Lattialämmitys ja matot

Jospa termostaatin lattia-anturi ei ole maton kohdalla (esim pitkä olohuone), niin maksimi arvoa ei saavuteta anturin kohdalla.

irtoaako parketti kirjoitti:

Jospa termostaatin lattia-anturi ei ole maton kohdalla (esim pitkä olohuone), niin maksimi arvoa ei saavuteta anturin kohdalla.

No harvoinpa lattia-anturi juuri maton kohdalla on mutta lattiassa nyt kuitenkin sen lämpötilaa mittaamassa. Sähkökaapelilämmityksessä on oltava tuo lattia-anturi,jotta lattian maksimilämpötila on rajoitettavissa.
Pintalämpötilahan mm parketilla saa olla vain 31 astetta, itse säätelin lattia-anturin siten että maton alla lämpömittarilla mitaten lämpö pysyi tuossa 31-32 asteessa kovimmillakin pakkasilla. Tuolloin lattiaanturiin piti säätää 34 asteen maksimilämpö. Anturihan sijaitsee laatan sisällä jossa on kyllä on kuumempaa kuin parketin pinnassa
näköjään vaikka mattokin olisi vielä päällä.

irtoaako parketti kirjoitti:

Jospa termostaatin lattia-anturi ei ole maton kohdalla (esim pitkä olohuone), niin maksimi arvoa ei saavuteta anturin kohdalla.

Paksut matot mutta varsinkin säkkituoli ovat iso ongelma lattialämmityskaapelin kanssa. Ei pidä käyttää. Räsymatto on rajatapaus. Tuo on mielestäni huonoin juttu kaapelin kanssa.

Ja tuosta syystä olisin valmis korvaamaan kaapelit vesiputkilla ja sähköpatruunalla. Ja ihmettelen miksi ei noita ole kuin nimeksi. Huomautettakoon, että jonkin verran on kuitenkin. Systeemi on tosi pieni. Sähköpatruuna termostaatilla vähän isommassa putken pätkässä, paisari ja jonkinlainen säätöautomaatti. Sekä muut vesilattialämmityksen kilkkeet tietenkin.

Vanhempi suunnittelija kirjoitti:

Paksut matot mutta varsinkin säkkituoli ovat iso ongelma lattialämmityskaapelin kanssa. Ei pidä käyttää. Räsymatto on rajatapaus. Tuo on mielestäni huonoin juttu kaapelin kanssa.

Ja tuosta syystä olisin valmis korvaamaan kaapelit vesiputkilla ja sähköpatruunalla. Ja ihmettelen miksi ei noita ole kuin nimeksi. Huomautettakoon, että jonkin verran on kuitenkin. Systeemi on tosi pieni. Sähköpatruuna termostaatilla vähän isommassa putken pätkässä, paisari ja jonkinlainen säätöautomaatti. Sekä muut vesilattialämmityksen kilkkeet tietenkin.

Lue lisää

" Paksut matot mutta varsinkin säkkituoli ovat iso ongelma lattialämmityskaapelin kanssa. Ei pidä käyttää. Räsymatto on rajatapaus "

Näin minullekin kerrottiin .

Vanhempi suunnittelija kirjoitti:

Paksut matot mutta varsinkin säkkituoli ovat iso ongelma lattialämmityskaapelin kanssa. Ei pidä käyttää. Räsymatto on rajatapaus. Tuo on mielestäni huonoin juttu kaapelin kanssa.

Ja tuosta syystä olisin valmis korvaamaan kaapelit vesiputkilla ja sähköpatruunalla. Ja ihmettelen miksi ei noita ole kuin nimeksi. Huomautettakoon, että jonkin verran on kuitenkin. Systeemi on tosi pieni. Sähköpatruuna termostaatilla vähän isommassa putken pätkässä, paisari ja jonkinlainen säätöautomaatti. Sekä muut vesilattialämmityksen kilkkeet tietenkin.

Lue lisää

Lattialämmityksen lämmönjako putkisto taitaa olla jo vähän kalliimpi kuin vastava määrä lämmityskaapeleita, mutta paljoko sellaiselle sähköpatruunalle tulee hintaa?

