Aatun olisi pitännyt jättää Balkanin sotaretki tekemättä. Se aiheutti mekaanisia vikoja kalustoon, kulutti divisioonia joita siirrettiin Balkanilta Neuvostoliittoon ja Barbarossa Eteläsivustaa haittasi.
Balkanin sotaretki olisi pitänyt jättää
Mussolinit
77812
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 11 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 77
Vanhimmat
Ei välttämättä. Kerrotaan, että keväällä -41 Itä-Euroopassa oli hyvin paha kelirikko joka jatkui myöhään. Olisiko 15.5. alkaneesta sodasta tullut samanlaista kurassa rypemistä kuin tuli sitten syksyllä eli Saksa ei olisi kyennyt nopeisiin ja syviin ps-iskuihin.
Kalusto tosin Balkanilla kärsi mutta kyllä Saksan tuona 6 viikon aikana toi itään uusia joukkoja ja uutta kalustoa, ei ollut toimetonna. Jugoslavian valtaushan sujui nopeasti ja oli ohi jo hyvissä ajoin maaliskuussa.
Sotahistorioitsijain mukaan 22.6. itään hyökkäsi vahvempi armeija mitä olisi hyökännyt 15.5.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_kaarti - suomi sössii joka sodassa.
Operaatio Barbarossassa (22.6.1941–1945) kaatuneiden tarkat luvut vaihtelevat lähteittäin, mutta akselivaltojen tappiot olivat satoja tuhansia, jopa miljoonia (saksalaisia/aks.valtoja noin 300 000 vuonna 1941, neuvostoliittolaisia yli 800 000 vuonna 1941), ja Neuvostoliiton tappiot nousivat miljooniin sodan loppuun mennessä, ollen historian tappiollisimpia operaatioita, jossa kuoli valtava määrä sekä akselivaltojen sotilaita että erityisesti Neuvostoliiton sotilaita ja siviilejä.
Tappiot Operaatio Barbarossan alkuvaiheessa (1941):
Akselivallat: Noin 300 000 kaatunutta, 500 000 haavoittunutta, 150 000 kadonnutta.
Neuvostoliitto: Yli 802 000 kaatunutta, 3 miljoonaa haavoittunutta, 3,3 miljoonaa vankia.
Yleiset tappiot toisessa maailmansodassa (johon Barbarossa kuului):
Neuvostoliitto: Noin 26,6 miljoonaa kuollutta.
Saksa: Noin 7,5 miljoonaa kuollutta (siviilit mukaan lukien).
Suomalaiset Barbarossan aikana:
Suomen osallistuminen operaatioon liittyi jatkosotaan, jossa suomalaisia kaatui erityisesti Neuvostoliiton suurhyökkäyksen aikana, kokonaisuudessaan jatkosodassa kaatui yli 63 000 suomalaista.
Merkitys:
Barbarossa oli Saksan hyökkäys Neuvostoliittoon toisessa maailmansodassa, ja se johti valtaviin inhimillisiin menetyksiin molemmilla puolilla, ollen yksi sodan verisimmistä ja ratkaisevimmista käänteistä.
Hitler onnitu hyvin, vaikka hävisi koko sodan.
Tosiasiassa Hitler ja natsit eivät onnistuneet Barbarossan tavoitteessa, joka oli kaapata ohjeistus nro 21:n mukaisesti valtava maa-alue Astrakhan-Arkangelin linjalle asti, jonka resursseilla saada sitten saareke nimeltä Britannia puristuksiin.
Vähempikin olisi riittänyt.
Barbarossan epäonnistumisen suurin syy oli elouussa -41 Hitlerin käsky keskeyttää eteneminen Moskovaan ja kääntää 2.PsA Ukrainaan.
Kahden kuukauden tauko oli juuri se,minkä Puna-armeija tarvitsi muodostaakseen Moskovalle kunnon puolustuksen ja kootakseen strategisen reservin.
Venäjän ilmasto ehti valmistella kunnon kelirikon ja aikaisen talven tulon siihen päälle.
Se riitti.
