Kenelle kuuluvat

Mitä tarkoittaa ei ole erotettu?

mäkiä kirjoitti:

Mitä tarkoittaa ei ole erotettu?

se tarkoittaa sitä et ne puut ei kuulu sulle vaan sille maanomistajalle!!!!!

ölli..... kirjoitti:

se tarkoittaa sitä et ne puut ei kuulu sulle vaan sille maanomistajalle!!!!!

käsitykseni oli oikea.

Kun tieaukon lev.on tehty 14m, tarkoittaako se että puut kaadetaan koko alueelta ,tien leveys 4m?Eli ojille jää 10m .

ti kirjoitti:

Kun tieaukon lev.on tehty 14m, tarkoittaako se että puut kaadetaan koko alueelta ,tien leveys 4m?Eli ojille jää 10m .

Tiealueen leveys on siksi 14m (jopa 16m), että tie sitten ojineen todella mahtuu siihen, ettei aina ole jatkuvaa kränää sen itarimman maanomistajan kanssa siitä että tiekunta kaivelee tiealueen ulkopuolella. Tien ojineen ei yksin riitä, on varattava tilaa myös tienteossa irroitettaville kannoille ja kiville. Tien runkoon pitää monin paikoin ottaa lisämaata ojien ulkopuolelta. Kaiken tämän on mahduttava määriteltyyn tiealueeseen.

Jos maanomistaja ei tienteon yhteydessä avaa koko tienaluetta hakkuullaan, niin hän ottaa tietoisen riskin siitä, että kaivinkonemies työntää puita nurin tienteon yhteydessä. Tällöin yleensä menetetään kyseiset rungot taloudellisesti ja vaikeutetaan tientekoa.

Kun tie on valmis, niin ojien ulkopuolella oleva tiealue yleensä metsittyy, eikä sen auki hakkaamiseen yleensä ole tarvetta, kuin vasta ojien uudelleen kaivamisen yhteydessä. Valitettavan usein myös tien ja ojan väli ja itse ojat puskittuvat.

Vaari kirjoitti:

Tiealueen leveys on siksi 14m (jopa 16m), että tie sitten ojineen todella mahtuu siihen, ettei aina ole jatkuvaa kränää sen itarimman maanomistajan kanssa siitä että tiekunta kaivelee tiealueen ulkopuolella. Tien ojineen ei yksin riitä, on varattava tilaa myös tienteossa irroitettaville kannoille ja kiville. Tien runkoon pitää monin paikoin ottaa lisämaata ojien ulkopuolelta. Kaiken tämän on mahduttava määriteltyyn tiealueeseen.

Jos maanomistaja ei tienteon yhteydessä avaa koko tienaluetta hakkuullaan, niin hän ottaa tietoisen riskin siitä, että kaivinkonemies työntää puita nurin tienteon yhteydessä. Tällöin yleensä menetetään kyseiset rungot taloudellisesti ja vaikeutetaan tientekoa.

Kun tie on valmis, niin ojien ulkopuolella oleva tiealue yleensä metsittyy, eikä sen auki hakkaamiseen yleensä ole tarvetta, kuin vasta ojien uudelleen kaivamisen yhteydessä. Valitettavan usein myös tien ja ojan väli ja itse ojat puskittuvat.

Lue lisää

Mutta eikös maapohja kuulu maanomistajalle,noinkohan niitä lisämaita otetaan ojien ulkopuolelta.

Vaari kirjoitti:

Tiealueen leveys on siksi 14m (jopa 16m), että tie sitten ojineen todella mahtuu siihen, ettei aina ole jatkuvaa kränää sen itarimman maanomistajan kanssa siitä että tiekunta kaivelee tiealueen ulkopuolella. Tien ojineen ei yksin riitä, on varattava tilaa myös tienteossa irroitettaville kannoille ja kiville. Tien runkoon pitää monin paikoin ottaa lisämaata ojien ulkopuolelta. Kaiken tämän on mahduttava määriteltyyn tiealueeseen.

Jos maanomistaja ei tienteon yhteydessä avaa koko tienaluetta hakkuullaan, niin hän ottaa tietoisen riskin siitä, että kaivinkonemies työntää puita nurin tienteon yhteydessä. Tällöin yleensä menetetään kyseiset rungot taloudellisesti ja vaikeutetaan tientekoa.

Kun tie on valmis, niin ojien ulkopuolella oleva tiealue yleensä metsittyy, eikä sen auki hakkaamiseen yleensä ole tarvetta, kuin vasta ojien uudelleen kaivamisen yhteydessä. Valitettavan usein myös tien ja ojan väli ja itse ojat puskittuvat.

Lue lisää

että kannot ja kivet haudataan tien runkoon. Tosin näkeehän sellaisiakin metsäautoteitä että kivet ja kannot on heitelty pitkin tien pientareita ja metsiä. Tilalle on raavittu kaikki mitä saatu ja hirveät ojat tien reunoilla. Taitaa vaan sellaisella konekuskilla olla yleensä viimeinen työmaa ... toivottavasti.

ko kirjoitti:

Mutta eikös maapohja kuulu maanomistajalle,noinkohan niitä lisämaita otetaan ojien ulkopuolelta.

