Paljonkohan suunnilleen kuluttaa sähköä 7 neliön kylpyhuoneen lattialämmitys kuukaudessa? Kyseessä talvikuukaudet (kesäisin ei päällä ollenkaan). Lämmityksen säätönappi on n. kohdassa 3,5 kun maksimilämpö olisi 6. Lattian lämpötilaa en ole mitannut, mutta paljain jaloin tuntee lievän lämmön lattiasta kun lattialämmitys päällä.
Lattialämmityksen sähkönkulutus?
38
53305
Vastaukset
- 150 kWh/kk
Jonkinmoisena peukalosääntönä voisi käyttää 30 W/m² lämmityskaudella ja nimenomaan vain tällaisella "ettei tunnu kylmältä" lämmityksellä. Paljon enemmän menee, jos pitää lämmittää niin, ettei jää lattialämmityksen olemassaolo yhdeltäkään kyläilijältä huomaamatta.
Elikkä jotain 150 kWh/kk suuruusluokkaa on odotettavissa kulutukseksi.- ....................
Kiitoksia vastauksesta. Mutta paljonkohan kulutus on enemmän jos tuo lämmitys olisikin melko kovalla? Itselläni siis on lämmityksen säätö kohdassa 3,5/6 (eli ei nyt sen mukaan pitäisi olla lähelläkään maksimia), eikä ainakaan omasta mielestäni kylppäri ole ollut mikään hirveän kuuma. Nyt vain sähkölasku oli aikamoinen ja olen yrittänyt tehdä omia laskelmia kulutuksen suhteen ja vertailla sitä sähköyhtiön ilmoittamaan. Ainakin sähköyhtiön nettisivuilla kun olen sähkölaskurilla laskenut kulutusta (mukana laskurissa lattialämmitys neliömäärän mukaan), niin olen päässyt vain noin puoleen heidän ilmoittamistaan lukemista.
- Hukkalämpö
.................... kirjoitti:
Kiitoksia vastauksesta. Mutta paljonkohan kulutus on enemmän jos tuo lämmitys olisikin melko kovalla? Itselläni siis on lämmityksen säätö kohdassa 3,5/6 (eli ei nyt sen mukaan pitäisi olla lähelläkään maksimia), eikä ainakaan omasta mielestäni kylppäri ole ollut mikään hirveän kuuma. Nyt vain sähkölasku oli aikamoinen ja olen yrittänyt tehdä omia laskelmia kulutuksen suhteen ja vertailla sitä sähköyhtiön ilmoittamaan. Ainakin sähköyhtiön nettisivuilla kun olen sähkölaskurilla laskenut kulutusta (mukana laskurissa lattialämmitys neliömäärän mukaan), niin olen päässyt vain noin puoleen heidän ilmoittamistaan lukemista.
Sähkön kulutushan on suorraan verrannollinen lämpöhäviöihin ja huoneen lämpötilaan.Siis miten hyvin/huonosti on huone eristetty.Eli suoraa ja tarkkaa vastausta on vaikea antaa.
- Eristys
.................... kirjoitti:
Kiitoksia vastauksesta. Mutta paljonkohan kulutus on enemmän jos tuo lämmitys olisikin melko kovalla? Itselläni siis on lämmityksen säätö kohdassa 3,5/6 (eli ei nyt sen mukaan pitäisi olla lähelläkään maksimia), eikä ainakaan omasta mielestäni kylppäri ole ollut mikään hirveän kuuma. Nyt vain sähkölasku oli aikamoinen ja olen yrittänyt tehdä omia laskelmia kulutuksen suhteen ja vertailla sitä sähköyhtiön ilmoittamaan. Ainakin sähköyhtiön nettisivuilla kun olen sähkölaskurilla laskenut kulutusta (mukana laskurissa lattialämmitys neliömäärän mukaan), niin olen päässyt vain noin puoleen heidän ilmoittamistaan lukemista.
Asia on helpompi ymmärtää näin. Talon lämmitysmuodolla ei ole merkitystä eli lämmitätkö taloa lattialämmityksellä tai pattereilla tai tulisijalla/uunilla. Talon lämpöhäviöt on se ratkaiseva tekijä kulutusta määritellessä ja taas jokaisessa talossa on yksillöllinen tämä lämpöenergian tarve/lämpöhäviöt.
