Kenelle kuuluvat

elisabethvander

metsäautotien ojissa ja ojanpenkkailla kasvavat puut?

17

7417

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • mukaan...

      maanomistajalle, kuten myös sähkölinjojen alla olevat puut.

    • puttesetä

      Maassa kasvavat puut kuuluvat maanomistajalle, kuten nimim. "mukaan.." jo vastasi. Metsäautoteiden tiealueita ei ole erotettu, joten tie ojineen ja penkkoinen ovat ympäröivän maanomistajan maata.

      • mäkiä

        Mitä tarkoittaa ei ole erotettu?


      • ölli.....
        mäkiä kirjoitti:

        Mitä tarkoittaa ei ole erotettu?

        se tarkoittaa sitä et ne puut ei kuulu sulle vaan sille maanomistajalle!!!!!


      • elisabethvander
        ölli..... kirjoitti:

        se tarkoittaa sitä et ne puut ei kuulu sulle vaan sille maanomistajalle!!!!!

        käsitykseni oli oikea.


    • Kuten täällä jo muutamaan kertaan on todettu puut kuuluvat maanomistajalle.

      Kun maanmittausinsinööri pitää yksityistietoimitusta, niin siinä ei kajota mitenkään maanomistukseen, vaan tehdään ns rasite tilalle. Tiekunta saa siis oikeuden rakentaa tien ja pitää sitä kunnossa, mutta maapohja on edelleen alkuperäisen maanomistajan. Tiealuetta ei siis eroteta erilliseksi tilaksi. Tässä on maanteinen ja kaava-alueiden teissä eri käytäntö.
      Tiekunta saa toki pitää tiealueen puhtaana, niin että puustoa ei sille kasva, mutta jos pääsee kasvamaan niin puut ovat maanomistajan. Tiekunta voi toki kaataa ne, mutta ei omista niitä.
      Aika yleinen tapa on että pahoin puskittuneet metsäautotien varret kerätään energiapuuksi ja tiekunta saa rahat tai ainakin alennusta urakoitsijalta tien siivouslaskusta. Tähän ei kuitenkaan metsänomistajan tarvitse suostua.

      • ti

        Kun tieaukon lev.on tehty 14m, tarkoittaako se että puut kaadetaan koko alueelta ,tien leveys 4m?Eli ojille jää 10m .


      • ti kirjoitti:

        Kun tieaukon lev.on tehty 14m, tarkoittaako se että puut kaadetaan koko alueelta ,tien leveys 4m?Eli ojille jää 10m .

        Tiealueen leveys on siksi 14m (jopa 16m), että tie sitten ojineen todella mahtuu siihen, ettei aina ole jatkuvaa kränää sen itarimman maanomistajan kanssa siitä että tiekunta kaivelee tiealueen ulkopuolella. Tien ojineen ei yksin riitä, on varattava tilaa myös tienteossa irroitettaville kannoille ja kiville. Tien runkoon pitää monin paikoin ottaa lisämaata ojien ulkopuolelta. Kaiken tämän on mahduttava määriteltyyn tiealueeseen.

        Jos maanomistaja ei tienteon yhteydessä avaa koko tienaluetta hakkuullaan, niin hän ottaa tietoisen riskin siitä, että kaivinkonemies työntää puita nurin tienteon yhteydessä. Tällöin yleensä menetetään kyseiset rungot taloudellisesti ja vaikeutetaan tientekoa.

        Kun tie on valmis, niin ojien ulkopuolella oleva tiealue yleensä metsittyy, eikä sen auki hakkaamiseen yleensä ole tarvetta, kuin vasta ojien uudelleen kaivamisen yhteydessä. Valitettavan usein myös tien ja ojan väli ja itse ojat puskittuvat.


