Viikonloppujuopottelu=alkoholismia??

yli hilseen

Mieheni (pian 30v.) juopottelee jokaikinen viikonloppu. Vetää perseet olalle. Joskus häipyy jo jo ennen iltapäivää milloin minkäkinlaisiin kissanristiäisiin ja on jo kännissä pikkukakkosen aikaan. Seuraavana päivänä uudestaan ja krapulaa podetaan sitten se 2-3 päivää. Ollaan siis morkkiksissa,'ei enää ens viikonloppuna'-juttujen kanssa. Mutta kun viikonloppu häämöttää,niin sama ralli alkaa. Tätä on jatkunut jo sen 10 vuotta ja alkaa tulemaan minulta jo korvista ulos tää touhu.

Meillä on 2 alle kouluikäistä lasta,jotka ovat valitettavasti jo tottuneet siihen,ettei isi ole käytettävissä viikonloppuisin.Silloin kun koko perheen voimin voisi jotain yhdessä tehdä.

Viikonloopujuopottelu tuntuu olevan jotenkin pakonomaista.Miestä selvästi risoo,jos viikonlopulle on muuta tekemistä, esim. mummon synttärit tms., silloin ryyppääminen siirtyy viikolle,että tämä hänen elämänsä pysyy jotenkin balanssissa. Esimerkiksi: ei juo viikonloppuna-juo keskiviikon-juo taas seuraavan viikonlopun. Joskus tekee myös niin,että juo 'varastoon'. Sairasta,eikö totta?

Kysymys tuli jo otsikossa.Onko tämä viikonloppuna ankara ryyppääminen jo alkoholismia?? Tämän päälle jos vielö viikollakin iltaisin ottaa ne 'iltaoluet''?

Kun mies on morkkiksissaan keskustelu tästä ongelmasta onnistuu,mutta heti kun viikko alkaa olla torstain puolella sävy keskusteluissa muuttuu. Mies on äkäinen,ei kylläkään väkivaltainen. Uhkaillaan,että lähen juomaan jne. Noooh,eipä yllätä enää.

Pelkään,että ryyppääminen lisääntyy.Kohta vedetään ne perseet viikollakin.Kohta joka päivä.

Itse juo harvoin. jotenkin hohto koko hommasta on mennyt kun seuraa toisen toikkarointia alkoholin kanssa. Itselle baari-ilta kerran kuussa on luksusta ja rentouttavaa. Enkä edes juo itseäni sananmukaisesti känniin.

Miten saada mies tajuamaan ongelmansa? Selvinpäin loistava isä pilaa kohta suhteensa lapsiinsa.Ja minuun.
Ja kyllä,olen harkinnut lähtöä tästä suhteesta,muttamutta....

Muilla kokemuksia viikonloppuisin juopottelevasta perheenisistä?

Nalkutus,itku,huuto ei auta.Ylläri.Miehen pitäisi itse tajuta,mutta tajuaako ikinä lopettaa?

17

2278

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • lukemiseksi

      kirjaa Selviämistarina (Tuulevi ja Henrik Aschan). Siinä on asiaa, joka sinun(kin) näkökulmastasi tuntuu varmaan tutulta.

    • on ainakin näissä

      seuraavissa kirjoissa:
      Juhani Seppänen, Selvästi juovuksissa
      Antti Heikkilä, Riippuvuus - valheiden verkko
      Al-Anon toimii - työkaluja alkoholistien läheisille
      Rohkeutta muuttua - päivä kerrallaan II
      Lilli Loiri-Seppä, Selviämistarinoita
      Nimettömät alkoholistit
      Raimo O.Kojo, Eroon viinasta

    • Hörhör..

