Kaikki menee

Osituksen tehnyt oikeusaputoimisto.
Ositussopimus on tehty ja allekirjoitettu puolisen vuotta sitten.
Samassa osoitteessa n. 3 vuotta. Ero on vireillä, mutta ei ole vielä toista
vaihetta tehty.

Tuhkatkin kirjoitti:

Osituksen tehnyt oikeusaputoimisto.
Ositussopimus on tehty ja allekirjoitettu puolisen vuotta sitten.
Samassa osoitteessa n. 3 vuotta. Ero on vireillä, mutta ei ole vielä toista
vaihetta tehty.

Lue lisää

Kuka sanoi että on laiton? Kuinka tarkasti erottelitte omaisuuden ositussopimukseen?

Oppia ikä kaikki kirjoitti:

Kuka sanoi että on laiton? Kuinka tarkasti erottelitte omaisuuden ositussopimukseen?

Oikeusaputoimisto ilmoitti, että laiton, koska heillä ei ollut tietoa veloista.
Kyllä siihen sopimukseen summat laskettiin ja velat ym. Ei nyt sentin tarkkuudella,
mutta kuitenkin. Nämä miehen velat vain jäivät sopimuksen ulkopuolelle, sopimuksessa lukee
miehen kohdalla ei velkoja.

Tuhkatkin kirjoitti:

Oikeusaputoimisto ilmoitti, että laiton, koska heillä ei ollut tietoa veloista.
Kyllä siihen sopimukseen summat laskettiin ja velat ym. Ei nyt sentin tarkkuudella,
mutta kuitenkin. Nämä miehen velat vain jäivät sopimuksen ulkopuolelle, sopimuksessa lukee
miehen kohdalla ei velkoja.

Lue lisää

Mitä ex miehesi sanoo? Voitteko tehdä keskenänne ko sopimuksen? Haluaako hän että maksat puolet hänen veloistaan? Keskenännehän voitte tehdä millaisen sopimuksen vain haluatte.
Onko kyseessä oleva rahasumma isokin? Jos asia menee pesänjakajalle, lasku on aina ISO ja kestää pitkään. Osituksen sovittelu saataisi tulla kyseeseen, mutta se on kallis keino.
Ja sinulla pitäisi olla oikeasti hyvä asianajaja, joka on erikoistunut ko alaan ja niitä ei tässä maassa ole montaa. Siis hyviä!

Oppia ikä kaikki kirjoitti:

Mitä ex miehesi sanoo? Voitteko tehdä keskenänne ko sopimuksen? Haluaako hän että maksat puolet hänen veloistaan? Keskenännehän voitte tehdä millaisen sopimuksen vain haluatte.
Onko kyseessä oleva rahasumma isokin? Jos asia menee pesänjakajalle, lasku on aina ISO ja kestää pitkään. Osituksen sovittelu saataisi tulla kyseeseen, mutta se on kallis keino.
Ja sinulla pitäisi olla oikeasti hyvä asianajaja, joka on erikoistunut ko alaan ja niitä ei tässä maassa ole montaa. Siis hyviä!

Lue lisää

Ongelma tuntuu olevan siinä, että vaikka mies ei vaatisi, kuten ei vaatinutkaan ja siksi jätettiin osituksen ulkopuolelle, niin laki kuulemma vaatii maksamaan. Velkojat kuulemma päättävät tämän asian. Enkä usko, että sopu ositus on enää mahdollista, vaan ex saattaisi vaatia minua maksamaan.

Tuntuu ihan järjettömältä, että yhtäkkiä tehty sopimus olis puutaheinää.

Tuhkatkin kirjoitti:

Ongelma tuntuu olevan siinä, että vaikka mies ei vaatisi, kuten ei vaatinutkaan ja siksi jätettiin osituksen ulkopuolelle, niin laki kuulemma vaatii maksamaan. Velkojat kuulemma päättävät tämän asian. Enkä usko, että sopu ositus on enää mahdollista, vaan ex saattaisi vaatia minua maksamaan.

Tuntuu ihan järjettömältä, että yhtäkkiä tehty sopimus olis puutaheinää.

Lue lisää

Summa on sen verran iso, että minulta menee kaikki omaisuus, eikä taida riittääkään.

Tuhkatkin kirjoitti:

Summa on sen verran iso, että minulta menee kaikki omaisuus, eikä taida riittääkään.

sinulta kaikki omaisuus.

Vaikka exälläsi olisi triljoona velkoja enemmän kuin omaisuutta, niin hänen omaisuutensa on sitten 0e. Sitten vain netto-omaisuudestasi maksaisit puolet tasinkona miehelle, sinulle jäisi ainakin toinen puoli. Koska avioliittonne oli lyhyt, voit hakea ositusta voi yrittää sovitella.

Tuhkatkin kirjoitti:

Summa on sen verran iso, että minulta menee kaikki omaisuus, eikä taida riittääkään.

Niin se mieskin on joutunut maksamaan iät ja ajat. Normaalia tasa-arvoa vaan.

Tuhkatkin kirjoitti:

Ongelma tuntuu olevan siinä, että vaikka mies ei vaatisi, kuten ei vaatinutkaan ja siksi jätettiin osituksen ulkopuolelle, niin laki kuulemma vaatii maksamaan. Velkojat kuulemma päättävät tämän asian. Enkä usko, että sopu ositus on enää mahdollista, vaan ex saattaisi vaatia minua maksamaan.

Tuntuu ihan järjettömältä, että yhtäkkiä tehty sopimus olis puutaheinää.

