MITÄ

Täällä on ollut useita ketjuja, joissa kommentoidaan, kun, useinmiten mummot (entäs paapat?) eivät ole halukkaita hoitamaan lastenlapsiaan. Kait se on vain niin, että he haluavat elää omaa elämäänsä? Vaikea sitä on ihmistä alkaa "aivopesemään", vaikka se onkin todella surullista, että niin useat mummot/vaarit eivät osallistu lapsenlapsien elämään juuri kuinkaan.

Näihin kysymyksiin luulisi saavan vastauksia, jos ja kun keskustellaan näiden isovanhempien kanssa. Kannattaa jutella asioista, ja kysyä suoraan, että miksi lapsenlapset ovat ikäänkuin sivullisia mummojen, tai paappojen elämässä?
Itse olen kolmen lapsen mummo. Olen hoitanut lapsenlapsiani niin sadat kerrat, miltei aina on apua annettu, kun sitä on pyydetty. Yökylässäkin ovat silloin, kun näin sovitaan. Toisinpäin se onkin sitten vähän niin ja näin? Harvoin kun olen jotain pikkuasiaa pyytänyt, niin se onkin autuaasti "unohdettu", ja se joskus pistää vihaksi.
Itse olen ollut vuosia sairauslomalla. Sairaita omaisia on (jotka pyytävät apuani monta kertaa viikossa) neljä, ja vielä oma kotona asuva (3 tervettä ovat myös aikuisia) aikuinen lapseni on vammainen. Nyt olen alkanut vähän hellittämään näissä hoitojutuissa- kun ei tahdo aina jaksaa.
Lapset kasvavat nopeasti, ja ennenkuin huomaakaan, ovat jo toisella kymmenellä, ja menevät silloin jo omia menojaan. He tarvitsevat elämäänsä myös mummot ja paapat. Surullista, kun liian monet isovanhemmat eivät osaa heille antaa aikaa, ja nauttia omista lapsenlapsistaan.

Kiva tietää että tässä maailmassa on myös samassa tilanteessa olevia ihmisiä. Itsellänikin on kavereita jotka vievät usein mummolaan hoitoon lapsensa. Mekin olemme tehneet iltaisin yhdessä asioita ja nautimme toistemme seurasta. Emme kaipaa sinänsä olla pitkiä aikoja ilman lasta vaikka olisihan se mukava olla vaikka edes yhden päivän jossain muualla. Tosin ikävä se varmasti iskisi :) Olen itsekin ajatellut että kun olen joskus mummo ni haluan kyllä olla mummo joka nauttii lapsenlapsistaa ja rakastaa heitä koko sydämellään:)

Deliax kirjoitti:

Täällä on ollut useita ketjuja, joissa kommentoidaan, kun, useinmiten mummot (entäs paapat?) eivät ole halukkaita hoitamaan lastenlapsiaan. Kait se on vain niin, että he haluavat elää omaa elämäänsä? Vaikea sitä on ihmistä alkaa "aivopesemään", vaikka se onkin todella surullista, että niin useat mummot/vaarit eivät osallistu lapsenlapsien elämään juuri kuinkaan.

Näihin kysymyksiin luulisi saavan vastauksia, jos ja kun keskustellaan näiden isovanhempien kanssa. Kannattaa jutella asioista, ja kysyä suoraan, että miksi lapsenlapset ovat ikäänkuin sivullisia mummojen, tai paappojen elämässä?
Itse olen kolmen lapsen mummo. Olen hoitanut lapsenlapsiani niin sadat kerrat, miltei aina on apua annettu, kun sitä on pyydetty. Yökylässäkin ovat silloin, kun näin sovitaan. Toisinpäin se onkin sitten vähän niin ja näin? Harvoin kun olen jotain pikkuasiaa pyytänyt, niin se onkin autuaasti "unohdettu", ja se joskus pistää vihaksi.
Itse olen ollut vuosia sairauslomalla. Sairaita omaisia on (jotka pyytävät apuani monta kertaa viikossa) neljä, ja vielä oma kotona asuva (3 tervettä ovat myös aikuisia) aikuinen lapseni on vammainen. Nyt olen alkanut vähän hellittämään näissä hoitojutuissa- kun ei tahdo aina jaksaa.
Lapset kasvavat nopeasti, ja ennenkuin huomaakaan, ovat jo toisella kymmenellä, ja menevät silloin jo omia menojaan. He tarvitsevat elämäänsä myös mummot ja paapat. Surullista, kun liian monet isovanhemmat eivät osaa heille antaa aikaa, ja nauttia omista lapsenlapsistaan.

Lue lisää

Mutta ei vain oman lapsen kanssa, myös sisskot ja tuttavat pyytävät palveluksia, vasta palvelua ei saa edes pyytämällä.

kun lapsia tulee, eivät vanhemmat ole enää koskaan ihan oikeasti kahden, paitsi sitten taas, kun lapset ovat lähteneet kotoa. Sen sijaan he saavat parikymmentä nopeasti ohikiitävää vuotta olla koko perhe yhdessä. Ne ovat ne elämän parhaat vuodet.

kyllä niitä mummoja ja pappoja on erilaisia.lasten yökyläilyistä isovanhempien luona sen verran et olisihan se myös lomaa ja erilaista lapsillekin,ei ainoastaan vanhemmille.kyllä lapsillekin tekee maisemanvaihdos välillä hyvää.itse olen kotiäiti 24/7 ja tarvitsen myös välillä omaa aikaa,kortilla se vain on nykyään.ja älkää vain vastatko et mitä teit lapsia jos et itse hoida.mutta missä on kotiäitien lomat,kuuluvathan ne myös "oikeassa" töissä käyville.ja "töistä" kotiäitiyskin mielestäni käy.tarvitsee pää välillä"nollausta"lapsista,jaksaa sitten taas.ps:hoidan itse lapseni,meillä ei mummot auttele,valitettavasti.ja"nollauksella"en tarkoita viinaa itseni kohdalla vaan kaupoissa käyntiä yksin,kampaamossa käyntiä

"Miksi pienen puolitoistavuotiaan pitäisi ollla missään yöhoidossa? Oma esikoiseni oli yli kaksivuotias ennen kuin hän oli ensimmäistä kertaa mummolassa yökylässä."

Sinun elämäsi on sinun elämäsi ja muiden elämä on muiden elämä. Miksi kummassa kaikkien pitäisi tehdä asiat sinun tavallasi?
Aina kun tällä palstalla on keskustelua lapsenlapsien yökyläilystä, nousee näitä äitejä ja isoäitejä, jotka ylpeilevät sillä, kuinka ovat itse hoitaneet lapsensa eivätkä piltit ikinä-koskaan-milloinkaan ole missään muualla yötä. Onhan muualle mukulansa yökylään laittaminen huonon äidin merkki, pois se heistä.
Huoh.

mude 2 kirjoitti:

kyllä niitä mummoja ja pappoja on erilaisia.lasten yökyläilyistä isovanhempien luona sen verran et olisihan se myös lomaa ja erilaista lapsillekin,ei ainoastaan vanhemmille.kyllä lapsillekin tekee maisemanvaihdos välillä hyvää.itse olen kotiäiti 24/7 ja tarvitsen myös välillä omaa aikaa,kortilla se vain on nykyään.ja älkää vain vastatko et mitä teit lapsia jos et itse hoida.mutta missä on kotiäitien lomat,kuuluvathan ne myös "oikeassa" töissä käyville.ja "töistä" kotiäitiyskin mielestäni käy.tarvitsee pää välillä"nollausta"lapsista,jaksaa sitten taas.ps:hoidan itse lapseni,meillä ei mummot auttele,valitettavasti.ja"nollauksella"en tarkoita viinaa itseni kohdalla vaan kaupoissa käyntiä yksin,kampaamossa käyntiä

Lue lisää

tai rupea opiskelemaan, jos sinulla ei ole ammattia, ja pane lapsi/lapset päivähoitoon, niin elämääsi tulee sisältöä. Sitten vietät illat ihan mielelläsi lastesi kanssa. Ei kenenkään ole pakko olla kotiäiti 24/7. Vanhempasi ja appivanhempasi ovat omat lapsensa jo hoitaneet. Et voi rasittaa heitä pienten lasten yöhoidolla.

