Avioero on käsillä, II-vaiheesta tuli käräjäoikeuden lausumapyyntö eilen ja vireille ero on laitettu 19.11.2009. Avioehtoa ei ole. Teen tarkkaa omaisuuden osituslaskelmaa. Kysymyksiä:
1) Rahavarat ja pankkitilisaldot kuten myös velat (lähinnä vain luottokortti) lasketaan varmaan 19.11.09 -päivämäärälle?
2) Mulla on osakkeita, niiden kurssi pitäisi varmaan selvittää myös juuri 19.11.09?
Nordnetissä ei ole kunnon historialaskuria, voinen käyttää OMX-indeksiin perustuvaa arvioita.
3) Huonekalut, autot ym. Kai näidenkin käypä arvo lasketaan avioerohakemuksen vireilletulopäivään?
4) Pitääkö osituslaskelmassa huomioida mitään tavaroita tai omaisuutta (vaikka kalliita telkkareita tai kodinkoneita) jotka on hankittu eron vireilletulopäivämäärän jälkeen?
Sinänsä laskelma ei pitäisi olla kovin mutkikas, asunto on myyty ja rahat siitä jaettu. Minä tiedän, että tämä olisi pitänyt hoitaa ennen II-vaihetta, mutta se ei mennyt jakeluun - no joku viikko taitaa vielä olla käräjäoikeuden lopulliseen eropäätökseen.
Joka tapauksessa haluan tehdä vaikka netissä malliksi kelpaavan laskelman, aivan siitä huolimatta meinaako eksä ottaa pesänjakajan tai lakimiehen tuohon hommaan. Se on sitten hänen murheensa, kun lopputulos tulee olemaan ennalta tiedossa ja varmasti tarkempi!
Osituksen
12
1154
Vastaukset 12
- 31
En ole ositusspesialisti, mutta tietääkseni ositusperusteena (mitä on) on erohakemuksen kirjaaminen käräjäoikeuden kansliassa. Omaisuutenne arvostuspäivä on ositussopimuksen päivä.
Esimerkiksi syksyn tilanne veloissa/rahoissa ja osakkeiden määrässä, mutta osakkeiden kurssi osituspäivän arvolla. Tottakai voitte osituksen sopia toisinkin ja korjailla tilannetta sen mukaan miten olette puolenvuoden aikana maksujanne makselleet. - nasse-setä.
>>Pitääkö osituslaskelmassa huomioida mitään tavaroita tai omaisuutta (vaikka kalliita telkkareita tai kodinkoneita) jotka on hankittu eron vireilletulopäivämäärän jälkeen?
- nasse-setä.
>>Minä tiedän, että tämä olisi pitänyt hoitaa ennen II-vaihetta, mutta se ei mennyt jakeluun - no joku viikko taitaa vielä olla käräjäoikeuden lopulliseen eropäätökseen.
- laskentahetki
Ainakin olisi viisasta hoitaa heti alussa. Olisi yksinkertaisempaa katsoa saman tien vaikka ne osakkeiden arvot ja tilit. Nytkin lasken tilit takaperin Nordean verkkopankin tiliotteista, no käthän sekin Excelillä vaikka tapahtumia on paljon avioerohakemuksen jälkeenkin.
Onko suorastaan väärin, jos ositusta varten koetan laskea kaiken omaisuuden arvon (paitsi asunnon toteutunut myyntihinta) sinne avioeron vireilletulopäivään eli viime vuoden marraskuuhun, mukaanlukien pörssiosakkeeni joiden arvo nyttemmin on noussut jonkin verran? Oikeastaan paljon huonekaluja ja esineitä ei tarttis katsoa, kun puoliso tykkäsi niitä runsaasti ostaa ja ne sittemmin mukanaan myös vei. Jos ne ositukseen vaatisi yhteiseksi omaisuudeksi niin se vaikuttaisi tietenkin laskevasti siihen tasinkoon joka mun maksettavakseni lopulta jää.
Mulle on tullut mielikuva, että laki ei tarkasti määrittele osituksen suoritustapaa, mutta varmasti selkeä "yleinen käytäntö" näissä on. Kahden kauppa ... - 31
laskentahetki kirjoitti:
Ainakin olisi viisasta hoitaa heti alussa. Olisi yksinkertaisempaa katsoa saman tien vaikka ne osakkeiden arvot ja tilit. Nytkin lasken tilit takaperin Nordean verkkopankin tiliotteista, no käthän sekin Excelillä vaikka tapahtumia on paljon avioerohakemuksen jälkeenkin.
