Paisuntasäiliö?

Juu mittasin paineen tänään tosin säiliö oli toiminassa ja paikoillaan enkä tiedä mitä silloin kuuluisi olla mutta mittari kyllä näytti 0.5bar, säiliön kyljessäkin on se arvo valmistajalta präntättynä mutta sehän tietenkin tarkoittaa kun se on irti tai tyhjä?
Mitähän tässä näitten onkelmien kans pitäisi tehdä, pääasiassa tuon paineen hiljalleen laskemisen kans?

viestin aloittaja kirjoitti:

Juu mittasin paineen tänään tosin säiliö oli toiminassa ja paikoillaan enkä tiedä mitä silloin kuuluisi olla mutta mittari kyllä näytti 0.5bar, säiliön kyljessäkin on se arvo valmistajalta präntättynä mutta sehän tietenkin tarkoittaa kun se on irti tai tyhjä?
Mitähän tässä näitten onkelmien kans pitäisi tehdä, pääasiassa tuon paineen hiljalleen laskemisen kans?

Lue lisää

Pitää mitata silloin, kun siellä kalvon toisella puolen ei ole vettä. Nykyään rakentavat systeemin, jossa voi vedet laskea pois mitatessa, mutta vanhoissa virityksissä ainoa vaihtoehto on irroittaa siliö, jotta saa sen tyhjäksi vedestä.
Ainahan järjestelmään hieman vettä joutuu lisäämään, Todennäköisesti pasuntasäiliö on lähes täynnä vettä ja todellinen esipaine hyvin alhainen. Jos saat hanalla suljettua pasuntasiliölle tulevan putken, niin muutakuin irroitat säiliön, tyhjennät sen vedestä ja sitten vaan mittaamaan esipaine ja lisäät ventiilin kautta ilmaa, kunnes se on 0,5 baaria. Kannattaa sitten käyttää kunnollista digitaalista painemittaria, nuo renkaantäyttölaitteiden pyörreät mittarit ovat varsin epätarkkoja pienillä paineilla. Voin sen sanoa ihan omasta kokemuksesta, omassani virhe oli luokkaa 0,3 baaria alle kilon paineessa. Jos tosiaan esipaine on olematon, niin veden lisäämisen jlkeen paine laskee hyvin nopeasti, kun ei ole kalvon takana minkään vertaa esipainetta ja 18 vuoden aikana se on taatusti kyllä huomattavasti alentunut. Yksikerroksiseessa talossa tuo 0,5 baaria on ihan sopiva arvo.

......... kirjoitti:

Pitää mitata silloin, kun siellä kalvon toisella puolen ei ole vettä. Nykyään rakentavat systeemin, jossa voi vedet laskea pois mitatessa, mutta vanhoissa virityksissä ainoa vaihtoehto on irroittaa siliö, jotta saa sen tyhjäksi vedestä.
Ainahan järjestelmään hieman vettä joutuu lisäämään, Todennäköisesti pasuntasäiliö on lähes täynnä vettä ja todellinen esipaine hyvin alhainen. Jos saat hanalla suljettua pasuntasiliölle tulevan putken, niin muutakuin irroitat säiliön, tyhjennät sen vedestä ja sitten vaan mittaamaan esipaine ja lisäät ventiilin kautta ilmaa, kunnes se on 0,5 baaria. Kannattaa sitten käyttää kunnollista digitaalista painemittaria, nuo renkaantäyttölaitteiden pyörreät mittarit ovat varsin epätarkkoja pienillä paineilla. Voin sen sanoa ihan omasta kokemuksesta, omassani virhe oli luokkaa 0,3 baaria alle kilon paineessa. Jos tosiaan esipaine on olematon, niin veden lisäämisen jlkeen paine laskee hyvin nopeasti, kun ei ole kalvon takana minkään vertaa esipainetta ja 18 vuoden aikana se on taatusti kyllä huomattavasti alentunut. Yksikerroksiseessa talossa tuo 0,5 baaria on ihan sopiva arvo.

Lue lisää

Minäpä teen tuon homman antamillasi ohjeilla, onkohan tavallista että tuo lattialämmitysputki vuotais siellä? Tai voisko siinä lämmönsiirtimessä olla sellaista liitosta/ kohtaa että pääsis tihkuun vettä ainakin sen putkiliitokset ulkopuolella näyttävät kuivilta?
Kiitos neuvosta!

viest, aloittaja kirjoitti:

Minäpä teen tuon homman antamillasi ohjeilla, onkohan tavallista että tuo lattialämmitysputki vuotais siellä? Tai voisko siinä lämmönsiirtimessä olla sellaista liitosta/ kohtaa että pääsis tihkuun vettä ainakin sen putkiliitokset ulkopuolella näyttävät kuivilta?
Kiitos neuvosta!

Lue lisää

irroittaa putkistosta. Järjestelmän paine vain lasketaan nollille mittauksen ajaksi. Jos sinulla on kotivakuutus niin tee ilmoitus yhtiöösi, että epäilet vesivuotoa putkistossa (lattialämmitys) he neuvovat miten toimit. Kosteus voidaan mitata ja putkisto koeponnistaa ja mittarilla seurata onko vuotoa vai ei.

Heti toimeen kirjoitti:

irroittaa putkistosta. Järjestelmän paine vain lasketaan nollille mittauksen ajaksi. Jos sinulla on kotivakuutus niin tee ilmoitus yhtiöösi, että epäilet vesivuotoa putkistossa (lattialämmitys) he neuvovat miten toimit. Kosteus voidaan mitata ja putkisto koeponnistaa ja mittarilla seurata onko vuotoa vai ei.

Lue lisää

Ei paisaria tosiaan tarvi irroittaa. Riittää että vesiverkosto on paineeto, laskee paineet pois vaikka ilmausventtiilistä.

Jos lattialämmitys on oikein tehty, eli siellä ei ole liitoksia, niin on se kyllä aika epätodennäköistä että se vuotaisi. Titysti jos on tehty liitoksia, porattu reikiä tai runnottu asentaessa tai valuissa, niin voihan se vuotaa.

Lämmityslaitteen vuotoja on joskus vaikea havaita, jos vuoto on lämpimässä putkessa, niin vuoto haihtuu putken pinnalta eikä märkää jää näkyviin.

Putkistoja voi koeponnista ilmalla ja katsoa että vuotaako vai ei.

Heti toimeen kirjoitti:

irroittaa putkistosta. Järjestelmän paine vain lasketaan nollille mittauksen ajaksi. Jos sinulla on kotivakuutus niin tee ilmoitus yhtiöösi, että epäilet vesivuotoa putkistossa (lattialämmitys) he neuvovat miten toimit. Kosteus voidaan mitata ja putkisto koeponnistaa ja mittarilla seurata onko vuotoa vai ei.

Lue lisää

- Järjestelmän paine vain lasketaan nollille mittauksen ajaksi.

Ja jos joudutaan lisäämään ilmaa, niin tyhjennys täytyy pitää auki, koska muuten veden paine nousee.

paisarikari kirjoitti:

- Järjestelmän paine vain lasketaan nollille mittauksen ajaksi.

Ja jos joudutaan lisäämään ilmaa, niin tyhjennys täytyy pitää auki, koska muuten veden paine nousee.

Lue lisää

mitään tyhjennystä auki. Veden paine nollaan ja lisätään vastapaine pumpulla 0.2 bar alle verkoston staattisen paineen. (staattinen paine on kattilan pohjasta ylimmän pattein yläreunaan, metreissä)
Vastapaineen lisäyksen jäkeen verkostoon lasketaan vedenpaine 0.5 - 1 bar riipuen onko kyse yksi vai kaksikerroksisesta omakotitalosta. Varventtiilin tulee avautua paineessa 1.5 bar.

paisarikari kirjoitti:

- Järjestelmän paine vain lasketaan nollille mittauksen ajaksi.

Ja jos joudutaan lisäämään ilmaa, niin tyhjennys täytyy pitää auki, koska muuten veden paine nousee.

Lue lisää

Sen tosiaan noinkin tehdä, mutta tasan tarkaan ei se esipaine ole tuon jälkeen oikea, kyllä se parempi on saada se kalvopaisunta tyhkäksi vedestä. tavalla tai toisella. Jos korkeaassa rakennuksessa tuolla tavalla toimii, niin patterijärjestelmä tyhjenee vedestä.

........ kirjoitti:

Sen tosiaan noinkin tehdä, mutta tasan tarkaan ei se esipaine ole tuon jälkeen oikea, kyllä se parempi on saada se kalvopaisunta tyhkäksi vedestä. tavalla tai toisella. Jos korkeaassa rakennuksessa tuolla tavalla toimii, niin patterijärjestelmä tyhjenee vedestä.

Lue lisää

Jos vedenpaineen laskee nollaan ja tämän jälkeen laittaa tyhjennyksen kiinni ja lisää ilmaa, niin vedenpaine nousee, eikä ilmanpaineen mittari näytä oikein.

........ kirjoitti:

Sen tosiaan noinkin tehdä, mutta tasan tarkaan ei se esipaine ole tuon jälkeen oikea, kyllä se parempi on saada se kalvopaisunta tyhkäksi vedestä. tavalla tai toisella. Jos korkeaassa rakennuksessa tuolla tavalla toimii, niin patterijärjestelmä tyhjenee vedestä.

Lue lisää

No okei, jos paisarin päällä on verkostoa 10 metriä, niin se tekee 1bar:n paineen. Itselläni on kaksikerroksisessa talossa paisarin yläpuolella alle metri verkoston ylimpään kohtaan, eli siitä tulee virhettä alle 0.1 baria ja tämä pitää muistaa huomioida esipainetta asetellessa ( 0,1bar).

Aloittajan talo on kuitenkin yksi kerroksinen, joten todennäköisesti paisuntasäiliö on verkon ylimmässä kohdassa, joten paisarin irroittaminen on täysin turhaa.

tässä tapauksessa kirjoitti:

No okei, jos paisarin päällä on verkostoa 10 metriä, niin se tekee 1bar:n paineen. Itselläni on kaksikerroksisessa talossa paisarin yläpuolella alle metri verkoston ylimpään kohtaan, eli siitä tulee virhettä alle 0.1 baria ja tämä pitää muistaa huomioida esipainetta asetellessa ( 0,1bar).

