Eläkettäkään ei tipu. Olen epätoivoinen ja jouduin irtisanoutumaan, kun olen kertakaikkiaan nivelrikkoa täynnä ja yöt menee valvoessa kipujen vuoksi, vatsa ei kestä enää lääkityksiä. On reflux, Divertikuliitteja ja ärtynyt paksusuoli. On rytmihäiriöt(vaarattomat) mutta kun on lääkärin määräys kuitenkin mennä heti sairaalaan kun rinnassa pakottaa. Mutta en tiedä koska mennä sillä minulla on jatkuvasti siellä pahat kivut, ehkä refluxsista, divertikkeleistä, tai rintarangan nivelrikosta johtuen. Kaularangan MDI:ssä on hermipinnettä ja kovia käteen säteileviä kipuja. Varpaat on suurentunut nievelrikon vuoksi, niin että kengän koko on parinumeroa isompi kuin ennen ja en juuri pystyne liikkumaan kivuiltani. Lanneranga on voimakkaasti madaltunut ja kivulias kuten myös lonkat. Skolioosi on työperuja.
Miten te olette pääseet työkyvyttömyyseläkkeelle? Vai pääseekö enää ketään näinä päivinä.
En pysty töihin
32
12713
Vastaukset
- Tattista =0
1. OLetteko te työelämässä?
2. Jos työkyvyttömyyseläkkeelle olet päässyt aikoinaan, niin olisin halukas kuulemaan tarinasi.
3. voiko olla toivoa , että kivut hellittää, onko kokemuksia?
4. Pääsenkö enää muutaman vuoden kuluttua sängystä ominvoimin?- X'
Virheen teit, irtisanoutumisessa. Jos sairauslomasi olisi jatkunut vuoden, olisi kela jo siinä välissä vaatinut lisäselvityksiä, kuntoutusta jne.
En päässyt sairaseläkkeelle aikoinani, joten 2v jouduin "työttömänä" olemaan, ja sitten työttömyyseläke 60v.ei noin paljon "vikoja", mutta autonajokielto, huimausten ja pyörtymisien johdosta, ja niinollen en voinut työtäni tehdä. niskassa kulumia, joita ei voi leikata. Päätä ei ylös eikä alas voi laittaa, kääntyy vain toiselle sivulle. Myös oikea käsi toimintakyvytön,usein, juurikin niskan vuoksi pienikin väärä liike ja ulvon tuskasta. Muutoin pelaa vielä, kun varon.
Ei ole helppoa päästä eläkkeelle.
- ......
sitähän toitotetaan et ollaan nuoria ja hyväkuntosia,mutta on unohtunut,että ollaan yksilöitä kaikki.
- SAS*
Jos olet yli 57-vuotias, niin ei hätää työttömyyspäivärahaa riittää eläkeikään asti. 3 kuukauden karenssi voi tulla, riippuu lääkärinlausunnosta.
Itse tein sen ratkaisun, että 57- vuotiaana irtisanouduin. Samoista syistä, mitä sinullakin on. Karenssi tuli, mutta siitä selviydyin. Kohta on 500 päivää täynnä ja sitten lisäpäiville.- !
varmaan enemmistöön kun eivät laske eläkkeelle, auttaisi jos vaihtaisit kulttuuria ja nimeä, javot
eläke alkaisi rallattaa 17vuotiaana.
Tasan ei käy onnenlahjat. - väsynyt vanha
pääsin jo 55-vuotiaana eläkeputkeen. Otin itse lopputilin kun en jaksanut. Vaikka lääkäri olisi mitä kirjoittanut sairaudesta, ei se työvoimaviranomaisia hetkauttanut, karenssia tuli 3 kk. Kun täytin 60 vuotta pääsin työttömyyseläkkeelle ja nyt ihan loppuvuodesta viimein vanhuuseläkkeelle. Minua se eläkeiän pudottaminen 63 vuoteen ei koskenut, olin väliinputoaja (synt 1945). Vaikka eläke on huomattavasti pienempi kuin palkka oli, en ole ratkasisuani katunut, ilman sitä olisin varmaan jo kuollut! Vielä selvennökseksi, jos olisin ollut töissä kun täytin 63, olisin silloin päässyt eläkkeelle suoraan. Mutta olin silloin työttömyyseläkkeellä, joten minuun sovellettiin vanhaa "kaavaa"!
- mummopa
Sitten putkeen, 500 päivää työnhakijana lisäpäivät, sitten työttömyyseläkkeelle. Olin jo 60-vuotias jäädessäni työttömäksi.
Olin 3kk:n konsulttitoimeksiannon jälkeen tehnyt toistaiseksi työsopimuksen ko. työnantajan kanssa.
Kahden viikon jälkeen polveni rusahti toimintakelvottomaksi eikä kunnallinen sektori vielä suostunut ottamaan sitä todesta.
Ehdotuksestani työsopimukseni muutettiin määräaikaiseksi koska en kainalosauvoilla ja kolottelevan polveni kanssa pystynyt hoitamaan tehtävääni.
Polvi leikattiin kuukauden jälkeen.
Tuon jälkeen tein työttömyysjaksojen väleissä ainoastaan pätkätöitä putken tavoittamiseen saakka, 57v.
Olin 53v.
Eikös tuo 500pv ole edelleen voimassa?
Laskurin nollaussääntö pätenee edelleen?
Onko putken pää nyt 60v?
Eikös näitä vaihtoehtoja ole?
