Kertokaa "viisaat irvailijat"....

...on ominaispaino ollut tärkein veneen ominaisuus, kun on haluttu keveitä, nopeita ja voittoisia kilpaveneitä. Oikean veneen todelliset ominaisuudet katosivat sen myötä.
Lasikuidun tullessa veneiden valtamateriaaliksi 60-luvun lopulla iski ensimmäinen öljykriisi 1974-75. Muoveja alettiin ohentamaan ja ohentamaan vaikka ensimmäiset lasikuituveneet oli uuden materiaalin pelkojen keskellä laminoitu raskaiden puuveneiden painoisiksi. Veneitä mallista riippumatta kevennettiin ja ohennettiin niin paljon, että kohta ei enää muistettu millainen hyvä vene, vanhanajan raskaampi puuvene oikeasti olikaan. Keventäminen ja ohentaminen tapahtui venemallista riippumatta. Täytyi säästää!
Monet muoviveneet olivat rungoiltaan kohta liiankin korkeita perheveneiksi. Ultrakeveitä, vaikka olivat merelle tarkoitettuja. Kiikkeriä ja vaarallisia kaikissa olosuhteissa. Tärkeätä oli vain keveys, valmistusmenetelmien ja -hinnan edullisuus. Ominaispaino oli lasikuidun, lasin ja hartsin. Lopulta veneet olivat ankkoja, susiveneitä, ja keikkuvia pesuvateja!
Kunnon meri- ja perhevenekäsitys oli kadonnut: Riittävä tukevuus, alarungon paino, stabiliteetti, rakenteen jäykkyys, kunnollinen kolari-, karilleajo- ja rantautumisturvallisuus, mutta myös vakavuus myös hypättäessä laidalle ja kaikissa keleissä toimiva.
Ferrobetonin ominaispaino on 2,5-2,7 kg/l ja alumiinin 2,7-2,8 kg/l . Rakenteen jäykääjien määrä, ainevahvuudet jne. ratkaisevat rungon painon ja paksuuden. Rungon paino on askaasti varustelluissa matka- tai perheveneissä vain 10 % kokonaispainosta. Rungon painolla tai materiaalilla on siis merkitystä tai ei eikä materiaalin ominaispainolla. Ominaispainon merkitys riippuu veneen mallista ja käyttötarkoituksesta.
Rantaan vedettävän mökkiveneen on oltava kevyt, vaikka paperilaminaattia, jota on Suomessakin kokeiltu. Kevyt ja tuulen viemä! Mutta se ei silloin ole enää verkkovene, tai seisottava kalastusvene. Se kippaa ympäri vielä helpommin kuin nykyiset "pulkat" eli liian keveät mökkiveneet, joilla hukutaan Suomen suvessa.
On kuitenkin selvää, että jos uppoumarunkoisen veneen runko on tukeva ja raskas, on venemyös vakaa ja turvallinen kaikissa olosuhteissa. Parempi meriominaisuuksiltaan kuin kevytrunkoinen ankka, jossa on kuitenkin sama paino ylärakenteissa ja jolla ei oikein pääse "pallottelemaan" edes vasta-aallokkoon kunnolla.
Veneen huonoin arvostelukriteeri on hinta/tonni. Sillä ei voi arvioida turvallisuutta, meriominaisuuksia, käyttö-, rantautumis-, myrsky- tai asumismukavuutta.. Hinta/tonni-periaatteella veneen hankinta menee aina pieleen! Kilohinnasta ei ole kusymys vaan oikeasta veneilystä. Ei vain nopeudesta tai näyttävyydestä. Veneen on oltava mieluummin käyttöä kuin näyttöä varten! Vaikka on veneilijöitä, jotka haluavat vain näyttäytyä kuten autoillaankin. Periaatteen tuleeminusta olla: "Kun olet veneessä, olet jo perillä"!

Jouko Heikola kirjoitti:

...on ominaispaino ollut tärkein veneen ominaisuus, kun on haluttu keveitä, nopeita ja voittoisia kilpaveneitä. Oikean veneen todelliset ominaisuudet katosivat sen myötä.
Lasikuidun tullessa veneiden valtamateriaaliksi 60-luvun lopulla iski ensimmäinen öljykriisi 1974-75. Muoveja alettiin ohentamaan ja ohentamaan vaikka ensimmäiset lasikuituveneet oli uuden materiaalin pelkojen keskellä laminoitu raskaiden puuveneiden painoisiksi. Veneitä mallista riippumatta kevennettiin ja ohennettiin niin paljon, että kohta ei enää muistettu millainen hyvä vene, vanhanajan raskaampi puuvene oikeasti olikaan. Keventäminen ja ohentaminen tapahtui venemallista riippumatta. Täytyi säästää!
Monet muoviveneet olivat rungoiltaan kohta liiankin korkeita perheveneiksi. Ultrakeveitä, vaikka olivat merelle tarkoitettuja. Kiikkeriä ja vaarallisia kaikissa olosuhteissa. Tärkeätä oli vain keveys, valmistusmenetelmien ja -hinnan edullisuus. Ominaispaino oli lasikuidun, lasin ja hartsin. Lopulta veneet olivat ankkoja, susiveneitä, ja keikkuvia pesuvateja!
Kunnon meri- ja perhevenekäsitys oli kadonnut: Riittävä tukevuus, alarungon paino, stabiliteetti, rakenteen jäykkyys, kunnollinen kolari-, karilleajo- ja rantautumisturvallisuus, mutta myös vakavuus myös hypättäessä laidalle ja kaikissa keleissä toimiva.
Ferrobetonin ominaispaino on 2,5-2,7 kg/l ja alumiinin 2,7-2,8 kg/l . Rakenteen jäykääjien määrä, ainevahvuudet jne. ratkaisevat rungon painon ja paksuuden. Rungon paino on askaasti varustelluissa matka- tai perheveneissä vain 10 % kokonaispainosta. Rungon painolla tai materiaalilla on siis merkitystä tai ei eikä materiaalin ominaispainolla. Ominaispainon merkitys riippuu veneen mallista ja käyttötarkoituksesta.
Rantaan vedettävän mökkiveneen on oltava kevyt, vaikka paperilaminaattia, jota on Suomessakin kokeiltu. Kevyt ja tuulen viemä! Mutta se ei silloin ole enää verkkovene, tai seisottava kalastusvene. Se kippaa ympäri vielä helpommin kuin nykyiset "pulkat" eli liian keveät mökkiveneet, joilla hukutaan Suomen suvessa.
On kuitenkin selvää, että jos uppoumarunkoisen veneen runko on tukeva ja raskas, on venemyös vakaa ja turvallinen kaikissa olosuhteissa. Parempi meriominaisuuksiltaan kuin kevytrunkoinen ankka, jossa on kuitenkin sama paino ylärakenteissa ja jolla ei oikein pääse "pallottelemaan" edes vasta-aallokkoon kunnolla.
Veneen huonoin arvostelukriteeri on hinta/tonni. Sillä ei voi arvioida turvallisuutta, meriominaisuuksia, käyttö-, rantautumis-, myrsky- tai asumismukavuutta.. Hinta/tonni-periaatteella veneen hankinta menee aina pieleen! Kilohinnasta ei ole kusymys vaan oikeasta veneilystä. Ei vain nopeudesta tai näyttävyydestä. Veneen on oltava mieluummin käyttöä kuin näyttöä varten! Vaikka on veneilijöitä, jotka haluavat vain näyttäytyä kuten autoillaankin. Periaatteen tuleeminusta olla: "Kun olet veneessä, olet jo perillä"!

Lue lisää

Erittäin hyvin sanottu. Tulevaisuuden lukijat, tässä on kaikki mitä tarvitsee aiheesta tietää.

Purjevennen arvostelukriteereissä hinta per tonni on oleellista tietoa, eli jotta Heikolan karma kasvaisi niin selvitellään vaikka kuinka halpaa betonivene on painoonsa nähden. jalostusaste kohdilleen.

