilman näkyvää syytä. Jos se kytketään kiinni ja muu porukka siirtyy kauemmaksi, alkaa kova haukku myös.
Oletan, että lähtökohtaisesti koiralta on ehkä puuttunut vahva johtaja jonka takia siitä on kasvanut epävarma ja pelokas, jonka täytyy huolehtia vaarojen ilmoittamisesta ja jopa pois hoitamisesta (käy kyllä hanakasti toisten koirien kimppuun) ja pitää siten huolta muusta laumasta. Tosin meillä ollessa olen opettanut kuka päättää mikä on vaarallista ja kuka hoitaa vaarat pois ja se kävi tosi helposti ilman 'kyyneliä'.
Ajattelimme että kun koira tulee meille, niin osaltaan meidän omat koirat, jotka ovat jo tosi vanhoja, voisivat rauhallisuudellaan ikäänkuin näyttää mallia ja onhan tämä koira ollut meillä muutenkin usein kylässä elämänsä aikana ja siten on tuttu meille ja meidän koirillemme... Eikä ongelma näytä liittyvän paikkaankaan koska sama käyttäytyminen toistuu omassa kodissa ja meillä täysin samanlaisena.
Tämä on sellainen hauva, että kun se tykkää majailla autossa, niin tehtiin toissayönä niin ,että vietiin se ekan rallin jälkeen farmariauton takatilaan patjalle, jossa se tykkää makoilla päivisinkin luukku auki. Aamulla kun mentiin hakemaan, niin se nukkui kerällä niin sikeästi ettei huomannut luukun avaamista :). meillä oli myös makkarin ikkuna auki että kuulisimme jos se ei tykkää olla siellä yöllä, mutta taisipa pistää vaan silmät kiinni. Ja jos uni maittaa autossa muttei sisällä, niin mitäs ihmettä se nyt sitten on :) ? Enkä halua että se nyt alkaa nukkumaan autossa öitänsä. Alkaa yöt viiletä..
On totta että koira ei tahallaan eikä pahuttaan näin käyttäydy, eikä sitä saa siitä rangaista.
Ehkä tässä voisi alkaa rajaamaan johonkin fyysiseen vaivaan tätä ongelmaa. Dementiaan tai kiputiloihin.
Juuri tänään kävi eläinlääkäri tutkimassa ja hän oli sitä mieltä, että kyseessä ollee joku fyysinen vaiva, johon voisi kokeilla antibiootti kortisoni-hoitoa (koiralla on tosiaan jokin ruoka-aine allergia ainakin). Otettiin myös verikoe jonka tuloksia odotellaan. Yksi vaihtoehto voisi kaiketi olla kipulääkkeet, eli kokeilla antaa illalla lääkettä ja katsoa miten yö menee.
Eli nyt odotellaan kokeiden tuloksia ja jos sieltä ei löydy mitään niin kokeillaan koirien kipulääkettä, ja jos se ei auta, niin ehkä sitten se antibiootti kortisoni ja jos sekään ei auta, niin sitten onkin vähän vaikeampi tilanne.... - vanhan koiran omista
univelkainen kirjoitti:
Kiitoksia kommenteista ja neuvoista :)
Koira on sekarotuinen ja omassa kodissaan ollut pennusta lähtien. Aina nukkunut omassa kodissaan normaalisti joko omalla nojatuolilla tai omalla patjalla. Ja nukkunut ihan normaalisti koko elämänsä ajan nyt loppukevääseen asti. Eikä rutiinit olleet muuttuneet miksikään, eli vapaana omalla pihalla 3 lenkkiä päivässä. Energinenhän se on, mutta luulisi, että ylienergisyys olisi ollut jo pidemmän aikaa ongelma eikä alkaisi vasta nyt. Meillähän se saa jolkotella vapaasti isolla tontilla (heppojakin on) ja sen lisäksi olemme tehneet fillarilenkkejä, jotta voisimme rajata tämän pois.
Vessahädästä tässä kohtaa ei ole kysymys, sillä kun se yöllinen ahdistus alkaa, ja sen päästää pihalle, niin se ei tee tarpeitaan lainkaan, vaan pyörii hetken pihalla ja tulee takaisin sisään, menee maate ja aloittaa puolen tunnin päästä uudelleen.
Koiran pelokkuus ja epävarmuus on vaivannut koko eliniän. Pelkää ns. normaaleita asioita: imuria, ääntä pitäviä laitteita kuten ruohonleikkuria ym. Puhelin, hälytysajoneuvojen sireenit, jäätelöauto aiheuttavat haukkukohtauksen. Kyseessä ollee yliherkkyys erilaisille äänille. Monesti kun sen päästää ulos, aloittaa välittömästi haukkumisen ja juoksemisen ympäri pihaa ikäänkuin jokin vaara olisi olemassa oletusarvoisesti ilman näkyvää syytä. Jos se kytketään kiinni ja muu porukka siirtyy kauemmaksi, alkaa kova haukku myös.
Oletan, että lähtökohtaisesti koiralta on ehkä puuttunut vahva johtaja jonka takia siitä on kasvanut epävarma ja pelokas, jonka täytyy huolehtia vaarojen ilmoittamisesta ja jopa pois hoitamisesta (käy kyllä hanakasti toisten koirien kimppuun) ja pitää siten huolta muusta laumasta. Tosin meillä ollessa olen opettanut kuka päättää mikä on vaarallista ja kuka hoitaa vaarat pois ja se kävi tosi helposti ilman 'kyyneliä'.