Minulla on juuri samanlainen tytär kuin täällä valittavat äidit. Aina pitäisi saada lapset yöhoitoon. Kuitenkaan hän ei itse käy työssä eikä opiskele, eikä hänellä siis ole mitään oikeaa tarvetta saada lapsiaan hoitoon minnekään. Olen yli 60v, sairas, työssäkäyvä mummi, joka mielellään katsoo lapsenlapsiaan muutaman tunnin päiväsaikaan, mutta en mieluusti ota lapsia yökylään muuta kuin loma-aikoina. Vanhojen työssäkäyvien ihmisten pitää saada levätä viikonloput, jotta jaksavat käydä töissä.

Mummeja monenlais kirjoitti:

"Miksi pienen puolitoistavuotiaan pitäisi ollla missään yöhoidossa? Oma esikoiseni oli yli kaksivuotias ennen kuin hän oli ensimmäistä kertaa mummolassa yökylässä."

Sinun elämäsi on sinun elämäsi ja muiden elämä on muiden elämä. Miksi kummassa kaikkien pitäisi tehdä asiat sinun tavallasi?
Aina kun tällä palstalla on keskustelua lapsenlapsien yökyläilystä, nousee näitä äitejä ja isoäitejä, jotka ylpeilevät sillä, kuinka ovat itse hoitaneet lapsensa eivätkä piltit ikinä-koskaan-milloinkaan ole missään muualla yötä. Onhan muualle mukulansa yökylään laittaminen huonon äidin merkki, pois se heistä.
Huoh.

Lue lisää

"Aina kun tällä palstalla on keskustelua lapsenlapsien yökyläilystä, nousee näitä äitejä ja isoäitejä, jotka ylpeilevät sillä, kuinka ovat itse hoitaneet lapsensa eivätkä piltit ikinä-koskaan-milloinkaan ole missään muualla yötä...."

AiVAN! Tämä yökyläily on tullut vasta viime vuosina muotiin. Itse en omien lapsieni kanssa ollut kuullutkaan, että lapset yöpyisivät toistensa luona tai menisivät isovanhemmille viikonlopuksi, että isi ja äiti saavat omaa aikaa.
Se on ihan totta. Ei niin toimittu.

Omien lapsieni kanssa olin tosi kiikissä. Ikinä en mennyt mihinkään ilman heitä. Mutta ei se ollut minusta ollenkaan kauheata. Heitähän vartenhan äiti olin.
Lapsenlapset ovat olleet yökylässä muutaman kerran. Aina ihan tärkeän syyn vuoksi.

Minusta on outoa, että tämä asia on niin vaikea ymmärtää. Miksi kummassa kaikkien pitäisi nyt ruveta yövyttämään pikkulapsia?

Ikäihminen kirjoitti:

"Aina kun tällä palstalla on keskustelua lapsenlapsien yökyläilystä, nousee näitä äitejä ja isoäitejä, jotka ylpeilevät sillä, kuinka ovat itse hoitaneet lapsensa eivätkä piltit ikinä-koskaan-milloinkaan ole missään muualla yötä...."

AiVAN! Tämä yökyläily on tullut vasta viime vuosina muotiin. Itse en omien lapsieni kanssa ollut kuullutkaan, että lapset yöpyisivät toistensa luona tai menisivät isovanhemmille viikonlopuksi, että isi ja äiti saavat omaa aikaa.
Se on ihan totta. Ei niin toimittu.

Omien lapsieni kanssa olin tosi kiikissä. Ikinä en mennyt mihinkään ilman heitä. Mutta ei se ollut minusta ollenkaan kauheata. Heitähän vartenhan äiti olin.
Lapsenlapset ovat olleet yökylässä muutaman kerran. Aina ihan tärkeän syyn vuoksi.

Minusta on outoa, että tämä asia on niin vaikea ymmärtää. Miksi kummassa kaikkien pitäisi nyt ruveta yövyttämään pikkulapsia?

Lue lisää

Kylässä käytiin päivällä tai illalla, yöt nukuttiin kotona. Isovanhempia autettiin tarpeen ja voimavarojen mukaan. Isovanhempien kyläily oli juhlaa, heitä ei pantu lastenvahdeiksi, vaan passattiin niin hyvin kuin osattiin. Lapset oppivat ihmistavoille eivätkä kiukutelleet tai panneet vastaan isovanhemmilleen. Jäi kauniit muistot.

Ikäihminen kirjoitti:

"Aina kun tällä palstalla on keskustelua lapsenlapsien yökyläilystä, nousee näitä äitejä ja isoäitejä, jotka ylpeilevät sillä, kuinka ovat itse hoitaneet lapsensa eivätkä piltit ikinä-koskaan-milloinkaan ole missään muualla yötä...."

AiVAN! Tämä yökyläily on tullut vasta viime vuosina muotiin. Itse en omien lapsieni kanssa ollut kuullutkaan, että lapset yöpyisivät toistensa luona tai menisivät isovanhemmille viikonlopuksi, että isi ja äiti saavat omaa aikaa.
Se on ihan totta. Ei niin toimittu.

Omien lapsieni kanssa olin tosi kiikissä. Ikinä en mennyt mihinkään ilman heitä. Mutta ei se ollut minusta ollenkaan kauheata. Heitähän vartenhan äiti olin.
Lapsenlapset ovat olleet yökylässä muutaman kerran. Aina ihan tärkeän syyn vuoksi.

Minusta on outoa, että tämä asia on niin vaikea ymmärtää. Miksi kummassa kaikkien pitäisi nyt ruveta yövyttämään pikkulapsia?

Lue lisää

"meillä ei mummot auttele,valitettavasti"tarkoitin sillä sitä että itse olen 70-luvulla syntyneenä saanut olla paljon hoidossa molemmissa mummoloissa.minua säälittää omat lapseni että he eivät saa kokea samaa mummon rakkautta,huolehtimista ja välittämistä kuin itse.minä en voi antaa lapsilleni samaa mitä vanhempi ihminen.onneksi minun omat mummoni(86 v.) ovat lapsilleni mummoja kun nykyajan"nuoret"ja menevät mummot(n.60v.) ovat siihen asiaan liian kiireisiä,koska täytyyhän sitä baariin päästä kerran viikkoon ja kuntosalille.

mude 2 kirjoitti:

"meillä ei mummot auttele,valitettavasti"tarkoitin sillä sitä että itse olen 70-luvulla syntyneenä saanut olla paljon hoidossa molemmissa mummoloissa.minua säälittää omat lapseni että he eivät saa kokea samaa mummon rakkautta,huolehtimista ja välittämistä kuin itse.minä en voi antaa lapsilleni samaa mitä vanhempi ihminen.onneksi minun omat mummoni(86 v.) ovat lapsilleni mummoja kun nykyajan"nuoret"ja menevät mummot(n.60v.) ovat siihen asiaan liian kiireisiä,koska täytyyhän sitä baariin päästä kerran viikkoon ja kuntosalille.

Lue lisää

On se juu kauheaa, mummojen paikka on keinutuolissa sukankudin kädessä sen jälkeen, kun on paistanut kardemummalle tuoksuvat pullat ja pyöräyttänyt lihapyöryköita kultamurusille. Mummojen rakkaus ja huolenpito ei ole päivällä mistään kotoisin, yökylässä viikonloppuna ja mieluummin pitemmällä ajalla sen vasta lapsikulta kokee. Lapsi ei huomaa mitään, jos käy vanhempiensa kanssa kyläilemässä mummolassa. Mummon vieraanvaraisuus ei ole mistään kotoisin, jollei siitä voi nauttia vuorokausikaupalla.

Kunhan arvoisat äidit itse ovat 60-vuotiaita, voivat lukea nämä mielipiteensä ja ottaa ne opikseen. Jokaisella on tulostin. Sen kun vain rupeatte keräämään kansioon kaikkia hyviä neuvoja, joita isovanhemmille satelee päivittäin.

Olen huomannut itsekin, että kuntosaleilla on ikäihmisiä. Eikö siihen mitään lakia ole olemassá?
Kapakasta tullessani olen monta kertaa huomannut jonkun hölkkääjäeläkeläisen kuntopolulla ja pystybaarissakin niitä näkee.

Ei ennen vaan. Olivat kotona kuten jokaisen ihmisen 50 v. täytettyään kuuluu ollakin.

