Paljonkohan suunnilleen kuluttaa sähköä 7 neliön kylpyhuoneen lattialämmitys kuukaudessa? Kyseessä talvikuukaudet (kesäisin ei päällä ollenkaan). Lämmityksen säätönappi on n. kohdassa 3,5 kun maksimilämpö olisi 6. Lattian lämpötilaa en ole mitannut, mutta paljain jaloin tuntee lievän lämmön lattiasta kun lattialämmitys päällä.
Lattialämmityksen sähkönkulutus?
....................
3857624
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 38
Vanhimmat
Jonkinmoisena peukalosääntönä voisi käyttää 30 W/m² lämmityskaudella ja nimenomaan vain tällaisella "ettei tunnu kylmältä" lämmityksellä. Paljon enemmän menee, jos pitää lämmittää niin, ettei jää lattialämmityksen olemassaolo yhdeltäkään kyläilijältä huomaamatta.
Elikkä jotain 150 kWh/kk suuruusluokkaa on odotettavissa kulutukseksi.
Kiitoksia vastauksesta. Mutta paljonkohan kulutus on enemmän jos tuo lämmitys olisikin melko kovalla? Itselläni siis on lämmityksen säätö kohdassa 3,5/6 (eli ei nyt sen mukaan pitäisi olla lähelläkään maksimia), eikä ainakaan omasta mielestäni kylppäri ole ollut mikään hirveän kuuma. Nyt vain sähkölasku oli aikamoinen ja olen yrittänyt tehdä omia laskelmia kulutuksen suhteen ja vertailla sitä sähköyhtiön ilmoittamaan. Ainakin sähköyhtiön nettisivuilla kun olen sähkölaskurilla laskenut kulutusta (mukana laskurissa lattialämmitys neliömäärän mukaan), niin olen päässyt vain noin puoleen heidän ilmoittamistaan lukemista.
Sähkön kulutushan on suorraan verrannollinen lämpöhäviöihin ja huoneen lämpötilaan.Siis miten hyvin/huonosti on huone eristetty.Eli suoraa ja tarkkaa vastausta on vaikea antaa.
Asia on helpompi ymmärtää näin. Talon lämmitysmuodolla ei ole merkitystä eli lämmitätkö taloa lattialämmityksellä tai pattereilla tai tulisijalla/uunilla. Talon lämpöhäviöt on se ratkaiseva tekijä kulutusta määritellessä ja taas jokaisessa talossa on yksillöllinen tämä lämpöenergian tarve/lämpöhäviöt.
Eli kulutuksen suuruuteen ei vaikuta lattialämmitys,- vaan lämpöhäviöt talossasi.
Lattialämmitysten mitoitusteho on yleensä 100 W/m², joten maksimissaan voi saada kulumaan reilut 6000 kWh/vuosi. Tämä tosin edellyttää, että koko 7 m² on lämmitetty. Yleensä lämmitetty ala on hieman pienempi, WC-pöntön ja kiintokalusteiden alle ei yleensä kaapelia laiteta eikä myöskään saunan lauteiden alle.
30 W/m² keskimääräinen teho, mitä tarjosin, ei muuten riitä vielä lämmittämään lattia kuin muutaman asteen (etenkin jos alla ei ole eristystä eli lämpöä karkaa myös alempaan kerrokseen) ts. se ei enää tunnu jääkylmältä. Jos/kun lattia on lämmitetty jalkapohjaan neutraaliksi = likimain ihon pintalämpötilaan (luokkaa 30 °C raajojen kärjissä) energiaa palaa jo hurjasti.
Energiankulutusta voi muuten arpoa seuraamalla, kuinka monta % ajasta termostaatti pitää lämmitystä päällä. Eikä tarvi edes istua koko päivää vahtimassa. Itse tein tempun laittamalla posti-it lapun ovipieleen ja aina kylppäriin mennessäni vetäisin tukkimiehen kirjanpidolla merkin on tai off -sarakkeeseen sen mukaa, paloiko termostaatin merkkivalo. Ajan mittaan kävi tällä satunnaisotannalla ilmi, että on -sarakkeessa oli vain kolmasosa merkinnöistä, joten lämmitys oli päällä n. 8 h/vuorokausi energiankulutus siis 100 W/m² x 8 h/d x 30 d/kk = 24 kWh/m²,kk.