Aloittajan talo on kuitenkin yksi kerroksinen, joten todennäköisesti paisuntasäiliö on verkon ylimmässä kohdassa, joten paisarin irroittaminen on täysin turhaa.

Lue lisää

Irrottaminen voi olla turhaa, mutta et voi lisätä ilmaa, mikäli vesipuoli on suljettu.

paapaaaaaa kirjoitti:

Irrottaminen voi olla turhaa, mutta et voi lisätä ilmaa, mikäli vesipuoli on suljettu.

estää ? Vain nollille ja antaa laitoksen jäähtyä. Sitten mittaus ja ilman lisäys. Jos kalvo on rikki, niin sitten vaihdetaan "koko kuppi"

sdxftgcjuhik kirjoitti:

Jos vedenpaineen laskee nollaan ja tämän jälkeen laittaa tyhjennyksen kiinni ja lisää ilmaa, niin vedenpaine nousee, eikä ilmanpaineen mittari näytä oikein.

Ennen toimenpiteitä. Eikä se vastapaineen määrä niin "nökönuukaa" ole, kunhan ei ole liikaa.
uusissa astioissa on aina liian korkea typenpaine. Koska ei ole tietoa rakennuksen korkeudesta. Paine lasketaan uudessa säiliössä lämpöverkon staattisen paineen mukaan. Mieluummin vaikka vähän alle kuin paljon yli sen staattisen korkeuden. Ehkä suhde 12 m korkeutta ja 1.2 bar vastapainetta olisi hyvä. Vastapaine paine voisi tuossa tapauksessa olla myös 1 tai 1.4 bariakin. Ei olisi mitään haittaa käytännössä. Tässä nyt on veivattu yhtä "paisaria" iät ja ajat.
Nykyinen ohje on: "Kalvopaisunta-astian vastapaine tulisi olla 0.2 bar yli verkoston staattisen paineen" Siihen pyritään, mutta pienet heitot suuntaan ja toiseen sallitaan. Ei se vastapaine ikuisesti kuitenkaan siellä säiliössä pysy, sitä on joskus tarkistettava ja lisättävä. Kannattaa hankkia kunnon renkaspainemittari.

paapaaaaaa kirjoitti:

Irrottaminen voi olla turhaa, mutta et voi lisätä ilmaa, mikäli vesipuoli on suljettu.

Kyllä sinne aina ilmaa menee ja voihan nousevaa painetta päästellä vesiverkosta pois ja lisätä sitten taas lisää ilmaa.

puhua ihan mitä "äly" tyhjään päähän tuo.

Siitä ventiilistä paineen mittaa esim. kattilan lämpötilan ollessa 50 astetta tai 80 astetta, niin tulee ihan eri arvo eli kyllä se esipineen säätö kalvopaisuntaastiaa vedestä tyhjentämättä on aika vaikeaa. Vedestä tyhjänä saa ainoastaan oikeita arvoja.

....... kirjoitti:

Siitä ventiilistä paineen mittaa esim. kattilan lämpötilan ollessa 50 astetta tai 80 astetta, niin tulee ihan eri arvo eli kyllä se esipineen säätö kalvopaisuntaastiaa vedestä tyhjentämättä on aika vaikeaa. Vedestä tyhjänä saa ainoastaan oikeita arvoja.

Lue lisää

lämpö siirry kalvopaisunta-astiaan koskaan. Kattilassakaan ei ole lämpöä, kun paine on laskettu nollaan, ja annetaan kattilan olla jonkin aikaa "levossa" (ö-poltin sammutettuna)

Mittaa sitten kirjoitti:

lämpö siirry kalvopaisunta-astiaan koskaan. Kattilassakaan ei ole lämpöä, kun paine on laskettu nollaan, ja annetaan kattilan olla jonkin aikaa "levossa" (ö-poltin sammutettuna)

Lue lisää

huolto / sulkuventtiilillä, kunhan varoventtili on tätä sulkua ENNEN, ja yhteydessä lämmönlähteeseen, kattilaan ja varaajaan, jos varaajassa on sähkövastus tai vastukset. Mitään sulkuja ei saa olla varoventtiilin ja lämmönlähteen välillä. Varoventtiilejä tulisi aina olla kaksi kpl avp. 1.5 bar. normaali omakotitalossa.Varoventtiilien purkausputket tulee olla varoventtiilin kierrekokoa ja putket johdetaan lattiakaivon läheisyyteen.

Mittaa sitten kirjoitti:

lämpö siirry kalvopaisunta-astiaan koskaan. Kattilassakaan ei ole lämpöä, kun paine on laskettu nollaan, ja annetaan kattilan olla jonkin aikaa "levossa" (ö-poltin sammutettuna)

Lue lisää

Sitä lämpöä vaan siirtyy. Itselläni puukeskuslämmitys, kun lataa varaajan täyteen, niin kyllä selvästi kalvopasuntasäiliöön meneväputki lämpiää, kun järjestelmän vesi laajenee sen lämmitessä. Vettä on tuossa minun järjestelmässäni yhteensä noin 1,5 kuutiota.
Pannun vaihdon yhteydessä vaihdoin myös kalvopaisunnan, ennen oli 80 litrainen, nyt 200 litrainen. Vaihdon yhteydessä pistettiin kalvopaisuntasäiliöön menevään putkeen sulkuventiili ja sinne kalvopaisunnan päähän pieni hana, josta voi päästellä mittauksen ajaksi veden pois kalvopasuntasäiliöstä. Kerran vuodessa teen mittausoperaation, siis suljen hanan kalvopasuntaan menevässä putkessa ja sitten vaan se pieni hana auki ja vedet ulos. Normaalisti, jos paine oikea ja järjestelmä muuten 40-50 asteessa, ei vettä paljon tule. Jos esipaine päässyt laskemaan, vettä tulee huoattavasti enemmän.
Että helpompi on asentaa tuo pari hanaa järjestelmään ja saada luotettavia mittaustuloksia kuin päästellä vettä pois muusta järjestelmästä ja sen jälkeen lähes arpoa, mikä on esipaine todellisuudessa.
Minulta menee kerran vuodessa tuohon luotettavaan mittaukseen aikaa ehkä 5 minuuttia ja kerran vuodessa se kyllä kannattaa tehdä, kyllä se paine sieltä häipyy. Ei tarvitse edessen ventiilin vuotaa, kalvo päästää jonkin verran lävitsee ainakin normaalia ilmaa, typpi suurmolekyylisempänä säilyy paremmin.

....... kirjoitti:

Sitä lämpöä vaan siirtyy. Itselläni puukeskuslämmitys, kun lataa varaajan täyteen, niin kyllä selvästi kalvopasuntasäiliöön meneväputki lämpiää, kun järjestelmän vesi laajenee sen lämmitessä. Vettä on tuossa minun järjestelmässäni yhteensä noin 1,5 kuutiota.
Pannun vaihdon yhteydessä vaihdoin myös kalvopaisunnan, ennen oli 80 litrainen, nyt 200 litrainen. Vaihdon yhteydessä pistettiin kalvopaisuntasäiliöön menevään putkeen sulkuventiili ja sinne kalvopaisunnan päähän pieni hana, josta voi päästellä mittauksen ajaksi veden pois kalvopasuntasäiliöstä. Kerran vuodessa teen mittausoperaation, siis suljen hanan kalvopasuntaan menevässä putkessa ja sitten vaan se pieni hana auki ja vedet ulos. Normaalisti, jos paine oikea ja järjestelmä muuten 40-50 asteessa, ei vettä paljon tule. Jos esipaine päässyt laskemaan, vettä tulee huoattavasti enemmän.
Että helpompi on asentaa tuo pari hanaa järjestelmään ja saada luotettavia mittaustuloksia kuin päästellä vettä pois muusta järjestelmästä ja sen jälkeen lähes arpoa, mikä on esipaine todellisuudessa.
Minulta menee kerran vuodessa tuohon luotettavaan mittaukseen aikaa ehkä 5 minuuttia ja kerran vuodessa se kyllä kannattaa tehdä, kyllä se paine sieltä häipyy. Ei tarvitse edessen ventiilin vuotaa, kalvo päästää jonkin verran lävitsee ainakin normaalia ilmaa, typpi suurmolekyylisempänä säilyy paremmin.

Lue lisää

ei synny vesikiertoa. kattilahuoneen lämpö kyllä siirtyy astiaan pinnan kautta. Ennen ei koskaan asennttu paisuntajohtoon sulkuventtiiliä, ainoastaan ns. kolmitieventtiili voitiin asentaa. Se oli aina avoin kattilasta paisuntasäiliöön (avoimeen) tai sitten purkausputken kautta lattiakaivon läheisyyteen. Avoin paisuntasäiliö oli varustettu paisunta, kiehunta ja ylivuotoputkin. Lisäisin vielä tuohon "Putkarin vaimon" hyvään kommenttiin että kalvopaisunta-astia ja paisuntajohdon voisi varustaa kartioliitinyhdistäjällä, jolloin astian vaihto on helppo. Vesihän sieltä vioittuneesta astiasta (kalvo rikki) saadaan pois kun porataan reikä pohjaan jos paisunta johto on kytketty astian yläpuolelle. Jos se on alapuolinen kytkentä, niin sitten siihen voi asentaa tyhjennyshanan. Kalvopaisunta-astian putkessa tulee olla myös ilmanpoistoyhde. Kalvo tulee olla vesitilassa, niin se kestää. Paisunta-astiaa (pientä) ei pidä asentaa siten, että siitä muodostuu ilmakello, josta ilmaa ei saada poistettua. Tärkein tietysti on varoventtiili, ja että se on ilman sulkua yhteydessä lämmönlähteeseen (kattila) Varoventtiili avp. 1.5 bar.