      • ko
        Vaari kirjoitti:

        Tiealueen leveys on siksi 14m (jopa 16m), että tie sitten ojineen todella mahtuu siihen, ettei aina ole jatkuvaa kränää sen itarimman maanomistajan kanssa siitä että tiekunta kaivelee tiealueen ulkopuolella. Tien ojineen ei yksin riitä, on varattava tilaa myös tienteossa irroitettaville kannoille ja kiville. Tien runkoon pitää monin paikoin ottaa lisämaata ojien ulkopuolelta. Kaiken tämän on mahduttava määriteltyyn tiealueeseen.

        Jos maanomistaja ei tienteon yhteydessä avaa koko tienaluetta hakkuullaan, niin hän ottaa tietoisen riskin siitä, että kaivinkonemies työntää puita nurin tienteon yhteydessä. Tällöin yleensä menetetään kyseiset rungot taloudellisesti ja vaikeutetaan tientekoa.

        Kun tie on valmis, niin ojien ulkopuolella oleva tiealue yleensä metsittyy, eikä sen auki hakkaamiseen yleensä ole tarvetta, kuin vasta ojien uudelleen kaivamisen yhteydessä. Valitettavan usein myös tien ja ojan väli ja itse ojat puskittuvat.

        Mutta eikös maapohja kuulu maanomistajalle,noinkohan niitä lisämaita otetaan ojien ulkopuolelta.


      • se ole niin
        Vaari kirjoitti:

        Tiealueen leveys on siksi 14m (jopa 16m), että tie sitten ojineen todella mahtuu siihen, ettei aina ole jatkuvaa kränää sen itarimman maanomistajan kanssa siitä että tiekunta kaivelee tiealueen ulkopuolella. Tien ojineen ei yksin riitä, on varattava tilaa myös tienteossa irroitettaville kannoille ja kiville. Tien runkoon pitää monin paikoin ottaa lisämaata ojien ulkopuolelta. Kaiken tämän on mahduttava määriteltyyn tiealueeseen.

        Jos maanomistaja ei tienteon yhteydessä avaa koko tienaluetta hakkuullaan, niin hän ottaa tietoisen riskin siitä, että kaivinkonemies työntää puita nurin tienteon yhteydessä. Tällöin yleensä menetetään kyseiset rungot taloudellisesti ja vaikeutetaan tientekoa.

        Kun tie on valmis, niin ojien ulkopuolella oleva tiealue yleensä metsittyy, eikä sen auki hakkaamiseen yleensä ole tarvetta, kuin vasta ojien uudelleen kaivamisen yhteydessä. Valitettavan usein myös tien ja ojan väli ja itse ojat puskittuvat.

        että kannot ja kivet haudataan tien runkoon. Tosin näkeehän sellaisiakin metsäautoteitä että kivet ja kannot on heitelty pitkin tien pientareita ja metsiä. Tilalle on raavittu kaikki mitä saatu ja hirveät ojat tien reunoilla. Taitaa vaan sellaisella konekuskilla olla yleensä viimeinen työmaa ... toivottavasti.


      • ko kirjoitti:

        Mutta eikös maapohja kuulu maanomistajalle,noinkohan niitä lisämaita otetaan ojien ulkopuolelta.

        Kyllä maapohja kuuluu maanomistajalle, mutta tiealue on luovutettu tien tekoon ja siltä voidaan kaapia lisämaata tierunkoon.
        Joskus tämä ei riitä niin tietoimituksen yhteydessä määritetään alue tai alueet, joista tierunkoa täydennetään, saatetaampa ottaa sorastukseenkin ihan lähialueelta tavaraa. Näistä maanomistaja saa aina lisäkorvauksen vaikka tiealue olisikin luovutettu ilmaiseksi.


      • se ole niin kirjoitti:

        että kannot ja kivet haudataan tien runkoon. Tosin näkeehän sellaisiakin metsäautoteitä että kivet ja kannot on heitelty pitkin tien pientareita ja metsiä. Tilalle on raavittu kaikki mitä saatu ja hirveät ojat tien reunoilla. Taitaa vaan sellaisella konekuskilla olla yleensä viimeinen työmaa ... toivottavasti.