> Talon lämmitysmuodolla ei ole merkitystä eli lämmitätkö taloa lattialämmityksellä tai pattereilla tai tulisijalla/uunilla.
Johan tuli taas tuubaa tuutin täydeltä. Kyllä sillä lattialämmityksen sähkönkulutuksella on aika paljon vaikutusta *sähkönkulutukseen* ja sitä kautta lämmityskustannuksiin, etenkin jos/kun muut tilat on lämmitetty jollain muulla tavalla (esim. vesikiertoinen patterilämmitys).
Ja vaikuttaa se lattialämmitys jopa täysin sähkölämmitteisissä taloissa. Kas kun pesutilojen lämmitystä ei säädetä huonelämpötilan, vaan lattian lämpötilan mukaan. Jos lattia pitää välttämättä lämmittää sillai mukavan lämpimäksi, voi lopputulos olla, että lattian pintalämpötila on +30 ja lattian lämmittämän huoneilman lämpötila on +28 ja KPH kohdalta menee siis ulkoseinästä öbaut 30 % suunniteltua enemmän lämpöä hukkaan ja kylppäreissähän on myös poistoilmanvaihto, jonka kautta haaskataan myös n. 110 W enemmän (15 l/s poistoilmavirralla) verrattuna normaaliin +22 lämpötilaan.
Toki LTO voi ottaa ehkä jopa puolet tuosta 110 watista talteen ... mutta siitä huolimatta liian korkealla KPH sisälämpötilalla saa helposti 1000-1500 kWh verran vuosikulutusta nostettua.
Todellisuus vain on se. Jos pidät huoneiston sisäilman esim. 22 asteisena, niin on aivan sama tuleeko tämä lämpö vesipatteriesta tai lattialämityksestä tai aurinko energiasta. Siis talon energian tarve ei ole riippuvainen lämmitys muodosta.
Jos on lämpötaloudellinen talo, niin lattialämmitykseen syötettävä/tuleva lämpötila on alhainen ja taas hatarassa talossa tämä lämpötila/syöttö on korkea.
Esim. jos lämpötaloudellisessa talossa pidät lattialämmitystä korkealla, niin luonnollisesti sisäilman lämpätila nousee, mutta tämän ongelman poistaa termostaatti ja taas lattiat "viilenevät" eli energiaa säästyy.
No, jokainen ymmärtänee, mitä merkitsytä on, jos taloudessa on huonelämmöt 28 asteisia tai toisessa taloudessa 22 asteisia.
Jos sen pesutilan lämötila välttämättä tulee olle tuo 28 astetta, niin käytännössä energian kulutus on aivan sama pidätkö lämpötilan tuossa lukemassa vaikka kiukaan avulla.
> Nyt vain sähkölasku oli aikamoinen ja olen yrittänyt tehdä omia laskelmia kulutuksen suhteen ja >vertailla sitä sähköyhtiön ilmoittamaan.
kerro nyt ihmeessä paljonkos niitä kilowattitunteja on kertynyt, millainen asunto ja missäpäin Suomea, onkos lapsia, teettekö lämpimän käyttöveden sähköllä, montakos pöytä tietsikkaa ja telkkaria on päällä yht'aikaa jne...
Turhaa sitä on laskelmia tehdä, osta energiankulutusmittari jonka voit laittaa pistorasiaan ja sitten ekaks tietokoneen väliin, sitten telkkarin jne... pitemmän päälle alkaa selvitä mistä se sähkön kulutus oikein syntyy, ehkä niistä komeista halogeeni spottivaloista joita on puutarha pullollaan, eikä siitä että vaimo tahtoo pitää kuivan lämpimän lattian pesuhuoneessa ettei paikat ala homehtumaan... :)
Sinä sekoilet ja pistät omia löpinöitäsi muiden suuhun. Alkup. kysymys koski sähkönkulutusta. Nämä kokonaisenergiankulutukset ovat vain omaa sekoiluasi.