Entinen huoltomies kirjoitti:

ei synny vesikiertoa. kattilahuoneen lämpö kyllä siirtyy astiaan pinnan kautta. Ennen ei koskaan asennttu paisuntajohtoon sulkuventtiiliä, ainoastaan ns. kolmitieventtiili voitiin asentaa. Se oli aina avoin kattilasta paisuntasäiliöön (avoimeen) tai sitten purkausputken kautta lattiakaivon läheisyyteen. Avoin paisuntasäiliö oli varustettu paisunta, kiehunta ja ylivuotoputkin. Lisäisin vielä tuohon "Putkarin vaimon" hyvään kommenttiin että kalvopaisunta-astia ja paisuntajohdon voisi varustaa kartioliitinyhdistäjällä, jolloin astian vaihto on helppo. Vesihän sieltä vioittuneesta astiasta (kalvo rikki) saadaan pois kun porataan reikä pohjaan jos paisunta johto on kytketty astian yläpuolelle. Jos se on alapuolinen kytkentä, niin sitten siihen voi asentaa tyhjennyshanan. Kalvopaisunta-astian putkessa tulee olla myös ilmanpoistoyhde. Kalvo tulee olla vesitilassa, niin se kestää. Paisunta-astiaa (pientä) ei pidä asentaa siten, että siitä muodostuu ilmakello, josta ilmaa ei saada poistettua. Tärkein tietysti on varoventtiili, ja että se on ilman sulkua yhteydessä lämmönlähteeseen (kattila) Varoventtiili avp. 1.5 bar.

Lue lisää

"Paisunta-astiaa (pientä) ei pidä asentaa siten, että siitä muodostuu ilmakello, josta ilmaa ei saada poistettua"

Kuitenkin esim. Reflexin ohjeissa lukee, että säiliö asennetaan putkiyhde alaspäin. Varmaankin sen takia, että kaasun haihtuminen on noin pienempää.

"Veden paine nollaan ja lisätään vastapaine pumpulla 0.2 bar alle verkoston staattisen paineen."

Ohjeissa taas käsketään laittamaan 0.2bar yli staattisen paineen.

"lämpö siirry kalvopaisunta-astiaan koskaan."

Ja muuten siirtyy. Varsinkin öljykattiloissa kun paisunta laitetaan suoraan kattilan päälle, niin paisunta on koko ajan 80 asteinen. Sitä voi sitten jokainen miettiä, että kestääkö kumikalvo paremmin 30 vai 80 asteisessa vedessä. Ehkä juuri sen takia paisunta suositellaan laitettavaksi paluupuolelle.

2+10 kirjoitti:

"Paisunta-astiaa (pientä) ei pidä asentaa siten, että siitä muodostuu ilmakello, josta ilmaa ei saada poistettua"

Kuitenkin esim. Reflexin ohjeissa lukee, että säiliö asennetaan putkiyhde alaspäin. Varmaankin sen takia, että kaasun haihtuminen on noin pienempää.

"Veden paine nollaan ja lisätään vastapaine pumpulla 0.2 bar alle verkoston staattisen paineen."

Ohjeissa taas käsketään laittamaan 0.2bar yli staattisen paineen.

"lämpö siirry kalvopaisunta-astiaan koskaan."

Ja muuten siirtyy. Varsinkin öljykattiloissa kun paisunta laitetaan suoraan kattilan päälle, niin paisunta on koko ajan 80 asteinen. Sitä voi sitten jokainen miettiä, että kestääkö kumikalvo paremmin 30 vai 80 asteisessa vedessä. Ehkä juuri sen takia paisunta suositellaan laitettavaksi paluupuolelle.

Lue lisää

Paisunta-astiaan voi siirtyä kattilan lämpö jos se on väärin asennettu. Kalvo ei tosiaan kestä kauaa tuota 80 asteista lämpöä. Paluupuolelle asennettu, tai jos kattilan paisuntayhde on kattilan päältä, niin putki johdetaa alas lattialla seisovaan p-astiaan, jos se on jalallinen malli. Nyt ei lämpöä pitäisi siirtyä säiliöön. Pienet 18 L kalvopaisunta-astiat ovat päältä kytkettäviä, niitä ei pidä asentaa siten että syntyy ilmakello. siitä vaurioituu kalvo ennemmin tai myöhemmin. Sellaisia asennuksia näkee kyllä olevan käytössä. Putki johdetaan p-astian yläyhteeseen siten, että se tekee siirron T-yhteellä alespäin, johon säiliö yhdistetään. (20 mm ulkokierre yleensä) T- kappaleeseen asennetaan ilmanpoistoventtiili ja paisuntaputkeen kattilan läheisyyteen varoventtiili, avp. 1.5 bar tai sitten varoventtiili kattilaan suoraan jos yhde on valmiina. Huoltoventtiiliäkin, ennen paisunta-astiaa joskus käytetään. Jos paisuntaputki yhdistyy säiliön alaosaan, niin silloin voi käyttää myös tyhjennysventtiiliä. Yhdistäjä säiliön ja huoltoventtiilin välillä on hyvä, kunhan sekin on kunnollinen (varmasti pitävä) Kalvon kunnon voi tarkistaa painemittarilla ja todeta sen vaurio, kun venttiilistä tulee vettä. Silloin säiliö menee vaihtoon. Huom. "vapaasti riippuva p-säiliö on lemmaroitava esim. katosta. Jos kalvo menee rikki veden paino aiheuttaa putkistolle vaurion, joka taas aiheuttaa harmia rakenteille ja lämmityjärjestelmälle. On sekin nähty, että poltin paloi ja laitos oli melkein tyhjä ja käyttäytyi kuin hörynkehitin, paljon tuli remontoitavaa.

2+10 kirjoitti:

"Paisunta-astiaa (pientä) ei pidä asentaa siten, että siitä muodostuu ilmakello, josta ilmaa ei saada poistettua"

Kuitenkin esim. Reflexin ohjeissa lukee, että säiliö asennetaan putkiyhde alaspäin. Varmaankin sen takia, että kaasun haihtuminen on noin pienempää.

"Veden paine nollaan ja lisätään vastapaine pumpulla 0.2 bar alle verkoston staattisen paineen."

Ohjeissa taas käsketään laittamaan 0.2bar yli staattisen paineen.

"lämpö siirry kalvopaisunta-astiaan koskaan."

Ja muuten siirtyy. Varsinkin öljykattiloissa kun paisunta laitetaan suoraan kattilan päälle, niin paisunta on koko ajan 80 asteinen. Sitä voi sitten jokainen miettiä, että kestääkö kumikalvo paremmin 30 vai 80 asteisessa vedessä. Ehkä juuri sen takia paisunta suositellaan laitettavaksi paluupuolelle.

Lue lisää

Kalvopaisuntasäiliöissä on kalvo, joka erottaa verkoston veden ilmasta. Verkostossa syntyvät paineen muutokset ottaa vastaa kalvopaisunta-astiassa oleva kaasutäyte (yleensä typpikaasu). Kaasutäyte on paisuntasäiliössä paineellisessa tilassa, joka riippuu rakennuksen korkeudesta. Tätä painetta kutsutaan esipaineeksi. Esipaine riippuu lämmönjakolaitteiden ja lämmöntuottolaitteiden (kattila) korkeuserosta. Tavallisen yksikerroksisen talon paisuntasäiliön esipaine 0,3 - 0,5 bar, ja
kaksikerroksissa 0,5 - 0,8 bar. Kolmikerroksissa taloissa esipaine on n. 1 bar. Suurin sallittu käyttöpaine on paine, jossa kattilan varoventtiilin tulee viimeistään toimia. Käyttöpaineen tulee olla matalampi kuin kattilan rakennepaineen joka esimerkiksi pienkiinteistöjen kattiloissa on tavallisesti 1,5 bar .

Lisäsin vielä kirjoitti:

Kalvopaisuntasäiliöissä on kalvo, joka erottaa verkoston veden ilmasta. Verkostossa syntyvät paineen muutokset ottaa vastaa kalvopaisunta-astiassa oleva kaasutäyte (yleensä typpikaasu). Kaasutäyte on paisuntasäiliössä paineellisessa tilassa, joka riippuu rakennuksen korkeudesta. Tätä painetta kutsutaan esipaineeksi. Esipaine riippuu lämmönjakolaitteiden ja lämmöntuottolaitteiden (kattila) korkeuserosta. Tavallisen yksikerroksisen talon paisuntasäiliön esipaine 0,3 - 0,5 bar, ja
kaksikerroksissa 0,5 - 0,8 bar. Kolmikerroksissa taloissa esipaine on n. 1 bar. Suurin sallittu käyttöpaine on paine, jossa kattilan varoventtiilin tulee viimeistään toimia. Käyttöpaineen tulee olla matalampi kuin kattilan rakennepaineen joka esimerkiksi pienkiinteistöjen kattiloissa on tavallisesti 1,5 bar .

Lue lisää

PAISUNTA-ASTIAN MITOITUS
A. Kun tiedetään laitoksen vesitilavuus ja paineet.
A1. Katsotaan alla olevasta taulukosta laajenemiskerroin keskilämpötilan avulla .
A2. Lasketaan paisuntatilavuus . Paisuntatilavuus = laajenemiskerroin x vesitilavuus.
A3. Lasketaan hyötyteho : ( Varoventtiilinpaine bar 1bar) - (Esipaine bar 1bar )
( Varoventtiilinpaine bar 1bar )
Huom. Esipaine on laitoksen korkeusero paisuntajohdon ja korkeimman patterin välillä.
Esim. jos korkeus on 12 m niin esipaine on 1,2 bar.
A4. Jaetaan paisuntatilavuus hyötyteholla joka on yhtä kuin paisunta-astian koko.
Valitaan seuraava suurempi Zilmet IPX-paisunta-astia koko.
B. Kun tiedetään vain lämpöteho kW eikä vesitilavuutta .
B1. Valitaan vesitilavuuden kerroin lämmönluovuttajien (pattereiden) mukaan seuraavasti :
B1.1. lämmönluovuttajat pattereita:
Lämpöteho kW:na X 14 = vesisisältö litroina
Huom 1 kW = 0,860 Mcal / h
B1.2. lämmönluovuttajat konvektoreita tai lamellipattereita:
Lämpöteho kW:na X 5 = vesisisältö litroina
Mahdolliset säiliöt ja varaajat täytyy lisäksi erikseen ottaa huomioon.
B2. Selvitetään paisunta-astian koko edellä osoitetulla tavalla laskemalla vaiheet A1-A4.