Kukaan ei voi todistaa, että Moskovan valtaus olisi johtanut N-liiton romahdukseen, ei olisi. Bolsujohto ei tuntenut sanaa antautuminen. Vai Bakun öljyalueen ja/tai Uralin teollisuuden valtaus olisi lopettanut sodan, mikään sen vähäisempi juttu ei.
Katoppas NLn senaikaista rautatieverkostoa... jo siinä olisi ollut ison romahduksen tekijä kun yhteydet olisi katkenneet eri puolille maata.
Silti noin ei tapahtunut? Saksalaiset joutuivat värkkäilemään haltuunsa saamiaan Neuvostoliiton rautateitä pystyäkseen käyttämään niitä, mikä johtikin omiin viiveisiin saksalaisten puolella.
Ensinnäkin Moskovan pohjoispuolelle ei ollut mitään asiaa ennen Leningradin eliminoimista, toiseksi venäläiset olisivat menettäneet kuljetusverkon Bakun ja Arkangelin välillä. Sitten olisi tavoite ollut saksalaisilla Volga.
Olisiko Moskovan valtaaminen voinut edesauttaa kriittisten öljykenttien haltuunsaamista?
Stalin oli jo lähdössä karkuun Moskovasta.
On tässä toinenkin nyanssi. Englannin sekaantuminen Jugoslavian asioihin ja vallankaappauksen järjestely siellä toi uskomattoman kurjuuden Balkanille, kaikki maan tasalla ja pari miljoonaa kuollutta. Mutta tyypillistä Englannin politiikkaa, sääliä pieniä kansoja kohtaan ei tunneta kun oma etu on kyseessä.
Luftwaffella oli liian lyhyt toimintasäde. meni Bismarckit ja Afrikat. Hitlerin pakkomielle Venäjään oli perusteltu, ei voitu suorittaa isoa maahan laskua, eikä nousua. Hän muisti polsut Brest-Litovskin tolloina.
Italiasta tuli pelkkä riesa Saksalle ja lisäksi Afrikka kulutti paljon Saksan resursseja.
Guderian sanoo muistelmissaan Balkanin sotaretken viivästyttäneen jonkin verran Barbarossan alkua.
Guderian: Sotilaan muistelmat
Luku Valmisteluja, sivu 129
"Vaikka Balkanin sotaretki sujui perin nopeasti ja vaikka siihen osallistuneiden joukkojen kuljettaminen takaisin suoritettiin niin pian kuin se oli mahdollista, lienee Venäjän sotaretken alku sittenkin jonkin verran myöhästynyt. Sitä paitsi oli vuoden 1941 kevät epätavallisen kostea. Bug-joki ja sen sivujoet olivat vielä toukokuussa vettä tulvillaan, ja niiden rantaniityt olivat hädin tuskin kulkukelpoisia. Tästä saatoin henkilökohtaisesti vakuuttua suorittaessani joukkojen tarkastuksia Puolan alueella."
Kurt von Tippelskirch Toisen maailmansodan historia, osa 2, Hyökkäys Neuvostoliittoon, sivu 284
"Jugoslavian sotaretki aiheutti alkuperäiseen aikatauluun melkoisen muutoksen. Samalla kun annettiin käsky joukkojen keskittämisestä Jugoslaviaa vastaan, täytyi >>Barbarossan>> alkua siirtää ainakin neljällä viikolla. Neuvostoliittoa vastaan käytävässä sodassa menetettiin viisi korvaamatonta viikkoa, joilla ilmeisesti on ollut ratkaiseva vaikutus vastaisiin tapahtumiin."
Balkan hidastutti saksalaisia ja kun USA ehti pelastamaan Neuvostoliittoa, se oli siinä.
USAn antamalla avulla oli neukulle jotain merkitystä vasta vuoden 1942 lopulla, ei sitä ennen.
Ilman USA:n apua Neuvostoliitto olisi romahtanut.
Hitlerin olisi pitänyt jättää sotimatta kokonaan. Itävallan liittäminen Saksaan oli onnistunut operaatio, ja siihen olisi pitänyt tyytyä.