Vaimo pääsi työkyvyttömyyseläkkeelle irtisanoutumisensa jälkeen, irtisanomisaikana.- Ruikutusta riittää
Miksi et ole rehellinen vaan sen sijaan kirjoitat tuon kummallisen valheellisen tekstin, jota ihmettelen. Irtisanoutuminen sairauden vuoksi ei ole mikään pakko eikä ratkaisu, vain houkka tekee sellaisen tempun itselleen tänä päivänä. Jos sinulla olisi todella vaivoja, saisit sairaslomaa. Jokaisen sairauslomajakson aikana arvioidaan myös työkykysi. Kertomuksesi ei siis voi olla täysin tosi. Sairastan itse nivelrikkoa ja se on tila, jossa ei kipua suinkaan ole joka hetki, kipu on ajoittaista. Kipulääkkeet poistavat vain kivun, eivät sairautta. Hyvällä hoidolla eli huolehtimalla siitä,että paino ei ole ylipainoa ja liikkumalla, vaikka sattuukin sekä oikeanlaisella ravinnolla taudin etenemistä ja siten myös kipua voidaan estää tehokkaasti.
Valittamalla ja suostumalla liikkumaan mahdollisimman vähän, saat kivun tuntumaa pahemmalta kuin se onkaan. Nivelrikkoon ei kuole. Nivelrikko ei suinkaan estä kaikkea työntekoa, joten pääsysi työkyvyttömyyeläkkeelle pelkän nilverikon takia tuskin onnistuu ellei yleistilasi muiden sairauksien takia ole pysyvä este työnteolle. Hoitokeinoina on elämäntaparemontti ja viimeisessä vaiheessa leikkaushoito - jos voidaan leikata. Asennemuutos on myös tarpeen, sillä ken vaivojansa valittaa, on vaivojensa vanki ja se nimenomaan nilverikossa pitää täysin paikkansa. En sääli sinua vaan kehoitan sinua miettimään uudenlaista suhtautumista elämääsi en sijaan että haaveilet eläkepäivistä ja asennoidut potilaaksi. Työ on arvokasta ja parasta lääkettä niin kauan kuin siihen pystyy ja uudenkin ammatin voi hankkia.
Ihmettelen,että et muka ole näistä asioista työterveyslääkärin kanssa keskustellut, tietoahan heillä on, koska nilverikko on tuki- ja liikuntaelinsairauksista yleisimpiä. Nimenomaan nivelrikkotapaukset pyritään saamaan ennaltaehkäisyn pariin varhain, jotta leikkaushoito sijoittuu mahdollisimman pitkälle eli pyritään hidastamaan taudin etenemistä elintapojen muutoksella.
Sen sijaan että haluat eläkeläiseksi, toivon,että hankkisit elämänhalua ja uusia harrasteita tai aivoja kehittävää toimintaa, sillä vierivä kivi ei sammaloidu, mutta itseään säälivä vangitsee itse itsensä. Korviesi väklissä voi sen sijaan olla paljonkin korjattavaa, jos muka nivelrikkokipujen takia olet itse irtisanoutunut työpaikasta ja siten myös työterveyshuollon piiristä, mitä kautta olisit ohjautunut hoitoon paljon tehokkaammin kuin terveyskeskuksissa.- nivelet rikki
nivelrikko, mutta ei ollut paha silloin kun irtisanouduin. Mutta minulla oli ja on 2-tyypin diabetes. Kaiken lisäksi minulla oli sellainen työ, joka oli päivämääristä kiinni. Olin kirjanpitäjä, palkanlaskija yms. Palkat piti laskea ajallaan, verot ajallaan, sotumaksut ajallaan, Lisäksi johtaja vaati, että kuun 10. päivä piti aina olla edellisen kuun tulos selvä. Mitäpä hyötyä minun oli olla sairaslomalla, kaikki sain tehdä jälkikäteen, Kesken sairasloman piti mennä palkkoja laskemaan, sekä myös, jos sattui alkukuu, tuloksen laskeminen oli pakko tehdä. Kesälomat oli sitten ihan oma lukunsa. 10 vuoden ajan toivoin kesälomaksi sijaista, en koskaan saanut. Kun sitten viimeisen kerran tulin kesälomalta ja tein kuukauden jälkikäteen, johtaja tuli kysymään, että mikä on tulos. Se riitti minulle. Mainittakoon vielä, että verensokerilukemat oli jatkuvasti yli 20. Pitkän aikaa kuitenkin harkitsin irtisanoutumista, laskin tarkkaan, että pääsen eläkeputkeen. Ja sitten sanouduin irti. Enkä ole katunut. En ole siis aloittaja. Nyt nivelrikkoni on jo niin paha, että en m illään pystyisi koko päivää olemaan koneen ääressä. Sormet menevät koukkuun, eivätkä oikene kuin toisella kädellä auttamalla. Kirjoitusvirheitä tulee paljon, kun sormet ei tottele. Nivelrikkoa on myös polvissa ja lonkassa. Edellisen viikonlopun söin särkylääkettä ja olin petissä 3 päivää, kun en ylös päässyt.Lonkka oli niin kipeä. Sinä kirjoittaja olet taatusti nuori ihminen, joka ei vielä vanhuudesta tiedä mitään. En tarkoita, että kaikki vanhat olisivat sairaita, on hyväkuntoisiakin. Yleensä se menee niin, että kun lapsena ja nuorena ei ole tarvinnut mitään raskasta työtä tehdä, on pysynyt terveempänä.