Ajattelimme että kun koira tulee meille, niin osaltaan meidän omat koirat, jotka ovat jo tosi vanhoja, voisivat rauhallisuudellaan ikäänkuin näyttää mallia ja onhan tämä koira ollut meillä muutenkin usein kylässä elämänsä aikana ja siten on tuttu meille ja meidän koirillemme... Eikä ongelma näytä liittyvän paikkaankaan koska sama käyttäytyminen toistuu omassa kodissa ja meillä täysin samanlaisena.
Tämä on sellainen hauva, että kun se tykkää majailla autossa, niin tehtiin toissayönä niin ,että vietiin se ekan rallin jälkeen farmariauton takatilaan patjalle, jossa se tykkää makoilla päivisinkin luukku auki. Aamulla kun mentiin hakemaan, niin se nukkui kerällä niin sikeästi ettei huomannut luukun avaamista :). meillä oli myös makkarin ikkuna auki että kuulisimme jos se ei tykkää olla siellä yöllä, mutta taisipa pistää vaan silmät kiinni. Ja jos uni maittaa autossa muttei sisällä, niin mitäs ihmettä se nyt sitten on :) ? Enkä halua että se nyt alkaa nukkumaan autossa öitänsä. Alkaa yöt viiletä..
On totta että koira ei tahallaan eikä pahuttaan näin käyttäydy, eikä sitä saa siitä rangaista.
Ehkä tässä voisi alkaa rajaamaan johonkin fyysiseen vaivaan tätä ongelmaa. Dementiaan tai kiputiloihin.
Juuri tänään kävi eläinlääkäri tutkimassa ja hän oli sitä mieltä, että kyseessä ollee joku fyysinen vaiva, johon voisi kokeilla antibiootti kortisoni-hoitoa (koiralla on tosiaan jokin ruoka-aine allergia ainakin). Otettiin myös verikoe jonka tuloksia odotellaan. Yksi vaihtoehto voisi kaiketi olla kipulääkkeet, eli kokeilla antaa illalla lääkettä ja katsoa miten yö menee.
Eli nyt odotellaan kokeiden tuloksia ja jos sieltä ei löydy mitään niin kokeillaan koirien kipulääkettä, ja jos se ei auta, niin ehkä sitten se antibiootti kortisoni ja jos sekään ei auta, niin sitten onkin vähän vaikeampi tilanne....Siis meillä se koira oli dementoitunut. Jostain syystä se meilläkin rauhoittui aina autoon nukkumaan, vaikka se ei mikään autoiluhullu ollut ollutkaan aiemmin. En tiedä yhtään miksi, mutta mietin olisko se jotenkin niin "järkeillyt", että emme pysty unohtamaan sitä, koska asumme sen verran syrjässä, että meiltä lähdettiin oikeastaa aina autolla. Siellä mekin annoimme sen torkuskella, kun olimme pihalla. Mutta se saattoi mennä myöskin vieraaseen autoon, ja kerran oli vähällä jäädäkin sen siellä oleminen huomaamatta. Eli, se meni siihen autoon, jossa sattui olemaan kontti auki, ja jos ei ollut, niin avonainen ovikin kelpasi. Oli se sitten oma automme, vaiko jonkun vieraamme.
Itse yhdistin levottomuuden siihen, että se jotenkin oli hädissään, jos ei ollut ihminen lähellä. Lopunaikaa se sai nukkua makuuhuoneessamme. Eli, jos se sattuikin joutumaan hämilleen, niin se huomasi myös nopeasti, että ai, onhan ne tuossa, ja sain muutamalla sanalla rauhoittumaan takaisin.
Koiran tilan edetessä tosin oli uutena haasteena se, että jouduimme miettimään mm. yksinolon pituuksia uudestaan. Samalla tehostimme rutiineita, ja lisäsimme liikuntaa huomattavasti, koska mm. suolentoiminta heikkeni, ilmeisesti koira ei vaan jotenkin havainnut kakkahätäänsä, liikunta ja laksatiivi laittoi kakkahommat ruotuun. Ravintolisä aktivaittia annettiin, sen hyödystä en osaa sanoa kyllä mitään varmaa, mutta sitä lekuri silloin suositteli. Tavallaan toimittiin aivan kuin ihmisdementikonkin kanssa, samoin periaattein :) Valvontaa tosin piti lisätä, koska koira alkoi vaan lähtemään omille teilleen, eikä se todellakaan osannut takaisin kotiin, vaikka näköetäisyydellä olikin, kaikki vaarantaju näyttti unohtuneen jne... Lopulta oli pakko laitattaa sille kemiallinen kastraatio, kun se alkoi olemaan liian kova nartun hajujen perään, ja urosten kanssa tuli jonkinlaisia yhteenottoja. Tämäkin auttoi. Periaatteessa se oli tosi iloinen ja onnellinen koira, mutta tosi höppänä. Opitut asiat alkoivat yksinkertaisesti jäämään pois, mutta koiran vietteihin perustuvat vahvistuivat samalla.
Mutta tosiaan ensin kaikki fyysiset hommat kannattaa kokeilla, ihan kuin oli lääkärin kanssa ollut teilä puhetakin, ja sitten jos ei auta, niin epäillä jotain muuta. En tiedä miten pitkään koira olisi elänyt, jos ei olisi sairastunut luuydinsyöpään. Ajateltiin, että niin kauan kuin sen häntä heiluu ja leikkiminen innostaa, sekä se ei ole kivulias, niin annetaan vanheta. Mutta ilman toimenpiteitä ja muutoksia elämässä se ei olisi onnistunut. - ggwafga
univelkainen kirjoitti:
Kiitoksia kommenteista ja neuvoista :)
Koira on sekarotuinen ja omassa kodissaan ollut pennusta lähtien. Aina nukkunut omassa kodissaan normaalisti joko omalla nojatuolilla tai omalla patjalla. Ja nukkunut ihan normaalisti koko elämänsä ajan nyt loppukevääseen asti. Eikä rutiinit olleet muuttuneet miksikään, eli vapaana omalla pihalla 3 lenkkiä päivässä. Energinenhän se on, mutta luulisi, että ylienergisyys olisi ollut jo pidemmän aikaa ongelma eikä alkaisi vasta nyt. Meillähän se saa jolkotella vapaasti isolla tontilla (heppojakin on) ja sen lisäksi olemme tehneet fillarilenkkejä, jotta voisimme rajata tämän pois.
