Dobermanninarttu?

Toope+Toope

No niin odotan "innolla" elävältä kynimisitä. Olen vain lueskellut näitä kirjoituksia dobermanneista. Eipä ole kovin mairittelevaa tätä rotua kohtaan. Olen kouluttanut pari rotikkaurosta onnistuneesti ja olen tykännyt rodusta. Kävin rotikka- keskustelupalstalla ja siellä oli kyllä samanlainen mieliala rotua kohtaan kuin dobermannejakin. Nyt olen ajatellut antaa kodin pari vuotiaalle dobberinartulle. Koira on leikattu ja korvat typistetty. Luonteeltaan arka, mutta ei vihainen. Vieraalle saattaa murista, mutta jos sitä ei ole huomaavinaan alkaa kantamaan tälle lelujaan. Kysyisin ihmisiltä joilla on tästä rodusta enemmän kokemusta mitä olette tämän kuultuanne mieltä koirasta?

12

660

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • oltava ystävällinen

      Mitkään tuntemani dobermannit eivät ole lainkaan arkoja, eivätkä ikinä murisseet kenellekään. Kukaan ei halua arkaa dobermannia, joka vähäsenkään murisee. Minun entinen dobermannini oli kaikille ystävällinen, samoin kuin tämänhetkinen kaverini dobberi ja muut tapaamani dobermannit. Ne eivät emmi mennä vieraita tervehtimään. Ne tulevat toimeen myös toisten koirien kanssa ja tykkäävät huolehtia lapsista. Arkuus on dobermannille epätavallista ja sellaiset koirat määritellään virheellisiksi.

      • Dobermann kotona

        Koirathan ovat kuin ihmisiä. On olemassa ujoja ja hitaastilämpeneviä, ja on olemassa suupaltteja menijöitä. Tämä pätee myös koirissa. On olemassa varautuneita koiria ja on olemassa sylivauvoja läheisyyden kipeitä
        Tämä tapauksesi vaikuttaa varautuneelta yksilöltä joka kuitenkin rohkaistuu lämmettyään tekemään tuttavuutta eli ei siis mikään luonnevikainen, jos näin voi sanoa. Yleensähän nämä ongelmat ovat olleet siellä hihnan toisessa päässä.

        Sinuna lähtisin vain pikkuhiljaa vahvistamaan tätä lelun tuomista ja sitä että vieraat on kivoja. EI kuitenkaan sillä tavalla että vieras menee koiran luokse vaan juuri näin että koira menee vieraan luokse.
        Enemmän ja ammattitaitoista keskustelua saat kun menet suoraan dobermann foorumille (googleta), täältä voi kysyä mitä vain roduntuntevilta ihmisiltä.
        Ja sinulle OLTAVA YSTÄVÄLLINEN koira ei automaattisesti synny ystävälliseksi, riippuu täysin siitä, kuinka sitä on kasvatettu ja kohdeltu ja nämä sinun tuntemasi koirat varmaan ovat saaneet loistavan elämän mutta kaikki nuoret dobermannit ei ole. Tämä kyseinen koira on varautunut vieraita kohtaa, mutta ei tarkoita sitä että olisi mielenvikainen. Ja jos itselläsi olisi vieraista huonomaku suussa, niin eikö sinulla ole varautuneisuutta myös seuraavia vieraita kohtaan.


      • oltava ystävällinen
        Dobermann kotona kirjoitti:

        Koirathan ovat kuin ihmisiä. On olemassa ujoja ja hitaastilämpeneviä, ja on olemassa suupaltteja menijöitä. Tämä pätee myös koirissa. On olemassa varautuneita koiria ja on olemassa sylivauvoja läheisyyden kipeitä
        Tämä tapauksesi vaikuttaa varautuneelta yksilöltä joka kuitenkin rohkaistuu lämmettyään tekemään tuttavuutta eli ei siis mikään luonnevikainen, jos näin voi sanoa. Yleensähän nämä ongelmat ovat olleet siellä hihnan toisessa päässä.