Onko suorastaan väärin, jos ositusta varten koetan laskea kaiken omaisuuden arvon (paitsi asunnon toteutunut myyntihinta) sinne avioeron vireilletulopäivään eli viime vuoden marraskuuhun, mukaanlukien pörssiosakkeeni joiden arvo nyttemmin on noussut jonkin verran? Oikeastaan paljon huonekaluja ja esineitä ei tarttis katsoa, kun puoliso tykkäsi niitä runsaasti ostaa ja ne sittemmin mukanaan myös vei. Jos ne ositukseen vaatisi yhteiseksi omaisuudeksi niin se vaikuttaisi tietenkin laskevasti siihen tasinkoon joka mun maksettavakseni lopulta jää.
Mulle on tullut mielikuva, että laki ei tarkasti määrittele osituksen suoritustapaa, mutta varmasti selkeä "yleinen käytäntö" näissä on. Kahden kauppa ...Kuten aiemmin vastasin, niin saatte sopia osituksen vapaasti keskenänne. Laista poikkeaviin "lahjoituksiin" verottaja saisi puuttua lahjaveron muodossa, mutta enpä tiedä osaako verottajan ohjelmistot mitenkään poimia ositusten lahjoja esille. Käytäntö taitaa nojata osapuolten ahneuden tasapuolistavaan vaikutukseen.
Onhan se tavallaan puolisoasi kohtaan väärin, kun arvoltaan nousseet osakkeet vedät taaksepäin alempaan arvoon, mutta laitontahan se olisi vain "toistaitoisen" hyväksikäytön toteutuessa. laskentahetki kirjoitti:
Ainakin olisi viisasta hoitaa heti alussa. Olisi yksinkertaisempaa katsoa saman tien vaikka ne osakkeiden arvot ja tilit. Nytkin lasken tilit takaperin Nordean verkkopankin tiliotteista, no käthän sekin Excelillä vaikka tapahtumia on paljon avioerohakemuksen jälkeenkin.
Onko suorastaan väärin, jos ositusta varten koetan laskea kaiken omaisuuden arvon (paitsi asunnon toteutunut myyntihinta) sinne avioeron vireilletulopäivään eli viime vuoden marraskuuhun, mukaanlukien pörssiosakkeeni joiden arvo nyttemmin on noussut jonkin verran? Oikeastaan paljon huonekaluja ja esineitä ei tarttis katsoa, kun puoliso tykkäsi niitä runsaasti ostaa ja ne sittemmin mukanaan myös vei. Jos ne ositukseen vaatisi yhteiseksi omaisuudeksi niin se vaikuttaisi tietenkin laskevasti siihen tasinkoon joka mun maksettavakseni lopulta jää.
Mulle on tullut mielikuva, että laki ei tarkasti määrittele osituksen suoritustapaa, mutta varmasti selkeä "yleinen käytäntö" näissä on. Kahden kauppa ...>>Onko suorastaan väärin, jos ositusta varten koetan laskea kaiken omaisuuden arvon (paitsi asunnon toteutunut myyntihinta) sinne avioeron vireilletulopäivään eli viime vuoden marraskuuhun, mukaanlukien pörssiosakkeeni joiden arvo nyttemmin on noussut jonkin verran?
- laskentahetki
nix_nax kirjoitti:
>>Onko suorastaan väärin, jos ositusta varten koetan laskea kaiken omaisuuden arvon (paitsi asunnon toteutunut myyntihinta) sinne avioeron vireilletulopäivään eli viime vuoden marraskuuhun, mukaanlukien pörssiosakkeeni joiden arvo nyttemmin on noussut jonkin verran?
Oikeastaan esitän vastakysymyksen: tileillä voi olla rahaa, entisinä aikoina niille sai korkeampia korkojakin ja ihan vielä kolme-neljä vuotta sitten taidettiin huidella jossain 5% koroissa kun valitsi tilin oikein ja talletti suurempia summia. Silti arvo määritetään siis vireilletulopäivään ja esim. vuodessa kertyneet korot varmaankin jää tilin omistajalle.
Miksi arvopapereissa ei katsota samalla tavalla ajankohtaa? Ja tässä tullaankin siihen, että osakkeiden arvo on siis vaihteleva ja huonolla tuurilla voi tosiaankin vaikka romahtaa ennen ositusta!
