Kahvipirtti 47 / 2011

Huomenta tänne uuteen, kirkkain kilvin aloittamaani pirttiin.
Jos alusta asti olisi aloitettu numerointi, mikä olisikaan tuo numero, siellähän ne arkistossa lepää entiset pirtit, rauha niille.
Ensin tärkeimmät, eli sää, pakkasta kaksitoista astetta, tuuli vilkkaasti lippuja heiluttaa ja päivä on jo valennut, tässä kirjoittelen jo ilman valoja.
Nimipäiviään viettävät Terhi, Teija, Tiia, Tea jaTerhikki, onnea vaan kaikille roppakaupalla.
Mikäs se olikaan " roppa" kyselen.
Helmikuun kuudes on myös saamelaisten kansallispäivä, päivä on yhteinen Ruotsin, Norjan, Suomen ja Pohjois- Venäjän alueella.

Verhoja huiskuttelin tuolla pakkasessa ja laitoin takaisin ikkunaan, tuon kauniin pitsísen läpi auringon valo meidät helposti tavoittaa.
Pöydälle oranssi- kellertävät poppanat ja kimput kauniita keltaisia tulppaaneja. Mitalitaulu tietenkin vanhasta pirtistä mukaan lähti ja monta muuta kivaa, kaulinkin uskollisena ovenpielessä toivottaa tervetulleeksi kaikki mukavat kirjoittajat.
Hyvin on vahtia pitänytkin, ei ole kinat tänne pirtin oven sisälle tulleet.
Vähättelyä palstalla pirttiä kohtaan silloin tällöin huomaa, mutta kun katsoo lukija määrää, eipä huolita, kirjoittelumme on ehkä sittenkin ihan luettavaa;)
Toisaalta ei mitään kilpailua ole koskaan julistettu, omalla painolla jatketaan, niin kauan, kun viestejä tulee.
Kukas se muuten onkaan hän joka pystyy sanomaan tasoa huonoksi tai sen paremmin hyväksi, meillä on salittu lupa kirjoitella ihan mitä hyvänsä, kun ei mennä alueelle missä henkilökohtaisesti toisia loukataan.
Sitä emme pirtissä harrasta ja ikävä on lueskella noita viestejä palstalla mitä jatkuvasti ilmaantuu, onko ne tasokkaita?

Oikeassa elämässäkin näitä "tasoja" on monenlaisia, niin henkisellä puolella, kuin ja ainakin taloudellisellä.
Erot tänä päivänä vaan kasvavat, energian hinta jo pilviä hipoo ja pistipä silmään sellainen hyvin mitätön asia, jugurttipurkkia katsoin, viime viikolla maksoi 0,29 ja nyt olikin 0,30, näin aivan kuin salaa hinnat nousevat.
Mistä tuokin hinnan korotus johtui, olen seuraillut ihan mielenkiinnosta noita hintoja ja niiden ainaista nousemista, onko nämä jo kauppiaan omia lisiä.
Hämäyksen vuoksi veroja pudotetaan ja pieniä nousuja esimerkiksi eläkkeisiin annetaan, mutta lopputulos kumminkin entistä alhaisemmaksi jää,,, nyt olisi jo korjauksien aika, tämä meno ei voi enää kauan jatkua.
Mistä löytyy ne viisaat naiset ja miehet, jotka saavat asiat oikaistua, nyt tarvitaan viisautta ja kauas kantoisia päätöksiä.

No niin tulipa taas tätä "tasokasta" jutustelua, lukee ken jaksaa, sekin pirtissä on valinnan vapaa, minä kumminkin sain näpytellä sydämen kyllyydeksi.
Näin toivon kaikkien pirtissä kävijöiden tekevän, tänne mahtuu surut ja ilot ja meillä voi myös melko hiljaisesta laulamisesta nauttia, kunhan tuo harjoittelu on ohi, mielenkiinnolla sitä odotan.
Olen sitä mieltä että Puskasuleima olisi mitä mainioin tuon esityksen ja koko laskiaisriehan juontamaan.
Laskiaista vielä odottelemme tovin, mutta tulkaa pirttiin kaikki kellä vähänkin asian tapaista on, tervetuloa entisin toivotuksin ja kahvi on valmiina nautittavaksi.

220

5362

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Ja näinhän onkin hyvä, vaikka en Pirtin vanhemmassa historiassa ole ollut käväisemässäkään. Tämän Pirtin tarpeellisuus ja arvohan on käytännössä testattu. Mitäs muuta perustelua se kaipaakaan.

      Mitäkö "roppa" tarkoittaa? Minun kielessäni se on kunnioittava ilmaisu: "hänellä on hyvä roppa." Siinä ei turhan tarkkaan kauneusarvojen hienouksiin tartuta, vaan yleisilmeeseen. Ei kuitenkaan välttämättä tarkoita esim. edesmenneen valtiopäivämiehen, Halmeen mallia.

      Mikä onkaan sitten "tasokasta?" Ja mihin tarpeeseen. Täällä Pirtissähän täyttyy kaikki ja mukana olevathan voivat tasoja "muutella" kiinostuksensa mukaan. Niin olen ymmärtänyt ja kokenut ja hyväksi myönnytellyt. Tulee mieleeni laulun pätkä, tekijää en muista, mutta laina se on: " Parempi on sanojansa siästellä, eikä turhia ilmoille piästellä..." Eihän sitä tarvitse niin tulkita, että asettuu totaalisesti säästölinjalle. Voi sen nähdä niin, että jos sattuu oikein pahasti sapettamaan, suorittaa mielessään mutisten laskemista kymmeneen ja jos se ei riitä, niin vaikkapa tuhanteen. Ja vasta sitten alkaa konetta toskaamaan.(nyt taisin muistaa, eiköhän sanat ole Esa Pakarisen)

      Ilmojen puoleen näyttää hyvältä. Täytynee pikapuoliin rynnätä raitille päätä tuulettamaan ja koipia verryttelemään.

      • Ramoona*

        Raitti jää nyt minulta mittaamatta, lenssu iski kyntensä minuun poloiseen. Ääni meni, tai tuleehan ilmoille seksikkääksikin sanottua kähinää, mutta katson paremmaksi pysytellä hissukseen - oun siis iäneti ja olematonta iäntä kohti oun lähinnä hunajateetä viskanna. Onneksi vaaliääni on vielä kunnossa ja säästelen sitä - en edes ole päättänyt, kenelle se menee.

        Roppakaupalla on tyyliä ja tasokkuutta pirtissä, sen näkee jo ovelta pirtin aistikkaissa väreissä. Asiakkailla on raamikasta roppaa ja ropposkaupalla hyväntuulista jutustelua. Porvoonmitalla mielikuvitusta ja huumorintajua on joillekin suotu, mitäs sitä siästelemmää. Kukkuramittaisia pullatarjottimia on vapaassa käytössä, kepin sijasta porkkanaa - Marja-Liisa tuokoon lisääkin, vitamiinit ovat tarpeen !


      • Huomenta vaan uuteen pirttiin, päivä valjennut harmaana , mutta poutaisena, eikä yönkään aikana ole satanut lunta, lämpötila himpun alle 3 astetta (himppunverran ) = vähän,roppakaupalla= paljon (runsaasti).

        Niin mistähän löytyy eduskunnasta sellainen voima, joka olisi kaikille mieleen. Hallitusneuvotteluissa sidotaan puolueiden kädet ja oma tahto jää toteutumati. Me olemme nyt olleet porvarien jakamassa oikeudenmukaisuudessa, jos siihen seuraavaksi tulee joku työväenpuolue mukaan, en tarkoita "persuja", olisi tarkkaan harkittava mihin kätensä sitoo.
        Oikeudenmukaisuus olisi pantava uudelleen tarkastelun kohteeksi.

        Kahvi oli hyvää, terv : Late


      • uuden uutukaiseen pirttiin, kyllä on tänne helppo löytää, taisi olla kirjotusviitta pienillä kirjaimilla, siitä tää ensi hämmennys meijän mielissä. Piski kyllä kiskoi päättäväisesti oikeaan suuntaan, mummolla oli tietenkin suuntavaisto hukassa. Kerrankos sitä sattuu, etenkin tälle hatarapäälle...noo en mie ihan loppu viel ole, vaik sellasta kuvaa taijan välillä tarjota, jos pistän oma kuvan rohviiliin, tulloo yleinen hämmästys, tuonko näkönen se piskin emäntä onkiin, fiksu ja vilmaattinen leiti....Mut en kehtoo tuottaa yleistä iloo tähän kohtaan..

        Voi tokkiinsa mäni taas pitkäks tää alku jutustelu, mut loppua kohti vähenee, sano.

        Aurinko paistaa, tikka hakkasi pää punasena, männyn runkoo, mie en nähny sitä, vaikka koitin tähyillä ja olla hetken paikallani. Eilen hää näyttäytyi ja lensi toiseen runkoon kiipeilemään. Ain unohtuu kiikari kotiin, vaik tuskin tuollaisella pikku kiikarilla mitään havaitsee.

        Jatketaan harjoituksia, hyvvvvääää pyhäpäivää.
        Hei hei


      • wiiwidear kirjoitti:

        uuden uutukaiseen pirttiin, kyllä on tänne helppo löytää, taisi olla kirjotusviitta pienillä kirjaimilla, siitä tää ensi hämmennys meijän mielissä. Piski kyllä kiskoi päättäväisesti oikeaan suuntaan, mummolla oli tietenkin suuntavaisto hukassa. Kerrankos sitä sattuu, etenkin tälle hatarapäälle...noo en mie ihan loppu viel ole, vaik sellasta kuvaa taijan välillä tarjota, jos pistän oma kuvan rohviiliin, tulloo yleinen hämmästys, tuonko näkönen se piskin emäntä onkiin, fiksu ja vilmaattinen leiti....Mut en kehtoo tuottaa yleistä iloo tähän kohtaan..

        Voi tokkiinsa mäni taas pitkäks tää alku jutustelu, mut loppua kohti vähenee, sano.

        Aurinko paistaa, tikka hakkasi pää punasena, männyn runkoo, mie en nähny sitä, vaikka koitin tähyillä ja olla hetken paikallani. Eilen hää näyttäytyi ja lensi toiseen runkoon kiipeilemään. Ain unohtuu kiikari kotiin, vaik tuskin tuollaisella pikku kiikarilla mitään havaitsee.

        Jatketaan harjoituksia, hyvvvvääää pyhäpäivää.
        Hei hei

        Päivä kahville tulin.Tai oikeastaan aamukahville.

        Viime yö meni taas ihan pieleen,tuon selän kanssa.

        Olin siinä kahdeksan aikoihin hereillä mutta sänky veti vielä pienille torkuille.

        Kävin eilen kylässä,sellaisessa "äly" talossa.
        Ovella jo kuuluu komento,saatko mennä sisälle,vai et;)
        Kyllä on viimesen päälle laitettu kaiken näköistä apu härveliä;)

        Eilen satoi koko päivän lunta,nyt näyttää selkeämmältä,pakkast noin 3C .

        Huomenna olisi lääkäriin meno,saa sitten nähdä mitä tuumaa.

        Kyllä tämä pirtti on niin kotoinen paikka,etten muille palstoille osaa mennäkään.

        Kiitos taas kahveesta ja HYVISTÄ tarjouksista;)

        näkyillään...


      • katleija5
        wiiwidear kirjoitti:

        uuden uutukaiseen pirttiin, kyllä on tänne helppo löytää, taisi olla kirjotusviitta pienillä kirjaimilla, siitä tää ensi hämmennys meijän mielissä. Piski kyllä kiskoi päättäväisesti oikeaan suuntaan, mummolla oli tietenkin suuntavaisto hukassa. Kerrankos sitä sattuu, etenkin tälle hatarapäälle...noo en mie ihan loppu viel ole, vaik sellasta kuvaa taijan välillä tarjota, jos pistän oma kuvan rohviiliin, tulloo yleinen hämmästys, tuonko näkönen se piskin emäntä onkiin, fiksu ja vilmaattinen leiti....Mut en kehtoo tuottaa yleistä iloo tähän kohtaan..

        Voi tokkiinsa mäni taas pitkäks tää alku jutustelu, mut loppua kohti vähenee, sano.

        Aurinko paistaa, tikka hakkasi pää punasena, männyn runkoo, mie en nähny sitä, vaikka koitin tähyillä ja olla hetken paikallani. Eilen hää näyttäytyi ja lensi toiseen runkoon kiipeilemään. Ain unohtuu kiikari kotiin, vaik tuskin tuollaisella pikku kiikarilla mitään havaitsee.

        Jatketaan harjoituksia, hyvvvvääää pyhäpäivää.
        Hei hei

        Minä olen aina nähnyt tuon koira&ihminen kävelijät niin, että tuo ihmisen paras ystävä kävelyttää emäntäänsä tai isäntäänsä. Siis kävelyttää ja ulkoiluttaa ja tosi säännöllisesti. Itsellä jää täysin oman aloitekyvyn varaan tuo tärkeä asia. Tänään on häikäisevän kaunis ilma, ihan täytyy aurinkolasit silmille laittaa nyt kun ulos menen sauvomaan ilman suksia.
        Tässä wiiwidearin perässä kuljen siksi, kun eilen illalla et jättänyt minua Pirtin ketjun päähän yksin roikkumaan.


      • katleija5 kirjoitti:

        Minä olen aina nähnyt tuon koira&ihminen kävelijät niin, että tuo ihmisen paras ystävä kävelyttää emäntäänsä tai isäntäänsä. Siis kävelyttää ja ulkoiluttaa ja tosi säännöllisesti. Itsellä jää täysin oman aloitekyvyn varaan tuo tärkeä asia. Tänään on häikäisevän kaunis ilma, ihan täytyy aurinkolasit silmille laittaa nyt kun ulos menen sauvomaan ilman suksia.
        Tässä wiiwidearin perässä kuljen siksi, kun eilen illalla et jättänyt minua Pirtin ketjun päähän yksin roikkumaan.

        Nimittäin se, että Wiiwidearilla on tuo Piski! Mihinkähän popelikköön Wiiwi olisi eksynyt ilman Piskin suuntavaistoa? Oikein paljon terveisiä Piskille, että pitäköön emännästään hyvää huolta, niin kuin on tähänkin asti pitänyt.

        Katleija5 on tasan tarkkaan oikeassa siinä, että koirukset kävelyttävät isäntiään ja emäntiään. Niin teki meidänkin Saksan demokraattinen paimenkoiramme. Vaan oli se kova paikka, kun koiramme jouduttiin lopettamaan. Taisin sinä keväänä ja kesänä vihdoinkin itkeä myös äitini ja isäni. Kummankin kuoleman jälkeen oli niin paljon pakollista tekemistä, että ei ollut aikaa itkeä.

        Tänne on taas lanseerattu uusi ja tuiki tuntematon teonsana. Toskaamista ei löytynyt Nykysuomen sanakirjastakaan. Olisikohan asianomainen henkilö ystävällinen ja kertoisi, mitä se merkitsee?
        Googlelta en ole kysynyt, mutta tuskin sekään kaikkea tietää.

        Ihan kiva, jos tänne tulisi roppakaupalla tai ainakin himpun verran sellaisia sanoja, joita ei yleisesti tunneta. Eikös se niin ole, että oppia ikä kaikki, eikä kukaan ole liian vanha oppimaan? Ainakin minulla on kova oppimisen halu.

        Keittiömestari komentaa kaurapuurolle. Uskokaa tai älkää, se on yksi lempiruoistani!
        Lähden juoksujalkaa kyökkiin.

        Pärjäilkääpä taas loikein hyvin!


      • Venlastiina kirjoitti:

        Nimittäin se, että Wiiwidearilla on tuo Piski! Mihinkähän popelikköön Wiiwi olisi eksynyt ilman Piskin suuntavaistoa? Oikein paljon terveisiä Piskille, että pitäköön emännästään hyvää huolta, niin kuin on tähänkin asti pitänyt.

        Katleija5 on tasan tarkkaan oikeassa siinä, että koirukset kävelyttävät isäntiään ja emäntiään. Niin teki meidänkin Saksan demokraattinen paimenkoiramme. Vaan oli se kova paikka, kun koiramme jouduttiin lopettamaan. Taisin sinä keväänä ja kesänä vihdoinkin itkeä myös äitini ja isäni. Kummankin kuoleman jälkeen oli niin paljon pakollista tekemistä, että ei ollut aikaa itkeä.

        Tänne on taas lanseerattu uusi ja tuiki tuntematon teonsana. Toskaamista ei löytynyt Nykysuomen sanakirjastakaan. Olisikohan asianomainen henkilö ystävällinen ja kertoisi, mitä se merkitsee?
        Googlelta en ole kysynyt, mutta tuskin sekään kaikkea tietää.

        Ihan kiva, jos tänne tulisi roppakaupalla tai ainakin himpun verran sellaisia sanoja, joita ei yleisesti tunneta. Eikös se niin ole, että oppia ikä kaikki, eikä kukaan ole liian vanha oppimaan? Ainakin minulla on kova oppimisen halu.

        Keittiömestari komentaa kaurapuurolle. Uskokaa tai älkää, se on yksi lempiruoistani!
        Lähden juoksujalkaa kyökkiin.

        Pärjäilkääpä taas loikein hyvin!

        Mikähän ihme tutka niillä on.

        Tuossa pihalla pyörii naakkoja,puluja, harakoita,variksia ja joitakin pikkulintuja.
        Pitkään aikaan ei näy yhtään lintua,mutta kun joku vie tuonne pensaan alle jotain syömistä,niin johan löytyy mahdoton parvi noita siivekkäitä.
        Olen usein ihmetellyt minkälainen tutka niillä oikein on.


      • muori67 kirjoitti:

        Mikähän ihme tutka niillä on.

        Tuossa pihalla pyörii naakkoja,puluja, harakoita,variksia ja joitakin pikkulintuja.
        Pitkään aikaan ei näy yhtään lintua,mutta kun joku vie tuonne pensaan alle jotain syömistä,niin johan löytyy mahdoton parvi noita siivekkäitä.
        Olen usein ihmetellyt minkälainen tutka niillä oikein on.

        Venlastiinan kysymyksen. Piti ihan perääntyä katsomaan, että kuinkahan olinkaan sen tutun "toskaamisen" heitellyt. Ihan nappiin se mielestäni oli livahtanut. Kun joku kovasti yrittää vaikkapa veistää puusta tarviskalua, mutta taito ei riitä sujuvaan työskentelyyn, vaan se menee äheltämiseksi, eikä lastukaan irtoa oikeasta paikasta, voidaan sanoa, että "toskaamiseksi" menee koko homma ja pahimmillaan täydeksi sudeksi. Tulikohan selväksi? Siis jonkun työnteon yrittämistä, josta ei tahdo tulla mitään kevollista tulosta - jotain jälkeä kyllä.

        Nämä on niitä kieliasioita, joiden levinneisyyttä en pahemmin kirjoittaessani harkitse. Jäänhän minäkin lukiessani usein äimänkäkenä ihmettelemään, että kutahan tuokin tarkoittaa. Enkä ole varma tuosta "käestäkään."
        Ja vitsikin savolaisesta lintujen kesyttäjästä on jo liikaa kulunut. Joo, aurinkoinen päivä näyttää jo iltaa tavoittelevan. Koetetaan pienellä yrittämisellä pärjäillä.


      • muori67 kirjoitti:

        Mikähän ihme tutka niillä on.

        Tuossa pihalla pyörii naakkoja,puluja, harakoita,variksia ja joitakin pikkulintuja.
        Pitkään aikaan ei näy yhtään lintua,mutta kun joku vie tuonne pensaan alle jotain syömistä,niin johan löytyy mahdoton parvi noita siivekkäitä.
        Olen usein ihmetellyt minkälainen tutka niillä oikein on.

        Kun ensin aikani huuhailin tuolla vanhan kieppeissä. Sen voi hyvin laskea höperyyteni tiliin, Selvästi oli uusikin merkitty. Omat silmät tais harittaa erisuuntiin. Miten siinä selvität; mennäkkö oikealle vai vasemalle.
        Mutta kaunista ja viehättävää taas on pirtissä.
        Lapsuuskodissani oli koiria ja useita kissoja. Lehmiä, lampaitakin, sikoja, kanoja, mitä vaan. Kaikkiin kiintyy. Mutta erikoisesti koira, on ihmisen paras ystävä, niinhän sitä sanotaan. Luotettava, viisas ja ymmärtäväinen. Eikä taatusti petä luottamusta, kuten ihminen voi tehdä.
        Koiria on useilla sukulaisilla, läheisilläkin.
        Tuon kauniin tulppaanikimpun, oranssin väriset, tuohon sivupöydälle. melkein kuin päivä paistaisi niistä, kun muuten on jo hämärää.
        Toivotan kaikille hyvää sunnuntain ehtoota. Itse Pitäisi lähteä tekemään tämän päivän tekemätön osuus,
        Ulkoiluttamaan jalkojaan hetkeksi....keskipäipä vierähti kyläillessä.
        Heippa.


      • ynnämuu kirjoitti:

        Venlastiinan kysymyksen. Piti ihan perääntyä katsomaan, että kuinkahan olinkaan sen tutun "toskaamisen" heitellyt. Ihan nappiin se mielestäni oli livahtanut. Kun joku kovasti yrittää vaikkapa veistää puusta tarviskalua, mutta taito ei riitä sujuvaan työskentelyyn, vaan se menee äheltämiseksi, eikä lastukaan irtoa oikeasta paikasta, voidaan sanoa, että "toskaamiseksi" menee koko homma ja pahimmillaan täydeksi sudeksi. Tulikohan selväksi? Siis jonkun työnteon yrittämistä, josta ei tahdo tulla mitään kevollista tulosta - jotain jälkeä kyllä.

        Nämä on niitä kieliasioita, joiden levinneisyyttä en pahemmin kirjoittaessani harkitse. Jäänhän minäkin lukiessani usein äimänkäkenä ihmettelemään, että kutahan tuokin tarkoittaa. Enkä ole varma tuosta "käestäkään."
        Ja vitsikin savolaisesta lintujen kesyttäjästä on jo liikaa kulunut. Joo, aurinkoinen päivä näyttää jo iltaa tavoittelevan. Koetetaan pienellä yrittämisellä pärjäillä.

        minä ymmärsin oikein hyvin tuon toskaamisen. Isäni aikoinaan käytti sitä ilmaisua ja juuri tuossa samassa
        tilanteessa, kun jotenkin pieleen meni, mutta yritti vaan saada aikaiseksi toivottua tulosta, toskaamiseksi meni koko homma. Kai se lienee ( idän ? ) murresanoja. Koskaan muualla en ole kuullut. ns. "vanhan kansan sanontoja".


      • Hintriika*
        muori67 kirjoitti:

        Mikähän ihme tutka niillä on.

        Tuossa pihalla pyörii naakkoja,puluja, harakoita,variksia ja joitakin pikkulintuja.
        Pitkään aikaan ei näy yhtään lintua,mutta kun joku vie tuonne pensaan alle jotain syömistä,niin johan löytyy mahdoton parvi noita siivekkäitä.
        Olen usein ihmetellyt minkälainen tutka niillä oikein on.

        Tämä päivä on mennyt luomisen tuskassa. Siitä huolimatta edes parvekkeelta ei kukaan ole luonut lumia. Koko ajan tulee lisää lunta, vaan en ole ehtinyt ulos saakka sitä ihmettelemään saatika luomaan. Minun luomiseni ei kasoja tee, ei paljon muutakaan.

        Yksi hyvä puoli tässä on! En ole muistanut/ehtinyt edes syödä. Jospa tässä kalorit kuluisivat, kun ei muuta aikaan saa. Raskaampaa työtä se on luoda pienillä aivoilla kuin suurella lumilapiolla.

        Ehkä sittenkin pitäisi mennä jotakin sapuskaa laittamaan. Muuten se saattaa kostautua liioitelulla välipalalla. Silloin on mennyt hukkaan kaikki. Eli on hukka perinyt. Ei tässä talossa kukaan muu mitään perikään.

        Ja nyt meni hukkaan koko ajatus! Perikö se senkin?


      • wiiwidear*
        muori67 kirjoitti:

        Mikähän ihme tutka niillä on.

        Tuossa pihalla pyörii naakkoja,puluja, harakoita,variksia ja joitakin pikkulintuja.
        Pitkään aikaan ei näy yhtään lintua,mutta kun joku vie tuonne pensaan alle jotain syömistä,niin johan löytyy mahdoton parvi noita siivekkäitä.
        Olen usein ihmetellyt minkälainen tutka niillä oikein on.

        ei korvissa soi...nii tuosta tutkasta, kai niillä viestimet pelaa, kuten meilläkin täällä, vaikka joskus pätkittäin.
        Ynnäm...tuosta esim. käellä viittaa= kädellä viittaa. Meil kotona puhuttiin karjalais muunnoksia, Viipurin kaupungista ja maalaiskunnasta olivat vanhempani kotoisin. Miulle on jäänyt jottain sanoja mieleen ja niitä putkahtelee ain joukkoon tässä viestejä kirjoittaessani. Silloinpa mie ne tällään tekstiini; arvoituksia jokkaiselle....hhmm..hienosti täällä on kaikki sujunut, kiitos arvokkaiden lukijoiden.

        Elekää oloko huolissanne, kyl piski on tomera ja viisas "mummon ulkoiluttaja". Vaan sillon Nuutin juhlista ei hää ollu ohjaamassa minnuu kottiin, mut niistäkin mie selvisin ihan kunnialla, mitä ny hiukan haavereita kuulema kävi, mut uusia ootellessa....

        Kirjootellaan taas, pitäkkää villasukat käen ulottuvilla...
        Hei hei


      • wiiwidear*
        ynnämuu kirjoitti:

        Venlastiinan kysymyksen. Piti ihan perääntyä katsomaan, että kuinkahan olinkaan sen tutun "toskaamisen" heitellyt. Ihan nappiin se mielestäni oli livahtanut. Kun joku kovasti yrittää vaikkapa veistää puusta tarviskalua, mutta taito ei riitä sujuvaan työskentelyyn, vaan se menee äheltämiseksi, eikä lastukaan irtoa oikeasta paikasta, voidaan sanoa, että "toskaamiseksi" menee koko homma ja pahimmillaan täydeksi sudeksi. Tulikohan selväksi? Siis jonkun työnteon yrittämistä, josta ei tahdo tulla mitään kevollista tulosta - jotain jälkeä kyllä.

        Nämä on niitä kieliasioita, joiden levinneisyyttä en pahemmin kirjoittaessani harkitse. Jäänhän minäkin lukiessani usein äimänkäkenä ihmettelemään, että kutahan tuokin tarkoittaa. Enkä ole varma tuosta "käestäkään."
        Ja vitsikin savolaisesta lintujen kesyttäjästä on jo liikaa kulunut. Joo, aurinkoinen päivä näyttää jo iltaa tavoittelevan. Koetetaan pienellä yrittämisellä pärjäillä.

        palstalle, ku selitin tuosta käestä; nii joku minnuu vaivasi mielessä ja nyt mie sen hokasin.

        Mitäs arvuuttelette sanasta; käkiää


      • Satu*
        wiiwidear* kirjoitti:

        palstalle, ku selitin tuosta käestä; nii joku minnuu vaivasi mielessä ja nyt mie sen hokasin.

        Mitäs arvuuttelette sanasta; käkiää

        Olen muistelevani erään ystäväni sitä siihen tarkoitukseen käyttäneen.

        Meidän Labradorin noutajamme nukuttaminen oli rankka paikka koko perheelle,
        ei unohdu ei. Koiran ystävyys ja ilo tapaamisesta synnytttää lujan siteen,
        jonka katkaiseminen sattuu.

        Ramoonalle kerron tästä kauden flunssasta, että kyllähän sekin lopulta paranee.
        Ennen sanottiin, että hoitamatta kestää 14 päivää ja lääkkeiden kanssa kaksi viikkoa.
        Tämä olikin hiukan sitkeämpää sorttia, sillä kesti kolme viikkoa, yskimistä lopussa.
        Ja ääni oli alussa täysin poissa minultakin, puhelinkeskustelut jäivät lyhyeksi.

        Lapsiperheen menoon olen iltapäivän eläytynyt. Työtä on niin arkena kuin pyhänä,
        voimia kaikille lapsellisille!

        Ja samoin meille kaikille, valon ja ilon lisääntymistä!


        .


      • Satu*
        Satu* kirjoitti:

        Olen muistelevani erään ystäväni sitä siihen tarkoitukseen käyttäneen.

        Meidän Labradorin noutajamme nukuttaminen oli rankka paikka koko perheelle,
        ei unohdu ei. Koiran ystävyys ja ilo tapaamisesta synnytttää lujan siteen,
        jonka katkaiseminen sattuu.

        Ramoonalle kerron tästä kauden flunssasta, että kyllähän sekin lopulta paranee.
        Ennen sanottiin, että hoitamatta kestää 14 päivää ja lääkkeiden kanssa kaksi viikkoa.
        Tämä olikin hiukan sitkeämpää sorttia, sillä kesti kolme viikkoa, yskimistä lopussa.
        Ja ääni oli alussa täysin poissa minultakin, puhelinkeskustelut jäivät lyhyeksi.

        Lapsiperheen menoon olen iltapäivän eläytynyt. Työtä on niin arkena kuin pyhänä,
        voimia kaikille lapsellisille!

        Ja samoin meille kaikille, valon ja ilon lisääntymistä!


        .

        Piti tulla piipahtamaan uudelleen, kun tajusin kirjoittaneeni sanan toisin.