- näin se on
nivelet rikki kirjoitti:
nivelrikko, mutta ei ollut paha silloin kun irtisanouduin. Mutta minulla oli ja on 2-tyypin diabetes. Kaiken lisäksi minulla oli sellainen työ, joka oli päivämääristä kiinni. Olin kirjanpitäjä, palkanlaskija yms. Palkat piti laskea ajallaan, verot ajallaan, sotumaksut ajallaan, Lisäksi johtaja vaati, että kuun 10. päivä piti aina olla edellisen kuun tulos selvä. Mitäpä hyötyä minun oli olla sairaslomalla, kaikki sain tehdä jälkikäteen, Kesken sairasloman piti mennä palkkoja laskemaan, sekä myös, jos sattui alkukuu, tuloksen laskeminen oli pakko tehdä. Kesälomat oli sitten ihan oma lukunsa. 10 vuoden ajan toivoin kesälomaksi sijaista, en koskaan saanut. Kun sitten viimeisen kerran tulin kesälomalta ja tein kuukauden jälkikäteen, johtaja tuli kysymään, että mikä on tulos. Se riitti minulle. Mainittakoon vielä, että verensokerilukemat oli jatkuvasti yli 20. Pitkän aikaa kuitenkin harkitsin irtisanoutumista, laskin tarkkaan, että pääsen eläkeputkeen. Ja sitten sanouduin irti. Enkä ole katunut. En ole siis aloittaja. Nyt nivelrikkoni on jo niin paha, että en m illään pystyisi koko päivää olemaan koneen ääressä. Sormet menevät koukkuun, eivätkä oikene kuin toisella kädellä auttamalla. Kirjoitusvirheitä tulee paljon, kun sormet ei tottele. Nivelrikkoa on myös polvissa ja lonkassa. Edellisen viikonlopun söin särkylääkettä ja olin petissä 3 päivää, kun en ylös päässyt.Lonkka oli niin kipeä. Sinä kirjoittaja olet taatusti nuori ihminen, joka ei vielä vanhuudesta tiedä mitään. En tarkoita, että kaikki vanhat olisivat sairaita, on hyväkuntoisiakin. Yleensä se menee niin, että kun lapsena ja nuorena ei ole tarvinnut mitään raskasta työtä tehdä, on pysynyt terveempänä.
kun 500 päivää täyttyy pitää täyttää 59vuotta,vasta sitten on työttömyysputkessa he jotka on syntynyt 1950 jälkeen.
Mutta,samalla tavalla pitää hakea töitä ja käydä työnvälikyksessä,eli ei ole mikään vapautus olla ns.entisessä eläkeputkessa. - nuoriakin riittää!
näin se on kirjoitti:
kun 500 päivää täyttyy pitää täyttää 59vuotta,vasta sitten on työttömyysputkessa he jotka on syntynyt 1950 jälkeen.
Mutta,samalla tavalla pitää hakea töitä ja käydä työnvälikyksessä,eli ei ole mikään vapautus olla ns.entisessä eläkeputkessa.vuotta kävin työvoimatoimistossa ilmoittautumassa. Arvatkaas montako kertaa tänä aikana tarjottiin töitä? Aivan oikein, ei kertaakaan! Ihan rauhassa pääsin jäämään työttömyyseläkkeelle.
- Ruikutusta riittää
nivelet rikki kirjoitti:
nivelrikko, mutta ei ollut paha silloin kun irtisanouduin. Mutta minulla oli ja on 2-tyypin diabetes. Kaiken lisäksi minulla oli sellainen työ, joka oli päivämääristä kiinni. Olin kirjanpitäjä, palkanlaskija yms. Palkat piti laskea ajallaan, verot ajallaan, sotumaksut ajallaan, Lisäksi johtaja vaati, että kuun 10. päivä piti aina olla edellisen kuun tulos selvä. Mitäpä hyötyä minun oli olla sairaslomalla, kaikki sain tehdä jälkikäteen, Kesken sairasloman piti mennä palkkoja laskemaan, sekä myös, jos sattui alkukuu, tuloksen laskeminen oli pakko tehdä. Kesälomat oli sitten ihan oma lukunsa. 10 vuoden ajan toivoin kesälomaksi sijaista, en koskaan saanut. Kun sitten viimeisen kerran tulin kesälomalta ja tein kuukauden jälkikäteen, johtaja tuli kysymään, että mikä on tulos. Se riitti minulle. Mainittakoon vielä, että verensokerilukemat oli jatkuvasti yli 20. Pitkän aikaa kuitenkin harkitsin irtisanoutumista, laskin tarkkaan, että pääsen eläkeputkeen. Ja sitten sanouduin irti. Enkä ole katunut. En ole siis aloittaja. Nyt nivelrikkoni on jo niin paha, että en m illään pystyisi koko päivää olemaan koneen ääressä. Sormet menevät koukkuun, eivätkä oikene kuin toisella kädellä auttamalla. Kirjoitusvirheitä tulee paljon, kun sormet ei tottele. Nivelrikkoa on myös polvissa ja lonkassa. Edellisen viikonlopun söin särkylääkettä ja olin petissä 3 päivää, kun en ylös päässyt.Lonkka oli niin kipeä. Sinä kirjoittaja olet taatusti nuori ihminen, joka ei vielä vanhuudesta tiedä mitään. En tarkoita, että kaikki vanhat olisivat sairaita, on hyväkuntoisiakin. Yleensä se menee niin, että kun lapsena ja nuorena ei ole tarvinnut mitään raskasta työtä tehdä, on pysynyt terveempänä.
Olen 65 ja minulla on molemmissa lonkissa tekonivelet, polvet ovat nyt nivelrikon vuoksi kipeät ja myös toinen olkanivel. Tauti siirty pikkuhiljaa muihin niveliin, joten kokemusta säryistä on ja siten myös nilverikon säryistä. Vaivat alkoivat jotakuinkin hieman alle 50-vuotiaana. Töihin ei ole pakko mennä eikä sinne pidä mennä sairaslomalla. Niin tekee vain sellainen, joka ei halua hoitaa itseään vaan esittää marttyyriä. Kukaan työnantaja ei tänä pävänä vaadi sairaslomalla tulemaan työhön ja vaikka vaatisi, sellaista ei tarvitse noudattaa. Asian voi tarvittaessa viedä työsuojeluvaltuutetulle.