Siis...kyllä minä hoidan muksuni, ei tartte mummot niitä hoitaa, eikä ole kuin vanhin tyttö, 8v, ollut kuin kerran kaks mummojen luona hoidossa...
Pisti vaan silmään "Mummi minäkin" kirjoitus että hoitakaa lapsenne, NIINKUIN ME VANHEMPI SUKUPOLVIKIN.
Paskan marjat, kyllä tekin tyrkytitte muksujanne mummoille, esim anoppini,68v, ei pahemmin muksujansa hoitanut, vaan hänen äitinsä tuli JOKA AAMU tyttärensä kotiin, oli koko päivät (eli anoppini oli kyllä töissä, mutta tämä mummo hoiti vaikka anoppini, ja appiukkoni, olisi ollut kotonakin.Eikä vaan hoitanu miestäni ja hänen pikkusiskoaan vaan laittoi kaikki ruuat, siivosi ja puunasi huushollia..et kyl te vanhat känsät kans osaatte :)

mude 2 kirjoitti:

"meillä ei mummot auttele,valitettavasti"tarkoitin sillä sitä että itse olen 70-luvulla syntyneenä saanut olla paljon hoidossa molemmissa mummoloissa.minua säälittää omat lapseni että he eivät saa kokea samaa mummon rakkautta,huolehtimista ja välittämistä kuin itse.minä en voi antaa lapsilleni samaa mitä vanhempi ihminen.onneksi minun omat mummoni(86 v.) ovat lapsilleni mummoja kun nykyajan"nuoret"ja menevät mummot(n.60v.) ovat siihen asiaan liian kiireisiä,koska täytyyhän sitä baariin päästä kerran viikkoon ja kuntosalille.

Lue lisää

Moni nuori äiti kertoo kuinka itse on ollut isovanhempien luona jatkuvasti yötäpäivää, ja ihanaa on ollut. Samaa ihanuutta soisivat omille lapsilleenkin.

Kysymys ihan ulkopuolisena kuuluu: Mihin nykyisissa pienissä eläkeläisasunnoissa mahdutetaan lasten sängyt? Pitääkö isovanhempien hankkia lisävuoteita lapsenlapsille? Ei lapsia voi vieressä nukuttaa, isovanhemmat ovat kömpelöitä ja painavia, eivät he uskalla pitää nukkuvaa lasta vieressään.

Nykypäivän lapsilla on omat huoneensa, 40 v. sitten koko perhe saattoi ahtautua samaan makuuhuoneeseen ja lapset nukkuivat vanhempiensa kainalossa, tai vanhemmilla oli olohuoneessa vuodesohva, ja lapset siinä makuukamarissa koko lauma.

Oltiin totuttu ahtauteen. Vanhemmat olivat maalta muuttaneet kaupunkiin työn perässä. He olivat saaneet kaksion kaupungin vuokratalosta ja se riitti koko perheelle.
Lapset pääsivät lomilla maalle mummolaan. Ehkä he saivat ihan vinttikamarin tai aitan asuttavakseen kesällä, talvella ahtaampaa lämpimässä kamarissa, mutta siskonpetissäkin oli ihan kivaa.
Nyt näillä aikuistuneilla lapsilla pitää olla rivitalot, auto molemmilla vanhemmilla ja taulutv lastenhuoneessakin.

Ne isovanhemmat elelevät pienellä eläkkeellä edelleen siinä kaksiossa, tai jos hyvin on käynyt, he ovat säästäneet ja taistelleet itselleen omistusasunnon, mutta eipä siihen mitään vierashuonetta ole hankittu tai lastenlastenkamaria.
Monet isovanhemmat ovat työelämässä kun lapsenlapset ovat pieniä. Heille vapaa-ajat ovat jaksamisen kannalta välttämättömät, vaikka olisivat kuinka ihastuneita lapsenlapsiinsa.
Isovanhemmilla on selkäsairaudet, verenpaineensa, unettomuutensa. Miksi heidän tulisi alistua lapsenlapsien ilmaisiksi hoitajiksi? Kyllä he ilomielin ryntäävät, jos ollaan pulassa, sairaita ja muuten estyneitä, mutta illanviettoa varten on nuorten kyllä etsittävä ikätovereittensa keskuudesta lapsenlikat.

Eivät lapsenlapset kaipaa sellaista mihin eivät ole tottuneet. Isovanhempien tapaaminen päiväsaikaan ja muutaman tunnin ajan on ihan riittävä hyvien suhteitten solmimiseen, eiväthän miniät ja vävytkään ole appivanhemmila yökylässä tutustumassa olleet.
Nuorten asia on huolehtia, että omat lapset tapaavat isovanhempiaan. Parhaiten se hoituu kutsumalla isovanhemmat kylään. Mutta jos on usein päästävä viihteelle ja saada laatuaikaa kahdestaan, niin eihän se onnistu tietenkään.
Isovanhemmillakaan ei välttämättä ole aina aikaa tulla, jos kutsut esitetään odottamatta, isovanhemmilla on omat menonsa.

Kaikki ei aina suju kuen nuoret ajattelevat. Isovanhemmat elävät omaa elämäänsä kuten nuoretkin.

mude 2 kirjoitti:

"meillä ei mummot auttele,valitettavasti"tarkoitin sillä sitä että itse olen 70-luvulla syntyneenä saanut olla paljon hoidossa molemmissa mummoloissa.minua säälittää omat lapseni että he eivät saa kokea samaa mummon rakkautta,huolehtimista ja välittämistä kuin itse.minä en voi antaa lapsilleni samaa mitä vanhempi ihminen.onneksi minun omat mummoni(86 v.) ovat lapsilleni mummoja kun nykyajan"nuoret"ja menevät mummot(n.60v.) ovat siihen asiaan liian kiireisiä,koska täytyyhän sitä baariin päästä kerran viikkoon ja kuntosalille.

Lue lisää

Kehtaat viedä lapsesi sen ikäiselle ihmiselle hoitoon!
Eikö tämän päivän ihmisillä ole minkäänlaista todellisuudentajua.

2+12 kirjoitti:

Siis...kyllä minä hoidan muksuni, ei tartte mummot niitä hoitaa, eikä ole kuin vanhin tyttö, 8v, ollut kuin kerran kaks mummojen luona hoidossa...
Pisti vaan silmään "Mummi minäkin" kirjoitus että hoitakaa lapsenne, NIINKUIN ME VANHEMPI SUKUPOLVIKIN.
Paskan marjat, kyllä tekin tyrkytitte muksujanne mummoille, esim anoppini,68v, ei pahemmin muksujansa hoitanut, vaan hänen äitinsä tuli JOKA AAMU tyttärensä kotiin, oli koko päivät (eli anoppini oli kyllä töissä, mutta tämä mummo hoiti vaikka anoppini, ja appiukkoni, olisi ollut kotonakin.Eikä vaan hoitanu miestäni ja hänen pikkusiskoaan vaan laittoi kaikki ruuat, siivosi ja puunasi huushollia..et kyl te vanhat känsät kans osaatte :)

Lue lisää

Voi helvetti teitä patalaiskoja lorttiperseitä... ei voi enää paremmin sanoa. Yks hoidattaisi muksunsa 68vuotiaalla ja toinen hyväkäs lähes 90vuotiaalla...ei näköjään mitään rajaa, pääasia että saa muksunsa jonnekin ja itselle sitä "laatuaikaa", menkää itseenne ja hävetkää nyt jo helvetissä.. jos osaatte!

Mitähän lastensuojelu viranomaisetkin sanoisivat äidistä joka jättää muksunsa vanhusten vahdittaviksi? Toisten hyväksikäytöllä ei ole näköjään mitään rajaa!!!!

voihan...... kirjoitti:

Voi helvetti teitä patalaiskoja lorttiperseitä... ei voi enää paremmin sanoa. Yks hoidattaisi muksunsa 68vuotiaalla ja toinen hyväkäs lähes 90vuotiaalla...ei näköjään mitään rajaa, pääasia että saa muksunsa jonnekin ja itselle sitä "laatuaikaa", menkää itseenne ja hävetkää nyt jo helvetissä.. jos osaatte!

Mitähän lastensuojelu viranomaisetkin sanoisivat äidistä joka jättää muksunsa vanhusten vahdittaviksi? Toisten hyväksikäytöllä ei ole näköjään mitään rajaa!!!!