        Metsä-autoteitten teko-ohjeet vaihtelevat hiukan metsäkeskuksittain, kumma kyllä. Jossain tosiaan kiviä ja kantoja upotetaan tierunkoon. Kannot alkavat siella lahota ja aiheuttavat painumia. Kiviä paremminkin voidaan käyttää täytteenä, mutta niiden on oltava tarpeeksi syvällä rungossa ettei routa nostele niitä vuosikymmenten mittaan tien pintaan. Tälläisenkin tien olen nähnyt, jossa jouduttiin kaivamaan tien pinnasta tämän takia kiviä pois, oli niitä hyvin ensimmäisiä metsä-autotie nimikkeellä tehtyjä teitä.

        Meilläpäin aiemmin kannot kasattiin tien varteen, määrävälein "tunkioiksi". Sitten 80-luvulla tuli ohjeet, että kannot "maisemoidaan" tien sivuun, tiealueelle. Se tapahtuu siten että otetaan lisämaata ojapenkasta ja asetetaan kanto sitten siihen monttuun oikein päin, niin että muutaman vuoden kuluttua näyttää kuin puu olis kasvanut juuri siinä. Siitä tosin tulee sellainen näkymä, kuin tie olisi tehty aivan erikoisen tiheään metsään.
        Isot kivet pyöritellään kaivinkoneella tien sivuun, ojan ulkopuolelle, johon kaivetaan ensin sille monttu, ettei jäisi kovin korkeana näkyviin.


      • se ole niin kirjoitti:

        että kannot ja kivet haudataan tien runkoon. Tosin näkeehän sellaisiakin metsäautoteitä että kivet ja kannot on heitelty pitkin tien pientareita ja metsiä. Tilalle on raavittu kaikki mitä saatu ja hirveät ojat tien reunoilla. Taitaa vaan sellaisella konekuskilla olla yleensä viimeinen työmaa ... toivottavasti.

        Silloin kun tehdään nimenomaan metsäkeskuksen (aiemmin Tapion) johdolla metsä-autotietä niin konekuskin harkintavalta on aika vähissä. Työnjohto määrää miten esim. maisemointi yms. tehdään. Ellei ohjeita noudateta voi urakoitsija joutua jopa korjailemaan työtään. Silloin tietenkin palkkakuskilla saattaa tiliväli yllättävästi ruveta pitenemään.

        "ja hirveät ojat reunoilla"
        Metsä-autotien ojat saattavat uutena näyttää aika mahtavilta, mutta kyllä niitä 30 vuoden kuluttua viimeistään pitää uudelleen avata. Ojat ovat tärkeä tekijä tien kantavuudelle. Jopa hiekkakankaille on metsä-autoteiden ojia jouduttu kaivamaan perusparannusten yhteydessä, että saadaan kantavuus myös kesällä kuntoon.


      • Anonyymi
        Vaari kirjoitti:

        Tiealueen leveys on siksi 14m (jopa 16m), että tie sitten ojineen todella mahtuu siihen, ettei aina ole jatkuvaa kränää sen itarimman maanomistajan kanssa siitä että tiekunta kaivelee tiealueen ulkopuolella. Tien ojineen ei yksin riitä, on varattava tilaa myös tienteossa irroitettaville kannoille ja kiville. Tien runkoon pitää monin paikoin ottaa lisämaata ojien ulkopuolelta. Kaiken tämän on mahduttava määriteltyyn tiealueeseen.

        Jos maanomistaja ei tienteon yhteydessä avaa koko tienaluetta hakkuullaan, niin hän ottaa tietoisen riskin siitä, että kaivinkonemies työntää puita nurin tienteon yhteydessä. Tällöin yleensä menetetään kyseiset rungot taloudellisesti ja vaikeutetaan tientekoa.