Kyllä maapohja kuuluu maanomistajalle, mutta tiealue on luovutettu tien tekoon ja siltä voidaan kaapia lisämaata tierunkoon.
Joskus tämä ei riitä niin tietoimituksen yhteydessä määritetään alue tai alueet, joista tierunkoa täydennetään, saatetaampa ottaa sorastukseenkin ihan lähialueelta tavaraa. Näistä maanomistaja saa aina lisäkorvauksen vaikka tiealue olisikin luovutettu ilmaiseksi.

se ole niin kirjoitti:

että kannot ja kivet haudataan tien runkoon. Tosin näkeehän sellaisiakin metsäautoteitä että kivet ja kannot on heitelty pitkin tien pientareita ja metsiä. Tilalle on raavittu kaikki mitä saatu ja hirveät ojat tien reunoilla. Taitaa vaan sellaisella konekuskilla olla yleensä viimeinen työmaa ... toivottavasti.

Lue lisää

Metsä-autoteitten teko-ohjeet vaihtelevat hiukan metsäkeskuksittain, kumma kyllä. Jossain tosiaan kiviä ja kantoja upotetaan tierunkoon. Kannot alkavat siella lahota ja aiheuttavat painumia. Kiviä paremminkin voidaan käyttää täytteenä, mutta niiden on oltava tarpeeksi syvällä rungossa ettei routa nostele niitä vuosikymmenten mittaan tien pintaan. Tälläisenkin tien olen nähnyt, jossa jouduttiin kaivamaan tien pinnasta tämän takia kiviä pois, oli niitä hyvin ensimmäisiä metsä-autotie nimikkeellä tehtyjä teitä.

Meilläpäin aiemmin kannot kasattiin tien varteen, määrävälein "tunkioiksi". Sitten 80-luvulla tuli ohjeet, että kannot "maisemoidaan" tien sivuun, tiealueelle. Se tapahtuu siten että otetaan lisämaata ojapenkasta ja asetetaan kanto sitten siihen monttuun oikein päin, niin että muutaman vuoden kuluttua näyttää kuin puu olis kasvanut juuri siinä. Siitä tosin tulee sellainen näkymä, kuin tie olisi tehty aivan erikoisen tiheään metsään.
Isot kivet pyöritellään kaivinkoneella tien sivuun, ojan ulkopuolelle, johon kaivetaan ensin sille monttu, ettei jäisi kovin korkeana näkyviin.

se ole niin kirjoitti:

että kannot ja kivet haudataan tien runkoon. Tosin näkeehän sellaisiakin metsäautoteitä että kivet ja kannot on heitelty pitkin tien pientareita ja metsiä. Tilalle on raavittu kaikki mitä saatu ja hirveät ojat tien reunoilla. Taitaa vaan sellaisella konekuskilla olla yleensä viimeinen työmaa ... toivottavasti.

Lue lisää

Silloin kun tehdään nimenomaan metsäkeskuksen (aiemmin Tapion) johdolla metsä-autotietä niin konekuskin harkintavalta on aika vähissä. Työnjohto määrää miten esim. maisemointi yms. tehdään. Ellei ohjeita noudateta voi urakoitsija joutua jopa korjailemaan työtään. Silloin tietenkin palkkakuskilla saattaa tiliväli yllättävästi ruveta pitenemään.

"ja hirveät ojat reunoilla"
Metsä-autotien ojat saattavat uutena näyttää aika mahtavilta, mutta kyllä niitä 30 vuoden kuluttua viimeistään pitää uudelleen avata. Ojat ovat tärkeä tekijä tien kantavuudelle. Jopa hiekkakankaille on metsä-autoteiden ojia jouduttu kaivamaan perusparannusten yhteydessä, että saadaan kantavuus myös kesällä kuntoon.

Vaari kirjoitti:

Tiealueen leveys on siksi 14m (jopa 16m), että tie sitten ojineen todella mahtuu siihen, ettei aina ole jatkuvaa kränää sen itarimman maanomistajan kanssa siitä että tiekunta kaivelee tiealueen ulkopuolella. Tien ojineen ei yksin riitä, on varattava tilaa myös tienteossa irroitettaville kannoille ja kiville. Tien runkoon pitää monin paikoin ottaa lisämaata ojien ulkopuolelta. Kaiken tämän on mahduttava määriteltyyn tiealueeseen.

Jos maanomistaja ei tienteon yhteydessä avaa koko tienaluetta hakkuullaan, niin hän ottaa tietoisen riskin siitä, että kaivinkonemies työntää puita nurin tienteon yhteydessä. Tällöin yleensä menetetään kyseiset rungot taloudellisesti ja vaikeutetaan tientekoa.

Kun tie on valmis, niin ojien ulkopuolella oleva tiealue yleensä metsittyy, eikä sen auki hakkaamiseen yleensä ole tarvetta, kuin vasta ojien uudelleen kaivamisen yhteydessä. Valitettavan usein myös tien ja ojan väli ja itse ojat puskittuvat.

Lue lisää

Kenelle kuuluu tiealuella kasvavat puut ,kuka saa niitä kaataa ,ottaa itselleen

Anonyymi kirjoitti:

Kenelle kuuluu tiealuella kasvavat puut ,kuka saa niitä kaataa ,ottaa itselleen

Eiköhän puut kuulu maan omistajalle kenen maalla tie kulkee.

Anonyymi kirjoitti:

Eiköhän puut kuulu maan omistajalle kenen maalla tie kulkee.

Ei kuulu. Omistusjärjestys menee niin, että luoja ne ensisijaisesti omistaa, toissijainen omistaja on tiekunta ja kolmanneksi kirii maanomistaja.