Vessahädästä tässä kohtaa ei ole kysymys, sillä kun se yöllinen ahdistus alkaa, ja sen päästää pihalle, niin se ei tee tarpeitaan lainkaan, vaan pyörii hetken pihalla ja tulee takaisin sisään, menee maate ja aloittaa puolen tunnin päästä uudelleen.
Koiran pelokkuus ja epävarmuus on vaivannut koko eliniän. Pelkää ns. normaaleita asioita: imuria, ääntä pitäviä laitteita kuten ruohonleikkuria ym. Puhelin, hälytysajoneuvojen sireenit, jäätelöauto aiheuttavat haukkukohtauksen. Kyseessä ollee yliherkkyys erilaisille äänille. Monesti kun sen päästää ulos, aloittaa välittömästi haukkumisen ja juoksemisen ympäri pihaa ikäänkuin jokin vaara olisi olemassa oletusarvoisesti ilman näkyvää syytä. Jos se kytketään kiinni ja muu porukka siirtyy kauemmaksi, alkaa kova haukku myös.
Oletan, että lähtökohtaisesti koiralta on ehkä puuttunut vahva johtaja jonka takia siitä on kasvanut epävarma ja pelokas, jonka täytyy huolehtia vaarojen ilmoittamisesta ja jopa pois hoitamisesta (käy kyllä hanakasti toisten koirien kimppuun) ja pitää siten huolta muusta laumasta. Tosin meillä ollessa olen opettanut kuka päättää mikä on vaarallista ja kuka hoitaa vaarat pois ja se kävi tosi helposti ilman 'kyyneliä'.
Ajattelimme että kun koira tulee meille, niin osaltaan meidän omat koirat, jotka ovat jo tosi vanhoja, voisivat rauhallisuudellaan ikäänkuin näyttää mallia ja onhan tämä koira ollut meillä muutenkin usein kylässä elämänsä aikana ja siten on tuttu meille ja meidän koirillemme... Eikä ongelma näytä liittyvän paikkaankaan koska sama käyttäytyminen toistuu omassa kodissa ja meillä täysin samanlaisena.
Tämä on sellainen hauva, että kun se tykkää majailla autossa, niin tehtiin toissayönä niin ,että vietiin se ekan rallin jälkeen farmariauton takatilaan patjalle, jossa se tykkää makoilla päivisinkin luukku auki. Aamulla kun mentiin hakemaan, niin se nukkui kerällä niin sikeästi ettei huomannut luukun avaamista :). meillä oli myös makkarin ikkuna auki että kuulisimme jos se ei tykkää olla siellä yöllä, mutta taisipa pistää vaan silmät kiinni. Ja jos uni maittaa autossa muttei sisällä, niin mitäs ihmettä se nyt sitten on :) ? Enkä halua että se nyt alkaa nukkumaan autossa öitänsä. Alkaa yöt viiletä..
On totta että koira ei tahallaan eikä pahuttaan näin käyttäydy, eikä sitä saa siitä rangaista.
Ehkä tässä voisi alkaa rajaamaan johonkin fyysiseen vaivaan tätä ongelmaa. Dementiaan tai kiputiloihin.
Juuri tänään kävi eläinlääkäri tutkimassa ja hän oli sitä mieltä, että kyseessä ollee joku fyysinen vaiva, johon voisi kokeilla antibiootti kortisoni-hoitoa (koiralla on tosiaan jokin ruoka-aine allergia ainakin). Otettiin myös verikoe jonka tuloksia odotellaan. Yksi vaihtoehto voisi kaiketi olla kipulääkkeet, eli kokeilla antaa illalla lääkettä ja katsoa miten yö menee.
Eli nyt odotellaan kokeiden tuloksia ja jos sieltä ei löydy mitään niin kokeillaan koirien kipulääkettä, ja jos se ei auta, niin ehkä sitten se antibiootti kortisoni ja jos sekään ei auta, niin sitten onkin vähän vaikeampi tilanne....paimenta takana?
- Anonyymi
univelkainen kirjoitti:
Kiitoksia kommenteista ja neuvoista :)
Koira on sekarotuinen ja omassa kodissaan ollut pennusta lähtien. Aina nukkunut omassa kodissaan normaalisti joko omalla nojatuolilla tai omalla patjalla. Ja nukkunut ihan normaalisti koko elämänsä ajan nyt loppukevääseen asti. Eikä rutiinit olleet muuttuneet miksikään, eli vapaana omalla pihalla 3 lenkkiä päivässä. Energinenhän se on, mutta luulisi, että ylienergisyys olisi ollut jo pidemmän aikaa ongelma eikä alkaisi vasta nyt. Meillähän se saa jolkotella vapaasti isolla tontilla (heppojakin on) ja sen lisäksi olemme tehneet fillarilenkkejä, jotta voisimme rajata tämän pois.
Vessahädästä tässä kohtaa ei ole kysymys, sillä kun se yöllinen ahdistus alkaa, ja sen päästää pihalle, niin se ei tee tarpeitaan lainkaan, vaan pyörii hetken pihalla ja tulee takaisin sisään, menee maate ja aloittaa puolen tunnin päästä uudelleen.