Lue lisää

sinulle "voihan"...
Minä EN todellakaan vie muksujani hoidettavaksi anoppilaan, enkä omalle äidillenikään! Halusin vain korjata sen että ei se ihan niin oo että ennen äidit hoiti muksunsa ite, totesin vaan että kyllä äidit ennenkin vei muksuja mummuille hoitoon, en muuta
Mutta taisit ottaa nokkiis.
"Se koira älähtää johon kalikka kalahtaa" :)

2+12 kirjoitti:

Siis...kyllä minä hoidan muksuni, ei tartte mummot niitä hoitaa, eikä ole kuin vanhin tyttö, 8v, ollut kuin kerran kaks mummojen luona hoidossa...
Pisti vaan silmään "Mummi minäkin" kirjoitus että hoitakaa lapsenne, NIINKUIN ME VANHEMPI SUKUPOLVIKIN.
Paskan marjat, kyllä tekin tyrkytitte muksujanne mummoille, esim anoppini,68v, ei pahemmin muksujansa hoitanut, vaan hänen äitinsä tuli JOKA AAMU tyttärensä kotiin, oli koko päivät (eli anoppini oli kyllä töissä, mutta tämä mummo hoiti vaikka anoppini, ja appiukkoni, olisi ollut kotonakin.Eikä vaan hoitanu miestäni ja hänen pikkusiskoaan vaan laittoi kaikki ruuat, siivosi ja puunasi huushollia..et kyl te vanhat känsät kans osaatte :)

Lue lisää

"Paskan marjat, kyllä tekin tyrkytitte muksujanne mummoille, esim anoppini,68v, ei pahemmin muksujansa hoitanut, vaan hänen äitinsä tuli JOKA AAMU tyttärensä kotiin, oli koko päivät (eli anoppini oli kyllä töissä, mutta tämä mummo hoiti vaikka anoppini, ja appiukkoni, olisi ollut kotonakin.Eikä vaan hoitanu miestäni ja hänen pikkusiskoaan vaan laittoi kaikki ruuat, siivosi ja puunasi huushollia..et kyl te vanhat känsät kans osaatte :) "

Silloin kun 68v anoppisi lapset ovat olleet pieniä ei äideillä ollut mitään äitiyslomia eikä hoitovapaita. Myöskään kunnallista päivähoitosysteemiä ei ollut olemassakaan, elikkä anoppisi työssäkäynnin mahdollisti hänen äitinsä joka tuli hoitamaan lapsia. hyöty oli varmasti molemmin puolinen ja mummukin hyötyi tyttärensä palkka-ansioista, nuo eläkkeet kun tuppasivat olemaan lähes olemattomat ettei niiden varassa kukaan elänyt.
On täysin turhaa vedota sen ajan vanhempien tarpeita nyky vanhempien tarpeisiin kun ne on tyystin erilaiset. Ei silloinkaan ne harvat työssä käyvät mummut lapsenlapsiaan hoitaneet, mutta kun mummut olivat yleensä kotona ilman mitään tuloja. Siihen aikaan avustaminen oli molemmin puolista, ei vain yksipuolista hyväksikäyttöä.

2+12 kirjoitti:

sinulle "voihan"...
Minä EN todellakaan vie muksujani hoidettavaksi anoppilaan, enkä omalle äidillenikään! Halusin vain korjata sen että ei se ihan niin oo että ennen äidit hoiti muksunsa ite, totesin vaan että kyllä äidit ennenkin vei muksuja mummuille hoitoon, en muuta
Mutta taisit ottaa nokkiis.
"Se koira älähtää johon kalikka kalahtaa" :)

Lue lisää

Mennäänpä niitten yli 68-vuotiaitten lapsuuteen, arvoisa nuori äiti.
Silloin oli sota- ja pula-aika, kaikkea oli vähän, miehet muualla, naisten varassa koko kotirintama.
Jolla työpaikka oli, sai olla kiitollinen, että rahaa tuli, ja jos mummu hoiti lapset, sai olla kaksin verroin kiitollinen. Tuhannet lapset elivät avain kaulassa jo alle kouluikäisinä, kun äiti tai ehkä onnekkaasti molemmat vanhemmat olivat ansiotyössään.

Tuhannet äidit jäivät leskiksi ja lapset joutuivat elämään keskenään koko lapsuutensa. Vanhimmat hoitivat nuorempia. Lapsuus oli lyhyt.
Monet joutuivat lähettämään lapsensa Ruotsiin.

Älä sinä vertaile vuosikymmenien takaisia lastenhoitoja nykypäivään. Ei tarvitse miettiä kuin 60-70-lukuja, niin huomataan, että elämä oli aivan toisenlainen kuin nyt.
Kodinhoitodontuista ja kuukausittaista lapsilisistä ei kukaan ollut kuullutkaan. Lapset annettiin päivähoitoon kenelle tahansa. Mitään kontrollia ei ollut. Jos jätti työnsä ja jäi kotiin hoitamaan lapsia, oli todella täysin miehen hyväntahtoisuuden varassa. Hän antoi rahaa jos antoi.
Viinakorteista oli luovuttu 50-luvulla. Kapakoissa riitti asiakkaita.

Jos jollakin mummu oli siinä kunnossa, että hoiti lapset, sai todella olla kiitollinen. Äiti saattoi pitää työpaikkansa ja lapset hoidettiin. Tämän päivän nuoret ihmiset eivät todellakaan tiedä mitä oli sodanjälkeinen elämä ja kuinka tarkasti oli joka penni laskettava, että sai pötyä pöytään myös tilipäivän aattona.
Ihan turhaan teette vertailuja ja motkotatte ihmisiä, jotka ehkä koko elämänsä ajan joutuivat laskemaan penninsä eläkeikään asti. Sitten on asunto maksettu, lapset omillaan, eläke tilillä joka kuussa, silloin voi mennä kuntosalille ja reissata.
Suokaa se nyt näille ihmisille ja hoitakaa itse jälkikasvunne.

hgfddss kirjoitti:

"Paskan marjat, kyllä tekin tyrkytitte muksujanne mummoille, esim anoppini,68v, ei pahemmin muksujansa hoitanut, vaan hänen äitinsä tuli JOKA AAMU tyttärensä kotiin, oli koko päivät (eli anoppini oli kyllä töissä, mutta tämä mummo hoiti vaikka anoppini, ja appiukkoni, olisi ollut kotonakin.Eikä vaan hoitanu miestäni ja hänen pikkusiskoaan vaan laittoi kaikki ruuat, siivosi ja puunasi huushollia..et kyl te vanhat känsät kans osaatte :) "

Silloin kun 68v anoppisi lapset ovat olleet pieniä ei äideillä ollut mitään äitiyslomia eikä hoitovapaita. Myöskään kunnallista päivähoitosysteemiä ei ollut olemassakaan, elikkä anoppisi työssäkäynnin mahdollisti hänen äitinsä joka tuli hoitamaan lapsia. hyöty oli varmasti molemmin puolinen ja mummukin hyötyi tyttärensä palkka-ansioista, nuo eläkkeet kun tuppasivat olemaan lähes olemattomat ettei niiden varassa kukaan elänyt.
On täysin turhaa vedota sen ajan vanhempien tarpeita nyky vanhempien tarpeisiin kun ne on tyystin erilaiset. Ei silloinkaan ne harvat työssä käyvät mummut lapsenlapsiaan hoitaneet, mutta kun mummut olivat yleensä kotona ilman mitään tuloja. Siihen aikaan avustaminen oli molemmin puolista, ei vain yksipuolista hyväksikäyttöä.

Lue lisää

Mutta niinkuin sanoin, tämä anoppini äiti tuli JOKA PÄIVÄ, oli anoppi töissä tai ei, aamusta iltaan oli, hoiti muksut, laittoi ruuat ja siivosi...RUOKAPALKALLA!

Kalikka käteen kirjoitti:

Mennäänpä niitten yli 68-vuotiaitten lapsuuteen, arvoisa nuori äiti.
Silloin oli sota- ja pula-aika, kaikkea oli vähän, miehet muualla, naisten varassa koko kotirintama.
Jolla työpaikka oli, sai olla kiitollinen, että rahaa tuli, ja jos mummu hoiti lapset, sai olla kaksin verroin kiitollinen. Tuhannet lapset elivät avain kaulassa jo alle kouluikäisinä, kun äiti tai ehkä onnekkaasti molemmat vanhemmat olivat ansiotyössään.