        Hyvää illan jatkoa ja parantumista flunssapotilaalle!


      • wiiwidear* kirjoitti:

        ei korvissa soi...nii tuosta tutkasta, kai niillä viestimet pelaa, kuten meilläkin täällä, vaikka joskus pätkittäin.
        Ynnäm...tuosta esim. käellä viittaa= kädellä viittaa. Meil kotona puhuttiin karjalais muunnoksia, Viipurin kaupungista ja maalaiskunnasta olivat vanhempani kotoisin. Miulle on jäänyt jottain sanoja mieleen ja niitä putkahtelee ain joukkoon tässä viestejä kirjoittaessani. Silloinpa mie ne tällään tekstiini; arvoituksia jokkaiselle....hhmm..hienosti täällä on kaikki sujunut, kiitos arvokkaiden lukijoiden.

        Elekää oloko huolissanne, kyl piski on tomera ja viisas "mummon ulkoiluttaja". Vaan sillon Nuutin juhlista ei hää ollu ohjaamassa minnuu kottiin, mut niistäkin mie selvisin ihan kunnialla, mitä ny hiukan haavereita kuulema kävi, mut uusia ootellessa....

        Kirjootellaan taas, pitäkkää villasukat käen ulottuvilla...
        Hei hei

        ja jo toinen viikko se on helmikuuta.
        Riku, Rikhard nimipäivä sankareina, onnittelut!

        Sää on entisellään pakkasta kolmetoista ja päivä ihan silmissä valkenee.
        Voi sinnuu wiiwidear, hauskast kirjutat, sotke vaan kaikkia murteita, kyl myö ymmärrämme.
        Tosiaan tuota karjalaismurrettakin on monen sävyistä, mieheni perhe oli sieltä Pitkänrannan seuduilta lähtöisin ja aika helposti se murre heiltä unohtui.
        En paljonkaan mietä ja sietä kuulunut, kai se savonmurre nopsasti mukkaan tuli.
        Olen varmaan minäkin tätä savoa ruvennut "vientämään" enemmän vanhetassani, aika jännää, kun oikein posmittaa savoo ja sitten tulee joku kirjakielen sana väliin, on kuin rikkoisi jotakin hyvin pyhää, ihan kieleen koskoo;)
        Kyllä tämä suomen kieli murteineen,sanontoineen on rikasta.
        Tuota "toskaamista" en ole kuullut, mutta "käkiää" sana on tuttu ja olen Sadun kanssa samaa mieltä, kutittamista se tarkoittaa.

        Nauratti ihan kun meri-kukka meni ulkoiluttamaan jalkojaan, ihan hatun nostoinen asia se on ja voi sen noinkin ilmaista, joku koiraansa ulkoiluttaa, jotkut jalkojaan;
        Ramoona siinä potiessa flunssaasi voit pohtia ja tarkastella ajatuksin sitä viivan vetämistä, hyvin on aprikoitava tärkeä juttu se on.;)
        No vakavasti toivottelen parantumista, ei ole kiva flunsaa potea, itse olen säästynyt.
        Rokotuksia en ole koskaan ottanut, mitään epidemioita en ole sairastanut, mutta vannomatta paras, voi olla että jo huomenna flunsan kourissa pyörin.

        Minusta on tuntunut, että pienet aivot ne vasta tuottaakin, siitä olet hyvä esimerkki Hintriika.
        Minä hyvin harvoin pirtin ulkopuolella osallistun, mutta jos joskus jotakin kirjoitan, on se niin tyhmää, että en edes ilkeyksiä perääni saa, voi mitä tulikaan sanottua, olen mielelläni ilman vastauksia/kannanottoja;)
        Voi sen tietenkin kääntää toisinkin päin, kirjoitan niin viisaasti, ettei kukaan osaa mitään perääni sanoa, hih,hih.
        Nyt höpötykset stop.

        Päivä on tässä kirjoittaessani valennut, huomaan että tuuli on reippaasti lippuja liehuttamassa, todella päivä alkaa meillä täällä savossa jo kahdeksalta ja ilta viiteen melkein kestää, kivaa kun valoa riittää.

        Palstalla on niin vilkasta, että melkein nurkan taakse on pirttimme siirtymässä aina yön jälkeen, silti vaan on huoli palstan tilasta, sen viestittelystä.
        Olen oikein tyytyväinen palstan antiin, kyllä luulisi kaikille jotakin löytyvän, ja nuo kinat voisi unohtaa, yksi asia mikä minua vaivaa, on nuo parin sanan viestit, eihän niistä mitään selkoa saa tälläinen monisanainen ihminen;)

        Kivaa maanantaipäivää, minä sinne käsitöiden pariin siirryn.


      • sinisirkku-ek
        SkillaN kirjoitti:

        ja jo toinen viikko se on helmikuuta.
        Riku, Rikhard nimipäivä sankareina, onnittelut!

        Sää on entisellään pakkasta kolmetoista ja päivä ihan silmissä valkenee.
        Voi sinnuu wiiwidear, hauskast kirjutat, sotke vaan kaikkia murteita, kyl myö ymmärrämme.
        Tosiaan tuota karjalaismurrettakin on monen sävyistä, mieheni perhe oli sieltä Pitkänrannan seuduilta lähtöisin ja aika helposti se murre heiltä unohtui.
        En paljonkaan mietä ja sietä kuulunut, kai se savonmurre nopsasti mukkaan tuli.
        Olen varmaan minäkin tätä savoa ruvennut "vientämään" enemmän vanhetassani, aika jännää, kun oikein posmittaa savoo ja sitten tulee joku kirjakielen sana väliin, on kuin rikkoisi jotakin hyvin pyhää, ihan kieleen koskoo;)
        Kyllä tämä suomen kieli murteineen,sanontoineen on rikasta.
        Tuota "toskaamista" en ole kuullut, mutta "käkiää" sana on tuttu ja olen Sadun kanssa samaa mieltä, kutittamista se tarkoittaa.

        Nauratti ihan kun meri-kukka meni ulkoiluttamaan jalkojaan, ihan hatun nostoinen asia se on ja voi sen noinkin ilmaista, joku koiraansa ulkoiluttaa, jotkut jalkojaan;
        Ramoona siinä potiessa flunssaasi voit pohtia ja tarkastella ajatuksin sitä viivan vetämistä, hyvin on aprikoitava tärkeä juttu se on.;)
        No vakavasti toivottelen parantumista, ei ole kiva flunsaa potea, itse olen säästynyt.
        Rokotuksia en ole koskaan ottanut, mitään epidemioita en ole sairastanut, mutta vannomatta paras, voi olla että jo huomenna flunsan kourissa pyörin.

        Minusta on tuntunut, että pienet aivot ne vasta tuottaakin, siitä olet hyvä esimerkki Hintriika.
        Minä hyvin harvoin pirtin ulkopuolella osallistun, mutta jos joskus jotakin kirjoitan, on se niin tyhmää, että en edes ilkeyksiä perääni saa, voi mitä tulikaan sanottua, olen mielelläni ilman vastauksia/kannanottoja;)
        Voi sen tietenkin kääntää toisinkin päin, kirjoitan niin viisaasti, ettei kukaan osaa mitään perääni sanoa, hih,hih.
        Nyt höpötykset stop.

        Päivä on tässä kirjoittaessani valennut, huomaan että tuuli on reippaasti lippuja liehuttamassa, todella päivä alkaa meillä täällä savossa jo kahdeksalta ja ilta viiteen melkein kestää, kivaa kun valoa riittää.

        Palstalla on niin vilkasta, että melkein nurkan taakse on pirttimme siirtymässä aina yön jälkeen, silti vaan on huoli palstan tilasta, sen viestittelystä.
        Olen oikein tyytyväinen palstan antiin, kyllä luulisi kaikille jotakin löytyvän, ja nuo kinat voisi unohtaa, yksi asia mikä minua vaivaa, on nuo parin sanan viestit, eihän niistä mitään selkoa saa tälläinen monisanainen ihminen;)

        Kivaa maanantaipäivää, minä sinne käsitöiden pariin siirryn.

        Huomenta Pirttilään:) OLipa hauska juttu, kun eilen juuri huomioin valon viipyvän n. neljännestä yli klo 17.oo
        ja nyt SkillaNi kertoi lukeman olevan siellä korkeudella vähän ennen klo 17.00 :D Täsmääpä se aika kivasti tuo maapallon pyörimisliike:DDD

        Näin me ollaan kivasti tiedoittamassa, tai SkillN :D Eipä ihan turhia höpötyksiä ole, vaikka mahtuupa niitäkin hauskasti
        , kuka milläkin lailla niitä oivaltaa.
        Aivan tyyninä kaareutuu koivun hennot oksat vaalean sinistä taivasta vasten täällä etelämpänä, tänä raikkaan kuulaana aamuna. Noussut aurinko punaa hieman katolla näkyvää lumipeitettä...

        Kiitos juttu tuokiosta...t.sinisirkku-


      • Hintriika*
        sinisirkku-ek kirjoitti:

        Huomenta Pirttilään:) OLipa hauska juttu, kun eilen juuri huomioin valon viipyvän n. neljännestä yli klo 17.oo
        ja nyt SkillaNi kertoi lukeman olevan siellä korkeudella vähän ennen klo 17.00 :D Täsmääpä se aika kivasti tuo maapallon pyörimisliike:DDD

        Näin me ollaan kivasti tiedoittamassa, tai SkillN :D Eipä ihan turhia höpötyksiä ole, vaikka mahtuupa niitäkin hauskasti
        , kuka milläkin lailla niitä oivaltaa.
        Aivan tyyninä kaareutuu koivun hennot oksat vaalean sinistä taivasta vasten täällä etelämpänä, tänä raikkaan kuulaana aamuna. Noussut aurinko punaa hieman katolla näkyvää lumipeitettä...

        Kiitos juttu tuokiosta...t.sinisirkku-

        Kyllä me teidät etelän asukkaan valon määrässä vielä kiinni saamme, vaikka tänään olemme tässä Perämeren pohjukassa noin 1½ tuntia jäljessä auringonlaskussa. Päivä meillä on joulusta pidentynyt jo noin2½ tuntia ja pitenee hurjaa vauhtia edelleenkin. Kemissä aurinko laskee tänään klo 16.17.

        Eilen luin lehden "50 vuotta sitten"-palstalla, että sukkahousujen markkinoille tulosta oli kulunut kolme vuotta ja menestys vain jatkuu. Sen mukaan sukkahousut olisivat aloittaneet valloituksensa vuonna 1958. Aivan heti ne eivät pohjoiseen saakka marssineet.

        Olen varma, että oli vuosi 1959, kun vielä ostin (ne vihon viimeiset) kurenliivit. Olivat mustat ja tyylikkäät! Ne uutukaisina uumallani istuin eräässä kahvilassa odottamassa tulevaa siippaani ja kärsin, en siipan vaan liivien takia. Istuessa ei meinannut henki kulkea!

        Muistan silloin ajatelleeni, että todellakin mitä vain täytyy naisen kestää kauneutensa vuoksi. En minä tosin vielä mikään nainen ollut, pelkkä teinitytön tyllerö. Enkä moisen vaatekappaleen kauneusvaikutuksistakaan ole kovin vakuuttunut näin jälkeenpäin ajatellen. Olivathan ne kamalia kapistuksia!

        Sukkahousut vapauttivat naiset ja läskit. Ampiaisvyötäröitä ei enää ole, koska ilman kiristäviä liivejä sellaisia ei enää muodostu. Ennen oli ihanne isot ryntäät ja rehevät lantiot, joita yhdisti katkeamaisillaan oleva uuma.

        Pakkanen paukkuu parissakymmenessä asteessa, purevuudeltaan lähentelee seuraavaa kymmentä. Joten talviset terveiset kaikille!


      • sinisirkku-ek kirjoitti:

        Huomenta Pirttilään:) OLipa hauska juttu, kun eilen juuri huomioin valon viipyvän n. neljännestä yli klo 17.oo
        ja nyt SkillaNi kertoi lukeman olevan siellä korkeudella vähän ennen klo 17.00 :D Täsmääpä se aika kivasti tuo maapallon pyörimisliike:DDD

        Näin me ollaan kivasti tiedoittamassa, tai SkillN :D Eipä ihan turhia höpötyksiä ole, vaikka mahtuupa niitäkin hauskasti
        , kuka milläkin lailla niitä oivaltaa.
        Aivan tyyninä kaareutuu koivun hennot oksat vaalean sinistä taivasta vasten täällä etelämpänä, tänä raikkaan kuulaana aamuna. Noussut aurinko punaa hieman katolla näkyvää lumipeitettä...

        Kiitos juttu tuokiosta...t.sinisirkku-

        Täällä Pirtissäkin se loistaa ikkunasta sisään, suorastaan lämmittää ja saa tuon tulppaanikimpun hehkumaan entistäkin kauniimpana.
        Pakkastakaan ei ole kuin neljä ja risat. Kyllä tänään kelpaa jalkojaan ulkoiluttaa. Ties, vaikka kalkkilaivan kapteeni saisi vähän väriäkin naamaansa.

        Minulla on iäisyysprojekti! Oletteko koskaan ratkoneet mustan, samettifroteisen oloasun housunpänniä? Uusi kuminauha pitäisi laittaa pesuissa venyneen tilalle. Ehkä se kesäksi valmistuu. En vain uskalla arvella, minkä vuoden kesäksi. Eilen tuhersin ratkomistouhussa pari tuntia, ja vasta neljäsosa on ratkottu. Totta puhuen olin ihan onnellinen, kun vasen keskisormi teki tenän, ja oli pakko lopettaa purkutyö.
        Kuvittelin aloittaessani niin suurellisia, että vaihdan taskuihin paksun froteen tilalle ohuempaa kangasta. Kyllä vaihtamatta jää. Yhdessä purkutyössä on vähintään tarpeeksi.

        Joka tapauksessa olen yrittänyt, joten minua ei kai laiteta. En vain ymmärrä mihin ei.
        Sen käkeämisen kyllä ymmärrän. Kun nenän alta kutisee, se käkee vieraita.
        Näistä lintuasioista haluaisin kysellä karjalaisilta, onko totta, ettei käki enää kuku Karjalan kunnailla? Joku väitti, että karjalaiset lähtivät Karjalasta käet taskuissa.
        Ettei vain kuuluisi tuokin tarina samaan sarjaan käeksi osoittautuneen kaakanan kanssa.

        Jokohan tässä alkaa olla sallittu sanamäärä täynnä?
        Toivottelen kaikille ihanaa talvipäivää ja ennen poistumista paijaan vielä kisuleita.
        Moikka!


      • Venlastiina kirjoitti:

        Täällä Pirtissäkin se loistaa ikkunasta sisään, suorastaan lämmittää ja saa tuon tulppaanikimpun hehkumaan entistäkin kauniimpana.
        Pakkastakaan ei ole kuin neljä ja risat. Kyllä tänään kelpaa jalkojaan ulkoiluttaa. Ties, vaikka kalkkilaivan kapteeni saisi vähän väriäkin naamaansa.

        Minulla on iäisyysprojekti! Oletteko koskaan ratkoneet mustan, samettifroteisen oloasun housunpänniä? Uusi kuminauha pitäisi laittaa pesuissa venyneen tilalle. Ehkä se kesäksi valmistuu. En vain uskalla arvella, minkä vuoden kesäksi. Eilen tuhersin ratkomistouhussa pari tuntia, ja vasta neljäsosa on ratkottu. Totta puhuen olin ihan onnellinen, kun vasen keskisormi teki tenän, ja oli pakko lopettaa purkutyö.
        Kuvittelin aloittaessani niin suurellisia, että vaihdan taskuihin paksun froteen tilalle ohuempaa kangasta. Kyllä vaihtamatta jää. Yhdessä purkutyössä on vähintään tarpeeksi.

        Joka tapauksessa olen yrittänyt, joten minua ei kai laiteta. En vain ymmärrä mihin ei.
        Sen käkeämisen kyllä ymmärrän. Kun nenän alta kutisee, se käkee vieraita.
        Näistä lintuasioista haluaisin kysellä karjalaisilta, onko totta, ettei käki enää kuku Karjalan kunnailla? Joku väitti, että karjalaiset lähtivät Karjalasta käet taskuissa.
        Ettei vain kuuluisi tuokin tarina samaan sarjaan käeksi osoittautuneen kaakanan kanssa.

        Jokohan tässä alkaa olla sallittu sanamäärä täynnä?
        Toivottelen kaikille ihanaa talvipäivää ja ennen poistumista paijaan vielä kisuleita.
        Moikka!

        "Kaakanoita" ovat kai molemmat. Ainakin käki kukkuu ja voi hyvin- karjalankunnailla. Viimekesänä ainakin kukkui melkein kiusaksi asti. Sen laskujen mukaan meitä ketään ei enää olisi olemassa.

        Inhottavinta mitä tiedän on tuo "tuunaaminen". Ainakin vanhan, vielä tumman vaatteen purkaminen.
        Sanon tämän kokemuksen syvällä rinta-äänellä. Siksi niitä siirtää hamaan tulevaisuuteen, lopuksi ovat jo niin vanhoja ettei viitsi edes esille ottaa,,, toisekseen aika helppoa. Työntää vaan aina perimäiseksi hyllyn nurkkaan. Jos joskus muistaa ei ole muistavinaan. Niin siltä työltä säästyy.

        Tuli mieleen Katri-Helenan laulu; kauniimpaa, en enää nähdä saa. Oli sen verran kaunista ulkona. Kävelytiellä lumiset puut kaartui kauniisti tien ylle. AUringon säteet kimaltelivat ja loistivat puiden välistä.
        Valkoinen lumihuntu oksilla. Valokuvassakaan ei näe, niinkuin silmä sen tallentaa. Todella kaunista.
        Pakkasta 16, vaatteilla siitä selvisi hyvinkin.

        Rattoisaa maanantaita kaikille.


      • Ramoona*
        meri-kukka98 kirjoitti:

        "Kaakanoita" ovat kai molemmat. Ainakin käki kukkuu ja voi hyvin- karjalankunnailla. Viimekesänä ainakin kukkui melkein kiusaksi asti. Sen laskujen mukaan meitä ketään ei enää olisi olemassa.

        Inhottavinta mitä tiedän on tuo "tuunaaminen". Ainakin vanhan, vielä tumman vaatteen purkaminen.
        Sanon tämän kokemuksen syvällä rinta-äänellä. Siksi niitä siirtää hamaan tulevaisuuteen, lopuksi ovat jo niin vanhoja ettei viitsi edes esille ottaa,,, toisekseen aika helppoa. Työntää vaan aina perimäiseksi hyllyn nurkkaan. Jos joskus muistaa ei ole muistavinaan. Niin siltä työltä säästyy.

        Tuli mieleen Katri-Helenan laulu; kauniimpaa, en enää nähdä saa. Oli sen verran kaunista ulkona. Kävelytiellä lumiset puut kaartui kauniisti tien ylle. AUringon säteet kimaltelivat ja loistivat puiden välistä.
        Valkoinen lumihuntu oksilla. Valokuvassakaan ei näe, niinkuin silmä sen tallentaa. Todella kaunista.
        Pakkasta 16, vaatteilla siitä selvisi hyvinkin.

        Rattoisaa maanantaita kaikille.

        Olitko Meri-kukka meidän nurkilla kävelyllä, kun ihan samanalaiselta täällä näyttää ? Kansakoulussa eräs luokkakaveri pisteli pitkiä löyhiä pistoja , koska ne oli helpompi purkaa. Tehdassauma purkaantuu hetkessä kokonaan, jos lanka tarttuu johonkin - kokemusta on hihan halkeamisesta juhlissa, onneksi ei hameen tai housun sauman... Lasten gollegetyyppisiä housuja korjailin niin, että leikata silpaisin lahkeen suun kokonaan pois , kanttasin nauhalla tai kivalla kankaalla jatkoin, taikka ompelin resorin, saatoin parittoman lapasen resorinkin hyödyntää.

        Savossa tietä neuvottaessa kehotetaan kääntymään oekeelle tae vasemmalle käelle (käsi), eli on siis olemassa oikea ja väärä käki.
        Vaikka savolainen ei yleensä sanojaan säästele, tällainenkin venkoilu on tyypillistä :
        Iisalameltako se on kotosin vaeko Käk-?

        Juokaahan rouvat kahvinne sievästi, sillä "joka kahvisa lotkii, se ukkoosa potkii."


      • Satu* kirjoitti:

        Piti tulla piipahtamaan uudelleen, kun tajusin kirjoittaneeni sanan toisin.

        Hyvää illan jatkoa ja parantumista flunssapotilaalle!

        minun vanhempani sanoivat; nyt käkiää nennää, taitaa tulla vieraita.
        Näin minäkin mielsin; käkiäminen= kutiamista esim. nenää...
        Kiitti vastauksestasi.


      • Hintriika*
        Ramoona* kirjoitti:

        Olitko Meri-kukka meidän nurkilla kävelyllä, kun ihan samanalaiselta täällä näyttää ? Kansakoulussa eräs luokkakaveri pisteli pitkiä löyhiä pistoja , koska ne oli helpompi purkaa. Tehdassauma purkaantuu hetkessä kokonaan, jos lanka tarttuu johonkin - kokemusta on hihan halkeamisesta juhlissa, onneksi ei hameen tai housun sauman... Lasten gollegetyyppisiä housuja korjailin niin, että leikata silpaisin lahkeen suun kokonaan pois , kanttasin nauhalla tai kivalla kankaalla jatkoin, taikka ompelin resorin, saatoin parittoman lapasen resorinkin hyödyntää.

        Savossa tietä neuvottaessa kehotetaan kääntymään oekeelle tae vasemmalle käelle (käsi), eli on siis olemassa oikea ja väärä käki.
        Vaikka savolainen ei yleensä sanojaan säästele, tällainenkin venkoilu on tyypillistä :
        Iisalameltako se on kotosin vaeko Käk-?

        Juokaahan rouvat kahvinne sievästi, sillä "joka kahvisa lotkii, se ukkoosa potkii."

        Kyllä pitäisi perustuslakiin saada pykälä, etteivät käet saa häiritä luonnonrauhaa. Kukkuvat mokomat aamuun asti kuin mitkäkin!

        Sillehän ei mitään mahda, jos kukkuvat rajan takana, mutta että Suomessakin...


      • Rva Ylikypsä
        Ramoona* kirjoitti:

        Olitko Meri-kukka meidän nurkilla kävelyllä, kun ihan samanalaiselta täällä näyttää ? Kansakoulussa eräs luokkakaveri pisteli pitkiä löyhiä pistoja , koska ne oli helpompi purkaa. Tehdassauma purkaantuu hetkessä kokonaan, jos lanka tarttuu johonkin - kokemusta on hihan halkeamisesta juhlissa, onneksi ei hameen tai housun sauman... Lasten gollegetyyppisiä housuja korjailin niin, että leikata silpaisin lahkeen suun kokonaan pois , kanttasin nauhalla tai kivalla kankaalla jatkoin, taikka ompelin resorin, saatoin parittoman lapasen resorinkin hyödyntää.

        Savossa tietä neuvottaessa kehotetaan kääntymään oekeelle tae vasemmalle käelle (käsi), eli on siis olemassa oikea ja väärä käki.
        Vaikka savolainen ei yleensä sanojaan säästele, tällainenkin venkoilu on tyypillistä :
        Iisalameltako se on kotosin vaeko Käk-?

        Juokaahan rouvat kahvinne sievästi, sillä "joka kahvisa lotkii, se ukkoosa potkii."

        No, olihan meillä eilen aivan ihana sää, nyt varmaan on sitten tämmöisen pilvisen päivän vuoro. Potkuttelin eilen aikani tuolla sivukylälle vievällä kadulla, osassa ihan vähän sepeliä, muuten aivan mahtava potkurikeli. Pihaan tultuani jäinkin istumaan potkuriin, naama aurinkoa päin, olisittepa vaan näkemässä ne upeat värisävyt poskipäilläni, mitä toivon saavani paljon lisää vappuun mennessä. Ja ihan selvästi pikkulinnut ovat aloittaneet kevätkonserttinsa näillä kulmilla. Vauhdilla tässä ollaan menossa oikeaa kevättä kohti.

        Meinaa ihan uohtua: Paljon Onnea Uuteen Tuppaan!!!!! Illemmalla tuon maistiaisia, pullataikinasta leivottua omenapiirakkaa, on yritettävä saada kesään mennessä pakastimia tyhjemmiksi.

        Noista murteista, minäkin pidän kovasti muistakin kuin savon murteesta. Olen jo kauan kaipaillut sitä MURREPALSTAA, johon joskus sai säveltää omiaan. Kadonnutko on, loppunut tyystin?

        Iisalamessa, "iliman aekojaan", asusteltiin aikoinaan siellä n. 18v, ihan oekeesti, eekä vuan huvikseen. Kolomen jiin Kajjaanissa on ennee kaks jälellä, kun kuulema pit antoo Jojensuulle yks. On kae näetä sanontoja vaekka kuinka paljon.

        Lueskelin tuota Venlastiinan tekstiä, olin ymmärtävinäni sen sisällön. Vaan kysyn kuitenkin, mikä on housunpänni? En ole tuota sanaa kuullut ikinä ennen. Kyllä meikäläinen on tämän vajaan viiden vuoden aikana saanut eräänkin kerran kysyä jonkun sanan tai sanonnan tarkoitusta ja merkitystä kun toinen on pohjanmaalta ja toinen savosta. Vaan sehän sitä kielellistä rikkautta lisää. Oikein hienoa!

        Melkoinen taideteos näkyy tuon viereissä olevan ikkunan takaa: suojakelien vaikutuksesta valui katolta lunta, josta osa jäi kuitenkin roikkumaan räystäälle. Siinä on jos jonkinlaista, isoa ja pientä puikkoa. Tänään on lämpötila pysynyt sen verran viileen puolella, ettei valuminen ole edistynyt yhtään. Tyyntäkin on edelleen.

        Tämmöistä tällä kertaa. Kevättä rintoihin!!!! paulamaria


      • Hintriika* kirjoitti:

        Kyllä pitäisi perustuslakiin saada pykälä, etteivät käet saa häiritä luonnonrauhaa. Kukkuvat mokomat aamuun asti kuin mitkäkin!

        Sillehän ei mitään mahda, jos kukkuvat rajan takana, mutta että Suomessakin...

        vielä ei käet kuku, niiku monikossa, mut käet voip olla taskussa, ku ei oo mitään kantamista, niiko karjalaisilla ennen muinoin. Käet tyhjänä alettiin alusta.

        Ne kaupunkilaistuneet käet on oma lajinsa, jotka toisinaan kukkuvat aamuun asti, häiriten muiden lajien makuu rauhaa. Hui niitä, hus hus...

        No asiaan. Piski on reippaalla mielellä ja lähti miun kanssa turhia kyselemättä pirtin nurkille, on nääs lajitovereitten viestit kovin tärkeitä. Kuono pitkänä kulkoo ja partakarvat vaan väpättää. Yrittää kankkua nostaa mahdollisimman ylös, mukamas kuin urokset, mut pikku pinnistys ei riitä nostamaan pisukaarta kovinkaan korkealle. Mut yritys hyvä 10...Toimessa sitä on pikkunenkin piipero.

        Mie etsin netistä haiku- ja tankarunoja. Koitin värkätä sellaisen, mut en oikein viel tajunnut sen jujua. Viis tavua eka rivi, seitsemän tavua toka rivi ja taas viis tavua kolmas rivi. Laitan omani esille, toivonpa ossavani muotoille uusia haikuja.

        Pärjätään taas seuraavaan kertaan, kuullaan korpien kuiskintaa...
        Hei hei


      • Hintriika* kirjoitti:

        Kyllä pitäisi perustuslakiin saada pykälä, etteivät käet saa häiritä luonnonrauhaa. Kukkuvat mokomat aamuun asti kuin mitkäkin!

        Sillehän ei mitään mahda, jos kukkuvat rajan takana, mutta että Suomessakin...

        mieluummin,kuin tätä korvieni tinnutusta.
        On kuin kappa itikoita koko ajan inisee.
        Korvalääkäri sanoi aikoinaan,ravintolamelu on särkenyt korvani.
        Eihän niitä desipeliä silloin mitattu,kun niitä töitä tein.

        Tänään olin tohtorin vastaan otolla,sain uutta särkylääkettä,ei ole oikein mitään tehtävissä tuon selän kanssa,kun en anna puukotella.

        Ilma oli todella keväisen tuntuinen,kävelin torilla hyvän lenkin apteekki reissulla.

        Jospa ensi yönä unikin maistuisi,viime yöhän meni taas ihan pipariksi;(kumma sanonta tuokin;)

        Piparithan on niin makkeita;)

        Koetakeeha tuas jaksoo;) näkyillään...


      • Rva Ylikypsä kirjoitti:

        No, olihan meillä eilen aivan ihana sää, nyt varmaan on sitten tämmöisen pilvisen päivän vuoro. Potkuttelin eilen aikani tuolla sivukylälle vievällä kadulla, osassa ihan vähän sepeliä, muuten aivan mahtava potkurikeli. Pihaan tultuani jäinkin istumaan potkuriin, naama aurinkoa päin, olisittepa vaan näkemässä ne upeat värisävyt poskipäilläni, mitä toivon saavani paljon lisää vappuun mennessä. Ja ihan selvästi pikkulinnut ovat aloittaneet kevätkonserttinsa näillä kulmilla. Vauhdilla tässä ollaan menossa oikeaa kevättä kohti.