Koiran pelokkuus ja epävarmuus on vaivannut koko eliniän. Pelkää ns. normaaleita asioita: imuria, ääntä pitäviä laitteita kuten ruohonleikkuria ym. Puhelin, hälytysajoneuvojen sireenit, jäätelöauto aiheuttavat haukkukohtauksen. Kyseessä ollee yliherkkyys erilaisille äänille. Monesti kun sen päästää ulos, aloittaa välittömästi haukkumisen ja juoksemisen ympäri pihaa ikäänkuin jokin vaara olisi olemassa oletusarvoisesti ilman näkyvää syytä. Jos se kytketään kiinni ja muu porukka siirtyy kauemmaksi, alkaa kova haukku myös.
Oletan, että lähtökohtaisesti koiralta on ehkä puuttunut vahva johtaja jonka takia siitä on kasvanut epävarma ja pelokas, jonka täytyy huolehtia vaarojen ilmoittamisesta ja jopa pois hoitamisesta (käy kyllä hanakasti toisten koirien kimppuun) ja pitää siten huolta muusta laumasta. Tosin meillä ollessa olen opettanut kuka päättää mikä on vaarallista ja kuka hoitaa vaarat pois ja se kävi tosi helposti ilman 'kyyneliä'.
Ajattelimme että kun koira tulee meille, niin osaltaan meidän omat koirat, jotka ovat jo tosi vanhoja, voisivat rauhallisuudellaan ikäänkuin näyttää mallia ja onhan tämä koira ollut meillä muutenkin usein kylässä elämänsä aikana ja siten on tuttu meille ja meidän koirillemme... Eikä ongelma näytä liittyvän paikkaankaan koska sama käyttäytyminen toistuu omassa kodissa ja meillä täysin samanlaisena.
Tämä on sellainen hauva, että kun se tykkää majailla autossa, niin tehtiin toissayönä niin ,että vietiin se ekan rallin jälkeen farmariauton takatilaan patjalle, jossa se tykkää makoilla päivisinkin luukku auki. Aamulla kun mentiin hakemaan, niin se nukkui kerällä niin sikeästi ettei huomannut luukun avaamista :). meillä oli myös makkarin ikkuna auki että kuulisimme jos se ei tykkää olla siellä yöllä, mutta taisipa pistää vaan silmät kiinni. Ja jos uni maittaa autossa muttei sisällä, niin mitäs ihmettä se nyt sitten on :) ? Enkä halua että se nyt alkaa nukkumaan autossa öitänsä. Alkaa yöt viiletä..
On totta että koira ei tahallaan eikä pahuttaan näin käyttäydy, eikä sitä saa siitä rangaista.
Ehkä tässä voisi alkaa rajaamaan johonkin fyysiseen vaivaan tätä ongelmaa. Dementiaan tai kiputiloihin.
Juuri tänään kävi eläinlääkäri tutkimassa ja hän oli sitä mieltä, että kyseessä ollee joku fyysinen vaiva, johon voisi kokeilla antibiootti kortisoni-hoitoa (koiralla on tosiaan jokin ruoka-aine allergia ainakin). Otettiin myös verikoe jonka tuloksia odotellaan. Yksi vaihtoehto voisi kaiketi olla kipulääkkeet, eli kokeilla antaa illalla lääkettä ja katsoa miten yö menee.
Eli nyt odotellaan kokeiden tuloksia ja jos sieltä ei löydy mitään niin kokeillaan koirien kipulääkettä, ja jos se ei auta, niin ehkä sitten se antibiootti kortisoni ja jos sekään ei auta, niin sitten onkin vähän vaikeampi tilanne....Mikä eläinlääkäri määrää nykypäivänä koiralle antibioottia ilman, että tietää diagnoosin? Ei antibiootteja pidä syöttää vain kokeilun vuoksi, vaan ainoastaan tarpeeseen. Kannattaa googlata antibioottiresistenttejä bakteereita, jos ei niistä muuten ole vielä kuullut.
- Anonyymi
ggwafga kirjoitti:
paimenta takana?
Ei, kyllä hän saa panna minua takaa ihan vapaasti
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Mikä eläinlääkäri määrää nykypäivänä koiralle antibioottia ilman, että tietää diagnoosin? Ei antibiootteja pidä syöttää vain kokeilun vuoksi, vaan ainoastaan tarpeeseen. Kannattaa googlata antibioottiresistenttejä bakteereita, jos ei niistä muuten ole vielä kuullut.
Kyllä sä niitä itekin syöt. Usein ei ole parempaa vaihtoehtoa ihmisillekään. Et ehkä ole koskaan sairastanut kunnolla enkä tarkoita mitään nuhakuumetta. No, tulet kyllä huomaamaan kun saat vaikka sairaalabakteerin
- Kukkahatuton setä
Alkuperäiselle kysyjälle.
Ohje 1. Koira rajattuun tilaan eli ei anneta huidella ympäri mökkiä. Rajat ovat myös koiran "turva" eli kun se tietää, missä rajat ovat se rauhoittuu. Ensimmäiset yöt saattavat mennä hämmästellessä, mutta viikon kuluttua ei kuulu inaustakaan, jos ei ole oikeasti joku hätänä.
Ohje 2. Eläinääkäriin (oikeastaan tämä jo heti ensimmäisenä)
Ohje 3. Illalla niin paljon liikuntaa, että koira ei muuta jaksa kuin mennä nukkumaan
Harva koira on psyykkisesti sairas ja erilaiset pelot on mahdollista voittaa, mutta niitä ei voiteta muuten kuin omistajan/ohjaajan aktiivisella ja johdonmukaisella toiminnalla.- Anonyymi
"Harva koira on psyykkisesti sairas ja erilaiset pelot on mahdollista voittaa, mutta niitä ei voiteta muuten kuin omistajan/ohjaajan aktiivisella ja johdonmukaisella toiminnalla."