      Itse ryypiskelin samalla kaavalla monia vuosia. Loppuaikoina sunnuntainakin, kun vielä kerkesi ennen maanantai-aamua.
      Krapulat alkoivat olemaan sitä luokkaa, että vasta keskiviikkona-torstaina alkoi töissä olemaan suunnilleen ihmisen oloinen. Perjantaina jo hitonmoinen polte ja kiihko, että milloin pääsee ottamaan, ja iltapäivä hermona kellon vilkuilua. Heti töistä päästyä korkki auki, ja sama rumba.
      Sairasta hommaa. Vuosia kestävänä töiden välissä se syö ihmistä, pilaa hermot, ja ihmisestä tulee kärsimätön ja lyhytpinnainen. Koko viikonloppu kännätessä ihminen ei lepää ollenkaan, ja taas töihin. Sitä kaavaa ei kestä kukaan kovin kauan.
      Juodessa alkoholiriippuvuus etenee ja voimistuu, ja niin voimistuvat myös haitat.
      Kukaan ei raitistu ulkopuolisesta pakosta tai painostettuna, ja jos ukkosi ei ymmärrä lopettaa peliä ihan oman itsensä vuoksi, niin todennäköisesti juo itsensä tilanteeseen, jossa jäljellä ei muuta olekaan, kuin se juominen.

      • keppanas

        Liialliseen juomiseenkin väsyy. Minä kyllästyin siihen jatkuvaan väsymiseen mitä juominen aiheutti, nyt olen juonut kohtuudella että on päivät virkeenä ja jaksaa painaa duunia yms.


    • yli hilseen

      itse kyllä mielelläni aiheesta lukisinkin ja olen lukenut,ja ITSE tiedän mitä tehdä. Mutta kun se on mies,jolla on ongelma jota ei minun mielestä ainakaan myönnä.
      Onhan toki tämä ryyppääminen myös minun ja lasten ongelma,koska se vie viikosta useita päiviä..eleli ole kännissä jossakin menossa niin sitten sen pari päivää niin väsynyt,ärtynyt ja kykenemätön tekemään mitään meidän kanssa. Ne yhteiset ajat vähenevät vähenemistään,ja todella ovat arvokkaita minulle sekä lapsille.

      Olen myös huomannut sen,että kun mies vetää viikonlopun kännissä,hän on alkanut jättämään lämpimät ateriat kokonaan väliin. Ei siis syö juuri mitään viikonloppuisin.Ainakaan päiväsaikaan.Yöllä sitten tekee kasan leipiä tms. kun palaa kotiin ryyppyillan päätteeksi.

      Kärsimätön ja lyhytpinnainen kuvaa oikein mainiosti miehen käytöstä niinä päivinä kun krapula ja morkkis alkaa kaikota ja viikonloppu häämöttää.

      • pitää tehdä niin

        tee se. Tuloksia syntyy vain tekemällä.


      • Sainpas sanoa
        pitää tehdä niin kirjoitti:

        tee se. Tuloksia syntyy vain tekemällä.

        Kyselette että onko normaalia se ja se.Joka viikko tai viikonloppu juominen, puhumattakaan päivittäisestä EI OLE NORMAALIA/SUOTAVAA.Jos on lapsia,pieniä tai isoja,silloin ei juoda.Tai jos juodaan,niin muualla kuin kotona ja asialliset hoitajat lapsille.Oletteko kuullet sanontaa:AIKANSA KUTAKIN.Kun on perhe ja lapset olkaa ihmiset heidän kanssaa ja selvinpäin.Perheen äidille/isälle ei kuulu kännien veto edes kerran kuussa,joka toinen riittää.En pidä pahana lasillista viiniä tai saunaolutta lasten aikaan.Mutta jättäkää se siiihen lasiin tai pulloon tai ÄLKÄÄ LISÄÄNTYKÖ.Lukekaa viinanhuurussa kasvaneiden lasten elämästä.
        Nykyään ihmiset juo todella paljon ja usein ja kuvitelkaa sitä kalorimäärää.Kyllähän sen katukuvasta huomaa.
        Missä on napakat ,hyvä ryhtiset miehet ja naiset.Lasten saaminen ei jätä automaattisesti löysäksi ja lihavaksi,vaan syöt enemmän kuin kulutat jne sama kokee miehiä,olet mitä syöt/juot.Mielestäni lasten vanhempien ei kuuluisi ede kysellä,mikä on sopiva annos tai määrä.Sopiva määrä/annos on lasten kanssa aina yksi.Kun lapsenne kasvaa ja muuttaa kotoa,kännäilkää sitten.Kaupassa kuulee usein valitusta ruoan ym.kalleudesta.Se onkin kallista,mutta kuinka olllakkaa,kärissä on myräkoiraa,siidukkaa,sipsejä jne jne.