Kepa kirjoitti:

Lattialämmityksen lämmönjako putkisto taitaa olla jo vähän kalliimpi kuin vastava määrä lämmityskaapeleita, mutta paljoko sellaiselle sähköpatruunalle tulee hintaa?

En kyllä tuon "haitan" vuoksi alkaisi sähkölämmitystä toteuttamaan vesikiertoisena. Näitä hintavertailujahan eri lämmitysmuotojen välillä useammanlaisia ja niihin tietyllä varauksella saa suhtautua mutta jos investoinnit ja käyttökulut lasketaan niin kaikista kallein tapa lämmittää taloa on vesikiertoinen sähkölämmitys. Yksi ainoa kiistämätön etu siinä on, nimittäin mahdollisuus muuttaa energianlähdettä (kuka sen nyt sitten käytännössä toteuttaa niin toinen asia). Muuten investoinneiltaan kallis, samoin käyttökuluilta ja vaatii säätämistäkin aivan liikaa ensimmäsenä vuotena ainakin. Vie tilaakin jnkv, ainakin jos suunnittelee tuota lämmönlähteen vaihtoa se tiloissakin huomioitava.
Minulla siis kaapeleilla toteutettu lattialämmitys parketti. Säkkituolia nyt minulla ei ole mutta pari keskipaksua mattoa kuitenkin. Ei ollut mikään ongelma mitata lattian pinnan lämpötila maton alla ja säätää lattian maksimilämpö siten että se ei mene yli 32 asteen kovimmillakaan 25 asteen pakkasilla maton alla.
Osittain varaavanahan aamuyöllä tuo liiallisen lämpeämisen riski maton alla periaatteessa olemassa mutta tuolla em. systeemillä silloinkaan ei lämpötila liikaa nouse. Tehot näyttävät kyllä riittävän oikein hyvin.
Yksi mahdollisuushan olisi ehkä sekin että mattojen paikathan aikalailla tiedossa kuitenkin jo rakennusaikana, pohjapiirustuksissa. Näille alueilla voisi kaapelin laittaa hivenen harvempaankin. Itse en tuota toki käyttänyt mutta eipä ongelmia ole ollut kuitenkaan.

rak kirjoitti:

En kyllä tuon "haitan" vuoksi alkaisi sähkölämmitystä toteuttamaan vesikiertoisena. Näitä hintavertailujahan eri lämmitysmuotojen välillä useammanlaisia ja niihin tietyllä varauksella saa suhtautua mutta jos investoinnit ja käyttökulut lasketaan niin kaikista kallein tapa lämmittää taloa on vesikiertoinen sähkölämmitys. Yksi ainoa kiistämätön etu siinä on, nimittäin mahdollisuus muuttaa energianlähdettä (kuka sen nyt sitten käytännössä toteuttaa niin toinen asia). Muuten investoinneiltaan kallis, samoin käyttökuluilta ja vaatii säätämistäkin aivan liikaa ensimmäsenä vuotena ainakin. Vie tilaakin jnkv, ainakin jos suunnittelee tuota lämmönlähteen vaihtoa se tiloissakin huomioitava.
Minulla siis kaapeleilla toteutettu lattialämmitys parketti. Säkkituolia nyt minulla ei ole mutta pari keskipaksua mattoa kuitenkin. Ei ollut mikään ongelma mitata lattian pinnan lämpötila maton alla ja säätää lattian maksimilämpö siten että se ei mene yli 32 asteen kovimmillakaan 25 asteen pakkasilla maton alla.
Osittain varaavanahan aamuyöllä tuo liiallisen lämpeämisen riski maton alla periaatteessa olemassa mutta tuolla em. systeemillä silloinkaan ei lämpötila liikaa nouse. Tehot näyttävät kyllä riittävän oikein hyvin.
Yksi mahdollisuushan olisi ehkä sekin että mattojen paikathan aikalailla tiedossa kuitenkin jo rakennusaikana, pohjapiirustuksissa. Näille alueilla voisi kaapelin laittaa hivenen harvempaankin. Itse en tuota toki käyttänyt mutta eipä ongelmia ole ollut kuitenkaan.