        Sinuna lähtisin vain pikkuhiljaa vahvistamaan tätä lelun tuomista ja sitä että vieraat on kivoja. EI kuitenkaan sillä tavalla että vieras menee koiran luokse vaan juuri näin että koira menee vieraan luokse.
        Enemmän ja ammattitaitoista keskustelua saat kun menet suoraan dobermann foorumille (googleta), täältä voi kysyä mitä vain roduntuntevilta ihmisiltä.
        Ja sinulle OLTAVA YSTÄVÄLLINEN koira ei automaattisesti synny ystävälliseksi, riippuu täysin siitä, kuinka sitä on kasvatettu ja kohdeltu ja nämä sinun tuntemasi koirat varmaan ovat saaneet loistavan elämän mutta kaikki nuoret dobermannit ei ole. Tämä kyseinen koira on varautunut vieraita kohtaa, mutta ei tarkoita sitä että olisi mielenvikainen. Ja jos itselläsi olisi vieraista huonomaku suussa, niin eikö sinulla ole varautuneisuutta myös seuraavia vieraita kohtaan.

        Mutta luonteesta ei kumminkaan voi olla koskaan varma.

        Tosin ei koiran kokonaan ystävällinen tarvitse aina olla, kunhan se ei ole lainkaan arka tai ärhäkkä. Välinpitämättömyyskin vieraita kohtaan sallitaan dobermannilta, mutta ei arkuutta.

        Kukaan kumminkaan tuskin huolii jo >>valmiiksi>> arkaa koiraa, kun on mahdollisuus hankkia rohkea aikuinen koira tai yrittää kasvattaa oma koira itse pennusta saakka.

        Miksi luovut dobermanninartustasi ? Luonteenko takia, vaikka itse mainitsit, että koiran luonne riippuu kasvatuksesta ja kohtelusta, eli tässä tapauksessa itsestäsi ?


      • Toope+Toope
        oltava ystävällinen kirjoitti:

        Mutta luonteesta ei kumminkaan voi olla koskaan varma.

        Tosin ei koiran kokonaan ystävällinen tarvitse aina olla, kunhan se ei ole lainkaan arka tai ärhäkkä. Välinpitämättömyyskin vieraita kohtaan sallitaan dobermannilta, mutta ei arkuutta.

        Kukaan kumminkaan tuskin huolii jo >>valmiiksi>> arkaa koiraa, kun on mahdollisuus hankkia rohkea aikuinen koira tai yrittää kasvattaa oma koira itse pennusta saakka.

        Miksi luovut dobermanninartustasi ? Luonteenko takia, vaikka itse mainitsit, että koiran luonne riippuu kasvatuksesta ja kohtelusta, eli tässä tapauksessa itsestäsi ?

        Niin minulla ei ole vielä dobberia. Minulle on tarjottu kyseistä narttua. Nartusta luovutaan lähinnä ajanpuutteen vuoksi. Ei ole aikaa kouluttaa sitä yms. Vaikea sanoa sitä totuutta asiasta :-(


      • Toope+Toope
        oltava ystävällinen kirjoitti:

        Mutta luonteesta ei kumminkaan voi olla koskaan varma.

        Tosin ei koiran kokonaan ystävällinen tarvitse aina olla, kunhan se ei ole lainkaan arka tai ärhäkkä. Välinpitämättömyyskin vieraita kohtaan sallitaan dobermannilta, mutta ei arkuutta.

        Kukaan kumminkaan tuskin huolii jo >>valmiiksi>> arkaa koiraa, kun on mahdollisuus hankkia rohkea aikuinen koira tai yrittää kasvattaa oma koira itse pennusta saakka.

        Miksi luovut dobermanninartustasi ? Luonteenko takia, vaikka itse mainitsit, että koiran luonne riippuu kasvatuksesta ja kohtelusta, eli tässä tapauksessa itsestäsi ?