      • annan sulle

        yhden ja ainoan tepsivän neuvon, jos ei lukuhommatkaan kiinnosta. JÄTÄ se mies ja pelasta itsesi ja lapsesi. Miksi sairastuttaa monta ihmistä, kun vain yksi on sairas??? Se mies sitten joko lopettaa sen juomisen tai sitten ei ja veikkaan kokeneena ihmisenä jälkimmäistä. Ihmeitäkin tapahtuu, mutta todella harvoin ja niitä on ihan turha jäädä ainakaan odottelemaan.

        Toinenkin vaihtoehto sinulla on ja se on se, että jäät ihmettelemään tappiin asti koko ajan pahenevaa alkoholiongelmaa ja se ei ole kivaa koettavaa. Lapsia käy sääliksi eniten.


    • Alkoholistinex-vaimo

      Minulla oli tuo sama tilanne käsissä 5-6 vuotta sitten (lapset pois lukien). Ihanan, rakastavan ja kaikinpuolin hurmaavan puolison alkoholin käyttö alkoi muuttua joksikin muuksi, kuin nuorten menevien aikuisten bailaus. Juomisen määrän kasvua pelottavampaa oli hänen persoonansa muuttuminen. Elin vuosia (jokainen niistä liikaa) tilanteessa, jossa luulin voivani jotenkin vaikuttaa hänen nopeasti pahenevaan tilanteeseensa. Alkoholisti on erittäin taitava syyllistämään läheisiään ja hakemaan syitä juomiseensa ja jos minä sain varmasti satoja kertoja kuulla olevani kaikkine inhottavine luonteenpiirteineen syys sille, miksi hän joi. Molemmilla oli hyvä työpaikka (minulla on edelleen), asuimme hienossa asunnossa ja ulospäin kaikki näytti pitkään lähes ihanteelliselta, kunnes mieheni juominen sekä sen aiheuttama suru ja paska kävi kerta kaikkiaan mahdottomaksi piilotella ja sietää. Hain avioeroa, mies menetti työpaikkansa pian sen jälkeen ja jatkoi juomista kokopäivätoimisesti, kunnes sairastui reilusti alle nelikymppisenä maksakirroosiin. Minä loppuun sekä henkisesti että fyysisesti ja sairastuin masennukseen. Pahinta kuitenkin on se, että hänen juomistaan sietääkseni join myös itse aivan liikaa eli läheltä piti, etten itsekin alkoholisoitunut. Nyt lääkityksen, terapian ja läheisten tuen ansiosta olen taas jaloillani ja elämässä on kaikki hyvin. Kaikella lienee tarkoituksensa, mutta olisihan tuo muutaman vuoden henkinen helvetti voinut jäädä kokemattakin.

      Nämä ovat lohduttomia tarinoita ja tarkoitukseni ei ole lisätä tuskaasi. On ihan viisasta kysellä, mitä minun pitäisi tehdä, mutta ratkaisuihin pystyt vasta, kun olet niihin kypsä. Voimia ja jaksamista ja toivottavasti kaikki kääntyy parhain päin!

    • genie in the bottle

      Tee asialle jotain. Teet väärin omia lapsiasi kohtaan, jos et tee asialle mitään. Jos muu ei auta, lähde pois lasten kanssa. Ilmoita, että on YKSI mahdollisuus, joko hän hakee apua sairauteensa(joka sairastuttaa koko perheen) tai sinä ja lapset vaihdatte asuinpaikkaa. Älä anna periksi tässä, älä usko juopon vakuutteluja, vaan esitä selkeä raja, jonka ylityksestä seuraa se mitä olet ilmoittanut - ilman reunaehtoja.
      Voi kuullostaa kovalta, mutta tämä oli ainoa keino, jolla minun juomiseni loppui. Olen alkoholisti.