        Meinaa ihan uohtua: Paljon Onnea Uuteen Tuppaan!!!!! Illemmalla tuon maistiaisia, pullataikinasta leivottua omenapiirakkaa, on yritettävä saada kesään mennessä pakastimia tyhjemmiksi.

        Noista murteista, minäkin pidän kovasti muistakin kuin savon murteesta. Olen jo kauan kaipaillut sitä MURREPALSTAA, johon joskus sai säveltää omiaan. Kadonnutko on, loppunut tyystin?

        Iisalamessa, "iliman aekojaan", asusteltiin aikoinaan siellä n. 18v, ihan oekeesti, eekä vuan huvikseen. Kolomen jiin Kajjaanissa on ennee kaks jälellä, kun kuulema pit antoo Jojensuulle yks. On kae näetä sanontoja vaekka kuinka paljon.

        Lueskelin tuota Venlastiinan tekstiä, olin ymmärtävinäni sen sisällön. Vaan kysyn kuitenkin, mikä on housunpänni? En ole tuota sanaa kuullut ikinä ennen. Kyllä meikäläinen on tämän vajaan viiden vuoden aikana saanut eräänkin kerran kysyä jonkun sanan tai sanonnan tarkoitusta ja merkitystä kun toinen on pohjanmaalta ja toinen savosta. Vaan sehän sitä kielellistä rikkautta lisää. Oikein hienoa!

        Melkoinen taideteos näkyy tuon viereissä olevan ikkunan takaa: suojakelien vaikutuksesta valui katolta lunta, josta osa jäi kuitenkin roikkumaan räystäälle. Siinä on jos jonkinlaista, isoa ja pientä puikkoa. Tänään on lämpötila pysynyt sen verran viileen puolella, ettei valuminen ole edistynyt yhtään. Tyyntäkin on edelleen.

        Tämmöistä tällä kertaa. Kevättä rintoihin!!!! paulamaria

        Sitä en tiedä, tulivatko käet näihin maisemiin siirtolaisten mukana, mutta tänne itäisiin korpimaisemiin ainakin ovat asettuneet. Näin tosikkona, en ota vakavissani Hintriikan esitystä, että käkiä koskien perustuslakiakin pitäisi muuttaa. Sitäpaitsi, muistan hyvin, kun kalastuslakia eduskunnan piti aikoinaan uusiksi värkätä. Komiteoita ja valiokuntia pohti tätä kiperää kysymystä lähes 30 vuotta, kunnes alkoi präntättävää tulla. Niin se voi olla vaikeata...

        Ajatelkaa nyt, käkilöiltä pitäisi suu tukkia. Entäs ruisrääkältä? Kaikki eivät kai ole kuulleetkaan sen lajin sulosointuja. Hän, jonka korvat ovat uhriksi joutuneet, voinee vahvistaa. Taivaanvuohi ei pärjää mielestäni alkuunkaan. Käki kyllä menettelee, kunhan ne kaikki eivät vain hulluksi tule. Siinähän sekottuu jo luonnon luotettava ennusmerkistö, johon mös M-K viittasi.

        Edellä olevin perustein, mukaan luettuna asian laajuus ja kustannussyyt, en voi kannattaa Hintriikan esitystä ko. asiassa peruslain muuttamiseksi.

        Tänään olin hakemassa ennusmerkistöä itsestäni ihan sairaalassa. Perustelluin syin menin epäluuloisin ajatuksin tähän jo hyvin monesti puukotettuun ja tehtyyn seurantatutkimukseen. Kun kuulin tuloksen välittömästi - kuvaruudultahan se näkyi - olin pomppia kattoon! Hittosoikoon, olen jo niin ruutikuiva tyyppi, etten kelpaa edes kasvuston ruokapöydäksi! Eihän se vielä koko tosi ole, mutta nyt ei vähään aikaan tarvitse edes kurkittavaksi mennä.

        Niinpä hohteissani vetelin äkkiä kuteet päälleni ja painuin ulos. Piti avata kulkuneuvoni ovi. Vaikka kuinka murjoin käet taskuihini, avainta ei ollut. Eikun haipakkaa takaisin sairaalaan. Siihen osastoon ei päässyt, sisällä oli jo seuraava potilas, siinä sitten tunnin odotus ja veikkailu, löytyykö. eikö. Löytyi!

        Ehkä tästäkin johtuu suvaitsevaisuuteni käkiä kohtaan. Hyvillä mielin, hyvää jatkoa teille kaikille!


      • Hintriika*
        ynnämuu kirjoitti:

        Sitä en tiedä, tulivatko käet näihin maisemiin siirtolaisten mukana, mutta tänne itäisiin korpimaisemiin ainakin ovat asettuneet. Näin tosikkona, en ota vakavissani Hintriikan esitystä, että käkiä koskien perustuslakiakin pitäisi muuttaa. Sitäpaitsi, muistan hyvin, kun kalastuslakia eduskunnan piti aikoinaan uusiksi värkätä. Komiteoita ja valiokuntia pohti tätä kiperää kysymystä lähes 30 vuotta, kunnes alkoi präntättävää tulla. Niin se voi olla vaikeata...

        Ajatelkaa nyt, käkilöiltä pitäisi suu tukkia. Entäs ruisrääkältä? Kaikki eivät kai ole kuulleetkaan sen lajin sulosointuja. Hän, jonka korvat ovat uhriksi joutuneet, voinee vahvistaa. Taivaanvuohi ei pärjää mielestäni alkuunkaan. Käki kyllä menettelee, kunhan ne kaikki eivät vain hulluksi tule. Siinähän sekottuu jo luonnon luotettava ennusmerkistö, johon mös M-K viittasi.

        Edellä olevin perustein, mukaan luettuna asian laajuus ja kustannussyyt, en voi kannattaa Hintriikan esitystä ko. asiassa peruslain muuttamiseksi.

        Tänään olin hakemassa ennusmerkistöä itsestäni ihan sairaalassa. Perustelluin syin menin epäluuloisin ajatuksin tähän jo hyvin monesti puukotettuun ja tehtyyn seurantatutkimukseen. Kun kuulin tuloksen välittömästi - kuvaruudultahan se näkyi - olin pomppia kattoon! Hittosoikoon, olen jo niin ruutikuiva tyyppi, etten kelpaa edes kasvuston ruokapöydäksi! Eihän se vielä koko tosi ole, mutta nyt ei vähään aikaan tarvitse edes kurkittavaksi mennä.

        Niinpä hohteissani vetelin äkkiä kuteet päälleni ja painuin ulos. Piti avata kulkuneuvoni ovi. Vaikka kuinka murjoin käet taskuihini, avainta ei ollut. Eikun haipakkaa takaisin sairaalaan. Siihen osastoon ei päässyt, sisällä oli jo seuraava potilas, siinä sitten tunnin odotus ja veikkailu, löytyykö. eikö. Löytyi!

        Ehkä tästäkin johtuu suvaitsevaisuuteni käkiä kohtaan. Hyvillä mielin, hyvää jatkoa teille kaikille!

        No niin meni pieleen sekin idea... Kuvittelin, että perustan yhden asian liikkeen ja ratsastan käellä Arkadianmäelle. Siinähän sitä olisi passannut pasteerailla Mannerheimin tasajalkaratsun kanssa. Mutta ei sitten. Se huonoista uutisista.

        Päivän hyvä uutinen onkin jo kerrottu. Ynnämuusta ei siis ole viljelypalstaksi, tuskin edes kukkapenkiksi. Ojennan leikkoruusun asian kunniaksi!

        Senkin huomioin, että muorilla kulkee vain kappa itikoita mukana. Vähälläpä pääset. Minua seuraa parvi niitä ruisrääkkiä. Kamalaäänisiä ovatkin! Ja oikeasta kädestä on hiiri purrut. Olen istunut vissiin viikon melkein yhtä soittoa koneen ääressä.

        Tässä on kasautunut muitakin käsitöitä kuin ne inspistä huutavat loilotukset. Sen voi tuta sormissa, ranteessa ja olkapäässä. Niin ja pääpäässä. Siellä ei muuta olekaan kuin vikaa, vikaa, vikaaaaaaa....


      • Hintriika* kirjoitti:

        No niin meni pieleen sekin idea... Kuvittelin, että perustan yhden asian liikkeen ja ratsastan käellä Arkadianmäelle. Siinähän sitä olisi passannut pasteerailla Mannerheimin tasajalkaratsun kanssa. Mutta ei sitten. Se huonoista uutisista.

        Päivän hyvä uutinen onkin jo kerrottu. Ynnämuusta ei siis ole viljelypalstaksi, tuskin edes kukkapenkiksi. Ojennan leikkoruusun asian kunniaksi!

        Senkin huomioin, että muorilla kulkee vain kappa itikoita mukana. Vähälläpä pääset. Minua seuraa parvi niitä ruisrääkkiä. Kamalaäänisiä ovatkin! Ja oikeasta kädestä on hiiri purrut. Olen istunut vissiin viikon melkein yhtä soittoa koneen ääressä.

        Tässä on kasautunut muitakin käsitöitä kuin ne inspistä huutavat loilotukset. Sen voi tuta sormissa, ranteessa ja olkapäässä. Niin ja pääpäässä. Siellä ei muuta olekaan kuin vikaa, vikaa, vikaaaaaaa....

        tietokoneen edessä, kuten H* tekee, uskon tasan tarkkaan, että kyllä siinä tulee kipeäksi pää ja poski, mutta viruttelu tekee terää;)
        Yhtä tiukassa on asento minunkin työmaalla, silmät koukkua tuijottaa, käsi sitä vispaa, ja väliin pitäisi katsella telkkaria, ettei vaan mikään menisi ohi.
        Joskus sitten tulee se hetki, että valmista on, sitten sitä miettii mitäs nyt tehtäisiin, kyllä tämä ihmispolo tekemistä vaatii.
        Menemistä, puuhastelua ja sitten nukuttaa hyvin;)

        Hyvänen aika huomenet meinaa jäädä sanomatta, kun niin myötätuntoa tuntien tuon H* kirjoituksen luin.
        No päivä taas aivan koskemattomana edessä, mitähän sitä tänään tapahtuukaan, uteliaana jään sitä odottamaan, no laulua ainakin.

        Laina on tyttönen joka saa tänään nimipäivä onnittelut.
        Laina oli takavuosina ainainen seuralainen, onneksi nyt on siitä eroon päässyt, ja näitä menoja pitää koko ajan tarkkailla, että ei tuota laina sanaa tarvitse käyttää.
        Ei liity mitenkään nimipäiviä juhliviin Lainoihin;)

        Pakkasta on taas vain kuusi astetta, tuntuuko tämä talven sää jotenkin vaihtuvan paljon useammin kuin ennen, kuvittelenko vaan.
        Tänään saattaa olla pakkasta reippaasti ja huomena taas nollassa, onko ilmaston muutosta tämäkin?

        Luin jostakin muuttuneesta maailmasta nuorienkin kohdalla, alle kolmekymppiset ovat jo valmiita, eivät jaksa enää mitään.
        Missä vika, onko meidän ja meitä seuraavan sukupolven katsottava peiliin, olemmeko tehneet liian valmiin maailman nuorillemme?
        Valmisruokia, valmiiksi tehtyjä ovat kaikki tuotteet, kermavaahdosta alkaen, purkista vaan täytekakun väliin.
        Keittokirjat saisivat nyt tulla muotiin, liian helpoksi elämä on mennyt.
        Ei kai pitäisi edes verrata, mutta silti niin rohkenen tehdä, minun aikani, kun tuon ikäinen olin, oli jaksettava kaikkea.
        Käytiin työssä, hoidettiin perhe, leivottiin, keitettiin, viikonloput oli sitä valmistamista viikolle, kun työstä tultua oli niin paljon muuta puuhaa ja jaksettiin.
        Nyt kaikki on niin valmista, kun vaan ostovoimaa riittää, mihin menee se aika, mikä ennen meni kodin ja perheen hoisdossa, kai sitten lepoon ja harrastuksiin.
        En tietenkään väitä, etteikö hyvä ole että kehitystä on tapahtunut, helpotuksia löytynyt työhön kuin työhön, mutta kyllä tuon ikäisen olisi oltava elämänsä kunnossa, miten he jaksavatkaan sitten meidän iässä?
        Elinikä ei kun nousee, no kai se kehitys kaikilla aloilla on sitten pelastus.
        Nurten pitää olla oikeasti nuoria ja reippaita, jos he tuossa iässä ovat jo niin väsyneitä, kuin kerrotaan, jotakin on siinäkin asiassa vialla.

        No eiköhän tästä jo synny puhetta puolesta ja vastaan, näin kumminkin ihmettelee koko ikänsä työtä ja touhua jaksanut mummo savosta;)
        Vieläkin vain mukana pyristelen ja itseni hoidan, jotakin osaankin, ei sormi ihan ekana suuhun mene.
        Onhan maailma muuttunut muissakin kohdin, mikään mikä enen työtä ja elantoa antoi, ei tänä päivänä kannata.

        Nyt aamusaarna on jututtu, sielua purettu ja ihmetelty, nyt päivän viettoon ja jaksamaan;)


      • SkillaN kirjoitti:

        tietokoneen edessä, kuten H* tekee, uskon tasan tarkkaan, että kyllä siinä tulee kipeäksi pää ja poski, mutta viruttelu tekee terää;)
        Yhtä tiukassa on asento minunkin työmaalla, silmät koukkua tuijottaa, käsi sitä vispaa, ja väliin pitäisi katsella telkkaria, ettei vaan mikään menisi ohi.
        Joskus sitten tulee se hetki, että valmista on, sitten sitä miettii mitäs nyt tehtäisiin, kyllä tämä ihmispolo tekemistä vaatii.
        Menemistä, puuhastelua ja sitten nukuttaa hyvin;)

        Hyvänen aika huomenet meinaa jäädä sanomatta, kun niin myötätuntoa tuntien tuon H* kirjoituksen luin.
        No päivä taas aivan koskemattomana edessä, mitähän sitä tänään tapahtuukaan, uteliaana jään sitä odottamaan, no laulua ainakin.

        Laina on tyttönen joka saa tänään nimipäivä onnittelut.
        Laina oli takavuosina ainainen seuralainen, onneksi nyt on siitä eroon päässyt, ja näitä menoja pitää koko ajan tarkkailla, että ei tuota laina sanaa tarvitse käyttää.
        Ei liity mitenkään nimipäiviä juhliviin Lainoihin;)

        Pakkasta on taas vain kuusi astetta, tuntuuko tämä talven sää jotenkin vaihtuvan paljon useammin kuin ennen, kuvittelenko vaan.
        Tänään saattaa olla pakkasta reippaasti ja huomena taas nollassa, onko ilmaston muutosta tämäkin?

        Luin jostakin muuttuneesta maailmasta nuorienkin kohdalla, alle kolmekymppiset ovat jo valmiita, eivät jaksa enää mitään.
        Missä vika, onko meidän ja meitä seuraavan sukupolven katsottava peiliin, olemmeko tehneet liian valmiin maailman nuorillemme?
        Valmisruokia, valmiiksi tehtyjä ovat kaikki tuotteet, kermavaahdosta alkaen, purkista vaan täytekakun väliin.
        Keittokirjat saisivat nyt tulla muotiin, liian helpoksi elämä on mennyt.
        Ei kai pitäisi edes verrata, mutta silti niin rohkenen tehdä, minun aikani, kun tuon ikäinen olin, oli jaksettava kaikkea.
        Käytiin työssä, hoidettiin perhe, leivottiin, keitettiin, viikonloput oli sitä valmistamista viikolle, kun työstä tultua oli niin paljon muuta puuhaa ja jaksettiin.
        Nyt kaikki on niin valmista, kun vaan ostovoimaa riittää, mihin menee se aika, mikä ennen meni kodin ja perheen hoisdossa, kai sitten lepoon ja harrastuksiin.
        En tietenkään väitä, etteikö hyvä ole että kehitystä on tapahtunut, helpotuksia löytynyt työhön kuin työhön, mutta kyllä tuon ikäisen olisi oltava elämänsä kunnossa, miten he jaksavatkaan sitten meidän iässä?
        Elinikä ei kun nousee, no kai se kehitys kaikilla aloilla on sitten pelastus.
        Nurten pitää olla oikeasti nuoria ja reippaita, jos he tuossa iässä ovat jo niin väsyneitä, kuin kerrotaan, jotakin on siinäkin asiassa vialla.

        No eiköhän tästä jo synny puhetta puolesta ja vastaan, näin kumminkin ihmettelee koko ikänsä työtä ja touhua jaksanut mummo savosta;)
        Vieläkin vain mukana pyristelen ja itseni hoidan, jotakin osaankin, ei sormi ihan ekana suuhun mene.
        Onhan maailma muuttunut muissakin kohdin, mikään mikä enen työtä ja elantoa antoi, ei tänä päivänä kannata.

        Nyt aamusaarna on jututtu, sielua purettu ja ihmetelty, nyt päivän viettoon ja jaksamaan;)

        Huomenta ja täällä lumimyräkkä jatkuu, kuten ennustettiin.

        Eikös nuoremmissa sukupovissa ole aina ollut puutteitakin? Hiukan sain minäkin kuulla. Meni muka hyvä työmies, joka olisi pärjännyt "oikeissa ja raskaissakin töissä." Ruveta nyt haihattelemaan köykäsen elämän perään kaupunkien riettaassa elämänmenossa. Niinhän tein, mutta ehdinhän sentään saada hiukan oppiakin "siitä oikeasta."

        Nyt taas olen joutunut muutaman kerran katselemaan näitä nuoria, avuttomia tumpeloita. Ei edes puulla lämmitettävän saunan lämmitys meinaa onnistua, ei löydä vettä kun ei löydä vesihanaa, ei ole metallista sorvattuja makkaranpaistotikkuja, vaikka pajukkoa on vieressä haitaksi asti, ei ole marketista ostettuja sytytyspaloja nuotion tekoon, vaikka tuohikäpryjä on nokan edessä ämpärillinen. Vaikka kuinka paljon on vain puutteita. Mutta milloinkaan en ole ryhtynyt valmiiksi tekemään, vaan heittäydyn pomoksi, joka tarpeen mukaan nevoo, mutta ei vanha keljuile. Ja auta armias, jos sattuu vielä hyttynen lentämään nokan päähän, hyi kauheaa!

        Entäpä sitten näissä vaikkapa tiekkarionglmissa. Siinä kuppi taas kääntyy toisin päin ja minä olenkin se tumpelo. Kieltämättä on nöyryyttävää, kun jo alle kymmenvuotias käy opettamaan. Niinpä olen "tikkuni" yrittänyt itse tehdä, ettei koko avuttomuuteni pääsisi näkyville ja päivittelyn asteelle.

        Kiitos vaan H*, leikkokukista. Se oli oikea valinta asian huomioiden. Ja se myös osoittaa, että taidat huomattavasti vähätellä konetöitäsi...mutta vaatimattomuus joskus kaunistaa. Sori, että olin tuhoamassa Arkadianmäkeen tähtäävää projektiasi. Ethän kertonut...olisin saattanut ainakin vaieta.

        Muuten hyvin menee, mutta menköön. Ja lunta tulee...


      • ville vallaton
        SkillaN kirjoitti:

        tietokoneen edessä, kuten H* tekee, uskon tasan tarkkaan, että kyllä siinä tulee kipeäksi pää ja poski, mutta viruttelu tekee terää;)
        Yhtä tiukassa on asento minunkin työmaalla, silmät koukkua tuijottaa, käsi sitä vispaa, ja väliin pitäisi katsella telkkaria, ettei vaan mikään menisi ohi.
        Joskus sitten tulee se hetki, että valmista on, sitten sitä miettii mitäs nyt tehtäisiin, kyllä tämä ihmispolo tekemistä vaatii.
        Menemistä, puuhastelua ja sitten nukuttaa hyvin;)

        Hyvänen aika huomenet meinaa jäädä sanomatta, kun niin myötätuntoa tuntien tuon H* kirjoituksen luin.
        No päivä taas aivan koskemattomana edessä, mitähän sitä tänään tapahtuukaan, uteliaana jään sitä odottamaan, no laulua ainakin.

        Laina on tyttönen joka saa tänään nimipäivä onnittelut.
        Laina oli takavuosina ainainen seuralainen, onneksi nyt on siitä eroon päässyt, ja näitä menoja pitää koko ajan tarkkailla, että ei tuota laina sanaa tarvitse käyttää.
        Ei liity mitenkään nimipäiviä juhliviin Lainoihin;)

        Pakkasta on taas vain kuusi astetta, tuntuuko tämä talven sää jotenkin vaihtuvan paljon useammin kuin ennen, kuvittelenko vaan.
        Tänään saattaa olla pakkasta reippaasti ja huomena taas nollassa, onko ilmaston muutosta tämäkin?

        Luin jostakin muuttuneesta maailmasta nuorienkin kohdalla, alle kolmekymppiset ovat jo valmiita, eivät jaksa enää mitään.
        Missä vika, onko meidän ja meitä seuraavan sukupolven katsottava peiliin, olemmeko tehneet liian valmiin maailman nuorillemme?
        Valmisruokia, valmiiksi tehtyjä ovat kaikki tuotteet, kermavaahdosta alkaen, purkista vaan täytekakun väliin.
        Keittokirjat saisivat nyt tulla muotiin, liian helpoksi elämä on mennyt.
        Ei kai pitäisi edes verrata, mutta silti niin rohkenen tehdä, minun aikani, kun tuon ikäinen olin, oli jaksettava kaikkea.
        Käytiin työssä, hoidettiin perhe, leivottiin, keitettiin, viikonloput oli sitä valmistamista viikolle, kun työstä tultua oli niin paljon muuta puuhaa ja jaksettiin.
        Nyt kaikki on niin valmista, kun vaan ostovoimaa riittää, mihin menee se aika, mikä ennen meni kodin ja perheen hoisdossa, kai sitten lepoon ja harrastuksiin.
        En tietenkään väitä, etteikö hyvä ole että kehitystä on tapahtunut, helpotuksia löytynyt työhön kuin työhön, mutta kyllä tuon ikäisen olisi oltava elämänsä kunnossa, miten he jaksavatkaan sitten meidän iässä?
        Elinikä ei kun nousee, no kai se kehitys kaikilla aloilla on sitten pelastus.
        Nurten pitää olla oikeasti nuoria ja reippaita, jos he tuossa iässä ovat jo niin väsyneitä, kuin kerrotaan, jotakin on siinäkin asiassa vialla.

        No eiköhän tästä jo synny puhetta puolesta ja vastaan, näin kumminkin ihmettelee koko ikänsä työtä ja touhua jaksanut mummo savosta;)
        Vieläkin vain mukana pyristelen ja itseni hoidan, jotakin osaankin, ei sormi ihan ekana suuhun mene.
        Onhan maailma muuttunut muissakin kohdin, mikään mikä enen työtä ja elantoa antoi, ei tänä päivänä kannata.

        Nyt aamusaarna on jututtu, sielua purettu ja ihmetelty, nyt päivän viettoon ja jaksamaan;)

        Skillanin aamun avaukseen mielipiteeni. Eiköhän tässäkin tapauksessa pidä vanha viisaus paikkansa. NIIN METSÄ VASTAA,KUIN SINNE HUUTAA.
        Muutamia kymmeniä vuosia sitten opetttiin(osin pakotettiin) vanhemmat kasvattamaan lapsensa todella silkki hansikkain,heiltä otettiin lainvoimalla pois kaikki vanhan-hyvän ajan kasvatus tavat. Näiden kasvatustapojen ansiosta heistä kasvoi niinsanottuja UUS AVUTTOMIA. Niin avuttomia,että ruokapöydässäkään,ei heillä ollut taitoa edes itse perunoita kuoria,vaan jonkun vanhemman piti sekin valmiiksi tehdä. Olen kuullut tapauksia,että tämä perunankuorinta taitamattomuus on joillakin pojilla kestänyt jopa armeija ikään saakka. Toki Heistä suurimmasta osasta on kasvanut ahkeria, työstään pitäviä
        kansalaisia,mutta, joukossa on myös heitä,jotka ovat oivaltaneet sen ,että,
        HULLU PALJON TYÖTÄ TEKEE. VIISAS PÄÄSEE VÄHEMMÄLLÄKIN.


      • ville vallaton kirjoitti:

        Skillanin aamun avaukseen mielipiteeni. Eiköhän tässäkin tapauksessa pidä vanha viisaus paikkansa. NIIN METSÄ VASTAA,KUIN SINNE HUUTAA.
        Muutamia kymmeniä vuosia sitten opetttiin(osin pakotettiin) vanhemmat kasvattamaan lapsensa todella silkki hansikkain,heiltä otettiin lainvoimalla pois kaikki vanhan-hyvän ajan kasvatus tavat. Näiden kasvatustapojen ansiosta heistä kasvoi niinsanottuja UUS AVUTTOMIA. Niin avuttomia,että ruokapöydässäkään,ei heillä ollut taitoa edes itse perunoita kuoria,vaan jonkun vanhemman piti sekin valmiiksi tehdä. Olen kuullut tapauksia,että tämä perunankuorinta taitamattomuus on joillakin pojilla kestänyt jopa armeija ikään saakka. Toki Heistä suurimmasta osasta on kasvanut ahkeria, työstään pitäviä
        kansalaisia,mutta, joukossa on myös heitä,jotka ovat oivaltaneet sen ,että,
        HULLU PALJON TYÖTÄ TEKEE. VIISAS PÄÄSEE VÄHEMMÄLLÄKIN.

        On niitä tosi noheviakin nuoria. Ehkä se on vähän luonne ja kasvatus kysymyskin. Ja hieman äiditkin vaikuttaa, jos ei vaadita kotona mitään.
        Aikakin on kokonaan toinen. Eipä meidän nuoruudessa sodan jälkeen ollutkaan mitään puolivalmiita, eikä liioin rahaa. Hyvin tehokkaasti tuotteet markkinoidaankin.......nykyisin. Ei ennen.
        Tunne/ tiedän hyvin omatoisia ja aktiivisia nuoria. Keittiötöihinkin tuppelehditaan tekemään ruokaa.
        Opiskelun ohessa. (Ei kotitalous opiskelua kuitenkaan). Syttyy saunan uunit ja nuotiot tuhisematta.
        Päinvastoin meikäläinen joutuu kyselemään varsinkin näistä tekniikan alueista, tietoa on ja taitoa.

        On tosin ryhmä jopa 30:siä , miehiäkin, jotka ovat keksineet että voi elää hyvin tekemättä mitään.
        Sossun rahoilla. liekö taidon, tiedon puute, haluttomuus ,vai helppouden haku ?
        Sitä syytä ei näin sivullinen aina tiedä !


      • sinisirkku-ek
        meri-kukka98 kirjoitti:

        On niitä tosi noheviakin nuoria. Ehkä se on vähän luonne ja kasvatus kysymyskin. Ja hieman äiditkin vaikuttaa, jos ei vaadita kotona mitään.
        Aikakin on kokonaan toinen. Eipä meidän nuoruudessa sodan jälkeen ollutkaan mitään puolivalmiita, eikä liioin rahaa. Hyvin tehokkaasti tuotteet markkinoidaankin.......nykyisin. Ei ennen.
        Tunne/ tiedän hyvin omatoisia ja aktiivisia nuoria. Keittiötöihinkin tuppelehditaan tekemään ruokaa.
        Opiskelun ohessa. (Ei kotitalous opiskelua kuitenkaan). Syttyy saunan uunit ja nuotiot tuhisematta.
        Päinvastoin meikäläinen joutuu kyselemään varsinkin näistä tekniikan alueista, tietoa on ja taitoa.

        On tosin ryhmä jopa 30:siä , miehiäkin, jotka ovat keksineet että voi elää hyvin tekemättä mitään.
        Sossun rahoilla. liekö taidon, tiedon puute, haluttomuus ,vai helppouden haku ?
        Sitä syytä ei näin sivullinen aina tiedä !

        Täytyy sanoa tuohon, että iloinnut ja itsestään selvänä olen pitänyt omatoimisuudesta lapsissani! Ei olisi tullut kuuloonkaan maalla asuessamme, että työpäiväni jälkeen olisin kaikki passannut! Ehhei, jokainen joutui osallistumaan, ja niinhän lapset oppivat kotiaskareet ulkotöitä myöten.

        Saaristoelämä on antanut haasteita myös, lastenlapsia myöten, mukava on ollut nähdä miten käytännöllisesti ovat primitiivisemmän saarielämän järjestäneet.

        Kotoa ne asiat opitaan, ei hemmoittelu aina ole rakkautta:D pikemminkin karhunpalvelus se on nuorille!


      • sinisirkku-ek kirjoitti:

        Täytyy sanoa tuohon, että iloinnut ja itsestään selvänä olen pitänyt omatoimisuudesta lapsissani! Ei olisi tullut kuuloonkaan maalla asuessamme, että työpäiväni jälkeen olisin kaikki passannut! Ehhei, jokainen joutui osallistumaan, ja niinhän lapset oppivat kotiaskareet ulkotöitä myöten.

        Saaristoelämä on antanut haasteita myös, lastenlapsia myöten, mukava on ollut nähdä miten käytännöllisesti ovat primitiivisemmän saarielämän järjestäneet.

        Kotoa ne asiat opitaan, ei hemmoittelu aina ole rakkautta:D pikemminkin karhunpalvelus se on nuorille!

        En tiedä onko se omakehu kun haisee,siitä olen iloinen, että kotitöitä jo nuorena oli tehtävä meidän kummankin kotona, siitä tuo taito kotitöiden kohdslla on jatkunut pereheessämme ja jatkuu näköjään poikiemmekin talouksissa.
        On ilo nähdä kun lastenlapset osaavat jo nuorena tehdä jokapäiväisiä kotitalous askareita ja tulevat joskus meillekkin kysymään sadaanko me tehdä sitä tai tätä ruokaa tai leipoa.