"Betoniveneneet" tehdään laminoimalla tiheäsilmäistä, paksusti sinkittyä teräsverkkoa tai pianolankaa erikoisbetonin avulla elastiseksi ja taipuisaksi kuoreksi. Materiaali on kansainvälisesti ferrocement, mutta Suomessa ferrobetoni em. ohutkuorineron dos. Heikki Kaitilan toivomuksesta.(http://www.ferrocement.com)
Kuori tehdään mieluummin kahteen suuntaan kuperaksi pallopinnaksi, jolloin ei tarvita kaaria. Rakennekennot riittävät. Niitä ovat köli- ja konepalkistot, laipiot, bunkkien lämpösokkelit, vesirajan jääpalkit, tankit, turkit, kansi ymv. normaalisti myöhemmin asennettavat rakenteet, jotka betoniveneissä tehdään jo raudoitusvaiheessa.. Isommissa aluksissa käytetään perusverkkona aina harjateräksiä tai rakennusteräsverkkoa, mutta silti 100 tonnin aluksiin asti kuoret ovat vain n. 20-35 mm paksuja..
Kaikki MPa-arvot, puristus- ja taivutusvetolujuus, suolan-, pakkasen-, palonkesto ja käyttöikäarvot saavat ferrobetoniveneissä aivan toiset mittasuhteet ja ovat täysin eri luokkaa. Ferrobetonilaminaatti(teräsverkolla laminoitu betoni) on eri asia kuin rakennusbetoni. Ne ovat vain sukulaisia, vaikka kansan suussa ovatkin betoniveneitä
Nykytekniikalla rakennetun 10 m:n ferrobetonisen purjeveneen kuoripaksuus on kauttaaltaan 10-15 mm. Siitä on helppo laskea paino, joka on esim. 10 mm paksulle kuorelle 27 kg/ m2.
Eri teräsverkkolaminaattien kombinaateista on runsaasti sekä VTT:n että Partekin tekemiä laboratoriokokeita. Käytännön meri- ja veneilykokemuksia jo 40 vuoden ajalta pakkastalvisissa oloissamme. Perusteellisten laboratoriotutkimusten jälkeen ja ohjeistuksilla ryhdyttiin betoniveneitä VTT:n ja Suomen Betoniyhdistyksen valvonnassa rakentamaan Suomessa jo1970.
Kokeista ja materiaalista on myös suomenkielistä kirjallisuutta runsaasti saatavana.
Ferobetoni venemateriaalina on ainoa joka vahvistuu vanhetessaan ilman huoltoa. Huoltoa ei sisäpuolella tarvitse koskaan tehdä, vain siivousta.
Suomessa on n. 1500 betonivenettä ja vähän alle 100 betonilla vahvistettua puuvenettä ja -alusta.

hyvin paljon sellaisia hyviä ominaisuuksia mitä monilla muilla aineilla ei ole, halpa, helppo käsitellä, lähes ikuinen, myrkytön,kestävä monia erilaisia rasituksia vastaan ja kevyempi kuin alumiini, helposti muotoiltavissa lähes mihin muotoon vain, palamaton, lahoamaton, helppo korjata, ei kondensiota herkästi ja lisää hyviä ominaisuuksia löytyy kyllä tarvittaessa.

Ei ekysynyt kysyjä kirjoitti:

hyvin paljon sellaisia hyviä ominaisuuksia mitä monilla muilla aineilla ei ole, halpa, helppo käsitellä, lähes ikuinen, myrkytön,kestävä monia erilaisia rasituksia vastaan ja kevyempi kuin alumiini, helposti muotoiltavissa lähes mihin muotoon vain, palamaton, lahoamaton, helppo korjata, ei kondensiota herkästi ja lisää hyviä ominaisuuksia löytyy kyllä tarvittaessa.

Lue lisää

Jos vene palaa sisältä täysin, niin sillä betonirungolla ei tee mitään. Meidän firmalla paloi laminointihalli, ja loputkin piti purkaa, sillä palosta tulleet rikkikaasut ja muut myrkyt tunkeutuvat betoniin, ja rapauttaa sen sekä raudoituksen.

Betoninen vene ei pala, ei ruostu, ei mätäne, ei haperru, ekä syövy, vaan ainoana vain vahvistuu vanhetessaan. Betonivene on merenkäynnissä täysin äänetön, nitisemätön ja esim. Caribialla, kuumissa oloissa se on ainoa "kylmä" vene, "kellari" eikä sitä siellä syö alumiinirotat. Siinä muutama pointti.
Sillä voi ajella jäissä, pitää sitä talvet meressä ilman huolia. Se myös varaa päivän lämmön itseensä yöksi, ja on helteellä viileä sisältä. Siihen voi samasta ferrobetonista tehdä konepalkit massavaimentajina, suojakölin, kaikki palkistot, laipiot, tankit, kalusteiden lämpösokkelit, turkit, peräsimen, kannet ja hytit. Oliko sitten vielä jotain? No, jos haluaa tulipesät tai takan, saunan kiukaan, massavaraavat patterit jne, niin nekin voi tehdä samasta materiaalista.
Veneenä (oikein tehtynä) ferrobetoni on sisältä täysin huoltovapaa. Ulkoakin vain vahaus tai öljyäminen.
Kevät ja syysjäissäajellen voi poistaa ruohot ja näkit pohjasta. Kvartsiepoksipinnoitteella voi ajaa satoja tunteja jäissä edes naarmuttamatta pintaa!
Jos tulee vaurio, voi sen korjata Aquella pikabetonilla vedessä, kosteassa ja vaikka talvella veneen sisäpuolelta! Talvella tarvitaan pakkassuoja-lisäainetta.
Myös asuntoveneen "sokkelina" betonivene on ylivoimainen! Vai oko joku kuullut esim. talojen sokkeleita tehtävän muusta kuin betonista tai kivistä? Vaikka on ihan eri betonia, niin siellä ovat vuosikymmeniä!
Siinä on muutamakin "älykäs pointti".
Ehkä tämän jälkeen voimme siirtyä ominaispainokeskusteluun spekuloimaan turhempia juttuja?

Jouko Heikola kirjoitti:

Betoninen vene ei pala, ei ruostu, ei mätäne, ei haperru, ekä syövy, vaan ainoana vain vahvistuu vanhetessaan. Betonivene on merenkäynnissä täysin äänetön, nitisemätön ja esim. Caribialla, kuumissa oloissa se on ainoa "kylmä" vene, "kellari" eikä sitä siellä syö alumiinirotat. Siinä muutama pointti.
Sillä voi ajella jäissä, pitää sitä talvet meressä ilman huolia. Se myös varaa päivän lämmön itseensä yöksi, ja on helteellä viileä sisältä. Siihen voi samasta ferrobetonista tehdä konepalkit massavaimentajina, suojakölin, kaikki palkistot, laipiot, tankit, kalusteiden lämpösokkelit, turkit, peräsimen, kannet ja hytit. Oliko sitten vielä jotain? No, jos haluaa tulipesät tai takan, saunan kiukaan, massavaraavat patterit jne, niin nekin voi tehdä samasta materiaalista.
Veneenä (oikein tehtynä) ferrobetoni on sisältä täysin huoltovapaa. Ulkoakin vain vahaus tai öljyäminen.
Kevät ja syysjäissäajellen voi poistaa ruohot ja näkit pohjasta. Kvartsiepoksipinnoitteella voi ajaa satoja tunteja jäissä edes naarmuttamatta pintaa!
Jos tulee vaurio, voi sen korjata Aquella pikabetonilla vedessä, kosteassa ja vaikka talvella veneen sisäpuolelta! Talvella tarvitaan pakkassuoja-lisäainetta.
Myös asuntoveneen "sokkelina" betonivene on ylivoimainen! Vai oko joku kuullut esim. talojen sokkeleita tehtävän muusta kuin betonista tai kivistä? Vaikka on ihan eri betonia, niin siellä ovat vuosikymmeniä!
Siinä on muutamakin "älykäs pointti".
Ehkä tämän jälkeen voimme siirtyä ominaispainokeskusteluun spekuloimaan turhempia juttuja?

Lue lisää

argumentteineen "kivivenepuolelle" ;) Eikä siinä mitään, jokainen veneilee haluamallaan "sokkelilla". On ollut tosiaan pieniä, välillä "pintaan pulpahtelevia" ryhmiä, jotka näitä "sokkeliveneitään" koettavat epätoivoisesti kaupitella - ei ole aiemmin mennyt läpi, eikä taida aika olla kypsä vielläkään ;) Onneksi !

4 kirjoitti:

argumentteineen "kivivenepuolelle" ;) Eikä siinä mitään, jokainen veneilee haluamallaan "sokkelilla". On ollut tosiaan pieniä, välillä "pintaan pulpahtelevia" ryhmiä, jotka näitä "sokkeliveneitään" koettavat epätoivoisesti kaupitella - ei ole aiemmin mennyt läpi, eikä taida aika olla kypsä vielläkään ;) Onneksi !

Lue lisää

Kun katselee noita ulkomaisia myynti-ilmoituksia niin huomattavan usein lukee "SOLD".

myydyt kirjoitti:

Kun katselee noita ulkomaisia myynti-ilmoituksia niin huomattavan usein lukee "SOLD".

palstoilla ;) niinhän tuota "laatutuotekauppaa" tehdään, eihän sitä nyt loputtomasti voi myynnissä pitää . . . kuin Nettiveneessä.