Ymmärrän asunto-osakkeen, siinä tietenkin käypä arvo on järkevä ja selvisi meilläkin vasta myydessä. Teoriassahan toinen osapuoli voisi olla haluton nopeuttamaan vapaaehtoista ositusta ja saa siinä samalla tietenkin osansa kurssinoususta ... - 31
laskentahetki kirjoitti:
Oikeastaan esitän vastakysymyksen: tileillä voi olla rahaa, entisinä aikoina niille sai korkeampia korkojakin ja ihan vielä kolme-neljä vuotta sitten taidettiin huidella jossain 5% koroissa kun valitsi tilin oikein ja talletti suurempia summia. Silti arvo määritetään siis vireilletulopäivään ja esim. vuodessa kertyneet korot varmaankin jää tilin omistajalle.
Miksi arvopapereissa ei katsota samalla tavalla ajankohtaa? Ja tässä tullaankin siihen, että osakkeiden arvo on siis vaihteleva ja huonolla tuurilla voi tosiaankin vaikka romahtaa ennen ositusta!
Ymmärrän asunto-osakkeen, siinä tietenkin käypä arvo on järkevä ja selvisi meilläkin vasta myydessä. Teoriassahan toinen osapuoli voisi olla haluton nopeuttamaan vapaaehtoista ositusta ja saa siinä samalla tietenkin osansa kurssinoususta ...Enpä ole kykenevä lainsäätäjän tarkoitusta perustelemaan, mutta käytäntö on mielestäni nimenomaan ositusta helpottava tasapuolisen jaon saamiseksi erilaisista omaisuuslajeista huolimatta.
Ehkä logiikka helpottuu kun ajattelet talletukset seuraavasti; määrä katsotaan vireille tulosta, mutta rahankin arvo on osituspäivän arvo. Osituksessa saat rahamäärän omaksesi ja ostovoima selviää silloin.
Ei määräaikaistilienkäään koron määrän noteeraus vireilletulopäivään ole mikään ongelma laskea ja ainakin ajoissa kysymällä sen saa pankista. Eron vireillepanon tuoksinassa jäänee maksujenkin sopiminen ja tosittaminen tekemättä ja niinpä laki antaa vapaat kädet sopia osituksesta. Ellei osapuolten sopu/järki riitä, niin kyllä oikeuden määräämä uskottumies (lakimies) osaa hommansa ja laskutuksensa. Toivotan menestystä kerrankin ajoissa ja järkevän oloiselle osituksenne valmistelulle. laskentahetki kirjoitti:
Oikeastaan esitän vastakysymyksen: tileillä voi olla rahaa, entisinä aikoina niille sai korkeampia korkojakin ja ihan vielä kolme-neljä vuotta sitten taidettiin huidella jossain 5% koroissa kun valitsi tilin oikein ja talletti suurempia summia. Silti arvo määritetään siis vireilletulopäivään ja esim. vuodessa kertyneet korot varmaankin jää tilin omistajalle.
Miksi arvopapereissa ei katsota samalla tavalla ajankohtaa? Ja tässä tullaankin siihen, että osakkeiden arvo on siis vaihteleva ja huonolla tuurilla voi tosiaankin vaikka romahtaa ennen ositusta!
Ymmärrän asunto-osakkeen, siinä tietenkin käypä arvo on järkevä ja selvisi meilläkin vasta myydessä. Teoriassahan toinen osapuoli voisi olla haluton nopeuttamaan vapaaehtoista ositusta ja saa siinä samalla tietenkin osansa kurssinoususta ...>>Oikeastaan esitän vastakysymyksen: tileillä voi olla rahaa, entisinä aikoina niille sai korkeampia korkojakin ... Silti arvo määritetään siis vireilletulopäivään ja esim. vuodessa kertyneet korot varmaankin jää tilin omistajalle.
- EX pian
Osaisko kukaan antaa neuvoa seuraavaan pulmaan?!
Olemme ollut naimisissa mieheni kanssa lähes 2v. Ostimme yhteisen asunnon johon mieheni sijoitti vanhasta asunnostaan saamansa rahat ja loppuosaan otimme lainan.
Nyt kun avioero lähestyy mieheni sanoo minulle etten saisi mitään erotilanteessa.