Lue lisää

sanoo koska pariskunnat voivat tehdä mimmoisen sopimuksen keskenään jos haluavat. Vaikka se omaisuuden jako menisi uusiksi niin miehesi voi ilmoittaa ettei vaadi mitää'. Puoliso voi erossa vaikka lahjoitta koko omaisuuden ex:lle jos haluaa. lAKI VOI VVATIA MAKSUA MUUTA JOS TOINEN S EI HALUA RAHAA NIIN EI TARTTE MAKSAA.

Juuri niin, nimenomaan "voidaan sovitella" niin kuin edellisessä viestissä kirjoitin, mutta se on kallis tie! Ja epävarma. Pesänjakajan kulut menevät puoliksi ja lisäksi oman asianajajan kulut.

Oppia ikä kaikki kirjoitti:

Juuri niin, nimenomaan "voidaan sovitella" niin kuin edellisessä viestissä kirjoitin, mutta se on kallis tie! Ja epävarma. Pesänjakajan kulut menevät puoliksi ja lisäksi oman asianajajan kulut.

Lue lisää

tietää? Jos mies on unohtanut mainita velkansa osituksessa niin saattaisi haluta itse sovittelua, ilman pesänjakajaa.

Jokainen tietää, että perinnönjättäjä haluaa jättää perintöä VAIN lapsilleen. Suomen avioliittolaki (v 1924) on tästä kohden paska. Ruotsissa on tämäkin asia hoidettu paremmin.

Perintö meni minullakin exälle, tosin "vain" toisen vanhemman. Kuolinpesää ei ole jaettu, joten jouduin ottamaan pankista lainaa. Mielestäni tämä on vielä suurempi epäoikeudenmukaisuus. Realisoida kuolleen vanhemman omaisuus HETI exälle, vaikkei ole itsekään saanut mitään. Voi vittu näitä lakeja.

kaisa* kirjoitti:

Jokainen tietää, että perinnönjättäjä haluaa jättää perintöä VAIN lapsilleen. Suomen avioliittolaki (v 1924) on tästä kohden paska. Ruotsissa on tämäkin asia hoidettu paremmin.

Perintö meni minullakin exälle, tosin "vain" toisen vanhemman. Kuolinpesää ei ole jaettu, joten jouduin ottamaan pankista lainaa. Mielestäni tämä on vielä suurempi epäoikeudenmukaisuus. Realisoida kuolleen vanhemman omaisuus HETI exälle, vaikkei ole itsekään saanut mitään. Voi vittu näitä lakeja.

Lue lisää

Nykyaikana moni hoitaa normaalien pankkirutiinien lomassa testamentin, jossa on maininta : lasteni puolisoilla (tai tulevilla puolisoilla) ei ole avio-oikeutta perintöön, sen sijaan tulevaan omaisuuteen tai sen tuottoon.

Laki ei ole vittu. Jokainen tekee valintansa. Avioliittoa eio ole pakko solmia, ja jos solmii voi ottaa etukäteen selvää mihin sitoutuu.

Jokainen ei tiedä kirjoitti:

Nykyaikana moni hoitaa normaalien pankkirutiinien lomassa testamentin, jossa on maininta : lasteni puolisoilla (tai tulevilla puolisoilla) ei ole avio-oikeutta perintöön, sen sijaan tulevaan omaisuuteen tai sen tuottoon.

Laki ei ole vittu. Jokainen tekee valintansa. Avioliittoa eio ole pakko solmia, ja jos solmii voi ottaa etukäteen selvää mihin sitoutuu.

Lue lisää

Asioista pitää ottaa sevää ja tehdä hyvät valinnat.

Jokainen ei tiedä kirjoitti:

Nykyaikana moni hoitaa normaalien pankkirutiinien lomassa testamentin, jossa on maininta : lasteni puolisoilla (tai tulevilla puolisoilla) ei ole avio-oikeutta perintöön, sen sijaan tulevaan omaisuuteen tai sen tuottoon.

Laki ei ole vittu. Jokainen tekee valintansa. Avioliittoa eio ole pakko solmia, ja jos solmii voi ottaa etukäteen selvää mihin sitoutuu.

Lue lisää

Tuollaisen testamentin olen tehnytkin. Vahingoista viisastuu.

Jokainen ei tiedä kirjoitti:

Nykyaikana moni hoitaa normaalien pankkirutiinien lomassa testamentin, jossa on maininta : lasteni puolisoilla (tai tulevilla puolisoilla) ei ole avio-oikeutta perintöön, sen sijaan tulevaan omaisuuteen tai sen tuottoon.

Laki ei ole vittu. Jokainen tekee valintansa. Avioliittoa eio ole pakko solmia, ja jos solmii voi ottaa etukäteen selvää mihin sitoutuu.

Lue lisää

Laki on kyllä paska. Esimerkiksi minun vanhempani vieroksuivat todella paljon juuri tällaisia lakiasioita, kun olivat kilttejä ja LUOTTIVAT ihmiseen. Exäni vielä tiesi tämän puolen - ja törkeästi vielä kerran käytti sitä hyväkseen. Rahaa oli kiristänyt heiltä muutenkin.

Ketä tämä avioliittolain kohta muuten palvelee, mihin se perustuu? Kenelle olisi haitaksi, jos lakia muutettaisiin perinnön osalta? En keksi mitään muuta kuin että juristit menettäisivät paljon rahaa. Tämä laki on siis heitä varten. Mikäli olisi perinyt ja eroaa, niin voisihan laissa olla PERIJÄLLÄ oikeus halutessaan luovuttaa perinnöstään exälle jonkinlainen osuus.