2+10 kirjoitti:

"Paisunta-astiaa (pientä) ei pidä asentaa siten, että siitä muodostuu ilmakello, josta ilmaa ei saada poistettua"

Kuitenkin esim. Reflexin ohjeissa lukee, että säiliö asennetaan putkiyhde alaspäin. Varmaankin sen takia, että kaasun haihtuminen on noin pienempää.

"Veden paine nollaan ja lisätään vastapaine pumpulla 0.2 bar alle verkoston staattisen paineen."

Ohjeissa taas käsketään laittamaan 0.2bar yli staattisen paineen.

"lämpö siirry kalvopaisunta-astiaan koskaan."

Ja muuten siirtyy. Varsinkin öljykattiloissa kun paisunta laitetaan suoraan kattilan päälle, niin paisunta on koko ajan 80 asteinen. Sitä voi sitten jokainen miettiä, että kestääkö kumikalvo paremmin 30 vai 80 asteisessa vedessä. Ehkä juuri sen takia paisunta suositellaan laitettavaksi paluupuolelle.

Lue lisää

on kytkennältään alapuolisia ja pienemmät (omakotimallit) yläpuolisia. Ylhäältä kytkettävää ei pidä asentaa yhde alespäin, silloin se "ilmakello" syntyy varmasti. Vastapaine nykyisin on määritelty vesikorkeuden mukaan. Eli jos on 12 m korkeutta, niin säiliössä tulee olla 1.2 barin vastapaine. Säiliössä on typpi, mutta voidaan käyttää myös painetta lisätessä ilmaa.

Entinen huoltomies kirjoitti:

on kytkennältään alapuolisia ja pienemmät (omakotimallit) yläpuolisia. Ylhäältä kytkettävää ei pidä asentaa yhde alespäin, silloin se "ilmakello" syntyy varmasti. Vastapaine nykyisin on määritelty vesikorkeuden mukaan. Eli jos on 12 m korkeutta, niin säiliössä tulee olla 1.2 barin vastapaine. Säiliössä on typpi, mutta voidaan käyttää myös painetta lisätessä ilmaa.

Lue lisää

Kuka toi putkimiesmuijja on, oletkos joku insinöör ?

Entinen huoltomies kirjoitti:

on kytkennältään alapuolisia ja pienemmät (omakotimallit) yläpuolisia. Ylhäältä kytkettävää ei pidä asentaa yhde alespäin, silloin se "ilmakello" syntyy varmasti. Vastapaine nykyisin on määritelty vesikorkeuden mukaan. Eli jos on 12 m korkeutta, niin säiliössä tulee olla 1.2 barin vastapaine. Säiliössä on typpi, mutta voidaan käyttää myös painetta lisätessä ilmaa.

Lue lisää

"Pienet 18 L kalvopaisunta-astiat ovat päältä kytkettäviä, niitä ei pidä asentaa siten että syntyy ilmakello."

"pienemmät (omakotimallit) yläpuolisia. Ylhäältä kytkettävää ei pidä asentaa yhde alespäin, silloin se "ilmakello" syntyy varmasti."

Reflexin ohje:
Astia tulisi asentaa putkiyhde alaspäin.

diipadaapadaaaaa kirjoitti:

"Pienet 18 L kalvopaisunta-astiat ovat päältä kytkettäviä, niitä ei pidä asentaa siten että syntyy ilmakello."

"pienemmät (omakotimallit) yläpuolisia. Ylhäältä kytkettävää ei pidä asentaa yhde alespäin, silloin se "ilmakello" syntyy varmasti."

Reflexin ohje:
Astia tulisi asentaa putkiyhde alaspäin.

Lue lisää

Tai sitten haluat vain kinata ? Katso vaikka Flexon (yleinen pientaloissa Suomessa) ohjetta ja läpileikkausta, niin ymmärrät asian. Isot kalvo-paisuntastiat ovat jalalla seisovia ja niiden yhde on säiliön alaosassa. Usko jo, että näitä säiliöitä on erilaisia.(niinkuin ihmisiäkin)

Ammattikoululainen kirjoitti:

Tai sitten haluat vain kinata ? Katso vaikka Flexon (yleinen pientaloissa Suomessa) ohjetta ja läpileikkausta, niin ymmärrät asian. Isot kalvo-paisuntastiat ovat jalalla seisovia ja niiden yhde on säiliön alaosassa. Usko jo, että näitä säiliöitä on erilaisia.(niinkuin ihmisiäkin)

Lue lisää

ilma lisätään säiliön yläosan muoviläppä irroittamaalla (sen alla on ilmaventtiili) Isoissa paisuntasäiliöissä ilmaventtiili on näkyvissä säiliön jalustan aukossa. Tässä on se ero, joka sanelee kalvopaisunta.astioiden eron (pienet / suurtet) Isoissa laitoksissa ja kiinteistöissä käytetäänkin painneenpitopumppuja säiliöineen. Älkää vaan aloittako kinastelua niistä, ette kuitenkaan tiedä niiden tekniikasta mitään. (on ylivirtausventiilejä, on digitaalia, on lisäaineita, on automatiikkaa ja ja erikoishitsausta. Siis korkeaa teknologiaa, jota omakotilainen ei tarvitse koskaan.

Ammattikoululainen kirjoitti:

Tai sitten haluat vain kinata ? Katso vaikka Flexon (yleinen pientaloissa Suomessa) ohjetta ja läpileikkausta, niin ymmärrät asian. Isot kalvo-paisuntastiat ovat jalalla seisovia ja niiden yhde on säiliön alaosassa. Usko jo, että näitä säiliöitä on erilaisia.(niinkuin ihmisiäkin)

Lue lisää

Taitaa olla talkkari ja putkarimuija väärässä, sillä he kirjoittavat, että pienet säiliöt asennetaan yhde ylöspäin merkistä riippumatta. Se on kuitenkin väärä asennustapa käytettäessä Reflexin paisaria, josta olen kirjoittanut. Flamcon tuotteista en ole maininnut mitään.

diipadaaapa kirjoitti:

Taitaa olla talkkari ja putkarimuija väärässä, sillä he kirjoittavat, että pienet säiliöt asennetaan yhde ylöspäin merkistä riippumatta. Se on kuitenkin väärä asennustapa käytettäessä Reflexin paisaria, josta olen kirjoittanut. Flamcon tuotteista en ole maininnut mitään.

Lue lisää

Pienissä kalvopaisunta-astioissa on yhde 3/4 " ulkokierre säiliön keskellä yläosassa. Siihen kytketään paisunta-putki varoventtiilillä ja ilmanpoistimella varustettuna. Ilmanpaineen lisäys suoritetaan säiliön pohjassa olevan ilmaventtiilin kautta. Säiliö asennetaan tämä putkiyhde ylöspäin (myös kannatus esim. "hirsipuusta" on huomioitava, aivan kuin "pukimuija" kirjoitti.)
Kalvopaisunta-astioita on myös sellaisia jotka kytketään säiliön sivusta alhaalta, mutta ohje on aina säiliön pakkauksen mukana. Erehdyksiä ei siis pitäisi tulla, kun toimii ohjeen mukaan.

Kätilöoppilas kirjoitti:

puhua ihan mitä "äly" tyhjään päähän tuo.

Kalvo on suorana keskellä pönttöä, kun paine on molemmin puolin sama.

Asentaja 69 v. kirjoitti:

Pienissä kalvopaisunta-astioissa on yhde 3/4 " ulkokierre säiliön keskellä yläosassa. Siihen kytketään paisunta-putki varoventtiilillä ja ilmanpoistimella varustettuna. Ilmanpaineen lisäys suoritetaan säiliön pohjassa olevan ilmaventtiilin kautta. Säiliö asennetaan tämä putkiyhde ylöspäin (myös kannatus esim. "hirsipuusta" on huomioitava, aivan kuin "pukimuija" kirjoitti.)
Kalvopaisunta-astioita on myös sellaisia jotka kytketään säiliön sivusta alhaalta, mutta ohje on aina säiliön pakkauksen mukana. Erehdyksiä ei siis pitäisi tulla, kun toimii ohjeen mukaan.

Lue lisää

ASENNUS
Kalvopaisunta-astia yhdistetään yleensä laitoksen paluujohtoon . Kytkentäjohto on asennettava niin ,
että ilma pääsee poistumaan astiasta . Tarvittaessa kytkentäjohto on varustettava ilmanpoistimella .HUOM ! Ilma on poistettava säiliöstä.
HUOLTO
Zilmet IPX-astiat eivät tarvitse säännöllistä huoltoa mutta kolmen vuoden välein on hyvä tarkistaa
säiliön esipaine . Esipaineen tarkistamiseksi vesipuoli on tyhjennetävä tai laskettava paineettomaksi

Asentaja 69 v. kirjoitti:

Pienissä kalvopaisunta-astioissa on yhde 3/4 " ulkokierre säiliön keskellä yläosassa. Siihen kytketään paisunta-putki varoventtiilillä ja ilmanpoistimella varustettuna. Ilmanpaineen lisäys suoritetaan säiliön pohjassa olevan ilmaventtiilin kautta. Säiliö asennetaan tämä putkiyhde ylöspäin (myös kannatus esim. "hirsipuusta" on huomioitava, aivan kuin "pukimuija" kirjoitti.)
Kalvopaisunta-astioita on myös sellaisia jotka kytketään säiliön sivusta alhaalta, mutta ohje on aina säiliön pakkauksen mukana. Erehdyksiä ei siis pitäisi tulla, kun toimii ohjeen mukaan.

Lue lisää

Selvä homma. Reflexin sivuilla oleva ohje on väärässä ja talkkarit ovat oikeassa.