Eli kulutuksen suuruuteen ei vaikuta lattialämmitys,- vaan lämpöhäviöt talossasi. - jopa 6000 kWh/vuosi
.................... kirjoitti:
Kiitoksia vastauksesta. Mutta paljonkohan kulutus on enemmän jos tuo lämmitys olisikin melko kovalla? Itselläni siis on lämmityksen säätö kohdassa 3,5/6 (eli ei nyt sen mukaan pitäisi olla lähelläkään maksimia), eikä ainakaan omasta mielestäni kylppäri ole ollut mikään hirveän kuuma. Nyt vain sähkölasku oli aikamoinen ja olen yrittänyt tehdä omia laskelmia kulutuksen suhteen ja vertailla sitä sähköyhtiön ilmoittamaan. Ainakin sähköyhtiön nettisivuilla kun olen sähkölaskurilla laskenut kulutusta (mukana laskurissa lattialämmitys neliömäärän mukaan), niin olen päässyt vain noin puoleen heidän ilmoittamistaan lukemista.
Lattialämmitysten mitoitusteho on yleensä 100 W/m², joten maksimissaan voi saada kulumaan reilut 6000 kWh/vuosi. Tämä tosin edellyttää, että koko 7 m² on lämmitetty. Yleensä lämmitetty ala on hieman pienempi, WC-pöntön ja kiintokalusteiden alle ei yleensä kaapelia laiteta eikä myöskään saunan lauteiden alle.
30 W/m² keskimääräinen teho, mitä tarjosin, ei muuten riitä vielä lämmittämään lattia kuin muutaman asteen (etenkin jos alla ei ole eristystä eli lämpöä karkaa myös alempaan kerrokseen) ts. se ei enää tunnu jääkylmältä. Jos/kun lattia on lämmitetty jalkapohjaan neutraaliksi = likimain ihon pintalämpötilaan (luokkaa 30 °C raajojen kärjissä) energiaa palaa jo hurjasti.
Energiankulutusta voi muuten arpoa seuraamalla, kuinka monta % ajasta termostaatti pitää lämmitystä päällä. Eikä tarvi edes istua koko päivää vahtimassa. Itse tein tempun laittamalla posti-it lapun ovipieleen ja aina kylppäriin mennessäni vetäisin tukkimiehen kirjanpidolla merkin on tai off -sarakkeeseen sen mukaa, paloiko termostaatin merkkivalo. Ajan mittaan kävi tällä satunnaisotannalla ilmi, että on -sarakkeessa oli vain kolmasosa merkinnöistä, joten lämmitys oli päällä n. 8 h/vuorokausi energiankulutus siis 100 W/m² x 8 h/d x 30 d/kk = 24 kWh/m²,kk. - jos ei lämpötilasta
Eristys kirjoitti:
Asia on helpompi ymmärtää näin. Talon lämmitysmuodolla ei ole merkitystä eli lämmitätkö taloa lattialämmityksellä tai pattereilla tai tulisijalla/uunilla. Talon lämpöhäviöt on se ratkaiseva tekijä kulutusta määritellessä ja taas jokaisessa talossa on yksillöllinen tämä lämpöenergian tarve/lämpöhäviöt.
Eli kulutuksen suuruuteen ei vaikuta lattialämmitys,- vaan lämpöhäviöt talossasi.> Talon lämmitysmuodolla ei ole merkitystä eli lämmitätkö taloa lattialämmityksellä tai pattereilla tai tulisijalla/uunilla.
Johan tuli taas tuubaa tuutin täydeltä. Kyllä sillä lattialämmityksen sähkönkulutuksella on aika paljon vaikutusta *sähkönkulutukseen* ja sitä kautta lämmityskustannuksiin, etenkin jos/kun muut tilat on lämmitetty jollain muulla tavalla (esim. vesikiertoinen patterilämmitys).
