Uudet avaukset kirvoittivat minut pohtimaan mennyttä ja tulevaa aikaa.
Olen hyvästikin sitä mieltä, että mennyt liittyy aina tulevaan, koska mennyt aika on koulinut meitä ja sen kautta suhtautumista uuteen ja tulevaan.
Paljon on jäänyt taakse ja paljon siitä taakse jääneestä on kasvanut uutta esim. lapset ja lapsenlapset. Lapsenlapsissani näen omat lapseni, samoja eleitä ja ilmeitä on antoisaa katsella.
Onko sinulla menneisyydessä asioita jotka putkahtavat mieleen vaikka et niitä haluaisi lainkaan muistaa tai onko selkeästi joku menneisyyden trauma joka estää tulevaisuuden suunnittelemista johonkin tiettyyn suuntaan?
Itse en yrittäjyyttä vaihda, mutta enää en halua vastuulleni henkilökuntaa, vaan tulevaisuudessa apuvoimana tulee olemaan vain yhteistyökumppaneita.
Roikutko menneessä vai katsotko tulevaisuuteen?
40
471
Vastaukset
voi muuttaa parhaiten, kun hyväksyy ja ymmärtää jo tapahtuneet kokemukset. Näin nähdäkseni kykenee myös vaikuttamaan tulevaan. Omin ajatuksin , tuntein ja asenteiden kera rakennamme elämäämme. Toki on myös asioita, joita emme pysty muuttamaan, mutta aika paljonkin, jos haluaa.
ilman ymmärtämistä tai hyväksyntää ei pysty unohtamaan, vaan vanhat asiat saattaa kummitella mielessä. Vanhojen muistojen pintaantulon voi hyvinkin aiheuttaa joku tapahtuma tai henkilö, ja taas saattaa joutua asioita kertailemaan vaikka haluaisi jättää ne kokonaan taakseen.
Tulevaan vaikuttamisessa uskon asenteen olevan sen ykkösen, negatiivisuudella ei kovin pitkälle pötkitä jos itselleen hyvää tulevaisuutta tavoittelee.
- Meriläinen
Ei aiika meeennnyyt koooskaaaan palaaa! (laulaen)))
Enkä kyllä sitä kaipaakaan.
Menneisyyden kanssa olen sinut, hyvien sekä huonompien asioiden kanssa.
Tosin olen aikoinani kovastikin työskennellyt sen eteen.
Tulevaisuuteen liittyy haaveita ja toiveita.
Ja tämä hetki menee aikaa kulutellen. Usein mietin että tärkeintä on tajuta tämän hetken hyvät asiat koska niitä on todella paljon.
Kaikki on hyvin tässä ja nyt.jonkun kirjoittavan "Kaikki on hyvin tässä ja nyt", sillä tuntuu että ihmiset valittavat jatkuvasti mitä olemattomammista (kauhee sanahirviö, meniköhän oikein) asioista.
Ajan kouluttamana olen tainnut itsekin oppia elämään tässä hetkessä ja arvostamaan tätä hetkeä, sillä eilinen on mennyttä ja huomisestahan ei tiedä kukaan.
...ja ruuti on kuivaa. Eikun kohti ääretöntä ja sen yli Ü
joku luuranko toisinaan vilahtaa, mutta näin vanhemmiten aina vain harvemmin ja harvemmin. Omassa menneisyydessäni ainakin on tapahtunut niin monenlaisia elämänkäänteitä ettei niiden yli ihan noin vain pysty kävelemään. Hirmuisen paljon hyvääkin, mitä ei edes halua unohtaa.
Kuitenkin elän kaikkein eniten tätäpäivää ja yrittäjänä tulevia kuvioitakin on suunniteltava vähän pidemmälle kuin huomiseen.