Asunto kun on myyty, hän ottaa ensin sijoittamansa osuuden ja sen jälkeen maksetaan kaikki velat, se mitä jää siitä saan puolet mutta siitä vähennetään se kun hänen mielestään en ole maksanut tarpeeksi hänelle kuukaudessa rahaa.
Olen koko yhdessä olo aikamme ollut työssä ja saanut puolet pienempää palkaa kuin mieheni. Olen kuukausittain laittanut hänen tilille pienen summan velkaa varten, maksanu KAIKKI ruokakustannukset sekä pesuaineet yms. Sen lisäksi olen yksin huolehtinut koko normaalin kodin ylläpidon, tarkoitan siivouksen, kaupassa käynnin yms. Mieheni ei ole tehnyt mitään vaikka viikossa voi olla 4 vapaapäivää vaan odottaa että minä työstä tullessani käyn kaupassa, teen ruuan, siivoan jne.
Yhteen mentäessä minulla oli suht uus auto joka vaihdettiin hänen toivomuksesta erilaiseen, hän sijoitti siihen saman verran kuin saatiin vaihdossa minun autosta ja loppuosaan otettiin pieni laina. Auto laitettiin hänen toiminimensä nimiin. Nyt hän sanoo, etten saa autoa ellen maksa sitä summaa jonka hän on siihen laittanu. Itse tarvin autoa koska käyn eri paikkakunnalla päivittäin töissä ja olen maksanu kaikki auton kulut tähän mennessä.
Sen lisäksi että miehelläni on toiminimi hänellä minun käyttämäni auton lisäksi täysin uusi auto.
Tämän lisäksi miehelläni on mökki ja jotain muuta pientä omaisuutta.
Nyt tarvitsisin neuvoa kuinka osituksessa käy, miten se tehdään jurirdisesti oikein?
Korostan vielä, ettei kyseessä ole todellakaan mistään suurista summista kyse vaan puhutaan joistakin kymmenistä tuhansista.>>Asunto kun on myyty, hän ottaa ensin sijoittamansa osuuden ja sen jälkeen maksetaan kaikki velat, se mitä jää siitä saan puolet ...>... se mitä jää siitä saan puolet mutta siitä vähennetään se kun hänen mielestään en ole maksanut tarpeeksi hänelle kuukaudessa rahaa.>Nyt hän sanoo, etten saa autoa ellen maksa sitä summaa jonka hän on siihen laittanu.
- 30
Tarkasti luettuna nim. nix_nax vastaus sisältää kaiken oleellisen. Kieltämättä avioliittonne on lyhyt ja tasajakoa saatetaan oikeuteen mentäessä sovitella miehesi eduksi.
Mainitset auton olevan miehesi toiminimen omistuksessa, mutta et mainitse onko toiminimellä toimintaa ja muuta varallisuutta. Lähde osituksesta tiukasti neuvottelemaan siitä, että molempien kaikki varallisuus (myös toiminimi ja kuolinpesän osuudet) ja velat otetaan keskusteluun käyvillä hinnoilla ja kuten myös nix_nax sanoi, lähtökohtaisesti netto pannaan puoliksi.
Tasajaosta periksiantamista harkitset aikaisintaan kun miehesi on hakemassa käräjäoikeudesta pesänjakajaa. Kulujahan pesänjakajasta on tulossa kummallekin, eli kompromissi on myös miehesi edun mukaista.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mitä tapahtuu?
Mitä tapahtuu Humalojalla? Poliiseja talon ympärillä ja paljon ihmisiä pitkin pihoja???401872Suomi on viittä vaille sodassa Venäjän kanssa...
...syynä tähän on kokoomuslainen presidenttimme Stubb. Hän on ainoa eurooppalaisen maan johtaja, joka kärkkäästi ja taha7101270- 991011
- 102888
Olen vähän epävarma siitä, oletko kiltti
Nainen, ensivaikutelma oli, että olet tosi hyväsydäminen eli siinä mielessä harvinaisuus. Eli et mene virran mukana, etk88884- 62716
- 32612
Olinko yhden viestin arvoinen?
Sen verran olit valmis panostamaan ja selvittämään umpisolmuja. Kukkuluuruu vaan sinullekin mies.68508Kuka om uusi kylän mies?
Ajelee polkupyörällä. Vaalea, melkein kalju. Ilmestyi katukuvaan tänä kesänä. Viettää aikaa kauppojen tuulikaapeissa. Ku12495- 78491