Ja vaikuttaa se lattialämmitys jopa täysin sähkölämmitteisissä taloissa. Kas kun pesutilojen lämmitystä ei säädetä huonelämpötilan, vaan lattian lämpötilan mukaan. Jos lattia pitää välttämättä lämmittää sillai mukavan lämpimäksi, voi lopputulos olla, että lattian pintalämpötila on 30 ja lattian lämmittämän huoneilman lämpötila on 28 ja KPH kohdalta menee siis ulkoseinästä öbaut 30 % suunniteltua enemmän lämpöä hukkaan ja kylppäreissähän on myös poistoilmanvaihto, jonka kautta haaskataan myös n. 110 W enemmän (15 l/s poistoilmavirralla) verrattuna normaaliin 22 lämpötilaan.
Toki LTO voi ottaa ehkä jopa puolet tuosta 110 watista talteen ... mutta siitä huolimatta liian korkealla KPH sisälämpötilalla saa helposti 1000-1500 kWh verran vuosikulutusta nostettua. - energiasta
jos ei lämpötilasta kirjoitti:
> Talon lämmitysmuodolla ei ole merkitystä eli lämmitätkö taloa lattialämmityksellä tai pattereilla tai tulisijalla/uunilla.
Johan tuli taas tuubaa tuutin täydeltä. Kyllä sillä lattialämmityksen sähkönkulutuksella on aika paljon vaikutusta *sähkönkulutukseen* ja sitä kautta lämmityskustannuksiin, etenkin jos/kun muut tilat on lämmitetty jollain muulla tavalla (esim. vesikiertoinen patterilämmitys).
Ja vaikuttaa se lattialämmitys jopa täysin sähkölämmitteisissä taloissa. Kas kun pesutilojen lämmitystä ei säädetä huonelämpötilan, vaan lattian lämpötilan mukaan. Jos lattia pitää välttämättä lämmittää sillai mukavan lämpimäksi, voi lopputulos olla, että lattian pintalämpötila on 30 ja lattian lämmittämän huoneilman lämpötila on 28 ja KPH kohdalta menee siis ulkoseinästä öbaut 30 % suunniteltua enemmän lämpöä hukkaan ja kylppäreissähän on myös poistoilmanvaihto, jonka kautta haaskataan myös n. 110 W enemmän (15 l/s poistoilmavirralla) verrattuna normaaliin 22 lämpötilaan.
Toki LTO voi ottaa ehkä jopa puolet tuosta 110 watista talteen ... mutta siitä huolimatta liian korkealla KPH sisälämpötilalla saa helposti 1000-1500 kWh verran vuosikulutusta nostettua.Todellisuus vain on se. Jos pidät huoneiston sisäilman esim. 22 asteisena, niin on aivan sama tuleeko tämä lämpö vesipatteriesta tai lattialämityksestä tai aurinko energiasta. Siis talon energian tarve ei ole riippuvainen lämmitys muodosta.
Jos on lämpötaloudellinen talo, niin lattialämmitykseen syötettävä/tuleva lämpötila on alhainen ja taas hatarassa talossa tämä lämpötila/syöttö on korkea.
Esim. jos lämpötaloudellisessa talossa pidät lattialämmitystä korkealla, niin luonnollisesti sisäilman lämpätila nousee, mutta tämän ongelman poistaa termostaatti ja taas lattiat "viilenevät" eli energiaa säästyy.
No, jokainen ymmärtänee, mitä merkitsytä on, jos taloudessa on huonelämmöt 28 asteisia tai toisessa taloudessa 22 asteisia. - Esimerrki...
jos ei lämpötilasta kirjoitti:
> Talon lämmitysmuodolla ei ole merkitystä eli lämmitätkö taloa lattialämmityksellä tai pattereilla tai tulisijalla/uunilla.
Johan tuli taas tuubaa tuutin täydeltä. Kyllä sillä lattialämmityksen sähkönkulutuksella on aika paljon vaikutusta *sähkönkulutukseen* ja sitä kautta lämmityskustannuksiin, etenkin jos/kun muut tilat on lämmitetty jollain muulla tavalla (esim. vesikiertoinen patterilämmitys).