Minä en avioliittoon sitoutuessani sitoutunut isäni kuolemaan. Ei tullut mieleenkään, että vanhemmat joskus kuolisivat, tai itse eroaisi. Häämessumainokset radiossa on typeriä. Niissä hössötetään kaikenlaista soopaa. Onko morsiamen hiukset järjestyksessä ja sulhasen frakki koossa - ja muuta todella tärkeää... selvitettävää ennen häitä. MIKSEI NIISSÄ HUUDETA, että onko avioehtosopimus jo tehty - SE on tärkein asia liittoa solmittaessa, VAIN sillä on merkitystä tulevaisuudessa. Koska - kuten täällä olemme huomanneet - kumppaniinsa ei voi luottaa, ei missään asiassa. On lapsellista luottaa.

Tottahan itse olen tehnyt testamentin, jossa lasten puolisot rajataan pois perinnöstä. Ja jos kuolen ennen lasten täysi-ikäistymistä, niin lasten perintöä hoitaa lakitoimisto, ei lasten hävytön isä, jolla muutoin ainoana huoltajana olisi siihen oikeus.

ellinoora* kirjoitti:

Laki on kyllä paska. Esimerkiksi minun vanhempani vieroksuivat todella paljon juuri tällaisia lakiasioita, kun olivat kilttejä ja LUOTTIVAT ihmiseen. Exäni vielä tiesi tämän puolen - ja törkeästi vielä kerran käytti sitä hyväkseen. Rahaa oli kiristänyt heiltä muutenkin.

Ketä tämä avioliittolain kohta muuten palvelee, mihin se perustuu? Kenelle olisi haitaksi, jos lakia muutettaisiin perinnön osalta? En keksi mitään muuta kuin että juristit menettäisivät paljon rahaa. Tämä laki on siis heitä varten. Mikäli olisi perinyt ja eroaa, niin voisihan laissa olla PERIJÄLLÄ oikeus halutessaan luovuttaa perinnöstään exälle jonkinlainen osuus.

Minä en avioliittoon sitoutuessani sitoutunut isäni kuolemaan. Ei tullut mieleenkään, että vanhemmat joskus kuolisivat, tai itse eroaisi. Häämessumainokset radiossa on typeriä. Niissä hössötetään kaikenlaista soopaa. Onko morsiamen hiukset järjestyksessä ja sulhasen frakki koossa - ja muuta todella tärkeää... selvitettävää ennen häitä. MIKSEI NIISSÄ HUUDETA, että onko avioehtosopimus jo tehty - SE on tärkein asia liittoa solmittaessa, VAIN sillä on merkitystä tulevaisuudessa. Koska - kuten täällä olemme huomanneet - kumppaniinsa ei voi luottaa, ei missään asiassa. On lapsellista luottaa.

Tottahan itse olen tehnyt testamentin, jossa lasten puolisot rajataan pois perinnöstä. Ja jos kuolen ennen lasten täysi-ikäistymistä, niin lasten perintöä hoitaa lakitoimisto, ei lasten hävytön isä, jolla muutoin ainoana huoltajana olisi siihen oikeus.

Lue lisää

Meillä miehen vanhemmat rajasivat puolisoitten kumppanit pois kesämökkiperinnöstään.
Alue jaettiin tasan perijöitten kesken ja rakentaisivat sitten omat mökkinsä alueilleen, jotka haluaisivat. Isovanhemmille oli tärkeää, että alue pysyisi suvulla .
No, yksi on rakentanut hikisen saunan alueelleen. Vaimoa siellä ei apuna näy.
Kukaan muukaan näistä kumppaneista ei ole kiinnostunut minkäänlaiseen osallistumiseen sen kummemmin alueen, kuin mökkien rakentamiseen, miksi olisi?
Itsekkin ajattelen niin, että kerran ei minulle kuulu, miksi edes vaivautuisin käymään siellä?
Rakentakoon mies omillaan sinne joskus mökin, jos on ylimääräistä rahaa.
Jos ei rakenna, myyköön lapset ajallaan tontin pois ja jakakoon rahat.
Mieheni kysyi äitinsä vielä ollessa elossa, ja vastustaessaan vanhainkotiin siirtoa, että otetaisiinko hänet meille loppuvuosiksi.
Vaikka olin aina ystävällinen anopille ollut, kieltäydyin. Ei tarvinnut edes miettiä asiaa.

ellinoora* kirjoitti:

Laki on kyllä paska. Esimerkiksi minun vanhempani vieroksuivat todella paljon juuri tällaisia lakiasioita, kun olivat kilttejä ja LUOTTIVAT ihmiseen. Exäni vielä tiesi tämän puolen - ja törkeästi vielä kerran käytti sitä hyväkseen. Rahaa oli kiristänyt heiltä muutenkin.

Ketä tämä avioliittolain kohta muuten palvelee, mihin se perustuu? Kenelle olisi haitaksi, jos lakia muutettaisiin perinnön osalta? En keksi mitään muuta kuin että juristit menettäisivät paljon rahaa. Tämä laki on siis heitä varten. Mikäli olisi perinyt ja eroaa, niin voisihan laissa olla PERIJÄLLÄ oikeus halutessaan luovuttaa perinnöstään exälle jonkinlainen osuus.

Minä en avioliittoon sitoutuessani sitoutunut isäni kuolemaan. Ei tullut mieleenkään, että vanhemmat joskus kuolisivat, tai itse eroaisi. Häämessumainokset radiossa on typeriä. Niissä hössötetään kaikenlaista soopaa. Onko morsiamen hiukset järjestyksessä ja sulhasen frakki koossa - ja muuta todella tärkeää... selvitettävää ennen häitä. MIKSEI NIISSÄ HUUDETA, että onko avioehtosopimus jo tehty - SE on tärkein asia liittoa solmittaessa, VAIN sillä on merkitystä tulevaisuudessa. Koska - kuten täällä olemme huomanneet - kumppaniinsa ei voi luottaa, ei missään asiassa. On lapsellista luottaa.