Jouko Heikola kirjoitti:

Betoninen vene ei pala, ei ruostu, ei mätäne, ei haperru, ekä syövy, vaan ainoana vain vahvistuu vanhetessaan. Betonivene on merenkäynnissä täysin äänetön, nitisemätön ja esim. Caribialla, kuumissa oloissa se on ainoa "kylmä" vene, "kellari" eikä sitä siellä syö alumiinirotat. Siinä muutama pointti.
Sillä voi ajella jäissä, pitää sitä talvet meressä ilman huolia. Se myös varaa päivän lämmön itseensä yöksi, ja on helteellä viileä sisältä. Siihen voi samasta ferrobetonista tehdä konepalkit massavaimentajina, suojakölin, kaikki palkistot, laipiot, tankit, kalusteiden lämpösokkelit, turkit, peräsimen, kannet ja hytit. Oliko sitten vielä jotain? No, jos haluaa tulipesät tai takan, saunan kiukaan, massavaraavat patterit jne, niin nekin voi tehdä samasta materiaalista.
Veneenä (oikein tehtynä) ferrobetoni on sisältä täysin huoltovapaa. Ulkoakin vain vahaus tai öljyäminen.
Kevät ja syysjäissäajellen voi poistaa ruohot ja näkit pohjasta. Kvartsiepoksipinnoitteella voi ajaa satoja tunteja jäissä edes naarmuttamatta pintaa!
Jos tulee vaurio, voi sen korjata Aquella pikabetonilla vedessä, kosteassa ja vaikka talvella veneen sisäpuolelta! Talvella tarvitaan pakkassuoja-lisäainetta.
Myös asuntoveneen "sokkelina" betonivene on ylivoimainen! Vai oko joku kuullut esim. talojen sokkeleita tehtävän muusta kuin betonista tai kivistä? Vaikka on ihan eri betonia, niin siellä ovat vuosikymmeniä!
Siinä on muutamakin "älykäs pointti".
Ehkä tämän jälkeen voimme siirtyä ominaispainokeskusteluun spekuloimaan turhempia juttuja?

Lue lisää

Leca-harkko on paisutettua savea sementtivellillä liimattuna. Aika monen okt:n perustukset ovat Lecaa....

Kiviperustuksella taas ei ole mitään tekemistä Paraisten kalkkilouhoksen kanssa.

Miksi meillä eikä maailmalla ole teollista betonivenetuotantoa? CE-hyväksynnällä ja tehtaan takuulla? Salaliittoteorioita ei hyväksytä vastaukseksi.

Ylivoimaisen hyvälle materiaalille luulisi olevan kysyntää, johon voisi vastata sarjatuotannolla betonin helpon muokattavuuden ansiosta.

Vai olisiko teknologia sittenkin ajanut betonista ohi.

Laituripurjehtija kirjoitti:

Miksi meillä eikä maailmalla ole teollista betonivenetuotantoa? CE-hyväksynnällä ja tehtaan takuulla? Salaliittoteorioita ei hyväksytä vastaukseksi.

Ylivoimaisen hyvälle materiaalille luulisi olevan kysyntää, johon voisi vastata sarjatuotannolla betonin helpon muokattavuuden ansiosta.

Vai olisiko teknologia sittenkin ajanut betonista ohi.

Lue lisää

Vakuutusyhtiöt suhtautuvat epäileväisesti betoniveneisiin, eli jos haluaa saada veneelleen vakuutuksen, kannattaa miettiä tätäkin puolta. Tosin ainakin jotkut vakuutusyhtiöt suostuvat vakuuttamaan ainakin joitakin betoniveneitä, mutta ihan itsestäänselvyys se ei ole.

Betonissa on varmasti omat hyvät puolensa ja betoniveneillä on tehty pitkiä matkoja maailman merillä, mutta on sillä, kuten kaikilla materiaaleilla, heikkoutensakin. Kivelle kolahtaminen tai riutalle karahtaminen on betoniveneelle kohtalokkaampaa kuin muille veneille.

uppobetoni kirjoitti:

Vakuutusyhtiöt suhtautuvat epäileväisesti betoniveneisiin, eli jos haluaa saada veneelleen vakuutuksen, kannattaa miettiä tätäkin puolta. Tosin ainakin jotkut vakuutusyhtiöt suostuvat vakuuttamaan ainakin joitakin betoniveneitä, mutta ihan itsestäänselvyys se ei ole.

Betonissa on varmasti omat hyvät puolensa ja betoniveneillä on tehty pitkiä matkoja maailman merillä, mutta on sillä, kuten kaikilla materiaaleilla, heikkoutensakin. Kivelle kolahtaminen tai riutalle karahtaminen on betoniveneelle kohtalokkaampaa kuin muille veneille.

Lue lisää

Voisi kuvitella,että betoniveneet olisivat yleisiä ,jos ne olisivat käytännöllisiä esimerkiksi talvitelakointiin.Vene on hyvä kaksi kertaa vuodessa nostaa tai laskea veteen .Silloin näkee pohjan kunnon ja pystyy kontrolloimaan muitakin asioita.Betonivene on vaan niin painava jopa minimi ainevahvuutensa takia.Se kai on päälimmäinen syy miksi ko. venemateriaali ei ole saavuttanut suosiota.Hidas kevyillä tuulilla(niitä on runsaasti ,kaikilla merillä)nostot ja laskut vaativat voimakkaan nostokaluston joka myös maksaa paljon!!Materiaalina betoni on varmaan ihan ok,mutta edelle mainittujen syiden takia suosio ei luultavasti koskaan yllä kovin korkealle

Kallepuotipuotipuoti kirjoitti:

Voisi kuvitella,että betoniveneet olisivat yleisiä ,jos ne olisivat käytännöllisiä esimerkiksi talvitelakointiin.Vene on hyvä kaksi kertaa vuodessa nostaa tai laskea veteen .Silloin näkee pohjan kunnon ja pystyy kontrolloimaan muitakin asioita.Betonivene on vaan niin painava jopa minimi ainevahvuutensa takia.Se kai on päälimmäinen syy miksi ko. venemateriaali ei ole saavuttanut suosiota.Hidas kevyillä tuulilla(niitä on runsaasti ,kaikilla merillä)nostot ja laskut vaativat voimakkaan nostokaluston joka myös maksaa paljon!!Materiaalina betoni on varmaan ihan ok,mutta edelle mainittujen syiden takia suosio ei luultavasti koskaan yllä kovin korkealle

Lue lisää

perunakellareissa, silloissa ja ontelolaatoissa.

Kallepuotipuotipuoti kirjoitti:

Voisi kuvitella,että betoniveneet olisivat yleisiä ,jos ne olisivat käytännöllisiä esimerkiksi talvitelakointiin.Vene on hyvä kaksi kertaa vuodessa nostaa tai laskea veteen .Silloin näkee pohjan kunnon ja pystyy kontrolloimaan muitakin asioita.Betonivene on vaan niin painava jopa minimi ainevahvuutensa takia.Se kai on päälimmäinen syy miksi ko. venemateriaali ei ole saavuttanut suosiota.Hidas kevyillä tuulilla(niitä on runsaasti ,kaikilla merillä)nostot ja laskut vaativat voimakkaan nostokaluston joka myös maksaa paljon!!Materiaalina betoni on varmaan ihan ok,mutta edelle mainittujen syiden takia suosio ei luultavasti koskaan yllä kovin korkealle

Lue lisää

Miten voi esim vain laskea seneen 2 kertaa vuodessa?
Ja jos asutaan lämpimillä vesillä on ihan turha nostella joka vuosi venettä jos pohja on kunnossa.

Kallepuotipuotipuoti kirjoitti:

Voisi kuvitella,että betoniveneet olisivat yleisiä ,jos ne olisivat käytännöllisiä esimerkiksi talvitelakointiin.Vene on hyvä kaksi kertaa vuodessa nostaa tai laskea veteen .Silloin näkee pohjan kunnon ja pystyy kontrolloimaan muitakin asioita.Betonivene on vaan niin painava jopa minimi ainevahvuutensa takia.Se kai on päälimmäinen syy miksi ko. venemateriaali ei ole saavuttanut suosiota.Hidas kevyillä tuulilla(niitä on runsaasti ,kaikilla merillä)nostot ja laskut vaativat voimakkaan nostokaluston joka myös maksaa paljon!!Materiaalina betoni on varmaan ihan ok,mutta edelle mainittujen syiden takia suosio ei luultavasti koskaan yllä kovin korkealle

Lue lisää

45 jalkaisissa veneissä betoniveneen runkopaino sama kuin vastaavankokoisissa matkaveneissä.

27 kirjoitti:

45 jalkaisissa veneissä betoniveneen runkopaino sama kuin vastaavankokoisissa matkaveneissä.

Betonin kuutiopaino 2500 kg ,lasikuidun 1600 kg ,puun 700 kg että tässä faktatietoa.Edelliselle kirjoittajalle sanottakoon:Betoniveneen runkopaino on sama ,kuin vastaavan kokoisen matkabetoniveneen runkopaino!