Tuhannet äidit jäivät leskiksi ja lapset joutuivat elämään keskenään koko lapsuutensa. Vanhimmat hoitivat nuorempia. Lapsuus oli lyhyt.
Monet joutuivat lähettämään lapsensa Ruotsiin.

Älä sinä vertaile vuosikymmenien takaisia lastenhoitoja nykypäivään. Ei tarvitse miettiä kuin 60-70-lukuja, niin huomataan, että elämä oli aivan toisenlainen kuin nyt.
Kodinhoitodontuista ja kuukausittaista lapsilisistä ei kukaan ollut kuullutkaan. Lapset annettiin päivähoitoon kenelle tahansa. Mitään kontrollia ei ollut. Jos jätti työnsä ja jäi kotiin hoitamaan lapsia, oli todella täysin miehen hyväntahtoisuuden varassa. Hän antoi rahaa jos antoi.
Viinakorteista oli luovuttu 50-luvulla. Kapakoissa riitti asiakkaita.

Jos jollakin mummu oli siinä kunnossa, että hoiti lapset, sai todella olla kiitollinen. Äiti saattoi pitää työpaikkansa ja lapset hoidettiin. Tämän päivän nuoret ihmiset eivät todellakaan tiedä mitä oli sodanjälkeinen elämä ja kuinka tarkasti oli joka penni laskettava, että sai pötyä pöytään myös tilipäivän aattona.
Ihan turhaan teette vertailuja ja motkotatte ihmisiä, jotka ehkä koko elämänsä ajan joutuivat laskemaan penninsä eläkeikään asti. Sitten on asunto maksettu, lapset omillaan, eläke tilillä joka kuussa, silloin voi mennä kuntosalille ja reissata.
Suokaa se nyt näille ihmisille ja hoitakaa itse jälkikasvunne.

Lue lisää

kalikka käteen?!? Anoppini oli pankissa töissä ja appi sanomalehden pikkupomo, eli töissä juuri 60-luvun lopsta-90-luvulle...et älä mee kuule ajoissa liikaa taakseppäin :)

2+12 kirjoitti:

Mutta niinkuin sanoin, tämä anoppini äiti tuli JOKA PÄIVÄ, oli anoppi töissä tai ei, aamusta iltaan oli, hoiti muksut, laittoi ruuat ja siivosi...RUOKAPALKALLA!

ja sinähän sen tiedät!!!! tai luulottelet itsellesi että tiedät. Anoppia kun on niin kiva morkata ja vaikka keksiä moitteita. Ehkä anoppisi äiti viihtyi tyttärensä ja tämän lapsien seurassa?
Kannattaisiko kurkistaa peiliin.. jospa sieltä löytyisikin syyllinen siihen ettei sinun anoppisi viihdy teidän seurassanne.
Kyttäätkö joka askeleen minkä anoppi kodissanne ottaa, oletko tikkana heti arvostelemassa jos anopin lastenhoito ei sujukaan niin kuin oppikirjojen ja nykyohjeiden mukaan pitäisi? Mieti omaa toimintaasi!

2+12 kirjoitti:

kalikka käteen?!? Anoppini oli pankissa töissä ja appi sanomalehden pikkupomo, eli töissä juuri 60-luvun lopsta-90-luvulle...et älä mee kuule ajoissa liikaa taakseppäin :)

Lue lisää

Eihän 68-vuotias tosiaankaan ollut lapsi enää 60-luvulla, mutta kyllä hänen rahavaransa sattoivat olla aika pienet, oli sitten pankkineiti tai muu konttoristi. Kovin korkealla pallilla sen ikäinen ei istunut, mutta miesväellä oli siihen aikaan aina joku muu titteli kuin konttoristi.

Kun vertailen omia palkkojani niinä aikoina esim. television tai radion hintaan, tai muihin hankintoihin, joiden hinnat ovat mieleen jääneet, niin ihmettelen, että pystyin mitään ostamaan pelkän asumisen ja syömisen lisäksi. Kävelin työmatkat, Töölöstä keskikaupungille säästääkseni ratikkamaksut, ja kuljin samoissa vaatteissa vuosia. Työtoverini kerran sanoi, että kun hän joskus vaurastuu, leikkaa hän ainoan siistin leninkinsa saksilla paloiksi, koska oli joutunut pitämään sitä joka kissanristiäisissä vuosikausia.

Lasten synnyttyä oli pakko jäädä kotiin, yhden vielä saattoi panna päivähoitoon, mutta kaksi oli jo liikaa.
Heti kun lapset sai edes puolipäiväläiseksi lastentarhaan, oli rynnättävä työmarkkinoille. Lapset kulkivat avain kaulassa, lainat pukkasivat päälle, ja kaiken lisäksi vähän väliä oli lakkoja, joiden aikana elettiin taivaan mannalla.
Poliittinen asenne oli se, että kotiROUVAT elävät miehensä siivellä, ovat loisia ja parasiitteja, kun eivät tee mitään. Senkin vuoksi joutui kärsimään syyllisyyttä. Miesten palkat riittivät juuri ja juuri, ja onnellisia saivat olla ne nuoret, joita omat vanhemmat avustivat jollakin lailla.

Nyt oli kyllä mielestäni kysymys n. v. 1942 syntyneiden lapsien lapsuudesta, miten he olivat isovanhempiensa hellässä huomassa kasvaneet, mutta nyt eivät soisi aikaansa omille lapsenlapsilleen.
Toivoin, että he saisivat elää vanhuutensa vihdoin väljemmin ja vain omien harrastunsa parissa. Jos harrastuksiin kuuluu lapsenlapset, niin tilannehan on kaikkien puolesta ihanteellinen.
Kaikille se vain ei sovi.

gfdssdff kirjoitti:

ja sinähän sen tiedät!!!! tai luulottelet itsellesi että tiedät. Anoppia kun on niin kiva morkata ja vaikka keksiä moitteita. Ehkä anoppisi äiti viihtyi tyttärensä ja tämän lapsien seurassa?
Kannattaisiko kurkistaa peiliin.. jospa sieltä löytyisikin syyllinen siihen ettei sinun anoppisi viihdy teidän seurassanne.
Kyttäätkö joka askeleen minkä anoppi kodissanne ottaa, oletko tikkana heti arvostelemassa jos anopin lastenhoito ei sujukaan niin kuin oppikirjojen ja nykyohjeiden mukaan pitäisi? Mieti omaa toimintaasi!

Lue lisää

En luule tietäväni mitään...ukko ja sen sisko kyllä ihan ite kertoneet että mumma on heidät kasvattanut koska hoiti heitä niiden kotia aina aamusta iltaan. Anoppiani en mitenkään rakasta, en ole pahemmin kytännyt, mutta silloin kun olen niin anoppi on kaivellut laatikoita ja kaappeja meidän kotona, ei millään pysty pitämään näppejänsä erossa "hänelle ei kuuluviin paikkoihin". Mutta se ei nyt ollut ollenkaan asian pointti...

Kalikka :( kirjoitti:

Eihän 68-vuotias tosiaankaan ollut lapsi enää 60-luvulla, mutta kyllä hänen rahavaransa sattoivat olla aika pienet, oli sitten pankkineiti tai muu konttoristi. Kovin korkealla pallilla sen ikäinen ei istunut, mutta miesväellä oli siihen aikaan aina joku muu titteli kuin konttoristi.

Kun vertailen omia palkkojani niinä aikoina esim. television tai radion hintaan, tai muihin hankintoihin, joiden hinnat ovat mieleen jääneet, niin ihmettelen, että pystyin mitään ostamaan pelkän asumisen ja syömisen lisäksi. Kävelin työmatkat, Töölöstä keskikaupungille säästääkseni ratikkamaksut, ja kuljin samoissa vaatteissa vuosia. Työtoverini kerran sanoi, että kun hän joskus vaurastuu, leikkaa hän ainoan siistin leninkinsa saksilla paloiksi, koska oli joutunut pitämään sitä joka kissanristiäisissä vuosikausia.