Ja vaikuttaa se lattialämmitys jopa täysin sähkölämmitteisissä taloissa. Kas kun pesutilojen lämmitystä ei säädetä huonelämpötilan, vaan lattian lämpötilan mukaan. Jos lattia pitää välttämättä lämmittää sillai mukavan lämpimäksi, voi lopputulos olla, että lattian pintalämpötila on 30 ja lattian lämmittämän huoneilman lämpötila on 28 ja KPH kohdalta menee siis ulkoseinästä öbaut 30 % suunniteltua enemmän lämpöä hukkaan ja kylppäreissähän on myös poistoilmanvaihto, jonka kautta haaskataan myös n. 110 W enemmän (15 l/s poistoilmavirralla) verrattuna normaaliin 22 lämpötilaan.
Toki LTO voi ottaa ehkä jopa puolet tuosta 110 watista talteen ... mutta siitä huolimatta liian korkealla KPH sisälämpötilalla saa helposti 1000-1500 kWh verran vuosikulutusta nostettua.Jos sen pesutilan lämötila välttämättä tulee olle tuo 28 astetta, niin käytännössä energian kulutus on aivan sama pidätkö lämpötilan tuossa lukemassa vaikka kiukaan avulla.
- 5+15
.................... kirjoitti:
Kiitoksia vastauksesta. Mutta paljonkohan kulutus on enemmän jos tuo lämmitys olisikin melko kovalla? Itselläni siis on lämmityksen säätö kohdassa 3,5/6 (eli ei nyt sen mukaan pitäisi olla lähelläkään maksimia), eikä ainakaan omasta mielestäni kylppäri ole ollut mikään hirveän kuuma. Nyt vain sähkölasku oli aikamoinen ja olen yrittänyt tehdä omia laskelmia kulutuksen suhteen ja vertailla sitä sähköyhtiön ilmoittamaan. Ainakin sähköyhtiön nettisivuilla kun olen sähkölaskurilla laskenut kulutusta (mukana laskurissa lattialämmitys neliömäärän mukaan), niin olen päässyt vain noin puoleen heidän ilmoittamistaan lukemista.
> Nyt vain sähkölasku oli aikamoinen ja olen yrittänyt tehdä omia laskelmia kulutuksen suhteen ja >vertailla sitä sähköyhtiön ilmoittamaan.
kerro nyt ihmeessä paljonkos niitä kilowattitunteja on kertynyt, millainen asunto ja missäpäin Suomea, onkos lapsia, teettekö lämpimän käyttöveden sähköllä, montakos pöytä tietsikkaa ja telkkaria on päällä yht'aikaa jne...
Turhaa sitä on laskelmia tehdä, osta energiankulutusmittari jonka voit laittaa pistorasiaan ja sitten ekaks tietokoneen väliin, sitten telkkarin jne... pitemmän päälle alkaa selvitä mistä se sähkön kulutus oikein syntyy, ehkä niistä komeista halogeeni spottivaloista joita on puutarha pullollaan, eikä siitä että vaimo tahtoo pitää kuivan lämpimän lattian pesuhuoneessa ettei paikat ala homehtumaan... :) - mokaasi peitellen
Esimerrki... kirjoitti:
Jos sen pesutilan lämötila välttämättä tulee olle tuo 28 astetta, niin käytännössä energian kulutus on aivan sama pidätkö lämpötilan tuossa lukemassa vaikka kiukaan avulla.
Sinä sekoilet ja pistät omia löpinöitäsi muiden suuhun. Alkup. kysymys koski sähkönkulutusta. Nämä kokonaisenergiankulutukset ovat vain omaa sekoiluasi.
Ja kun pysytään siinä sähkönkulutuksessa, niin kylläpä vaan kylppärin lämmittäminen sähköllä jonnekin 28°C lämpötilaan nostaa sähkönkulutusta roimasti - etenkin talossa, missä muut tilat lämmitetään kaukolämmöllä tms. Syynä ei ole pelkästään KPH:n lämpöhävöt ulkoilmaan, vaan lämpöä siirtyy myös kylppäristä muihin tiloihin ja sähköllä katetaan siis roimasti suurempi osuus talon kokonaislämmöntarpeesta, kuin neliöiden perusteella voisi kuvitella. - Anonyymi
jos ei lämpötilasta kirjoitti:
> Talon lämmitysmuodolla ei ole merkitystä eli lämmitätkö taloa lattialämmityksellä tai pattereilla tai tulisijalla/uunilla.