        Kiitos fiksuista vastauksistanne. Koira on vielä nuori, jos sille on antaa paljon aikaa niin voisihan siitä saada vielä hienonkin koiran. Täytynee vielä miettiä ja harkita. Toki pennusta itse kouluttamalla saisi sen itselle täydellisen koiran. Tuntisi sen menneisyyden eikä aikuisena sen käytöksessä olisi suuria yllätyksiä tiedossa (tai ei ainakaan pitäisi olla).


      • Dobermann kotona
        Toope+Toope kirjoitti:

        Kiitos fiksuista vastauksistanne. Koira on vielä nuori, jos sille on antaa paljon aikaa niin voisihan siitä saada vielä hienonkin koiran. Täytynee vielä miettiä ja harkita. Toki pennusta itse kouluttamalla saisi sen itselle täydellisen koiran. Tuntisi sen menneisyyden eikä aikuisena sen käytöksessä olisi suuria yllätyksiä tiedossa (tai ei ainakaan pitäisi olla).

        Minäkään en ole luopumassa koirastani, jos sitä tarkoitit. Totta on että dobermann ei saisi arka olla, mutta tämähän ei arka olekkaan, koska tuo lelua hetken kuluttua vieraalle. Koira on vain varautunut, ja varautuneisuus laukeaa hetken myötä. Tämönen varautuneisuus ei tartte johtua kuin siitä. että on esimerkiksi pentuna säikähtänyt jotakin vierasta kovasti, joka on tajunnassa pitkään.

        Ajanpuute dobermannien kohdalla on suuri syy luopumiseen. Otettaessa ei ymmärretä, että tämä kyseinen rotu tarvitsee paljon aktiviteettia ja seuraa. Jos nämä ei toteudu, niin soppa on valmis keitettäväksi ja ongelmat alkaa varsinkin jos rodun tarpeita ja alkuperää ei yhtään tunne.


      • Toope+Toope
        Dobermann kotona kirjoitti:

        Minäkään en ole luopumassa koirastani, jos sitä tarkoitit. Totta on että dobermann ei saisi arka olla, mutta tämähän ei arka olekkaan, koska tuo lelua hetken kuluttua vieraalle. Koira on vain varautunut, ja varautuneisuus laukeaa hetken myötä. Tämönen varautuneisuus ei tartte johtua kuin siitä. että on esimerkiksi pentuna säikähtänyt jotakin vierasta kovasti, joka on tajunnassa pitkään.

        Ajanpuute dobermannien kohdalla on suuri syy luopumiseen. Otettaessa ei ymmärretä, että tämä kyseinen rotu tarvitsee paljon aktiviteettia ja seuraa. Jos nämä ei toteudu, niin soppa on valmis keitettäväksi ja ongelmat alkaa varsinkin jos rodun tarpeita ja alkuperää ei yhtään tunne.

        En tarkoittanut, että sinäkään olisit koirastasi luopumassa :-). Tälläistä tämä netissä viestittäminen on ... voi tulla helposti väärin ymmärryksiä. Toinen missä tulee helposti väärinkäsityksiä on puhelimella tekstailu liian lyhyillä lauseilla, mutta se siitä.

        Olet kyllä oikeassa, että aikaa täytyy olla paljon jotta ei tule ongelmia koiran kanssa.


      • hm hm hm hm
        Dobermann kotona kirjoitti:

        Minäkään en ole luopumassa koirastani, jos sitä tarkoitit. Totta on että dobermann ei saisi arka olla, mutta tämähän ei arka olekkaan, koska tuo lelua hetken kuluttua vieraalle. Koira on vain varautunut, ja varautuneisuus laukeaa hetken myötä. Tämönen varautuneisuus ei tartte johtua kuin siitä. että on esimerkiksi pentuna säikähtänyt jotakin vierasta kovasti, joka on tajunnassa pitkään.