Lasten synnyttyä oli pakko jäädä kotiin, yhden vielä saattoi panna päivähoitoon, mutta kaksi oli jo liikaa.
Heti kun lapset sai edes puolipäiväläiseksi lastentarhaan, oli rynnättävä työmarkkinoille. Lapset kulkivat avain kaulassa, lainat pukkasivat päälle, ja kaiken lisäksi vähän väliä oli lakkoja, joiden aikana elettiin taivaan mannalla.
Poliittinen asenne oli se, että kotiROUVAT elävät miehensä siivellä, ovat loisia ja parasiitteja, kun eivät tee mitään. Senkin vuoksi joutui kärsimään syyllisyyttä. Miesten palkat riittivät juuri ja juuri, ja onnellisia saivat olla ne nuoret, joita omat vanhemmat avustivat jollakin lailla.

Nyt oli kyllä mielestäni kysymys n. v. 1942 syntyneiden lapsien lapsuudesta, miten he olivat isovanhempiensa hellässä huomassa kasvaneet, mutta nyt eivät soisi aikaansa omille lapsenlapsilleen.
Toivoin, että he saisivat elää vanhuutensa vihdoin väljemmin ja vain omien harrastunsa parissa. Jos harrastuksiin kuuluu lapsenlapset, niin tilannehan on kaikkien puolesta ihanteellinen.
Kaikille se vain ei sovi.

Lue lisää

työpäivä myös lauantaisin, työviikko 48 tuntia ja vielä 1968 oli 45 tuntia.

Kunnallinen päivähoito tuli lakisääteiseksi 1972.

Kun itse tein aikanaan lapseni, asennoiduin olemaan heidän kanssaan aina ja toivoin heidän asuvan kotonaan mahdollisimman pitkään. Joku kumma murphyn laki kuitenkin teki minusta yksinhuoltajan vasta puolivuotiaalle lapselleni viideksi vuodeksi. Hammasta purren päätin meidän onnistuvan ihan kaksistaan, isä ei halunnut osallistua elämäämme. Oli tosi ihanaa kun äitini aika usein halusi ihan itse, ja pyysi saada lapseni yökylään sitten kun lapsi oli pari-kolme vuotias. Hän oli niin nuorekas ja "lapsellinen", että keksi kaikenlaista kivaa lapsen kanssa ja oikeasti viihtyi. Hyvin harvoin pyysin itselleni vapaata. Lapsi muistelee nyt jo edesmennyttä mummia syvällä rakkaudella.
Toisen lapseni sain monien rankkojen tutkimusten jälkeen ihan luonnollisesti 38-vuotiaana. Mieheni äiti sanoi tosi törkeästi että eihän se (hänen poikansa) sitten ollutkaan tuhkamuna. Kauhea huoli oli ollut, että tuleeko niitä lapsia vai ei. Ja sitten kun tuli, niin ei välitetty minkään vertaa. Onneksi anoppi asui 500 km päässä, ei ollut pelkoa törmäillä päivittäin siihen.
Nyt olen mummi vanhemman tyttäreni lapselle (nuorempi asuu vielä kotona, ihanaa) enkä todellakaan ole tuntenut tarvetta ottaa häntä yökylään. Se huonosti nukkuva ja ruokapöydässä temppuileva tenava ei todellakaan ole vielä tervetullut sotkemaan yöuniamme ainoina vapaapäivinämme viikoloppuisin. Sitten kun on vähän vanhempi niin tervetuloa. Tosin ei ole kyllä pyydettykään, toinen mummi asuu lähellä ja hoitaa tarvittaessa, mutta muuten he hoitavat itse lapsensa. Täytyyhän jo lapsentekoa suunnitellessa olla selvää, että siitä huolehditaan ja hoidetaan eikä paiskata huvittelun halussa jonnekin hoitoon.

en aloittanut viestiä halusin vain kertoa omia kokemuksiani.itse en ole vaillakaan mummoilta että ottaisivat lapseni yökylään.kerran lapseni oli yökylässä mummolla.mummo sanoi että jos alkaa itkemään yöllä saadaan hakea lapsi pois.oli muuten rentouttava elokuvailta.ja siihen loppuivat yökyläilyt.ovathan sanoneet suoraan että ovat omat penikkansa hoitaneet ja toisten penikoita ei tarvitse hoitaa(ja juuri tällä lauseella)en tiedä voiko kamalammin enää sanoa omista lapsenlapsista?mutta kertokaa mitä voin sanoa lapsilleni,he kun kaipaisivat mummoja.sitä pelkään että mummot myöhemmin"heräävät"ja rupeavat kyselemään lapsenlapsia mutta lapsen ollessa 15 vuotias pelkään että tällä on muut asiat mielessä ja mummo on jäänyt täysin vieraaksi.minusta on lapsen etu että lapset saisivat viettää aikaa vanhemman ihmisen seurassa edes kerran kuussa.olenkin nyt hakenut lapsilleni varaisovanhempaa vierailemaan meillä kerran kuukaudessa.

mude 2 kirjoitti:

en aloittanut viestiä halusin vain kertoa omia kokemuksiani.itse en ole vaillakaan mummoilta että ottaisivat lapseni yökylään.kerran lapseni oli yökylässä mummolla.mummo sanoi että jos alkaa itkemään yöllä saadaan hakea lapsi pois.oli muuten rentouttava elokuvailta.ja siihen loppuivat yökyläilyt.ovathan sanoneet suoraan että ovat omat penikkansa hoitaneet ja toisten penikoita ei tarvitse hoitaa(ja juuri tällä lauseella)en tiedä voiko kamalammin enää sanoa omista lapsenlapsista?mutta kertokaa mitä voin sanoa lapsilleni,he kun kaipaisivat mummoja.sitä pelkään että mummot myöhemmin"heräävät"ja rupeavat kyselemään lapsenlapsia mutta lapsen ollessa 15 vuotias pelkään että tällä on muut asiat mielessä ja mummo on jäänyt täysin vieraaksi.minusta on lapsen etu että lapset saisivat viettää aikaa vanhemman ihmisen seurassa edes kerran kuussa.olenkin nyt hakenut lapsilleni varaisovanhempaa vierailemaan meillä kerran kuukaudessa.

Lue lisää

Kun vanhempani vielä olivat elossa, kutsuin heidät joka toinen viikonloppu kotiimme syömään ja viettämään aikaa kanssamme ja nimenomaan lastemme kanssa. He asuivat lähellä ja mieheni haki heidät autolla. Koko päivä aina hurahti iloisissa merkeissä ja koko porukka oli tyytyväinen, syötiin, kahviteltiin, ulkoiltiin ja mitä milloinkin. Mummi ja pappa saivat itse päättää milloin haluavat lähteä pois, eikä kenellekään jäänyt mitään ikävää vaan toivotettiin taas tapaamisia kahden viikon kuluttua. Jokainen nukkui onnellisena yönsä omassa kodissa ikiomassa sängyssä ja suhteet isovanhempiin olivat ihan ok. En oikein ymmärrä missä nyt mättää, tietysti onhan meitä mummejakin moneen junaan. Oma isoäitini oli kova ja kylmä nainen, mutta kun olin teini-ikäinen, pehmitin sen ihan täysin.

mude 2 kirjoitti:

en aloittanut viestiä halusin vain kertoa omia kokemuksiani.itse en ole vaillakaan mummoilta että ottaisivat lapseni yökylään.kerran lapseni oli yökylässä mummolla.mummo sanoi että jos alkaa itkemään yöllä saadaan hakea lapsi pois.oli muuten rentouttava elokuvailta.ja siihen loppuivat yökyläilyt.ovathan sanoneet suoraan että ovat omat penikkansa hoitaneet ja toisten penikoita ei tarvitse hoitaa(ja juuri tällä lauseella)en tiedä voiko kamalammin enää sanoa omista lapsenlapsista?mutta kertokaa mitä voin sanoa lapsilleni,he kun kaipaisivat mummoja.sitä pelkään että mummot myöhemmin"heräävät"ja rupeavat kyselemään lapsenlapsia mutta lapsen ollessa 15 vuotias pelkään että tällä on muut asiat mielessä ja mummo on jäänyt täysin vieraaksi.minusta on lapsen etu että lapset saisivat viettää aikaa vanhemman ihmisen seurassa edes kerran kuussa.olenkin nyt hakenut lapsilleni varaisovanhempaa vierailemaan meillä kerran kuukaudessa.