Juustoonkeltaista kirjoitti:

Betonin kuutiopaino 2500 kg ,lasikuidun 1600 kg ,puun 700 kg että tässä faktatietoa.Edelliselle kirjoittajalle sanottakoon:Betoniveneen runkopaino on sama ,kuin vastaavan kokoisen matkabetoniveneen runkopaino!

Lue lisää

köliä, koska sillä ei käytännössä koskaan liikuta kuin moottorilla.

rikikii kirjoitti:

köliä, koska sillä ei käytännössä koskaan liikuta kuin moottorilla.

32 -jalkainen betonivene purjehtii videossa:
http://www.youtube.com/watch?v=q6kY6YmlNg0

Betonia:
http://www.privateboatsales.com.au/sail_boat/hartley_rorc.47.php

.

Juustoonkeltaista kirjoitti:

Betonin kuutiopaino 2500 kg ,lasikuidun 1600 kg ,puun 700 kg että tässä faktatietoa.Edelliselle kirjoittajalle sanottakoon:Betoniveneen runkopaino on sama ,kuin vastaavan kokoisen matkabetoniveneen runkopaino!

Lue lisää

Teräksen kuutiopaino on n. 7800 kg ja alumiinin n. 2700 kg. Betonin siis edellisen mukaan n. 2500 kg. Tässä betonivenekeskusteluketjussa on annettu linkkejä asiallisen tiedon saamiseksi ferrobetoniveneistä. Valitettavasti linkit johtavat englanninkielisille sivuille ja kun ilmeisesti suurin osa ketjun kommentoijista ei osaa englantia, niin jutut ovat sitten mitä sattuu. Hieman eri lähteistä riippuen mainitaan ferrobetoniveneen olevan samanpainoinen tai kevyempi kuin samantyyppinen puu-, teräs- tai lasikuituvene 35-40 jalan pituudesta lähtien. Eksoottisilla lujitemuoviratkaisuilla ja vaikkapa epoksi-puurakenteilla voidaan rakentaa hyvinkin kevyitä isoja veneitä. Tuollaiset veneet ovat kuitenkin kalliita ja tarkoitettu usein sellaisiin olosuhteisiin ja käyttötarkoituksiin, joihin ferrobetoniveneitä ei ole tarkoituksenmukaista rakentaakaan.

rikikii kirjoitti:

köliä, koska sillä ei käytännössä koskaan liikuta kuin moottorilla.

Ei pidä lainkaan paikkaansa, että betoniveneellä liikuttais vain moottorilla. HALOO, betoniveneillä kierretään palloa, ylitetään valtameriä - PURJEHTIEN!

Varsinkin valtameripurjehduksilla veneen paino on vain eduksi, siis kun kyse ei ole mistään kisasta vaan matkapurjehduksesta. Siinä ne betoniveneet purjehtivat missä muutkin matkaveneet. Kunnon lasikuitumatkaveneet (siis nimenomaan pitkille valtameripurjehduksille suunnitellut) ovat myös huomattavan raskaita, kuten vastaavaan tarkoitukseen rakennetut alumiini-, teräs- ja puuveneetkin. Olen vieraillut muutamassa betoniveneessä, jotka ulkoisesti muistuttavat ihan sorjalinjaista lasikuituista tuotantovenettä ja suoriutuvat hyvin suurilla merillä. Sisätilat ovat paksun betonikuoren takia ehkä yllättävän pienet, mutta jotenkin se betoni teki sisätiloista erityisen hiljaiset ja rauhalliset, paha maailma tosiaan jää visusti luukkujen ulkopuolelle.

Tosin välillä näkee betoniveneitä, jotka tihkuvat ruostetta, eli betonin alla piilossa olevat teräsosat ovat alkaneet ruostua. Ymmärtääkseni se on aika kohtalokas merkki. Toinen huono puoli betonissa on, ettei se kahdo kestää iskuja siinä missä muut materiaalit, erityisesti teräs tai paksu, hyvin tehty lasikuiturunko. Varsinkin karikkoisilla seuduilla tai eksoottisimmilla vesillä riuttojen lähellä tuntisin oloni turvallisemmaksi muussa kuin betoniveneessä, ja saman ovat todenneet myös tuntemani betoniveneilijät. Täytyy kuitenkin muistaa, että jos veneen hankinnassa ja merille lähtemisessä pyrkii täydellisyyteen , homma jää lopulta pelkäksi haaveiluksi.

Laituripurjehtija kirjoitti:

Miksi meillä eikä maailmalla ole teollista betonivenetuotantoa? CE-hyväksynnällä ja tehtaan takuulla? Salaliittoteorioita ei hyväksytä vastaukseksi.

Ylivoimaisen hyvälle materiaalille luulisi olevan kysyntää, johon voisi vastata sarjatuotannolla betonin helpon muokattavuuden ansiosta.

Vai olisiko teknologia sittenkin ajanut betonista ohi.

Lue lisää

Suomessa ei ole käsityövaltaiselle sarjatuotannolle enäätekijöitä. Pitäisi olla ATK!
Ferrobetoniveneiden rakentaminen on käsyötä sarjatuotannossakin. Suomessa kehitettiin ensimmäisenä maailmassa jo 80-luvulla nk. vaihtomuotti- tai paremmin säätömuottimenetelmä, jolloin yhdestä ja samasta muotista voitiin tehdä n. 20 eri mallista, mutta samoilla sisustusmoduleilla rakennettvia veneitä ferrobetonista. Niitä tehtiin 35 vuotta. Myös 9 X 3 m:n kalastajaveneille toteutettiin robottimuottijärjestelmä, jota rahoitti keksintösäätiö ja KTM. Sillä em. vene saatiin valmiiksi 42 tunnissa akseleineineen, tankkeineen ja laipioineen. Missä markkinat? Kyllä Suomessa osataan!
Ferrobetonivene on parhaimmillaan tilauksesta rakennettavissa suurissa, joka kerta erilaisissa venemalleissa, koska Ihmiset haluavat erilaisen ja toisenlaisen kuin naapurilla. Betonivene voidaan muokata joka kerta uudestaan. Sama pätee maalla rakentamiseen( http://www.ferrocement.com)

Jouko Heikola kirjoitti:

Suomessa ei ole käsityövaltaiselle sarjatuotannolle enäätekijöitä. Pitäisi olla ATK!
Ferrobetoniveneiden rakentaminen on käsyötä sarjatuotannossakin. Suomessa kehitettiin ensimmäisenä maailmassa jo 80-luvulla nk. vaihtomuotti- tai paremmin säätömuottimenetelmä, jolloin yhdestä ja samasta muotista voitiin tehdä n. 20 eri mallista, mutta samoilla sisustusmoduleilla rakennettvia veneitä ferrobetonista. Niitä tehtiin 35 vuotta. Myös 9 X 3 m:n kalastajaveneille toteutettiin robottimuottijärjestelmä, jota rahoitti keksintösäätiö ja KTM. Sillä em. vene saatiin valmiiksi 42 tunnissa akseleineineen, tankkeineen ja laipioineen. Missä markkinat? Kyllä Suomessa osataan!
Ferrobetonivene on parhaimmillaan tilauksesta rakennettavissa suurissa, joka kerta erilaisissa venemalleissa, koska Ihmiset haluavat erilaisen ja toisenlaisen kuin naapurilla. Betonivene voidaan muokata joka kerta uudestaan. Sama pätee maalla rakentamiseen( http://www.ferrocement.com)

Lue lisää

Kaiken tuon ylimaallisen hehkutuksen jälkeen voisit myös kertoa miksi veneitä ylipäätään maailmalla tehdään mistään muusta "toisarvoisesta" aineesta. ?
Jos betoni olisi edes pieneltä osinkaan tarinoidesi väärti, olisi valmistajia taatusti tyrkyllä, mutta "tyhmät" veneveistämöt ne vaan ovat päätyneet ruostuviin, palaviin, rotanruokaan, sun muihin sekundatavaraan.

MIKSI NÄIN ? ?

Ja sitten.. kirjoitti:

Kaiken tuon ylimaallisen hehkutuksen jälkeen voisit myös kertoa miksi veneitä ylipäätään maailmalla tehdään mistään muusta "toisarvoisesta" aineesta. ?
Jos betoni olisi edes pieneltä osinkaan tarinoidesi väärti, olisi valmistajia taatusti tyrkyllä, mutta "tyhmät" veneveistämöt ne vaan ovat päätyneet ruostuviin, palaviin, rotanruokaan, sun muihin sekundatavaraan.

MIKSI NÄIN ? ?

Lue lisää

Varmaan mielikuvatkin (betoni, savi) vaikuttanut vähän materiaalin läpilyöntiin ostavassa massassa : ). Betoniveneen seinämän paksuudesta on tullut vähän ristiriitaista tietoa. Onko niitä tehty paksummiksi vain varmuuden vuoksi, tai osaamattomasti, vai onko venebetoneja ollut erilaisia eri aikoina?

rikikii kirjoitti:

köliä, koska sillä ei käytännössä koskaan liikuta kuin moottorilla.