        Ajanpuute dobermannien kohdalla on suuri syy luopumiseen. Otettaessa ei ymmärretä, että tämä kyseinen rotu tarvitsee paljon aktiviteettia ja seuraa. Jos nämä ei toteudu, niin soppa on valmis keitettäväksi ja ongelmat alkaa varsinkin jos rodun tarpeita ja alkuperää ei yhtään tunne.

        Ajanpuute taitaa olla vain selitys siitä dobberista luopumiselle. Epäilen omistajia harmittaneen sen koiran arkuus ja ärhentely vieraille. Ilmeisesti hankkivat heti perään uuden koiran, josta uskovat tulevan luonteeltaan sopeutuvampi. Eivät vain ole kehdanneet kertoa todellista >>raukkamaista>> syytään koirastaan luopumiselle.


      • Toope+Toope
        hm hm hm hm kirjoitti:

        Ajanpuute taitaa olla vain selitys siitä dobberista luopumiselle. Epäilen omistajia harmittaneen sen koiran arkuus ja ärhentely vieraille. Ilmeisesti hankkivat heti perään uuden koiran, josta uskovat tulevan luonteeltaan sopeutuvampi. Eivät vain ole kehdanneet kertoa todellista >>raukkamaista>> syytään koirastaan luopumiselle.

        Niinpä se on "helppo" ratkaisu laitetaanpa ongelma kiertoon. Onhan noita palstat täynnä. Annetaan 1-vuotias vähän villi, lievästä eroahdistuksesta kärsivä koira hyvään loppuelämän kotiin. Ei mielellään lapsiperheeseen ja nimenomaan ajanpuutteen vuoksi. Hyvähän sitä on laittaa ihan itsensä pilaama koira toisten huoleksi ja toivoa, että koira saa loppuelämänsä kodin.Toivoa sopii, että loppuelämä ei koiran kohdalla päädy eläinlääkärin piikkiin.

        Toiseksi, jos olen ostanut pennun opettanut sen sisäsiistiksi, kouluttanut, ruokkinut ja hellinyt. Sellaisesta koirasta ei ihan oikeasti voi luopua vain ajanpuutteen vuoksi. Siihen on niin syvästi kiintynyt. Luopumisen syy täytyy olla jotain vakavampaa. Johan niistä kodinvaihdoistakin menee pienen koiran pää sekaisin. Aina vain kuppi pussiin ja seuraavaan kotiin. Tulin siihen tulokseen, että odotan kevättä ja ostan pennun. Aloitan taas kaiken alusta.


      • Dobermann kotona!
        Toope+Toope kirjoitti:

        Niinpä se on "helppo" ratkaisu laitetaanpa ongelma kiertoon. Onhan noita palstat täynnä. Annetaan 1-vuotias vähän villi, lievästä eroahdistuksesta kärsivä koira hyvään loppuelämän kotiin. Ei mielellään lapsiperheeseen ja nimenomaan ajanpuutteen vuoksi. Hyvähän sitä on laittaa ihan itsensä pilaama koira toisten huoleksi ja toivoa, että koira saa loppuelämänsä kodin.Toivoa sopii, että loppuelämä ei koiran kohdalla päädy eläinlääkärin piikkiin.

        Toiseksi, jos olen ostanut pennun opettanut sen sisäsiistiksi, kouluttanut, ruokkinut ja hellinyt. Sellaisesta koirasta ei ihan oikeasti voi luopua vain ajanpuutteen vuoksi. Siihen on niin syvästi kiintynyt. Luopumisen syy täytyy olla jotain vakavampaa. Johan niistä kodinvaihdoistakin menee pienen koiran pää sekaisin. Aina vain kuppi pussiin ja seuraavaan kotiin. Tulin siihen tulokseen, että odotan kevättä ja ostan pennun. Aloitan taas kaiken alusta.

        Tämä on ihan hyvä päätös. Tulevaisuudessa jos koiran kanssa ongelmia tms voi syyttää ihan vain itseänsä eikä koiran taustaa ja tietää ettei ole ns, mörköjä kaapissa yhtään enempää. Ja onpahan ainakin varmaa, jos on lapsia tms, että koira tottuu varmasti niihin.