Nyt on puhe tästä päivästä, ei tilanteesta 10-20 vuotta sitten, kun olet vaivojasi potenut työssä. Paljon on siitä ajasta muuttunut, myös suhtautuminen siihen, että sairaana ei pidä töihin tulla eikä varsinkaan
sairaslomalla. Työkykyiset pääsevät leikkaushoitoon eläkeläisiä paremmin ja nopeammin, joten se, mistä nyt kerrot (kipusi ja sairautesi) johtuu todennäköisesti iästäsi. Valintaa suoritetaan sen mukaan, kenestä on työelämälle vielä hyötyä. Tiedän,että työssäolijoiden vaivat hoidetan nopeasti ja tahokkaasti, jotta pitkiä sairaslomia ei tule ja kuntoutuvat nopeasti töihin takaisin tai uuteen ammattiin. Sen sijaan eläkeläinen saa vapaasti potea vanhoja ja uusia vaivojaan miten parhaaksi näkee. Niin, kun monessa nivelessä on nivelrikko, hyvää asentoa saa hakea, jotta voisi nukkua, ellei ota unilääkettä. Jos sinulla työssä ollessasi kädet olisivat olleet koukussa etkä olisi pystynyt kirjoittamaan vaikkapa pc:llä, eihän sinua olisi voitu panna kirjoittamaan, älä nyt yritä väittää ihan hassuja.
Ei minulla työssä ollessani ollut varaa valvoa kaikkia öitä särkyjen vuoksi, otin sekä särky- että nukahtamislääkettä lääkärin ohjeen mukaan ja sain nukuttua. Työtä olen tehnyt 17-vuotiaasta lähtien vakituisesti ja 14-vuotiaasta kaikkina loma-aikoina. Nuorena tein tehdastyötä ja kaikkea astiankantamiseta rakennussiivoukseen. Vanhempana sain opiskelujeni ansiosta ns. hienompaa työtä eli siirryin kaulusköyhälistön kastiin. Nilverikot ovat tapauksessani osittain geneettistä perua. - mtä
Ruikutusta riittää kirjoitti:
Olen 65 ja minulla on molemmissa lonkissa tekonivelet, polvet ovat nyt nivelrikon vuoksi kipeät ja myös toinen olkanivel. Tauti siirty pikkuhiljaa muihin niveliin, joten kokemusta säryistä on ja siten myös nilverikon säryistä. Vaivat alkoivat jotakuinkin hieman alle 50-vuotiaana. Töihin ei ole pakko mennä eikä sinne pidä mennä sairaslomalla. Niin tekee vain sellainen, joka ei halua hoitaa itseään vaan esittää marttyyriä. Kukaan työnantaja ei tänä pävänä vaadi sairaslomalla tulemaan työhön ja vaikka vaatisi, sellaista ei tarvitse noudattaa. Asian voi tarvittaessa viedä työsuojeluvaltuutetulle.
Nyt on puhe tästä päivästä, ei tilanteesta 10-20 vuotta sitten, kun olet vaivojasi potenut työssä. Paljon on siitä ajasta muuttunut, myös suhtautuminen siihen, että sairaana ei pidä töihin tulla eikä varsinkaan
sairaslomalla. Työkykyiset pääsevät leikkaushoitoon eläkeläisiä paremmin ja nopeammin, joten se, mistä nyt kerrot (kipusi ja sairautesi) johtuu todennäköisesti iästäsi. Valintaa suoritetaan sen mukaan, kenestä on työelämälle vielä hyötyä. Tiedän,että työssäolijoiden vaivat hoidetan nopeasti ja tahokkaasti, jotta pitkiä sairaslomia ei tule ja kuntoutuvat nopeasti töihin takaisin tai uuteen ammattiin. Sen sijaan eläkeläinen saa vapaasti potea vanhoja ja uusia vaivojaan miten parhaaksi näkee. Niin, kun monessa nivelessä on nivelrikko, hyvää asentoa saa hakea, jotta voisi nukkua, ellei ota unilääkettä. Jos sinulla työssä ollessasi kädet olisivat olleet koukussa etkä olisi pystynyt kirjoittamaan vaikkapa pc:llä, eihän sinua olisi voitu panna kirjoittamaan, älä nyt yritä väittää ihan hassuja.
Ei minulla työssä ollessani ollut varaa valvoa kaikkia öitä särkyjen vuoksi, otin sekä särky- että nukahtamislääkettä lääkärin ohjeen mukaan ja sain nukuttua. Työtä olen tehnyt 17-vuotiaasta lähtien vakituisesti ja 14-vuotiaasta kaikkina loma-aikoina. Nuorena tein tehdastyötä ja kaikkea astiankantamiseta rakennussiivoukseen. Vanhempana sain opiskelujeni ansiosta ns. hienompaa työtä eli siirryin kaulusköyhälistön kastiin. Nilverikot ovat tapauksessani osittain geneettistä perua.Onkos tässä menossa joku kilpailu siitä kumpi on krämpin?
- Aloittaja =?
mtä kirjoitti:
Onkos tässä menossa joku kilpailu siitä kumpi on krämpin?
Kiitän kaikkia ystävällisistä lausunnoista ja myös joidenkin ymmärtämättömistäkin lausunnoista.
Vakuutusyhtiön lääkärit ne varmaan on noita ymmärtämättömiä, jotka ei usko jos ei itse näe, tai itse tunne kipua. Kipujakin kun on joka sorttia, kenenkään kipuja väheksymättä.
En suinkaan ole ruikuttaja Ihmettelen miksi joidenkin on niin vaikea uskoa toisia, toisten kipuja ja ongelmia, kaikilla varmaan niitä riittää, mitä kullakin.
Joskus kauan sitten minullakin kivut olivat ajoittaisia, niihin auttoi kipulääkitys ja fysiatriset hoidot. Vähitellen kivut tulivat vaikeimmiksi ja yöt meni usein valvoessa. Vatsakivut ja vaivat ovat seurausta luultavammin särkylääkkeiden syönnistä, vaikka söinkin kokoajan vatsaa suojaavaa lääkitystä.
Nyttemmin olen kankea ja kädet eivät toimi, jalat menee alta, ja päässä huimaa.
Tiesin olevani taakka työkavereilleni ja pomolle ja oli nöyryyttävää käydä valittamassa lääkäreille jatkuvasti kivuista. Joten tein ratkaisuni irtisanoutua. Olin kyllä pakosta usein sairauslomilla ja lääkäri kehoitti hakemaan työkyvyttömyyseläkettä, mutta sitä minulle ei myönnetty.