Lastenlasten kasvamista on ihana seurata, onnekseni meillä on erittäin hyvät välit kaikkien lähisukulaisten kanssa ja omat lapset asuvat muutamien kymmenien kilometrien säteellä niin saa olla usein lastenlasten arjessakin mukana.:)joskus sun mielipiteitä lukiessa tulee ihan semmonen fiilis et kirjotinks mä ton, no onneks ei kuitenkaan aina ;)
Minä olen aina ollut taaksepäin katsoja ja yrittänyt oppia tekemistäni virheistä. Vaikkakin kaikki tuntuu turhalta, kun tilanteet ei kuitankaan uusiudu tulevassa elämässä. Mutta toivossa on hyvä elää ja uskoa että vielä joku kerta menee paremmin.
Kliseistä tai ei, - mutta päivääkään en vaihtaisi pois..muutaman yön kylläkin.joissain asioissa lyötyä päätä seinään useampaan kertaan oppimatta mitään edellisestä kerrasta, vaan iän myötä taitaa sekin olla aika hyvin korjaantunut. Eihän tilanteet oikein voi uusiutua samoina, ainakaan jos toiset osapuolet ovat muuttuneet/vaihtuneet, mehän voimme jokainen vastata vain omista tekemisistämme.
- Sivustaseuraaja
Mietin vain, että mikä niissä öissä oli vikana... huono valinta vai...?
Muista, että mikä ei tapa, se vahvistaa ;D ...ja ne huonot valinnat loppujen lopuksi
peilaavat vain sitä rajapintaa, missä haluat meloa.. ;D Sivustaseuraaja kirjoitti:
Mietin vain, että mikä niissä öissä oli vikana... huono valinta vai...?
Muista, että mikä ei tapa, se vahvistaa ;D ...ja ne huonot valinnat loppujen lopuksi
peilaavat vain sitä rajapintaa, missä haluat meloa.. ;DHuono valintako..ei suinkaan, vaan syy oli minussa itsessäni. Joskus sitä vain ajelehtii ajatuksissaan takaisin niihin hienoihin hetkiin jotka saivat minut tuntemaan jotakin. Ei niitä silloin arvostanut, ei osannut. Mutta nyt aikojen vieriessä, kun ajatuskin haparoiden lentää taaksepäin tulee mieleen että ehkäpä olisikin pitänyt jäädä. Olisko kaikki nyt toisin, kenties paljon paremmin.
Muistan halvan mustaherukkaviinin ja kuinka se sai huulet liimautumaan yhteen. Muistan kuinka kävelimme yhdessä läpi korttelin kohden hänen asuntoa, ja senkin mille silloin nauroimme. Muistan vielä hänen yksiönsä tapettikuviot ja senkin kuinka vuoteen lakanat kahisivat.
Muistan vielä kuinka hän aamuyön tunteina hengitti rauhallisesti uneen vaipuneena.
Tälläinen muistelu on yksinäistä puuhaa.- vän-ninna
Waffe kirjoitti:
Huono valintako..ei suinkaan, vaan syy oli minussa itsessäni. Joskus sitä vain ajelehtii ajatuksissaan takaisin niihin hienoihin hetkiin jotka saivat minut tuntemaan jotakin. Ei niitä silloin arvostanut, ei osannut. Mutta nyt aikojen vieriessä, kun ajatuskin haparoiden lentää taaksepäin tulee mieleen että ehkäpä olisikin pitänyt jäädä. Olisko kaikki nyt toisin, kenties paljon paremmin.
Muistan halvan mustaherukkaviinin ja kuinka se sai huulet liimautumaan yhteen. Muistan kuinka kävelimme yhdessä läpi korttelin kohden hänen asuntoa, ja senkin mille silloin nauroimme. Muistan vielä hänen yksiönsä tapettikuviot ja senkin kuinka vuoteen lakanat kahisivat.
Muistan vielä kuinka hän aamuyön tunteina hengitti rauhallisesti uneen vaipuneena.
Tälläinen muistelu on yksinäistä puuhaa.Eläydyin täysin, kiva kun jaoit tuon muiston.
Onhan sanottu ettemme muista elämästämme päiviä vaan hetkiä. Noin. Itsellä myös joitakin vastaavia. Niitä kannattaa vaalia. - JokuJossakin...
