Hei! Olisi mukava kuulla kohtalotovereiden kokemuksia aivovammasta ja miten sen kanssa pärjää arjen kiireissä.
Itsellä tapaturmassa murtui kallonpohja, hajuaisti lähti sekä tuli aivovamma. Tapaturmasta on nyt 3vuotta. Aivovamma ei muuten häiritse elämää paitsi että nykyään on itkuherkempi ja väsyy helpommin, pitää osaa tasapainottaa arki sekä tarvitsemansa lepo. Joskus väsymys menee överiksi ja sellasina aikoina tulee helposti paniikkikohtauksia. Palautuaakseen väsymyksestä ainoastaan kunnon yöunet eivät riitä vaan muutaman päivän sairasloma on melkein pakollinen ottaa. Aivovammasta puhuminen "normaaleiden" ihmisten kanssa on vaikeaa, tuntuu jotenkin typerältä ja samaistuminen on vaikeaa.
Onko kellään muulla tämmöistä?
Aivovamman kanssa eläminen
3
2317
Vastaukset
- Prinsessan10
Hei, minullakin todettu vakava-aivovamma (asteikolla 13-14).
Saan kohta opinnot valmiiksi ja olen työelämässä. Mutta ymmärrän
täysin mistä puhut, päivät ovat pitkiä ja väsymys välillä sietämätön..
kipujakin on jonkun verran. Minulla pätkii myös erityisesti muisti
ja keskittyminen. Onneksi sitä ei kuitenkaan ulospäin näe :)
ja monet kuvitteleenkin minun palauttuneen 100% onnettomuuden jälkeen, mutta
siitä toivosta olen jo itse luopunut... epilepsiakin tuli aivovamman seurauksena. joten
aika paljon elämäå muuttuu...- Uhri neurolla
Olin onnettomuudessa muutamia vuosia sitten ja sain siitä erilaisia vammoja,kuten nilkan ja ranteen murtuman,tärykalvon repeämän,tilapäisen kuulonaleneman,näkökenttäpuutokset,kuivasilmäisyyden.huonomman näön,silmä,korva,niska ja pään särkyä/kipuja,
jotka vaihtelevat pienistä helvetillisiin ja kaiken kukkuraksi työ muisti ongelmat,väsymys,uupumis,hikoilu,keskittymis,ärsyyntymis ja nyt myöhemmin otetuissa kaularangan kuvissa
c3-4 nikamissa,selkäytimen ahtauma ja oikeanpuolen juurikanavassa ahtauma ym.
Mutta Kelalle ei riitä sairaspäivärahaan tai työkyvyttömyys eläkkeelle pääsyyn.Eikä vakuutusyhtiö maksa penniäkään koska nämä eivät johdu onnettomuudesta!
Yks lääkäri antoi invaliditeetitksi 50,joka tiettävästi vastaa haittaluokitusta 10,joka tuntuu minusta alhaiselta.
- Aivovamma16
2001 olin auto-onnettomuures ja siitä erittäin vakava aivovamma asteikolla 16.Opiskelin 05-08 vuonna itseni kokiksi.2009 vuonna alotin tk:ssa työn joka on vaa 5 tuntii päiväs ja oon siielä nykyäänki.Mun ennuste oli sairaalasta että en puhu,kävele tai muutenkaa pääse sängystä ikää ylös.Paskat lääkäreistä,oon asunu yli 10 vuotta ilman kenenkää apua.Ei musta ees huomaa mitään vammaa muutaku kävelystä,onnettomuures oikea puooli lantiosta sirpaleiksi ja halvaannuin oikialta puolelta eli pieni linkutus on oikialla puolella.Kova tahto vaa nii kyllä sitä jaksaa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?
Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta802005Tietysti jokainen ansaitsee
Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt181753- 161624
50+ naiset kyl
Lemottaa sillille mut myös niitte kaka lemottaa pahlle ku kävin naiste veskis nuuhiin211420Jotain puuttuu
Kun en sinua näe. Et ehkä arvaisi, mutta olen arka kuin alaston koivu lehtiä vailla, talven jäljiltä, kun ajattelen sinu601327hieman diabetes...
Kävin eilen kaverin kanssa keskusapteekissa kun on muutama kuukausi sitten tullut suomesta ja oli diabetes insuliinit lo131285Välitän sinusta mies
Kaikki mitä yritin kertoa tänään ei mennyt ihan putkeen..Joka jäi jälkeenpäin ajateltuna suoraan sanottuna harmittaa aiv61282En voi sille mitään
Tulen niin pahalle tuulelle tästä paikasta nykyisin. Nähnyt ja lukenut jo kaiken ja teidän juttu on samaa illasta toisee121264Miten joku voi käyttää koko elämänsä
siihen että nostelee täällä vanhoja ketjuja ja troIIaa niihin jotain linkkiä mitä kukaan ei avaa? Ihmisellä ei ole mitää101221Annetaanko olla vaan
Siinä se, tavallaan kysymys ja toteamuskin. Niin turhaa, niin rikkovaa. On niin äärettömän tärkeä, ja rakas olo.. N291201