En todellakaan ole ylipainoinen, vaan mielummin toisinpäin. Olen aina omannut terveet elämämätavat, mitä nyt joskus pari olutta olen ottanut saunanpäälle.
Ikinä ei ole laiskaksi haukuttu. Olen ollut nuoresta saakka samassa työpaikassa (39v.) En tulisi pärjäämään muuallakaan työelämässä, kun kokemus ja koulutus puuttuu.
Kyllä unelma olisi ollut se että olisin pystynyt tekemään työni loppuun saakka. Mutta vuosia meni jo työt hammasta purren peräänantamattomalla suomalaisella sisulla.Sitten tuli STOP.
Kiitän myös hyvistä neuvoista =D - ....
Itselläni on reflux-tauti ja jo pelkästään se tekee elämän vaikeaksi. Ihmettelen, miten ihminen jaksaa noin monen vaivan kanssa. Syön itse lääkkeitä ja olen kokeillut monenlaista, mutta omat kipuni ovat päivittäisiä (joskus, eli noin kerran tai pari viikossa kestävät koko päivän). Ensimmäisiä kovia rintakipuja pelästyin ihan tosissani, että ei ne välttämättä ole mitään hepposimpia kipuja. Myös lääkärituttavani näyttivät järkyttyneiltä kun ensimmäistä kertaa sain heidän nähden refluxin takia kamalat vatsakivut, olivat viemässä ensiapuun vasten tahtoani.
Tällä hetkellä yritän kamppailla vaivan kanssa, ja ikää on siis vähän päälle 18 ja työnteko tuntuu ihan mahdottomalta ajatukselta. Enkä siis ole mikään laiska ihminen (tai niin kaikki väittävät), sillä pidän töistäni. - onnellinen nainen.
.... kirjoitti:
Itselläni on reflux-tauti ja jo pelkästään se tekee elämän vaikeaksi. Ihmettelen, miten ihminen jaksaa noin monen vaivan kanssa. Syön itse lääkkeitä ja olen kokeillut monenlaista, mutta omat kipuni ovat päivittäisiä (joskus, eli noin kerran tai pari viikossa kestävät koko päivän). Ensimmäisiä kovia rintakipuja pelästyin ihan tosissani, että ei ne välttämättä ole mitään hepposimpia kipuja. Myös lääkärituttavani näyttivät järkyttyneiltä kun ensimmäistä kertaa sain heidän nähden refluxin takia kamalat vatsakivut, olivat viemässä ensiapuun vasten tahtoani.
Tällä hetkellä yritän kamppailla vaivan kanssa, ja ikää on siis vähän päälle 18 ja työnteko tuntuu ihan mahdottomalta ajatukselta. Enkä siis ole mikään laiska ihminen (tai niin kaikki väittävät), sillä pidän töistäni.työkyvyttömyyseläkkeellä selkäni vuoksi. Sydän myös reistailee ja sitä tutkitaan edelleen. Olin ensin osatyökyvyttömyyseläkkeellä, mutta en jaksanut työssäni ja haettiin kokonaan eläkkeelle ja nyt olen ollut pian vuoden sillä. Se jatkuu vanhuuseläkkeenä vajaan vuoden päästä. Olen 59-vuotias nainen.
Kun on faktat koossa sairauksista ja näytöt, esim. magneettikuvat, pääsee työkyvyttömyyseläkkeelle.
Olen onnellinen, kun saan olla vapaa kaikesta rasituksesta ja elää kuin hyvältä tuntuu, kuntoni mukaan. - demeter
Aloittaja =? kirjoitti:
Kiitän kaikkia ystävällisistä lausunnoista ja myös joidenkin ymmärtämättömistäkin lausunnoista.
Vakuutusyhtiön lääkärit ne varmaan on noita ymmärtämättömiä, jotka ei usko jos ei itse näe, tai itse tunne kipua. Kipujakin kun on joka sorttia, kenenkään kipuja väheksymättä.
En suinkaan ole ruikuttaja Ihmettelen miksi joidenkin on niin vaikea uskoa toisia, toisten kipuja ja ongelmia, kaikilla varmaan niitä riittää, mitä kullakin.
Joskus kauan sitten minullakin kivut olivat ajoittaisia, niihin auttoi kipulääkitys ja fysiatriset hoidot. Vähitellen kivut tulivat vaikeimmiksi ja yöt meni usein valvoessa. Vatsakivut ja vaivat ovat seurausta luultavammin särkylääkkeiden syönnistä, vaikka söinkin kokoajan vatsaa suojaavaa lääkitystä.
Nyttemmin olen kankea ja kädet eivät toimi, jalat menee alta, ja päässä huimaa.
Tiesin olevani taakka työkavereilleni ja pomolle ja oli nöyryyttävää käydä valittamassa lääkäreille jatkuvasti kivuista. Joten tein ratkaisuni irtisanoutua. Olin kyllä pakosta usein sairauslomilla ja lääkäri kehoitti hakemaan työkyvyttömyyseläkettä, mutta sitä minulle ei myönnetty.
En todellakaan ole ylipainoinen, vaan mielummin toisinpäin. Olen aina omannut terveet elämämätavat, mitä nyt joskus pari olutta olen ottanut saunanpäälle.
Ikinä ei ole laiskaksi haukuttu. Olen ollut nuoresta saakka samassa työpaikassa (39v.) En tulisi pärjäämään muuallakaan työelämässä, kun kokemus ja koulutus puuttuu.
Kyllä unelma olisi ollut se että olisin pystynyt tekemään työni loppuun saakka. Mutta vuosia meni jo työt hammasta purren peräänantamattomalla suomalaisella sisulla.Sitten tuli STOP.
Kiitän myös hyvistä neuvoista =Dsairaseläkkeelle - toinen mielenterveyssyistä, toinen oli monisairas ja masentunut.