Asentaja 69 v. kirjoitti:

Pienissä kalvopaisunta-astioissa on yhde 3/4 " ulkokierre säiliön keskellä yläosassa. Siihen kytketään paisunta-putki varoventtiilillä ja ilmanpoistimella varustettuna. Ilmanpaineen lisäys suoritetaan säiliön pohjassa olevan ilmaventtiilin kautta. Säiliö asennetaan tämä putkiyhde ylöspäin (myös kannatus esim. "hirsipuusta" on huomioitava, aivan kuin "pukimuija" kirjoitti.)
Kalvopaisunta-astioita on myös sellaisia jotka kytketään säiliön sivusta alhaalta, mutta ohje on aina säiliön pakkauksen mukana. Erehdyksiä ei siis pitäisi tulla, kun toimii ohjeen mukaan.

Lue lisää

olet mieltä avopaisunnasta.

mitä asent. 69 kirjoitti:

olet mieltä avopaisunnasta.

toimiva järjestelmä. Sen avulla voidaan rakentaa painovoimainen yljakoinen lämmitys, jossa käytetään esim. liesikattilaa tai vesitakkaa. Ei tarvita kellarikerrosta kattilalle eikä sähköäkään (kesämökille esim.) Lisäksi paisuntasäiliötä voi eristettynä käyttää myös käyttöveden tuottoon (kierukalla) ja jopa painovoimaiseti keräämään aurinkoenergiaa, jos käytetään koko järjestelmässä sopivaa nestettä.

mitä asent. 69 kirjoitti:

olet mieltä avopaisunnasta.

Flexcon paisunta-astian asennus ja käyttöohjeet. Ensimmäinen osio. Tämä on yleisin kalvopaisunta-astiamalli Suomessa. Selaa tiedot alusta loppuun, niitä on melkoinen määrä.

Putkarin vaimo kirjoitti:

Flexcon paisunta-astian asennus ja käyttöohjeet. Ensimmäinen osio. Tämä on yleisin kalvopaisunta-astiamalli Suomessa. Selaa tiedot alusta loppuun, niitä on melkoinen määrä.

Lue lisää

Avopaisunta-astia oli joko umpinainen kolmella muhviyhteellä varustettu säiliö tai sitten irtokannella varustettu avoin säiliö, jossa oli myös kolme yhdettä. Säiliö saatoi olla lieriö "tynnyrimallinen" tai kantikas. Koko mitoitettiin noin 10 % kokonaisvesitilasta. Säiliön alimmaiseen muhviin, ns 25 mm. kytkettiin paisuntaputki Säiliön yläosaan kytkettiin kiehuntaputki ns 25 mm. Sen alapuolelta lähti ns 25 millin muhvista ylivuotoputki kattilahuoneeseen. Kaikki putket varustettiin kartioliittimin.
Lisäksi paisunta ja kiehuntaputki yhdistetiin talvikierrolla. 15 millin yhdysputkella, jossa oli säätöventtiili. Sen kierto piti yllä lämpöä paisunta-astiatilassa jos se oli kylmässä ullakkotilassa. Eristetyssä kopissa se tietysti silti oli. Sen venttiilin voi asentaa termostaattisena (patteriventtiili) joka avautuu esim. 10 asteessa. Lisäksi voitiin kiehuntajohdon pää säiliössä upottaa hivenen (T-kappaleella) veden alle jolloin voitiin veden pinnalle lisätä synteettinen öljykalvo. Nyt ei haitumista eikä korroosiota synny. Säiliön ylivuotoputki asennettiin t- yhteellä (ylivuoto galv. putkea) siten että sen ylähaarasta asennettiin u-käännöksellä varustettu ilmayhde säiliön yläpuolelle. Säiliötila varustettiin myös tarvittaessa sähkölämmittimellä jossa oli termostaattiohjaus. Pystyi siitä avoimesta paisunta-säiliöstä myös ottamaan käytöveden, jos sen varusti kierukalla. Mikä estäisi sitä käyttämästä myös aurinkolämmön keräysvarastona, jos säiliö on esim 300 L. Aurinkokerääjät, 2 kpl etelä seinälle ja putkisto säiliöön, ylä ja alaosaan. Ilmanpoisto ja jäätymätön neste, mieluummin omaan pystukierukkaan. Ei tarvita mitään automatiikkaa, eikä pumppua, varoventtiili, ilmanpoistoautomaatti ja pieni paisunta-astia on tärkeimmät. Kennothan on helppo tehdä vaikka vanhoista ikkunoista joiden sisälle asennetaan mattamusta käyttövesipatteri. On sellainenkin ihme nähty. Toimivana.

Asentaja 69 v. kirjoitti:

Avopaisunta-astia oli joko umpinainen kolmella muhviyhteellä varustettu säiliö tai sitten irtokannella varustettu avoin säiliö, jossa oli myös kolme yhdettä. Säiliö saatoi olla lieriö "tynnyrimallinen" tai kantikas. Koko mitoitettiin noin 10 % kokonaisvesitilasta. Säiliön alimmaiseen muhviin, ns 25 mm. kytkettiin paisuntaputki Säiliön yläosaan kytkettiin kiehuntaputki ns 25 mm. Sen alapuolelta lähti ns 25 millin muhvista ylivuotoputki kattilahuoneeseen. Kaikki putket varustettiin kartioliittimin.
Lisäksi paisunta ja kiehuntaputki yhdistetiin talvikierrolla. 15 millin yhdysputkella, jossa oli säätöventtiili. Sen kierto piti yllä lämpöä paisunta-astiatilassa jos se oli kylmässä ullakkotilassa. Eristetyssä kopissa se tietysti silti oli. Sen venttiilin voi asentaa termostaattisena (patteriventtiili) joka avautuu esim. 10 asteessa. Lisäksi voitiin kiehuntajohdon pää säiliössä upottaa hivenen (T-kappaleella) veden alle jolloin voitiin veden pinnalle lisätä synteettinen öljykalvo. Nyt ei haitumista eikä korroosiota synny. Säiliön ylivuotoputki asennettiin t- yhteellä (ylivuoto galv. putkea) siten että sen ylähaarasta asennettiin u-käännöksellä varustettu ilmayhde säiliön yläpuolelle. Säiliötila varustettiin myös tarvittaessa sähkölämmittimellä jossa oli termostaattiohjaus. Pystyi siitä avoimesta paisunta-säiliöstä myös ottamaan käytöveden, jos sen varusti kierukalla. Mikä estäisi sitä käyttämästä myös aurinkolämmön keräysvarastona, jos säiliö on esim 300 L. Aurinkokerääjät, 2 kpl etelä seinälle ja putkisto säiliöön, ylä ja alaosaan. Ilmanpoisto ja jäätymätön neste, mieluummin omaan pystukierukkaan. Ei tarvita mitään automatiikkaa, eikä pumppua, varoventtiili, ilmanpoistoautomaatti ja pieni paisunta-astia on tärkeimmät. Kennothan on helppo tehdä vaikka vanhoista ikkunoista joiden sisälle asennetaan mattamusta käyttövesipatteri. On sellainenkin ihme nähty. Toimivana.

Lue lisää

hyväkin. Mutta kallis. Jos itse pystyy tekemään työn, niin sitten voisi harkita. Mökillä on muuten lisesikattila ja 6 patteria. puulla lämpiää, samalla lämmöllä tehdään safkat.
Paisunta-on suljettu. Kierto pumpulla. Toimii kyllä "vapaallakin" on nim. erkoisspatteritermostaattiventtiilit vapaakierrolle. Käyttövesi lämpiää hellan sivusäiliössä. Saisihan siitä yläpuolisesta säiliöstä sen suihkuvedenkin, se olisi tarpeen. Vesiautomaatti on kyllä toiminnassa. Ilma-aurinkokeräimen olen ajatellut asentaa seinälle, pitämään kämppää kuivana, ja lämmittäähän se kevättalvella ja syksyllä huonettakin. Saunassa sellainen toimisi hyvin, sauna olisi puolilämmin, aina aurinkoisella kelillä.

Putkarin vaimo kirjoitti:

Flexcon paisunta-astian asennus ja käyttöohjeet. Ensimmäinen osio. Tämä on yleisin kalvopaisunta-astiamalli Suomessa. Selaa tiedot alusta loppuun, niitä on melkoinen määrä.

Lue lisää

"Flexcon paisunta-astian asennus ja käyttöohjeet. Ensimmäinen osio. Tämä on yleisin kalvopaisunta-astiamalli Suomessa. Selaa tiedot alusta loppuun, niitä on melkoinen määrä. "

Löytyykö tilastoa, vai heititkö tämänkin hatusta?

Eikö putkarimuija vieläkään ymmärrä sitä, että olen kirjoittanut sen, mitä Reflexin ohjeissa lukee, en ole missään vaiheessa ole muiden merkkisten ohjeista maininnut sanallakaan mitään.
Sen sijaan sinä ja joku toinen väititte, että kaikki pienet paisarit kuuluu asentaa samalla tavalla, joka ei taas pidä paikkaansa.

rdtfuhjiok kirjoitti:

"Flexcon paisunta-astian asennus ja käyttöohjeet. Ensimmäinen osio. Tämä on yleisin kalvopaisunta-astiamalli Suomessa. Selaa tiedot alusta loppuun, niitä on melkoinen määrä. "

Löytyykö tilastoa, vai heititkö tämänkin hatusta?

Eikö putkarimuija vieläkään ymmärrä sitä, että olen kirjoittanut sen, mitä Reflexin ohjeissa lukee, en ole missään vaiheessa ole muiden merkkisten ohjeista maininnut sanallakaan mitään.
Sen sijaan sinä ja joku toinen väititte, että kaikki pienet paisarit kuuluu asentaa samalla tavalla, joka ei taas pidä paikkaansa.

Lue lisää

olet asentanut ? Flexcon on yleisin Suomessa käytetyistä kalvopaisunta-astioista.
Kaikki pienet paisunta-astiat, 18 L ovat päältä putkitettavia ja on ohje asentaa se niin, että ilma voidaan poistaa. Ilman / typen lisäys suoritetaan säiliön alla olevan ilmaventtiili kautta. Se on kierreläpän alla. Yritä jo uskoa. Katso ohjetta.