Ongelma oli tietenkin, että Saksa oli veloissa varustautumisen vuoksi. Velat olivat erääntymässä 1938, ja huijaus olisi paljastunut. Niinpä oli pakko taloudellisista syistä hankkia varoja, ja Tsekkoslovakian miehittäminen tässä tarkoituksessa palveli Saksan valtion taloutta. Tietenkään Saksan ei ollut pakko varustautua sotaa varten, koska ulkoisia uhkia ei ollut.
Hitler ilmoitti kirjallisesti jo ammoin ennen valtaan hakeutumistaan, että suuntana on itä.
Hitler totesi teoksessaan, ettei kävisi kahden rintaman sotaa, sillä hän ei olisi niin tyhmä kuin ensimmäisen maailmansodan aikana oltiin. No, Hitlerin omin sanoin, hän oli niin tyhmä.
Ja todisteewt tuollaisesta sanomisesta löytyvät mistä? Sotaa suunniteltiin alkuun intensiivisesti Englantia vastaan mutta kun sellainen ihan teknisten seikkojen johdostakin todettiin liian vaikeaksi, Hitler määräsi uudeksi hyökkäyssuunnaksi idän. On paljon kirjallisuustietoa siitä miten pettyneitä Englantiin hyökkäämistä suunnitelleeet upseerit olivat kun saivat tiedon kaiken peruuntumisesta...
Ilmeisesti kommnetoijalta on jäänyt Mein Kampf lukematta.
Olen kylläkin lukenut teoksen vain suomennettuna. Juuri mitään kirjallisesti ja ajatuksellisesti sekavampaa tuotosta on vaikea löytää, no jotkut uskonnolliset teokset toki vetävät vertoja tällekin.
En pysty muistamaan kirjasta yhtään selkeää mainintaa jostakin sittemmin tapahtuneen kaltaisesta suuresta syvälle Neuvostoliittoon tapahtuvasta hyökkäyksestä, onko noita sitten mahdollisesti kovin erilaisia käännöksiä tms?
Ei Hitler suinkaan peruuttanut Englantiin hyökkäämistä, vaan tarkoitus oli ottaa helppo voitto Neuvostoliitosta muutamassa viikossa, ja sen jälkeen keskittyä rakentamaan maihinnousulaivasto ja vahvistaa ilmavoimia Englannin valtausta varten.
Suunnitelma oli:
Weisung Nr. 32 für die Kriegführung
Vorbereitungen für die Zeit nach Barbarossa
Kielitaitoni ei riitä väittämään vastaankaan...Missä Taisteluni- kirjan painoksessa millä sivulla tai sivuilla tuo kerrotaan. Kirjastahan on painokset ainakin sekä kaksiosaisina että niiden yhdistelmänä eli yksiosaisena, sen kaksiosaisen olen lukenut, taisivat olla aika varhaiset suomennokset.
Siis kyseessä on Hitlerin sodankäynnin direktiivi nro. 32. Valmistautuminen Operaatio Barbarossan jälkeiseen aikaan.
Manstein ja amiraali Raeder, molemmat neuvoivat Hitleriä hyökkäämään Isoon-Britanniaan välittömästi murskattuaan Ranskan 6 viikossa.
Neuvostoliiton jälkeen Britanniaan hyökkääminen olisi ollut entuistä vaikeampaa. Tosiasiassa Hitler ei koskaan olut sinne hyökkäämässä
Sekava opus. Ilmoitti kyllä suunnaksi idän.
Maailmalle ja etenkin venäläisille olisi suuri onni, jos nykyinen Venäjä jakaantuisi kansallisvaltioihin. Jos alueella voitaisiin keskittyä kleptokratian sijaan hyödyntämään suunnattomia luonnonvaroja, niin paikallisille koittaisivat auvoiset ajat.
Mutta ei. Huuruissa häilyvä despootti luo valtakuntaansa maan päälle. Syyttömien veri virtaa, eikä valmista tule. Jotkut moraalittomat ovat vielä valmiita halveksimaan venäläisiä ja puolustelemaan rikollista hallintoa.