Tuossakin on esimerkki ja tietoja:

http://www.hartley-boats.com/ferro.html

`

Halkeamia esiintyy (ellei ole vetänyt epoksia noin.... 5 mm päälle. Ja näkit syövät FB:ia sanotaan 5 mm
vuosivauhdilla. Eihän ne epoksista tykkää ! Kaiken lisäksi se ferro alkaa ruostua ja levitä (betonihan ei pidä
vettä)... ja tulee korroosio-ongelmia ! Ja puheen päälle , jos petoni alkaa murentua, silloin ollan enemmän kuin kusessa tuolla pasaatituulten alueella. Lasikuitu-ja teräskorjaajan saat paikalle, mutta mistä muurarin ?

hiekkakalkki kirjoitti:

Halkeamia esiintyy (ellei ole vetänyt epoksia noin.... 5 mm päälle. Ja näkit syövät FB:ia sanotaan 5 mm
vuosivauhdilla. Eihän ne epoksista tykkää ! Kaiken lisäksi se ferro alkaa ruostua ja levitä (betonihan ei pidä
vettä)... ja tulee korroosio-ongelmia ! Ja puheen päälle , jos petoni alkaa murentua, silloin ollan enemmän kuin kusessa tuolla pasaatituulten alueella. Lasikuitu-ja teräskorjaajan saat paikalle, mutta mistä muurarin ?

Lue lisää

Ei kai näkit tai vesi syö FB:tä jos päällä on epoksipinnoite, tai muuraria tarvita korjaamiseen, jos muuraria ei välttämättä tarvita edes veneen rakentamiseenkaan. Kuinkas vanhimmat 1800 -luvun paatit ovat säilyneet kun ei ollut epoksiakaan?

Jouko Heikola kirjoitti:

Suomessa ei ole käsityövaltaiselle sarjatuotannolle enäätekijöitä. Pitäisi olla ATK!
Ferrobetoniveneiden rakentaminen on käsyötä sarjatuotannossakin. Suomessa kehitettiin ensimmäisenä maailmassa jo 80-luvulla nk. vaihtomuotti- tai paremmin säätömuottimenetelmä, jolloin yhdestä ja samasta muotista voitiin tehdä n. 20 eri mallista, mutta samoilla sisustusmoduleilla rakennettvia veneitä ferrobetonista. Niitä tehtiin 35 vuotta. Myös 9 X 3 m:n kalastajaveneille toteutettiin robottimuottijärjestelmä, jota rahoitti keksintösäätiö ja KTM. Sillä em. vene saatiin valmiiksi 42 tunnissa akseleineineen, tankkeineen ja laipioineen. Missä markkinat? Kyllä Suomessa osataan!
Ferrobetonivene on parhaimmillaan tilauksesta rakennettavissa suurissa, joka kerta erilaisissa venemalleissa, koska Ihmiset haluavat erilaisen ja toisenlaisen kuin naapurilla. Betonivene voidaan muokata joka kerta uudestaan. Sama pätee maalla rakentamiseen( http://www.ferrocement.com)

Lue lisää

Betoniveneiden tekijöillä olisi siis ollut 35 vuotta aikaa todistaa menetelmiensä ja materiaaliensa paremmuus, mutta mitään ei ole tapahtunut. Jos kerran puu, lujitemuovit, alumiini ja teräs ovat osoittaneet elinkelpoisuutensa veneiden rakennusaineina, niin niiden täytyy silloin olla riittävän paljon parempia. Materiaalien, valmistus- ja työstömenetelmien kehitys on ajanut betonista ohi jo ajat sitten.

Lisäksi olisi kiva saada jotain lähdemateriaalia kaikkien täällä esittämiesi väitteiden tueksi, koska suoraan sanottuna en usko niistä sanaakaan.

kirjoittelu kun laitoin ensimmäisen kyselyn mielenkiinnosta koskien ominaispainojen eroja, ja tuli esille monia erilaisia näkemyksiä ja mutu-tuntumaa, luuloja ja tietoakin sekä tietysti näitä tavanomaisten höpöttäjien sepustuksiakin.

Jatkakaahan vain......

Kiitos Heikolalle asiallisista tiedoista ja muille perehtymistä näihinkin asioihin enemmän.

Ei ekysynyt kysyjä kirjoitti:

kirjoittelu kun laitoin ensimmäisen kyselyn mielenkiinnosta koskien ominaispainojen eroja, ja tuli esille monia erilaisia näkemyksiä ja mutu-tuntumaa, luuloja ja tietoakin sekä tietysti näitä tavanomaisten höpöttäjien sepustuksiakin.

Jatkakaahan vain......

Kiitos Heikolalle asiallisista tiedoista ja muille perehtymistä näihinkin asioihin enemmän.

Lue lisää

Viime kesänä purjehdin 3-6 m/s tuulella kello 6.55 -18.00 Kotkan Kaunissaaresta Helsingin Marjaniemeen 26 jalkaisella 1700 kg purjeveneellä.Osan aikaa ei tuullut lainkaan ja Pellingin salmen (4 km) ajoin moottorilla!Olis näiltä betonivenemiehiltä kiva saada vastaus :Kuinka paljon saman kokoisella betoniveneellä noissa kevyissä tuulissa kuluisi samaan matkaan aikaa?Voisin kuvitella,että kolmin kertainen aika...ehkä?

MUUURIIIISSSSWWWW kirjoitti:

Viime kesänä purjehdin 3-6 m/s tuulella kello 6.55 -18.00 Kotkan Kaunissaaresta Helsingin Marjaniemeen 26 jalkaisella 1700 kg purjeveneellä.Osan aikaa ei tuullut lainkaan ja Pellingin salmen (4 km) ajoin moottorilla!Olis näiltä betonivenemiehiltä kiva saada vastaus :Kuinka paljon saman kokoisella betoniveneellä noissa kevyissä tuulissa kuluisi samaan matkaan aikaa?Voisin kuvitella,että kolmin kertainen aika...ehkä?

Lue lisää

Rantaveneilyä, ei kai noilla tiedoilla voi laskea muuta kuin; ei tuule lainkaan niin ei kulje monikaan raskas vene

Tyhmä kysymys kirjoitti:

Rantaveneilyä, ei kai noilla tiedoilla voi laskea muuta kuin; ei tuule lainkaan niin ei kulje monikaan raskas vene

rakennettu betonista!

MUUURIIIISSSSWWWW kirjoitti:

Viime kesänä purjehdin 3-6 m/s tuulella kello 6.55 -18.00 Kotkan Kaunissaaresta Helsingin Marjaniemeen 26 jalkaisella 1700 kg purjeveneellä.Osan aikaa ei tuullut lainkaan ja Pellingin salmen (4 km) ajoin moottorilla!Olis näiltä betonivenemiehiltä kiva saada vastaus :Kuinka paljon saman kokoisella betoniveneellä noissa kevyissä tuulissa kuluisi samaan matkaan aikaa?Voisin kuvitella,että kolmin kertainen aika...ehkä?

Lue lisää

Täh, tehdäänkö noin pieniä veneistä ylipäänsä edes betonista? Pienin betonivene mitä oon nähnyt, oli kuitenkin sekin 35 jalkaa, ja kaikki muut ovatkin sitten olleet reilusti isompia.

Nopeusvertailuja ei omaan kokemukseen kuulu kuin Atlantin ylitykseltä, jossa samoissa, vaihtelevissa sääoloissa suunnilleen saman kokoiset lasikuitu-, teräs- ja betoniveneet tekivät saman matkan jotakuinkin samaa vauhtia. Nämä kaikki kolme edustivat kyllä tavallaan samaa tyylilajia, vaikka runkomatsku olikin eri, eli olivat raskaita pitkänmatkan valtameripursia, pariskuntamiehistöllä. Jos nopeus on se olennainen juttu, niin sitä varten on sitten ihan eri veneet. Tuskin kukaan on vakavissaan ajatellutkaan hankkia betonivenettä kisailuun, sen enempää kuin muustakaan materiaalista rakennettua raskasta matkavenettä. Mutta hyvin nätisti se näytti betonivenekin purjehtivan (itse en ollut sen kyydissä vaan ihailin toisen veneen kannelta).

MUUURIIIISSSSWWWW kirjoitti:

Viime kesänä purjehdin 3-6 m/s tuulella kello 6.55 -18.00 Kotkan Kaunissaaresta Helsingin Marjaniemeen 26 jalkaisella 1700 kg purjeveneellä.Osan aikaa ei tuullut lainkaan ja Pellingin salmen (4 km) ajoin moottorilla!Olis näiltä betonivenemiehiltä kiva saada vastaus :Kuinka paljon saman kokoisella betoniveneellä noissa kevyissä tuulissa kuluisi samaan matkaan aikaa?Voisin kuvitella,että kolmin kertainen aika...ehkä?