Lue lisää

Taidat 'rak' asua kaukana etelässä, kun kirjoitit "kovimmillakaan 25 asteen pakkasilla". Täällä Suomen keskikohdan eteläpuolellakin on -30°C joka talvena ja -40 aina joskus. Pohjois-Suomessahan mentiin -50:n allekkin tos toissa talvenakin vai koska se olikaan. Valtaosassa Suomea taitaa parketin ja kaapelin yhteiskäyttö olla vähintäänkin arveluttavaa. Parketin vaihtoehdoistahan on käyty paljon keskusteluja. En puutu niihin, mutta muita vesikiertoisen (lattia)lämmityksen etuja en malta olla mainitsematta.
Vesikiertoinen lattialämmityshän jakaa lämpöä paljon ideaalisemmin, koska se luovuttaa lämpöä enemmän kohdassa, jossa sitä enemmän tarvitaan: Ikkunan alla lattia on kylmempi ja taas sen maton alla paljon lämpimämpi. Kaapeli taas lykkää lämpöä yhtä paljon joka sentiltään. Useimmat toki tekevät rakennusratkaisunsa nykyään sillä perusteella, että miten pääsee halvimmalla. Jotkut edelleen kiinnittävät huomiota laatuun ja mukavuuteen.
Väitit, että vesikiertoista lämmitystä pitäisi valtavan paljon säätää varsinkin ensimmäisenä vuotena. Ei meillä ainakaan ole tarvinnut mitenkään riesaksi asti niitä ruuvailla, lähinnä mielenkiinnosta on pitänyt hiukan muuttaa Oumannin hyviä vakiarvoja. Ei ole tarvinnut lämpömittareita laittaa maton alle. Eipä meillä kyllä ole parkettiakaan, jonka tärveltymistä pitäisi pelätä.
Tilantarpeesta. Tekninen tilahan on hyvä olla moneen muuhunkin; Keskuspölynimurille, IV-koneelle ja ellei ole kaukolämmön piirissä, niin vesivaraajalle. Kaupungeissa tila on tietysti kortilla.

Vanhempi suunnittelija kirjoitti:

Paksut matot mutta varsinkin säkkituoli ovat iso ongelma lattialämmityskaapelin kanssa. Ei pidä käyttää. Räsymatto on rajatapaus. Tuo on mielestäni huonoin juttu kaapelin kanssa.

Ja tuosta syystä olisin valmis korvaamaan kaapelit vesiputkilla ja sähköpatruunalla. Ja ihmettelen miksi ei noita ole kuin nimeksi. Huomautettakoon, että jonkin verran on kuitenkin. Systeemi on tosi pieni. Sähköpatruuna termostaatilla vähän isommassa putken pätkässä, paisari ja jonkinlainen säätöautomaatti. Sekä muut vesilattialämmityksen kilkkeet tietenkin.

Lue lisää

Todella urbaaneja legendoja!

Meillä on sähkökaapelit ja kaakelilattiat koko talossa. Käytämme osassa huoneissa ihan reilun kokoisia (2m*3m) mattoja. Lämmitysjakson jälkeen maton alla lattia on aavistuksen lämpimänpi eron juuri ja juuri huomaa. Lisäksi meiltä löytyy myös se säkkituoli. Tämänkään alla ei lattia lämpene juurikaan muuta lattiaa lämpimämmäksi.

En osaa sanoa mistä tämä johtuu. Varmaan suuresta lämmityspinta-alasta ja sitä kautta pienestä neliötehosta.

no problems kirjoitti:

Todella urbaaneja legendoja!

Meillä on sähkökaapelit ja kaakelilattiat koko talossa. Käytämme osassa huoneissa ihan reilun kokoisia (2m*3m) mattoja. Lämmitysjakson jälkeen maton alla lattia on aavistuksen lämpimänpi eron juuri ja juuri huomaa. Lisäksi meiltä löytyy myös se säkkituoli. Tämänkään alla ei lattia lämpene juurikaan muuta lattiaa lämpimämmäksi.

En osaa sanoa mistä tämä johtuu. Varmaan suuresta lämmityspinta-alasta ja sitä kautta pienestä neliötehosta.

Lue lisää

No on urbaania, kun on oikein kaakelia kaikki lattiat. Kaakelin lämmönjohtamiskyky on aivan toista kuin kevyemmän ja huokoisemman parketin. Siksi kaakelin ei tarvitse olla läheskään yhtä lämmin välittääkseen saman lämmön huoneilmaan. Kaakelihan myös kestää korkeitakin lämpötiloja, joten keskustelun maksimilämpötila-ongelma ei koske kaakelilattioita.
Pinta-alalla ei ole oikeastaan mitään vaikutusta tähän asiaan.