Vaikka sinua tuon listauksesi ja kuvaustesi perusteella voisi pitää monisairaana, onnetonta tässä on se, että vaivasi ovat yleisiä meidän ikäisillä, eikä niiden katsota estävän työn tekemistä. Nivelrikko on kai melkein kansantauti, eikä se lievässä muodossa estä työelämässä olemista, mutta kun sen asteen määrittelee lääkäri - mahdollisesti vakuutuslääkäri - sitä on toisen ihmisen tekemän arvion varassa. Näin julmaa tämä meiniki on.
Saathan sinä kuitenkin päivärahaa karenssin jälkeen ? Ymmärrän hyvin, että hätäpäissään voi tehdä noin: sanoutua irti työstä seurauksista välittämättä, niin kovaa prässiin voi työelämässä tänä päivänä joutua. Yritä nyt kuitenkin jatkaa sillä linjalla, että haet sairaseläkettä. Äläkä pyydä, vaan vaadi. Olet sen tuollaisen työrupeaman jälkeen totisesti ansainnut.
Tsemppiä !
Refluksitauti ja divertikkelit ovat myös yleisiä meidän ikäisillä - ei niitäkään oteta vakavasti, eikä niiden katsota haittaavan työntekoa. Näin kohtuuton ja julma on meidän hoitojärjestelmä. - demeter
demeter kirjoitti:
sairaseläkkeelle - toinen mielenterveyssyistä, toinen oli monisairas ja masentunut.
Vaikka sinua tuon listauksesi ja kuvaustesi perusteella voisi pitää monisairaana, onnetonta tässä on se, että vaivasi ovat yleisiä meidän ikäisillä, eikä niiden katsota estävän työn tekemistä. Nivelrikko on kai melkein kansantauti, eikä se lievässä muodossa estä työelämässä olemista, mutta kun sen asteen määrittelee lääkäri - mahdollisesti vakuutuslääkäri - sitä on toisen ihmisen tekemän arvion varassa. Näin julmaa tämä meiniki on.
Saathan sinä kuitenkin päivärahaa karenssin jälkeen ? Ymmärrän hyvin, että hätäpäissään voi tehdä noin: sanoutua irti työstä seurauksista välittämättä, niin kovaa prässiin voi työelämässä tänä päivänä joutua. Yritä nyt kuitenkin jatkaa sillä linjalla, että haet sairaseläkettä. Äläkä pyydä, vaan vaadi. Olet sen tuollaisen työrupeaman jälkeen totisesti ansainnut.
Tsemppiä !
Refluksitauti ja divertikkelit ovat myös yleisiä meidän ikäisillä - ei niitäkään oteta vakavasti, eikä niiden katsota haittaavan työntekoa. Näin kohtuuton ja julma on meidän hoitojärjestelmä.enkä hoksannut pyyhkiä pois, sorry...
- Sähköasentaja 007
onnellinen nainen. kirjoitti:
työkyvyttömyyseläkkeellä selkäni vuoksi. Sydän myös reistailee ja sitä tutkitaan edelleen. Olin ensin osatyökyvyttömyyseläkkeellä, mutta en jaksanut työssäni ja haettiin kokonaan eläkkeelle ja nyt olen ollut pian vuoden sillä. Se jatkuu vanhuuseläkkeenä vajaan vuoden päästä. Olen 59-vuotias nainen.
Kun on faktat koossa sairauksista ja näytöt, esim. magneettikuvat, pääsee työkyvyttömyyseläkkeelle.
Olen onnellinen, kun saan olla vapaa kaikesta rasituksesta ja elää kuin hyvältä tuntuu, kuntoni mukaan.Hei ! En todellakaan ruikuta turhista, mutta kun ei pysty työhön, niin ei pysty. Toki lääkäriltä saan sairauslomaa, ja olen ollutkin pitkiä aikoja sairauslomilla. MUTTA; MUTTA KELA on evännyt useampaankin kertaan sairausloman tai päivärahan, vaikka alan lääkäri on minut sairauslomalle määrännyt. Useat niin sanotut asiantuntijat tietävät muka työnkuvani ?????????????
Oleppa itse polvillasi pienessä väärässä asennossa, niska koukussa, kädet yläasennossa ja tee tarkkaa hommaa. Tai muita sähkömiehen töitä pylväistä käsin pakkasella tai kuumalla.
Sanonpa vaan että kyllä kova työ jälkensä jättää parempaankin mieheen, kun sitä tekee tarpeeksi pitkään ja ahkeraan.
En ole alkuperäinen viestin aloittanut henkilö. - !!!!!!!!!!!
Sähköasentaja 007 kirjoitti:
Hei ! En todellakaan ruikuta turhista, mutta kun ei pysty työhön, niin ei pysty. Toki lääkäriltä saan sairauslomaa, ja olen ollutkin pitkiä aikoja sairauslomilla. MUTTA; MUTTA KELA on evännyt useampaankin kertaan sairausloman tai päivärahan, vaikka alan lääkäri on minut sairauslomalle määrännyt. Useat niin sanotut asiantuntijat tietävät muka työnkuvani ?????????????
Oleppa itse polvillasi pienessä väärässä asennossa, niska koukussa, kädet yläasennossa ja tee tarkkaa hommaa. Tai muita sähkömiehen töitä pylväistä käsin pakkasella tai kuumalla.
Sanonpa vaan että kyllä kova työ jälkensä jättää parempaankin mieheen, kun sitä tekee tarpeeksi pitkään ja ahkeraan.
En ole alkuperäinen viestin aloittanut henkilö.Kauan mietit vastausta, arkistojen kahlaaja. !!!!!!!!!!!
- odotanpäätöstä
Sähköasentaja 007 kirjoitti:
Hei ! En todellakaan ruikuta turhista, mutta kun ei pysty työhön, niin ei pysty. Toki lääkäriltä saan sairauslomaa, ja olen ollutkin pitkiä aikoja sairauslomilla. MUTTA; MUTTA KELA on evännyt useampaankin kertaan sairausloman tai päivärahan, vaikka alan lääkäri on minut sairauslomalle määrännyt. Useat niin sanotut asiantuntijat tietävät muka työnkuvani ?????????????