Lue lisää

Mun 30-jalkainen lasikuituinen suomalainen tuotantoveneeni ei noin mitättömistä tuulenvireistä vielä pääse vauhtiin, vaan silloin joko lillutaan paikalla tai ajetaan koneella, mutta kovemmassa kelissä purjehtiikin sitten todella hyvin, mukavasti ja turvallisesti, ja tällä veneellä uskaltaa hyvin lähteä pidemmillekin reissuille nysväämättä aina rannanreunaa pitkin. Sama saattaa olla samankokoisella betoniveneelläkin. Ei se pelkästä runkomateriaalista ole kiinni. Kevyen tuulen purret on oma kategoriansa, raskaat matkaveneet omansa. Eri tarkoitus, eri intressit, eri ominaisuudet, turha vertailla koska eivät "kilpaile" samassa sarjassa ollenkaan.

Tyhmä kysymys kirjoitti:

Rantaveneilyä, ei kai noilla tiedoilla voi laskea muuta kuin; ei tuule lainkaan niin ei kulje monikaan raskas vene

Jos ei tuule lainkaan ei kulje sen enmpää kevyt kuin rskaskaan vene.

turha verrata kirjoitti:

Mun 30-jalkainen lasikuituinen suomalainen tuotantoveneeni ei noin mitättömistä tuulenvireistä vielä pääse vauhtiin, vaan silloin joko lillutaan paikalla tai ajetaan koneella, mutta kovemmassa kelissä purjehtiikin sitten todella hyvin, mukavasti ja turvallisesti, ja tällä veneellä uskaltaa hyvin lähteä pidemmillekin reissuille nysväämättä aina rannanreunaa pitkin. Sama saattaa olla samankokoisella betoniveneelläkin. Ei se pelkästä runkomateriaalista ole kiinni. Kevyen tuulen purret on oma kategoriansa, raskaat matkaveneet omansa. Eri tarkoitus, eri intressit, eri ominaisuudet, turha vertailla koska eivät "kilpaile" samassa sarjassa ollenkaan.

Lue lisää

Sinä ajelet etupäässä koneella ...onks sulla moottoripursi?

kfjdgtetteurihghdgsd kirjoitti:

Sinä ajelet etupäässä koneella ...onks sulla moottoripursi?

ja sä jolla x:llä, mieeluummin jodlaisit

yhtä fiksu kirjoitti:

ja sä jolla x:llä, mieeluummin jodlaisit

Hidasta venettä,se ei kannata !Osta nopea vene,se kannattaa!

kfjdgtetteurihghdgsd kirjoitti:

Sinä ajelet etupäässä koneella ...onks sulla moottoripursi?

Sinä ajattelet etupäässä, no kait niitä nyt aivoiks voi kutsua.
Kyllä, sillon kun ei tuule ollenkaan ajan koneella, ei kai sitä tarvitse tyhmä olla vaikka on purjehtija.

Paljonko painaa teräs ja paljonko painaa veneenrakennubetoni.
Kuinka paksu on teräsrunko, kuinka paksu on betonirunko.
Paljonko siis painaa teräsrunko ja paljonko painaa betonirunko.

Teräsmies... kirjoitti:

Paljonko painaa teräs ja paljonko painaa veneenrakennubetoni.
Kuinka paksu on teräsrunko, kuinka paksu on betonirunko.
Paljonko siis painaa teräsrunko ja paljonko painaa betonirunko.

Lue lisää

itse etsi vastauksia noihin kysymyksiisi? koska ei tuollaisiin puutteellisiin kysymyksiin voi vastata juuri mitään.

Teräksen ja betonin painoero on n.5..6 kertainen.

Rungot on juuri niin paksuja millaisiksi ne tehdään ja paksuus riippuu hyvin monista asioista, aika paljon myös rungon koosta ja pituudesta.

Painot on samoin sellaiset miksi ne tehdään ja riippuu noista edellä mainituista tiedoista.

Ei ekysynyt kysyjä kirjoitti:

itse etsi vastauksia noihin kysymyksiisi? koska ei tuollaisiin puutteellisiin kysymyksiin voi vastata juuri mitään.

Teräksen ja betonin painoero on n.5..6 kertainen.

Rungot on juuri niin paksuja millaisiksi ne tehdään ja paksuus riippuu hyvin monista asioista, aika paljon myös rungon koosta ja pituudesta.

Painot on samoin sellaiset miksi ne tehdään ja riippuu noista edellä mainituista tiedoista.

Lue lisää

Teräs painaa n. 8 tonnia kuutio.
Rakennusalalla käytetty betoni painaa n. 2,5 tonnia kuutio.
Jos teräsveneen runko on keskimäärin 4,5 mm. paksu niin painoltaan se vastaisin betonirunkoa joka on 14,5 mm. paksu. Mahtaako tuon paksuinen betonirunko riittää?

Ihan tällaista perusasiaa olisn halunnut tietää.
Eli siis minkä paksuinen on keskimäärin tuollaisen 40 jalkaisen betoniveneen runko?
Kai siitä nyt jotain suosituksia on olemassa, ei kai niitä nyt ihan mututunteella rakenneta.

Teräsmies... kirjoitti:

Teräs painaa n. 8 tonnia kuutio.
Rakennusalalla käytetty betoni painaa n. 2,5 tonnia kuutio.
Jos teräsveneen runko on keskimäärin 4,5 mm. paksu niin painoltaan se vastaisin betonirunkoa joka on 14,5 mm. paksu. Mahtaako tuon paksuinen betonirunko riittää?

Ihan tällaista perusasiaa olisn halunnut tietää.
Eli siis minkä paksuinen on keskimäärin tuollaisen 40 jalkaisen betoniveneen runko?
Kai siitä nyt jotain suosituksia on olemassa, ei kai niitä nyt ihan mututunteella rakenneta.

Lue lisää

Ei ainakaan tuolla Perämerellä ole noin ohuita runkoja kuin soutuveneissä ja tuollaiset jo 10metrisetkin on tehty pohjastaan 8...12mm levystä kansi- ja hyttirakenteet ehkä 4mm.
Betonirungoissa olen kuullut ainakin yhden lähelle 30 jalkaisen tehtynä olevan n.25....35mm paksuinen paikasta riippuen ja on ollut vesillä jo vuosikymmeniä, mutta Heikolan ohjeista saat varmasti hyvinkin tietoa betonien vahvuuksista ja painoista eri kokoisissa veneissä

Asioita seurannut kirjoitti:

Ei ainakaan tuolla Perämerellä ole noin ohuita runkoja kuin soutuveneissä ja tuollaiset jo 10metrisetkin on tehty pohjastaan 8...12mm levystä kansi- ja hyttirakenteet ehkä 4mm.
Betonirungoissa olen kuullut ainakin yhden lähelle 30 jalkaisen tehtynä olevan n.25....35mm paksuinen paikasta riippuen ja on ollut vesillä jo vuosikymmeniä, mutta Heikolan ohjeista saat varmasti hyvinkin tietoa betonien vahvuuksista ja painoista eri kokoisissa veneissä

Lue lisää

Minun 43 jalkainen teräsveneeni on pohjasta 6 mm.
Kyljet 4 mm.
Kansi 3 mm.

Eli about keskimäärin 4,5 mm. on rungon paksuus.

Teräsmies. kirjoitti:

Minun 43 jalkainen teräsveneeni on pohjasta 6 mm.
Kyljet 4 mm.
Kansi 3 mm.

Eli about keskimäärin 4,5 mm. on rungon paksuus.