Ammattikoul. 16 v. kirjoitti:

olet asentanut ? Flexcon on yleisin Suomessa käytetyistä kalvopaisunta-astioista.
Kaikki pienet paisunta-astiat, 18 L ovat päältä putkitettavia ja on ohje asentaa se niin, että ilma voidaan poistaa. Ilman / typen lisäys suoritetaan säiliön alla olevan ilmaventtiili kautta. Se on kierreläpän alla. Yritä jo uskoa. Katso ohjetta.

Lue lisää

paisunta-astian ihan kuinka haluat. Kunhan asennat varoventtiilin oikeaan paikkaan, varoventtiilin avp. omakotitalossa on 1.5 bar. Se on tärkeintä. Vie paisunta vaikka pihalle. Varoventtiili on lämpöjärjestelmän tärkein laite.

rdtfuhjiok kirjoitti:

"Flexcon paisunta-astian asennus ja käyttöohjeet. Ensimmäinen osio. Tämä on yleisin kalvopaisunta-astiamalli Suomessa. Selaa tiedot alusta loppuun, niitä on melkoinen määrä. "

Löytyykö tilastoa, vai heititkö tämänkin hatusta?

Eikö putkarimuija vieläkään ymmärrä sitä, että olen kirjoittanut sen, mitä Reflexin ohjeissa lukee, en ole missään vaiheessa ole muiden merkkisten ohjeista maininnut sanallakaan mitään.
Sen sijaan sinä ja joku toinen väititte, että kaikki pienet paisarit kuuluu asentaa samalla tavalla, joka ei taas pidä paikkaansa.

Lue lisää

Olen suorittanut aikanaan kevytöljy-asennuksissa vaaditun tutkinnon. Olin vanhemman ammattimiehen oppilaana 2 vuotta. Siirryin firmaan Lvi- myyjäksi. Suoritin työn ohessa työteknikon ja lvi-myyjän tutkinnon.

Akka-parka kirjoitti:

Olen suorittanut aikanaan kevytöljy-asennuksissa vaaditun tutkinnon. Olin vanhemman ammattimiehen oppilaana 2 vuotta. Siirryin firmaan Lvi- myyjäksi. Suoritin työn ohessa työteknikon ja lvi-myyjän tutkinnon.

Lue lisää

kiusata "Putkarin vaimoa"?
Minä, olen sentään putkitöitä tehnyt minäkin 15 vuotiaasta asti, ja sanon vain, että hänhän kirjoittaa ihan asiaa. Onko nyt taas joku miesten ylimielisyys asialla ?

Kohta 55 v. kirjoitti:

kiusata "Putkarin vaimoa"?
Minä, olen sentään putkitöitä tehnyt minäkin 15 vuotiaasta asti, ja sanon vain, että hänhän kirjoittaa ihan asiaa. Onko nyt taas joku miesten ylimielisyys asialla ?

Lue lisää

porukkaa kiinnostavan. Onhan se tärkeä komponentti, mutta tärkein on oikean avautumispaineen omaava varoventtiili, joita suositellaan kahta aina kohteeseen. Ja oikeaan paikkaan. Jos varaajassa on esim. sähkövastus, myös varaajassa tulee olla varoventtiili. Yhdyn "Putkarin vaimoon"

Ammattikoul. 16 v. kirjoitti:

olet asentanut ? Flexcon on yleisin Suomessa käytetyistä kalvopaisunta-astioista.
Kaikki pienet paisunta-astiat, 18 L ovat päältä putkitettavia ja on ohje asentaa se niin, että ilma voidaan poistaa. Ilman / typen lisäys suoritetaan säiliön alla olevan ilmaventtiili kautta. Se on kierreläpän alla. Yritä jo uskoa. Katso ohjetta.

Lue lisää

"Flexcon on yleisin Suomessa käytetyistä kalvopaisunta-astioista."

Näytä tilasto, kun kerran tuollaista väität.

"Kaikki pienet paisunta-astiat, 18 L ovat päältä putkitettavia "

Joo, tästä voit kinata sitten reflexin ohjeen tehneen henkilön kanssa, turha täällä väitellä.

"Katso ohjetta. "

Reflex: Astia tulisi asentaa putkiyhde alaspäin.

Oliko vielä jotain?

X suunnittelija kirjoitti:

porukkaa kiinnostavan. Onhan se tärkeä komponentti, mutta tärkein on oikean avautumispaineen omaava varoventtiili, joita suositellaan kahta aina kohteeseen. Ja oikeaan paikkaan. Jos varaajassa on esim. sähkövastus, myös varaajassa tulee olla varoventtiili. Yhdyn "Putkarin vaimoon"

Lue lisää

Minunkin mielestäni aivan turhaa taistelua. Minä olen vuosina 72-83 suorittanut Lvi-alan professorin tutkinnon joten tiedän asioista enemmän kuin nämä räkänokat yhteensä. Olen muuten ainoa Lvi-professori pohjoismaissa.

Putkarin vaimo kirjoitti:

Minunkin mielestäni aivan turhaa taistelua. Minä olen vuosina 72-83 suorittanut Lvi-alan professorin tutkinnon joten tiedän asioista enemmän kuin nämä räkänokat yhteensä. Olen muuten ainoa Lvi-professori pohjoismaissa.

Lue lisää

Eiköhän aleta joulun viettoon. Hyvää joulua kaikille. On hyvä. että huumoriakin löytyy, kun tarvitaan. Kiitos.

werftgjuhimgy kirjoitti:

"Flexcon on yleisin Suomessa käytetyistä kalvopaisunta-astioista."

Näytä tilasto, kun kerran tuollaista väität.

"Kaikki pienet paisunta-astiat, 18 L ovat päältä putkitettavia "

Joo, tästä voit kinata sitten reflexin ohjeen tehneen henkilön kanssa, turha täällä väitellä.

"Katso ohjetta. "

Reflex: Astia tulisi asentaa putkiyhde alaspäin.

Oliko vielä jotain?

Lue lisää

Tukkurien tiedosto on melko selvä asiasta.

werftgjuhimgy kirjoitti:

"Flexcon on yleisin Suomessa käytetyistä kalvopaisunta-astioista."

Näytä tilasto, kun kerran tuollaista väität.

"Kaikki pienet paisunta-astiat, 18 L ovat päältä putkitettavia "

Joo, tästä voit kinata sitten reflexin ohjeen tehneen henkilön kanssa, turha täällä väitellä.

"Katso ohjetta. "

Reflex: Astia tulisi asentaa putkiyhde alaspäin.

Oliko vielä jotain?

Lue lisää

on tarkoitettu asennettaviksi yhde ylöspäin. Kaikki, tai lähes kaikki isot säiliöt asennetaankin toisin, siis yhde alaspäin. Usko jo. Miksi et suostu katsomaan Flexcon- säiliöiden asennusohjeita ? Niissä on jopa kuvat omakotitalojen säiliöiden asennustavasta, jota suositellaan. Niistähän tässä keskustellaan, eikö ?

Ampparikoululainen kirjoitti:

on tarkoitettu asennettaviksi yhde ylöspäin. Kaikki, tai lähes kaikki isot säiliöt asennetaankin toisin, siis yhde alaspäin. Usko jo. Miksi et suostu katsomaan Flexcon- säiliöiden asennusohjeita ? Niissä on jopa kuvat omakotitalojen säiliöiden asennustavasta, jota suositellaan. Niistähän tässä keskustellaan, eikö ?

Lue lisää

Sinä se jaksat. En ole sanallakaan kirjoittanut flexcon säiliöistä, enkä ole väittänyt, että ne asennetaan alaspäin. Sen sijaan reflexin säiliöistä olen kirjoittanut, koska ne todellakin asennetaan yhde alaspäin ainakin niiden oman ohjeen mukaan. Tuon kirjoitin, koska väititte, että kaikki pienet säiliöt asennetaan samalla tavalla. Joko apari menee jakeluun?

Vaikka flexcon säiliöitä olisi 1000000000000000 suhteessa yhteen reflexiin, niin edelleenkin reflex asennetaan ohjeen mukaan eri päin, eikä sillä määrällä ole mitään merkitystä.

Älä nolaa itseäsi enempää. Jos väität vielä jotain muuta, niin lue aikaisemmat tekstit ja poimi sieltä nuo kohdat, joita väität muiden kirjoittaneen.

qu7yiyt5r45try kirjoitti:

Sinä se jaksat. En ole sanallakaan kirjoittanut flexcon säiliöistä, enkä ole väittänyt, että ne asennetaan alaspäin. Sen sijaan reflexin säiliöistä olen kirjoittanut, koska ne todellakin asennetaan yhde alaspäin ainakin niiden oman ohjeen mukaan. Tuon kirjoitin, koska väititte, että kaikki pienet säiliöt asennetaan samalla tavalla. Joko apari menee jakeluun?

Vaikka flexcon säiliöitä olisi 1000000000000000 suhteessa yhteen reflexiin, niin edelleenkin reflex asennetaan ohjeen mukaan eri päin, eikä sillä määrällä ole mitään merkitystä.

Älä nolaa itseäsi enempää. Jos väität vielä jotain muuta, niin lue aikaisemmat tekstit ja poimi sieltä nuo kohdat, joita väität muiden kirjoittaneen.

Lue lisää

Sinä vain olet väärässä. On totta, että isot säiliöt asennettaan alta putkitettuna, useimmat. Koska ne seisovat jalloillaan lattialla. Nehän saattavat painaa 300 kg, jos kalvo vaurioituu sisältä. Niitä ei voi asentaa lemmarin varaan. Lue nyt ohjeet uudestaan. Pieniä säiliöitä ei Reflexään kehoita asentamaan ilmakelloksi, usko hyvä mies. Jokainen putkimies sen tietää. Siinä ohjeessa vain ei sanota, että ohje tarkoittaa näitä säiliöitä joissa yhde on alhaalla, säiliön sivussa. On myös totta, että näitä pieniä säiliöitä on paljon asennettu väärin, siis yhde alaspäin. Miten suoritat ojeen mukaisen astian vesitilan ilmauksen kun näin on. Toimiihan se noinkin, mutta ei kovin kauaa. Se on vain niin. Usko pois. Olet todella itsepäinen kaveri. Mikset ala eduskuntavaaliehdokkaaksi, sinussa on ainesta.

