Milloin juhlia?

Miks ihmeessä tätä tuskaillaan vuodesta toiseen? Yleismaailmallisesti pyhäinpäivä on 1.11. ja pyhäinpäivän aatto siis 31.10. Suomessa on kuitenkin päätetty siirtää pyhäinpäivä marraskuun ensimmäiselle lauantaille, joten pyhäinpäivän aatto on siis aina marraskuun ensimmäistä lauantaita edeltävä perjantai. Aatto tarkoittaa aina juhlapyhää edeltävää päivää, vrt. jouluaatto, juhannusaatto, vappuaatto... Pyhäinpäivän aatto ei ole Suomessa kirkollinen juhla yhtään sen enempää tai vähempää kuin jouluaattokaan. Lasten halloween-juhlinta ei mielestäni ole yhtään sen syntisempää kuin lahjavuorien ilmestyminen jouluaattoisin. Mitä taas ryyppäämiseen tulee: suomalainen tapa on ollut vetää pää täyteen riippumatta siitä, onko joulu, juhannus tai joku niiden väliltä.

Kekri on suomalainen sadonkorjuujuhla, jota on vietetty ennen vanhaan aina Mikon päivästä alkaen. Mikon päivä oli yleisesti käytössä ollut takaraja kaikille kesäaikaan tehtäville ulkotöille. Tähän päivään mennessä paimenet toivat lampaat takaisin laitumiltaan, vilja oli saatu aittaan ja nauriit "kuoppaan". Naiset siirtyivät tekemään käsitöitä sisälle. Mikon päivästä alkoi palvelusväellä viikon vapaa, jonka aikana tanssittiin ja juotiin viinaa. Kekrin vieton ajankohta kuitenkin saattoi poiketa Mikon päivästä parikin viikkoa suuntaan sekä toiseen; sato valmistui säistä riippuen ja eri taloissa työt saatiin valmiiksi eri aikaan. Kuitenkin kaikkialla yritettiin saada työt valmiiksi Mikon päivään mennessä - olihan kekrijuhlia mukavampi viettää, kun koko kylän väki oli vapaalla samaan aikaan!

1800-luvulla piikojen ja renkien vapaa tuplattiin kaksiviikkoiseksi ja se siirrettiin alkamaan pyhäinpäivästä. Kekriperinteet siirrettiin jouluun: käymme joulusaunassa, syömme perinteisiä juuresruokia ja meillä käy joulupukki (kekripukki). Ainoastaan perinteisen kekrilampaan sijaan syömme nykyään pohjoismaiseen tapaan jouluporsasta. Sadonkorjuujuhlia vietämme nykyään kukin omaan tahtiin elokuun ja lokakuun välisenä aikana siitä sen kummempia metelöimättä. Koululaiset tosin viettävät vapaaviikkonsa edelleen lokakuussa.

Pakanallinen juhla samhain on taas täysin oma perinteensä, josta suomalainen perimätieto ei kerro mitään. Näitä viettotapoja ja uskomuksia löytyy pakanoilta itseltään.

Faktat faktoina kirjoitti:

Miks ihmeessä tätä tuskaillaan vuodesta toiseen? Yleismaailmallisesti pyhäinpäivä on 1.11. ja pyhäinpäivän aatto siis 31.10. Suomessa on kuitenkin päätetty siirtää pyhäinpäivä marraskuun ensimmäiselle lauantaille, joten pyhäinpäivän aatto on siis aina marraskuun ensimmäistä lauantaita edeltävä perjantai. Aatto tarkoittaa aina juhlapyhää edeltävää päivää, vrt. jouluaatto, juhannusaatto, vappuaatto... Pyhäinpäivän aatto ei ole Suomessa kirkollinen juhla yhtään sen enempää tai vähempää kuin jouluaattokaan. Lasten halloween-juhlinta ei mielestäni ole yhtään sen syntisempää kuin lahjavuorien ilmestyminen jouluaattoisin. Mitä taas ryyppäämiseen tulee: suomalainen tapa on ollut vetää pää täyteen riippumatta siitä, onko joulu, juhannus tai joku niiden väliltä.

Kekri on suomalainen sadonkorjuujuhla, jota on vietetty ennen vanhaan aina Mikon päivästä alkaen. Mikon päivä oli yleisesti käytössä ollut takaraja kaikille kesäaikaan tehtäville ulkotöille. Tähän päivään mennessä paimenet toivat lampaat takaisin laitumiltaan, vilja oli saatu aittaan ja nauriit "kuoppaan". Naiset siirtyivät tekemään käsitöitä sisälle. Mikon päivästä alkoi palvelusväellä viikon vapaa, jonka aikana tanssittiin ja juotiin viinaa. Kekrin vieton ajankohta kuitenkin saattoi poiketa Mikon päivästä parikin viikkoa suuntaan sekä toiseen; sato valmistui säistä riippuen ja eri taloissa työt saatiin valmiiksi eri aikaan. Kuitenkin kaikkialla yritettiin saada työt valmiiksi Mikon päivään mennessä - olihan kekrijuhlia mukavampi viettää, kun koko kylän väki oli vapaalla samaan aikaan!

1800-luvulla piikojen ja renkien vapaa tuplattiin kaksiviikkoiseksi ja se siirrettiin alkamaan pyhäinpäivästä. Kekriperinteet siirrettiin jouluun: käymme joulusaunassa, syömme perinteisiä juuresruokia ja meillä käy joulupukki (kekripukki). Ainoastaan perinteisen kekrilampaan sijaan syömme nykyään pohjoismaiseen tapaan jouluporsasta. Sadonkorjuujuhlia vietämme nykyään kukin omaan tahtiin elokuun ja lokakuun välisenä aikana siitä sen kummempia metelöimättä. Koululaiset tosin viettävät vapaaviikkonsa edelleen lokakuussa.

Pakanallinen juhla samhain on taas täysin oma perinteensä, josta suomalainen perimätieto ei kerro mitään. Näitä viettotapoja ja uskomuksia löytyy pakanoilta itseltään.

Lue lisää

Lokakuun viimeinen viikonloppu on huomattavasti parempi kuin marraskuun ensimmäinen vkl, kas kun silloin on halloween jo mennyt.
Suomalainen pyhäinpäivä ja halloween ovat TÄYSIN ERI ASIA!! Urpot.