Ja kun pysytään siinä sähkönkulutuksessa, niin kylläpä vaan kylppärin lämmittäminen sähköllä jonnekin 28°C lämpötilaan nostaa sähkönkulutusta roimasti - etenkin talossa, missä muut tilat lämmitetään kaukolämmöllä tms. Syynä ei ole pelkästään KPH:n lämpöhävöt ulkoilmaan, vaan lämpöä siirtyy myös kylppäristä muihin tiloihin ja sähköllä katetaan siis roimasti suurempi osuus talon kokonaislämmöntarpeesta, kuin neliöiden perusteella voisi kuvitella.
ASUN 45M2 TALVIASUTTAVASSA HIRSIHUVILASSA,MINULLA ON SÄHKÖLATTIALÄMMITYS JA VARAAVA TAKKA JOTA KÄYTÄN AINA KUN TULEE TARVE KYSYISINKIN PALJONKOHAN SÄHKÖÄ KULUU KESKIMÄÄRIN NELIÖLTÄ,TERMOSTAATIT ON LÄHES AINA 20 ASTEESSA EI PESUHUONEESSAKAANOLE ISOMMALLA
Nyt näki vähän heikkonäköisemmätkin.
Paha tuota on tarkkaan sanoa, mutta jos vaikka kuluisi kovilla pakkasilla 50W / neliö takan kanssa.
Kulutukseen vaikuttaa se mihin lämpötilaan lämmittää.
Vihdoinkin kuno vastaus eli 100 W/m2.. Kiitos ja kumarrus
Mitoituslämpötilassa tuo on noin
- Normitalossa 100 W/asm2/a
- Passiivitalossa 10 W/asm2/a
Tosin jälkimmäisiä ei ole vielä virallisesti sertifioituna Suomessa, VTT:n epävirallisia passiivitaloja on joitain mutta niissä on riski kasvaa hometta ellei niitä ole tehty alkuperäisten vaatimusten nojalla.
siis näin
- Normitalossa 100 W/asm2
- Passiivitalossa 10 W/asm2
Energiatodistuksia laatiessa on lattialämmitykset arvattava mukaan. Ohje on 50 kWh/m3,v. Eli lattialämmitettyä tilaa arvioidaan lämmitettävän melko keskimääräisellä vuosienergialla. 25 m3 kylppärissä tulisi vuosikulutukseksi siis 1250 kWh.
Vessan (n. 6 m x 2 m) lattialämmitys 80-luvun rivitalon päätyasunnossa PK-seudulla:
Päällä silleen, että juuri tuntuu lämpimältä:
Huhti-, touko- ja kesäkuu 2016 sähkölasku = 230 €
Vessan lattialämmitys kokonaan pois päältä:
Huhti-, touko- ja kesäkuu 2017 sähkölasku = 49 €
Muilta osin sähkönkäyttö asunnossa oli ihan tavallista eli en mitenkään "säästellyt" tänä vuonna.
Kiitos, Eissssss, mittaustuloksista.
Eissss, uskottavaa,
vaikken ole mittaillut, mutta lattialämmitys sähköllä kuluttaa todella paljon energiaa, näkyy kyllä sähkölaskuissa! ( lattialämmitys kylppärissä takkahuoneessa)
Sinänsä ymmärrettävää, koska se lämpöhän sieltä lattiasta nousee ylös ja ulos ilmanvaihtoventtiileistä, siis täysin hukkaan.
Mieluummin kylmät varpaat kuin järjetön sähkölasku!
Jos olisi varaa, rakennuttaisin talon maalämmöllä, vesikiertoisellä lattialämmityksellä,
lisänä ilmalämpöpumppu ja varaava takkauuni.
Eurohan on joillekkin toisille paljon ja joillekkin toisille vähän. Näille joille euro on palon ja jos jostain heille sattuisi varallisuutta ilmestymän he rakentaisivat useita eri lämmmitysmuotoja, mutta varaa heillä ei edelleenkään olisi lämmittää.
Ylhäällä hyvä esimerkki tästä.
Niin ja suihkun lattia, joka kooltaan 4m2 lämpenee mukavasti huhti-, touko- ja kesäkuun ja kuluttaa 137W, eli 0,137kWh x 24 h x 30 x 3 = n. 300kWh, eli rahassa n. 35€, eli kympin kuussa.