"Jotkut moraalittomat ovat vielä valmiita halveksimaan venäläisiä ja puolustelemaan rikollista hallintoa."
Juurikin näin, se vanhan Venäjän upseeri Mannerheim menetti moraalisen ylemmyytensä viimeistään silloin kun oli karkoittamassa vankileireille eristettyä Itäkarjalan väkeä Stalinin armoille.
Kaleva-julkaisukin on kertonut tästä erittäin nolosta jaksosta Suomen historiasta, joka välillä muistetaan ja sitten unhoitutetaan uhkaavana pyhän lehmän teurastajana.
Kaleva
Mannerheim määräsi keskitysleirit Itä-Karjalaan
Itä-Karjalan venäläinen väestö siirrettiin syksyllä 1941 keskitysleireille ylipäällikkö Mannerheimin käskystä. Asiasta kirjoittaa historiantutkija Osmo Hyytiä teoksessaan sota-ajan Itä-Karjalasta.
https://www.kaleva.fi/mannerheim-maarasi-keskitysleirit-ita-karjalaan/2239203
Afrikan reissu söi Aatulta kalustot, öljyn ja kuljetuskapasiteetin. Itse asiassa mikään Italian juttuihin lähteminen ei kannattanut Saksalle.
Totta. Italia pelasti tahtomattaan Neuvostoliiton.
Italiaa olisi pitänyt tukea rajummin 1940, vallata Malta
"Itse asiassa mikään Italian juttuihin lähteminen ei kannattanut Saksalle."
Ketkä sitten olisivat olleet Saksan itsensä kannalta parempia liittolaisia ja kaikkien muiden kannalta tehneet Saksasta sitä huonomman jutun?
"Italiaa olisi pitänyt tukea rajummin 1940, vallata Malta"
Mitä ratkaisevaa eroa Maltan miehittämisellä olisi sitten ollut Saksan kannalta ja miksi se olisi hyödyttänyt eikä haitannut Saksaa?
Malta oli briteille tärkeä tukikohta saattueiden tuhoamisessa. 1940 he olivat muutenkin hiekommalla Afrikassa
Jos Jugoslavia ja Kreikka olisivat tarjonneet jalansijan englantilaisille ja yhtyneet sotaan, olisi saksalla ollut vastassaan iso liittouma ja iso sota. Romanian öljykentät olivat vieressä. Uhka oli eliminoitava. Balkanin sotaa ei millään voinut jättää väliin. NL olisi takuulla vaihtanut heti puolta, jos uhkaa ei olisi eliminoitu. Kuten olisivat, jos Skandinavian maihinnousu olisi onnistunut Liittoutuneilta.
Barbarossaa ei olisi voitu aloittaa toukokuussa tai se olisi mennyt pieleen. Toisaalta Stalin keskitti koko kesäkuun ja toukokuun joukkoja aivan rajalle ja ne olivat vielä epäjärjestyksessä. Siten hyökkäyshetki oli mitä otollisin, ehkä viikkoa aiemmin olisi vielä voinut mutta ei sen aiemmin. sääolot eli myöhäinen kevät ja tulvat estivät kunnon sotatoimet
Toukokuun 15. päivä oli suunniteltu. Viivästys antoi neuvostoliittolaisille enemmän aikaa mobilisoida varantoja ja siirtää teollisuutta itään, mikä myötävaikutti Hitlerin visioiman nopean valloituksen epäonnistumiseen. Tämä oli myös Suomen etu, koska tällöin ei oplisi sovittu Hitlerin kanssa yksityiskohdista eli raskauttavaa aineistoa olisi jäänyt pois historian painolastista.
"Viivästys antoi neuvostoliittolaisille enemmän aikaa mobilisoida varantoja ja siirtää teollisuutta itään"
Miten niin?
Evakuointisuunnitelmat olivat valmiina, mutta varsinaiseen evakuointiin ryhdyttiin vasta Saksan hyökättyä.
Kolmekymmentäluvun puolivälistä lähtien Kaganovich toimi eri tavoin rautateiden, raskaan teollisuuden ja öljyteollisuuden kansankomissaarina. Hän teloitti kulakit ja siirsi tehtaat.