Lvi-myyjä kirjoitti:

Sinä vain olet väärässä. On totta, että isot säiliöt asennettaan alta putkitettuna, useimmat. Koska ne seisovat jalloillaan lattialla. Nehän saattavat painaa 300 kg, jos kalvo vaurioituu sisältä. Niitä ei voi asentaa lemmarin varaan. Lue nyt ohjeet uudestaan. Pieniä säiliöitä ei Reflexään kehoita asentamaan ilmakelloksi, usko hyvä mies. Jokainen putkimies sen tietää. Siinä ohjeessa vain ei sanota, että ohje tarkoittaa näitä säiliöitä joissa yhde on alhaalla, säiliön sivussa. On myös totta, että näitä pieniä säiliöitä on paljon asennettu väärin, siis yhde alaspäin. Miten suoritat ojeen mukaisen astian vesitilan ilmauksen kun näin on. Toimiihan se noinkin, mutta ei kovin kauaa. Se on vain niin. Usko pois. Olet todella itsepäinen kaveri. Mikset ala eduskuntavaaliehdokkaaksi, sinussa on ainesta.

Lue lisää

Kerro nyt missä kohtaa ohjeessa sanotaan, että ohje ei koske pieniä säiliöitä, tai miksi pienten säiliöiden ohjetta ei ole erikseen. Miksi kehotetaan laittamaan putkiyhde alaspäin, mikäli mahdollista, mutta isoissa säiliöissä yhde on sivulla, eli mikä säiliö laitetaan yhde alaspäin. Ei mikään? No miksi se lukee ohjeissa? Ja kerro sekin, miksi kuvissa pienet säiliöt ovat yhde alaspäin, jos se on kerran väärin.
Ja minkä takia kaikki muut säiliöt on saatu tuohon kuvaan oikein päin, mutta pieni säiliö onkin väärin päin. Mainosmiehen moka?
http://www.onninen.com/SiteCollectionDocuments/Finland Documents/Tuotteet/Lämpö ja vesi/Putkistotuotteet/reflex_luettelo.pdf

Lvi-myyjä kirjoitti:

Sinä vain olet väärässä. On totta, että isot säiliöt asennettaan alta putkitettuna, useimmat. Koska ne seisovat jalloillaan lattialla. Nehän saattavat painaa 300 kg, jos kalvo vaurioituu sisältä. Niitä ei voi asentaa lemmarin varaan. Lue nyt ohjeet uudestaan. Pieniä säiliöitä ei Reflexään kehoita asentamaan ilmakelloksi, usko hyvä mies. Jokainen putkimies sen tietää. Siinä ohjeessa vain ei sanota, että ohje tarkoittaa näitä säiliöitä joissa yhde on alhaalla, säiliön sivussa. On myös totta, että näitä pieniä säiliöitä on paljon asennettu väärin, siis yhde alaspäin. Miten suoritat ojeen mukaisen astian vesitilan ilmauksen kun näin on. Toimiihan se noinkin, mutta ei kovin kauaa. Se on vain niin. Usko pois. Olet todella itsepäinen kaveri. Mikset ala eduskuntavaaliehdokkaaksi, sinussa on ainesta.

Lue lisää

Sinulla ei ole esittää mitään faktaa, joka tukisi väitettäsi, joten antaa olla. Se on varmaan kiva inttää vastaan, vaikka tiedät olevasi väärässä. Teillä menee puurot ja vellit sekaisin. Tämä oli paras kommentti:

-Se nyt vaan on väärä ohje, niille astioille jotka
on tarkoitettu asennettaviksi yhde ylöspäin.

No älä :D Jos toinen kehoitetaan asentamaan eri päin, niin kai se nyt on itsestään selvää, että se on väärä ohje toiselle.

wsaftghjukol kirjoitti:

Kerro nyt missä kohtaa ohjeessa sanotaan, että ohje ei koske pieniä säiliöitä, tai miksi pienten säiliöiden ohjetta ei ole erikseen. Miksi kehotetaan laittamaan putkiyhde alaspäin, mikäli mahdollista, mutta isoissa säiliöissä yhde on sivulla, eli mikä säiliö laitetaan yhde alaspäin. Ei mikään? No miksi se lukee ohjeissa? Ja kerro sekin, miksi kuvissa pienet säiliöt ovat yhde alaspäin, jos se on kerran väärin.
Ja minkä takia kaikki muut säiliöt on saatu tuohon kuvaan oikein päin, mutta pieni säiliö onkin väärin päin. Mainosmiehen moka?
http://www.onninen.com/SiteCollectionDocuments/Finland Documents/Tuotteet/Lämpö ja vesi/Putkistotuotteet/reflex_luettelo.pdf

Lue lisää

on tosiaan yhde alaspäin. Ne ei kuitenkaan ole asennuskuvia. Vaan mainostoimiston töppäys. Pienet omakotipaisunta-astiat asennetaan tai pitäisi asentaa yhde ylöspäin, ja varustaa ilmanpoistolla. Felxcon säiliön asennusohjeet ovat selkeät, sellainen ohje on aina siinä pakkauslaatikonkin mukana.

wsaftghjukol kirjoitti:

Kerro nyt missä kohtaa ohjeessa sanotaan, että ohje ei koske pieniä säiliöitä, tai miksi pienten säiliöiden ohjetta ei ole erikseen. Miksi kehotetaan laittamaan putkiyhde alaspäin, mikäli mahdollista, mutta isoissa säiliöissä yhde on sivulla, eli mikä säiliö laitetaan yhde alaspäin. Ei mikään? No miksi se lukee ohjeissa? Ja kerro sekin, miksi kuvissa pienet säiliöt ovat yhde alaspäin, jos se on kerran väärin.
Ja minkä takia kaikki muut säiliöt on saatu tuohon kuvaan oikein päin, mutta pieni säiliö onkin väärin päin. Mainosmiehen moka?
http://www.onninen.com/SiteCollectionDocuments/Finland Documents/Tuotteet/Lämpö ja vesi/Putkistotuotteet/reflex_luettelo.pdf

Lue lisää

kuva sivulla 4 (sinun antamasi linnkki) Siinä kaksi ensimmäistä kalvopaisuntasäiliötä on asennettu yhde ylöspäin (kaukolämpö siirtimet)
vieressä on kaksi isompaa säiliötä (jalallisia, vaikka kuva ei sitä kerro) on asennettu yhde alaspäin (patteriverkko) Tuo kaavio kertoo mistä on kyse. Heillä ei näytä kaaviota olevan omakotiversiosta ollenkaan, kuvissa on muutama pienmpikin säiliö, mutta ne eivät ole asennettuja. Kehotan kuitenkin vielä kerran: "Katso Flexcon säiliöiden ohjeet, sieltä löytyy omakotitalonkin lämpökeskuksen asennuskaavio, jossa 18 L säiliö on kytketty nimenomaan yhde ylöspäin.)

tietää. kirjoitti:

Kalvo on suorana keskellä pönttöä, kun paine on molemmin puolin sama.

On on.

Putkarin vaimo kirjoitti:

Eiköhän aleta joulun viettoon. Hyvää joulua kaikille. On hyvä. että huumoriakin löytyy, kun tarvitaan. Kiitos.

Minäkin yhdyn putkarin vaimoon.

Asentaja 69 v. kirjoitti:

Avopaisunta-astia oli joko umpinainen kolmella muhviyhteellä varustettu säiliö tai sitten irtokannella varustettu avoin säiliö, jossa oli myös kolme yhdettä. Säiliö saatoi olla lieriö "tynnyrimallinen" tai kantikas. Koko mitoitettiin noin 10 % kokonaisvesitilasta. Säiliön alimmaiseen muhviin, ns 25 mm. kytkettiin paisuntaputki Säiliön yläosaan kytkettiin kiehuntaputki ns 25 mm. Sen alapuolelta lähti ns 25 millin muhvista ylivuotoputki kattilahuoneeseen. Kaikki putket varustettiin kartioliittimin.
Lisäksi paisunta ja kiehuntaputki yhdistetiin talvikierrolla. 15 millin yhdysputkella, jossa oli säätöventtiili. Sen kierto piti yllä lämpöä paisunta-astiatilassa jos se oli kylmässä ullakkotilassa. Eristetyssä kopissa se tietysti silti oli. Sen venttiilin voi asentaa termostaattisena (patteriventtiili) joka avautuu esim. 10 asteessa. Lisäksi voitiin kiehuntajohdon pää säiliössä upottaa hivenen (T-kappaleella) veden alle jolloin voitiin veden pinnalle lisätä synteettinen öljykalvo. Nyt ei haitumista eikä korroosiota synny. Säiliön ylivuotoputki asennettiin t- yhteellä (ylivuoto galv. putkea) siten että sen ylähaarasta asennettiin u-käännöksellä varustettu ilmayhde säiliön yläpuolelle. Säiliötila varustettiin myös tarvittaessa sähkölämmittimellä jossa oli termostaattiohjaus. Pystyi siitä avoimesta paisunta-säiliöstä myös ottamaan käytöveden, jos sen varusti kierukalla. Mikä estäisi sitä käyttämästä myös aurinkolämmön keräysvarastona, jos säiliö on esim 300 L. Aurinkokerääjät, 2 kpl etelä seinälle ja putkisto säiliöön, ylä ja alaosaan. Ilmanpoisto ja jäätymätön neste, mieluummin omaan pystukierukkaan. Ei tarvita mitään automatiikkaa, eikä pumppua, varoventtiili, ilmanpoistoautomaatti ja pieni paisunta-astia on tärkeimmät. Kennothan on helppo tehdä vaikka vanhoista ikkunoista joiden sisälle asennetaan mattamusta käyttövesipatteri. On sellainenkin ihme nähty. Toimivana.