Johan tuli taas tuubaa tuutin täydeltä. Kyllä sillä lattialämmityksen sähkönkulutuksella on aika paljon vaikutusta *sähkönkulutukseen* ja sitä kautta lämmityskustannuksiin, etenkin jos/kun muut tilat on lämmitetty jollain muulla tavalla (esim. vesikiertoinen patterilämmitys).
Ja vaikuttaa se lattialämmitys jopa täysin sähkölämmitteisissä taloissa. Kas kun pesutilojen lämmitystä ei säädetä huonelämpötilan, vaan lattian lämpötilan mukaan. Jos lattia pitää välttämättä lämmittää sillai mukavan lämpimäksi, voi lopputulos olla, että lattian pintalämpötila on 30 ja lattian lämmittämän huoneilman lämpötila on 28 ja KPH kohdalta menee siis ulkoseinästä öbaut 30 % suunniteltua enemmän lämpöä hukkaan ja kylppäreissähän on myös poistoilmanvaihto, jonka kautta haaskataan myös n. 110 W enemmän (15 l/s poistoilmavirralla) verrattuna normaaliin 22 lämpötilaan.
Toki LTO voi ottaa ehkä jopa puolet tuosta 110 watista talteen ... mutta siitä huolimatta liian korkealla KPH sisälämpötilalla saa helposti 1000-1500 kWh verran vuosikulutusta nostettua.ASUN 45M2 TALVIASUTTAVASSA HIRSIHUVILASSA,MINULLA ON SÄHKÖLATTIALÄMMITYS JA VARAAVA TAKKA JOTA KÄYTÄN AINA KUN TULEE TARVE KYSYISINKIN PALJONKOHAN SÄHKÖÄ KULUU KESKIMÄÄRIN NELIÖLTÄ,TERMOSTAATIT ON LÄHES AINA 20 ASTEESSA EI PESUHUONEESSAKAANOLE ISOMMALLA
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
ASUN 45M2 TALVIASUTTAVASSA HIRSIHUVILASSA,MINULLA ON SÄHKÖLATTIALÄMMITYS JA VARAAVA TAKKA JOTA KÄYTÄN AINA KUN TULEE TARVE KYSYISINKIN PALJONKOHAN SÄHKÖÄ KULUU KESKIMÄÄRIN NELIÖLTÄ,TERMOSTAATIT ON LÄHES AINA 20 ASTEESSA EI PESUHUONEESSAKAANOLE ISOMMALLA
Nyt näki vähän heikkonäköisemmätkin.
Paha tuota on tarkkaan sanoa, mutta jos vaikka kuluisi kovilla pakkasilla 50W / neliö takan kanssa. - Anonyymi
Eristys kirjoitti:
Asia on helpompi ymmärtää näin. Talon lämmitysmuodolla ei ole merkitystä eli lämmitätkö taloa lattialämmityksellä tai pattereilla tai tulisijalla/uunilla. Talon lämpöhäviöt on se ratkaiseva tekijä kulutusta määritellessä ja taas jokaisessa talossa on yksillöllinen tämä lämpöenergian tarve/lämpöhäviöt.
Eli kulutuksen suuruuteen ei vaikuta lattialämmitys,- vaan lämpöhäviöt talossasi.Kulutukseen vaikuttaa se mihin lämpötilaan lämmittää.
- Anonyymi
jopa 6000 kWh/vuosi kirjoitti:
Lattialämmitysten mitoitusteho on yleensä 100 W/m², joten maksimissaan voi saada kulumaan reilut 6000 kWh/vuosi. Tämä tosin edellyttää, että koko 7 m² on lämmitetty. Yleensä lämmitetty ala on hieman pienempi, WC-pöntön ja kiintokalusteiden alle ei yleensä kaapelia laiteta eikä myöskään saunan lauteiden alle.