Ottamatta kantaa betonin erinomaisuuteen veneen rakennusmateriaalina, niin mitä tekemistä veneen rungon hyvyydellä on materiaalin ominaisopainoon? Aineen ominaisuudet verrattuna ominaispainoon saavat aikaan toivotun lujuus/painosuhteen. Tästä on kysymys kaikessa rakentamisessa, liittyy se siten lentokoneisiin, autoihin, veneisiin tai rakennuksiin.
Betoni pärjää hyvin puristettuna rakenteena, mutta sen vetolujuus on aivan olematon. Vetolujuutta saadaan betonirakenteille teräksillä. Teräsbetoni on loistava materiaali esim. palkeissa yms. elementeissä, missä palkin alapinnan teräkset ottavat vetoa ja palkin yläpuoli taas hyödyntää betonin puristuskestävyyttä. Pilarit ovat betonille paras tuote, sillä pilarit ovat lähes kokonaan puristettuja rakenteita. Tosin tässäkään ei lujuus/painosuhteessa pärjätä teräkselle, mutta palonkestävyys/palomääräykset asettaa betonin etusijalle suuressa osassa rakennusrunkoja. Betoniveneessä tiheän teräsverkon tarkoitus on siis hoitaa tuo vetopuoli. Ferrobetoni ei pärjää puulle, lasikuidulle, teräkselle tai alumiinille paino/lujuusominaisuuksiltaan edes lähelle. Muutenkin käsin tehtynä betonin puristuslujuus on jotain K10-K15 luokkaa, kun parhaimmissa tehdasvalmisteisissa elementeissä voidaan päästä pitkästi yli K60 lujuuksiin.
Ohuissa ferrobetonikuorirakenteissa en hehkuttaisi hirveästi tuota palonkestävyyttäkään, sillä
rakenne pettää, kun teräkset pettävät ja tuossa edellä mainituilla rakennepaksuuksilla palomkesto on jotain 15min luokkaa. Toki kestää tuo Ferrobetoni paremmin tulta kuin puu tai lasikuitu, eikä se edesauta palmista. Tämä toki on etu, mutta kuinka moni betoniveneensä sisustaa myös betonilla. Eiköhän veneissä ole sisällä palavaa materiaalia aika paljon, oli runkomateriaali mitä tahansa.
Ferrobetonin selkein etu on hinta ja käsityön helppous. Tosin nykyaikaiset kerrosrakenteet mahdollistavat lasikuituveneenkin tekemisen rimamuotin päälle ilman kunnollista muottia eli tämän vuoksi ferrobetoni ei enää ole kovin suosittu materiaali. Entisöinnissä on aivan älytöntä edes ehdottaa puuveneen betonointia. Lasikuidutuskin on aivan yhtä älytöntä, tosin sen saa ohuutensa puolesta helpommin feikattua näyttämään alkuperäiseltä. Entisöinti kun on jonkin esineen saattamista alkuperäiseen kuntoonsa.
En siis väitä, että betonivene ei olisi kestävä ja etteikö se hinnaltaan olisi itserakentajalle edullinen vaihtoehto. Se että purjeveneestä tulisi parempi valtamerille sen takia, että siinä on ylimääräistä painoa on aivan bull shittiä. Jos tehdään kaksi rungoltaan aivan identtistä valtameripurtta ja sisustetaan toinen kevyeksi ja toinen raskaaksi. Jos vakavuudet ovat samoja, niin aina se kevyempi on merikelpoisempi. Jos vielä kevyempään voidaan lisätä kölipainoa, niin aina vaan parempi.

Teräsmies. kirjoitti:

Minun 43 jalkainen teräsveneeni on pohjasta 6 mm.
Kyljet 4 mm.
Kansi 3 mm.

Eli about keskimäärin 4,5 mm. on rungon paksuus.

kovinkaan lujarakenteinen ja ehkä pitkäikäinenkään noin ohuista materiaaleista tehty "Teräsmiehen" vene, ruoste raiskaa ohuen levyn vielä heikommaksi nopeammin kuin paksun jossa on enemmän materiaalia häviämään.

ToinenMetallimies kirjoitti:

kovinkaan lujarakenteinen ja ehkä pitkäikäinenkään noin ohuista materiaaleista tehty "Teräsmiehen" vene, ruoste raiskaa ohuen levyn vielä heikommaksi nopeammin kuin paksun jossa on enemmän materiaalia häviämään.

Lue lisää

Kaltaisiasi ylirakentajia oli 80-luku täynnä muovivenepuolella. Parasta on tehdä vene juuri oikean paksuisesta materiaalista. Koitappas katsella esim bruce robertsin, van de stadtin tai dudley dixin sivuilta materiaalipaksuuksia. Toinen oleellinen on pintakäsittely. Ei se 10 millinenkään kauaa kestä jos ei ole oikein pinnoitettu.

Teräsmies. kirjoitti:

Kaltaisiasi ylirakentajia oli 80-luku täynnä muovivenepuolella. Parasta on tehdä vene juuri oikean paksuisesta materiaalista. Koitappas katsella esim bruce robertsin, van de stadtin tai dudley dixin sivuilta materiaalipaksuuksia. Toinen oleellinen on pintakäsittely. Ei se 10 millinenkään kauaa kestä jos ei ole oikein pinnoitettu.

Lue lisää

Mutta hei! Kävin Helsingin uivassa Lagoon 420 veneessä ja ihastuin siihen. En kuitenkaan ihastunut sen kylkeen tökättyyn hintalappuun. Nyt kysymys betoniguruille. vaikka Joukolle: Voisiko betonia käyttää katamaraanin materiaalina? Unohdetaan nopeus, Atlantinylitykset ja painot. Eli kiva tilava uiva kesämökki ilman hienostelua ja vauhdin tavoittelua, miten on? Tarvittaisiin siis lähinnä piirustukset yhdestä ainoasta ponttoonista. huomioiden oikea vesilinja sekä asialliset tukirakenteet. Tiedän asiasta jonkinverran, eli Collin Brookes ja USA:n laivaston opukset on tuttuja
toki Joukoa ja Heikkiäkään unohtamatta. Maailma on venemateriaaleja täynnä ja alan asiantuntijoita niinikään. raaseria en betonista tekisi. mutta se on silti tavalliselle pulliaiselle ainoa edullinen ja helppo materiaali ja siinä on paljon hyviä puolia ja toki heikotkin puolensa. Loppusumma se ratkausee. HYVÄÄ VUODENALKUA VAAN KAIKILLE

ferromies kirjoitti:

Mutta hei! Kävin Helsingin uivassa Lagoon 420 veneessä ja ihastuin siihen. En kuitenkaan ihastunut sen kylkeen tökättyyn hintalappuun. Nyt kysymys betoniguruille. vaikka Joukolle: Voisiko betonia käyttää katamaraanin materiaalina? Unohdetaan nopeus, Atlantinylitykset ja painot. Eli kiva tilava uiva kesämökki ilman hienostelua ja vauhdin tavoittelua, miten on? Tarvittaisiin siis lähinnä piirustukset yhdestä ainoasta ponttoonista. huomioiden oikea vesilinja sekä asialliset tukirakenteet. Tiedän asiasta jonkinverran, eli Collin Brookes ja USA:n laivaston opukset on tuttuja
toki Joukoa ja Heikkiäkään unohtamatta. Maailma on venemateriaaleja täynnä ja alan asiantuntijoita niinikään. raaseria en betonista tekisi. mutta se on silti tavalliselle pulliaiselle ainoa edullinen ja helppo materiaali ja siinä on paljon hyviä puolia ja toki heikotkin puolensa. Loppusumma se ratkausee. HYVÄÄ VUODENALKUA VAAN KAIKILLE

Lue lisää

Tarkalle olet laskenut taloutesi jos ajattelet että on vara rakentaa katamaraani mutta ainoastaan jos rungot ovat betonia. Paljonkohan runkojen materiaalikustannusten osuus on itserakennetun katamaraanin kustannuksista? Kun purjehduspalstalle kirjoitellaan niin tuo katamaraani pitäisi vielä rikata ja heloittaakin.

28 kirjoitti:

Tarkalle olet laskenut taloutesi jos ajattelet että on vara rakentaa katamaraani mutta ainoastaan jos rungot ovat betonia. Paljonkohan runkojen materiaalikustannusten osuus on itserakennetun katamaraanin kustannuksista? Kun purjehduspalstalle kirjoitellaan niin tuo katamaraani pitäisi vielä rikata ja heloittaakin.

Lue lisää

Kiitos mielenkiinnosta vaan. Rungon kulut on tietenkin oma kulunsa, tiikkikansi on samanhintainen olipa runko mitä materiaalia hyvänsä. En tiedä teenkö katamaraanin ja siitä onkin kyse voiko niin yleensäkään tehdä? Materiaalista riippumatta veneet ovat yleensä yksirunkoisia. Myös betoniveneistä on saatavilla yksirunkoveneiden piirustuksia oikein hyvin, mutta en ole löytänyt katamaraanin suunnitelmia. Voi aivan hyvin olla niin, että päädyn johonkin esim. Hartley-veneeseen, tai vaikka Trollöön, ne ovat koettuja veneitä ja pitkän ajan valmistuksessa olleita, mutta kovin tavallisia. Kustannuksiltaan yksirunkoveneen ja toisaalta katamaraanin luulisi olevan jotakuinkin samaa tasoa. Katti tarjoaisi enemmän tilaa, sillä pääsee matalampiin satamiin ja se on vakaampi. Projekti jakautuu useampaan pienempään osaan ja veneessä on hieman enemmän yksityisyyttä. Ehkä joku tietää lisää....

ferromies kirjoitti:

Kiitos mielenkiinnosta vaan. Rungon kulut on tietenkin oma kulunsa, tiikkikansi on samanhintainen olipa runko mitä materiaalia hyvänsä. En tiedä teenkö katamaraanin ja siitä onkin kyse voiko niin yleensäkään tehdä? Materiaalista riippumatta veneet ovat yleensä yksirunkoisia. Myös betoniveneistä on saatavilla yksirunkoveneiden piirustuksia oikein hyvin, mutta en ole löytänyt katamaraanin suunnitelmia. Voi aivan hyvin olla niin, että päädyn johonkin esim. Hartley-veneeseen, tai vaikka Trollöön, ne ovat koettuja veneitä ja pitkän ajan valmistuksessa olleita, mutta kovin tavallisia. Kustannuksiltaan yksirunkoveneen ja toisaalta katamaraanin luulisi olevan jotakuinkin samaa tasoa. Katti tarjoaisi enemmän tilaa, sillä pääsee matalampiin satamiin ja se on vakaampi. Projekti jakautuu useampaan pienempään osaan ja veneessä on hieman enemmän yksityisyyttä. Ehkä joku tietää lisää....