Tässä tulee ottaa huomioon, että varsin moni koiranomistaja on psyykkisesti sairas eikä kykene auttamaan koiraansa tässäkään asiassa. Viittaan patologiseen narsismiin, jossa koira on ensisijaisesti oman minäkuvan pönkittäjä jota alistamalla koetaan ylemmyyttä. Tilanne on niin äärimmäinen, että omistaja saa lainkin mukaan esimerkiksi jopa päättää koiransa elämästä. Moni hankkii koiran ainoastaan kiusatakseen koiransa lisäksi myös muita ihmisiä.
- Kkkjdido
Koiralla voi olla sydämessä vikaa, esimerkiksi sydämen vajaatoiminta oireilee myös öisin. Varaa aika eläinlääkäriin.
- Anonyymi
Hei
Huomasin tämän tekstin, kun etsin tietoa koiran yöllisestä levottomuudesta. Meillä nimittäin ihan täsmälleen samanlaisia vaivoja 10v koirallamme. Olisi tosi tärkeää tietää selvisikö koiran vaiva koskaan vai miten kävi? Viesti on jo yli 10v vanha mutta olisi kiva tietää.- Anonyymi
Keskustelupalstoiltako etsit "tietoa?" Tsemppiä sulle hei
- Anonyymi
Hei!
Tulee vähän myöhässä tämä vastaus, mutta ajattelin kuitenkin kirjoittaa jos tästä olisi kenellekään apua. Meidän 7v. sekarotuisella 35kg painoisella koiralla alkoi juurikin nämä yllämainitut oireet noin kaksi vuotta sitten. Joka kerta kun satoi vettä tai lunta, joka ”pamahteli” ikkunoihin, koira meni täysin levottomaksi, alkoi läähättää, tärisi ja koitti hakeutua syliin. Ei auttanut vaikka kuinka rauhoitteli vaan levottomuus vain jatkui. Kaikista pahimmaksi oireet menivät aina syksyisin kun satoi paljon ja keväällä kun lumet sulivat. Ja nimenomaan aina yöllä, ei koskaan päivällä. Päätimme hakeutua koirien käytöshäiriöihin perehtyneen ammattilaisen juttusille. David Appleby tapasi meidät ja koiramme vastaanotollaan Somerolla. Hän tarkasteli koiraamme ja kuunteli kertomuksemme ja totesi, että koira on todella pelokas. Hän antoi mahdolliseksi syyksi sen, että koiraa ei ole pentukodissa altistettu tarpeeksi erilaisille kokemuksille ja lisäksi otimme koiramme melko myöhään (viimeinen pentu). David ehdotti, että rakennamme koiralle oman ”pesän”, johon koira voi hakeutua turvaan halutessaan. Kotiin päästyämme teimme isosta pahvilaatikosta pedin johon jätimme korkeat reunat. Vuorasimme sen peitoilla ja tyynyillä ja laitoimme vielä Davidin kehotuksesta sinne meiltä tuoksuvia vaatteita. Pedin sijoitimme parvekkeelle, koska koiramme tykkäsi olla siellä eniten ja hakeutui yöllä viileään (paksu turkki). Ensimmäisinä öinä koira tutki petiä muttei mennyt sinne nukkumaan. Meni noin viikko, kunnes eräänä aamuna heräsin ihmettelemään missä koira on. Kurkistin parvekkeelle ja siellä hän nukkui, kerällä omassa pedissään. Tästä yöstä lähtien joka kerta, kun koira alkoi panikoimaan, ohjasimme koiran hellästi omaan petiin ja laitoimme parvekkeen oven stopparilla kiinni niin, että koira pääsi halutessaan sisälle. Paniikki loppui aina kuin seinään. Ongelma poistui todella pitkäksi aikaa, kunnes taas tänä syksynä alkoi pikkuhiljaa palautua. Ostimme koiralle mustista ja mirristä adaptil haihduttimen ja thunder shirt-nimisen rauhoittavan paidan. Paita kiedotaan tiukalle koiran ympärille ja se vaikuttaa koiraan rauhoittavasti. Näiden yhteisvaikutuksesta ongelma poistui taas. Välillä koira saattaa tulla edelleen yöllä herättämään, jolloin laitamme paidan päälle ja ohjaamme omaan pesään ja suljemme oven stopparilla. Rauhoittava vaikutus on välitön ja saamme nukkua yömme rauhassa. Lisäksi koiralla on varmasti parempi olla ja elämänlaatu on parantunut. Olemme vielä ostaneet koiralle pedin päälle ”teltan”, joten pesässä on katto päällä ja koira voi vetäytyä täysin omaan rauhaan halutessaan. Tämä toimii meillä todella hyvin ja koira selvästi tykkää omasta paikastaan. Halusin jakaa tarinan siksi, koska meille koiramme on perheenjäsen eikä meille ole missään vaiheessa ollut koiran lopettaminen tai pois antaminen vaihtoehto. Halusin kertoa, että aina löytyy ratkaisu, jos vaan jaksaa etsiä ja nähdä vähän vaivaa. En henkilökohtaisesti pysty ymmärtämään ihmisiä, jotka ensimmäisten vastoinkäymisten jälkeen ovat antamassa koiraa pois tai viemässä piikille. Älä ota koiraa, jos et siihen pysty sitoutumaan! Ei koiran omistaminen ole kenellekään pelkkää ruusuilla tanssimista.
Toivottavasti tästä oli jollekin apua. Suosittelen lämpimästi David Applebyn palveluita, jos koirallasi on minkäänlaisia käytökseen liittyviä ongelmia. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hei!