Lue lisää

ole pitäneet isoäiteihin - he ovat ilmeisesti leskiä - millään muulla tavoin kuin tarjoamalla lapsianne hoidettavaksi?
Kutsukaa ihmeessä isoäitejä kylään tai vierailkaa heidän luonaan, niin kyllä lapset heihin tutustuvat.

yxmuzi kirjoitti:

ole pitäneet isoäiteihin - he ovat ilmeisesti leskiä - millään muulla tavoin kuin tarjoamalla lapsianne hoidettavaksi?
Kutsukaa ihmeessä isoäitejä kylään tai vierailkaa heidän luonaan, niin kyllä lapset heihin tutustuvat.

Lue lisää

johan tästä lastenlasten ja isovanhempien yhdessä olosta nousi iso haloo!minä en moiti täällä toisten ihmisten periaatteita,elämän arvoja ja kasvatustapoja.en moiti teitä jos näette jonkun asian teille tärkeäksi.oletteko kateellisia että teitä vanhempi ihminen haluaa olla lasten kanssa?miten lapset oppivat tuntemaan ja arvostamaan esimerkiksi sotaveteraaneja,jos heidän kanssa ei saisi lapset viettää aikaa?naurettavaa!lapsista on kiva kuunnella vanhojen tarinointia.syyllistätte kotiäitejä jos he ovat väsyneitä ja haluavat joskus omaa aikaa.ja se aika on aina ryyppäämistä!onko teillä itsellänne alkoholi ongelma kun syyllistätte täällä toisia.allekirjoittanut itse käyttää alkoholia 2-3 kertaa vuodessa ja ei koskaan lasten nähden.voi kai kotiäiti rentoutua muutenkin.kirjastossa käyntiä,kahvilla naapurissa...haaveilen itse kylpylä reissusta,aah mitä luksusta se olisi(yksin olen ollut reissussa viimeksi 2 v sitten,että luulen että aika olisi,vai tarvitseeko joltain anoa lupaa)tarvitseehan työssä käyvät miehetkin(naiset) vapaa-aikaa ja harrastuksia,mikä tekee työssä käymisestä niin rankkaa ja raskasta kotiäitiyteen verrattuna(kotona 5 lasta).mikä on tärkeämpi työ kun kasvattaa normaaleja veronmaksajia(ja tulevia vanhusten parissa työskenteleviä)ja teen sen ylpeänä ilman isovanhempien apua.(joilla ei ole painon kanssa ongelmia että samassa sängyssä voisivat kyllä lapsenlapset nukkua tai vaikkapa halutessaan lattialla patjalla ;) ) tiedän monia isovanhempia,myös töissä käyviä,jotka ilomielin kuskaavat lapsenlapsia harrastuksissa,hakevat koulusta,ottavat yökylään ja ovat monin eri tavoin mukana arjessa.ja rahasta ei ole pula allekirjoittaneen isovanhemmilla,vaan silkasta haluttomuudesta.miksi meiltä täytyisi tulla aina aloite,voisihan isovanhempikin edes joskus TARJOTA apuaan,mutta hänelle on ilmeisesti nuorempi miesystävä tärkeämpi kuin yhdessäolo lasten kanssa.mutta tulee hänkin jonain päivänä oikeasti vanhaksi,katsotaan kuka käy häntä silloin katsomassa ja auttamassa.sen minkä taakseen jättää eikös sen silloin edestä päin löydä ja minkä tahtoisin tehtävän itselle tee se myös hänelle...

mude 2 kirjoitti:

johan tästä lastenlasten ja isovanhempien yhdessä olosta nousi iso haloo!minä en moiti täällä toisten ihmisten periaatteita,elämän arvoja ja kasvatustapoja.en moiti teitä jos näette jonkun asian teille tärkeäksi.oletteko kateellisia että teitä vanhempi ihminen haluaa olla lasten kanssa?miten lapset oppivat tuntemaan ja arvostamaan esimerkiksi sotaveteraaneja,jos heidän kanssa ei saisi lapset viettää aikaa?naurettavaa!lapsista on kiva kuunnella vanhojen tarinointia.syyllistätte kotiäitejä jos he ovat väsyneitä ja haluavat joskus omaa aikaa.ja se aika on aina ryyppäämistä!onko teillä itsellänne alkoholi ongelma kun syyllistätte täällä toisia.allekirjoittanut itse käyttää alkoholia 2-3 kertaa vuodessa ja ei koskaan lasten nähden.voi kai kotiäiti rentoutua muutenkin.kirjastossa käyntiä,kahvilla naapurissa...haaveilen itse kylpylä reissusta,aah mitä luksusta se olisi(yksin olen ollut reissussa viimeksi 2 v sitten,että luulen että aika olisi,vai tarvitseeko joltain anoa lupaa)tarvitseehan työssä käyvät miehetkin(naiset) vapaa-aikaa ja harrastuksia,mikä tekee työssä käymisestä niin rankkaa ja raskasta kotiäitiyteen verrattuna(kotona 5 lasta).mikä on tärkeämpi työ kun kasvattaa normaaleja veronmaksajia(ja tulevia vanhusten parissa työskenteleviä)ja teen sen ylpeänä ilman isovanhempien apua.(joilla ei ole painon kanssa ongelmia että samassa sängyssä voisivat kyllä lapsenlapset nukkua tai vaikkapa halutessaan lattialla patjalla ;) ) tiedän monia isovanhempia,myös töissä käyviä,jotka ilomielin kuskaavat lapsenlapsia harrastuksissa,hakevat koulusta,ottavat yökylään ja ovat monin eri tavoin mukana arjessa.ja rahasta ei ole pula allekirjoittaneen isovanhemmilla,vaan silkasta haluttomuudesta.miksi meiltä täytyisi tulla aina aloite,voisihan isovanhempikin edes joskus TARJOTA apuaan,mutta hänelle on ilmeisesti nuorempi miesystävä tärkeämpi kuin yhdessäolo lasten kanssa.mutta tulee hänkin jonain päivänä oikeasti vanhaksi,katsotaan kuka käy häntä silloin katsomassa ja auttamassa.sen minkä taakseen jättää eikös sen silloin edestä päin löydä ja minkä tahtoisin tehtävän itselle tee se myös hänelle...

Lue lisää

"tulee hänkin jonain päivänä oikeasti vanhaksi,katsotaan kuka käy häntä silloin katsomassa ja auttamassa.sen minkä taakseen jättää eikös sen silloin edestä päin löydä ja minkä tahtoisin tehtävän itselle tee se myös hänelle... "

just just... sinun kaltaistesi lasten äitejä vanhainkodeissa hoitaneena voin sanoa että turhaan uhoat! vaikka se äitisi hoitaisi muksujasi 24/7 yksin saisi silti vanhuutensa viettää .. nää on niiiiin nähtyjä juttuja!!!!

Vanha sanonta:" yksi äiti hoitaa 10 lasta, mutta 10 lasta ei saa hoidettua yhtä äitiä ." pitää tänä päivänä paremmin paikkansa kuin koskaan ennen.

voihan..... kirjoitti:

"tulee hänkin jonain päivänä oikeasti vanhaksi,katsotaan kuka käy häntä silloin katsomassa ja auttamassa.sen minkä taakseen jättää eikös sen silloin edestä päin löydä ja minkä tahtoisin tehtävän itselle tee se myös hänelle... "

just just... sinun kaltaistesi lasten äitejä vanhainkodeissa hoitaneena voin sanoa että turhaan uhoat! vaikka se äitisi hoitaisi muksujasi 24/7 yksin saisi silti vanhuutensa viettää .. nää on niiiiin nähtyjä juttuja!!!!

Vanha sanonta:" yksi äiti hoitaa 10 lasta, mutta 10 lasta ei saa hoidettua yhtä äitiä ." pitää tänä päivänä paremmin paikkansa kuin koskaan ennen.