Kansojen johtajan voimakkaana komissaarina Kaganovich valvoi liikennettä (1935-1937), raskasta teollisuutta (1937-1939) ja polttoaineteollisuutta (1939).
Ribbentropp joi Kagan maljoja 1939!
Edelleen siis kelirikko jne ja myöhäinen kevät olisivat soteneet koko operaation toukokuun puolella Kesäkuun alkupuolella myös. Oli vain etu, että stalin ennätti keskittämään valtavasti enemmän joukkoja länsirajalleen, mutta jotka eivät olleet vielä hyökkäysjärjestyksessä. Hyökkäyksen siirtyminen oli vain saksan etu. Nyt alkoi näyttää siltä, että Hitler lykkäilisi ioperaatiota Ranskan peraation tapaan
Suomeen liittyvä söösötyksesi on säälittävää putinistimoskaa
Perustuu historiallisiin tapahtumiin, sinä sävellät hölynpölyä, mitään rasputitsaa ei ollut. Mitään ei keskitetty, koska Liettuan ja Latvian evp. armeija antautui Hitlerille.
Esim. Guderian toteaa, että kelirikko jatkui pitkälle kesäkuulle
Rasputitsa todellakin hidasti toimintaa, mutta keväällä 1942, 1943 ja 1944.
Balkanin sota pelasti Neuvostoliiton.
Mitkäs SINUN todisteesi olivatkaan, että Balkanin tai Jugoslavian aiheuttama viivästyminen olisi tuominnut natsien Barbarossa-operaation?
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19189577/barbarossan-kulkuun-ei-vaikuttanut-viivastys-balkanin-takia-vaan-smolenskin-taistelut
Halder ja Guderian sai Smolenskin I taisteluista uutta virtaa, järkytys tuli vasta taifuunissa.
Näinpä.
Balkanin sota aiheutti ratkaisevan viivästyksen.
Neuvostoliitto olisi kaatunut.
Niinhän siinä olisi käynyt.
Ilman Balkanin retkeä Neuvostoliitto olisi kuukahtanut helposti.
Balkanille jouduttiin Mussolinin vuoksi.
Voihan Mussolini.
Suurin syy Operaati Barbarossa epäonnistumiseen oli Saksan tiedustelun epäonnistumisessa, Neuvostoliiton voimavarat aliarvioitiin suuresti.
Tämän Hitler myöntää avoimesti Mannerheimille Mannerheimin syntymäpäivillä Mikkelissä 1942:
Hitler: ...erittäin suuri vaara..., ehkä raskain..., jota ylipäätään vasta nyt voimme koko laajuudessaan arvioida. Emme itsekään niin tarkkaan tienneet, miten hirveä tämä vahva peto oli.
Mannerheim: Sitä emme Talvisodassa voineet aavistaakaan. Talvisodassa emme voineet sitä aavistaa. Tietysti meillä oli se vaikutelma, että he olivat hyvin varustautuneet. Mutta niin, kuin todellisuudessa (olivat)! Eikä nyt ole epäilystäkään mitä he hautoivat mielessään.
Hitler: Alansa taiteilijoita! Kertakaikkiaan! Heillä on hirvittävin varustus, mitä kuvitella saattaa. Siis, jos joku olisi kertonut minulle, että jollakin valtiolla on... (tauko). Jos joku olisi kertonut minulle, että jollakin valtiolla on 35000 tankin taisteluvalmius, olisin sanonut, että olette seonnut.
Tuntematon suomalainen: Kolmenkymmenenviiden?
Hitler: 35000 panssaria! Olemme yli... Olemme jo tuhonneet yli 34, 34000 panssaria. Jos joku olisi sellaista minulle kertonut, olisin sanonut, Te... Jos joku kenraaleistani olisi selittänyt minulle, että, täällä esikunnassa, 35000 panssaria, silloin olisin vastannut, Te, hyvä herra, näette kaiken kaksin- tai kymmenkertaisena. Se on hulluutta, näette aaveita! En pitänyt sitä mahdollisena. ...
