Kysymys:

Mitä eroa on hyötyeläinten ja villieläinten luontaisen muuntelutaipumuksen välillä?

12

169

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • A.E.A.

      Hyötyeläinten ja hyötykasvien muuntelu on liian ilmiselvää, joten se on kiusallista ja halutaan pitää eri kategoriassa kuin evoluution käyttövoimana oleva muuntelu.

      Täsmälleen samasta asiastahan tuossa muuntelussa on kyse. Valinta on vain jalostuksessa järjestelmällisempää, suoraviivaisempaa ja "yksisilmäisempää" kuin luonnossa.

      • luontainen muuntelu

        Koskiko kysymys jalostuksessa olevaa valintaa?


      • luontainen muuntelu kirjoitti:

        Koskiko kysymys jalostuksessa olevaa valintaa?

        Kysymys koski muuntelun syntytapaa, ei valintaa. Eli miten eroaa luonnossa syntyvä muuntelu siitä muuntelusta mitä esiintyy hyötyeläimilllä ja kasveilla..


      • manipuloitu
        ravenlored kirjoitti:

        Kysymys koski muuntelun syntytapaa, ei valintaa. Eli miten eroaa luonnossa syntyvä muuntelu siitä muuntelusta mitä esiintyy hyötyeläimilllä ja kasveilla..

        Kysymykseni oli lähinnä kohdistettu A.E.A. :lle.

        Mielestäni muuntelun syntytavassa on eroa, toisessa on mukana seksuaalivalinta ja toisessa sitä on manipuloitu.


      • asianharrastaja
        manipuloitu kirjoitti:

        Kysymykseni oli lähinnä kohdistettu A.E.A. :lle.

        Mielestäni muuntelun syntytavassa on eroa, toisessa on mukana seksuaalivalinta ja toisessa sitä on manipuloitu.

        ..vaikuttavat ilmeisesti aika paljon seuraavan sukupolven muunteluun.

        Muuntelukaan ei siis ole läheskään samaa kuin luomuluonnonvalinnassa, mutta sitä ei ihminen kuitenkaan pääse ihan suoraan peukaloimaan.


      • manipuloitu kirjoitti:

        Kysymykseni oli lähinnä kohdistettu A.E.A. :lle.

        Mielestäni muuntelun syntytavassa on eroa, toisessa on mukana seksuaalivalinta ja toisessa sitä on manipuloitu.

        Seksuaalivalinta... siis kyseessä ei ollut valinta vaan muuntelun syntyminen. Seksuaalivalinnassa ihminen tekee valinnan, mutta siinäkin puhutaan todennäköisyyksistä.

        Tässä lähinnä sitä hain että miten kreationistit luikertelevat tästä aiheesta, ilmeisesti on liian kiusallinen aihepiiri, joten he jättävät tämän aiheen yksinkertaisesti huomioitta?


      • a.
        ravenlored kirjoitti:

        Seksuaalivalinta... siis kyseessä ei ollut valinta vaan muuntelun syntyminen. Seksuaalivalinnassa ihminen tekee valinnan, mutta siinäkin puhutaan todennäköisyyksistä.

        Tässä lähinnä sitä hain että miten kreationistit luikertelevat tästä aiheesta, ilmeisesti on liian kiusallinen aihepiiri, joten he jättävät tämän aiheen yksinkertaisesti huomioitta?

        Tällaiset hiekkalaatikkolasten ongelmat eivät tosiaankaan kiinnosta vähääkään,mutta nyt kun provosoit onnistuneesti niin sanonpa sanasen.

        Otetaanpa esimerkkieläimeksi hevoseläimet. Vapaassa luonnossa vilit hevoseläimet ovat roduittain asettuneet omiin lokuksiinsa niin selkeästi että vain harvoin niiden välillä tapahtuu risteytymisiä.

        Mutta toisin on kesytetyn hevosen eri rotujen kanssa jotka ihminen on kahlinnut läheisyyteensä, niillä on nyt kaikilla sama lokus, usein käytännössä ihan sama haka. Ja tästä johtuen niitä voidaan risteyttää toistensa kanssa ihan miten halutaan. Siksi meillä on kesuhevosrotuja paljon useampia kuin vapaassa luonnossa ja koko aan risteytetään lisää.

        Evoluution kanssa tällä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä muualla kuin hiekkalaatikkolasten vilkkaassa mielikuvituksessa.

        Niin että jatkakaahan nyt leikkejänne.