30 W/m² keskimääräinen teho, mitä tarjosin, ei muuten riitä vielä lämmittämään lattia kuin muutaman asteen (etenkin jos alla ei ole eristystä eli lämpöä karkaa myös alempaan kerrokseen) ts. se ei enää tunnu jääkylmältä. Jos/kun lattia on lämmitetty jalkapohjaan neutraaliksi = likimain ihon pintalämpötilaan (luokkaa 30 °C raajojen kärjissä) energiaa palaa jo hurjasti.
Energiankulutusta voi muuten arpoa seuraamalla, kuinka monta % ajasta termostaatti pitää lämmitystä päällä. Eikä tarvi edes istua koko päivää vahtimassa. Itse tein tempun laittamalla posti-it lapun ovipieleen ja aina kylppäriin mennessäni vetäisin tukkimiehen kirjanpidolla merkin on tai off -sarakkeeseen sen mukaa, paloiko termostaatin merkkivalo. Ajan mittaan kävi tällä satunnaisotannalla ilmi, että on -sarakkeessa oli vain kolmasosa merkinnöistä, joten lämmitys oli päällä n. 8 h/vuorokausi energiankulutus siis 100 W/m² x 8 h/d x 30 d/kk = 24 kWh/m²,kk.Vihdoinkin kuno vastaus eli 100 W/m2.. Kiitos ja kumarrus
- standardista riippuu
Mitoituslämpötilassa tuo on noin
- Normitalossa 100 W/asm2/a
- Passiivitalossa 10 W/asm2/a
Tosin jälkimmäisiä ei ole vielä virallisesti sertifioituna Suomessa, VTT:n epävirallisia passiivitaloja on joitain mutta niissä on riski kasvaa hometta ellei niitä ole tehty alkuperäisten vaatimusten nojalla.- standardista riippuu
siis näin
- Normitalossa 100 W/asm2
- Passiivitalossa 10 W/asm2
- vanhempi suunnitt.
Energiatodistuksia laatiessa on lattialämmitykset arvattava mukaan. Ohje on 50 kWh/m3,v. Eli lattialämmitettyä tilaa arvioidaan lämmitettävän melko keskimääräisellä vuosienergialla. 25 m3 kylppärissä tulisi vuosikulutukseksi siis 1250 kWh.
- Eissssss
Vessan (n. 6 m x 2 m) lattialämmitys 80-luvun rivitalon päätyasunnossa PK-seudulla:
Päällä silleen, että juuri tuntuu lämpimältä:
Huhti-, touko- ja kesäkuu 2016 sähkölasku = 230 €
Vessan lattialämmitys kokonaan pois päältä:
Huhti-, touko- ja kesäkuu 2017 sähkölasku = 49 €
Muilta osin sähkönkäyttö asunnossa oli ihan tavallista eli en mitenkään "säästellyt" tänä vuonna.- Tätinen
Kiitos, Eissssss, mittaustuloksista.
- villasukat_jalkaan
Eissss, uskottavaa,
vaikken ole mittaillut, mutta lattialämmitys sähköllä kuluttaa todella paljon energiaa, näkyy kyllä sähkölaskuissa! ( lattialämmitys kylppärissä takkahuoneessa)
Sinänsä ymmärrettävää, koska se lämpöhän sieltä lattiasta nousee ylös ja ulos ilmanvaihtoventtiileistä, siis täysin hukkaan.
Mieluummin kylmät varpaat kuin järjetön sähkölasku!
Jos olisi varaa, rakennuttaisin talon maalämmöllä, vesikiertoisellä lattialämmityksellä,
lisänä ilmalämpöpumppu ja varaava takkauuni. - varpaatainalämpimänä
villasukat_jalkaan kirjoitti:
Eissss, uskottavaa,
vaikken ole mittaillut, mutta lattialämmitys sähköllä kuluttaa todella paljon energiaa, näkyy kyllä sähkölaskuissa! ( lattialämmitys kylppärissä takkahuoneessa)
Sinänsä ymmärrettävää, koska se lämpöhän sieltä lattiasta nousee ylös ja ulos ilmanvaihtoventtiileistä, siis täysin hukkaan.