Oleppa itse polvillasi pienessä väärässä asennossa, niska koukussa, kädet yläasennossa ja tee tarkkaa hommaa. Tai muita sähkömiehen töitä pylväistä käsin pakkasella tai kuumalla.
Sanonpa vaan että kyllä kova työ jälkensä jättää parempaankin mieheen, kun sitä tekee tarpeeksi pitkään ja ahkeraan.
En ole alkuperäinen viestin aloittanut henkilö.Millä perusteella ovat evänneet sairauspäivärahan?
- Positiivari1
Hei
Kiitos erittäin kannustavasta vastauksestasi ,tämä tsemppasi minua paljon elämässä eteenpäin. OLen puoli vuotta sitten sairastunut nivelrikkoon, lonkassa alku tosi paha.mutta en ole koskaan ajatellut jäädä pois työelämästä vielä , olen 57 vuotias.
- 59 vuotiaana loppui
Yllättävän paljon on yli 60 vuotiaita työelämässä. 44513.
63 " " 22697
64 " " 14581
Lainaus sununtai HS- 59......
Kylläpäs jakautui teksti ihmeellisesti.
- 63-v
52-v ikäisenä minulla havaittiin kohoamaan taipuvainen verenpaineeni.
Alkuun oli Hb 160 mutta kävi maksimissaan 192:ssa.
Paine nousi samassa suhteessa.
Venesektiot eivät auttaneet vaan käyttöön täytyi ottaa Marevan ja yhden sortin sytostaatti.
Injektiot aiheuttivat pistospäivän jälkeistä, voimakasta kuumeilua ja nivelkipua tehden liikkumisen likimain mahdottomaksi.
Piikitys ja seuraava päivä vuoteessa.
Kaksi päivää töissä ja edellinen uusiksi.
Tätä jatkui pari kuukautta.
Mieheni kehoituksesta työnantajani antoi minulle lopputilin vakuutettuamme ettemme riitauta asiaa.
Sytostaattipiikit vaihdettiin kapseleihin ja sivuoireet katosivat.
Laboratoriokokeet 4 - 6:n viikon välein ja joskus lääkityksen säätö.
Ainoa elämää rajoittava tekijä on ollut alhaalla pidetty Hb, yleensä alle 100.
Ylämäkijuoksuun ei minusta ole mutta muuten elämäni on täysin normaalia.
Ensimmäisen vuoden aikana KELA:n virkailija kehoitti hakemaan eläkettä.
Myönteinen päätös tuli muutamassa kuukaudessa.
Koko prosessi, ensi oireista eläkepäätökseen, tuli alle 1,5:ssä vuodessa.
Näin olen elänyt viimeiset 11-vuotta.
Kotivuosista ja työni luonteesta johtuen on eläkkeeni pieni mutta mieheni tuo oman pienen eläkkeensä yhteiseen kassaan joten savea säästäen syöden pärjätään. - Bullshittiä tarjolla
Järkyttävää lukea noita kirjoituksia. Kyllä osataan olla suorastaan veemäisiä ja täysin vailla empatiaa tyyliin "minun kipuni ovat jotain järkyttävää, sinun eivät ja olet vain laiska".
No, olkaa onnellisia te parempiosaiset, jotka vielä pääsette noihin putkiin ja nuorina eläkkeelle. SIllä kuusikymmentä v. on nuori eläkeikänä. Siihen putkeen on SAK:n suosiollisella avustuksella laskettu sadoin ja tuhansin porukkaa.
Sitten tulikin loppu, kun olisi tarvinnut auttaa myös niitä, jotka eivät ansiopäivärahalla onnistuneet pysyttelemään.
Pykäistiin lakipykälät, että jopa yli kuusikymppistä voidaan nyt nöyryyttää ja juoksuttaa ympäri kylää kaikenmaailman naurettavissa jutuissa, jotka eivät totisesti työmarkkinakelpoisuutta mitenkään lisää. Surullista tässä on, että mukana on myös alle viisikymppisiä! Heillä on vielä pitkä työttömän ura edessään.
Kerronpa tästä "kurikomppaniasta", johon itse olen (kaksi vuotta lain voimaan tultua) nyt joutunut pompoteltavaksi. Paskanpuhumista, virrenveisuuta, "kevyttä" liikuntaa yli voimien, kurinpalautusta tyyliin "hiljaa tai ilmoitan tvv-viranomaisille" jne. Siis aivan turhaa ja joutavanpäiväistä. EIKÄ tästä päästetä ennen kuin eläkkeelle pääsee! Siis aikaisintaan 63 v. Tai jos sitten uhrautuu ja ottaa, kun vielä saa, varhennettuna, entistäkin huonomman eläkkeen. "Firman" lääkärin kanta (on kokkkareita) eläkeikään on 65 v! Mitäs siihen sanotte? Eikä poruka ole edes perillä perusasioista eläkkeen suhteen eli 63 v on oikeus jäädä vanhuuseläkkeelle. Siitä ei myöskään valistustilaisuuksia pidetä!
Eli tasan ei käy onnen lahjat. On totisesti tehty työttömistä eriarvoisia ja onnistuttu siinä yli odotustenkin. No, ainakin joillakin on hyväpalkkaisia töitä, kun meitä pääsevät pompottamaan.