Tottahan itse olen tehnyt testamentin, jossa lasten puolisot rajataan pois perinnöstä. Ja jos kuolen ennen lasten täysi-ikäistymistä, niin lasten perintöä hoitaa lakitoimisto, ei lasten hävytön isä, jolla muutoin ainoana huoltajana olisi siihen oikeus.

Lue lisää

laki on tehty 1900 luvun alussa. Silloin ei avioeroja ollut. Suomen avioliittolaki kaipaisi pikaista päivittämistä ajantasalle. Ihmeellistä kun syyllisyyspykälä sentään sieltä on saatu pois...

Perinnön osalta avioehtoa enne kun otit sen haltuun niin ei tarttisi maksaa. Nykyisin kun perintöjä saadaan
niin kannattaa tehdä avioehto siten että vain yhdessä hankittu omaisuus kuuluu avio-oikeuden piiriin.

Vaan lasektaan puolisoiden omaisuus ja siit ävähennetään velat ja kummalle jää enemmän nettoverallisuutta maksaa tasinkoa. Olisit ottanut velkaa perintöäsi vastaan ennen ensimmäisen erohakemusta ja nostanut rajat ettei ne näy missään niin olisit tehnyt hyvän tilin. Avio-ehto perinnön osalta olisi pelastanut sinut maksamiselta tai olisit pysynyt avoliitossa.

kaisa* kirjoitti:

Jokainen tietää, että perinnönjättäjä haluaa jättää perintöä VAIN lapsilleen. Suomen avioliittolaki (v 1924) on tästä kohden paska. Ruotsissa on tämäkin asia hoidettu paremmin.

Perintö meni minullakin exälle, tosin "vain" toisen vanhemman. Kuolinpesää ei ole jaettu, joten jouduin ottamaan pankista lainaa. Mielestäni tämä on vielä suurempi epäoikeudenmukaisuus. Realisoida kuolleen vanhemman omaisuus HETI exälle, vaikkei ole itsekään saanut mitään. Voi vittu näitä lakeja.

Lue lisää

..ja jos perinnönjättäjä olisi tehnyt testamentin, jossa puolisolla ei ole avio-oikeutta, oltaisiin näiltä ikäviltä marmatuksilta säästytty. Valitettavasti vaan nyky-ihmiset eivät viitsi paneutua ja käyttää aikaa ko. aiheeseen, ennen kuin on pakko. Ja ennen kuin on pakko,. mietitään vaan kuinka paljon tullaan perimään?

Ne velkojat oikeen sotkeentuu asiaan? Onko velat miehen henkilökohtaisia velkoja?

??? kirjoitti:

Ne velkojat oikeen sotkeentuu asiaan? Onko velat miehen henkilökohtaisia velkoja?

Ne on miehen omia ja mitä lie. En edes tiedä kaikkia. Kyseessä on siis ulosotot.
Jos uusi ositus tehdään mies todennäköisesti ei suostu enää sopuun. Ja tosiaan,
velkojat ottaa siltä keltä saa.

Tuhkatkin kirjoitti:

Ne on miehen omia ja mitä lie. En edes tiedä kaikkia. Kyseessä on siis ulosotot.
Jos uusi ositus tehdään mies todennäköisesti ei suostu enää sopuun. Ja tosiaan,
velkojat ottaa siltä keltä saa.

Lue lisää

Ota mukaasi se ositussopimus ja kirje oikeusaputoimistolta ja ota yhteyttä johonkin asianajajaan joka ymmärtää sekä velkoja että osituksia, alkuneuvottelu useimmilla ilmainen. Mistä päin Suomea olet?

Oppia ikä kaikki kirjoitti:

Ota mukaasi se ositussopimus ja kirje oikeusaputoimistolta ja ota yhteyttä johonkin asianajajaan joka ymmärtää sekä velkoja että osituksia, alkuneuvottelu useimmilla ilmainen. Mistä päin Suomea olet?

Lue lisää

asianajajan kun palkkaa tietää mihin KAIKKI menee
.Kamveri riiteli 260 tuhannen talosta oikeuksia myöten, asianajo ja oikeudet ottivat siitä 150 tuhatta!
Kannattikohan?

Niin, sopimuksen saisi varmaan pitää ennallaan, mutta se ei oikeusavun mukaan ole minun kannaltani järkevää, koska silloin minulta voidaan periä vielä tulevaisuudessakin miehen velkoja, joita ei ole mainittu osituksessa. Ositussopimushan on toimitettava maistraattiin, jolloin vasta virallisesti poistuu vastuu toisen veloista. Minun ei kuulemma kannata toimittaa tuota sinne.

Itse näkisin asian kuten kirjoitit. Ilmoitin oikeusapuun, että en halua tehdä uutta sopimusta ellei ole pakko ja uusikin vain niin, ettei minulle tule tasinkoa. Kummallinen sotku. Laittomaksi sopimuksen tekee "valehtelu", kun ilmoitettiin ettei ole velkaa, vaikka oikeasti olikin uo:a. Minunkaan mielestäni sen ei pitäisi olla minun ongelma jos mies ei ole itse tuonut asiaa esille. Uuteen sopimukseen pitäisi tuoda nämä velat, ja silloin laskelmat eivät enää täsmää. Eikä oikeusapu tiennyt saako tämän velan jättää tasingon ulkopuolelle velkojien takia, eli olla vaatimatta minulta.

Mutta haluan olla varma, enkä tulevaisuudessa pelätä, että tuleeko minulle maksettavaa yllätten.