      • Ex ongelma juoja

        Olen itse ex-ongelma juoja. Luin selvinneiden kertomuksia Selviämistarinoista. Vaimo antoi kirjan, ei tupuuttanut. Me olimme loppuun asti väsyksissä siihen minun juomiseen molemmat. Nyt kaks kuukautta selvin päin, enkä halua uskoa että joisin enää. Kiitos rakkaalleni ja kiitos sille kirjalle. Jos juotattaa, en enää kävele kapakkaan vaan lukemaan sitä kirjaa josta on tullut raamattuni.


      • väsytty
        Ex ongelma juoja kirjoitti:

        Olen itse ex-ongelma juoja. Luin selvinneiden kertomuksia Selviämistarinoista. Vaimo antoi kirjan, ei tupuuttanut. Me olimme loppuun asti väsyksissä siihen minun juomiseen molemmat. Nyt kaks kuukautta selvin päin, enkä halua uskoa että joisin enää. Kiitos rakkaalleni ja kiitos sille kirjalle. Jos juotattaa, en enää kävele kapakkaan vaan lukemaan sitä kirjaa josta on tullut raamattuni.

        Mistä kirjasta on kyse? Voisin avokilleni tyrkkästä sen käteen.


    • älänytviitsi

      Kyvyttömyys hyväksyä elämää tms, viinaa, putkareissu, avioero, henkinen romahdus, apuja muualta, nöyryys, vaimo takasin, hyvä elämä. Tuossa järjestyksessä :)

    • itse alkoholisti

      Kyllä tuon kuvaamasi perusteella kyseessä on alkoholismi-sairaus, johon auttaa oikeastaan vain lopettaminen. Suosittelisin miestäsi kokeilemaan AA:ta. Sinä et voi miehesi alkoholismia parantaa.

    • ,.dpöåc'öäd.

      Ketjua "alkoholisti"
      Siellä on mun tarinani ja miten lopetin viikonloppujuomisen

      • jätin, enkä kadu

        lapsien ei tarvii kärsiä juoposta vanhemmasta,jää lopuksi ikää traumoja kun saa pelätä omassa kodissa,jos käytös pelottaa.

        Itse katselin muutaman kuukauden kaveria, johon alussa luotin, mutta paljastui juopoksi.Syyllisti minua kaikesta ja korotti ääntään kännissä.
        Mitään muuta ei ollut mielessä kun viikonloppu ja sais juoda, joka perjantai alotti ja vähintäänkin 40 annosta.
        Krapulassa oli hermostunut ja heilu kun sätkynukke koko ajan ja vinoili.
        Oksenteli ja kakkaläikkiä oli tuolinpääliset täynnä kesällä, kun vatsa oli sekasin.Pelasti oman elämäni ja jätin tämän juopon oman onnensa varaan, kiitosta ei antanut mistää kun yritin sitä ymmärtää.
        Syyllistäminen kaikesta, oli se pahin juttu!
        Keksi aina syyn juoda, ihan omituista käytöstä, oli ensimmäinen ja viimeinen kerta, että juopon kanssa menen yhteen.
        Yritti päällepäin olla siisti, ja jotenkin selvinpäin häpeili kaikkea, jopa minua, vaikka olen ihan tavallinen ihminen?
        Siis häpeili kaikkea ja kulki pitkin seinän vieriä, sitä ihmettelin mutta myös sitä, miksi oli koko ajan hermostunut?
        Viina on viisasten juoma, jos ei osaa käyttää, pitää olla ilman ja jos ei osaa olla ilman viinaa, pitää elää sitten yksin, eikä sairastuttaa muita ihmisiä.
        Vaikka olis miten mukava selvinpäin, en juoppoa enää ota elämääni.


      • _miimu
        jätin, enkä kadu kirjoitti:

        lapsien ei tarvii kärsiä juoposta vanhemmasta,jää lopuksi ikää traumoja kun saa pelätä omassa kodissa,jos käytös pelottaa.