        SItten tämä koneen käyttö siinä pojat ja heidän lapsensa ovat mestareita,aina saa apua jos pyytää, onhan sitä itsekkin jotain oppinut eikä aina viitsi apua pyytää.

        Tunnen myös omaikäisiä miehiä jotka eivät viitsineet, sano osannet kuoria perunoita aikuisenakaan.
        No armeejassa oli kyllä perunateatteri jossa porukalla kuorittiin iso määrä perunoita. Harvoinpa siellä syötiin kuorimattomia perunoita.

        Sääliksi käy niitä miehiä jotka jäävät yksin vaimon kuoltua, eivätkä osaa mitään kotitalous töitä.

        Sitten noista nuorista, aina on sanottu ettei he osaa tai viitsi tehdä mitään,
        kyllä se on tietysti koti joka opettaa, mutta toinen asia on nuorisotyöttömyys, toistuvat lamat jättävät nuoret liian helposti ulkopuolisiksi ja tottuvat elämään sillä mitä yhteiskunta tarjoaa.
        Siinä sitten koko elämä piloilla.
        Näitä nuoria on tuhansia jotka eivät koko elämänsä aikana saa, eivätkä lopulta haluakkaan tehdä mitään.
        Kyllä tässä järjestelmässäkin jotain vikaa täytyy olla.

        Arvelee Late


      • :)
        ynnämuu kirjoitti:

        Huomenta ja täällä lumimyräkkä jatkuu, kuten ennustettiin.

        Eikös nuoremmissa sukupovissa ole aina ollut puutteitakin? Hiukan sain minäkin kuulla. Meni muka hyvä työmies, joka olisi pärjännyt "oikeissa ja raskaissakin töissä." Ruveta nyt haihattelemaan köykäsen elämän perään kaupunkien riettaassa elämänmenossa. Niinhän tein, mutta ehdinhän sentään saada hiukan oppiakin "siitä oikeasta."

        Nyt taas olen joutunut muutaman kerran katselemaan näitä nuoria, avuttomia tumpeloita. Ei edes puulla lämmitettävän saunan lämmitys meinaa onnistua, ei löydä vettä kun ei löydä vesihanaa, ei ole metallista sorvattuja makkaranpaistotikkuja, vaikka pajukkoa on vieressä haitaksi asti, ei ole marketista ostettuja sytytyspaloja nuotion tekoon, vaikka tuohikäpryjä on nokan edessä ämpärillinen. Vaikka kuinka paljon on vain puutteita. Mutta milloinkaan en ole ryhtynyt valmiiksi tekemään, vaan heittäydyn pomoksi, joka tarpeen mukaan nevoo, mutta ei vanha keljuile. Ja auta armias, jos sattuu vielä hyttynen lentämään nokan päähän, hyi kauheaa!

        Entäpä sitten näissä vaikkapa tiekkarionglmissa. Siinä kuppi taas kääntyy toisin päin ja minä olenkin se tumpelo. Kieltämättä on nöyryyttävää, kun jo alle kymmenvuotias käy opettamaan. Niinpä olen "tikkuni" yrittänyt itse tehdä, ettei koko avuttomuuteni pääsisi näkyville ja päivittelyn asteelle.

        Kiitos vaan H*, leikkokukista. Se oli oikea valinta asian huomioiden. Ja se myös osoittaa, että taidat huomattavasti vähätellä konetöitäsi...mutta vaatimattomuus joskus kaunistaa. Sori, että olin tuhoamassa Arkadianmäkeen tähtäävää projektiasi. Ethän kertonut...olisin saattanut ainakin vaieta.

        Muuten hyvin menee, mutta menköön. Ja lunta tulee...

        mummillensa. Siinä sitä hymyä riittää.
        Ja kesällä, kun muurahaiset keossa juoksivat hiukan pintaa sipaistuani,
        hän sanoi: "Kato, juoksee ihan paniikissa!"

        :)


      • LateVaan kirjoitti:

        En tiedä onko se omakehu kun haisee,siitä olen iloinen, että kotitöitä jo nuorena oli tehtävä meidän kummankin kotona, siitä tuo taito kotitöiden kohdslla on jatkunut pereheessämme ja jatkuu näköjään poikiemmekin talouksissa.
        On ilo nähdä kun lastenlapset osaavat jo nuorena tehdä jokapäiväisiä kotitalous askareita ja tulevat joskus meillekkin kysymään sadaanko me tehdä sitä tai tätä ruokaa tai leipoa.

        SItten tämä koneen käyttö siinä pojat ja heidän lapsensa ovat mestareita,aina saa apua jos pyytää, onhan sitä itsekkin jotain oppinut eikä aina viitsi apua pyytää.

        Tunnen myös omaikäisiä miehiä jotka eivät viitsineet, sano osannet kuoria perunoita aikuisenakaan.
        No armeejassa oli kyllä perunateatteri jossa porukalla kuorittiin iso määrä perunoita. Harvoinpa siellä syötiin kuorimattomia perunoita.

        Sääliksi käy niitä miehiä jotka jäävät yksin vaimon kuoltua, eivätkä osaa mitään kotitalous töitä.

        Sitten noista nuorista, aina on sanottu ettei he osaa tai viitsi tehdä mitään,
        kyllä se on tietysti koti joka opettaa, mutta toinen asia on nuorisotyöttömyys, toistuvat lamat jättävät nuoret liian helposti ulkopuolisiksi ja tottuvat elämään sillä mitä yhteiskunta tarjoaa.
        Siinä sitten koko elämä piloilla.
        Näitä nuoria on tuhansia jotka eivät koko elämänsä aikana saa, eivätkä lopulta haluakkaan tehdä mitään.
        Kyllä tässä järjestelmässäkin jotain vikaa täytyy olla.

        Arvelee Late

        Kun koulussa rupesimme saamaan lämpimän ruuan.
        Oli perunan kuorinta päiviä vuoroviikoin ja saimma vielä ennen kotiin lähtöä syödä sitä päivän ruokaa palkaksi perunoiden kuorimisesta.
        Että se oli HYVÄÄ.


      • muori67 kirjoitti:

        Kun koulussa rupesimme saamaan lämpimän ruuan.
        Oli perunan kuorinta päiviä vuoroviikoin ja saimma vielä ennen kotiin lähtöä syödä sitä päivän ruokaa palkaksi perunoiden kuorimisesta.
        Että se oli HYVÄÄ.

        Ehkäpä kärjistetysti kirjoitin, mutta totta kuitenkin. Kyllähän ne hommelit lähti siitä käyntiin, kun muutakaan heille sopivaa puuhaa ei riittänyt järvessä porkkaantumisen lisäksi. Piti vain antaa herätys. Jopa niin, että nämä entiset "tumpelot" olisivat lämmittäneet saunaakin pitkin päivää ja vesikin nousi vitosen ämpärillä sujuvasti järvestä.

        Luin joskus lehdestä artikkelin, kuinka puolenkymmentä isokenkäistä herraa Palacen ravintolaan kokoontui tarkoituksella kerran vuodessa suorittamaan "selviytymislajin"...mikä entre..se nyt onkaan. He olivat tilanneet läskikastikkeen ja keitetyt perunat kuorineen. Lehdistö oli tietysti tilattu katsomaan tätä elämästä selviytysmistarinaa. He aivan itse kuorivat ne perunat! Suorastaan tavatonta ja vielä se läskikastike.
        Ja kuulemma vielä joka vuosi kerran, vaatii jo erinomaista sitkeyttä. Mainittiin kyllä, että he ottivat lopuksi hyvät konjakkinapsut ja sytyttivät kunnon sikarit. Ja johan nyt he sen ansaitsivatkin.

        Ja samaan pötköön: nuori kappalainen(eikös se ole apupappi) tuli kinkereiden päättäjäisiä pitämään ja opittua kuulustelemaan syrjäkylään. Tapojen mukaan talo tarjosi papille ruuan. Pappi katseli tyrmistyneenä ja huomautti: - Eikö näitä perunoita ole edes kuorittu!
        Kun emäntä alkoi hätäilemään, isäntä jorahti: - Mee nyt vain karjatöilles siitä! Jos pappi ei saa potaattejaan kuorittua, olkoon syömättä!

        Tämäkin on täyttä totta. Olihan pappi punehtuneena jotenkin tökertänyt hidut perunoista. Kylillä oli tapahtumasta kahdenlaista ilmaa. Yhdet pitivät isännän käytöstä rumana, toiset ihailivat. Hän itse ei kommentoinut mitään.

        Että silleen ja vielä tulee lunta.


      • on jo aikapäiviä sitten herätty ja pitkän kirjoituksen jo kirjoitin, mutta outo kone on edessäni ja viesti lensi taivaan tuuliin.
        Se mitä kirjoitin, on myös muististani kadonnut, yritän uusiksi.
        Pakkanen on niskansa taittanut, enää neljää näyttää mittari.
        Nestorin päivä, onnea.

        Elämän virta soi tuossa taustalla, siitä ajatus vei siihen, miten monenmoisia elämän virtoja maapallollamme tallustaa tänne syntyneet, kultalusikka suussa tai ilman sitä.
        Ei varmasti tasan nuo onnen lahjat mene, meillä kuitenkin ihana, turvallinen kotimaa.( ainakin vielä)
        Rikkautta antavat vuodenajat, ei maanjäristyksiä, ei mittavia tulvia, ei pakolaisleirejä, ruokaakin kai kaikilla näin uskon.
        Vaikeuksia on meilläkin, mutta näihin edellisiin verraten mitättömättömiä, hyvällä tahdolla korjattavia.
        Taas ollaan siinä pisteessä, että maalle valitaan etujen valvojia, viisautta heiltä tarvitaan, että saisimme edelleen elää ja asua turvallisessa kotimaassamme.
        Kaikille riittäisi hyvinvointia, kun oikein ja tasaarvoisesti ne jaettaisiin.

        Palstalla on ollut keskustelua pakkoruotsista, täällä savon puolella ei tuotakaan murhetta tunneta, hyvin vaan kotimaan kieli sujuu ja ruotsia ei kaivata.
        Miksi se pitäisi pakkona ollakkaan, puhuu ne jotka sitä taitavat ja haluavat, suomi on itsenäinen, kielemme on omamme, miksi muuta tarvitaan.
        Pakolla ei yleensä mitään hyvää aikaan saada, meillä on kaunis kieli, vaalitaan sitä, murteilla rikastaen.

        Ei sitä tiedä Marja-Liisa vaikka satummekin sinne teidän luokse juuri sopivalla hetkellä, kiitos vaan kutsusta.
        paljon pihasi todella niitä kukkia kaipaa, lopputulos sen todisti, kerrassaan upea näkymä siellä vastaan tulee.
        Ahkeralla sitä löytyy vaikka mitä.

        Olipa onni, että wiiwidear sen halauksen tarpeen sai tyydytettyä ja taas elämä hymyilee, piskikin varmaan taas kotiin löytyy ja halausten kohde aina siinä vieressä.

        Matkasin eilen tänne keskemmälle suomea ja voi miten kaunista oli, hohtavat hanget mihin aurinko säteillään sai kimalluksen, tuntui että henkeä salpasi nuo näkymät.
        Vaikea uskoa, että muutama kuukausi ja vihertävä luonto maisemaa koristaa, se sen laatuista rikkautta meille.

        Nyt lopetan taas ja toivon pirtin oven käyvän ahkeraan, aina sitä jotakin tarinointia löytyy, oikein nautittavaa lauantaipäivää.


      • SkillaN kirjoitti:

        on jo aikapäiviä sitten herätty ja pitkän kirjoituksen jo kirjoitin, mutta outo kone on edessäni ja viesti lensi taivaan tuuliin.
        Se mitä kirjoitin, on myös muististani kadonnut, yritän uusiksi.
        Pakkanen on niskansa taittanut, enää neljää näyttää mittari.
        Nestorin päivä, onnea.

        Elämän virta soi tuossa taustalla, siitä ajatus vei siihen, miten monenmoisia elämän virtoja maapallollamme tallustaa tänne syntyneet, kultalusikka suussa tai ilman sitä.
        Ei varmasti tasan nuo onnen lahjat mene, meillä kuitenkin ihana, turvallinen kotimaa.( ainakin vielä)
        Rikkautta antavat vuodenajat, ei maanjäristyksiä, ei mittavia tulvia, ei pakolaisleirejä, ruokaakin kai kaikilla näin uskon.
        Vaikeuksia on meilläkin, mutta näihin edellisiin verraten mitättömättömiä, hyvällä tahdolla korjattavia.
        Taas ollaan siinä pisteessä, että maalle valitaan etujen valvojia, viisautta heiltä tarvitaan, että saisimme edelleen elää ja asua turvallisessa kotimaassamme.
        Kaikille riittäisi hyvinvointia, kun oikein ja tasaarvoisesti ne jaettaisiin.

        Palstalla on ollut keskustelua pakkoruotsista, täällä savon puolella ei tuotakaan murhetta tunneta, hyvin vaan kotimaan kieli sujuu ja ruotsia ei kaivata.
        Miksi se pitäisi pakkona ollakkaan, puhuu ne jotka sitä taitavat ja haluavat, suomi on itsenäinen, kielemme on omamme, miksi muuta tarvitaan.
        Pakolla ei yleensä mitään hyvää aikaan saada, meillä on kaunis kieli, vaalitaan sitä, murteilla rikastaen.

        Ei sitä tiedä Marja-Liisa vaikka satummekin sinne teidän luokse juuri sopivalla hetkellä, kiitos vaan kutsusta.
        paljon pihasi todella niitä kukkia kaipaa, lopputulos sen todisti, kerrassaan upea näkymä siellä vastaan tulee.
        Ahkeralla sitä löytyy vaikka mitä.

        Olipa onni, että wiiwidear sen halauksen tarpeen sai tyydytettyä ja taas elämä hymyilee, piskikin varmaan taas kotiin löytyy ja halausten kohde aina siinä vieressä.

        Matkasin eilen tänne keskemmälle suomea ja voi miten kaunista oli, hohtavat hanget mihin aurinko säteillään sai kimalluksen, tuntui että henkeä salpasi nuo näkymät.
        Vaikea uskoa, että muutama kuukausi ja vihertävä luonto maisemaa koristaa, se sen laatuista rikkautta meille.

        Nyt lopetan taas ja toivon pirtin oven käyvän ahkeraan, aina sitä jotakin tarinointia löytyy, oikein nautittavaa lauantaipäivää.

        alkoikin tämä päivä, lapsoset toi piskin kottiin jo aamupäivällä. Lähtevät matkoille ja koira kotiutettiin.
        Olipa iloinen aamu yllätys minulle. Lujasti halittiin ja pusutettiin, vaikkei piski oikein tykkää, ku oikein halitaan, mut kyllä hän sentään sallii, pikku halit, ku en ylettömiin hellyys seremooneihin yritä.

        Jaa'a pilvistä ja tuulista päivää ollaan vietetty, vähän käytiin lukemassa viestipisuja tuolla tien vierustoilla.
        Huonoja merkkejä vissiin oli, ku piski ei pahemmin potkutellu eikä haukkunut siinä lukiessaan lajitovereiden kirjoituksia.

        mut kuullaan taas ja hyvvää lauantaki päivää pirttiläisille.
        Hei hei


    • Päivää jälleen!
      Taidan aloittaa siitä housunpännistä. Se on tässä tapauksessa pöksyjen vyötärö, mutta kyllä puolihameessakin pänni on.
      Ja siitä Jojensuun jiistä olen kuullut sellaisen version, että muuan opettaja olisi Kajjjaanista muuttanut Joensuuhun ja tuonut yhden jiin tullessaan. Kun hän Jojensuussa jäi eläkkeelle, hän innostui muuttamaan takaisin Kajjaaniin ja palautti samoin tein Jojensuun jiin, ja nyt Kajjjaanissa on taas kaikki jiit, ja Jojensuu on palautettu Joensuuksi.
      Voi kylläkin olla niin, että Paulamarian kertoma pitää paremmin paikkansa, kun hän on sentään asunut paljon lähempänä Joensuuta kuin minä.

      Mitä käen kukuntaan tulee, siihenkin ilmeisesti voi kyllästyä. Eräänä keväänä Pohjois-Karjalassa käki kukkui niin ahkerasti, että lankomies hermostui ja vaati saada opetusta suomen kielessä. Paikallinen käki ei hänen mukaansa ymmärtänyt saksaa, joten neuvoimme häntä sanomaan "kita kii käki".

      Arvatkaapa, kuka taas viime yönä kukkui! Menin joskus iltapäivällä sänkyyn vähän lukemaan. Heräsin puoli yhdeksältä. Keittiömestari kokkaili luuloni mukaan aamupalaa puoli yhdeksän maissa, ja minä selitin unenpöppörössä, etten millään jaksa niin aikaisin aamupalaa syödä. Sapuska olikin iltapalaa. Lupasin syödä heti, kun olen paremmin hereillä ja heittäydyin hetkeksi sänkyyn venyttelemään.
      Seuraavan kerran heräsin puolilta öin, luin hiukan ja nukahdin uudelleen, kunnes kolmen maissa heräsin ja kukuin neljään saakka ratkomassa kuvaristikoita.
      Puoli seitsemältä heräsin sitten levänneenä ja pirteänä.

      Ja sitten vielä siitä yhden asian puolueesta: hemmetin hyvä, ettei sitä tule. Hintriikka olisi tietysti ehdolla Lapin vaalipiiristä, enkä pääsisi äänestämään häntä. Eri asia olisi, jos hän asettuisi presidenttiehdokkaaksi.
      Silloin olisi kaikilla "pirttiläisillä" mahdollisuus tehdä hänelle vaalityötä, äänestää häntä ja saada kutsu itsepäisyyspäiväjuhlaankin(?).

      Näitä mietiskellen toivotan oikein mukavaa talvipäivää.

      • Venlastiinalle: minä kyllä olen kuullut, että jiijii -kampailun jälkeen jäi Joinsuu, vain voiphan se olla toisinnii tai kumminnii.


      • ynnämuu kirjoitti:

        Venlastiinalle: minä kyllä olen kuullut, että jiijii -kampailun jälkeen jäi Joinsuu, vain voiphan se olla toisinnii tai kumminnii.

        Se Joensuu on Joensuu, ja sillä siisti. Ei liikoja iiiitä eikä jjjjiitä.
        Vielä mietteitä nuorista elämänsä punaisen langan kadottaneista nykynuorista.
        Kun ajatellaan miten kepeästi nykyisin vaihdetaan elämän kumppania. On minun lapset, sinun lapset, ne yhteiset ja vielä aiemmista liitosta olevia lapsia.
        Eihän siinä lapsikaan tiedä mikä on koti, riepotellaan moneen paikkaan Kuka rakastaa varauksetta, vai eikö kukaan .. Jos vielä sattuu uusi äiti sellainen kuin netti palstalla kyseli neuvoa. Hän vihaa (sitä ilmaisua hän käytti) niin syvästi uuden miehensä lasta, mitä hänen pitäisi tehdä. Lapsi oli muutaman vuoden ikäinen. Pienestä pitäen saa kokea syrjintää ja mitätöimistä, eikä ainakaan rakkautta saa eikä hyväksymistä.
        Pitäisi saada rakkautta, tukea ja ohjausta elämää varten. Eikä vihaa. Murrosiässäkin nuori on niin herkillä kun hakee omaa paikkaansa elämässä ja kaikki tuntuu kaaokselta muutenkin.
        Muistammehan sen omasta nuoruudesta- tuon murrosiän, silloin kaipaisi tukea ja lohtua. Ja hyviä neuvoja.
        Ja tunteen että joku välittää ja rakastaa.
        En yhtään ihmettele jos sellaiset nuoret herkästi liittyvät nettien Viha ryhmiin. Jos viha on ainut tunne mitä kotoa on saanut. Eikä millään ole mitään väliä ! Otollinen maaperä kaikelle pahalle.
        Vaikka viharyhmä, ainakin tuntee kuuluvansa johonkin ryhmään.
        Meinaan vaan , ettei aina ole nuoren vika, jos elämä heittelee. Voisi ne kapakoissa istuvat vanhemmatkin
        tehdä asialle jotain. Paneutua omiin nuoriinsa, aikanaan, eikä liian myöhään !
        Netti on antelias antamaan ja tyrkyttämään kaikkia pahoja vinkkejä joihin nuoret , ainakin epätoivoiset takertuu.
        En Yleistä, ja syytämättä ketään, syy on monimutkainen ja yhteiskunnallinen. Eikä yksistään nuorten syy.
        Mutta surullisen paljon on lapsia joista kukaan ei välitä. Miten niistä kasvaisi yhteiskunta kelpoisia.

        Silloin vielä kun me kasvatimme omia lapsiamme ei tämmöisiä ongelmia ollut . Heidän piti osallistua kaikkeen kotonakin. Kuten Late sanoi, työ ei ole ollut koskaan vierasta heille. Ahkeraa ja toimeliasta on jälkipolvikin.


      • Rva Ylikypsä
        meri-kukka98 kirjoitti:

        Se Joensuu on Joensuu, ja sillä siisti. Ei liikoja iiiitä eikä jjjjiitä.
        Vielä mietteitä nuorista elämänsä punaisen langan kadottaneista nykynuorista.
        Kun ajatellaan miten kepeästi nykyisin vaihdetaan elämän kumppania. On minun lapset, sinun lapset, ne yhteiset ja vielä aiemmista liitosta olevia lapsia.
        Eihän siinä lapsikaan tiedä mikä on koti, riepotellaan moneen paikkaan Kuka rakastaa varauksetta, vai eikö kukaan .. Jos vielä sattuu uusi äiti sellainen kuin netti palstalla kyseli neuvoa. Hän vihaa (sitä ilmaisua hän käytti) niin syvästi uuden miehensä lasta, mitä hänen pitäisi tehdä. Lapsi oli muutaman vuoden ikäinen. Pienestä pitäen saa kokea syrjintää ja mitätöimistä, eikä ainakaan rakkautta saa eikä hyväksymistä.
        Pitäisi saada rakkautta, tukea ja ohjausta elämää varten. Eikä vihaa. Murrosiässäkin nuori on niin herkillä kun hakee omaa paikkaansa elämässä ja kaikki tuntuu kaaokselta muutenkin.
        Muistammehan sen omasta nuoruudesta- tuon murrosiän, silloin kaipaisi tukea ja lohtua. Ja hyviä neuvoja.
        Ja tunteen että joku välittää ja rakastaa.
        En yhtään ihmettele jos sellaiset nuoret herkästi liittyvät nettien Viha ryhmiin. Jos viha on ainut tunne mitä kotoa on saanut. Eikä millään ole mitään väliä ! Otollinen maaperä kaikelle pahalle.
        Vaikka viharyhmä, ainakin tuntee kuuluvansa johonkin ryhmään.
        Meinaan vaan , ettei aina ole nuoren vika, jos elämä heittelee. Voisi ne kapakoissa istuvat vanhemmatkin
        tehdä asialle jotain. Paneutua omiin nuoriinsa, aikanaan, eikä liian myöhään !
        Netti on antelias antamaan ja tyrkyttämään kaikkia pahoja vinkkejä joihin nuoret , ainakin epätoivoiset takertuu.
        En Yleistä, ja syytämättä ketään, syy on monimutkainen ja yhteiskunnallinen. Eikä yksistään nuorten syy.
        Mutta surullisen paljon on lapsia joista kukaan ei välitä. Miten niistä kasvaisi yhteiskunta kelpoisia.

        Silloin vielä kun me kasvatimme omia lapsiamme ei tämmöisiä ongelmia ollut . Heidän piti osallistua kaikkeen kotonakin. Kuten Late sanoi, työ ei ole ollut koskaan vierasta heille. Ahkeraa ja toimeliasta on jälkipolvikin.

        Ehtoota kaekille! Ja kiitokset Venlastiinalle! Kyllä siitä Sinun tekstistäsi aika hyvin selvän sai, vaikken voinutkaan olla ihan varma. Nytpä oon. Melkein mitään sanomaton päivä tänään, harmaa ja pilvien sää, huomenna on luvattu, huom.LUVATTU, jopa auringonpilkahduksia, en usko ennenkuin itse näen. Sukanvarren neulomista jatkan heti tämän jälkeen, olen yhdet sukat velkaa käsityökerhoon. Seitsemän veljestä on materiaali ja sopivat bambupuikot, tulosta syntyy.

        Mukavoo illan köllykkätä kaikille kansalaisille! Ja sitten yötä myöten: Hyvvee yötä!!! paulamaria


      • Rva Ylikypsä kirjoitti:

        Ehtoota kaekille! Ja kiitokset Venlastiinalle! Kyllä siitä Sinun tekstistäsi aika hyvin selvän sai, vaikken voinutkaan olla ihan varma. Nytpä oon. Melkein mitään sanomaton päivä tänään, harmaa ja pilvien sää, huomenna on luvattu, huom.LUVATTU, jopa auringonpilkahduksia, en usko ennenkuin itse näen. Sukanvarren neulomista jatkan heti tämän jälkeen, olen yhdet sukat velkaa käsityökerhoon. Seitsemän veljestä on materiaali ja sopivat bambupuikot, tulosta syntyy.

        Mukavoo illan köllykkätä kaikille kansalaisille! Ja sitten yötä myöten: Hyvvee yötä!!! paulamaria

        pakkasta on kuusi astetta, ihme kyllä ei sada lunta, eilen illalla vielä tuli.
        Tuuli on kuulema tänään purevan kylmää, taitaa sinne pohojoseen kääntyillä, tai sieltä päin puhallella.

        Nimipäiviään viettävät Raija ja Raisa, onnittelut.
        Kerhon leivontapäivä jälleen, vuorossa munkkirinkelit, nyt meinaa inspis olla hukkateillä, mutta kyllä se siitä kasvaa kun paikalle mennään.

        Noista nuorista vielä, esimerkkini oli jostakin lehdestä ja eihän se toki tarkoita etteikö ole nuoria, jotka aivan kunniakkaasti elämänsä hoitaa.
        Omieni kanssa olen voinut ihan tyytyväisin mielin olla, seurata heidän kotoa tarttuneita tapoja ja voisiko opiksikin nimittää.

        Katselin illalla aika myöhään työelämä keskustelua ja siellä pohdittiin jaksamista ja tuli monia mielipiteitä, työtekijöiden kuin myös työnantajan edustajien puolelta.
        Siinä kertoili 30-vuotias nainen jääneensä kotiin, tehnyt valintansa, hänellä on pieni lapsi ja hän pohti jaksamistaan työn ja kodin välillä.
        Tuli siihen tulokseen, luopuu kaikesta aineellisesta ja hoitaa kodin, jätti siis työnsä.
        Työnantajan puolelta tätä ei täysin siunattu, koska jokaiselle on laskettu määränsä työntuottamista yhteiskunnalle.
        Näin ymmärsin, että nuoret työntekijät alkavat arvostaa omaa panostaan ja eivät suostu terveytensä kustannuksella työssä käymään, saamatta laatua myös työstään.
        Onko suunta tämä, että äidit taas pyrkivät kotiin, hoitamaan lapsia ja kotia, tinkimällä kaikesta ylimääräisestä, joku keskustelija katsoi tämän olevan itsestään tykkäämistä.
        No lapsien kannalta tämä olisi mitä parhain ratkaisu, tuottavuuden tulokset siitä kärsii, valintoja, niitä nyt tehdään, enää ei suostuta itseään loppuun ajamaan.
        Vähän ristiriitaisesti ajatukseni kävi, mutta sen allakirjoitan, että pienten lasten äidin paikka olisi kotona.
        Näin tyhjästä lähteneellä oli pakko tehdä töitä, jos mieli jotakin kasaan saada, ei kyselty jaksatko, oli vaan mentävä, no hyvä jos tänä päivänä voi itse päättää, mikä on hyvä.

        Katselin myös välikysymyskeskustelua eilen ja tulin siihen tulokseen, että kaikki äärisuunnat olivat huolissaan meistä vanhenevista ihmisistä, nuorista, lapsista, työttömistä, vammaisista, omaishoitajista ym. eipä ole hätäpäivää, kyllä asiat hoituu tulevalta eduskunnalta.
        Liikuttavan yhtä mieltä olivat ja jokainen puheenvuoro nämä asiat toi esille ja miten hyvin onkaan meitä eläkeläisiä tämän hallituksen aikana kohdeltu, eläke noussut, minultakin vajaa kaksikymmentä euroa kuukaudessa, johan se kaiken kattaa.
        Sillä summalla peitetään hyvin 20% sähkönhinnan nousut, palvelumaksujen, matkustamisen kustannukset ja vielä ruoka hintojen huima hinnannousu.
        Vaikeaa on päättäjilläkin, siinä kun yrität koko kansaa miellyttää, työstä se käy, hohhoijaa.
        Kaikkea tätä kun seuraa, on suu pyöreenä, ei ole helppoa, nuorilla ei vanhoilla, mihin vielä mennään?

        Nyt on parasta sulkea tämä aatosten tulva, mikä minä näine tietoineni olen ihmettelemään viisaampien touhua, mutta on kumminkin hyvä, että jonnekin voin ihmettelyjäni purkaa.