Tuhkatkin kirjoitti:

Niin, sopimuksen saisi varmaan pitää ennallaan, mutta se ei oikeusavun mukaan ole minun kannaltani järkevää, koska silloin minulta voidaan periä vielä tulevaisuudessakin miehen velkoja, joita ei ole mainittu osituksessa. Ositussopimushan on toimitettava maistraattiin, jolloin vasta virallisesti poistuu vastuu toisen veloista. Minun ei kuulemma kannata toimittaa tuota sinne.

Itse näkisin asian kuten kirjoitit. Ilmoitin oikeusapuun, että en halua tehdä uutta sopimusta ellei ole pakko ja uusikin vain niin, ettei minulle tule tasinkoa. Kummallinen sotku. Laittomaksi sopimuksen tekee "valehtelu", kun ilmoitettiin ettei ole velkaa, vaikka oikeasti olikin uo:a. Minunkaan mielestäni sen ei pitäisi olla minun ongelma jos mies ei ole itse tuonut asiaa esille. Uuteen sopimukseen pitäisi tuoda nämä velat, ja silloin laskelmat eivät enää täsmää. Eikä oikeusapu tiennyt saako tämän velan jättää tasingon ulkopuolelle velkojien takia, eli olla vaatimatta minulta.

Mutta haluan olla varma, enkä tulevaisuudessa pelätä, että tuleeko minulle maksettavaa yllätten.

Lue lisää

Yksityisellä ihmisellä ei ole oikeutta Suomessa lainkaan. On hävytöntä, että puoliso saa osituksessa toisen perinnönkin jakoon. Mitään oikeutta en siihen näe. Laki vaatisi heti muutoksen, jossa koskaan puoliso ei voi saada toisen perintöä, ei kuolemassakaan.
Tällä tavoin jäisi moni avioliitto solmimatta. sillä ikävä vaan joukossamme on niitä, jotka laskelmoivat ennen avioliittoa toisen tulevan perinnönkin. Veljeni eukko, kävi heti kun alkoivat seurustelemaan tarkistamassa vanhempiemmee taloudelliseen tilanteen, kuten myös meidän sisarusten huushollit ja arvatkaapa miten meni.
Ensin pamahti paksuksi eli liitti tiukasti itsensä kiinni ja seuraavaksi alkoikin sitten rahastus ja suoranainen helvetti isälle ja äidille sekä meille sisaruksille. Milloin teki mitäkin, mustamaalasi ihmisiä senmukaan että sai järjestymään oman etunsa. ( oli jo kaksi kertaa tehnyt tämän aikaiemminkin). Ei ollut onnistunut kovin täydellisesti, ukkomies menetti vain 10.000 markkaa, ei eronnut, lapsesta joutui maksamaan.
Tarina on kaikkineen aivan hirveä ja järkyttävä, joten aina avioehto ennen avioliittoa ja rahojen määrää puolison ei tarvitse tietää, Tilit vain omiin nimiin ei puolisolle edes käyttöoikeutta. Voi sitten olla yhteinen tili kodin asioiden hoitoon, johon suhteessa tuloihin kumpikin laittaa joka kuukausi summan, joka on kattava näille asioille jos sitten hankitaan suurempia asioita, niihinkin kumpikin laittaa osuutensa tai sitten ostaa omiin nimiinsä. Jos näyttää, että raha ei mene oikeaan paikkaan, hoidat itse asiat ja toiselle ei oikeuksia.
Tosin tällä eukolla oli valmiiksi asioita ulosotossa, mutta arvatkaapa kuka ne maksoi, kuten muutkin hänen hienoutensa, eukko myt kulkee minkkiturkki päällä ja voin sanoa, että meidän toisten sisarusten perintöosuuksia valui erään hirvittävän järjestelyn vuoksi tähän hänen vallankäyttöönsä, sillä isä kuoli ennenkuin ehti tehdä asioita. Hänet ajettiin omasta kodistaan ja hän murtui siihen.
Nämä narsistit ovat sellaisia, että pitää testamentti tosiaan laatia, niin että tämä perijäkään ei pääse varoja hallitsemaan, koska varmasti joutuu kiritetyksi ja antaa varojaan tälle laskelmoijalle.

Parhaillaan lähelläni on tapaus, jossa nyt mietin ankarasti, kuinka tällainen onnenonkija ei saa edes sentinpuolikasta, ikävä kyllä joudun tämän läheisen ihmisen myös pistämään aika kovaan paikkaan, en voi tukea häntä millään tavoin, silä silloin raha valuu aina tuonne väärään osoitteeseen. Tässä tapuksessa pienet lapset ovat ne joiden tulevaisuus näin mensisi ventovieraalle hyväksikäyttäjälle.

Rakkaus ja rahat pitää ehdottomasti pitää erossa toisistaan kokonaan. Älä kerro rahatilannettasi ja sano heti alkuun, että ilman avioehto et mene naimisiin, silloin kyllä aika pian selvenee on kyse edes rakkaudesta vaiko näyttelemisestä. Ja tee se avioehto varmasti, sillä saattaa vielä roikkua mukna ja yrittää kaikenlaisin keinoin estää avioehdeon tekemisen, vetoaa kaikkiin mahdollisiin asioihin. Pysy jyrkkänä.

Asianajat ovat myös ryhmä, jonka toimiin pitäisi puuttua, mielestäni oikeus ei oikein tapahtu, vaan rahastus. Heidän palkkionsa ovat aivan suhteettomat.