Waffe kirjoitti:
Huono valintako..ei suinkaan, vaan syy oli minussa itsessäni. Joskus sitä vain ajelehtii ajatuksissaan takaisin niihin hienoihin hetkiin jotka saivat minut tuntemaan jotakin. Ei niitä silloin arvostanut, ei osannut. Mutta nyt aikojen vieriessä, kun ajatuskin haparoiden lentää taaksepäin tulee mieleen että ehkäpä olisikin pitänyt jäädä. Olisko kaikki nyt toisin, kenties paljon paremmin.
Muistan halvan mustaherukkaviinin ja kuinka se sai huulet liimautumaan yhteen. Muistan kuinka kävelimme yhdessä läpi korttelin kohden hänen asuntoa, ja senkin mille silloin nauroimme. Muistan vielä hänen yksiönsä tapettikuviot ja senkin kuinka vuoteen lakanat kahisivat.
Muistan vielä kuinka hän aamuyön tunteina hengitti rauhallisesti uneen vaipuneena.
Tälläinen muistelu on yksinäistä puuhaa....ne muistot, onneksi niillä on paikkansa ajatuksissani. Kun joskus aamuyön tunteina herään enkä enää saa unta, silloin tulevat muistot; joskus ne satuttavat, joskus ne saavat hymyilemään yön pimeydessä. Yhtäkaikki, loppujen lopuksi, en tiedä, olinko tosissani rakastunut, vai ainoastaan rakastunut rakkauteen? Kuitenkin, se rakkaus on kaunein, joka ei koskaan kunnolla päässyt alkamaan, sillä se jättää ajatuksille mahdollisuuden luoda siitä jalokivi jonnekin sydämen kätköihin lämmittämään valvottuja aamuöitä...
- Synnove-vainaa
En tarraudu menneisyyteen, mutta muistan paljon. Vieköön vouti omaisuuteni ja piru terveyteni mutta jääköön muisti niin hyvässä kuin huonossa.
jos on masokisti luonteeltaan, armahtaisit nyt kuitenkin hieman itseäsi niiden huonojen osalta.
- Synnove-vainaa
BonnieBonBon kirjoitti:
jos on masokisti luonteeltaan, armahtaisit nyt kuitenkin hieman itseäsi niiden huonojen osalta.
Voi rakas BonnieBonBon. Mikä saa sinut ajattelemaan, että olisin takertunut huonoihin muistoihini saati pahoillani niistä? Ne ovat vain muistoja ja niitäkin on kiva muistella sekä kirjoitella tänne. Kaikista muistoista voi puhua. Tunteet niistä ovat haalistuneet kauan sitten.
Synnove-vainaa kirjoitti:
Voi rakas BonnieBonBon. Mikä saa sinut ajattelemaan, että olisin takertunut huonoihin muistoihini saati pahoillani niistä? Ne ovat vain muistoja ja niitäkin on kiva muistella sekä kirjoitella tänne. Kaikista muistoista voi puhua. Tunteet niistä ovat haalistuneet kauan sitten.
sinun niihin mitenkään takertuneen, itse en vaan halua muistella esimerkiksi hetkiä jolloin olen ollut hengenvaarassa, sillä olen itseni armahtanut huonoilta muistoilta. Ajatukseni juoksi kanssasi eri latuja, muistele vaan vaikka kuinka huonoja.
- Synnove-vainaa
BonnieBonBon kirjoitti:
sinun niihin mitenkään takertuneen, itse en vaan halua muistella esimerkiksi hetkiä jolloin olen ollut hengenvaarassa, sillä olen itseni armahtanut huonoilta muistoilta. Ajatukseni juoksi kanssasi eri latuja, muistele vaan vaikka kuinka huonoja.
Juu. Niin teenkin välillä ja joskus jopa ääneen. Siis tarkoitan tietenkin pikkuisia palsta-asioita, jotka harmittivat joskus kovinkin. Nyt kun toit aidon elämän sekä hengenvaaran esille, en milloinkaan unohda sitä kun taannoin putosin portaa alas pää edellä onnistuen kuitenkin vain katkaisemaan toisen käteni. Toinen selvisi venähdyksellä. Pikkasen meni myös naama ruvelle mutta mitäs niistä. Enpä kiipeä sen muiston myötä yli 50 senttiä korkeammalle.