        Toivottelen antoisaa päivää, seuratkaa maailman tilaa ja kertoilkaa omia ajatuksia, pirtissä niin voi tehdä, jos vaikka ei niin järkevältä tunnukkaan;) ( jossakin on hyvä purkaa, että uutta sisään mahtuu ja ihmeteltävää tässä maailmassa riittää, näin vanhaksi eläneelle)


    • meeriamanda

      En sitten kysellyt ja odottanut ketään, minä pistin kahveet päälle ja ihan ´siististi´ en sotkenut mitään. :D
      Lueskelin ketjuanne ja , nautin rupatteluistanne. Huomaan ettei enää ärsytä tämä ketju näitä muita kirjoittelijoita kuin parisen vuotta sitten. Hyvä niin.

      Skillan jaksaa puurtaa pirtin eteen, vaan eihän siitä mitään tulisi ellei olisi teitä ´kävijöitä´ :)
      Miksi tälläinen ei voi onnistua nuoremmalla sivulla? Heti kolmannesta viestistä eteenpäin alkaa ilkeily, ja aika turtahermoinen pitää olla jos jaksaa, vallankin kun vastailijat kaikkoaa sen siliäntien.
      Joku käy pelottelemassa ip-numeron selville saamisista tj. ja taas ollaan hiljaisuudessa!

      Myös vakituisena ei rekattuna olevia nicejä on kuin kiusallaan rekisteröity, ja kirjoittelee ´muka´ aitona, josta kohua nousi. Eipä ole tohtinut ilmestyä palstalle sen jälkeen kun siitä ihan sivukin tehtiin :))

      Pitäiskö mun tuo uuni päälle pistää, mä vähän kollasin kaappeja ja tuolla olisi ihania paistovalmiita rahkapullia, ....namm... kyllä mä uskallan..tulkaa huutaan mulle sit tonne 60:iin :)

      En ole muita sivuja lueskellut, joku aina kertoo et täälläkin taistellaan, eli ei sitten ikäkään viisautta anna?
      Se toisen eriävä mielipide ei kaikille kelpaa oli ikä mikä tahansa.
      Onneksi täällä pirtissä huokuu lämmin henki! Hyvälle mielelle minut sai - aamutuimaan !

      • ihan taisimme toisiamme nykäistä, kun pirtissä liikuimme.

        Olipa se hyvä, että omatoiminen olit, minulta nykyään tuo kahvitarjoilu meinaa unohtua, kun on muka näitä "isoja" asioita mielessä;)

        Pirttiin mielellään otetaan uusia kävijöitä, tule vaan rupattelemaan meeriamanda ja täällä todella sopuisasti voimme mielipiteitämme kirjata.
        Eihän kaikilla voi samat aatokset olla, mutta ketään loukkaamatta voi omiaan kertoilla.
        Myöskään jyrkkää rajaa ei eri ikäryhmien välillä ole, kumminkin jo tätä ikää lähellä olemme ja ikä on sitä mitä sisällä tunnemme, väliin hyvinkin nuorista käymme;
        Mihinkäs se ihminen luonnostaan pääsee, väliin kinaa tälläkin palstalla, mutta eipä siitä muretta kanneta.

        Kiitos kahvinkeitosta, teeppä tämä toistekin;)


      • SkillaN kirjoitti:

        ihan taisimme toisiamme nykäistä, kun pirtissä liikuimme.

        Olipa se hyvä, että omatoiminen olit, minulta nykyään tuo kahvitarjoilu meinaa unohtua, kun on muka näitä "isoja" asioita mielessä;)

        Pirttiin mielellään otetaan uusia kävijöitä, tule vaan rupattelemaan meeriamanda ja täällä todella sopuisasti voimme mielipiteitämme kirjata.
        Eihän kaikilla voi samat aatokset olla, mutta ketään loukkaamatta voi omiaan kertoilla.
        Myöskään jyrkkää rajaa ei eri ikäryhmien välillä ole, kumminkin jo tätä ikää lähellä olemme ja ikä on sitä mitä sisällä tunnemme, väliin hyvinkin nuorista käymme;
        Mihinkäs se ihminen luonnostaan pääsee, väliin kinaa tälläkin palstalla, mutta eipä siitä muretta kanneta.

        Kiitos kahvinkeitosta, teeppä tämä toistekin;)

        Hämmästyinpä kun Pirttiin tulin, että .olikin ilmestynyt uusi kahvinkeittäjä, "meeriamanda." Sehän olikin käynyt kuin kokeneelta ja "ensisilmäyskin" vaikutti oikein hyvältä. Eipä muuta kuin jatkoa vaan.

        Vähän silmäilin minäkin keskustelua eduskunnassa. Kaipa se on niin, että vaalien alla ystäviä ja auttajia riittää. Jotkut - kuten minä - voisi sitä nimittää ääntenkalasteluksi. Nythän tätä "kalastuslain" tulkintaa on hieman kiristetty, ettei ylen kalleilla troolareilla saisi ryöstökalastaa. Siksikin puhemylly jauhaa, kun eduskunnan keskustelu näkyy TV:ssä.

        Mutta tarvitaanhan Kavipirtissäkin känkkäränkkä, jos ei muuhun, niin tyhmyyden olemassaolon todistamiseen. Aion nyt ottaa sen roolin, joka nyt ei minulle vaikeata olekaan luontaisten taipumuksieni ansioista. Siispä...

        Kajaani ja Joensuu on olemassa. Jos on Kajjaani kahdella tai useamalla jiillä, silloin on myös Joinsuu. Perusteluni: koska olen oppinut "äidinkieleni" Pohjois-Karjalan pohjoispuolella, ehtinyt liehkaista ympäri maakuntaa ja asunut myös Joinsuussa vuosia, luulen tuntevani paikallista käytäntöä. Merkittävää eroa koko maakunnan alueen kansankielen käytössä en ole havainnut. Toki pieniä paikallisia eroja on, kuten joka paikassa ja savonkieli jo erottuukin selvemmin.

        On mahdollista, että äidinkieleni on hiukan rapistunut käytön puutteessa. Sen on valloittanut ensimmäinen vieras kieleni - suomenkieli. Olen oppinut sitäkin siinä määrin, että pystyn suomenkielellä melko hyvin kommunikoimaan ja jopa toimittelemaan asioitani. Äidinkieleni täydellistä rapistumista on kyllä ehkäisyt sekin, että kesäisin vietän sillä kielialueella aika pitkiäkin jaksoja. Jo matkalla sinne, Joinsuun tienoilla olen yksinpuheluna pyrkinyt alkukieltäni palauttamaan.

        Jos Joinsuun torilla turisti kysyy:" - Tunnetteko te Joensuun? Pitäisi löytää..." Tulee vastaus:-" Jo vain veikkonen tiijän Joinsuun, outappa elähään hättäile kun vuntsoon, mitenpä päin neuvoo jakelisin...."

        Tämä aamu näyttäää erittäin hienolta. Täytyypi lähteä kevelyttään jalkojani ja on se päivä, jolloin valistunut Karvahattukerho pitää istuntonsa. Ehkä siellä tulen myös kuivunutta suutanikin hiukan kastalemaan.

        .


      • ynnämuu kirjoitti:

        Hämmästyinpä kun Pirttiin tulin, että .olikin ilmestynyt uusi kahvinkeittäjä, "meeriamanda." Sehän olikin käynyt kuin kokeneelta ja "ensisilmäyskin" vaikutti oikein hyvältä. Eipä muuta kuin jatkoa vaan.

        Vähän silmäilin minäkin keskustelua eduskunnassa. Kaipa se on niin, että vaalien alla ystäviä ja auttajia riittää. Jotkut - kuten minä - voisi sitä nimittää ääntenkalasteluksi. Nythän tätä "kalastuslain" tulkintaa on hieman kiristetty, ettei ylen kalleilla troolareilla saisi ryöstökalastaa. Siksikin puhemylly jauhaa, kun eduskunnan keskustelu näkyy TV:ssä.

        Mutta tarvitaanhan Kavipirtissäkin känkkäränkkä, jos ei muuhun, niin tyhmyyden olemassaolon todistamiseen. Aion nyt ottaa sen roolin, joka nyt ei minulle vaikeata olekaan luontaisten taipumuksieni ansioista. Siispä...

        Kajaani ja Joensuu on olemassa. Jos on Kajjaani kahdella tai useamalla jiillä, silloin on myös Joinsuu. Perusteluni: koska olen oppinut "äidinkieleni" Pohjois-Karjalan pohjoispuolella, ehtinyt liehkaista ympäri maakuntaa ja asunut myös Joinsuussa vuosia, luulen tuntevani paikallista käytäntöä. Merkittävää eroa koko maakunnan alueen kansankielen käytössä en ole havainnut. Toki pieniä paikallisia eroja on, kuten joka paikassa ja savonkieli jo erottuukin selvemmin.

        On mahdollista, että äidinkieleni on hiukan rapistunut käytön puutteessa. Sen on valloittanut ensimmäinen vieras kieleni - suomenkieli. Olen oppinut sitäkin siinä määrin, että pystyn suomenkielellä melko hyvin kommunikoimaan ja jopa toimittelemaan asioitani. Äidinkieleni täydellistä rapistumista on kyllä ehkäisyt sekin, että kesäisin vietän sillä kielialueella aika pitkiäkin jaksoja. Jo matkalla sinne, Joinsuun tienoilla olen yksinpuheluna pyrkinyt alkukieltäni palauttamaan.

        Jos Joinsuun torilla turisti kysyy:" - Tunnetteko te Joensuun? Pitäisi löytää..." Tulee vastaus:-" Jo vain veikkonen tiijän Joinsuun, outappa elähään hättäile kun vuntsoon, mitenpä päin neuvoo jakelisin...."

        Tämä aamu näyttäää erittäin hienolta. Täytyypi lähteä kevelyttään jalkojani ja on se päivä, jolloin valistunut Karvahattukerho pitää istuntonsa. Ehkä siellä tulen myös kuivunutta suutanikin hiukan kastalemaan.

        .

        Terve taas ja kiitokset asiantuntijoille. Tämmöistä se on, kun kielitaidoton repostelee kaupunkien nimiä kuulopuheitten perusteella. Kyllä nyt tiedän ja muistan, että kaupunki on Joinsuu.
        Sekin on tietysti vain juorupuhetta, että Lieksa oli alun alkujaan Lieska, mutta joku silmäntekevä ei osannut kunnolla kirjoittaa, jolloin ässä ja koo vaihtoivat paikkaa. Asianomainen lienee ollut niin suuri herra, että kansalaiset eivät uskaltaneet korjata virhettä, ja nimeksi jäi Lieksa.

        Nimiasioissa kun ollaan, on tänne Pirttiin ilmestynyt uusi nimi, passelisti omatoiminen meeriamanda.
        Täällähän on itse asiassa itsepalvelu, joten se keittää, joka ensiksi kerkiää. Kiitosta vain ja tervetuloa.
        Ei SkillaNinkaan tarvitse surra sitä, jos joskus unohtuu muilta kiireiltä kahvi keittämättä. Ei täällä kukaan vielä ole janoon kuollut. Joskus kylläkin on ollut liikuntavaikeuksia, kun pois lähtiessä on pitänyt raahata mahaa mukanaan. Minkäs sille ahmatti voi, jos kaikki kävijät kilvan tuovat jotakin hyvää tullessaan!

        Sitten päivän säähän: Lunta on tullut lisää, ja vielä aamullakin sitä hiljalleen sateli. Pihalla on aurauksien jäljiltä ennätyskorkeat kinokset, ja männyissä oli ainakin parinkymmenen sentin lumikerros. Nyt on tuuli pöllyttänyt ainakin puolet oksien lumista pitkin pihoja, ja minun kun niin piti otattaa valokuvia tästä talvimaisemastamme.
        Vahinko, ettei talossa ole yhtään lapsia. Kyllä heidän olisi lysti laskea pyllymäkeä auran jäljiltä korkeaksi kohonneissa kinoksissa!
        Totta puhuen itsenikin tekisi lähteä niihin möyrimään, mutta minähän olen asiallinen vanharouva, joten ei parane mennä mainettaan pilaamaan.

        Posteljooni näkyy fillaroivan kevyen liikenteen väylää. Helpon näköistä se ei ole, mutta sinnikkäästi tyttö vain polkee ja pysyy juuri ja juuri pystyssä. Tuskin Kustikaan polkisi paremmin.
        Kehitysvammaisten asuntolan porukka on lähtenyt reippailemaan. Heitä eivät ylimääräiset lumet haittaa. He ovat muutenkin niin reipasta ja nauravaista väkeä, että sivusta katsojallekin tulee hyvä mieli.

        Mahtoivatkohan he tuoda auringon tullessaan?
        Ainakin nyt taivaalla on paljon sinistä, ja poutapilvet purjehtivat sen näkösinä, ettei aurinko voi kaukana olla. Eikä olekaan! Nyt se paistaa jo koivujen runkoihin ja luo varjoja hangelle.
        Oikein aurinkoista päivää joka puolelle!


      • ynnämuu kirjoitti:

        Hämmästyinpä kun Pirttiin tulin, että .olikin ilmestynyt uusi kahvinkeittäjä, "meeriamanda." Sehän olikin käynyt kuin kokeneelta ja "ensisilmäyskin" vaikutti oikein hyvältä. Eipä muuta kuin jatkoa vaan.

        Vähän silmäilin minäkin keskustelua eduskunnassa. Kaipa se on niin, että vaalien alla ystäviä ja auttajia riittää. Jotkut - kuten minä - voisi sitä nimittää ääntenkalasteluksi. Nythän tätä "kalastuslain" tulkintaa on hieman kiristetty, ettei ylen kalleilla troolareilla saisi ryöstökalastaa. Siksikin puhemylly jauhaa, kun eduskunnan keskustelu näkyy TV:ssä.

        Mutta tarvitaanhan Kavipirtissäkin känkkäränkkä, jos ei muuhun, niin tyhmyyden olemassaolon todistamiseen. Aion nyt ottaa sen roolin, joka nyt ei minulle vaikeata olekaan luontaisten taipumuksieni ansioista. Siispä...

        Kajaani ja Joensuu on olemassa. Jos on Kajjaani kahdella tai useamalla jiillä, silloin on myös Joinsuu. Perusteluni: koska olen oppinut "äidinkieleni" Pohjois-Karjalan pohjoispuolella, ehtinyt liehkaista ympäri maakuntaa ja asunut myös Joinsuussa vuosia, luulen tuntevani paikallista käytäntöä. Merkittävää eroa koko maakunnan alueen kansankielen käytössä en ole havainnut. Toki pieniä paikallisia eroja on, kuten joka paikassa ja savonkieli jo erottuukin selvemmin.

        On mahdollista, että äidinkieleni on hiukan rapistunut käytön puutteessa. Sen on valloittanut ensimmäinen vieras kieleni - suomenkieli. Olen oppinut sitäkin siinä määrin, että pystyn suomenkielellä melko hyvin kommunikoimaan ja jopa toimittelemaan asioitani. Äidinkieleni täydellistä rapistumista on kyllä ehkäisyt sekin, että kesäisin vietän sillä kielialueella aika pitkiäkin jaksoja. Jo matkalla sinne, Joinsuun tienoilla olen yksinpuheluna pyrkinyt alkukieltäni palauttamaan.

        Jos Joinsuun torilla turisti kysyy:" - Tunnetteko te Joensuun? Pitäisi löytää..." Tulee vastaus:-" Jo vain veikkonen tiijän Joinsuun, outappa elähään hättäile kun vuntsoon, mitenpä päin neuvoo jakelisin...."

        Tämä aamu näyttäää erittäin hienolta. Täytyypi lähteä kevelyttään jalkojani ja on se päivä, jolloin valistunut Karvahattukerho pitää istuntonsa. Ehkä siellä tulen myös kuivunutta suutanikin hiukan kastalemaan.

        .

        Outta työ käynnä Joinsuussa ja ohi ajananna, vai olko se ihan asunna ?
        Voip olla että ihan "historialliset" Ja tos vanhat, immeiset asuu Joinsuussa.
        Mieki viimeset 40 v. Koko ajan oon asuna Joensuussa. Kaik miun tuttavatkii ja sukulaiset, assuu Joensuussa. Melekeen keskellä torrii- ei ihan.
        Mut sovitaa nyt sopusasti tälleen, ku ei myö känkkäränkkii olla, Käykee työ Joinsuussa ohikulukiissa: Tervetulloo kovast !
        Mie jatkan Asumista Joensuussa, niinku tähännii ast.
        Vuan oikeest, suaha sitä sannoo miten vuan, miten tykkeettä, sama hyvä kaapunt on ja pyssyy.
        Eihä se nim kettää pahenna. Eiks vuan !


      • todellakin, täällä pirtissä, me ei edes mainita sanoja; ilkeily, nikkien arvailusta puhumattakaan, ne ovat muiden henkien liikuttelua, toisaalla palstalla!

        Nii, että huomenta päivää kaikille, aurinko mollottaa ja tuima tuuli kireyttää kahdeksan asteen pakkasilmaa.
        Piski nosteli tassujaan aamulenkillä ja pyyteli; mennään mummu jo kotiin, tassuja palentaa. Miun silmät vuoti vettä taas runsaasti ja märkiä poskia kävi kans palentammaan. Ihan mieluusti mie suostuin piskin ehdotukseen.

        Rauhallista eloo meillä päin, kommelluksilta on vältytty, toistaiseksi. Harmi vaan, sehän pittää elämän turkasen valoisana. Tuolla runonurkassa joku oli huolissaan näistä " runoilijoista", ovatten mielisairaampia vissiin, kuin muut ihmiset. Hää valitteli ommaa masennusta, eikä hää kuulema oo yhtään runoo kirjottanu. Mut sehän on juur pahan olon purkua, ku väsää runon silloin tällöin. Mie ymmärrän sen olevan purkautumis keino, pahan mielen karkoittaja. Eihän niitä tarvii julkiseksi laittaa, ehkä riittää, ku omaan "pöytälaatikkoon" tallettaa kirjoituksiaan.
        Noo, mut meitä ihmisii on sattaa sorttii, joku ehtii junnaan, joku jää laiturille, oottamaan, jos tulis parempi juna ja veis poikkeen....

        Pitkät löpinät taas alkulauseeksi. Loppulause on sitte lyhyempi; hyyvvääpäivänjatkoo.
        Hei hei


      • Hintriika*
        meri-kukka98 kirjoitti:

        Outta työ käynnä Joinsuussa ja ohi ajananna, vai olko se ihan asunna ?
        Voip olla että ihan "historialliset" Ja tos vanhat, immeiset asuu Joinsuussa.
        Mieki viimeset 40 v. Koko ajan oon asuna Joensuussa. Kaik miun tuttavatkii ja sukulaiset, assuu Joensuussa. Melekeen keskellä torrii- ei ihan.
        Mut sovitaa nyt sopusasti tälleen, ku ei myö känkkäränkkii olla, Käykee työ Joinsuussa ohikulukiissa: Tervetulloo kovast !
        Mie jatkan Asumista Joensuussa, niinku tähännii ast.
        Vuan oikeest, suaha sitä sannoo miten vuan, miten tykkeettä, sama hyvä kaapunt on ja pyssyy.
        Eihä se nim kettää pahenna. Eiks vuan !

        Ja Hammaspeikko asuu pelkässä Suussa, ellei sitä heitä Jokeen. Muutoin en keskusteluunne puutu, vaikka lapsena Kajjjaanissa monia lomia viettäneenä kuulin noita juttuja.

        Muistaakseni olin kolmekymppinen, kun minulta viimeksi kysyttiin henkkaria (ihana Alkon miesmyyjä kai halusi olla kohtelias). Täällä pirtin ovimies Kaulin on vain toivotellut tervetulleeksi, vaikka vieläkin olen alaikäinen. Varmaan Meeriamandankin Kaulin otti vastaan herrasmiehen elein papereita kyselemättä. Uskonpa, ettet jätä käyntiä tuohon yhteen kertaan.

        Ihana aurinkoinen paistaa, mutta pakkanen huitelee talvisissa lukemissa. Yhden päivän se malttoi levätä. Vaan eipä se uimahallin lasi-ikkunoitten läpi tule. Kelpaa tänään taas vesijumpan jälkeen porealtaassa köllötellä, kun lumi kimaltaa timantein Meripuiston rinteessä. Ei enää ehdi pimeäkään yllättää uintireissulla. Auringonlaskun aika tänään 16.24. Huikeaa kevään tuloa!

        Älköön muuan nimeltä mainitsematon naisimmeinen yrittäkö tappaa nauruun väittämällä, että on NIIN NIIN asiallinen rouvashenkilö! Tällainen vakavamielinen rouva voi ottaa tosissaan.


      • wiiwidear kirjoitti:

        todellakin, täällä pirtissä, me ei edes mainita sanoja; ilkeily, nikkien arvailusta puhumattakaan, ne ovat muiden henkien liikuttelua, toisaalla palstalla!

        Nii, että huomenta päivää kaikille, aurinko mollottaa ja tuima tuuli kireyttää kahdeksan asteen pakkasilmaa.
        Piski nosteli tassujaan aamulenkillä ja pyyteli; mennään mummu jo kotiin, tassuja palentaa. Miun silmät vuoti vettä taas runsaasti ja märkiä poskia kävi kans palentammaan. Ihan mieluusti mie suostuin piskin ehdotukseen.

        Rauhallista eloo meillä päin, kommelluksilta on vältytty, toistaiseksi. Harmi vaan, sehän pittää elämän turkasen valoisana. Tuolla runonurkassa joku oli huolissaan näistä " runoilijoista", ovatten mielisairaampia vissiin, kuin muut ihmiset. Hää valitteli ommaa masennusta, eikä hää kuulema oo yhtään runoo kirjottanu. Mut sehän on juur pahan olon purkua, ku väsää runon silloin tällöin. Mie ymmärrän sen olevan purkautumis keino, pahan mielen karkoittaja. Eihän niitä tarvii julkiseksi laittaa, ehkä riittää, ku omaan "pöytälaatikkoon" tallettaa kirjoituksiaan.
        Noo, mut meitä ihmisii on sattaa sorttii, joku ehtii junnaan, joku jää laiturille, oottamaan, jos tulis parempi juna ja veis poikkeen....

        Pitkät löpinät taas alkulauseeksi. Loppulause on sitte lyhyempi; hyyvvääpäivänjatkoo.
        Hei hei

        Olen kyllä vilkuillut myös runonurkkaa. Hyviä runojahan Wiiwideeltä on sinne ilmestynyt, kuin myös toisiltakin "Pirttiläisiltä." Minä vain en ole saanut aikaisiksi yrittäää - ehkä joskus.

        "Eihä se nim kettää pahenna" - oikeesti piästelit, M-K. Ei pahenna ei, samassa kaupungissa asuu Joensuulaisia ja Joinsuulaisia, tottahan tiedän ja Joinsuuhun mänijöitä ja ohittajii on muakunnassakii monenmoista. Jos ryhtyisin yrittämään erittelyä - joka on tarpeetonta - kahlaisimme suota pitkällekin.

        Mutta täysin huumoriksi lainaan yhtä Joinsuun naapuria, joka kirjoitti eilen vai tänään - en ole varma - maakuntapalstalla näin.

        "Joinsuu on rakennettu suolle. Suonsuu painuu kokojan alespäin. Oikea nimi on suonsuu..." Jotain siinä oli myös hetteeksi mainittu 500 milj. velasta. Tähän en kummemmin ota kantaa, mutta lainausmerkkien sisältö on täsmällinen.

        Karvahattukerhoni viinilasillinen tuskin väärensi kirjoittamistani paljonkaan. Koska minäkään en ole kiinnostunut pitkästä jankuttamisesta, joka tunnetusti näissä "kieliasioissa" helposti syntyy, niin eiköhän tämä riittäne. Kirjoitettu mikä kirjoitettu, eikä kenenkään tarvitse maassa ryömiä, eikä Tarzanin huutoa nostaa.

        Mahdottoman hyvää päivänjatkoa ja koetetaan pienellä yrittämisellä pärjätä!


      • Puskasuleima
        ynnämuu kirjoitti:

        Olen kyllä vilkuillut myös runonurkkaa. Hyviä runojahan Wiiwideeltä on sinne ilmestynyt, kuin myös toisiltakin "Pirttiläisiltä." Minä vain en ole saanut aikaisiksi yrittäää - ehkä joskus.

        "Eihä se nim kettää pahenna" - oikeesti piästelit, M-K. Ei pahenna ei, samassa kaupungissa asuu Joensuulaisia ja Joinsuulaisia, tottahan tiedän ja Joinsuuhun mänijöitä ja ohittajii on muakunnassakii monenmoista. Jos ryhtyisin yrittämään erittelyä - joka on tarpeetonta - kahlaisimme suota pitkällekin.

        Mutta täysin huumoriksi lainaan yhtä Joinsuun naapuria, joka kirjoitti eilen vai tänään - en ole varma - maakuntapalstalla näin.

        "Joinsuu on rakennettu suolle. Suonsuu painuu kokojan alespäin. Oikea nimi on suonsuu..." Jotain siinä oli myös hetteeksi mainittu 500 milj. velasta. Tähän en kummemmin ota kantaa, mutta lainausmerkkien sisältö on täsmällinen.

        Karvahattukerhoni viinilasillinen tuskin väärensi kirjoittamistani paljonkaan. Koska minäkään en ole kiinnostunut pitkästä jankuttamisesta, joka tunnetusti näissä "kieliasioissa" helposti syntyy, niin eiköhän tämä riittäne. Kirjoitettu mikä kirjoitettu, eikä kenenkään tarvitse maassa ryömiä, eikä Tarzanin huutoa nostaa.

        Mahdottoman hyvää päivänjatkoa ja koetetaan pienellä yrittämisellä pärjätä!

        Miä en enää tiärä muist menijöist ku niist, ku on yhyrellä savikiakolla. Siin kysytää: - Onko Mikkeliin mänijöitä? Juna män justiisa.

        Ja nyk ku miä olin näin osallistuva, ni kai kafeet saan?
        Ja vissiin pullaaki, ku on taas monta sorttii.

        Ja Vs käski kysyy silt yhyrelt rovvalta, et rupeeks se resitenttiehrokkaaks, et tiäretäär rupee tukiryhmää perustamaa.


      • H*
        Puskasuleima kirjoitti:

        Miä en enää tiärä muist menijöist ku niist, ku on yhyrellä savikiakolla. Siin kysytää: - Onko Mikkeliin mänijöitä? Juna män justiisa.

        Ja nyk ku miä olin näin osallistuva, ni kai kafeet saan?
        Ja vissiin pullaaki, ku on taas monta sorttii.

        Ja Vs käski kysyy silt yhyrelt rovvalta, et rupeeks se resitenttiehrokkaaks, et tiäretäär rupee tukiryhmää perustamaa.

        Jos Vs via Puskasuleima kautta rantain vihjailee yhyrell rovvall minun pärsuunaani, niin ilmoitan, että minulla sattuu just silloin olemaan allakassa merkittynä muuta menoa.


      • H* kirjoitti:

        Jos Vs via Puskasuleima kautta rantain vihjailee yhyrell rovvall minun pärsuunaani, niin ilmoitan, että minulla sattuu just silloin olemaan allakassa merkittynä muuta menoa.

        Täytyy ihan heti ruveta Elvistelemään, Kun sain tänään kirjeen ja paksi pussillista kukansiemeniä Austraaliasta! Kengurunkorvia! Mutta kun minulla ei ole mitään nimeä, eikä osoitetta tältä nettiystävältä, että voisin kiittää, ja lähettää jotain minäkin kiitokseksi. Ja olen jo kasan kortteja saanut, ja siemeniä jo viime keväänäkin. Mutta en voi mitään muuta, kuin olla iloinen ja kiitollinen, että hän minua tuntematonta muistaa! Mutta jos käyt Reede täällä lukemassa, niin kiitos, kiitos!
        Tänään muuten aloitin ne kylvöhommat Kylvin jo orvokit, paljon sarviorvokkia, kolmea väriä miniorvokkeja, ja kahta erilaista isokukkaista tarhaorvokkia. Lisäksi viittä eriväristä riippapetuniaa.Riippapetuniat kylvän siksi niin aikaisin, kun minä yleensä latvon niitä, että paremmin tuuheutuisivat. Nämä nyt kylvetyt kasvit aloittelevat kukintaansa puolessa välissä toukokuuta. Orvokeissa on yleensä silloin vasta vain muutama kukkanen, sen verran että värit näkyy.Ja hyvä niin, koska kesäkukkia, ja muitakaan kasveja ei pitäisi koskaan istuttaa täydessä kukassa. On parempi ostaa taimi, joka ei vielä kuki. Kestää siirron paremmin. Kukkiva aika usein nuukahtaa, ja voi jopa kokonaan kuolla!
        Ja varsinkaan, jos taimi tulee valoisasta lämpimästä kasvihuoneesta, joissa menee ravintoliuos jokaisen juurelle. No nämä minun taimeni on jo niin monta kurjuutta kärsineet, että ne kestää tuolla penkissäkin vaikka mitä.
        Nyt täytyy lähteä kun tupsahti vieraita, palataan asiaan!