Lue lisää

Tilaa lukuunottamatta kaikki monirunkoveneiden ominaisuudet perustuvat keveyteen. Ferrobetonista saisi varmaan erittäin hyvän alustan kelluvalle saunamökille, mutta ei purjehtivalle veneelle. Katin monimutkainen muoto ei sekään ole omiaan ferrolle, ei ainakaan, jos pyritään kevyempään laatuluokkaan. Näistä syistä et ole niitä ferrokatteja tai niiden piirustuksia löytänyt. Eipä niitä juuri näe teräksisinäkään.

tässä... kirjoitti:

Tilaa lukuunottamatta kaikki monirunkoveneiden ominaisuudet perustuvat keveyteen. Ferrobetonista saisi varmaan erittäin hyvän alustan kelluvalle saunamökille, mutta ei purjehtivalle veneelle. Katin monimutkainen muoto ei sekään ole omiaan ferrolle, ei ainakaan, jos pyritään kevyempään laatuluokkaan. Näistä syistä et ole niitä ferrokatteja tai niiden piirustuksia löytänyt. Eipä niitä juuri näe teräksisinäkään.

Lue lisää

Niinpä, painohan ei ole nyt se suurin ongelma, mutta aivan möhköfanttiakaan ei viitsisi tehdä ja purjehtiakaan. Tuossa venemessuilla oli pari uivaa laituria ja yksi saunamökkifirma oli myös. Tämäntyyppisiin aluksiin tosiaan saisi ponttoonit betonista ja voisi siinä säästääkin, toisaalta asuintilaa näihin ponttooneihin ei sitten saa. Suunnittelu näytti olevan kantti kertaa kantti-linjoilla, eli tosi simppeliä. Kyllähän betoni näyttäisi olevan moottoripurjehtioissa ehkä parhaimmillaan. Meillä Suomessa olisi yksi asiantuntijakin, Terho Halme. Pitäisi nykäistä hihasta, jos saa miehen kiinni jostain, hänen katamaraanisivunsa linkki ei enää toimi, missä lienee?

tässä... kirjoitti:

Tilaa lukuunottamatta kaikki monirunkoveneiden ominaisuudet perustuvat keveyteen. Ferrobetonista saisi varmaan erittäin hyvän alustan kelluvalle saunamökille, mutta ei purjehtivalle veneelle. Katin monimutkainen muoto ei sekään ole omiaan ferrolle, ei ainakaan, jos pyritään kevyempään laatuluokkaan. Näistä syistä et ole niitä ferrokatteja tai niiden piirustuksia löytänyt. Eipä niitä juuri näe teräksisinäkään.

Lue lisää

Eipä noi Lagoonin matkakatit enää mitään erityisen kevyitä ole, eikä purjehdusominaisuudet ja suorituskykykään kummoisia, eli niiden ominaisuuksissa kaiken a ja o on asumismukavuus ja tilat. Luulisin äkkiseltään, että betonirungosta tulee turhan massiivinen, jolloin katin kapeista ponttooneista tulee joko ahtaita sisältä tai massiiviset ulkoa. Teräskatteja olen nähnyt vain yhden (siis purjeveneen, moottorikateissa niitä toki on enemmän) ja muutaman alumiinisen katin myös.

Kumma ettei noin erinomaisesta materiaalista tehdä lentokoneita ja autoja...

Anonyymi kirjoitti:

Kumma ettei noin erinomaisesta materiaalista tehdä lentokoneita ja autoja...

Varmaan siksi kun lentokoneessa tai autossa keveys on valttia, veneessä ei aina.

Anonyymi kirjoitti:

Kumma ettei noin erinomaisesta materiaalista tehdä lentokoneita ja autoja...

Voi aloittaa kokeilut vähän kevyemmin ja lennätellä aluksi betonista leijaa.

Anonyymi kirjoitti:

Voi aloittaa kokeilut vähän kevyemmin ja lennätellä aluksi betonista leijaa.

Suurimmalla osalla kirjoittajista ei ole mitään kokemusta, hyvä jos edes tuttavilla betoni runkoisia veneitä ja höpisevät vahvoja mielipiteitä faktoina. Meidän seurassa on yksi betonirunkoinen alus joka on todella siistiä työtä ja ollut alkuperäis omistajalla luokkaa 40 vuotta ja aina talvet meressä.

Vene ei eroa grp/teräs/alumiini veneistä mitenkään, kyljet ovat siistit ja sulavat linjat ja pinta on nätin kiiltävän valkoinen, vene purjehtii nätisti ja tasapainoisesti, on varmasti olemassa huonojakin tekeleitä, kuten muissakin materiaaleissa, kuten grp kerros rakenne, vettyvin täyttein...kun jokin läpiporaus tai haveri päästää vedet täytteeseen.

Anonyymi kirjoitti:

Kumma ettei noin erinomaisesta materiaalista tehdä lentokoneita ja autoja...

Jos puuvene on niin erinomainen, missä ovat puuautot ja puulentokoneet?

Anonyymi kirjoitti:

Voi aloittaa kokeilut vähän kevyemmin ja lennätellä aluksi betonista leijaa.

Ai tällaista? https://markstarlin.medium.com/concrete-kites-d268bda8ca46


Jsj
Ss

Ss

Anonyymi kirjoitti:

Ai tällaista? https://markstarlin.medium.com/concrete-kites-d268bda8ca46


Jsj
Ss

Ss

Lue lisää

Oho, tuosta en ollut ollenkaan tietoinen. Mutta kokeilun keveys on suhteellista: tuulen nopeudeksi tarvitaan tuon mukaan ehkä yli 500km/h.

Anonyymi kirjoitti:

Jos puuvene on niin erinomainen, missä ovat puuautot ja puulentokoneet?

Onhan niitä ollut sekä puuautoja että lentokoneita. Materiaalin valinta on aina yhdistelmä monista asioista. Hinta on yleensä merkittävässä roolissa.

Kulkuneuvoista lentokone on ainoa, jossa painon ja lujuuden suhde on kriittinen aina. Siksi lentokoneita ei liene koskaan tehty pääosin teräksestä eikä varsinkaan betonista.

Sama pätee tietysti myös veneisiin pyrittäessä hyvään suorituskykyyn eli keveyteen.

Pitää myös ymmärtää millaista lujuuttu tarvitaan eri sovelluksissa. Tuossa vene poikkeaa täysin autosta, lentokoneesta ja polkupyörästä.

Veneessä kriittisintä on paneelilujuus. Siis rungon alueellinen muodossapysyminen aaltoiskuja jne. kuormia vastaan. Muissa kulkuneuvoissa kriittistä on koko laajan rakenteen jäykkyys.

Tästä tulee merkittävä ero siihen, että runkon seinämän paksuus on itseisarvo ja kevyillä materiaaleilla saavutetaan vankka rakenne, vaikka niiden lujuus ei olisi kaksinen. Siis puuvene on paljon vahvempi kuin teräsvene samalla paneelipainolla, koska seinämäpaksuus on vähintään 10-kertainen.

Rakenneteräksen lujuus voi olla vaikkapa 600 MPa ja puun 20 MPa. Teräs on siis vetolujuudeltaan 1/10 paksuisena edelleen 3-kertainen. Mutta taivutusvastuksessa puu saa 100-kertaisen edun paksuudesta eli onkin 3-kertainen taivutuslujuudeltaan, mikä muodustaa paneelilujuuden.

Saman paneelilujuuden saa n. 5-kertaisella paksuudella eli puolella painolla.

Sulla veneily on kylpy soikossa kumiankan kanssa yhdessä 5 cm muovihinaajan uittamista.

Anonyymi kirjoitti:

Sulla veneily on kylpy soikossa kumiankan kanssa yhdessä 5 cm muovihinaajan uittamista.

Monentasoista kommentointia turhasta aiheesta kuten yleensäkin tällä anonyymipalstalla. Vapaassa markkinataloudessa on kuitenkin markkinat jotka määrittävät mikä on parasta kaikin mittarein. Markkinat eivät ole väärässä!