Mieluummin kylmät varpaat kuin järjetön sähkölasku!
Jos olisi varaa, rakennuttaisin talon maalämmöllä, vesikiertoisellä lattialämmityksellä,
lisänä ilmalämpöpumppu ja varaava takkauuni.Eurohan on joillekkin toisille paljon ja joillekkin toisille vähän. Näille joille euro on palon ja jos jostain heille sattuisi varallisuutta ilmestymän he rakentaisivat useita eri lämmmitysmuotoja, mutta varaa heillä ei edelleenkään olisi lämmittää.
Ylhäällä hyvä esimerkki tästä. - varpaatainalämpimänä
varpaatainalämpimänä kirjoitti:
Eurohan on joillekkin toisille paljon ja joillekkin toisille vähän. Näille joille euro on palon ja jos jostain heille sattuisi varallisuutta ilmestymän he rakentaisivat useita eri lämmmitysmuotoja, mutta varaa heillä ei edelleenkään olisi lämmittää.
Ylhäällä hyvä esimerkki tästä.Niin ja suihkun lattia, joka kooltaan 4m2 lämpenee mukavasti huhti-, touko- ja kesäkuun ja kuluttaa 137W, eli 0,137kWh x 24 h x 30 x 3 = n. 300kWh, eli rahassa n. 35€, eli kympin kuussa.
En huomaa tiliotteessani. - Anonyymi
varpaatainalämpimänä kirjoitti:
Niin ja suihkun lattia, joka kooltaan 4m2 lämpenee mukavasti huhti-, touko- ja kesäkuun ja kuluttaa 137W, eli 0,137kWh x 24 h x 30 x 3 = n. 300kWh, eli rahassa n. 35€, eli kympin kuussa.
En huomaa tiliotteessani.Vain idiootti lämmittää kylpyhuonetta kesällä.
- Kokem
Suihkutilan ohjelämpötila on n. 25 astetta. Mikäli muiden asuintilojen läpötila on n. 22 a. siirtyy lämpöä seinien (katon) kautta ympäröivään tilaan. Mielestäni sähkönkulutusta tärkeempi asia on tilan kosteuden hallinta johon vaikuttavat lattian lämpötila sekä ilmanvaihto.
- Anonyymi
"Suihkutilan ohjelämpötila on n. 25 astetta."
Liian kova lukema. Moderneissa lämmityskaapeleissa se on heti laatoituksen alla kun ennen verkko upotettiin betonivaluun. Vanha systeemi oli energiasyöppö. Riittää että jalalla tuntee että lattia on lievästi lämmin. Itselläni se tulee 22,0 - 22,5 asteessa. Jos suihkussa ei aio käydä useaan päivään voi lämmityksen laskea väliaikaisesti 20 asteeseen. Miniminä pidän 19 astetta.
- sauna.on.erikseen
Minulla talon huoneistolämpötila on 18 - 19 astetta. Kylpyhuoneen lattialämmitys on toiminnassa lämmityskauden aikana. Sen lämpötila on yli 20 astetta vain saunomispäivinä ja silloin kun takkauunia lämmitetään. Reilun 30 vuoden aikana ei ole ollut mitään kosteusongelmia.
- osanottomme
Voihan noinkin kituuttaa.
- Anonyymi
osanottomme kirjoitti:
Voihan noinkin kituuttaa.
Minulla kylpyhuone ei ole sauna.
- Anonyymi
Tarvitseko sähköistä lattianlämmitystä vai etsitkö luotettavaa tekijää sähköisen lattialämmityksen asennukseen? https://www.kodinplaza.fi/ kautta kilpailutat tarvitsemasi palvelun nopeasti! Yhdellä tarjouspyynnöllä vertailet yritysten hinnat, ehdot, arvostelut, takuut ja referenssit!
- Anonyymi
Sikanautaa saa näköjään ilman eri pyyntöä.
Mutta remonttiin kannattaa ennemmin ottaa joku rehellinen toimija, joka ei spämmää keskustelupalstoja. Ei myöskään sillä toisella tutulla keinolla eli kirjoittamalla ylistäviä "asiakaskokemuksia" omasta yrityksestään. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sikanautaa saa näköjään ilman eri pyyntöä.