Tulee vähän myöhässä tämä vastaus, mutta ajattelin kuitenkin kirjoittaa jos tästä olisi kenellekään apua. Meidän 7v. sekarotuisella 35kg painoisella koiralla alkoi juurikin nämä yllämainitut oireet noin kaksi vuotta sitten. Joka kerta kun satoi vettä tai lunta, joka ”pamahteli” ikkunoihin, koira meni täysin levottomaksi, alkoi läähättää, tärisi ja koitti hakeutua syliin. Ei auttanut vaikka kuinka rauhoitteli vaan levottomuus vain jatkui. Kaikista pahimmaksi oireet menivät aina syksyisin kun satoi paljon ja keväällä kun lumet sulivat. Ja nimenomaan aina yöllä, ei koskaan päivällä. Päätimme hakeutua koirien käytöshäiriöihin perehtyneen ammattilaisen juttusille. David Appleby tapasi meidät ja koiramme vastaanotollaan Somerolla. Hän tarkasteli koiraamme ja kuunteli kertomuksemme ja totesi, että koira on todella pelokas. Hän antoi mahdolliseksi syyksi sen, että koiraa ei ole pentukodissa altistettu tarpeeksi erilaisille kokemuksille ja lisäksi otimme koiramme melko myöhään (viimeinen pentu). David ehdotti, että rakennamme koiralle oman ”pesän”, johon koira voi hakeutua turvaan halutessaan. Kotiin päästyämme teimme isosta pahvilaatikosta pedin johon jätimme korkeat reunat. Vuorasimme sen peitoilla ja tyynyillä ja laitoimme vielä Davidin kehotuksesta sinne meiltä tuoksuvia vaatteita. Pedin sijoitimme parvekkeelle, koska koiramme tykkäsi olla siellä eniten ja hakeutui yöllä viileään (paksu turkki). Ensimmäisinä öinä koira tutki petiä muttei mennyt sinne nukkumaan. Meni noin viikko, kunnes eräänä aamuna heräsin ihmettelemään missä koira on. Kurkistin parvekkeelle ja siellä hän nukkui, kerällä omassa pedissään. Tästä yöstä lähtien joka kerta, kun koira alkoi panikoimaan, ohjasimme koiran hellästi omaan petiin ja laitoimme parvekkeen oven stopparilla kiinni niin, että koira pääsi halutessaan sisälle. Paniikki loppui aina kuin seinään. Ongelma poistui todella pitkäksi aikaa, kunnes taas tänä syksynä alkoi pikkuhiljaa palautua. Ostimme koiralle mustista ja mirristä adaptil haihduttimen ja thunder shirt-nimisen rauhoittavan paidan. Paita kiedotaan tiukalle koiran ympärille ja se vaikuttaa koiraan rauhoittavasti. Näiden yhteisvaikutuksesta ongelma poistui taas. Välillä koira saattaa tulla edelleen yöllä herättämään, jolloin laitamme paidan päälle ja ohjaamme omaan pesään ja suljemme oven stopparilla. Rauhoittava vaikutus on välitön ja saamme nukkua yömme rauhassa. Lisäksi koiralla on varmasti parempi olla ja elämänlaatu on parantunut. Olemme vielä ostaneet koiralle pedin päälle ”teltan”, joten pesässä on katto päällä ja koira voi vetäytyä täysin omaan rauhaan halutessaan. Tämä toimii meillä todella hyvin ja koira selvästi tykkää omasta paikastaan. Halusin jakaa tarinan siksi, koska meille koiramme on perheenjäsen eikä meille ole missään vaiheessa ollut koiran lopettaminen tai pois antaminen vaihtoehto. Halusin kertoa, että aina löytyy ratkaisu, jos vaan jaksaa etsiä ja nähdä vähän vaivaa. En henkilökohtaisesti pysty ymmärtämään ihmisiä, jotka ensimmäisten vastoinkäymisten jälkeen ovat antamassa koiraa pois tai viemässä piikille. Älä ota koiraa, jos et siihen pysty sitoutumaan! Ei koiran omistaminen ole kenellekään pelkkää ruusuilla tanssimista.
Toivottavasti tästä oli jollekin apua. Suosittelen lämpimästi David Applebyn palveluita, jos koirallasi on minkäänlaisia käytökseen liittyviä ongelmia.Ja vielä lisäyksenä omaan kommenttiini, parvekkeemme on tosiaan lasitettu, joten koiralla ei ole mahdollisuutta päästä karkaamaan. Emmekä tietenkään kylmällä säällä pidä koiraa parvekkeella, vaan silloin peti siirretään sisälle.
- Anonyymi
Huomasin myös itse tämän tekstin kun etsin tietoa vanhan koiran levottomuudesta öisin. Itsellä on sekarotuinen leikattu narttukoira 13v joka pelkää millon mitäkin ja on hyvin ääniherkkä. Tämän hetkinen kunto on hyvä, on aina ollut liikkuva ja koiran kanssa lenkkeilty pitkiäkin lenkkejä myös pyörällä. Noin vuosi sitten (koira 12v) koira ei yllättäen jaksanutkaan käydä pyörälenkillä jolloin nämä lopetettiin ja normilenkkejä jatkettiin. Koiralla tuli märkäkohtu ja tämä leikattiin pois. Leikkauksen jälkeen, varmaan 5 vk, koira aloitti nämä samat asiat: oli ikäänkuin paniikissa öisin. Hyppi sängylle ja alas, käppäili kämppää ympäri ja läähätti. Ulkona käytiin ja sielä silminnähden piristyi ja yritti alkaa leikkimään. Tarpeitaan ei tehny. Tätä rallia jatkui monta yötä putkeen kunnes lopetin ulkona käymisen ja yritin vain rauhottaa koiraa, kuitenkaan rauhottelusta ei ollut hirveästi mitään hyötyä.