Rahastusta on kirjoitti:

Yksityisellä ihmisellä ei ole oikeutta Suomessa lainkaan. On hävytöntä, että puoliso saa osituksessa toisen perinnönkin jakoon. Mitään oikeutta en siihen näe. Laki vaatisi heti muutoksen, jossa koskaan puoliso ei voi saada toisen perintöä, ei kuolemassakaan.
Tällä tavoin jäisi moni avioliitto solmimatta. sillä ikävä vaan joukossamme on niitä, jotka laskelmoivat ennen avioliittoa toisen tulevan perinnönkin. Veljeni eukko, kävi heti kun alkoivat seurustelemaan tarkistamassa vanhempiemmee taloudelliseen tilanteen, kuten myös meidän sisarusten huushollit ja arvatkaapa miten meni.
Ensin pamahti paksuksi eli liitti tiukasti itsensä kiinni ja seuraavaksi alkoikin sitten rahastus ja suoranainen helvetti isälle ja äidille sekä meille sisaruksille. Milloin teki mitäkin, mustamaalasi ihmisiä senmukaan että sai järjestymään oman etunsa. ( oli jo kaksi kertaa tehnyt tämän aikaiemminkin). Ei ollut onnistunut kovin täydellisesti, ukkomies menetti vain 10.000 markkaa, ei eronnut, lapsesta joutui maksamaan.
Tarina on kaikkineen aivan hirveä ja järkyttävä, joten aina avioehto ennen avioliittoa ja rahojen määrää puolison ei tarvitse tietää, Tilit vain omiin nimiin ei puolisolle edes käyttöoikeutta. Voi sitten olla yhteinen tili kodin asioiden hoitoon, johon suhteessa tuloihin kumpikin laittaa joka kuukausi summan, joka on kattava näille asioille jos sitten hankitaan suurempia asioita, niihinkin kumpikin laittaa osuutensa tai sitten ostaa omiin nimiinsä. Jos näyttää, että raha ei mene oikeaan paikkaan, hoidat itse asiat ja toiselle ei oikeuksia.
Tosin tällä eukolla oli valmiiksi asioita ulosotossa, mutta arvatkaapa kuka ne maksoi, kuten muutkin hänen hienoutensa, eukko myt kulkee minkkiturkki päällä ja voin sanoa, että meidän toisten sisarusten perintöosuuksia valui erään hirvittävän järjestelyn vuoksi tähän hänen vallankäyttöönsä, sillä isä kuoli ennenkuin ehti tehdä asioita. Hänet ajettiin omasta kodistaan ja hän murtui siihen.
Nämä narsistit ovat sellaisia, että pitää testamentti tosiaan laatia, niin että tämä perijäkään ei pääse varoja hallitsemaan, koska varmasti joutuu kiritetyksi ja antaa varojaan tälle laskelmoijalle.

Parhaillaan lähelläni on tapaus, jossa nyt mietin ankarasti, kuinka tällainen onnenonkija ei saa edes sentinpuolikasta, ikävä kyllä joudun tämän läheisen ihmisen myös pistämään aika kovaan paikkaan, en voi tukea häntä millään tavoin, silä silloin raha valuu aina tuonne väärään osoitteeseen. Tässä tapuksessa pienet lapset ovat ne joiden tulevaisuus näin mensisi ventovieraalle hyväksikäyttäjälle.

Rakkaus ja rahat pitää ehdottomasti pitää erossa toisistaan kokonaan. Älä kerro rahatilannettasi ja sano heti alkuun, että ilman avioehto et mene naimisiin, silloin kyllä aika pian selvenee on kyse edes rakkaudesta vaiko näyttelemisestä. Ja tee se avioehto varmasti, sillä saattaa vielä roikkua mukna ja yrittää kaikenlaisin keinoin estää avioehdeon tekemisen, vetoaa kaikkiin mahdollisiin asioihin. Pysy jyrkkänä.

Asianajat ovat myös ryhmä, jonka toimiin pitäisi puuttua, mielestäni oikeus ei oikein tapahtu, vaan rahastus. Heidän palkkionsa ovat aivan suhteettomat.

Lue lisää

Mennä silloin edes koko avioliittoon?
Eipä tuossa ed. jutussakaan taideta koko rakkauskäsitettä tuntea..
Tietenkin pitäisi rikkaiden älytä (ja kouluja käyneet sen käsittävätkin..) että se avioehto pitäisi tehdä automaattisesti, mutta jos kumpikin alunperin liittoon mennessä köyhiä, ei avioehtoa silloin.
Siinä saattaa taas silloin sillä miehellä vanhetessan tulla tuollainen hamstraustauti, eikä nainen huonommalla palkalla ja lastenteon takia melkein rahattomana tule tasa-arvoisesti kohdelluksi erotessa.
Sekin asia unohdetaan, että monesti se anoppi ja appi pitävät enempi tästä miniästään tai vävystään, kuin omasta lapsestaan. Siksi eivät tee testamenttia.
Meillä äiti antoi mieluummin todella arvokkaan sukukorun miniälleen, kuin meille tytöille häissä omaksi.

ei mustavalkoista. kirjoitti:

Mennä silloin edes koko avioliittoon?
Eipä tuossa ed. jutussakaan taideta koko rakkauskäsitettä tuntea..
Tietenkin pitäisi rikkaiden älytä (ja kouluja käyneet sen käsittävätkin..) että se avioehto pitäisi tehdä automaattisesti, mutta jos kumpikin alunperin liittoon mennessä köyhiä, ei avioehtoa silloin.
Siinä saattaa taas silloin sillä miehellä vanhetessan tulla tuollainen hamstraustauti, eikä nainen huonommalla palkalla ja lastenteon takia melkein rahattomana tule tasa-arvoisesti kohdelluksi erotessa.
Sekin asia unohdetaan, että monesti se anoppi ja appi pitävät enempi tästä miniästään tai vävystään, kuin omasta lapsestaan. Siksi eivät tee testamenttia.
Meillä äiti antoi mieluummin todella arvokkaan sukukorun miniälleen, kuin meille tytöille häissä omaksi.