Sarjassamme "minä palsta-asioista puhelen ja sinä livestä" lipesimme eri poluille. Synnove-vainaa kirjoitti:
Juu. Niin teenkin välillä ja joskus jopa ääneen. Siis tarkoitan tietenkin pikkuisia palsta-asioita, jotka harmittivat joskus kovinkin. Nyt kun toit aidon elämän sekä hengenvaaran esille, en milloinkaan unohda sitä kun taannoin putosin portaa alas pää edellä onnistuen kuitenkin vain katkaisemaan toisen käteni. Toinen selvisi venähdyksellä. Pikkasen meni myös naama ruvelle mutta mitäs niistä. Enpä kiipeä sen muiston myötä yli 50 senttiä korkeammalle.
Sarjassamme "minä palsta-asioista puhelen ja sinä livestä" lipesimme eri poluille.käsittelee live asioita, sillä oletin osallistujien niitä tarkoittavan. Tuttua on rapuissa kaatuminen, 8 kk sairaslomaa, olkapään leikkaus ja kädenkäytön uudelleen opettelu, se on kuitenkin ihan opettavainen muisto, osaan olla hyvinkin varovanen portaissa.
- Synnove-vainaa
BonnieBonBon kirjoitti:
käsittelee live asioita, sillä oletin osallistujien niitä tarkoittavan. Tuttua on rapuissa kaatuminen, 8 kk sairaslomaa, olkapään leikkaus ja kädenkäytön uudelleen opettelu, se on kuitenkin ihan opettavainen muisto, osaan olla hyvinkin varovanen portaissa.
Auts. Minä tunnetusti hyvin epä-empaattisena vielä vähemmän ihmisläheisenä ynnä itteäni täynnä olevana en koskaan ajattele inhimillisesti palstakirjoittajia, vaan luen vain kirjoituksia kirjoituksina ja kohtapuoliin lopetan tämänkin selittämisen olematta olemasta edes hetken inhimillinen.....niin sanon, jotta voi h-tti. Jopa kävi kansalaisella pahasti. Enempää empatiaa ei tipu.
- Meriläinen
Jotenkin tähän ketjuun sopiva kappale Hanna Ekolalta:
http://www.youtube.com/watch?v=EWZTCy4wjjs&feature=relatedHanna Ekola on mun inhokki, jääny vissiin jotkut traumat sen villihevosista. Kuuntelin kuitenkin ja sanat oli elämästä :)
- huomioija.
alempana ainakin on näkösällä aloitus/kirjoittaja joka roikkuu menneessä :) kovasti näkyy mieli tekevän, saada entisenlainen vääntö takas palstalle. hyvät pahat ja rumat vääntö alkakoon tällä erää ilman mua
- Synnove-vainaa
Terve siv vaa. Kaikilla on oikeus muistella ja ihan mitä vaan.
- huomioija.
Synnove-vainaa kirjoitti:
Terve siv vaa. Kaikilla on oikeus muistella ja ihan mitä vaan.
sullekin. ilmeisesti joku muukin piti tuota aloitusta provona, kun se katos yhtäkkiä kuin pieru saharaan? sekoitin ilmeisesti käsitteet "menneessä roikkuminen" ja "muistelu", hyvä minä :((
- Synnove-vainaa
huomioija. kirjoitti:
sullekin. ilmeisesti joku muukin piti tuota aloitusta provona, kun se katos yhtäkkiä kuin pieru saharaan? sekoitin ilmeisesti käsitteet "menneessä roikkuminen" ja "muistelu", hyvä minä :((
Juupa juu. Näin mentiin takaisin jotta pompsahti. Tämä tästä ja se siitä.