        Itse katselin muutaman kuukauden kaveria, johon alussa luotin, mutta paljastui juopoksi.Syyllisti minua kaikesta ja korotti ääntään kännissä.
        Mitään muuta ei ollut mielessä kun viikonloppu ja sais juoda, joka perjantai alotti ja vähintäänkin 40 annosta.
        Krapulassa oli hermostunut ja heilu kun sätkynukke koko ajan ja vinoili.
        Oksenteli ja kakkaläikkiä oli tuolinpääliset täynnä kesällä, kun vatsa oli sekasin.Pelasti oman elämäni ja jätin tämän juopon oman onnensa varaan, kiitosta ei antanut mistää kun yritin sitä ymmärtää.
        Syyllistäminen kaikesta, oli se pahin juttu!
        Keksi aina syyn juoda, ihan omituista käytöstä, oli ensimmäinen ja viimeinen kerta, että juopon kanssa menen yhteen.
        Yritti päällepäin olla siisti, ja jotenkin selvinpäin häpeili kaikkea, jopa minua, vaikka olen ihan tavallinen ihminen?
        Siis häpeili kaikkea ja kulki pitkin seinän vieriä, sitä ihmettelin mutta myös sitä, miksi oli koko ajan hermostunut?
        Viina on viisasten juoma, jos ei osaa käyttää, pitää olla ilman ja jos ei osaa olla ilman viinaa, pitää elää sitten yksin, eikä sairastuttaa muita ihmisiä.
        Vaikka olis miten mukava selvinpäin, en juoppoa enää ota elämääni.

        Täällä on kanssa yks viikonloppujuoppo. Ei rähjää, ei riitele, ei syyllistä, ei käy missään. Ei juo putkia, ei jatkaa aamulla. Vain ne perjantai ja lauantai illat lomilla. Juo itsensä siihen kuntoon, että jalat menee alta ja usein sammuu. Yksinäiseltä tuntuu illat. No eikös hänellä saisi olla omaa aikaa pari iltaa viikossa, jos minäkin käyn harrastuksissa? Niin. Enpä tiedä mitä tässä tekisi. Puhuttu on, silloin kun on selvinpäin. Morkkiksia on. OIkein yrittelemällä mennyt joskus kuukausi vähän toistakin selvinpäin. Mutta suorittamistahan se on. Pahalta tuntuu.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ajattelen sinua nyt

      Ajattelen sinua hyvin todennäköisesti myös huomenna. Sitten voi mennä viikko, että ajattelen sinua vain iltaisin ja aamu
      Ikävä
      63
      5608
    2. Vaistoan ettei sulla kaikki hyvin

      Odotatko että se loppuu kokonaan ja avaat vasta linjan. Niin monen asian pitäisi muuttua että menisi loppu elämä kivasti
      Ikävä
      20
      4237
    3. Yritys Kannus

      Mää vaan ihmettelen, julkijuopottelua. Eikö tosiaan oo parempaa hommaa, koittas saada oikeasti jotain aikaiseksi. Hävett
      Kannus
      17
      2916
    4. Oletko täällä mies?

      Mitä mietit? ❤️ varmistan vielä, että onhan kaikki ok meidän välillä?
      Ikävä
      155
      2193
    5. Mies kadonnut

      Kukas siellä kolarissa on kadonnut
      Kolari
      17
      1926
    6. Työkyvyttömienkin on jatkossa haettava työtä

      Riikalla ja Petterillä on hyviä uutisia Suomen työttömille: ”Toimeentulotuen uudistus velvoittaa työttömäksi ilmoittaut
      Perussuomalaiset
      128
      1760
    7. Eikö ole jo ihan sama luovuttaa

      Meidän suhde ei ikinä toimisi.
      Ikävä
      95
      1377
    8. Kerro jotakin kaivatustasi.

      Vaikka synkimmät salaisuudet jos tiedät. :) m
      Ikävä
      68
      1154
    9. Harmi, se on

      Mutta mä tulkitsen asian sitten niin. Olen yrittänyt, oman osani tehnyt, ja saa olla mun puolesta nyt loppuun käsitelty
      Tunteet
      17
      1136
    10. Maailma pysähtyy aina kun sut nään

      Voi mies kuinka söpö sä oot❤️ Olisin halunnut jutella syvällisempää kuin vaan niitä näitä. Se pieni heti sut tavatessa o
      Ikävä
      77
      988
    Aihe