En huomaa tiliotteessani.
Vain idiootti lämmittää kylpyhuonetta kesällä.
Suihkutilan ohjelämpötila on n. 25 astetta. Mikäli muiden asuintilojen läpötila on n. 22 a. siirtyy lämpöä seinien (katon) kautta ympäröivään tilaan. Mielestäni sähkönkulutusta tärkeempi asia on tilan kosteuden hallinta johon vaikuttavat lattian lämpötila sekä ilmanvaihto.
"Suihkutilan ohjelämpötila on n. 25 astetta."
Liian kova lukema. Moderneissa lämmityskaapeleissa se on heti laatoituksen alla kun ennen verkko upotettiin betonivaluun. Vanha systeemi oli energiasyöppö. Riittää että jalalla tuntee että lattia on lievästi lämmin. Itselläni se tulee 22,0 - 22,5 asteessa. Jos suihkussa ei aio käydä useaan päivään voi lämmityksen laskea väliaikaisesti 20 asteeseen. Miniminä pidän 19 astetta.
Minulla talon huoneistolämpötila on 18 - 19 astetta. Kylpyhuoneen lattialämmitys on toiminnassa lämmityskauden aikana. Sen lämpötila on yli 20 astetta vain saunomispäivinä ja silloin kun takkauunia lämmitetään. Reilun 30 vuoden aikana ei ole ollut mitään kosteusongelmia.
Voihan noinkin kituuttaa.
Minulla kylpyhuone ei ole sauna.
Tarvitseko sähköistä lattianlämmitystä vai etsitkö luotettavaa tekijää sähköisen lattialämmityksen asennukseen? https://www.kodinplaza.fi/ kautta kilpailutat tarvitsemasi palvelun nopeasti! Yhdellä tarjouspyynnöllä vertailet yritysten hinnat, ehdot, arvostelut, takuut ja referenssit!
Sikanautaa saa näköjään ilman eri pyyntöä.
Mutta remonttiin kannattaa ennemmin ottaa joku rehellinen toimija, joka ei spämmää keskustelupalstoja. Ei myöskään sillä toisella tutulla keinolla eli kirjoittamalla ylistäviä "asiakaskokemuksia" omasta yrityksestään.
Totta. Tänne on turha tulla mainostamaan.
Onkohan todellakin niin että lattialämmitys esim pesuhuoneessa keskilämmöllä 22 vie sähköä 30 w/m2?
Ihan mahdoton sanoa noilla lähtötiedoilla. Jos KPH ei ole ulkoseinällä ja muukin asunto lämmitetty asteeseen, niin kulutus voi olla aika olematonta. Tosin lattiakin on sitten kylmän tuntuinen.
Toinen ääripää on sitten joku koneellisella poistolla varustettu kerrostalo-asunto, jonka ainoa korvausilmaventtiili on saunassa. Kylmää ilmaa sisään -> tila voi olla viileä, vaikka 100 W/m² lattialämmitys paahtaa koko ajan täysillä.
Kylpyhuoneen lattialämmityksessä kannattaa huomioida, että mitä enemmän lattialle jää suihkun/pesun jälkeen vettä, sitä enemmän lattialämmitys kuluttaa sähköä. Veden haihdutus nimittäin vaatii energiaa.
Kannattaa lanat vedet pois lattialta!
Se on älykäs lattialämmitys, kun tietää miten paljon vettä lattialla.
Sitä sanotaankin fysiikan laiksi.
Juu, fysiikan lait menee monella yli hilseen.
Mutta väännetään nyt sitten noille rautalangasta: veden haihdutus (höyryksi) imee sähkövastuksen tuottamaa lämpöä ja lattian lämpö ei saavuta termostaatin ylärajaa niin kauan kuin lattialle on vettä. Eli termostaatti pätkii vähemmän => sähköä kuluu enemmän samalla lämpötila-asetuksella kuin kuivalla lattialla.
Sama ilmiö (fysiikan laki) kuin juomien jäähdytys kesällä märällä pyyhkeellä: veden haihdutus viilentää = imee lämpöä.
Se on 50 € kuukaudessa luxusta että voit käydä kusella lämpimässä ...