”Kristikunta ei pääse pakoon menneisyyttään”

Uskonnon verivelka:
Kun tarkastellaan kristikunnan menneisyyttä mieleen muistuu ikivanhan profetian sanat: ” He kylvävät tuulta, niittävät myrskyä..” (Hoosea 8:7) Tämä on sopusoinnussa kristityn apostoli Paavalin ilmaiseman periaatteen kanssa: ”Älkää pettäkö itseänne! Jumala ei salli itseään pilkattavan. Mitä ihminen kylvää, sitä hän myös niittää.” (Galatalaisille 6:7)
Mitä siis kristikunnan harjoittama uskonto on kylvänyt kautta maailman?
Ja mitä se niittää?

Jeesus Kristus opetti, että hänen seuraajiensa pitäisi rakastaa paitsi lähimmäisiään myös vihollisiaan. (Matteus 5:43, 44) Raamatun heprealaisia kirjoituksia lainaten Paavali teki selväksi, miten kristittyjen pitäisi kohdella vihollisiaan. Hän sanoi: Edelleen sanotaan: "Jos vihamiehelläsi on nälkä, anna hänelle ruokaa, jos hänellä on jano, anna juotavaa. Näin keräät tulisia hiiliä hänen päänsä päälle." Älä anna pahan voittaa itseäsi, vaan voita sinä paha hyvällä. (Roomalaisille 12:20, 21)
Kristikunnan uskontojen historia on kuitenkin vihan ja verenvuodatuksen historiaa. Menneisyydessä ja nykyään on siunattu ja suvaittu ristiretkiä, joihin liittyy ryöstöä, riistoa ja kuolemaa.
Teologisia erimielisyyksiä on ratkaistu polttamalla ihmisiä roviolla.
Tämän vuosisadan kahdessa maailmansodassa ”kristityt” papit ovat siunanneet armeijoita, ja kansallismieliset sotilaspapit ovat kannustaneet sotilaitaan tappamaan.

Lisäksi useimmat uskonnot väittävät kunnioittavansa elämää ja olevansa kiinnostuneita ihmisten suojelemisesta pahalta. Mutta varoittavatko papit kirkkojen jäseniä niiltä fyysisiltä vaaroilta, jotka liittyvät tupakointiin, huumeiden käyttöön, alkoholin väärinkäyttöön ja vapaisiin sukupuolisuhteisiin? Tuomitsevatko ne Raamatun tavoin tällaiset lihan teot selittäen, että ne voivat viedä meiltä Jumalan hyväksymyksen? (Apostolien teot 15:28, 29; Galatalaisille 5:19–21)
Olkoonpa pappien vakaumus mikä tahansa, ne, jotka eivät varoita siitä, mitä seuraa Jumalan moraalilakien tottelematta jättämisestä ja siitä, että kieltäytyy alistumasta Jumalan ohjeisiin, kasaavat Hesekielin 33:8:n mukaan verivelkaa päälleen. Heidän vaitiolonsa ei merkitse sen vähempää kuin että he seisovat toimettomina, kun miljoonat heidän laumastaan tulevat verivelkaisiksi.
Tahraamalla siis liepeensä viattomassa veressä kristikunta on kieltänyt Kristuksen Jeesuksen elämää antavan vuodatetun veren. (Matteuksen 20:28 ja Efesolaiskirjeen 1:7.) Tästä syystä veri, joka roiskuu kristikunnan liepeille tulee pian – hyvin pian – olemaan sen omaa verta! (Ilmestys 18:8.)
”Kristikunta ei pääse pakoon menneisyyttään”, sillä ei ole pelastumismahdollisuutta.