      • rehellisyys kunniaan
        marja-liisa41 kirjoitti:

        Täytyy ihan heti ruveta Elvistelemään, Kun sain tänään kirjeen ja paksi pussillista kukansiemeniä Austraaliasta! Kengurunkorvia! Mutta kun minulla ei ole mitään nimeä, eikä osoitetta tältä nettiystävältä, että voisin kiittää, ja lähettää jotain minäkin kiitokseksi. Ja olen jo kasan kortteja saanut, ja siemeniä jo viime keväänäkin. Mutta en voi mitään muuta, kuin olla iloinen ja kiitollinen, että hän minua tuntematonta muistaa! Mutta jos käyt Reede täällä lukemassa, niin kiitos, kiitos!
        Tänään muuten aloitin ne kylvöhommat Kylvin jo orvokit, paljon sarviorvokkia, kolmea väriä miniorvokkeja, ja kahta erilaista isokukkaista tarhaorvokkia. Lisäksi viittä eriväristä riippapetuniaa.Riippapetuniat kylvän siksi niin aikaisin, kun minä yleensä latvon niitä, että paremmin tuuheutuisivat. Nämä nyt kylvetyt kasvit aloittelevat kukintaansa puolessa välissä toukokuuta. Orvokeissa on yleensä silloin vasta vain muutama kukkanen, sen verran että värit näkyy.Ja hyvä niin, koska kesäkukkia, ja muitakaan kasveja ei pitäisi koskaan istuttaa täydessä kukassa. On parempi ostaa taimi, joka ei vielä kuki. Kestää siirron paremmin. Kukkiva aika usein nuukahtaa, ja voi jopa kokonaan kuolla!
        Ja varsinkaan, jos taimi tulee valoisasta lämpimästä kasvihuoneesta, joissa menee ravintoliuos jokaisen juurelle. No nämä minun taimeni on jo niin monta kurjuutta kärsineet, että ne kestää tuolla penkissäkin vaikka mitä.
        Nyt täytyy lähteä kun tupsahti vieraita, palataan asiaan!

        Miksi rikkoa lakia?


      • rehellisyys kunniaan kirjoitti:

        Miksi rikkoa lakia?

        Eipä ole meillä päivä liioin paistanut,lunta on taas KOKO päivän roiskinut,nyt mittarissa -9.9c

        Olin tänään tuolla vesitornin mäellä kyläilemässä,sain paapoa koirulia.
        on jo11v ikää hänellä,mutta ei kyllä muista vanha olevansa,niin on leikkisä kaveri.
        Mut taitaa olla minun hoitelut ohi,on vähän hankala tuon "rollikan" kanssa mettässä mennä.

        Eilen illalla katselin Esa Pakarisen ohjelmaa,tuli NIIN nostalginen olo,kun Henrykin lauleli.
        Voi että nuo vanhat levyt tuo muistoja mieleen.

        Kiva että Meeriamanda poikkesit ,tervetuloa minunkin puolestani ja kiitos kahveesta.

        Nyt minä nautiskelin vain iltateetä.

        Mukavaa iltaa kaikille.
        näkyillään...


      • viestiä,
        marja-liisa41 kirjoitti:

        Täytyy ihan heti ruveta Elvistelemään, Kun sain tänään kirjeen ja paksi pussillista kukansiemeniä Austraaliasta! Kengurunkorvia! Mutta kun minulla ei ole mitään nimeä, eikä osoitetta tältä nettiystävältä, että voisin kiittää, ja lähettää jotain minäkin kiitokseksi. Ja olen jo kasan kortteja saanut, ja siemeniä jo viime keväänäkin. Mutta en voi mitään muuta, kuin olla iloinen ja kiitollinen, että hän minua tuntematonta muistaa! Mutta jos käyt Reede täällä lukemassa, niin kiitos, kiitos!
        Tänään muuten aloitin ne kylvöhommat Kylvin jo orvokit, paljon sarviorvokkia, kolmea väriä miniorvokkeja, ja kahta erilaista isokukkaista tarhaorvokkia. Lisäksi viittä eriväristä riippapetuniaa.Riippapetuniat kylvän siksi niin aikaisin, kun minä yleensä latvon niitä, että paremmin tuuheutuisivat. Nämä nyt kylvetyt kasvit aloittelevat kukintaansa puolessa välissä toukokuuta. Orvokeissa on yleensä silloin vasta vain muutama kukkanen, sen verran että värit näkyy.Ja hyvä niin, koska kesäkukkia, ja muitakaan kasveja ei pitäisi koskaan istuttaa täydessä kukassa. On parempi ostaa taimi, joka ei vielä kuki. Kestää siirron paremmin. Kukkiva aika usein nuukahtaa, ja voi jopa kokonaan kuolla!
        Ja varsinkaan, jos taimi tulee valoisasta lämpimästä kasvihuoneesta, joissa menee ravintoliuos jokaisen juurelle. No nämä minun taimeni on jo niin monta kurjuutta kärsineet, että ne kestää tuolla penkissäkin vaikka mitä.
        Nyt täytyy lähteä kun tupsahti vieraita, palataan asiaan!

        kun tuolla muualla on ygs rasittava ihminen joka puolella koko ajan monella nikillä, ei siellä mitään voi ajatella taikka kirjoittaa, vaikka joskus haluaisi jotain vuorovaikutusta toisten kanssa. Aleksandrovitsinä viimeksi esiintyi ja suomen kieli hänen mukaansa pitäisi kokonaan ruotsiin vaihtaa, ei siihen jaksa sanoa juuta eikä jaata, antaa olla. Masentava- rasittava ihminen, vissiin joku onneton.


      • viestiä, kirjoitti:

        kun tuolla muualla on ygs rasittava ihminen joka puolella koko ajan monella nikillä, ei siellä mitään voi ajatella taikka kirjoittaa, vaikka joskus haluaisi jotain vuorovaikutusta toisten kanssa. Aleksandrovitsinä viimeksi esiintyi ja suomen kieli hänen mukaansa pitäisi kokonaan ruotsiin vaihtaa, ei siihen jaksa sanoa juuta eikä jaata, antaa olla. Masentava- rasittava ihminen, vissiin joku onneton.

        ja vielä torstai, mikä on tunnetusti toivoa täynnä;)
        Tehdään päivästä mukava, pakkasta on meillä viisiitoista astetta, tuuli villinä lentää ja menee paksummankin rasvakerroksen alle aivan sieluun asti.
        Aamuyöstä puhdistui lähellä oleva parkkialue, nyt taas autoja sopii sinne.
        Katselin eilen, että vilkasta oli myös töskentely katoilla, lunta pudotettiin urakka vauhdilla.
        Yksi talo on vielä kadullani, mistä roikkuu metriä pitkät jääpuikot, tosin puomit on talon nurkalla, mutta kyllä toivoisi, että sieltäkin kattotalkoolaiset ne pois pudottaisi.
        Eräs lumenpudottaja katolta (oma kotitalo) mieli hypätä alas katolta, mutta ennakoi tulevaa, jos uppoaisi niin syvään, ettei pääsisi kasasta pois, näin sitten tikkaita pitkin tuli alas.
        Paras varoa, kuin katua;)

        Tuo palsta kirjoittelu on kovin hankala juttu, en lähtisi nikkejä arvailemaan, täysin pieleen olen huomannut arvailujen menevän, sen verran täältä kirjoittajia tunnistan, ja voi olla että joillakin on tarve hämätä ja kirjoittaa monenlaisillakin nikeillä.
        En tiedä miksi, kai siihen joku syy on, olisi toki kaikille parasta, että selkeää samalla nikillä kirjoittelua harrastettaisiin, ehkä näin loppuisivat nuo ilkeydetkin.
        Minä olen itsepäinen ihminen tässäkin asiassa, sen harvan kerran kun kantaa otan palstalla, teen sen tuttuna SkillaNina, ei ole tarvetta muuhun.
        Munaan itseni ihan avoimesti, tai aika usein en vastaa mihinkään, säästyn paljolta.
        No eihän sekään ole oikein, ei keskustelua synny jos ei kirjoittajia löydy, mutta olen huomannut palstan aivan villinä kirjoituksista täyttyvän, keskustelu sujuu, vaikka minä olisin hiljaa.
        Pirttiin kumminkin kirjoitan ja vastailenkin, tämä on minusta kivaa, on kuin päivä ei alkaisi, ilman pirtissä käyntiä ja illalla on mukava lueskella toisten viestejä, harvoin päivällä ehdin.

        Marja-Liisa onpa sinulla mukavia ystäviä, mutta ihme ettet ole saanut yhteyttä, eikö täältä koneelta mitään apua saisi?
        Kerrohan nyt miten Kengurunkorvat alkavat kasvua tekemään, ja monet muut siemenet mitä multaan laitat.
        Mielenkiintoa harrastuksiisi tuntuu olevan ja oppia, niksejä siinä ohessa saamme, me vähemmän taitavat, kukista pitävät, kiitos jo etukäteen.

        Tuo runoketju on oiva tapa pukea sanoiksi ne oivallukset, aatokset, mitkä lyhyinä säikeinä aivoihin vilistää, mutta taito se on sekin jos runoksi asti ylttävät.
        Onneksi siellä ei pahemmin raati ole ollut tyrmäämässä, voi tälläinen sivutoiminen runoilijakin esille sepustuksiaan laittaa, yrittää päteä;)
        Kiva ketju, kirjoitellaan ja ollaan hyvillään, kun tulenlieskat sitä jaksaa esillä pitää.

        Nyt kysyn teiltä mikä on "tönötti" lasten tietokilpailusta sen löysin, en tiennyt ,kurkkasin vastauksen ja ihan selvä juttuhan se oli;)
        Sen tiesin, kuka Tuperwaren suomeen toi, tiedätkö sinä?
        Meillä on kerhossa on joka kerta kymmenen kysymyksen tietovisa ja aina jää minulta yhtä vaille se täydellinen tulos, eilenkin vastasin väärin vuoden kasvi kysymykseen, veikkasin kaalia ja purjoa, olikin lanttu ja nauris.
        Helppoja kysymyksiä ne ovat, mutta vielä kerran pääseen kymmeneen oikeaan, tavoite pitää olla;)
        Täydet oikein vastanneiden kesken arvottiin Tallinnan risteily palkintona.

        Kaupunkien nimistä olette "väitelleet" no minun kotikaupunkini nimestä aikoinaan (kai vieläkin) käydään väittelyä pitäisikä olla V vai W, eka on tainnut voiton viedä.
        Rehellinen kyllä kuuluu alkuun;)

        Nyt päivän viettoon, mina lähden somistamaan itseäni kampaajan tuoliin, lopputulos ei taida paljonkaan lohtua tuoda, yrittänyttä ei laiteta;)
        Kivaa päivää jokaikiselle.


      • SURKIMUS
        H* kirjoitti:

        Jos Vs via Puskasuleima kautta rantain vihjailee yhyrell rovvall minun pärsuunaani, niin ilmoitan, että minulla sattuu just silloin olemaan allakassa merkittynä muuta menoa.

        ALA SITTEN LAPUTTAA, ÄLÄKÄ TÄÄLLÄ HÖRHÖILE!


      • ville vallaton
        SURKIMUS kirjoitti:

        ALA SITTEN LAPUTTAA, ÄLÄKÄ TÄÄLLÄ HÖRHÖILE!

        Eikö täällä palstoilla ole valvovaa Seriffiä laisinkaan? On törkeyden huippua,että täällä saa
        haukkua ja mollata,kuten näyttää tapahtuvan. PALSTALAISET. Vaatikaa,että SEFU enempi valvois,


      • SURKIMUS kirjoitti:

        ALA SITTEN LAPUTTAA, ÄLÄKÄ TÄÄLLÄ HÖRHÖILE!

        Pakkasta reilut kymmenen ja aurinko hehkuttaa noita muutamia kuusia värikkäiksi. Lumimiehetkin ovat hommansa hoitaneet ihan hyvin.

        Tässä "yläpuolellani" näkyy SURKIMUS - nimimerkin viesti. Ainakin tuo nimmari vaikuttaa sopivalta, surkimus mikä surkimus. Mitäpä tuota pitemälle arvailee. Niin minäkin olen ajatellut ja myös toiminut, yksi ja sama nimimerkki. Enkä ala enää vakuuttelemaan, jos turhia arvaillaan. Jos sillä en uskalla kirjoittaa, parempi olla sivussa. (poikkeus "Tahvo Turhuuspuro" Pirtin karnevaaleissa, mutta silloin kyllä oli alkuperän selvitys) Kieltämättä, on kyllä tullut mieleeni, että jospa alkaisin paukuttelemaan erilaisilla merkeillä, mutta olen sen ajatuksen hylännyt. Entinen tyyli on selkeä, muistaapahan ja löytää paremmin mitä on tullut kirjoitetuksi. Ja huonosti sovinkin hämärissä "selkään puukottajaksi."

        Mutta nyt päivän toimiin, runtteita runsaasti päälle ja ulos. Ei siellä vielä nahka pala vaikka aurinko paistaakin.


      • ynnämuu kirjoitti:

        Pakkasta reilut kymmenen ja aurinko hehkuttaa noita muutamia kuusia värikkäiksi. Lumimiehetkin ovat hommansa hoitaneet ihan hyvin.

        Tässä "yläpuolellani" näkyy SURKIMUS - nimimerkin viesti. Ainakin tuo nimmari vaikuttaa sopivalta, surkimus mikä surkimus. Mitäpä tuota pitemälle arvailee. Niin minäkin olen ajatellut ja myös toiminut, yksi ja sama nimimerkki. Enkä ala enää vakuuttelemaan, jos turhia arvaillaan. Jos sillä en uskalla kirjoittaa, parempi olla sivussa. (poikkeus "Tahvo Turhuuspuro" Pirtin karnevaaleissa, mutta silloin kyllä oli alkuperän selvitys) Kieltämättä, on kyllä tullut mieleeni, että jospa alkaisin paukuttelemaan erilaisilla merkeillä, mutta olen sen ajatuksen hylännyt. Entinen tyyli on selkeä, muistaapahan ja löytää paremmin mitä on tullut kirjoitetuksi. Ja huonosti sovinkin hämärissä "selkään puukottajaksi."

        Mutta nyt päivän toimiin, runtteita runsaasti päälle ja ulos. Ei siellä vielä nahka pala vaikka aurinko paistaakin.

        Onko täällä jokin tunnustus buumi menneillään. Minäkin tunnustan. Yksi ja ainoa nimimerkki riittää minullekin. Olen sanojeni takana. Ja sen huomaa, jos liikkuu tuolla toisilla palstoilla jotain virkkaen,
        Aina ikäänkuin automaattisesti: "Tulee hiekkaa silmiin" ja vauhdilla.
        Ja minä kun en tahdo pahaa kenellekään, vaikka nimim. kirjoitankin, mutta eri mieltä voin olla ja sehän on sallittua.
        Toisaalta olinhan sitä hiekkalaatikkoa "perustamassa", Kenen kanssa ? Niin että pitäisikö nyt ajatella : sitä saa mitä tilaa, vai kuinka ?
        Joka tapauksessa nyt mitä upein aamu. Ehdin jo pelätä, että Ramoona olisi pantannut ne kauniit paisteet
        ja kultaiset lumipuuaurinkosäteet jonnekin piiloon. kun silloin satuimme samalle ihanalle metsäpollle.

        Alkuun viitaten, H- ketjussa hömpsyttely on vielä poikkeus. Vaikka hiekkaakin olisi ollut vaikka kuinka.
        Kivaa ja aurinkoista päivää kaikille. Kummallinen tuo aurinko, saa tuntumaan etä vaikka lentoon lähtisi......
        Heippa !


      • sinisirkku-
        ynnämuu kirjoitti:

        Pakkasta reilut kymmenen ja aurinko hehkuttaa noita muutamia kuusia värikkäiksi. Lumimiehetkin ovat hommansa hoitaneet ihan hyvin.

        Tässä "yläpuolellani" näkyy SURKIMUS - nimimerkin viesti. Ainakin tuo nimmari vaikuttaa sopivalta, surkimus mikä surkimus. Mitäpä tuota pitemälle arvailee. Niin minäkin olen ajatellut ja myös toiminut, yksi ja sama nimimerkki. Enkä ala enää vakuuttelemaan, jos turhia arvaillaan. Jos sillä en uskalla kirjoittaa, parempi olla sivussa. (poikkeus "Tahvo Turhuuspuro" Pirtin karnevaaleissa, mutta silloin kyllä oli alkuperän selvitys) Kieltämättä, on kyllä tullut mieleeni, että jospa alkaisin paukuttelemaan erilaisilla merkeillä, mutta olen sen ajatuksen hylännyt. Entinen tyyli on selkeä, muistaapahan ja löytää paremmin mitä on tullut kirjoitetuksi. Ja huonosti sovinkin hämärissä "selkään puukottajaksi."

        Mutta nyt päivän toimiin, runtteita runsaasti päälle ja ulos. Ei siellä vielä nahka pala vaikka aurinko paistaakin.

        Heippa kauniiseen aamuun!

        Voi Ynnämuu, kuinka tuntui hyvältä lukea tuo miehekäs kirjoituksesi! Noin ajattelen minäkin, selkään puukottamisesta! Kamala ajatuskin, ihan tuli vedet silmiin kun luin:) Eihän sitä voisi olla iloinen ja onnellinen elämästään, jos niin katalin keinoin eläisi. Ei sitä edes ymmärrä miksi sellaista tehdään, mutta en viitsi sen enempää syventyä sellaiseen.

        Ihmisen on niin hyvä olla, kun elämä on omantunnon kohdalta selvää, silloin saa vapaasti kohdata uuden aamun koiton. Pakkaspäivä onkin kauneimmillaan, saas nähdä kuinka kovia yöpakkasia on pohjoisempana.

        Kovin pitkään eivät kuitenkaan jatku enää, päivä päivältä aurinko kipuaa korkammalle, ja sitä myöten lämpöä saadaan:D Tuo sähkökin on niin kallista nytten, ja öljynkin hinta kallistunut!

        Siellä lähi-idänkö levottomuudet sitäkin nostaa, kun ei tiedetä saadaanko varastoja täydennettyä?

        Aurinkoenergiaa olisi kyllä kehitettävä, siellä kun sitä riittää:D Mukavaa pakkaspäivää kaikille!


      • sinisirkku- kirjoitti:

        Heippa kauniiseen aamuun!

        Voi Ynnämuu, kuinka tuntui hyvältä lukea tuo miehekäs kirjoituksesi! Noin ajattelen minäkin, selkään puukottamisesta! Kamala ajatuskin, ihan tuli vedet silmiin kun luin:) Eihän sitä voisi olla iloinen ja onnellinen elämästään, jos niin katalin keinoin eläisi. Ei sitä edes ymmärrä miksi sellaista tehdään, mutta en viitsi sen enempää syventyä sellaiseen.

        Ihmisen on niin hyvä olla, kun elämä on omantunnon kohdalta selvää, silloin saa vapaasti kohdata uuden aamun koiton. Pakkaspäivä onkin kauneimmillaan, saas nähdä kuinka kovia yöpakkasia on pohjoisempana.

        Kovin pitkään eivät kuitenkaan jatku enää, päivä päivältä aurinko kipuaa korkammalle, ja sitä myöten lämpöä saadaan:D Tuo sähkökin on niin kallista nytten, ja öljynkin hinta kallistunut!

        Siellä lähi-idänkö levottomuudet sitäkin nostaa, kun ei tiedetä saadaanko varastoja täydennettyä?

        Aurinkoenergiaa olisi kyllä kehitettävä, siellä kun sitä riittää:D Mukavaa pakkaspäivää kaikille!

        Pakkasta oli aamulla lähes kaksikymmentä astetta, mutta nyt on jo aurinko lämmittänyt kahdeksan asteen verran. On se aikamoinen säteilija, kun sille päälle sattuu.

        Onhan niitä muitakin setelijöitä, esim. täällä Pirtissä poikkeaa monen monta, joiden polla säteilee ja joiden kirjoituksia on mukava lukea. Ohikulkijoitakin on melkoinen määrä. Joku heistä kiittelee kahvista ja poikkeaa uudelleenkin kun rupeaa täällä viihtymään.
        Harvemmin enää kukaan käy haastamassa kylätappeluun, kun ei onnistu pahemmin Pirtin porukkaa provosoimaan. Nämä poikkeukset taitavat olla aivotoiminnaltaan sitä porukkaa, joka paikottaa autonsa invalidipaikalle kun ei ymmärrä, ettei invapaikkoja ole tarkoitettu aivoinvalideille.

        Täällä on tehty "tunnustuksia", ja minäkin teen, vaikka kaikkihan sen tietävät, että minä kirjoitan kahdella nikillä. Olen tunnustautunut Puskasuleimaksi profiilissanikin, enkä häntä häpeä. Hän on se, joka jotenkuten hallitsee paikkakunnan murteen ja nauttii sen kirjoittamisesta. Venlastiina taas on yleisminäni ja kirjoittaa yleiskieltä.
        Taidan olla eräänlainen Janus, siis kaksikasvoinen, ja kahdessa nikissä on ihan tarpeeksi. Kumpikin niistä osaa sanoa sen, mitä mielestäni sanottavaa on. Ei tässä tilapäisnikkejä tarvita.

        Mr G. lähti laittamaan auton "narun nokkaan". Tarkoitus olisi suunnata parin tunnin päästä etelämpään eli Helsinkiin, vaikka täältä hohtavien hankien keskeltä ei tekisikään mieli minnekään etsimään koloa, johon auton voisi lykätä.
        Pitäkää peukkuja, että paikoitustila löytyy!

        Terve!


      • Hintriika*
        Venlastiina kirjoitti:

        Pakkasta oli aamulla lähes kaksikymmentä astetta, mutta nyt on jo aurinko lämmittänyt kahdeksan asteen verran. On se aikamoinen säteilija, kun sille päälle sattuu.

        Onhan niitä muitakin setelijöitä, esim. täällä Pirtissä poikkeaa monen monta, joiden polla säteilee ja joiden kirjoituksia on mukava lukea. Ohikulkijoitakin on melkoinen määrä. Joku heistä kiittelee kahvista ja poikkeaa uudelleenkin kun rupeaa täällä viihtymään.
        Harvemmin enää kukaan käy haastamassa kylätappeluun, kun ei onnistu pahemmin Pirtin porukkaa provosoimaan. Nämä poikkeukset taitavat olla aivotoiminnaltaan sitä porukkaa, joka paikottaa autonsa invalidipaikalle kun ei ymmärrä, ettei invapaikkoja ole tarkoitettu aivoinvalideille.

        Täällä on tehty "tunnustuksia", ja minäkin teen, vaikka kaikkihan sen tietävät, että minä kirjoitan kahdella nikillä. Olen tunnustautunut Puskasuleimaksi profiilissanikin, enkä häntä häpeä. Hän on se, joka jotenkuten hallitsee paikkakunnan murteen ja nauttii sen kirjoittamisesta. Venlastiina taas on yleisminäni ja kirjoittaa yleiskieltä.
        Taidan olla eräänlainen Janus, siis kaksikasvoinen, ja kahdessa nikissä on ihan tarpeeksi. Kumpikin niistä osaa sanoa sen, mitä mielestäni sanottavaa on. Ei tässä tilapäisnikkejä tarvita.

        Mr G. lähti laittamaan auton "narun nokkaan". Tarkoitus olisi suunnata parin tunnin päästä etelämpään eli Helsinkiin, vaikka täältä hohtavien hankien keskeltä ei tekisikään mieli minnekään etsimään koloa, johon auton voisi lykätä.
        Pitäkää peukkuja, että paikoitustila löytyy!

        Terve!

        Laputtamiseen varmaan tarvittaisiin lappuja, niin kuin liputtamiseen lippuja. Minulla ei ole lippuja eikä lappuja. Setelilapuistakin on huutava pula, kuunelkaa vaikka, kuinka taustalla pula pitää meteliä. No patalappuja löytyisi muutama, mutta nekään eivät jouda laputukseen. Se siitä.

        Aurinko paistaa meilläkin ja pakkanen ilottelee. Kyllä tässä kevättä rintaan tulee, ainakin ikkunan läpi katsellessa. Kohta kylläkin pitäisi kipaista terveyskeskukseen. Siellä taas lääkäri katsoo, mitä katsoo.

        Minä en tarvitse parkkipaikkaa, mutta pidän peukkuja tarvitsijoille. On se kyllä hullua lähteä Hesaan, kun on ihanat kinokset omastakin takaa!

        Minä puolestani takaan, että en lähde Hesaan. Johan minä kerran siellä kävin sen jälkeen, kun sain pääkaupunkipölyt karistetuiksi harteiltani. Ei siitä piipahduksesta ole vielä edes kolmea vuotta.

        Yli viisi pohjoista vuotta on mennyt kuin siivillä, melkein pitäisi jo toppuutella ajan rientoa. Niin paljon olisi tarkoitus vielä ehtiä!


      • .....
        marja-liisa41 kirjoitti:

        Täytyy ihan heti ruveta Elvistelemään, Kun sain tänään kirjeen ja paksi pussillista kukansiemeniä Austraaliasta! Kengurunkorvia! Mutta kun minulla ei ole mitään nimeä, eikä osoitetta tältä nettiystävältä, että voisin kiittää, ja lähettää jotain minäkin kiitokseksi. Ja olen jo kasan kortteja saanut, ja siemeniä jo viime keväänäkin. Mutta en voi mitään muuta, kuin olla iloinen ja kiitollinen, että hän minua tuntematonta muistaa! Mutta jos käyt Reede täällä lukemassa, niin kiitos, kiitos!
        Tänään muuten aloitin ne kylvöhommat Kylvin jo orvokit, paljon sarviorvokkia, kolmea väriä miniorvokkeja, ja kahta erilaista isokukkaista tarhaorvokkia. Lisäksi viittä eriväristä riippapetuniaa.Riippapetuniat kylvän siksi niin aikaisin, kun minä yleensä latvon niitä, että paremmin tuuheutuisivat. Nämä nyt kylvetyt kasvit aloittelevat kukintaansa puolessa välissä toukokuuta. Orvokeissa on yleensä silloin vasta vain muutama kukkanen, sen verran että värit näkyy.Ja hyvä niin, koska kesäkukkia, ja muitakaan kasveja ei pitäisi koskaan istuttaa täydessä kukassa. On parempi ostaa taimi, joka ei vielä kuki. Kestää siirron paremmin. Kukkiva aika usein nuukahtaa, ja voi jopa kokonaan kuolla!
        Ja varsinkaan, jos taimi tulee valoisasta lämpimästä kasvihuoneesta, joissa menee ravintoliuos jokaisen juurelle. No nämä minun taimeni on jo niin monta kurjuutta kärsineet, että ne kestää tuolla penkissäkin vaikka mitä.
        Nyt täytyy lähteä kun tupsahti vieraita, palataan asiaan!

        Ole hyvä, Marja-Liisa!
        Toivottavasti jokunen onnistuu kasvamaan.

        Lähettelen taas kortteja jos sinne taas pääsen( pääsen jos mitään erikoista ei tapahdu). Tasmania pitäisi vielä käydä tutkailemassa.

        Hyvää kevättä!
        t. reede


      • ...........
        rehellisyys kunniaan kirjoitti:

        Miksi rikkoa lakia?

        On tarkistettu.
        Paljon tulee siemeniä ulkomailta. Selaile vaikka siemenluetteloita.
        Ausseihin ei saa viedä!


      • tulenlieskatt
        Hintriika* kirjoitti:

        Laputtamiseen varmaan tarvittaisiin lappuja, niin kuin liputtamiseen lippuja. Minulla ei ole lippuja eikä lappuja. Setelilapuistakin on huutava pula, kuunelkaa vaikka, kuinka taustalla pula pitää meteliä. No patalappuja löytyisi muutama, mutta nekään eivät jouda laputukseen. Se siitä.

        Aurinko paistaa meilläkin ja pakkanen ilottelee. Kyllä tässä kevättä rintaan tulee, ainakin ikkunan läpi katsellessa. Kohta kylläkin pitäisi kipaista terveyskeskukseen. Siellä taas lääkäri katsoo, mitä katsoo.

        Minä en tarvitse parkkipaikkaa, mutta pidän peukkuja tarvitsijoille. On se kyllä hullua lähteä Hesaan, kun on ihanat kinokset omastakin takaa!

        Minä puolestani takaan, että en lähde Hesaan. Johan minä kerran siellä kävin sen jälkeen, kun sain pääkaupunkipölyt karistetuiksi harteiltani. Ei siitä piipahduksesta ole vielä edes kolmea vuotta.

        Yli viisi pohjoista vuotta on mennyt kuin siivillä, melkein pitäisi jo toppuutella ajan rientoa. Niin paljon olisi tarkoitus vielä ehtiä!

        Yöpakkanen aika kylmänä aamussakin vielä lymyili. Aurinko se kirkkaana sentään paistelee.
        Onkohan tämä nyt sitä helmikuun helistelyä ja pakkasukon jojoilua. 20,5* aamukahdeksalta ja nyt puolenpäivän jälkeen laskenut 12,5* minne iltaan ehtiikään. No, kevättä kohti kuitenkin menossa ollaan ja se on hienoa, kun vaan jaksaa odottaa,heh.

        Vai että oikein Hintriikka kipaisten pistää menoks. Oikeestaan semmonen vauhti pittää lämpösenä kropan, hyvää terveyttä roppakaupalla sinulle.

        Mitäs se kenguru siitä tykkää kun korvat kasvatetaan muualla? Hauskoja kasvien nimiä.
        Miten niitä pystyy hyvin hoitaan ettei heti rupsahda purkkiinsa? Pitääkö niille puhua ja laulaa ettei vaan tulis kielivaikeuksia. Mut tosiaan, mukavahan on seurata minkä näköisiä kasveista tulee. Onhan siinä viehätystä.

        Kyllä tämä kahvipirtti on mukavien juttujen ja ihmisten keidas. Täällä viihtyy hyvien viestien lukemisessa. Joku surkimus kyllä näytti olevansa elossa se ei hetkauta hyvää
        yhteiseloa kahvipirttiläisillä. Hän, surkimus voisi olla ihan mukava kun heittäisi sen ikävän viittansa romukoppaan.