Lue lisää

kerro sinä sitten viisaana mitä kerron lapsille jotka haluaisivat olla isovanhempiensa kanssa mutta yhdessäolo on täysin mahdotonta?

mude 2 kirjoitti:

johan tästä lastenlasten ja isovanhempien yhdessä olosta nousi iso haloo!minä en moiti täällä toisten ihmisten periaatteita,elämän arvoja ja kasvatustapoja.en moiti teitä jos näette jonkun asian teille tärkeäksi.oletteko kateellisia että teitä vanhempi ihminen haluaa olla lasten kanssa?miten lapset oppivat tuntemaan ja arvostamaan esimerkiksi sotaveteraaneja,jos heidän kanssa ei saisi lapset viettää aikaa?naurettavaa!lapsista on kiva kuunnella vanhojen tarinointia.syyllistätte kotiäitejä jos he ovat väsyneitä ja haluavat joskus omaa aikaa.ja se aika on aina ryyppäämistä!onko teillä itsellänne alkoholi ongelma kun syyllistätte täällä toisia.allekirjoittanut itse käyttää alkoholia 2-3 kertaa vuodessa ja ei koskaan lasten nähden.voi kai kotiäiti rentoutua muutenkin.kirjastossa käyntiä,kahvilla naapurissa...haaveilen itse kylpylä reissusta,aah mitä luksusta se olisi(yksin olen ollut reissussa viimeksi 2 v sitten,että luulen että aika olisi,vai tarvitseeko joltain anoa lupaa)tarvitseehan työssä käyvät miehetkin(naiset) vapaa-aikaa ja harrastuksia,mikä tekee työssä käymisestä niin rankkaa ja raskasta kotiäitiyteen verrattuna(kotona 5 lasta).mikä on tärkeämpi työ kun kasvattaa normaaleja veronmaksajia(ja tulevia vanhusten parissa työskenteleviä)ja teen sen ylpeänä ilman isovanhempien apua.(joilla ei ole painon kanssa ongelmia että samassa sängyssä voisivat kyllä lapsenlapset nukkua tai vaikkapa halutessaan lattialla patjalla ;) ) tiedän monia isovanhempia,myös töissä käyviä,jotka ilomielin kuskaavat lapsenlapsia harrastuksissa,hakevat koulusta,ottavat yökylään ja ovat monin eri tavoin mukana arjessa.ja rahasta ei ole pula allekirjoittaneen isovanhemmilla,vaan silkasta haluttomuudesta.miksi meiltä täytyisi tulla aina aloite,voisihan isovanhempikin edes joskus TARJOTA apuaan,mutta hänelle on ilmeisesti nuorempi miesystävä tärkeämpi kuin yhdessäolo lasten kanssa.mutta tulee hänkin jonain päivänä oikeasti vanhaksi,katsotaan kuka käy häntä silloin katsomassa ja auttamassa.sen minkä taakseen jättää eikös sen silloin edestä päin löydä ja minkä tahtoisin tehtävän itselle tee se myös hänelle...

Lue lisää

Kuulutko "Yhtä pötköä"-yhdistykseen, jonka periaatteena on poistaa isot kirjaimet ja välilyönnit armaasta äitinkielestämme?
Puheenjohtajana?

mude 2 kirjoitti:

kerro sinä sitten viisaana mitä kerron lapsille jotka haluaisivat olla isovanhempiensa kanssa mutta yhdessäolo on täysin mahdotonta?

"Isoäidillä ei ole aikaa meille". Lähetetään kortti.

Onhan teillä mukavaa keskenännekin. Isoäitiä ette tekään tarvitse.

mude 2 kirjoitti:

johan tästä lastenlasten ja isovanhempien yhdessä olosta nousi iso haloo!minä en moiti täällä toisten ihmisten periaatteita,elämän arvoja ja kasvatustapoja.en moiti teitä jos näette jonkun asian teille tärkeäksi.oletteko kateellisia että teitä vanhempi ihminen haluaa olla lasten kanssa?miten lapset oppivat tuntemaan ja arvostamaan esimerkiksi sotaveteraaneja,jos heidän kanssa ei saisi lapset viettää aikaa?naurettavaa!lapsista on kiva kuunnella vanhojen tarinointia.syyllistätte kotiäitejä jos he ovat väsyneitä ja haluavat joskus omaa aikaa.ja se aika on aina ryyppäämistä!onko teillä itsellänne alkoholi ongelma kun syyllistätte täällä toisia.allekirjoittanut itse käyttää alkoholia 2-3 kertaa vuodessa ja ei koskaan lasten nähden.voi kai kotiäiti rentoutua muutenkin.kirjastossa käyntiä,kahvilla naapurissa...haaveilen itse kylpylä reissusta,aah mitä luksusta se olisi(yksin olen ollut reissussa viimeksi 2 v sitten,että luulen että aika olisi,vai tarvitseeko joltain anoa lupaa)tarvitseehan työssä käyvät miehetkin(naiset) vapaa-aikaa ja harrastuksia,mikä tekee työssä käymisestä niin rankkaa ja raskasta kotiäitiyteen verrattuna(kotona 5 lasta).mikä on tärkeämpi työ kun kasvattaa normaaleja veronmaksajia(ja tulevia vanhusten parissa työskenteleviä)ja teen sen ylpeänä ilman isovanhempien apua.(joilla ei ole painon kanssa ongelmia että samassa sängyssä voisivat kyllä lapsenlapset nukkua tai vaikkapa halutessaan lattialla patjalla ;) ) tiedän monia isovanhempia,myös töissä käyviä,jotka ilomielin kuskaavat lapsenlapsia harrastuksissa,hakevat koulusta,ottavat yökylään ja ovat monin eri tavoin mukana arjessa.ja rahasta ei ole pula allekirjoittaneen isovanhemmilla,vaan silkasta haluttomuudesta.miksi meiltä täytyisi tulla aina aloite,voisihan isovanhempikin edes joskus TARJOTA apuaan,mutta hänelle on ilmeisesti nuorempi miesystävä tärkeämpi kuin yhdessäolo lasten kanssa.mutta tulee hänkin jonain päivänä oikeasti vanhaksi,katsotaan kuka käy häntä silloin katsomassa ja auttamassa.sen minkä taakseen jättää eikös sen silloin edestä päin löydä ja minkä tahtoisin tehtävän itselle tee se myös hänelle...

Lue lisää

tarvitse viedä sotaveteraaneille yökylään. Kyllä he voivat tutustua heihin muutenkin. Vielä ehtii.

Nukkuessaan eivät lapset tarinointia kuule, joten viekää lapset kylään päiväsaikaan tai alkuillasta ja sitten ajoissa kotiin. Saavat vanhukset ja lapset nukkua rauhassa.

yxmuzi kirjoitti:

tarvitse viedä sotaveteraaneille yökylään. Kyllä he voivat tutustua heihin muutenkin. Vielä ehtii.

Nukkuessaan eivät lapset tarinointia kuule, joten viekää lapset kylään päiväsaikaan tai alkuillasta ja sitten ajoissa kotiin. Saavat vanhukset ja lapset nukkua rauhassa.

Lue lisää

Käykääpä lapsukaiset (eli nyk pikkulasten äidit ja isit ) katsomassa omia isovanhempianne 80-90v, mikäli he ovat vielä elossa.

Itselläni ei edes lapsuudessani ollut isovanhempia elossa, olivat kuolleet jo 30-luvulla, enkä osannut kaivata heitä. Meillä ei siis ollut sitä mallia, että mummot hoitasisivat pikkulapsia. Niinpä en sitten nuorena äitinä pitänyt erityistä yhteyttä vanhempiini tai appivanhempiini. Elimme omaa elämäämme, ja tapasimme molempia isovanhempia harvakseltaan lähinnä juhlapyhinä. Itse olen lapseni hoitanut niin kuin oma äitinikin, joka oli jo 15-vuotiaana jäänyt täysorvoksi. Hänen kuolemastaan tulee nyt 20v, ja vain vanhimmat lapsistani muistavat hänet kunnolla. Kuopus on syntynyt molempien vanhempieni kuoleman jälkeen.

voihan..... kirjoitti:

"tulee hänkin jonain päivänä oikeasti vanhaksi,katsotaan kuka käy häntä silloin katsomassa ja auttamassa.sen minkä taakseen jättää eikös sen silloin edestä päin löydä ja minkä tahtoisin tehtävän itselle tee se myös hänelle... "

just just... sinun kaltaistesi lasten äitejä vanhainkodeissa hoitaneena voin sanoa että turhaan uhoat! vaikka se äitisi hoitaisi muksujasi 24/7 yksin saisi silti vanhuutensa viettää .. nää on niiiiin nähtyjä juttuja!!!!

Vanha sanonta:" yksi äiti hoitaa 10 lasta, mutta 10 lasta ei saa hoidettua yhtä äitiä ." pitää tänä päivänä paremmin paikkansa kuin koskaan ennen.

Lue lisää

toi on niin hirvittävän totta, äiti oli tarpeellinen kun oli avuksi, mutta kun muuttui avuttomaksi...unohdettiin...