Mitähän tänään tekisi iltapalaksi? Tai voisihan sitä katso telkkariakin. Eipä tässä muuta kuin, jumppa alkaa taas ja autossa ei kummempia vikoja. Polkupyörä varastettiin naapurilta, mutta sai sen takaisin. Ja Lidlin kauraryynit ovat hyviä.
niitä asioita on menneisyydessä,jotka putkahtaa aina välillä mieleen.Ne asiat tulee aina vain eteen,vaikka kuinka haluaisi unohtaa..
Sen verran raotan,että liittyy vanhempieni salailuihin ja jotka sitten tulivat esiin,kun toinen poistui täältä..Tiedä jääkö tuo asia pois koskaan elämästäni,mutta näillä eväillä on vain jatkettava..
On se kumma toi ihmismieli...Vaikka kuinka yrittää työntää jotain taka-alalle,niin eihän se perhana sinne jää..kun muiden tekemiset tai tekemättä jättämiset saattavat vaikuttaa asianosattomien elämään joskus hyvinkin pitkävaikutteisesti.
Auttaisiko jos pystyisit ajattelemaan tapahtumat ja salaamiset heidän heikkouksikseen joilla ei ollut mitään tarkoitusta satuttaa sinua.BonnieBonBon kirjoitti:
kun muiden tekemiset tai tekemättä jättämiset saattavat vaikuttaa asianosattomien elämään joskus hyvinkin pitkävaikutteisesti.
Auttaisiko jos pystyisit ajattelemaan tapahtumat ja salaamiset heidän heikkouksikseen joilla ei ollut mitään tarkoitusta satuttaa sinua.niin olen ajatellut asioita vaikka miten..Kai tän on tarkoitus olla minun elämäni riippa..Onneksi olen aikas vahva pimu..:)))
mii-su kirjoitti:
niin olen ajatellut asioita vaikka miten..Kai tän on tarkoitus olla minun elämäni riippa..Onneksi olen aikas vahva pimu..:)))
pohjolan naiset ollaan kovasta puusta veistettyjä :)
- Adria
-Paljon on jäänyt taakse ja paljon siitä taakse jääneestä on kasvanut uutta esim. lapset ja lapsenlapset. Lapsenlapsissani näen omat lapseni, samoja eleitä ja ilmeitä on antoisaa katsella.
-Onko sinulla menneisyydessä asioita jotka putkahtavat mieleen vaikka et niitä haluaisi lainkaan muistaa tai onko selkeästi joku menneisyyden trauma joka estää tulevaisuuden suunnittelemista johonkin tiettyyn suuntaan?
Noille edellä kirjoittamillesi en löytänyt yhteistä ja johdonmukaista alustaa kommentilleni, mutta ei se mitään.
Vanhemmiltani peritty omakotitalo ja sen miljöö kaikkine kamoineen tuo lähimenneisyyden henkilöineen aina kirkkaasti aina mieleen. Traumoista en itse tiedä, ehkä joku valistuneempi.painat tota vastaa kohtaa niin saat uuden alusta, eivät varmaan lopu ihan heti kesken ;)
Mä oon joutunu ite kaikki hankkiin, jaettuja perintöjä ei ole ollut avittamassa. Maallista omaisuutta pitää nykyään paljon vähemmän onnellisuuden mittarina kuin joskus menneinä aikona kun sitä piti tahkota oikein urakalla.- Adria
BonnieBonBon kirjoitti:
painat tota vastaa kohtaa niin saat uuden alusta, eivät varmaan lopu ihan heti kesken ;)
Mä oon joutunu ite kaikki hankkiin, jaettuja perintöjä ei ole ollut avittamassa. Maallista omaisuutta pitää nykyään paljon vähemmän onnellisuuden mittarina kuin joskus menneinä aikona kun sitä piti tahkota oikein urakalla.Miksi näit materian oleellisimpana kommentissasi.
ryhtyä erittelemään miksi näen jotain mitä on kirjoitettu, jokaisen silmät näkee omalla tavallaan.