HärmänJätkä kirjoitti:

Taidat 'rak' asua kaukana etelässä, kun kirjoitit "kovimmillakaan 25 asteen pakkasilla". Täällä Suomen keskikohdan eteläpuolellakin on -30°C joka talvena ja -40 aina joskus. Pohjois-Suomessahan mentiin -50:n allekkin tos toissa talvenakin vai koska se olikaan. Valtaosassa Suomea taitaa parketin ja kaapelin yhteiskäyttö olla vähintäänkin arveluttavaa. Parketin vaihtoehdoistahan on käyty paljon keskusteluja. En puutu niihin, mutta muita vesikiertoisen (lattia)lämmityksen etuja en malta olla mainitsematta.
Vesikiertoinen lattialämmityshän jakaa lämpöä paljon ideaalisemmin, koska se luovuttaa lämpöä enemmän kohdassa, jossa sitä enemmän tarvitaan: Ikkunan alla lattia on kylmempi ja taas sen maton alla paljon lämpimämpi. Kaapeli taas lykkää lämpöä yhtä paljon joka sentiltään. Useimmat toki tekevät rakennusratkaisunsa nykyään sillä perusteella, että miten pääsee halvimmalla. Jotkut edelleen kiinnittävät huomiota laatuun ja mukavuuteen.
Väitit, että vesikiertoista lämmitystä pitäisi valtavan paljon säätää varsinkin ensimmäisenä vuotena. Ei meillä ainakaan ole tarvinnut mitenkään riesaksi asti niitä ruuvailla, lähinnä mielenkiinnosta on pitänyt hiukan muuttaa Oumannin hyviä vakiarvoja. Ei ole tarvinnut lämpömittareita laittaa maton alle. Eipä meillä kyllä ole parkettiakaan, jonka tärveltymistä pitäisi pelätä.
Tilantarpeesta. Tekninen tilahan on hyvä olla moneen muuhunkin; Keskuspölynimurille, IV-koneelle ja ellei ole kaukolämmön piirissä, niin vesivaraajalle. Kaupungeissa tila on tietysti kortilla.

Lue lisää

Ei asu rak etelässä, ei täällä keskisuomessakaan useasti yli 25 asteen pakkasia ole. Riitti tuo lämmitysteho huippupakkasillakin vaikka oli lattian max. lämpötilaksi asetettu 35 astetta. Kaapelin ja parketin yhdistelmä ei ole lainkaan arveluttava, kunhan nyt termostaatti on lattia-anturilla varustettu. Pitihän tuo parina aamuna lattian pinnan lämpötila maton alla mitata kunnon pakkasella kun termostaatin anturi tosiaankin betonilattian sisällä ja lattapinnan lämpö (maton allakin) selvästi matalampi. Lattialämmityksessä parkettin puulaaduilla ilmeisesti jnkv väliä on, saarnin kanssa ainakin pelaa homma hyvin.
Niin siis sitä sähkökaapelia laitetaan ikkunoiden eteen ja ulkoseinien viereen hivenen tiheämpään kuin keskilattialle, kun lämmityksentarve vaihtelee. Matto ei parketillakaan todellakaan mikään ongelma ole toki se usein keskilattialle asetetaan jossa saattaa olla kaapelikin harvemmassa.
Tilantarpeesta vielä. Ei lto, vesivaraaja ja keskuspölynimuri mitään teknistä tilaa vaadi vaan kodinhoitohuoneeseen menevät oikein hyvin. Ei se "ylimääräisen" teknisen tilan rakentaminenkaan ole ilmaista, ilmeisesti tuollainen vesikiertoinen järjestelmä senkin vaatii.
Vettä en lattiaani sisälle kiertämään laittasi kuin maalämpö ja kaukolämpö systeemeissä. Sähköllä veden lämmittäminen talon lämmittämiseksi sulaa hulluutta ellei sitten jo alunperin ole lopullisena suunnitelmana siirtyminen muuhun energialähteeseen kuin sähköön.

rak kirjoitti:

Ei asu rak etelässä, ei täällä keskisuomessakaan useasti yli 25 asteen pakkasia ole. Riitti tuo lämmitysteho huippupakkasillakin vaikka oli lattian max. lämpötilaksi asetettu 35 astetta. Kaapelin ja parketin yhdistelmä ei ole lainkaan arveluttava, kunhan nyt termostaatti on lattia-anturilla varustettu. Pitihän tuo parina aamuna lattian pinnan lämpötila maton alla mitata kunnon pakkasella kun termostaatin anturi tosiaankin betonilattian sisällä ja lattapinnan lämpö (maton allakin) selvästi matalampi. Lattialämmityksessä parkettin puulaaduilla ilmeisesti jnkv väliä on, saarnin kanssa ainakin pelaa homma hyvin.
Niin siis sitä sähkökaapelia laitetaan ikkunoiden eteen ja ulkoseinien viereen hivenen tiheämpään kuin keskilattialle, kun lämmityksentarve vaihtelee. Matto ei parketillakaan todellakaan mikään ongelma ole toki se usein keskilattialle asetetaan jossa saattaa olla kaapelikin harvemmassa.
Tilantarpeesta vielä. Ei lto, vesivaraaja ja keskuspölynimuri mitään teknistä tilaa vaadi vaan kodinhoitohuoneeseen menevät oikein hyvin. Ei se "ylimääräisen" teknisen tilan rakentaminenkaan ole ilmaista, ilmeisesti tuollainen vesikiertoinen järjestelmä senkin vaatii.
Vettä en lattiaani sisälle kiertämään laittasi kuin maalämpö ja kaukolämpö systeemeissä. Sähköllä veden lämmittäminen talon lämmittämiseksi sulaa hulluutta ellei sitten jo alunperin ole lopullisena suunnitelmana siirtyminen muuhun energialähteeseen kuin sähköön.

Lue lisää

Itse kyllä suosittelen teknisen tilan tekemistä. A) tila on neliöhinnaltaa paljon halvempaa kuin kaakeloitu khh B) asennukset voi tehdä helposti pintaa näkösille, eikä niiden tarvitse olla salonkiluokkaa ulkonäöltään C) huolto- ja hoitotoimenpiteet on helppo tehdä, kun ei tarvise niin varoa esim. pölyn kanssa D) isäntä voi mennä rauhassa tekniseen tilaan säätämään, kun keittiössä "hella" savuttaa :) (jonku keksimä värikäs ilmaisu).

Kepa kirjoitti:

Itse kyllä suosittelen teknisen tilan tekemistä. A) tila on neliöhinnaltaa paljon halvempaa kuin kaakeloitu khh B) asennukset voi tehdä helposti pintaa näkösille, eikä niiden tarvitse olla salonkiluokkaa ulkonäöltään C) huolto- ja hoitotoimenpiteet on helppo tehdä, kun ei tarvise niin varoa esim. pölyn kanssa D) isäntä voi mennä rauhassa tekniseen tilaan säätämään, kun keittiössä "hella" savuttaa :) (jonku keksimä värikäs ilmaisu).

Lue lisää

Kepan perustelut kyllä kaikki asiallisia. Itse rakensin talon niin suureksi kuin tontin rak.oikeus salli, niinpä erilliseen tekniseen tilaan ei ollut mahdollisuutta. Onnistuu se melkohyvin kodinhoitohuoneeseenkin noiden tsydeemien laitot (kpp,vesivaraaja,lto) ovat senverran siistin näköisiä laitoksia kuitenkin.

rak kirjoitti:

Kepan perustelut kyllä kaikki asiallisia. Itse rakensin talon niin suureksi kuin tontin rak.oikeus salli, niinpä erilliseen tekniseen tilaan ei ollut mahdollisuutta. Onnistuu se melkohyvin kodinhoitohuoneeseenkin noiden tsydeemien laitot (kpp,vesivaraaja,lto) ovat senverran siistin näköisiä laitoksia kuitenkin.

Lue lisää

Meillä on khh huone täynnä kaapistoja ja silti tuntuu vähältä.

Kepa kirjoitti:

Meillä on khh huone täynnä kaapistoja ja silti tuntuu vähältä.

No miullapa on kaappeja tyhjillään (mm. khh:ssa), että niitä ainakin tuli tarpeeksi.