Mutta remonttiin kannattaa ennemmin ottaa joku rehellinen toimija, joka ei spämmää keskustelupalstoja. Ei myöskään sillä toisella tutulla keinolla eli kirjoittamalla ylistäviä "asiakaskokemuksia" omasta yrityksestään.Totta. Tänne on turha tulla mainostamaan.
- Anonyymi
Onkohan todellakin niin että lattialämmitys esim pesuhuoneessa keskilämmöllä 22 vie sähköä 30 w/m2?
- Anonyymi
Ihan mahdoton sanoa noilla lähtötiedoilla. Jos KPH ei ole ulkoseinällä ja muukin asunto lämmitetty asteeseen, niin kulutus voi olla aika olematonta. Tosin lattiakin on sitten kylmän tuntuinen.
Toinen ääripää on sitten joku koneellisella poistolla varustettu kerrostalo-asunto, jonka ainoa korvausilmaventtiili on saunassa. Kylmää ilmaa sisään -> tila voi olla viileä, vaikka 100 W/m² lattialämmitys paahtaa koko ajan täysillä.
- Anonyymi
Kylpyhuoneen lattialämmityksessä kannattaa huomioida, että mitä enemmän lattialle jää suihkun/pesun jälkeen vettä, sitä enemmän lattialämmitys kuluttaa sähköä. Veden haihdutus nimittäin vaatii energiaa.
Kannattaa lanat vedet pois lattialta!- Anonyymi
Se on älykäs lattialämmitys, kun tietää miten paljon vettä lattialla.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Se on älykäs lattialämmitys, kun tietää miten paljon vettä lattialla.
Sitä sanotaankin fysiikan laiksi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sitä sanotaankin fysiikan laiksi.
Juu, fysiikan lait menee monella yli hilseen.
Mutta väännetään nyt sitten noille rautalangasta: veden haihdutus (höyryksi) imee sähkövastuksen tuottamaa lämpöä ja lattian lämpö ei saavuta termostaatin ylärajaa niin kauan kuin lattialle on vettä. Eli termostaatti pätkii vähemmän => sähköä kuluu enemmän samalla lämpötila-asetuksella kuin kuivalla lattialla.
Sama ilmiö (fysiikan laki) kuin juomien jäähdytys kesällä märällä pyyhkeellä: veden haihdutus viilentää = imee lämpöä.
- Anonyymi
Se on 50 € kuukaudessa luxusta että voit käydä kusella lämpimässä ...
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ja taas ammuttu kokkolassa
Kokkolaisilta pitäisi kerätä pois kaikki ampumaset, keittiöveitset ja kaikki mikä vähänkään paukku ja on terävä.585575- 974563
Helena Koivu on äiti
Mitä hyötyä on Mikko Koivulla kohdella LASTENSA äitiä huonosti . Vie lapset tutuista ympyröistä pois . Lasten kodista.3772708Ovatko naiset lopettaneet sen vähäisenkin vaivannäön Tinderissa?
Meinaan vaan profiileja selatessa nykyään valtaosalla ei ole minkäänlaista kirjoitettua tekstiä siellä. Juuri ja juuri s791242Suomi vietiin Natoon väärin perustein. Viides artikla on hölynpölyä. Yksin jäämme.
Kuka vielä uskoo, että viides artikla takaa Suomelle avun, jos Suomeen hyökätään. Liikuttavasti täällä on uskottu ja ved3341072- 63897
- 28863
Sydämeni on sinun luona
Koko ajan. Oli ympärilläni ketä oli niin sinä olet vain ajatuksissa ja tunteissa. En halua muiden kosketusta kuin sinun46846Trump ja Venäjä
Huomasitteko muuten... Käytännössä ainoat valtiot, joille Trump EI eilen asettanut typeriä tariffejaan, olivat Venäjä ja106827Jatkuva stressitila
On sinun vuoksesi kun en tiedä missä mennään mutta tunteeni tiedän ainoastaan52799