Kaikenkaikkiaan tätä herättelyä tapahtui noin 6 viikkoa kunnes koira lähti äitini luokse (on sielä asunut puolet elämästään) ja yöheräilyt loppui seinään. Meni varmaan 2-3 kk kunnes yöheräilyt alkoivat taas, nyt tosin hyvin harvakseltaan: ehkä kerran kaksi viikossa.
Koira tutkittiin ell: mistään ei löytynyt mitään sanottavaa. Näkö on alkanut rapistua eli pimeällä ei näe niin hyvin: tähän on reagoitu ja öisin on pieniä valoja päällä jotta koira näkee liikkua. Myös särkylääkettä on kokeiltu kuureina eikä niistä ole mitään näkyvää hyötyä ollut. Ainoa syy minkä olen itse ajatellut koiralla olevan on tuo dementia. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Hei!
Tulee vähän myöhässä tämä vastaus, mutta ajattelin kuitenkin kirjoittaa jos tästä olisi kenellekään apua. Meidän 7v. sekarotuisella 35kg painoisella koiralla alkoi juurikin nämä yllämainitut oireet noin kaksi vuotta sitten. Joka kerta kun satoi vettä tai lunta, joka ”pamahteli” ikkunoihin, koira meni täysin levottomaksi, alkoi läähättää, tärisi ja koitti hakeutua syliin. Ei auttanut vaikka kuinka rauhoitteli vaan levottomuus vain jatkui. Kaikista pahimmaksi oireet menivät aina syksyisin kun satoi paljon ja keväällä kun lumet sulivat. Ja nimenomaan aina yöllä, ei koskaan päivällä. Päätimme hakeutua koirien käytöshäiriöihin perehtyneen ammattilaisen juttusille. David Appleby tapasi meidät ja koiramme vastaanotollaan Somerolla. Hän tarkasteli koiraamme ja kuunteli kertomuksemme ja totesi, että koira on todella pelokas. Hän antoi mahdolliseksi syyksi sen, että koiraa ei ole pentukodissa altistettu tarpeeksi erilaisille kokemuksille ja lisäksi otimme koiramme melko myöhään (viimeinen pentu). David ehdotti, että rakennamme koiralle oman ”pesän”, johon koira voi hakeutua turvaan halutessaan. Kotiin päästyämme teimme isosta pahvilaatikosta pedin johon jätimme korkeat reunat. Vuorasimme sen peitoilla ja tyynyillä ja laitoimme vielä Davidin kehotuksesta sinne meiltä tuoksuvia vaatteita. Pedin sijoitimme parvekkeelle, koska koiramme tykkäsi olla siellä eniten ja hakeutui yöllä viileään (paksu turkki). Ensimmäisinä öinä koira tutki petiä muttei mennyt sinne nukkumaan. Meni noin viikko, kunnes eräänä aamuna heräsin ihmettelemään missä koira on. Kurkistin parvekkeelle ja siellä hän nukkui, kerällä omassa pedissään. Tästä yöstä lähtien joka kerta, kun koira alkoi panikoimaan, ohjasimme koiran hellästi omaan petiin ja laitoimme parvekkeen oven stopparilla kiinni niin, että koira pääsi halutessaan sisälle. Paniikki loppui aina kuin seinään. Ongelma poistui todella pitkäksi aikaa, kunnes taas tänä syksynä alkoi pikkuhiljaa palautua. Ostimme koiralle mustista ja mirristä adaptil haihduttimen ja thunder shirt-nimisen rauhoittavan paidan. Paita kiedotaan tiukalle koiran ympärille ja se vaikuttaa koiraan rauhoittavasti. Näiden yhteisvaikutuksesta ongelma poistui taas. Välillä koira saattaa tulla edelleen yöllä herättämään, jolloin laitamme paidan päälle ja ohjaamme omaan pesään ja suljemme oven stopparilla. Rauhoittava vaikutus on välitön ja saamme nukkua yömme rauhassa. Lisäksi koiralla on varmasti parempi olla ja elämänlaatu on parantunut. Olemme vielä ostaneet koiralle pedin päälle ”teltan”, joten pesässä on katto päällä ja koira voi vetäytyä täysin omaan rauhaan halutessaan. Tämä toimii meillä todella hyvin ja koira selvästi tykkää omasta paikastaan. Halusin jakaa tarinan siksi, koska meille koiramme on perheenjäsen eikä meille ole missään vaiheessa ollut koiran lopettaminen tai pois antaminen vaihtoehto. Halusin kertoa, että aina löytyy ratkaisu, jos vaan jaksaa etsiä ja nähdä vähän vaivaa. En henkilökohtaisesti pysty ymmärtämään ihmisiä, jotka ensimmäisten vastoinkäymisten jälkeen ovat antamassa koiraa pois tai viemässä piikille. Älä ota koiraa, jos et siihen pysty sitoutumaan! Ei koiran omistaminen ole kenellekään pelkkää ruusuilla tanssimista.
Toivottavasti tästä oli jollekin apua. Suosittelen lämpimästi David Applebyn palveluita, jos koirallasi on minkäänlaisia käytökseen liittyviä ongelmia.myös me olemme saaneet Davidiltä apua tilanteeseemme ero ahdistus koiralle.
David on todella hyvä käytösterapeutti .
Suosittelen myös häneltä hakemaan apua.