        Elämän myönteisyys on iloa ymmärrystä omaankin elämään, silloinkin kun on vaikeaa, olen huomannut.
        Nyt otan isonkupin kahveeta ja hillopullan. Onpas hyvää, kiitos. Tänään leivottuja kaurasämppyjä on isopussillinen pöydällä, olkaa hyvä
        Mukavaa päivänjatkoa, seon morjes taas. Pitäskös mennä pihalle jääpuikkona tönöttää, ei taidan mennä ostoksille.


      • tulenlieskatt kirjoitti:

        Yöpakkanen aika kylmänä aamussakin vielä lymyili. Aurinko se kirkkaana sentään paistelee.
        Onkohan tämä nyt sitä helmikuun helistelyä ja pakkasukon jojoilua. 20,5* aamukahdeksalta ja nyt puolenpäivän jälkeen laskenut 12,5* minne iltaan ehtiikään. No, kevättä kohti kuitenkin menossa ollaan ja se on hienoa, kun vaan jaksaa odottaa,heh.

        Vai että oikein Hintriikka kipaisten pistää menoks. Oikeestaan semmonen vauhti pittää lämpösenä kropan, hyvää terveyttä roppakaupalla sinulle.

        Mitäs se kenguru siitä tykkää kun korvat kasvatetaan muualla? Hauskoja kasvien nimiä.
        Miten niitä pystyy hyvin hoitaan ettei heti rupsahda purkkiinsa? Pitääkö niille puhua ja laulaa ettei vaan tulis kielivaikeuksia. Mut tosiaan, mukavahan on seurata minkä näköisiä kasveista tulee. Onhan siinä viehätystä.

        Kyllä tämä kahvipirtti on mukavien juttujen ja ihmisten keidas. Täällä viihtyy hyvien viestien lukemisessa. Joku surkimus kyllä näytti olevansa elossa se ei hetkauta hyvää
        yhteiseloa kahvipirttiläisillä. Hän, surkimus voisi olla ihan mukava kun heittäisi sen ikävän viittansa romukoppaan.

        Elämän myönteisyys on iloa ymmärrystä omaankin elämään, silloinkin kun on vaikeaa, olen huomannut.
        Nyt otan isonkupin kahveeta ja hillopullan. Onpas hyvää, kiitos. Tänään leivottuja kaurasämppyjä on isopussillinen pöydällä, olkaa hyvä
        Mukavaa päivänjatkoa, seon morjes taas. Pitäskös mennä pihalle jääpuikkona tönöttää, ei taidan mennä ostoksille.

        Olin "rollikka"lenkillä;)
        Kiersin tuossa kävely tietä aikamoisen lenkin.
        Sitten istuin piiitkään auringossa.Se lämmitti todella.
        Todella hieno ilima;)

        Nyt nautin pirtissä päiväkahveet,on noita hyviä leivonnaisia;)

        Eipä välitetä noista surkimuksista,tukehtuuvat omaan hölmöyteensä.
        Minä tykkään lukea puskasuleiman juttuja,hyvä,hyvä.

        Hirvittää kunhan nuo lumet rupeaa sulamaan,hukutaankohan vetteen?
        Monta metriä korkeat kinokset,huh...
        No se on sen ajan murhe.

        Minulla on uunissa pari bataattia,tinapaperissa.
        Täytyy mennnä kokeilemaan joko ovat kypsiä,hyvää leivän päällä,makkaran asemasta.

        näkyillään...


      • muori67 kirjoitti:

        Olin "rollikka"lenkillä;)
        Kiersin tuossa kävely tietä aikamoisen lenkin.
        Sitten istuin piiitkään auringossa.Se lämmitti todella.
        Todella hieno ilima;)

        Nyt nautin pirtissä päiväkahveet,on noita hyviä leivonnaisia;)

        Eipä välitetä noista surkimuksista,tukehtuuvat omaan hölmöyteensä.
        Minä tykkään lukea puskasuleiman juttuja,hyvä,hyvä.

        Hirvittää kunhan nuo lumet rupeaa sulamaan,hukutaankohan vetteen?
        Monta metriä korkeat kinokset,huh...
        No se on sen ajan murhe.

        Minulla on uunissa pari bataattia,tinapaperissa.
        Täytyy mennnä kokeilemaan joko ovat kypsiä,hyvää leivän päällä,makkaran asemasta.

        näkyillään...

        Nyt on selvinnyt sekin, että olen ulkoiluttanat ihan väärää päätä, jalkoja. Kohde pitää muuttaa yläpäähän.
        Kas kun lehdessä luki, amerikkalainen tutkimus. Hippokampus (aivoissa) joka vaikuttaa ihmisen muistiin tykkää ulkoilusta. Jo tunnin kävely viikoittain, kasvattaa hippokampusta 2cm vuoden aikana.
        Verrokkiryhmällä se taas kutistui entisestään. Hidastaa dementtian tuloa ja liikunta muutenkin parantaa muistia. Joten eipä heitetä aivoja narikkaan ulos lähtiessä.
        Tunnustuslista: Puskasuleima ja Pelkkää hyvää ovat pirtin vakiokalustoa, vai onko peräti henkilökuntaa.
        Pirtin parhaimmistoa ja valopilkkuja. Eihän heitä lasketa karkuun minnekään, turhaa yrittääkään mitään metkuja,, so,so, Polliisipartio laitetaan perään jos katoatte tai neiti Marple ilmestyy pirttiin kutimensa kanssa. Lasiensa yli salaa seurailemaan,,,,Ettäs tiedätte !
        Kotoista ehtoota.


      • meri-kukka98 kirjoitti:

        Nyt on selvinnyt sekin, että olen ulkoiluttanat ihan väärää päätä, jalkoja. Kohde pitää muuttaa yläpäähän.
        Kas kun lehdessä luki, amerikkalainen tutkimus. Hippokampus (aivoissa) joka vaikuttaa ihmisen muistiin tykkää ulkoilusta. Jo tunnin kävely viikoittain, kasvattaa hippokampusta 2cm vuoden aikana.
        Verrokkiryhmällä se taas kutistui entisestään. Hidastaa dementtian tuloa ja liikunta muutenkin parantaa muistia. Joten eipä heitetä aivoja narikkaan ulos lähtiessä.
        Tunnustuslista: Puskasuleima ja Pelkkää hyvää ovat pirtin vakiokalustoa, vai onko peräti henkilökuntaa.
        Pirtin parhaimmistoa ja valopilkkuja. Eihän heitä lasketa karkuun minnekään, turhaa yrittääkään mitään metkuja,, so,so, Polliisipartio laitetaan perään jos katoatte tai neiti Marple ilmestyy pirttiin kutimensa kanssa. Lasiensa yli salaa seurailemaan,,,,Ettäs tiedätte !
        Kotoista ehtoota.

        En minäkään tarkoittanut muuta, kuin huutavilla tuherrettua törkyviestiä vihjeeksi Pirtin kaulimelle. Venlastiinahan jo täydensikin näkökulmaa, tottahan on asiallisia oudohkoilla nimmareilla pistäytyviä ja sehän on hyvä ja "paprua" riittää.

        En ole lukenut hippokampusta kasvattavasta kuntoilusta - järkevältähän tuo tuntuu. Olisiko se vieläkin tehokkaampaa, jos kävelisi ja ulkoilisi päällään, pää alaspäin? Sehän ei onnistu kuin notkeimmilla tekijöilllä, mutta jospa joku neropatti keksijä kehittäisikin siihen sopivan rollaattorin kaupalliseen käyttöön. Helppoahan tuo olisi, eikun pötkölleen lavitsalle, turvavyöt kiinni, koneisto joka keikauttaa pystyyn ja menoksi. Hyvä kuntoisille käsin väänettävä voimalähde, ja tarpeen mukaan sähkömoottori apuna.
        Onhan sitä hullumpaakin keksitty.


      • ynnämuu kirjoitti:

        En minäkään tarkoittanut muuta, kuin huutavilla tuherrettua törkyviestiä vihjeeksi Pirtin kaulimelle. Venlastiinahan jo täydensikin näkökulmaa, tottahan on asiallisia oudohkoilla nimmareilla pistäytyviä ja sehän on hyvä ja "paprua" riittää.

        En ole lukenut hippokampusta kasvattavasta kuntoilusta - järkevältähän tuo tuntuu. Olisiko se vieläkin tehokkaampaa, jos kävelisi ja ulkoilisi päällään, pää alaspäin? Sehän ei onnistu kuin notkeimmilla tekijöilllä, mutta jospa joku neropatti keksijä kehittäisikin siihen sopivan rollaattorin kaupalliseen käyttöön. Helppoahan tuo olisi, eikun pötkölleen lavitsalle, turvavyöt kiinni, koneisto joka keikauttaa pystyyn ja menoksi. Hyvä kuntoisille käsin väänettävä voimalähde, ja tarpeen mukaan sähkömoottori apuna.
        Onhan sitä hullumpaakin keksitty.

        Sitähän liikuntaa pitäisi olla 2 ja puol tuntii viikossa, suojaa kuulema syöpäsairauksilta...sellaisia kertoivat telkussa täs yhtenä päivänä. että nytte turvavyöt ripeästi auki ja liikuttamaan jalkoja tiiviiseen tahtiin tuolla kylän raitilla...uusia juttuja tullee joka päivä esille, uudet ravintolukematkin on, että syyvä pittäis kuus kertaa päivässä. Hiivatti, johan täs ei pysty mihinkään liikkummaan, jos tällanen ruokailutahti on päivittäin. Kyl mie kauhistuin, luulin kuulleeni väärin, mut niin se pätee, uudet säännöt.
        Nytte vaan pirttiläiset pötyä pöytään ja lusikka kauniiseen käteen, vai mite se olikaan. Niin tai näin, syödä kuitenkin pittää, et pyssyy hengissä.

        Piski haistoi tarjottavat ja veti pirtille kahveelle, sanoi mummolle; Tuoreet tuoksut kirsu haistaa, täytyy mennä ja maistaa. Pullat hyvät, tul tarpeeseen, tiedän kyllä mitä niillä teen....

        Elämän tilkkutäkkiä jokainen luo
        itselleen luodun tekeleen tuo.
        Onko täkkissä pelkkää mustaa
        se täkki tuo luomalleen suurta tuskaa.
        Jos löytyy täkistä värit kauniit
        ovat jälkeesi jäänyt ajatukset auliit.
        Pidä täkkisi hyvässä kunnossa,
        ei paljon muutu se ajan saatossa.


        Hyvvää iltaa ja yötä
        näin kaikille runon myötä.

        Hei hei


      • ynnämuu kirjoitti:

        En minäkään tarkoittanut muuta, kuin huutavilla tuherrettua törkyviestiä vihjeeksi Pirtin kaulimelle. Venlastiinahan jo täydensikin näkökulmaa, tottahan on asiallisia oudohkoilla nimmareilla pistäytyviä ja sehän on hyvä ja "paprua" riittää.

        En ole lukenut hippokampusta kasvattavasta kuntoilusta - järkevältähän tuo tuntuu. Olisiko se vieläkin tehokkaampaa, jos kävelisi ja ulkoilisi päällään, pää alaspäin? Sehän ei onnistu kuin notkeimmilla tekijöilllä, mutta jospa joku neropatti keksijä kehittäisikin siihen sopivan rollaattorin kaupalliseen käyttöön. Helppoahan tuo olisi, eikun pötkölleen lavitsalle, turvavyöt kiinni, koneisto joka keikauttaa pystyyn ja menoksi. Hyvä kuntoisille käsin väänettävä voimalähde, ja tarpeen mukaan sähkömoottori apuna.
        Onhan sitä hullumpaakin keksitty.

        Piti ihan tutkia, minkämoinen yhdistelmä meikämuijankin päässä piileskelee.
        Hippo=virtahepo, ja kampus=korkeakoulualue rakennuksineen päivineen.
        Ensin järkytyin perin juurin, mutta sitten muistin laulun, jossa todetaan, että niin pieni ihmissydän on, vaan avara ja pohjaton...
        Pääkoppa lienee sydäntä jonkin verran suurempi, joten ei taida olla kovinkaan iso ihme, että siellä majailee virtahepo kampusalueella.

        Koska edellä olevilla tiedoilla ei vielä ole mahdollista laatia tohtorinväitöskirjaa, palaan käytännön asiaan ja totean, että mikäli hippokampusta pitää ulkoiluttaa pää alaspäin, on käsillään kävelevillä etulyöntiasema.
        Toimisiko ulkoiluttaminen yhtä hyvin, jos ulkoiluttajaa roikotettaisiin jaloista parvekkeen kaiteen yli?
        Löytyisiköhän jostakin koekaniini? Itse en ole valmis, vaikka apartementomme onkin ensimmäisessä asuinkerroksessa.


      • Hintriikka*
        Venlastiina kirjoitti:

        Piti ihan tutkia, minkämoinen yhdistelmä meikämuijankin päässä piileskelee.
        Hippo=virtahepo, ja kampus=korkeakoulualue rakennuksineen päivineen.
        Ensin järkytyin perin juurin, mutta sitten muistin laulun, jossa todetaan, että niin pieni ihmissydän on, vaan avara ja pohjaton...
        Pääkoppa lienee sydäntä jonkin verran suurempi, joten ei taida olla kovinkaan iso ihme, että siellä majailee virtahepo kampusalueella.

        Koska edellä olevilla tiedoilla ei vielä ole mahdollista laatia tohtorinväitöskirjaa, palaan käytännön asiaan ja totean, että mikäli hippokampusta pitää ulkoiluttaa pää alaspäin, on käsillään kävelevillä etulyöntiasema.
        Toimisiko ulkoiluttaminen yhtä hyvin, jos ulkoiluttajaa roikotettaisiin jaloista parvekkeen kaiteen yli?
        Löytyisiköhän jostakin koekaniini? Itse en ole valmis, vaikka apartementomme onkin ensimmäisessä asuinkerroksessa.

        Täällä kun on noin viisaita immeisiä, niin täytyy oikein kysyä, että onko se Hippos sitten joku virtahepojen juoksurata? Minulla mahalaukku kääntyi nurinpäin jo siitä, kun luin tuon Vs:n hippokampusiulkoilutuksen. Se korkeanpaikankammo nääs!

        En keksi millään, missä järjestyksessä pitäisi hoitaa kaikki rästissä olevat hommat. Niinpä tulin pirttiin. Tätä ei ole missään järjestyslistassa, joten täällä voi ihan rauhassa huokaista.

        Wiiwidearin uusi ruokajärjestys houkuttaisi. Mitenkähän meikäläiselle siinä kävisi. Epäilen, etteivät ne kuusi kertaa tarkoita kaikki läskisoosia ja pottuja. Jos erehtyy vielä välipaloja naukkailemaan, niin ei kunniatohtori laula!

        Oikeastaan jääkaapin ovessa pitäisi olla kävijälaskuri. Siinä saattaisi olla ihmettelemistä, miten suosittu kodinkapistus se on...


    • kaksikymmentäkaksi astetta, mutta mitäpä tuota nyt säikkymään, pitäähän suomalaisen pakkasta kestää;)
      Muistelen joskus muutama vuosi sitten kävelin viisi kilometriä kolmenkymmenen neljän asteen pakkasessa ja sitä kesti pitkiä jaksoja, se oli silloin.
      Junalle tästä on lähdettävä, jos ne nyt sitten kulkevat, siis pakkaselta pääsee.
      Miten tuntuu että ennen junatkin noudattaivat aikatauluja, nykyään aina myöhässä, taas yksi asia mikä oli ennen paremmin;)

      Talvikin päivä, onnittelut ja tottahan Talvikin nimipäivänä on talvi oltava.

      Wiiwidear oli tuottanut runon tilkkutäkeistä, no muistan kotonani oli sellainen tilkuista tehty tilkkutäkki ja miten se olikin kaunis ja mielenkiintoinen,
      Äiti itse sen kokosi, lattialla vanut kankaan päälle laittoi ja tikkasi, hyvänen aika eipä taitaisi monikaan siihen työhön enää ryhtyä, mutta kun ei kaupassa mitään ollut ja ei kai rahaa ostellakkaan.
      Nyt sängytkin jo sähköllä käypiä;)
      Tuo ruokailu mistä myös juttusitte, ei se todellakaan ole läskisoosia joka kerta, joku pieni purkki jugurttia se jo ruuasta käy, minkä meikäläinen välipalanksi kokee;)
      Pitäähän sitä yrittää säännöstellä, mutta enpä nyt ihan vieläkin kurttuisempaa naamaa haluais ja niinhän siinä käy, jos muutamia kiloja pois saa, kasvoista ne ensin liiat lähtee.
      On niin ikävä aihe, ettei siitä sen enenpää, yriteään syödä usein ja vähän.

      Teillä niin korkea tasoista tuo keskustelu, että suosiolla jätän puuttumatta, luen kyllä edesottamuksianne hippoksen ja kampuksen parissa, ja missä muussa kaikessa:)

      Nyt olen sitten pörröpää mummo, kyllästyin ainaiseen hiuksien pesuun, nyt kumminkin jonkun päivän kestää siedettävänä, lopputulos ei parantunut, kuten epäilinkin, mutta mennään nyt tyytyväisenä eteenkin päin, kaikkilla ei ole mahdollisuuksia kaikkeen, vaikka kauneuteen;)
      Vakavasti, hyvä näin, ainakin vielä tällä hetkellä.

      Katselin kyselytunnin, mutta missä lie ajatukset olleet, kun ei jäänyt mikään tavallisuudesta poikkeava mieleen, sitähän se vaalien odottamista taisi olla, ainakin puheet alkaa sitä sorttia olla.
      No ainakin Katainen on väläyttänyt neljää pääministeri ehdokasta esiin,, no aika näyttää, toivoisi että kaikki suunnat saisivat pätkän hallita, sitten näkisi menisikö lupausten mukaan, ei taida ihan helppoa laittaa kaikkea siihen malliin, että hyvä olisi kaikilla.
      Lupaukset on lupauksia, täyttöön laitto eri juttu, sehän on jo nähty.

      Nyt lähtöä tekemään, on laitettava vaatetta päälle ja loput kainaloon, höh, kulunut juttu, mutta eipä nyt uuttakaan keksi.
      Reippaasti vaan tänään ulos, siellä se aurinko tervehtii ja päivällä jo vähän lämmittääkin.
      Kissat tuonne takan päälle ruokaa saatuaan, niinhän se ihminenkin vällyjen alla, kun oikein kylmä tavoittaa, siitä ne lumet kohta sulaa, räystäät tippuvat ja kevät alkaa.

      • HUOMENTA ! Niin jos jääkaapin oven aukaisua laskettais, näppärästi menis 50 rikki. kerrotaan kahdella... vrk:ssa. Ainahan sitä tempoo auki, että mitähän ottais, sitten muistaa, että justiinhan mie otin ja eiku kiinni. Kai se aivoturso= hippokampus se mer;hevonen tekevät temppujaan nupissa.
        Ei sukkelasti uskois mihin kaikkeen se vaikuttaa, niinkun muistin tallentumiseen, hahmottamiseen (jos joku eksyy herkästi, syyttäköön aivotursoaan ))) ym.
        No mitäpä noita luettelemaan jokainen voi lukea itse.
        Voi olla että se panee vielä riiputtamaan nuppiaan alaskin päin, ei sitä voi tietää.

        Minkä olen noita kyselytunteja katsonut, jää jännä tunne. Tuntuu että siellä terhentelevät toisilleen ihan vaan joutessaan, kun tietävät katsottavan ohjelmaa.
        Sitten kun televisiointi on ohi, kahvilassa mäiskäytetään veljellisesti toista olkapäälle nauraen:
        Älä ota sitä niin vakavasti, jotainhan minun piti sanoa........
        Mummoja vaan hämätään. Ilman hämäystäkin, mitään ei tapahdu. Ai tapahtuu sittenkin. Huononnusta !
        Kaikista palveluista vähennetään, ja elinkustannuksia korotetaan. Niin on jo tehty mutta ,lissää,lissää..

        Aamuajatelmia nämä, nyt voikin kaikesta syyttää tuota merihevostaan korvien välissä. Tosin se on sanellut ennenkin yhtä sun toista asiaa.
        Ihana aurinko päivä tulossa. Skillan sanoikin jo nuo pakkaset- sama täällä.
        Mitä hauskinta päivää jokaiselle-- ulkoiluttakaa itsenne . Ihan mitä kohtaa tahansa.


      • Puskasuleima

        Huament vaa. Ei paistat tänäpän. Pilves on. Ei taira kevät olla likikä, ku yhtäär räystäst ei ot tippunu.
        Sitä miä olen ihmetelly melke koko talaven, et minkä kaikki linnut om menny. Toispäivänä näjin yhyren variksen. Harakoist ei ot tiatooka, ja komee rusakkoki on tainnu lähtee Tenerihvalle. Eres naapurin kissaka ei on näyttäytynny.
        Ei tänne muutakak kuulu. Kinokset on korkeet, ja risteyksis tarvii varoo, ku näkyvyys on olematoin.

        Puhuvatten siit, et vanhukset erakoituu. Em miä tiärä mut epäilen, ettei kaikki jaksa osallistuu riantoihi, ja sit jos osallistuu aikans kuluks vaikka nettikirjotteluun, niv varmuurella aina joku on nevvomas, et hanki elämä.
        Niit on simmottii sanontoi, ku aina toistetaa, ku itte ei keksitäm mitää. Sit neet toistelijat viäl luulee olevans viksui ja vilmaattisii.

        Miä muistan kouluajalta, et yks kerta suamentunnil maikka puhu yleisimmist fraaseist ja kiälti niit käyttämäst.
        Seuraaval ainekirjotustunnil oli aiheena "Suami mettiem maa". Yks kaveri kirjotti simmotten aineen, et väliiv viälki tuppaa naurattamaa. Se oli alakanu sanoil "Jo muinaiset roomalaiset tiäsivät, et Suami om mettiem maa". Sit se oli ympänny sihen kaikki kiälletyt ja kuluneet sanonnat. Miä muistelen, et se sai kympin siit aineest. Mut meitin suamemmaikka oliki humoorin tajunen, ja se nauro ittekki ääneen, ku kirjottaja vakaval äänel luki ainettaan.
        Olis ollum miälenkiintost, jos se olis kirjottannu sen aineens ylioppilaskirjotuksis, et mitä tutkintolautakunta olis teheny. Kyl se Mika Waltariv veronen kirjottaja oli, ja saihav Waltariki lautaatturin aiheesta Nero.
        Se oli vaa tehenyp piänen lisäyksen, ja se otsikko oli sitte: Nero (naapurin koira).

        Minkähäm miä taas olen eksyny? Kaffeelleham minun piti tulla, ja nym miä tarjoilen teitille nuaruuren muistojani. Hyppäkä reipaasti yli vaa, mut älkä vahinkossaka sanoka, et hanki elämä.
        Miähäm piräv välil muutenki kovaa elämää, ja hanki on tos klasin takana.

        Morjens ja hyvät jatkot!


      • meri-kukka98 kirjoitti:

        HUOMENTA ! Niin jos jääkaapin oven aukaisua laskettais, näppärästi menis 50 rikki. kerrotaan kahdella... vrk:ssa. Ainahan sitä tempoo auki, että mitähän ottais, sitten muistaa, että justiinhan mie otin ja eiku kiinni. Kai se aivoturso= hippokampus se mer;hevonen tekevät temppujaan nupissa.
        Ei sukkelasti uskois mihin kaikkeen se vaikuttaa, niinkun muistin tallentumiseen, hahmottamiseen (jos joku eksyy herkästi, syyttäköön aivotursoaan ))) ym.
        No mitäpä noita luettelemaan jokainen voi lukea itse.
        Voi olla että se panee vielä riiputtamaan nuppiaan alaskin päin, ei sitä voi tietää.

        Minkä olen noita kyselytunteja katsonut, jää jännä tunne. Tuntuu että siellä terhentelevät toisilleen ihan vaan joutessaan, kun tietävät katsottavan ohjelmaa.
        Sitten kun televisiointi on ohi, kahvilassa mäiskäytetään veljellisesti toista olkapäälle nauraen:
        Älä ota sitä niin vakavasti, jotainhan minun piti sanoa........
        Mummoja vaan hämätään. Ilman hämäystäkin, mitään ei tapahdu. Ai tapahtuu sittenkin. Huononnusta !
        Kaikista palveluista vähennetään, ja elinkustannuksia korotetaan. Niin on jo tehty mutta ,lissää,lissää..

        Aamuajatelmia nämä, nyt voikin kaikesta syyttää tuota merihevostaan korvien välissä. Tosin se on sanellut ennenkin yhtä sun toista asiaa.
        Ihana aurinko päivä tulossa. Skillan sanoikin jo nuo pakkaset- sama täällä.
        Mitä hauskinta päivää jokaiselle-- ulkoiluttakaa itsenne . Ihan mitä kohtaa tahansa.

        Huomenta, ennenkuin ryntään pienenä virtahepona perinteisin keinoin hippokampustani tuulettamaan ja kasvattamaan. En vielä aloita rajumpia muotoja, vaikka sekin tarpeelliselta tuntuisi.

        Joitakin aikoja sitten tässä talossa kolme jeppeä nautti kai saunakaljoja parvekkeella, olihan siinä muutaman kerroksen korkeus. Jostain tuntemattomasta syystä tuli heille pienehköjä erimielisyyksiä. Kuten monesti, siinä hintelin yritti sanansäilällä yliotetta. Rotevammat kaverit ottivat käsittelyyn ja roikottivat kaveria parvekkeen ulkopuolella jaloistaan. Huutoahan tämä hengenhädässä päästi. Joku ulkona ollut soitti pikavauhtia poliisit ja tulihan ne. Vaikka kaveri oli jo vedetty takaisin turvaan, tietysti nämä "lähiomaiset" pitivät kuulustelun. Eipä siitä mitään kostunut, yksissä tuumin kaikki kolme vakuuttivat, että leikkiähän se oli.

        Kun pöly oli laskeutunut, kysyin yhdeltä sankarilta, että tehosiko opetus. Oikein hyvin oli tehonnut, mutta tarkempaa erittelyä ei tippunut. Kyllä tämäkin on näyttöä hippokampuksen nopeasta palauttamisesta käyttökuntoon. En missään nimessä kerro tätä suosituksena. Siihen liittyy liian paljon riskitekijöitä. Venlastiina tietysti saattaisi ekakerroksesta kokeilla, jos alla on hyvin pehmeätä lunta reilu metri ja komppania valmiina kaivutöihin vahingon varalle.

        Tulihan toskattua, ei kovin jaloa. Nyt se on menoa!


      • Puskasuleima kirjoitti:

        Huament vaa. Ei paistat tänäpän. Pilves on. Ei taira kevät olla likikä, ku yhtäär räystäst ei ot tippunu.
        Sitä miä olen ihmetelly melke koko talaven, et minkä kaikki linnut om menny. Toispäivänä näjin yhyren variksen. Harakoist ei ot tiatooka, ja komee rusakkoki on tainnu lähtee Tenerihvalle. Eres naapurin kissaka ei on näyttäytynny.
        Ei tänne muutakak kuulu. Kinokset on korkeet, ja risteyksis tarvii varoo, ku näkyvyys on olematoin.

        Puhuvatten siit, et vanhukset erakoituu. Em miä tiärä mut epäilen, ettei kaikki jaksa osallistuu riantoihi, ja sit jos osallistuu aikans kuluks vaikka nettikirjotteluun, niv varmuurella aina joku on nevvomas, et hanki elämä.
        Niit on simmottii sanontoi, ku aina toistetaa, ku itte ei keksitäm mitää. Sit neet toistelijat viäl luulee olevans viksui ja vilmaattisii.

        Miä muistan kouluajalta, et yks kerta suamentunnil maikka puhu yleisimmist fraaseist ja kiälti niit käyttämäst.
        Seuraaval ainekirjotustunnil oli aiheena "Suami mettiem maa". Yks kaveri kirjotti simmotten aineen, et väliiv viälki tuppaa naurattamaa. Se oli alakanu sanoil "Jo muinaiset roomalaiset tiäsivät, et Suami om mettiem maa". Sit se oli ympänny sihen kaikki kiälletyt ja kuluneet sanonnat. Miä muistelen, et se sai kympin siit aineest. Mut meitin suamemmaikka oliki humoorin tajunen, ja se nauro ittekki ääneen, ku kirjottaja vakaval äänel luki ainettaan.
        Olis ollum miälenkiintost, jos se olis kirjottannu sen aineens ylioppilaskirjotuksis, et mitä tutkintolautakunta olis teheny. Kyl se Mika Waltariv veronen kirjottaja oli, ja saihav Waltariki lautaatturin aiheesta Nero.
        Se oli vaa tehenyp piänen lisäyksen, ja se otsikko oli sitte: Nero (naapurin koira).

        Minkähäm miä taas olen eksyny? Kaffeelleham minun piti tulla, ja nym miä tarjoilen teitille nuaruuren muistojani. Hyppäkä reipaasti yli vaa, mut älkä vahinkossaka sanoka, et hanki elämä.
        Miähäm piräv välil muutenki kovaa elämää, ja hanki on tos klasin takana.

        Morjens ja hyvät jatkot!

        Ka minä kun pistin postivarrauksen aikasiin, niin nytten vatasta hoksasin,jotta oun änkennä välliin. Näyttipä höy kellot mitä hyvään. Jos olinnii hijas kirjuttamaan, lähtön olj sypäkkee.