        Jos haet ehdottomasti typättyä, niin kannattaa tiedustella hyvää ja varmaa ja turvallista kasvattajaa, jotka ovat tai jos "luppakorvainen " kelpaa, kannattaa alkaa jo katselemaan tarjontaa ja mieleistä, joita esimerkiksi Dobermann foorumilla mainostetaan.


      • EI ALKAVALLE
        Dobermann kotona! kirjoitti:

        Tämä on ihan hyvä päätös. Tulevaisuudessa jos koiran kanssa ongelmia tms voi syyttää ihan vain itseänsä eikä koiran taustaa ja tietää ettei ole ns, mörköjä kaapissa yhtään enempää. Ja onpahan ainakin varmaa, jos on lapsia tms, että koira tottuu varmasti niihin.

        Jos haet ehdottomasti typättyä, niin kannattaa tiedustella hyvää ja varmaa ja turvallista kasvattajaa, jotka ovat tai jos "luppakorvainen " kelpaa, kannattaa alkaa jo katselemaan tarjontaa ja mieleistä, joita esimerkiksi Dobermann foorumilla mainostetaan.

        ARKA koira taitaviin käsiin.Paljon vaikeampi vihainen.


    • kyllä vain

      No jos tahdot oikeesti itsellesi dopperin en kyllä ottais kenenkään "jämää" koska noita elimen jatkeita täällä rakkaassa suomen maassa on joita on kohdeltu miten sattuu.
      Pennusta saat luottavaisen ihanan koitan moneen niin käyttöön kuin näyttöönkin.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Voitasko leikkiä jotain tunnisteleikkiä?

      Tietäisi ketä täällä käy kaipaamassa.. kerro jotain mikä liittyy sinuun ja häneen eikä muut tiedä. Vastaan itsekin kohta
      Ikävä
      80
      1867
    2. Tietysti jokainen ansaitsee

      Hän varmasti ansaitsee vain parasta ja sopivinta tietenkin, suon sen onnen hänelle enemmän kuin mielelläni. Aika on nyt
      Ikävä
      18
      1709
    3. Millä voin

      Hyvittää kaiken?
      Ikävä
      16
      1564
    4. 50+ naiset kyl

      Lemottaa sillille mut myös niitte kaka lemottaa pahlle ku kävin naiste veskis nuuhiin
      Ikävä
      20
      1266
    5. En voi sille mitään

      Tulen niin pahalle tuulelle tästä paikasta nykyisin. Nähnyt ja lukenut jo kaiken ja teidän juttu on samaa illasta toisee
      Ikävä
      12
      1214
    6. Välitän sinusta mies

      Kaikki mitä yritin kertoa tänään ei mennyt ihan putkeen..Joka jäi jälkeenpäin ajateltuna suoraan sanottuna harmittaa aiv
      Työpaikkaromanssit
      6
      1212
    7. hieman diabetes...

      Kävin eilen kaverin kanssa keskusapteekissa kun on muutama kuukausi sitten tullut suomesta ja oli diabetes insuliinit lo
      Pattaya
      12
      1176
    8. Miten joku voi käyttää koko elämänsä

      siihen että nostelee täällä vanhoja ketjuja ja troIIaa niihin jotain linkkiä mitä kukaan ei avaa? Ihmisellä ei ole mitää
      Tunteet
      9
      1160
    9. Annetaanko olla vaan

      Siinä se, tavallaan kysymys ja toteamuskin. Niin turhaa, niin rikkovaa. On niin äärettömän tärkeä, ja rakas olo.. N
      Ikävä
      29
      1151
    10. Pakkoruotsi on leikkikieli, jota ei ole tarkoituskaan osata

      Pakkoruotsi on leikkikieli. Ennen leikkikieltä sanottiin siansaksaksi, sitten keksittiin tilalle pakkoruotsi. Pakkoruot
      Kielipolitiikka
      9
      1140
    Aihe