Hitler (jatkaa): Mehän olimme jo aikaisemmin, olimme löytäneet ... tehtaita, eräskin siellä Kramatorskajassa esimerkiksi. Kaksi vuotta sitten sitä siellä rakennettiin eikä meillä ollut aavistustakaan! Tänään siellä on panssaritehdas, joka ensimmäisessä vaiheessa työllistää yli 30000 ja täydessä laajuudessaan työllistäisi yli 60000 työläistä. Yksi ainoa panssaritehdas. Valtasimme sen, se on, se on JÄTTILÄISMÄINEN tehdas! Valtavat työläisjoukot, jotka kuitenkin elävät kuin eläimet ja sillä lailla.
Tuntematon saksalainen: Donetsin alueella!
Hitler: Donetsin alueella.
Mannerheim: Niin, mutta, kun ajattelee, että he, he ovat olleet kaksikymmentä vuotta, yli kaksikymmentä, melkein kaksikymmentäviisi vuotta vapaita... varustautumaan. Ja kaiken, kaiken he ovat kuluttaneet varustautumiseen, pelkkään varustautumiseen!
Tiedustelu oli laadukasta, mutta Abwehr salasi tulokset ja kertoi kaikkea höpöä muille. Väärensi kartatkin, vaikka oli laatinut erinomaiset kartat
Mahdollista tuokin, mutta joka tapauksessa Hitlerin saamat tiedot olivat suuresti aliarvioituja Neuvostoliiton voimavaroista.
Virhe.
Ilman Balkanin sotaretkeä maailma olisi aika eri näköinen kuin nyt.
Mussolini missasi mission.
Lyhtypylvääseen päätyi.
Voihan Mussolini.
Sekö vain? Saksan olisi kyllä kannattanut jättää kaikki sotaretket.
Aina tulee uusi diktaattori, joka uskoo että näin sitä maailmaa rakennetaan.
Niinhän Trumppikin rakentaa vai onko hän siis luettavissa tiktaattorien sarjaan??
Italia oli Kreikan-seikkailussaan joutunut todella pahaan pinteeseen. Italia oli hyökännyt Albaniasta Kreikkaan kertomatta mitään etukäteen Aatulle. Italian joukot olivat alusta alkaen pahoissa ongelmissa, kärsivät pahoja tappioita. Huolto ei toiminut ja joukot olivat täysin sekasorrossa.
Kreikkalaisten vastahyökkäys oli menestys. Seuraavassa vaihessa italialaiset olisivat joutuneet perääntymään albaniaan ja ehkä tulleet kokonaan tyonnetyiksi mereen.
Aatu ei halunnut antaa sen tapahtua. Ns. teräsliitto olisi menettänyt otteen Välimerellä. Länsiliittoutuneet olisivat tuoneet joukkoja balkanille, mikä muuten oli Ranskan alkuperäinen suunnitelma.
On mahdollista että Mussolini tosiaan sabotoi kohtalokkaasti operaatio Barbarossan menestymisen mahdollisuudet.
>>On mahdollista että Mussolini tosiaan sabotoi kohtalokkaasti operaatio Barbarossan menestymisen mahdollisuudet.<<
Kuten jaoinkin toisessa ketjussa, eräällä vara-amiraalilla oli hieman eri näkemys.
https://keskustelu.suomi24.fi/t/19189577/barbarossan-kulkuun-ei-vaikuttanut-viivastys-balkanin-takia-vaan-smolenskin-taistelut#comment-139232806
Tämän vara-amiraalin mukaan, Foreign Affairs -julkaisussa v. 1950,
1) italialaisten tukeminen Kreikassa ei ollut se juttu, jonka takia saksalaisten hyökkäyssota viivästyi
2) Balkanille lähetettäviä joukkoja ollut alunperin tarkoituskaan laskea mukaan Neuvostoliittoon hyökkäämiseen
3) Barbarossa-operaation viivästykseksi aiheutui sen sijaan Jugoslavia
》All long-range preparations for this campaign, which had received the code name Barbarossa, had been made for a target date in the middle of May 1941. This time for launching the operation remained unchanged during the winter 1940-41 while the German Balkan campaign (Marita) was planned. Marita was limited originally to the occupation of northern Greece, to support the bogged-down Italian offensive in Albania; and in accordance with the Adolf Hitler directive of March 17, the forces provided for it were not to be considered in the deployment against Russia. Moreover, the opening date for Barbarossa suffered no postponement when, on Hitler's order of March 22, the Balkan campaign was extended, as a result of the British landings in Greece, to include all of Greece inclusive of the Peloponnesus. The widely accepted belief that the British intervention in Greece resulted in a postponement of the opening date of Barbarossa is not valid.