Omalta osaltani tätä lystiä on jäljellä ehkä vuoden päivät, ehkä ei. Riippu siitä, miten paljon alkaa jurppia. - Anonyymi
Hei! Ei helpolla pääse. Olen hoitaja fyysisesti raskaassa hoitotyössä. Molemmat polvet leikattu eli proteesit molemmissa. Selkä aivan loppuun kulunut, paha spinaalistenoosi eli nikamat romahtaneet. Jatkuva kipu ja särky, kipulaastarit jo vuosia käytössä. Välillä jalat tunnottomat enkä pysty liikkumaan, saatan kaatua yhtäkkiä kun jalat menee alta. Eläkkeelle en pääse kun pää ja kädet toimii, oli palaute eläkehakemukseen. Hyvällä onnella ehkä voi päästä eläkkeelle. Työterveyslääkäri sanoi etten tule pääsemään eläkkeelle kun hoitajista niin kova pula.
- Anonyymi
Kenen leipää syöt sen lauluja laulat voisi sanoa työterveyslääkäristä. Työnantaja antaa ohjeet ttl, eläkelausuntoja ei tartteis kirjoitella tai hoitoalalla yötyökieltoja.
Työkyvyttömyyseläkettä edeltävästi vaaditaan 300 päivän sairasloma ennen kuin eläkettä voi edes hakea ja tämä kahden vuoden ajanjaksolta. Näin lukee ohjeissa mutta ei pidä paikkaansa. Asia harkitaan tapauskohtaisesti.
Itse menin työterveyteen ja sanoin et nyt työt on tehty ja haluan hakea eläkettä. Tehtiin toimintakykymittaukset ja ttl sanoi et en tule saamaan eläkettä koska toimintakyky testien mukaan liian hyvä. Lisäksi kela katkaisi sairasloman, tutkimustensa mukaan kykenen normaaliin sekä fyysisesti että psyykkisesti raskaaseen työhöni. Vaikka minulta ei oltu kelan taholta kysytty mitään esim 90 päivän sairasloman jälkeen.
Ilmoitin ttl:lle että haluan kuitenkin hakea eläkeyhtiöltäni eläkettä, ttl kirjoitti sellaisen b-todistuksen kun tiedoillaan kykeni. Eläkehakemukseen kannattaa perehtyä tarkasti. Oma kuvaus työ-oloista ja toimintakyvystä erittäin merkittävä. Myös kuvaus siitä, miten jaksat kotona jne. Ei kuvausta ranskalaisilla viivoilla. Omalla hakemuksella on jopa merkittävämpi osuus kuin b-todistuksella joka ainakin minun kohdallani oli erittäin pintapuolinen ja puutteellinen. Kokonaisuus ratkaisee.
Lopputulos oli että minulle myönnettiin työkyvyttömyyseläke takautuvasti puolelta vuodelta.
Ihmisellä on oikeus hakea eläkettä. Ttl ei voi kieltäytyä kirjoittamasta b-todistusta. Vaikka kela olisi sitä mieltä että sairasloma ei lääkärintodistuksesta huolimatta ole aiheellinen kannattaa sitkeästi hakea eläkettä. Kävi sitten miten kävi. Minun kohdallani kävi hyvin.
- Anonyymi
Noin sairaana kuten alottaja on,
EI ikinä saa sanoa irti itseään töistä, vaan kyllä lääkärit ovat viisaita, näkevät ettei pysty enään töihin, ne jatkaa sairas-lomaa ja kun määrätty aika tulee umpeen sairas ihminen pääsee saitaus-eläkkeelle
siis työkyvyttömyys-eläkkeelle,
joka myöhemmin johtaa vanhuus työ-eläkeen saajaksi kun täyttää 65 vuotta,
älkää hyvät ihmiset tehkö tyhmyyksiä
suomen LAKIKI jo suojelee kaikkia sairaita ihmisiä
jotka ei enään kykene entiseen työhönsä,,- Anonyymi
Niinhän sitä luulisi.
Mutta, kun työterveyslääkäri ei edes kirjoita sairauslomaa.
Itsekin jouduin nivelrikkovaivoineni irtisanoutumaan, kun ei vaan enää jaksanut.
Työterveyshuolto on aina työnantajan puolella.
Mikähän tämä mainitsemasi laki on, että lääkärin on uskottava potilasta/asiakasta?
- Anonyymi
Vanha aloitus, mutta ei saa sanoa itseään irti työstä, vaikka olisi kuinka sairas.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1201797
Noniin rakas
Annetaanko pikkuhiljaa jo olla, niin ehkä säilyy vienot hymyt kohdatessa. En edelleenkään halua sulle tai kenellekään mi991608Lasten hyväksikäyttö netissä - Joka 3. nuori on saanut seksuaalisen yhteydenoton pedofiililtä
Järkyttävää! Lapsiin kohdistuva seksuaalinen hyväksikäyttö verkossa on yhä pahempi ongelma. Ulkolinja: Lasten hyväksikäy491144Kumpi vetoaa enemmän sinuun
Kaivatun ulkonäkö vai persoonallisuus? Ulkonäössä kasvot vai vartalo? Mikä luonteessa viehättää eniten? Mikä ulkonäössä?441020Multa sulle
Pyörit 24/7 mielessä, kuljet mun mukana, mielessä kyselen sun mielipiteitä, vitsailen sulle, olen sydän auki, aitona. M29939Nainen, olen tutkinut sinua paljon
Salaisuutesi ei ole minulle salaisuus. Ehkä teimme jonkinlaista vaihtokauppaa kun tutkisimme toisiamme. Meillä oli kumm50866Mies, eihän sulla ole vaimoa tai naisystävää?
Minusta tuntuu jotenkin, että olisit eronnut joskus, vaikka en edes tiedä onko se totta. Jos oletkin oikeasti edelleen s46848Olet myös vähän ärsyttävä
Tuntuu, että olet tahallaan nuin vaikeasti tavoiteltava. En tiedä kauanko jaksan tätä näin.37800Okei nyt mä ymmärrän
Olet siis noin rakastunut, se selittää. Onneksesi tunne on molemminpuolinen 😘56788Onko sulla empatiakykyä?
Etkö tajua yhtään miltä tämä tuntuu minusta? Minä ainakin yritän ymmärtää miltä sinusta voisi tuntua. En usko, että olet37770