      • Naapurin kissa
        a. kirjoitti:

        Tällaiset hiekkalaatikkolasten ongelmat eivät tosiaankaan kiinnosta vähääkään,mutta nyt kun provosoit onnistuneesti niin sanonpa sanasen.

        Otetaanpa esimerkkieläimeksi hevoseläimet. Vapaassa luonnossa vilit hevoseläimet ovat roduittain asettuneet omiin lokuksiinsa niin selkeästi että vain harvoin niiden välillä tapahtuu risteytymisiä.

        Mutta toisin on kesytetyn hevosen eri rotujen kanssa jotka ihminen on kahlinnut läheisyyteensä, niillä on nyt kaikilla sama lokus, usein käytännössä ihan sama haka. Ja tästä johtuen niitä voidaan risteyttää toistensa kanssa ihan miten halutaan. Siksi meillä on kesuhevosrotuja paljon useampia kuin vapaassa luonnossa ja koko aan risteytetään lisää.

        Evoluution kanssa tällä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä muualla kuin hiekkalaatikkolasten vilkkaassa mielikuvituksessa.

        Niin että jatkakaahan nyt leikkejänne.

        > Vapaassa luonnossa vilit hevoseläimet ovat roduittain asettuneet omiin lokuksiinsa niin selkeästi
        > että vain harvoin niiden välillä tapahtuu risteytymisiä.

        Ei roduittain vaan lajeittain. Vaikuttaa siltä etteivät käsitteet 'rotu' ja 'laji' ole sinulle oikein selviä.

        > Mutta toisin on kesytetyn hevosen eri rotujen kanssa jotka ihminen on kahlinnut läheisyyteensä,
        > niillä on nyt kaikilla sama lokus, usein käytännössä ihan sama haka. Ja tästä johtuen niitä voidaan
        > risteyttää toistensa kanssa ihan miten halutaan

        Tietysti voidaan koska ne kuuluvat samaan lajiin; menee sinultakin joskus jotain oikein.


      • a. kirjoitti:

        Tällaiset hiekkalaatikkolasten ongelmat eivät tosiaankaan kiinnosta vähääkään,mutta nyt kun provosoit onnistuneesti niin sanonpa sanasen.

        Otetaanpa esimerkkieläimeksi hevoseläimet. Vapaassa luonnossa vilit hevoseläimet ovat roduittain asettuneet omiin lokuksiinsa niin selkeästi että vain harvoin niiden välillä tapahtuu risteytymisiä.

        Mutta toisin on kesytetyn hevosen eri rotujen kanssa jotka ihminen on kahlinnut läheisyyteensä, niillä on nyt kaikilla sama lokus, usein käytännössä ihan sama haka. Ja tästä johtuen niitä voidaan risteyttää toistensa kanssa ihan miten halutaan. Siksi meillä on kesuhevosrotuja paljon useampia kuin vapaassa luonnossa ja koko aan risteytetään lisää.

        Evoluution kanssa tällä ei kuitenkaan ole mitään tekemistä muualla kuin hiekkalaatikkolasten vilkkaassa mielikuvituksessa.

        Niin että jatkakaahan nyt leikkejänne.

        Miälenkiintoista luennointia, mutta vain aihees sivusta. Eli; mikä tekiä erottaa luonnossa ja eläinjalostuksessa ilmenevän muuntelun? Elikkä; nisäkkäiden tapauksessa, mitä eroa on siinä prosessissa mikä alkaa munasolun hedelmöittymisestä ja päättyy siihen kun jälkeläinen syntyy villieläinten ja tuotantoeläinten välillä? Sillä tunnetusti muuntelua syntyy aina kun uusi yksilö syntyy, jokainen on geneetiseltä perimältää ainutlaatuinen yhdistelmä erilaisia ominaisuuksia ja taipumuksia..

        Ja tiedoksesi, eläin ja kasvijalostuksessa turvaudutaan eri rotujen risteytyksiin vain poikkeusolosuhteissa.


      • A.E.A.
        luontainen muuntelu kirjoitti:

        Koskiko kysymys jalostuksessa olevaa valintaa?

        "Koskiko kysymys jalostuksessa olevaa valintaa?"

        Jos luet kysymyksen, niin huomaat että se koskee muuntelua eikä valintaa. "Mitä eroa on hyötyeläinten ja villieläinten luontaisen muuntelutaipumuksen välillä?" Kesyjen eläinten ja viljelykasvien jalostus ei mitenkään muuta muuntelua, vaan ainoastaan käyttää sitä hyväksi. Aivan kuten luonnonvalinta käyttää muuntelua "polttoaineenaan".