- Anonyymi
Kyllä se on ihmisessä vika jos koira "häiritsee" millään tavalla. Koira "häiritsee" vain koiravihaajia. Koiravihaajat kiertävät ulkona etsimässä koirankakkoja, kompastuvat tahallaan talutushihnoihin ja tekevät reikiä lahkeisiinsa väittäen myöhemmin, että koira puri. Koiravihaajat ovat kuin tekokaatuvia jalkapalloilijoita: valitetaan kaikesta mutta kaikki näkevät heti että syyttä.
- Anonyymi
Homeopaattisista hoidoista on ollut joskus hyötyä vastaavissa tapauksissa. Arsenicum albumia annetaan vahvuutta pienentäen. Tarvitsette kuitenkin homeopaatin neuvoja tässä asiassa mikäli haluatte kokeilla. Ei ole ihan yksinkertaisin juttu.
- Anonyymi
"Helpful where there is allergy-based itching, redness and flaking (dandruff), Denes Arsenicum also helps with anxiety or restlessness, especially where this is a problem at night with pacing around."
- Anonyymi
Kenties hän oikeasti näkee teillä kummituksia, kenties talossanne on niitä. Onko talossanne tai sillä paikalla joskus kuollut joku? On yleisesti tiedossa, että kuolleiden henget jäävät pysyvästi paikkaan, jossa kuolivat. Koirat aistivat nämä henget hyvin tarkasti, vaikkei ihminen huomaisi mitään.
- Anonyymi
Meillä on samat yölliset touhut, istuu tai seisoo sängyllä ja läähättää lähellä meitä eikä suostu makuulle, Ei tee sitä koskaan päivisin vaam aina öisin kun ensin ehkä nukkunut vähän. Ikää on 2 v ja ei pelkää mitään, joten pelko, dementia tms ei ole syynä. Olen pitänyt sitä närästyksenä, mutta kun närästyslääkkeet eivät auta. Sydän on terveystarkastuksissa aina kuunneltu, muttei sen erityisemmin tutkittu. Energinen ja stressaamaton huväkuntoinen koira.
- Anonyymi
Meillä oli täsmälleen sama juttu. Käytettiin eläinlääkärissäkin ja otettiin kalliita testejä. Ei selvinnyt syytä. Päivisin oli täysin normaali.
Lopulta itse päättelin, että ainoa ero päivän ja yön välillä on valon määrä.
Jätin valot kokeeksi seuraavaksi yöksi päälle ja koiramme nukkui, kuin tukki!
Nyt hänellä on oma yövalo päällä öisin ja hänkin nukkuu jälleen yönsä rauhassa.
Aina kuono sitä yövaloa kohti. - Anonyymi
Meillä vanha Coton De Tulear alkoi todella levottomaksi. Läähätti ja vaihtoi paikkaa muutaman minuutin välein. Mutta vain öisin.
Päivällä nukkui todella rauhallisesti.
Tehtiin eläinlääkärillä mm. Stressihormonitesti ym. Ei selvinnyt mitään. Useita satasia meni eläinlääkärille.
Lopulta se huomio, että koira nukkui päivisin aivan normaalisti, johti kokeiluun, jossa nukuin valot päällä. Koira nukkui, kuin tukki! Lopulta koirulille jätettiin päälle oma yövalo! Nyt hän nukkuu koko yön rauhallisesti kasvot aina yövaloa kohti. Hänellä tuli juuri täyteen 17 vuotta. - Anonyymi
Hei saitko syyn selville?
- Anonyymi
Kannattaa noiden koirankouluttajaksi itseään nimittävien tätien kanssa olla todella varovaisia. Tunnen yhden pääkaupunkiseudulta joka on sanalla sanoen huijari. Omat koirat käytösongelmaisia. Ilmeisesti jotkut keksivät rahantekokoneen koulutuksista ja pentujen myynnistä. Ei koskaan lähde koulutamaan omien koirien kanssa. Ne pidetään piilossa. Jonkun lyhyen kurssin käyminen ei merkkaa mitään.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Aivosyöpää sairastava Olga Temonen TV:ssä - Viimeinen Perjantai-keskusteluohjelma ulos
Näyttelijä-yrittäjä Olga Temonen sairastaa neljännen asteen glioomaa eli aivosyöpää, jota ei ole mahdollista leikata. Hä912910Pelotelkaa niin paljon kuin sielu sietää.
Mutta ei mene perille asti. Miksi Venäjä hyökkäisi Suomeen? No, tottahan se tietenkin on jos Suomi joka ei ole edes soda2991686Mikä saa ihmisen tekemään tällaista?
Onko se huomatuksi tulemisen tarve tosiaan niin iso tarve, että nuoruuttaan ja tietämättömyyttään pilataan loppuelämä?2461557- 871391
IL - VARUSMIEHIÄ lähetetään jatkossa NATO-tehtäviin ulkomaille!
Suomen puolustuksen uudet linjaukset: Varusmiehiä suunnitellaan Nato-tehtäviin Puolustusministeri Antti Häkkänen esittel4021384Nyt kun Pride on ohi 3.0
Edelliset kaksi ketjua tuli täyteen. Pidetään siis edelleen tämä asia esillä. Raamattu opettaa johdonmukaisesti, että4001307Kiitos nainen
Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik21089Esko Eerikäinen tatuoi kasvoihinsa rakkaan nimen - Kärkäs kommentti "Ritvasta" lävähti somessa
Ohhoh! Esko Eerikäinen on ottanut uuden tatuoinnin. Kyseessä ei ole mikä tahansa kuva minne tahansa, vaan Eerikäisen tat381037Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?
Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun329874Miksi Purra-graffiti ei nyt olekkaan naisvihaa?
"Pohtikaapa reaktiota, jos vastaava graffiti olisi tehty Sanna Marinista", kysyy Tere Sammallahti. Helsingin Suvilahden257855