》Events in Jugoslavia [sic] did delay it, however. The Jugoslav [sic] Government which had joined the Three Power Pact on March 25 fell as a result of a coup d'état in Belgrade two days later. Hitler at once decided on the campaign against Jugoslavia. The forces earmarked for the Balkan campaign had not to be increased considerably and nine of the support divisions provided for Barbarossa were taken for this purpose. On april 3, three days before the beginning of the Balkan campaign, the Armed Forces High Command concluded: "The opening date for Barbarossa will be delayed at least four weeks as a result of the Balkan operations." A further postponement of about ten days ensued when the German deployment was delayed by unusually heavy rain during May. Even so, certain of the forces employed in the Balkan campaign, among others the air forces which participated in the capture of the island of Crete, were late in arriving on the Russian front. There can be no doubt that the loss of almost six weeks of precious summer weather had a decisive and ominous effect on the outcome of the eastern campaign.《
https://www.jstor.org/stable/20030251
Se tuomitsiko viivästys natsien hyökkäyssodan vai ei, riippumatta siitä oliko Mussolinin vika vai ei, onkin toinen juttu.
No miksi sitten esim. Leibstandarte siirrettiin Kreikasta itään?
Italian pelastaminen Mussolinin epäonnisen Kreikan hyökkäyksen jäljiltä oli osatekijä, joka heikensi Barbarossan mahdollisuuksia merkittävästi. Ei voida sanoa, että se olisi tuominnut Aatun idän retkeä. Huomattavaa haittaa siitä oli. Rospuuttoon juututtiin ainakin aiemmassa vaiheessa ja talvi yllätti Opel Blitz -autoilijan, vieläpä ilman Aatun turhina pitämiä kunnon talvivarusteita.
Natsi-Saksa piti talvisodan tulosten perusteella Puna-armeijaa niin surkeana ja kelvottomana, että voiton piti olla varma. Ei ehkä olisi kannattanut niitä voiton kuohujuomia poksauttaa etukäteen. Bolsut ottivat nimittäin talvisodan katkerat opetukset huomioon ja alkoivat tehdä korjaavia toimia. Ei se tosin ollut ruusutarhaa niidenkään jälkeen. Korjattavaa epäkohtaa oli paljon.
Benito halusi osoittaa olevansa tärkeä ja menestyvä. Siihen saakka ei menestystä juuri ollut tullut. Tukihyökkäys Etelä-Ranskaan oli ollut kallis katastrofi. Karvaiden tappioiden jälkeen italian joukot saivat vain vallattua osan Mentonin rajakaupungista. Mussolini pääsi kuitenkin voittajana patsastelemaan rauhanteossa Ranskan laskiessa aseet.
Oli paljon muitakin syitä miksi Barbarossa epäonnistui. Aihetta tutkiskelevat mielellään korostavat eri näkökohtia ja mikäs siinä.
TosiasiassaHitler oli vaatinut talvivarusteet ja wehrmachtin huoltopäälliköt luvanneet ne joukoille toimittaa. Wehrmacht itse oli lähtenyt turhaan kesälläilman niitä. SS-joukot ottivat ne mukaan alusta lähtien
Britit käyttävät tukikohtia Kreikassa pommittaakseen toistuvasti Romanian öljykenttiä. Saksan rajalliset öljyvarat hupenevat huomattavasti. Tämä vähentää sodanaikaista tuotantoa ja lyhentää sotaa.
Siinä meni voitto.