      • asianharrastaja
        A.E.A. kirjoitti:

        "Koskiko kysymys jalostuksessa olevaa valintaa?"

        Jos luet kysymyksen, niin huomaat että se koskee muuntelua eikä valintaa. "Mitä eroa on hyötyeläinten ja villieläinten luontaisen muuntelutaipumuksen välillä?" Kesyjen eläinten ja viljelykasvien jalostus ei mitenkään muuta muuntelua, vaan ainoastaan käyttää sitä hyväksi. Aivan kuten luonnonvalinta käyttää muuntelua "polttoaineenaan".

        ..että valinnan suurempi tarkoituksellisuus heijastuu takaisin muunteluun siten, että ei-toivotut piirteet eliminoituvat nopeammin ja tarkemmin. Muuntelun perusmekanismit pysyvät kumminkin entisinä. Siis "ei mitenkään muuta muuntelua" on vähän liian tiukka arvio.


      • oikein.
        A.E.A. kirjoitti:

        "Koskiko kysymys jalostuksessa olevaa valintaa?"

        Jos luet kysymyksen, niin huomaat että se koskee muuntelua eikä valintaa. "Mitä eroa on hyötyeläinten ja villieläinten luontaisen muuntelutaipumuksen välillä?" Kesyjen eläinten ja viljelykasvien jalostus ei mitenkään muuta muuntelua, vaan ainoastaan käyttää sitä hyväksi. Aivan kuten luonnonvalinta käyttää muuntelua "polttoaineenaan".

        Ongelma on aloittajan kysymyksen asettelussa.

        Jos oikein ymmärsin, niin hän haluaa tietää, miten eroaa luonnonhelmassa olevan eliön ja hyötyeläimen muuntelu, munasolun hedelmöityksestä syntymään välisenä aikana olevassa prosessissa.

        Kysyjän mielestä muuntelua tapahtuu kun uusi yksilö syntyy.

        No, prosessihan on aivan sama. Muuntelua ai tapahdu, kun uusi yksilö syntyy, vaan silloin muuntelu havaitaan. Muuntelun mahdollistavat prosessit ovat tapahtuneet ennen hedelmöitystä.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Minkä nimistä naista

      Täällä kaipailet?
      Ikävä
      112
      2735
    2. Minkä nimistä miestä

      Täällä kaipailet🤔
      Ikävä
      107
      2102
    3. Ripeyttä asiointiin

      Ottaa päähän yhden ja saman asiakkaan hitaus kassalla kun yhdellä kädellä nostelee ostoksia kärrystä ja välillä pitelee
      Hyrynsalmi
      22
      1897
    4. Marinin ahdistelija - "Lemmenkipeä huippuosaaja Lähi-idästä"

      Olikin valtamedialle hankala paikka, kun kyseessä olikin "rikastaja" Vähän aikaa sitä voitiin piilotella, mutta pakko ol
      Maailman menoa
      220
      1670
    5. Mietitkö tosissasi..

      ..että olisin tullut sinne jonkun muun vuoksi kuin sinun? Ei näinä vuosina tapahtuneet, myös tapahtumatta jääneet, ole
      Ikävä
      4
      1655
    6. Mitä ajattelit hänestä

      Ensi kohtaamisesta alkaen? Itsellä pikkuhiljaa syventyi rakkaudeksi vaikka alusta asti ajattelin että hän on samallainen
      Ikävä
      99
      1517
    7. Palstan henkisesti sairaat ja lihavat

      Täällä on sairaita, työttömiä ihmisiä kirjoittelemassa joilla ei ole tarkoituksena kuin satuttaa ihmisiä. Jos eksyt pals
      Ikävä
      104
      1220
    8. Koska me nähdään

      Seuraavan kerran ja odotanko sitä?
      Ikävä
      62
      1059
    9. Kysyin kaikilta yhteisiltä tutuilta mielipidettä siitä, että kannattaako sinun kanssa alkaa!

      Päätös oli lähestulkoon yksimielinen. Minunkin vaisto antoi vaaranmerkkejä, mutta järkytyin mitä sinusta kuulin. Aluksi
      Tunteet
      126
      1003
    10. En tunne muita

      Kohtaan tätä samaa polttavaa halua vain sinua kohtaan. Ei vaan muut sytytä
      Ikävä
      64
      986
    Aihe