"Vanhemmiltani peritty omakotitalo ja sen miljöö kaikkine kamoineen tuo lähimenneisyyden henkilöineen aina kirkkaasti aina mieleen. Traumoista en itse tiedä, ehkä joku valistuneempi. "
Kerroin ettei mulle oo tupsahtanut jaettua perintöä, se tarkoittaa että isien/äitien/mummojen/pappojen muistot on mielessä eikä materiassa ja kun itselläkin kiinnostus tän enempään hankkimiseen on jäänyt muiden arvojen varjoon, niin ehkä ei tulevillekaan sukupolville jää hoivakulujen jälkeen materiaa mistä meikäläistä muistaa. Oma toivomukseni onkin että olisin osannut elämäni varrella kartuttaa jälkipolveni aineetonta muistovarastoa.
- p.z
Tänään onkin ollu semmonen siivousprojekti päällänsä, että heitin kaks jätesäkillistä kamaa roskiin. Hommaa jää vielä huomiseksikin. Nää kamat on lähinnä semmosia, mitkä on sullottu laatikoihin ja kaappeihin jemmaan. Eilen alottelin jo vähän ja aamulla jatkoin. Että semmosta mennyttä ja katse tulevaisuutta kohti tyhjin laatikoin. :P
- Puhurix
Miten juuri tänään täällä yksikseni olenkin miettinyt, miten elämä on kolhinut ja tässä vaan ollaan ja porskutellaan vaikka haavoja nuollen. Onneksi ei nuorena tiedä, mitä kaikkea elämä tuokaan tullessaan. Ja yrittäjänä taidan minäkin pysyä.
voisi tulevaan nähdä, niin voisi jäädä moni juttu tekemättä. Kyllä se niin on ettei me oltais meitä ellei oltais koettu menneisyyden iloja/mokia/murheita, eri asia on sitten olemmeko tyytyväisiä siihen mitä meistä on matkallamme muovaantunut.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
S-kauppa nosti hintoja, K-kauppa laski
Elintarvikkeiden arvonlisävero laski vuodenvaihteessa 13,5 prosenttiin. S-kauppa siirsi alennuksen suoraan katteisiin pi675927Vilma Nissinen pyytää anteeksi rasistisia lausuntojaan
Nöyrtyi kuten persut yleensäkin. On kyllä noloa tuollainen vätystely, kun ei ole miestä seisoa omien lausuntojensa takan3495749Hiihtäjä Vilma Nissisen kommentit aiheutti paniikkia
ja hernettä vedettiin nenään. Nissinen kertoi torstaina haastattelussa, kun häneltä kysyttiin, että tykkääkö hän hiihtä934731Huuto yltyy persujen piirissä Venezuelan johdosta.
Kohta kakofonia yltyy kun persut tajuavat mitä Venezuelassa tapahtui. Von den Leydenki jo kipuilee kuten persut EU:ssa y122235Ikävä uutinen uudesta Unelmia Italiassa kaudesta - Iso pettymys tv-katsojille!
Unelmia Italiassa -sarja kertoo Ellen Jokikunnaksen perheen elämästä Suomessa ja Italiassa. Nyt Ellen on kertonut tuleva182048Nyt ottaa persua pattiin: sähköauto joulukuun myydyin
🤣 prööt prööt pakoputkellaan pörisevää persua ottaa nyt saamaristi pattiin, kun paristoilla kulkeva sähköauto on noussu521952Ovatko Perussuomalaiset kommunisteja?
Toiset sanovat että ovat, toiset sanovat että eivät. Ainakin heillä on paljon sen aatteen piirteitä, koska haluavat kont431870Martina vuokraa yksiötä
Nyt on tarkka'ampujan yksiö vuokrattavana 800 e. Toivottavasti löytyy hyvä asukas.2511211Jokaisella tytöllä on supervoimansa
Millaisia ajatuksia artikkeli herättää? Mainos: Dove | ”Itsetuntoni oli ihan romuttunut” – Peppina Rosén haastaa tavan2031114Voi kauhiaa: keikkapaikat keikahtavat juopottelun puutteessa!
Vai ei tule rahaa artistille viinanmyynnin vähennyttyä. Missähän muualla kannattavuus korreloi myrkyn imemismäärän ka641061