Lue lisää

"mutta jos kumpikin alunperin liittoon mennessä köyhiä, ei avioehtoa silloin." Avioehtosopimus kannattaa tehdä ainakin siksi, että vanhemmilta tai muilta sukulaisilta saattaa tulla perintöjä. Ei tässä vain naimisiinmenohetken köyhyyttä tarkastella. Itselläni jäi avioehtosopimus tekemättä, koska vanhempani olivat nuoria eikä ollut odotettavissa, että molemmat kuolevat kolarissa alle 50-vuotiaina.

Totaalisen katkera kirjoitti:

"mutta jos kumpikin alunperin liittoon mennessä köyhiä, ei avioehtoa silloin." Avioehtosopimus kannattaa tehdä ainakin siksi, että vanhemmilta tai muilta sukulaisilta saattaa tulla perintöjä. Ei tässä vain naimisiinmenohetken köyhyyttä tarkastella. Itselläni jäi avioehtosopimus tekemättä, koska vanhempani olivat nuoria eikä ollut odotettavissa, että molemmat kuolevat kolarissa alle 50-vuotiaina.

Lue lisää

No eikö se kuuluisi ennemminkin niiden vanhempien tehdä se testamentti lastensa hyväksi...
Jotkut vanhemmathan haluaa, että heidän kuollessaan rahat menevät yhteisesti läheiseksi tulleelle vävyllekkin.
Ei kait se iästä oo kiinni se paperin laatiminen..

Totaalisen katkera kirjoitti:

"mutta jos kumpikin alunperin liittoon mennessä köyhiä, ei avioehtoa silloin." Avioehtosopimus kannattaa tehdä ainakin siksi, että vanhemmilta tai muilta sukulaisilta saattaa tulla perintöjä. Ei tässä vain naimisiinmenohetken köyhyyttä tarkastella. Itselläni jäi avioehtosopimus tekemättä, koska vanhempani olivat nuoria eikä ollut odotettavissa, että molemmat kuolevat kolarissa alle 50-vuotiaina.

Lue lisää

Olisit pysynyt aviksessas, jos noin kyrpee rahan menetykset!
Ei kukaan pakottanut eroamaan.

aina valitataan vaan kirjoitti:

Olisit pysynyt aviksessas, jos noin kyrpee rahan menetykset!
Ei kukaan pakottanut eroamaan.

ei yksin voi olla aviossa, jos toinen lähtee ja haluu eron, niin siinä ei ole mitään tehtävissä.

erotettu. kirjoitti:

ei yksin voi olla aviossa, jos toinen lähtee ja haluu eron, niin siinä ei ole mitään tehtävissä.

Oot oikeessa ja varmasti kyrpee vielä tuo rahan menetyskin, pääsi sammakko tyhmästä suustani, anteeksi.

ei aina noin.. kirjoitti:

No eikö se kuuluisi ennemminkin niiden vanhempien tehdä se testamentti lastensa hyväksi...
Jotkut vanhemmathan haluaa, että heidän kuollessaan rahat menevät yhteisesti läheiseksi tulleelle vävyllekkin.
Ei kait se iästä oo kiinni se paperin laatiminen..

Lue lisää

rahat menevät pelkästään lapselle, niin kyllä siitä saa vävykin osansa - ainakin välillisesti niin kauan kuin pari on yhdessä. Sitä ei iäkkäät vanhemmat usein ymmärräkään, että tytär saattaa erota miehestään tai vävy häipyä liitosta.

Tuhkatkin kirjoitti:

Niin, sopimuksen saisi varmaan pitää ennallaan, mutta se ei oikeusavun mukaan ole minun kannaltani järkevää, koska silloin minulta voidaan periä vielä tulevaisuudessakin miehen velkoja, joita ei ole mainittu osituksessa. Ositussopimushan on toimitettava maistraattiin, jolloin vasta virallisesti poistuu vastuu toisen veloista. Minun ei kuulemma kannata toimittaa tuota sinne.

Itse näkisin asian kuten kirjoitit. Ilmoitin oikeusapuun, että en halua tehdä uutta sopimusta ellei ole pakko ja uusikin vain niin, ettei minulle tule tasinkoa. Kummallinen sotku. Laittomaksi sopimuksen tekee "valehtelu", kun ilmoitettiin ettei ole velkaa, vaikka oikeasti olikin uo:a. Minunkaan mielestäni sen ei pitäisi olla minun ongelma jos mies ei ole itse tuonut asiaa esille. Uuteen sopimukseen pitäisi tuoda nämä velat, ja silloin laskelmat eivät enää täsmää. Eikä oikeusapu tiennyt saako tämän velan jättää tasingon ulkopuolelle velkojien takia, eli olla vaatimatta minulta.

Mutta haluan olla varma, enkä tulevaisuudessa pelätä, että tuleeko minulle maksettavaa yllätten.

Lue lisää

osituksessa on kinkkinen juttu nuo miehen ulosottovelat. Et kuitenkaan ole niistä vastuussa. Pelkästään osituksen toimittamisesta oikein - eli miehen velat huomioiden. Sitten kun olet tasingon maksanut, niin homma on ok. Tietysti olet sitten puolta köyhempi, mutta asiaan ei enää palata koskaan.