        Kun tie on valmis, niin ojien ulkopuolella oleva tiealue yleensä metsittyy, eikä sen auki hakkaamiseen yleensä ole tarvetta, kuin vasta ojien uudelleen kaivamisen yhteydessä. Valitettavan usein myös tien ja ojan väli ja itse ojat puskittuvat.

        Kenelle kuuluu tiealuella kasvavat puut ,kuka saa niitä kaataa ,ottaa itselleen


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kenelle kuuluu tiealuella kasvavat puut ,kuka saa niitä kaataa ,ottaa itselleen

        Eiköhän puut kuulu maan omistajalle kenen maalla tie kulkee.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eiköhän puut kuulu maan omistajalle kenen maalla tie kulkee.

        Ei kuulu. Omistusjärjestys menee niin, että luoja ne ensisijaisesti omistaa, toissijainen omistaja on tiekunta ja kolmanneksi kirii maanomistaja.


    • Anonyymi

      Nää ne ovat ikuisia riidan aiheita. Maitteni läpi menee rasitetie, tienhoitokunta hoitaa. Raivailin tien reunoilta puskia pois, siis omalta maaltani, niin eikös siihen yksi kesämökkiläinen tullut rähisemään. En kuulemma saa tehdä raivaamista. Hänen mukaansa vain ja ainoastaan tienhoitokunta saa tehdä raivauksen. Pyysin hänen poistumaan. Aikansa känkätti mutta lähti sitten vapaaehtoisesti.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Takaisin ylös

    Luetuimmat keskustelut

    1. Eläkeläiset siirrettävä muuttotappioalueille

      Joutoväki pois ruuhkauttamasta elättäjien arkea. Samalla putoaa jokaisen asumiskulut ja rahaa jää enemmän kuluttamiseen.
      Maailman menoa
      259
      2389
    2. Riikka runnoo: datakeskuksille tulee UUSI yritystuki

      "Suomen valtio erikseen tukee esimerkiksi kryptovaluuttaan tai aikuisviihteeseen tai muuhun keskittyviä datakeskuksia."
      Maailman menoa
      70
      2378
    3. Onko kivaa jättää

      elämän suurin rakkaus hiljaisuuteen?
      Ikävä
      120
      1558
    4. Jopa Espanjassa talous kasvaa, Purra vain irvistelee

      Huomaa kuinka Purra on Suomen historian huonoin miniseteri, joka ei ole saanut aikaiseksi kuin tuhoa, Siis jopa vasemmis
      Maailman menoa
      41
      1401
    5. Kauppalehti - Törkeä skandaali paljastui: Espanja käytti EU-rahoja ihan muuhun kuin piti

      Espanja on käyttänyt miljardeja euroja EU:n elpymisavustuksia eläkkeisiin ja sosiaalimenoihin – ja pyytää lisää. Espanj
      Maailman menoa
      64
      1367
    6. Mitä haluaisit sanoa hänelle tänään?

      Kerro tähän viestisi. 🍭🍡🍦
      Ikävä
      133
      1329
    7. En kerro nimeäsi nainen

      Sillä olet nyt salaisuus jota kannan sydämessäni. Tämä mitä tunnen ja kuinka sinuun vahvasti ihastuin on jo niin erikoin
      Ikävä
      71
      1230
    8. Auta mua mies

      Ota vielä yhteyttä, keksi oikeat sanat että vuosien ajan kasvanut muuri murtuu meidän väliltä vaikka aluksi vain vähän.
      Ikävä
      82
      1019
    9. Olet kiva ihminen

      En kiellä sitä yhtään. Sinussa on hyvin paljon erinomaisia puolia, enemmän varmasti kun meissä muissa. Sitten on puoli
      Ikävä
      73
      1009
    10. Uuden upotuskasteen vaiettu ongelma

      Alkuseurakunnan kaste oli useamman vuosisadan upotuskaste, joka toimitettiin joko ulkona luonnon vesistöissä tai kasteki
      Kaste
      102
      999
    Aihe