Lue lisää

säiliössä oleva yhde voisi olla hivenen vesi /synt. öljykalvon alpuolella, niin säiliöstä ei pääsisi se öljykerros valumaan ylivuotoputken kautta pois, jos joskus säiliön veden pinta nousee liian ylös (kiehumistapaus)

leipuri. kirjoitti:

Minäkin yhdyn putkarin vaimoon.

nykyisin leskirouva ?

tietää. kirjoitti:

Kalvo on suorana keskellä pönttöä, kun paine on molemmin puolin sama.

Mutta missä systeemilämmössä kalvo pitäisi saada keskiasentoon?

kalvosta kiinnostunu kirjoitti:

Mutta missä systeemilämmössä kalvo pitäisi saada keskiasentoon?

"poikien puheita" Kalvot hih hihihihi. Pysykää asiassa, unohtakaa joskus "se".

Ulalle menee kirjoitti:

"poikien puheita" Kalvot hih hihihihi. Pysykää asiassa, unohtakaa joskus "se".

Ei tällä iällä enää voi haaveilla kuin paisarin kalvosta. Sen kun saisi asettumaan keskelle pönttöä oikeassa lämpötilassa. Mutta eihän se taida näin mennä. Aivan kylmässä järjestelmässä tuo kalvo saa olla pullottamassa ilmanpaineesta veden puolella. Tarkoitushan on, että vedellä on riittävästi tilaa paisua lämmetessään. Ei tässä ole tarkoitus kalvoa suojella. Ei se repeä normaalista käytöstä.

kalvoista kiinnostun kirjoitti:

Ei tällä iällä enää voi haaveilla kuin paisarin kalvosta. Sen kun saisi asettumaan keskelle pönttöä oikeassa lämpötilassa. Mutta eihän se taida näin mennä. Aivan kylmässä järjestelmässä tuo kalvo saa olla pullottamassa ilmanpaineesta veden puolella. Tarkoitushan on, että vedellä on riittävästi tilaa paisua lämmetessään. Ei tässä ole tarkoitus kalvoa suojella. Ei se repeä normaalista käytöstä.

Lue lisää

Niitä nyt vaan vaurioituu paljon, jos se paisari on "ilmakello", kuten joku täällä sanoi. Olen jotunut uusimaan kymmeniä väärin asennettuja piensäiliöitä, vuosien mittaan. Oikein asennettu saattaa kestää 20 vuotta. Se "ilmakellotapaus" menee usein jo parissa vuodessa.

Pukikikka Oy kirjoitti:

Niitä nyt vaan vaurioituu paljon, jos se paisari on "ilmakello", kuten joku täällä sanoi. Olen jotunut uusimaan kymmeniä väärin asennettuja piensäiliöitä, vuosien mittaan. Oikein asennettu saattaa kestää 20 vuotta. Se "ilmakellotapaus" menee usein jo parissa vuodessa.

Lue lisää

Paskapuhetta...

2+3 kirjoitti:

Paskapuhetta...

Enemmän kuin 30 18 litran sököä paisutasäiliöta olen lahjoittanut mökkiläisille. Venepoijuiksi.
mieti mistä syystä, "2 3"

on 5 kirjoitti:

Enemmän kuin 30 18 litran sököä paisutasäiliöta olen lahjoittanut mökkiläisille. Venepoijuiksi.
mieti mistä syystä, "2 3"

Siis tarkoitatko että paisuntasäiliön kalvo särkyy jos toisellakin puolella on ilmaa? Miksi se siitä särkyisi?

Eiköhän lopeteta kirjoitti:

kuva sivulla 4 (sinun antamasi linnkki) Siinä kaksi ensimmäistä kalvopaisuntasäiliötä on asennettu yhde ylöspäin (kaukolämpö siirtimet)
vieressä on kaksi isompaa säiliötä (jalallisia, vaikka kuva ei sitä kerro) on asennettu yhde alaspäin (patteriverkko) Tuo kaavio kertoo mistä on kyse. Heillä ei näytä kaaviota olevan omakotiversiosta ollenkaan, kuvissa on muutama pienmpikin säiliö, mutta ne eivät ole asennettuja. Kehotan kuitenkin vielä kerran: "Katso Flexcon säiliöiden ohjeet, sieltä löytyy omakotitalonkin lämpökeskuksen asennuskaavio, jossa 18 L säiliö on kytketty nimenomaan yhde ylöspäin.)

Lue lisää

Miksi pitää katsoa Flexconin ohjetta, kun asentaa Reflexin säiliön? Ei ymmärrä, kun ohjeet ovat kuitenkin erilaiset. Tai edelleenkin, miksi Reflexin ohjeessa ei ole eritelty eri kokoisia säiliöitä, vaan kaikki ovat saman ohjeen alla ja minkä helvetin takia kehoitetaan asentamaan säiliö yhde alaspäin, jos sitä ei nimenomaan saisi asentaa yhde alaspäin. Luulisi, että tästä olisi sitten jokin maininta. Ja onko jollekin noin helvetin vaikea asia se, että tuotteita ja ohjeita voi olla erilaisia, eikä se "markkinajohtajan" ohje toimi aina kaikkiin. Tuossa muuten kun kävin Onnisella, niin hyllyssä ei ollut yhtää Flexconin säiliöitä, vaan kaikki olivat Reflexejä, joten olisi mukava nähdä se luvattu tilasto Suomen pientalojen paisuntasäiliöiden merkeistä.
Eipä siinä sen kummempaa, Hyvät Joulut kaikille keskustelijoille, palataan asiaan jos jotain oikeata faktaa ilmestyy näkyville, eikä pelkkää mutua.

Että sexii pitäs noin niiku vähä harjoittaa, eikös se kuulu elämään se sexi ?

Paineet pois kirjoitti:

Että sexii pitäs noin niiku vähä harjoittaa, eikös se kuulu elämään se sexi ?

tähän kinasteluun. Onhan se sevä, että kalvo-paisunta-astiat asennetaan valmistajan ohjeen mukaan.
Tehkää niin, ei tarvitse tuhlata aikaa turhaan. Aikanaan kun oli muodissa ne hienot kaappimalliset öljylämmityskeskukset, joita asenneltiin jopa olohuoneisiin, eräässä mallissa oli tyypillinen vika parin käyttövuoden jälkeen, kalvopaisunta.astian kalvo oli vaurioitunut, kun se oli "kuivana". Astia oli asennettu juuri niin, että se yhdistyi paisuntaputkeen alapuolisella ulkokierteellä, säiliö oli 18 L. Kaappiin ei muuhun asentoon uutta voinut asentaa, vaan se vanha poistettiin ja asennettiin uusi "kaapin" ulkopuolelle siten, että säiliön (20 mm) yhde oli ylöspäin ja T- yheeseen oli liitetty käs-ilmaushana. Nyt astia voitiin ilmata, ja vesi tuli kalvon yhteyteen. Varoventtiili jäi entiseen paikkaan. Tämä laitos on käytössä vieläkin, en tiedä onko paisunta-astiaa jouduttu nyt vaihtamaan. Ensimmäisestä vaihdosta on yli 10 vuotta.

Ei muuta kirjoitti:

tähän kinasteluun. Onhan se sevä, että kalvo-paisunta-astiat asennetaan valmistajan ohjeen mukaan.
Tehkää niin, ei tarvitse tuhlata aikaa turhaan. Aikanaan kun oli muodissa ne hienot kaappimalliset öljylämmityskeskukset, joita asenneltiin jopa olohuoneisiin, eräässä mallissa oli tyypillinen vika parin käyttövuoden jälkeen, kalvopaisunta.astian kalvo oli vaurioitunut, kun se oli "kuivana". Astia oli asennettu juuri niin, että se yhdistyi paisuntaputkeen alapuolisella ulkokierteellä, säiliö oli 18 L. Kaappiin ei muuhun asentoon uutta voinut asentaa, vaan se vanha poistettiin ja asennettiin uusi "kaapin" ulkopuolelle siten, että säiliön (20 mm) yhde oli ylöspäin ja T- yheeseen oli liitetty käs-ilmaushana. Nyt astia voitiin ilmata, ja vesi tuli kalvon yhteyteen. Varoventtiili jäi entiseen paikkaan. Tämä laitos on käytössä vieläkin, en tiedä onko paisunta-astiaa jouduttu nyt vaihtamaan. Ensimmäisestä vaihdosta on yli 10 vuotta.

Lue lisää

joskus olohuoneisiin ? Uskomatonta. En ole kuullutkaan.

Ei hyvä kirjoitti:

joskus olohuoneisiin ? Uskomatonta. En ole kuullutkaan.

kahdelta suomalaiselta valmistajalta ja ruotsalaiselta. Taisi olla myös saksalainenkin mukana kilpailussa. Ei niitä kyllä kovin kauaa asenneltu. Öljypoltin ei sovi asuintilaan (jo huollonkin takia) eikä silloiset öljypolttimet ja ulkosäiliöt olleet luotettaviakaan.

Nuohoojamestari kirjoitti:

kahdelta suomalaiselta valmistajalta ja ruotsalaiselta. Taisi olla myös saksalainenkin mukana kilpailussa. Ei niitä kyllä kovin kauaa asenneltu. Öljypoltin ei sovi asuintilaan (jo huollonkin takia) eikä silloiset öljypolttimet ja ulkosäiliöt olleet luotettaviakaan.

Lue lisää

entäs kun patterit ovat kylmiä 30m kork.yläkerrassa? Vettä puuttuu taas verkostosta.Putkimies lisäsi viimeksi.Osaanko itse lisätä. Pitääkö ostaa uusi paisuntasäiliö? Putkimieskö töihin heti

talon emäntä kirjoitti:

entäs kun patterit ovat kylmiä 30m kork.yläkerrassa? Vettä puuttuu taas verkostosta.Putkimies lisäsi viimeksi.Osaanko itse lisätä. Pitääkö ostaa uusi paisuntasäiliö? Putkimieskö töihin heti

Lue lisää

Asutko kirkossa ? Jos vuotoa epäilet, tee ilmoitus heti vakuutusyhtiöllesi. Sen takia sinulla on vakuutus. Koti tai kiinteistön täysarvo-vakuutus. Palovakuutus ei näitä asioita korvaa. Kipi kipi yhtiön konttorille.