Mikäliositusta ei tehtäisi nyt, niin se pitäisi tehdä viimeistään miehesi kuollessa, vaikkapa 20 vuoden päästä. Ositus tehtäisiin kuitenkin teidän erohetken tilanteesta. Aina hankalammaksi menisi muistella 20v takaisia asioita. Mikä pahinta: voi olla että sinunkin omaisuutesi arvo ólisi tuolloin 0e. Jos siitä pitäisi suorittaa tuo kuvitteellinen 50000e: tasinko exmiehesi kuolinpesään, niin mistä sen silloin repisi?

"Ositusta tehtäessä kuullaan kuitenkin myös velkojien mielipidettä. Tottakai he haluavat rahansa takaisin. Ihan turha kuvitella, että antaisivat rahaa vastikkeetta toisten käyttöön. "

Tässä olisin hieman eri mieltä. Velkojilla tuskin on mitään sanottavaa siihen kuinka ositus tehdään. Aviopuolisot voivat tehdä avioehdon vaikka erotessaan. Velkojien vastike, siis velan takuu ei voi olla toisen aviopuolison omaisuus jos aviopuoliso ei ole velkaa taannut.

wertyu kirjoitti:

"Ositusta tehtäessä kuullaan kuitenkin myös velkojien mielipidettä. Tottakai he haluavat rahansa takaisin. Ihan turha kuvitella, että antaisivat rahaa vastikkeetta toisten käyttöön. "

Tässä olisin hieman eri mieltä. Velkojilla tuskin on mitään sanottavaa siihen kuinka ositus tehdään. Aviopuolisot voivat tehdä avioehdon vaikka erotessaan. Velkojien vastike, siis velan takuu ei voi olla toisen aviopuolison omaisuus jos aviopuoliso ei ole velkaa taannut.

Lue lisää

velkojilla on nimenomaan sanottavaa osituksen tekemisessä - ja siksi heitä kuullaankin asiassa. Aviopuoliso ei tietenkään vastaa puolisonsa veloista eikä hänen omaisuutensa ole puolison velan takuu. Ellei avioehtoa ole ja pari päätyy eroon, niin tasingosta luopuminen ei kuitekaan käy noin vain. Tasinkohan kuuluu miehelle, tässä tapauksessa.

Onneksi vaimolla ei ollut 10000000e:n osuutta vanhempiensa kuolinpesästä... muuten tässä kävisi vielä ohrasemmin. Ennen eron 1. vaihetta olisi kannattanut tehdä avioehto eikä salata velkoja.

wertyu kirjoitti:

"Ositusta tehtäessä kuullaan kuitenkin myös velkojien mielipidettä. Tottakai he haluavat rahansa takaisin. Ihan turha kuvitella, että antaisivat rahaa vastikkeetta toisten käyttöön. "

Tässä olisin hieman eri mieltä. Velkojilla tuskin on mitään sanottavaa siihen kuinka ositus tehdään. Aviopuolisot voivat tehdä avioehdon vaikka erotessaan. Velkojien vastike, siis velan takuu ei voi olla toisen aviopuolison omaisuus jos aviopuoliso ei ole velkaa taannut.

Lue lisää

Todellakin: ennen eroa voi tehdä avioehdon, niin velkojilla ei ole sanottavaa. Mutta ellei sitä ole tehty 1. vaiheessa niin velkojilla on sanottavaa.

taina* kirjoitti:

velkojilla on nimenomaan sanottavaa osituksen tekemisessä - ja siksi heitä kuullaankin asiassa. Aviopuoliso ei tietenkään vastaa puolisonsa veloista eikä hänen omaisuutensa ole puolison velan takuu. Ellei avioehtoa ole ja pari päätyy eroon, niin tasingosta luopuminen ei kuitekaan käy noin vain. Tasinkohan kuuluu miehelle, tässä tapauksessa.

Onneksi vaimolla ei ollut 10000000e:n osuutta vanhempiensa kuolinpesästä... muuten tässä kävisi vielä ohrasemmin. Ennen eron 1. vaihetta olisi kannattanut tehdä avioehto eikä salata velkoja.

Lue lisää

Googlasin ja näinhän se taitaa olla. Että aviopuolisolle ei voi osituksessa siirtää omaisuuttaan piiloon velkojiltaan. Käsittääkseni velkojia kuullaan juuri tässä tapauksessa. Ei toisin päin.

Siis että toisen velattoman osapuolen tulee antaa tasinkoa puolisolleen omasta omaisuudestaan koska toisella on velkaa enemmän kuin omaisuutta. Avioeron tasinko katsottaisiin velallisen varallisuudeksi automaattisesti ? Mielestäni asia ei ole näin.

Eivätkö aviopuolisot voi sopia eron hetkellä että kumpikaan ei vaadi tasinkoa toisen omaisuuteen ?

Onko tuo mutu- vai nettitietietoa vai käytännön kokemusta juristin (kalliin) avustuksella? Itsellä jäkimmäisen kanssa tehty ositus, joten rohkenen vastustaa kaavaasi.

jo vain kirjoitti:

Onko tuo mutu- vai nettitietietoa vai käytännön kokemusta juristin (kalliin) avustuksella? Itsellä jäkimmäisen kanssa tehty ositus, joten rohkenen vastustaa kaavaasi.

meilläkään...

Kysyin asiasta pariltakin lakimieheltä ja oikeusavusta.

Minulle sanottiin näin: Kohtuullistaminen, eli ei voida vaatia maksamaan. Velkojilla ei ole sanomista sen jälkeen, kun myös velat on merkitty paperiin ja paperi maistraattiin. Jos netto-omaisuus 0e ei tarvitse maksaa mitään erotusta. Jos mies ei suostu uuteen sopimukseen sovussa, vaan alkaa vaatimaan rahaa niin silloin pidämme vanhan sopimuksen. Näin minua neuvottiin...