        Oikeenni hyvästi on kertomas kaver aineesa alottanna, vaikka joku luulis vähän suurelliseks. Hyvinnii roomalaiset on suattanna tietee näistähii metistä. Vain nuista sanonnoista sanoosin. Varsinnii politiikot möläyttelöö, jotta joku muka ei niä mehtee puilta ja olevattii olevinaa niin visaita vielä. Mistä hiivatista tuo mehtä tuloo, jos ei puista. Hyö ei niä puita metältä ja mönöö pitemmälle nuita roomalaisii luajentaissaan kahtomistaan vain taivaarannan tähyilyyn. Entäs kun hyö vielä höperyyttään muunteloo, jotta, joku huastaa aijan seipäistä eikä aijasta. Täyvellistä asiin tuntemuutta mokomakii. Miten hyö luuloo, jotta aitakii rohottaa pystyssä iliman aijan seipäitä.

        En minä ainaskaan kehottele sinuu, Puskis, kovinnii uusiin hankinnoihin elämee hamuillessa. Hyvinnii hyvässä ruotelissahaan tuo näyttää mänevän. Kirjutettelu kolukoo kuin hyvältä koskenlaskiilta tukin seläässä - eikä mitennii vain sijoillaan jollottain. Kahtele vain akkunan lasista välaikona, miten hanki aurinkossa kimalteloo.


      • ynnämuu kirjoitti:

        Ka minä kun pistin postivarrauksen aikasiin, niin nytten vatasta hoksasin,jotta oun änkennä välliin. Näyttipä höy kellot mitä hyvään. Jos olinnii hijas kirjuttamaan, lähtön olj sypäkkee.

        Oikeenni hyvästi on kertomas kaver aineesa alottanna, vaikka joku luulis vähän suurelliseks. Hyvinnii roomalaiset on suattanna tietee näistähii metistä. Vain nuista sanonnoista sanoosin. Varsinnii politiikot möläyttelöö, jotta joku muka ei niä mehtee puilta ja olevattii olevinaa niin visaita vielä. Mistä hiivatista tuo mehtä tuloo, jos ei puista. Hyö ei niä puita metältä ja mönöö pitemmälle nuita roomalaisii luajentaissaan kahtomistaan vain taivaarannan tähyilyyn. Entäs kun hyö vielä höperyyttään muunteloo, jotta, joku huastaa aijan seipäistä eikä aijasta. Täyvellistä asiin tuntemuutta mokomakii. Miten hyö luuloo, jotta aitakii rohottaa pystyssä iliman aijan seipäitä.

        En minä ainaskaan kehottele sinuu, Puskis, kovinnii uusiin hankinnoihin elämee hamuillessa. Hyvinnii hyvässä ruotelissahaan tuo näyttää mänevän. Kirjutettelu kolukoo kuin hyvältä koskenlaskiilta tukin seläässä - eikä mitennii vain sijoillaan jollottain. Kahtele vain akkunan lasista välaikona, miten hanki aurinkossa kimalteloo.

        Ja niitä saunaterveisiä täytyy kertoa.;)

        Hyvää teki sauna.
        Päivällä kävin kaupalla,niin meinasi naama rustinki jäätyä,niin oli karseen kylmä ja kova tuuli.

        Vaikka oliskohan se puskiksen;) aurinko ollut täällä,koko päivän paistoi ja auringon lasku oli tosi upea.
        Peilautui naapuritalon parveke laseista,aivan kuin olisi minulle suoraan paistanut.
        Oli oikein iso tulipallo.

        Olen seurannut tuohon lähelle on tulossa taas uusirakennus.

        Ensin ne kaivoivat yhdellä kaivurilla ja ajoivat maata pois,sitten ne levitti kuin lakanoita ja ajoivat uutta maata sen päälle.
        Nyt siellä on KOLME kaivuria,on ihan kuin hölmöläisten hommaa;)vievät maata pois ja uutta tilalle.
        Jännä seurata mitä siitä tulee;)

        Muistattehan sen kertomuksen Hölmöläisistä,kun ne leikkasi peiton toisesta päästä ja ompelivat sen toiseen päähän;)Tuo homma näyttää ihan samalta;)

        Minulla täällä tuoksuu hyvälle,raastoin tuoretta kurkkua ja sekoitin ananasmurskan kanssa,vähän kinkku suikaleita joukkoon,nammm.....
        hyvää iltapalaa leivän päälle.

        Hyvää illan jatkoa kaikille.
        näkyillään...


      • ynnämuu kirjoitti:

        Ka minä kun pistin postivarrauksen aikasiin, niin nytten vatasta hoksasin,jotta oun änkennä välliin. Näyttipä höy kellot mitä hyvään. Jos olinnii hijas kirjuttamaan, lähtön olj sypäkkee.

        Oikeenni hyvästi on kertomas kaver aineesa alottanna, vaikka joku luulis vähän suurelliseks. Hyvinnii roomalaiset on suattanna tietee näistähii metistä. Vain nuista sanonnoista sanoosin. Varsinnii politiikot möläyttelöö, jotta joku muka ei niä mehtee puilta ja olevattii olevinaa niin visaita vielä. Mistä hiivatista tuo mehtä tuloo, jos ei puista. Hyö ei niä puita metältä ja mönöö pitemmälle nuita roomalaisii luajentaissaan kahtomistaan vain taivaarannan tähyilyyn. Entäs kun hyö vielä höperyyttään muunteloo, jotta, joku huastaa aijan seipäistä eikä aijasta. Täyvellistä asiin tuntemuutta mokomakii. Miten hyö luuloo, jotta aitakii rohottaa pystyssä iliman aijan seipäitä.

        En minä ainaskaan kehottele sinuu, Puskis, kovinnii uusiin hankinnoihin elämee hamuillessa. Hyvinnii hyvässä ruotelissahaan tuo näyttää mänevän. Kirjutettelu kolukoo kuin hyvältä koskenlaskiilta tukin seläässä - eikä mitennii vain sijoillaan jollottain. Kahtele vain akkunan lasista välaikona, miten hanki aurinkossa kimalteloo.

        Mun kyllä pitäs ymmärtää noit murteita, isä oli hämäläinen ja äiti savolainen, lisäksi olen viettänyt melkein 30 v.pohjoiskarjalassa kesälomillani, olen asunut koko ikäni samassa pitäjässä, sielläkin on jonkinlainen oma pitäjän murre.No minä vain sotken joskus sanoja sinne sun tänne, lisäksi sodan jälkeen
        pitäjään muutti paljon karjalaisia ja jokunen inkeriläinenenkin, kuullun ymmärtäminen tietysti on vaikeaa ja lukemisen tajuaminen vielä vaikeampaa.
        Täällä pirtissä on hyvä olla, kukaan ei sano mitään, eikä huomauta jos vähän möhlii.
        Oikeastaan minun piti vaan tulla ilmoittautumaan ja iltakahville, no voisinhan minä otta pienet näkäräiset kun kerran tulin
        Joten ei muuta kun terve vaan: Late


      • Tavallinen tyttö*
        LateVaan kirjoitti:

        Mun kyllä pitäs ymmärtää noit murteita, isä oli hämäläinen ja äiti savolainen, lisäksi olen viettänyt melkein 30 v.pohjoiskarjalassa kesälomillani, olen asunut koko ikäni samassa pitäjässä, sielläkin on jonkinlainen oma pitäjän murre.No minä vain sotken joskus sanoja sinne sun tänne, lisäksi sodan jälkeen
        pitäjään muutti paljon karjalaisia ja jokunen inkeriläinenenkin, kuullun ymmärtäminen tietysti on vaikeaa ja lukemisen tajuaminen vielä vaikeampaa.
        Täällä pirtissä on hyvä olla, kukaan ei sano mitään, eikä huomauta jos vähän möhlii.
        Oikeastaan minun piti vaan tulla ilmoittautumaan ja iltakahville, no voisinhan minä otta pienet näkäräiset kun kerran tulin
        Joten ei muuta kun terve vaan: Late

        on minulla aivan samaoin sanoin kuvailtavissa kuin sinulla, Late. En vaan jaksa sitä vaikka lussa olikin taas hauska sana sypäkkää. Noita sanoja jos on vain yksi tavallisen ymmärrettävän puheen joukossa, se on ihan oukki doukki, mutta jos koko juttu on... Kirjoittaminen murteella olisi niin aikaa vievää, etten ala lainkaan.


      • Hintriika*
        LateVaan kirjoitti:

        Mun kyllä pitäs ymmärtää noit murteita, isä oli hämäläinen ja äiti savolainen, lisäksi olen viettänyt melkein 30 v.pohjoiskarjalassa kesälomillani, olen asunut koko ikäni samassa pitäjässä, sielläkin on jonkinlainen oma pitäjän murre.No minä vain sotken joskus sanoja sinne sun tänne, lisäksi sodan jälkeen
        pitäjään muutti paljon karjalaisia ja jokunen inkeriläinenenkin, kuullun ymmärtäminen tietysti on vaikeaa ja lukemisen tajuaminen vielä vaikeampaa.
        Täällä pirtissä on hyvä olla, kukaan ei sano mitään, eikä huomauta jos vähän möhlii.
        Oikeastaan minun piti vaan tulla ilmoittautumaan ja iltakahville, no voisinhan minä otta pienet näkäräiset kun kerran tulin
        Joten ei muuta kun terve vaan: Late

        Aamulla oli kolmisenkymmentä astetta pakkasta, kun lähdin karvariin (ei saanut inhimillisempää aikaa). Kun takaisin tulin, oli jo ihan leppoisan tuntuinen sää, lunta sateli hiljakseen. Ei tiedä, mitä päälleen tunkisi, jos meinaa olla kauaemmin kuin varttitunnin yhdellä reissulla!

        Huomenna on taas aamuksi luvattu pakkasta. Kemissä on taiteiden yö muutaman vuoden tauon jälkeen. Siellä on paljon mm. nuorten sarjakuvahommaa, he ehkä eivät pelkää pakkasta, jos on mieleinen harrastus. Sitä mangaa ym.... en ole oikein asiaan perehtynyt.

        On siellä kaikenlaista aikuisillekin, mutta iäkkäämmät ovat hitaita lähtemään liikkeelle, jos pakkasherra kovin paukuttelee. Pannaas nyt kattoen (kuin tamperelaiset)...

        Joka vuosi tähän aikaan iskee iskias. Tänään se on välillä ollut aika ilkeällä tuulella. Olisi pitänyt vähän huusholliakin entisöidä, mutta ei tule imuroinnista mitään. Minä kun en osaa sitä imurin vartta liikutella kuin vasemmalla kädellä, ja vasemmalla lonkalla sanoo iskias, että älä luulekaan. No, onpahan pätevä syy viihtyä kennelinsä seurassa! Oikein rattoisaa tämä on. Hau, hau!

        Taidan seurata Laten esimerkkiä ja ottaa lääkettä vaivaan. Kippis ja hippis!


      • Satu*
        muori67 kirjoitti:

        Ja niitä saunaterveisiä täytyy kertoa.;)

        Hyvää teki sauna.
        Päivällä kävin kaupalla,niin meinasi naama rustinki jäätyä,niin oli karseen kylmä ja kova tuuli.

        Vaikka oliskohan se puskiksen;) aurinko ollut täällä,koko päivän paistoi ja auringon lasku oli tosi upea.
        Peilautui naapuritalon parveke laseista,aivan kuin olisi minulle suoraan paistanut.
        Oli oikein iso tulipallo.

        Olen seurannut tuohon lähelle on tulossa taas uusirakennus.

        Ensin ne kaivoivat yhdellä kaivurilla ja ajoivat maata pois,sitten ne levitti kuin lakanoita ja ajoivat uutta maata sen päälle.
        Nyt siellä on KOLME kaivuria,on ihan kuin hölmöläisten hommaa;)vievät maata pois ja uutta tilalle.
        Jännä seurata mitä siitä tulee;)

        Muistattehan sen kertomuksen Hölmöläisistä,kun ne leikkasi peiton toisesta päästä ja ompelivat sen toiseen päähän;)Tuo homma näyttää ihan samalta;)

        Minulla täällä tuoksuu hyvälle,raastoin tuoretta kurkkua ja sekoitin ananasmurskan kanssa,vähän kinkku suikaleita joukkoon,nammm.....
        hyvää iltapalaa leivän päälle.

        Hyvää illan jatkoa kaikille.
        näkyillään...

        tässä nyt, - kun on lenkki takana ja päivä edessä.

        Olen (mieheni vielä eläessä) kerran lakaoita levitellyt järven jään päälle.
        Suodatinkangas oli 5 m leveätä, otimme kaksi sellaista ja pituutta 10 m molempiin.
        Sitten ompelemaan! Vedenkestävää narua ja äimä tai iso parsinneula käteen.

        Tiukka sauma ommeltiin kiinni näiden kankaiden väliin,
        vain laiturin kohta jäi avoimeksi.
        Ja tämän 10 m leveän ja pitkän lakanan päälle soraa ja hiekkaa runsaasti.
        Aurinko sitten sulatti jään ja tämä kaikki painui pohjaan.

        Näin saatiin laiturin ympärille 10 m leveä suodatinkangas, joka ppäästää veden läpi,
        mutta ei sen alta mutaa eikä päästä lävitseen myöskään päällään olevaa hiekkaa.

        Lapsen lapset olivat silloin poika 2 kk ja tyttö 3 vuotta.
        Hiekkapohjaa tekivät siinä heille ukkinsa ja mumminsa mutapohjaiseen järveen.

        Aurinkoisen hyviä muistikuvia minulla tuosta kaikesta on.

        Hyvää lauantaita, pirtin ystävät!


    • Hintriika kirjotti pakkasist ja Taiteen yästä Kemis.

      Mää ajatteli, et kyl määki vaik on kylmä sääki, mää tarkotan tota ilma.

      Mää kirjotan täl lapsuuremurtellan, see anta niinku enemä färi tämmösse köyhempän kirjotukse.

      Hintriika kirjotti pakkasesta ja sitä sama o riittänyt tääl etelässäki. On tainu Luajal jäärä väärä sää päälä, juuttunu niinku sanota. Tais käirä niinku jäneksel pakkasel. Ku Kasvihuaneilmiöst ei tullu mittä ni Luaja löi simmosen kylmäm päälä ja lume viäl, et tiäretä ainaki mikä vuareaika o menos.

      Hintriika kertos viäl Kemin taiteire yästä. Turussaki viätetä simmost syksysi.

      Kummone se kemi. taiteire yä ollenka onka?

      Tääl Turus se o simmonen ku ihmises saava käiräk kusel ja suuremalki tarpel naapurien trappusil. Mää en simmossi taitei harrasta.

      Enne vanha mul ols ollu niimpal mahrottoma hyvät peruserellytykset tommosse, muttei enä. Mää ole lopettanut ton tolkuttoma ryyppämise. "Taakseni jäivät nuo perskännipäivät", mää laulele. Ei silti; vaik mul on kuin kovi vaa ollup "pelti kiine" ni kyl mää ole ain sentä wessa löytäny.

      Mää lui läpitte melken koko kaffepirti viästit. Niimpal mukavi kirjotuksi et määki oike innostusi.

      Tännenki on tunkenu noit hörhöi mitä 70 plussal on paljonki. Taitava olla enemän koiraspualissi? simmossi vois sano mulkuiks. Italias ova tehnet suurimmast mulkust Pääministerin, mut emmää simmostaka meil hyväksyis. Kuin tee muussit? (muut sitten)

      • lauantai se taas tulla tupsahti, kyllä nämä viikot vierähtää, puolessa kuussa jo melkein ollaan.
        Elma, Elmi onnittelut teille, nimipäiviä saatte juhlia.
        Ehkä on vuosien mittaan on pirttiin kirjoittelu muuttunut, vaikka samaa oman mielen ja tunnelman mukaista se yhä on.
        Suuria ei tarvitse pohtia, mitä nyt kirjoittaisikaan, sitä tulee mikä lähinnä mieltä nykii.

        Säästä sen verran että pakkanen puolella putosi vajaat kaksitoista mittari näyttää, ja aurinkoa luvassa tänäänkin.
        Aurinko sai hymysuut liikkeelle, aivan valtavasti tuli hymyileviä ihmisiä vastaan kauppareissulla, mieli siinä virkistyi pakostakin.

        Murteista on keskusteltu, kyllä ne kummasti väliin piristää, myönnettävä kyllä on, että ajatuksen kanssa on luettava, jotta asian ymmärtää, mutta kyllä se siitä selviää, kun useamman kerran kertaa.
        Kirjoittaminen onkin paljon vaikeampaa ainakin minä niin olen lokenut.
        Savohan onkin melkein englannin vertaista;)

        Junan ikkunasta katselin ohi kiitäviä puhtaan valkoisia lumisia peltoja, kauniita huurrepukuun pukeutuneita metsiä, aurinko välistä kimallusta hangilla lisäsi.
        Talven parasta antia, nuo maisemat, paraskaan taiteilija ei niitä pysty jäljentämään.
        Olemme rikkaita saadessamme asua tälläisessä maassa, vaikka vaikeudet joskus masentaakin, luonto lohtua antaa.
        Se rauha mikä sieluun tulee, kun tuota kaikkea katsoo, kiitos mielelellä huokaan.

        Laitan tänään kaalilaatikkoa, jännä miten aina nuo mieliteot valtaa, ihan pakko on saada. Vanhat kunnon arkiruuat ne on sitä mitkä ruualta maistuu.
        Kunnon sianlihakastike se ei lapsena ollut parasta herkkua, mutta nyt silloin tällöin tehtynä on niin hyvää, nam, nam.
        Sekahedelmä soppaa rupesi myös mieli tekemään, onneksi senkin mieliteon voin toteuttaa.
        Minulla on yleensä lauantai ( ei aina) sellainen ruuanlaiton inspis ja silloin syntyy useasti koko viikon ruuat.

        Tänään varmaan aurinko paistaa melkein koko suomenmaassa, nautitaan siitä, ulkoillaan tai muuten vaan ihailleen tuota ilmiötä, mikä kylläkin paljastaa ikävästi tuon pölyn, mitä pilvisenä päivänä ei muista olevankaan.
        Ei anneta asian pilata päivää ja voihan olla siitä kipinä tuleekin joillekin ajaa villakoiria takaa, miten vaan, hyvää päivää kaikille;)


      • SkillaN kirjoitti:

        lauantai se taas tulla tupsahti, kyllä nämä viikot vierähtää, puolessa kuussa jo melkein ollaan.
        Elma, Elmi onnittelut teille, nimipäiviä saatte juhlia.
        Ehkä on vuosien mittaan on pirttiin kirjoittelu muuttunut, vaikka samaa oman mielen ja tunnelman mukaista se yhä on.
        Suuria ei tarvitse pohtia, mitä nyt kirjoittaisikaan, sitä tulee mikä lähinnä mieltä nykii.

        Säästä sen verran että pakkanen puolella putosi vajaat kaksitoista mittari näyttää, ja aurinkoa luvassa tänäänkin.
        Aurinko sai hymysuut liikkeelle, aivan valtavasti tuli hymyileviä ihmisiä vastaan kauppareissulla, mieli siinä virkistyi pakostakin.

        Murteista on keskusteltu, kyllä ne kummasti väliin piristää, myönnettävä kyllä on, että ajatuksen kanssa on luettava, jotta asian ymmärtää, mutta kyllä se siitä selviää, kun useamman kerran kertaa.
        Kirjoittaminen onkin paljon vaikeampaa ainakin minä niin olen lokenut.
        Savohan onkin melkein englannin vertaista;)

        Junan ikkunasta katselin ohi kiitäviä puhtaan valkoisia lumisia peltoja, kauniita huurrepukuun pukeutuneita metsiä, aurinko välistä kimallusta hangilla lisäsi.
        Talven parasta antia, nuo maisemat, paraskaan taiteilija ei niitä pysty jäljentämään.
        Olemme rikkaita saadessamme asua tälläisessä maassa, vaikka vaikeudet joskus masentaakin, luonto lohtua antaa.
        Se rauha mikä sieluun tulee, kun tuota kaikkea katsoo, kiitos mielelellä huokaan.

        Laitan tänään kaalilaatikkoa, jännä miten aina nuo mieliteot valtaa, ihan pakko on saada. Vanhat kunnon arkiruuat ne on sitä mitkä ruualta maistuu.
        Kunnon sianlihakastike se ei lapsena ollut parasta herkkua, mutta nyt silloin tällöin tehtynä on niin hyvää, nam, nam.
        Sekahedelmä soppaa rupesi myös mieli tekemään, onneksi senkin mieliteon voin toteuttaa.
        Minulla on yleensä lauantai ( ei aina) sellainen ruuanlaiton inspis ja silloin syntyy useasti koko viikon ruuat.

        Tänään varmaan aurinko paistaa melkein koko suomenmaassa, nautitaan siitä, ulkoillaan tai muuten vaan ihailleen tuota ilmiötä, mikä kylläkin paljastaa ikävästi tuon pölyn, mitä pilvisenä päivänä ei muista olevankaan.
        Ei anneta asian pilata päivää ja voihan olla siitä kipinä tuleekin joillekin ajaa villakoiria takaa, miten vaan, hyvää päivää kaikille;)

        Sinähään Ruuneper alat pikkuhijoo oppimaanni. Nuin ikäänkun asiinperässähän tuo kirjuttamises olj, ei ou hankalampoo sanottavoo. Näin huumorin sävyttämänä sanottuna ja pilke silmäkulmassa jatkan.

        Minulle ei tuota vaikeuksia ymmärtää murteilla kirjoitettua. Täällähän sitä viljellään monissakin aloituksissa ja keskusteluissa. Se kai on innoittanut minuakin aloittamaan "vieäntelyn", jonka olin jo ehtinyt melkeinpä hylätä. Johonkin paikkaan murre sopii mielestäni oikein hyvin. Se, että onko murreyritykseni sitä oikeata, olen jäävi arvioimaan. Olen sitä mieltä, että ainoata oikeata murretta ei ole olemassakaan. Murteetkin ovat jatkuvassa kehityksen kourissa ja pieniä eroja on satoja, ellei tuhansia ja vielä kertojan persoonallisuus päälle.

        Kirjakieleksi nimitetty pitäisi olla "se ainoa oikea", kieliopin säännöin perusteltu. Sekin kyllä muuttuu ja kehittyy ajan mukana. Aikoinaan jotkut opet kehoittivat heti hylkäämään murteen käytön. Eipä se tehokuuri kuitenkaan pitkälle kantanut pakkosyötettynä.

        Jossain elämäni vaihessa, yli neljäkymmentä vuotta sitten, katsoin parhaaksi "antautua kielivalinnoissani." Se johtui muuttuneesta kielenkäytön tarpeestani. Tein hyvän kertauksen: muistan vieläkin essiivin, komitatiivin ja partisiippirakenteet ainakin teoriassa, ohjailemassa "hyvään kielenkäyttöön."

        Arvostamani Erno Paasilinna sanoi suunilleen näin, että on hyvä ja tarpeellista oppia kieli ja kielenkäytön perusteet. Kun on ne oppinut, pitää heti hylätä kaikki ja alkaa siitä tekemään. Enpä ole lukenut yhtään kaunokirjallista teosta, joka orjallisesti noudattaa kieliopin sääntöjä.

        Mitä tulee täällä tekemiini murrejuttuihin, ei niissä hyvä häviä, jos ei ymmärrä tai jaksa lukea. Samaa höpinäähän ne. Jatketaan vaan ja ei kovin vakavissaan! H*: lle, iskias ei ole mitenkään miellyttävä, toivottavasti se pian hylkää sinut. Sitävastoin kenneleesi on ihan hyvä, eipä voi syttää eläinrääkkäyksestä.


      • SkillaN kirjoitti:

        lauantai se taas tulla tupsahti, kyllä nämä viikot vierähtää, puolessa kuussa jo melkein ollaan.
        Elma, Elmi onnittelut teille, nimipäiviä saatte juhlia.
        Ehkä on vuosien mittaan on pirttiin kirjoittelu muuttunut, vaikka samaa oman mielen ja tunnelman mukaista se yhä on.
        Suuria ei tarvitse pohtia, mitä nyt kirjoittaisikaan, sitä tulee mikä lähinnä mieltä nykii.

        Säästä sen verran että pakkanen puolella putosi vajaat kaksitoista mittari näyttää, ja aurinkoa luvassa tänäänkin.
        Aurinko sai hymysuut liikkeelle, aivan valtavasti tuli hymyileviä ihmisiä vastaan kauppareissulla, mieli siinä virkistyi pakostakin.

        Murteista on keskusteltu, kyllä ne kummasti väliin piristää, myönnettävä kyllä on, että ajatuksen kanssa on luettava, jotta asian ymmärtää, mutta kyllä se siitä selviää, kun useamman kerran kertaa.
        Kirjoittaminen onkin paljon vaikeampaa ainakin minä niin olen lokenut.
        Savohan onkin melkein englannin vertaista;)

        Junan ikkunasta katselin ohi kiitäviä puhtaan valkoisia lumisia peltoja, kauniita huurrepukuun pukeutuneita metsiä, aurinko välistä kimallusta hangilla lisäsi.
        Talven parasta antia, nuo maisemat, paraskaan taiteilija ei niitä pysty jäljentämään.
        Olemme rikkaita saadessamme asua tälläisessä maassa, vaikka vaikeudet joskus masentaakin, luonto lohtua antaa.
        Se rauha mikä sieluun tulee, kun tuota kaikkea katsoo, kiitos mielelellä huokaan.

        Laitan tänään kaalilaatikkoa, jännä miten aina nuo mieliteot valtaa, ihan pakko on saada. Vanhat kunnon arkiruuat ne on sitä mitkä ruualta maistuu.
        Kunnon sianlihakastike se ei lapsena ollut parasta herkkua, mutta nyt silloin tällöin tehtynä on niin hyvää, nam, nam.
        Sekahedelmä soppaa rupesi myös mieli tekemään, onneksi senkin mieliteon voin toteuttaa.
        Minulla on yleensä lauantai ( ei aina) sellainen ruuanlaiton inspis ja silloin syntyy useasti koko viikon ruuat.

        Tänään varmaan aurinko paistaa melkein koko suomenmaassa, nautitaan siitä, ulkoillaan tai muuten vaan ihailleen tuota ilmiötä, mikä kylläkin paljastaa ikävästi tuon pölyn, mitä pilvisenä päivänä ei muista olevankaan.
        Ei anneta asian pilata päivää ja voihan olla siitä kipinä tuleekin joillekin ajaa villakoiria takaa, miten vaan, hyvää päivää kaikille;)

        ... aurinkoa nimittäin. Meillä sataa lunta, mutta ei se estä säätä muuttumasta aurinkoiseksi. Muuttuihan se eilenkin, ja oli niin tai näin, ainakin hyvää huomenta!
        Onkohan tuon edes järjellinen lause? Jos ei ole, on syy Ruunen. Jäin nimittäin miettimään, miten moninaisia murteet ovat: "mää ja sää, nimittäin ilma". Meidän murteessamme ovat miä ja siä, ja koko persoonapronominilitania on seuraavanlainen: miä, siä, se, mei, tei, ne.
        Jotkut kyllä monikossa sanovat "meet ja neet", ja ihan luontevalta sekin kuulostaa.
        Valitettavasti ei ole olemassa kielioppia tai sanakirjaa, josta voisi luntata, kumpi on oikein. Puskasuleima on kielikylvyn kautta oppinut paikallisen murteen, kun ennen vanhaan se oli kaikkien paljasjalkaisten yleiskieli. Miksei olisi ollut, kun se oli paikkakuntalaisten äidinkieli!
        Sääli, että se on menossa hautaan vanhojen taitajien mukana.

        Jaaha! Tässä taas juutuin lempiaiheeseeni. Miltei henkeen ja vereen olen valmis puolustamaan murteita. Nehän ovat valtava rikkaus, ja miten herkullista kuultavaa onkaan jutustelu niillä paikkakunnilla ja alueilla, joissa vielä yleiskielenä on oma murre.
        Mielenkiintoista luettavaakin ne ovat. Kirjoittakaa aina joskus omalla murteellanne kaikki te, joilla sellainen lahja ja taito on.
        Nimiä ei pitäisi mainita, mutta täällä on muuan hämäläistynyt rouvashenkilö, joka joskus ilahduttaa kirjoittamalla luistavalla äidinkielellään muutakin kuin puumerkkinsä. Tältä rouvalta odotan kovasti pakinakirjaa. Toivottavasti hän muilta kiireiltään ehtii ja innostuu.

        Ja nyt minä toivotan kaikille oikein, oikein aurinkosta päivää ja mieltä. Näyttää vähän siltä, että täälläkin aurinko on pyrkimässä esiin.


      • Venlastiina kirjoitti:

        ... aurinkoa nimittäin. Meillä sataa lunta, mutta ei se estä säätä muuttumasta aurinkoiseksi. Muuttuihan se eilenkin, ja oli niin tai näin, ainakin hyvää huomenta!
        Onkohan tuon edes järjellinen lause? Jos ei ole, on syy Ruunen. Jäin nimittäin miettimään, miten moninaisia murteet ovat: "mää ja sää, nimittäin ilma". Meidän murteessamme ovat miä ja siä, ja koko persoonapronominilitania on seuraavanlainen: miä, siä, se, mei, tei, ne.
        Jotkut kyllä monikossa sanovat "meet ja neet", ja ihan luontevalta sekin kuulostaa.
        Valitettavasti ei ole olemassa kielioppia tai sanakirjaa, josta voisi luntata, kumpi on oikein. Puskasuleima on kielikylvyn kautta oppinut paikallisen murteen, kun ennen vanhaan se oli kaikkien paljasjalkaisten yleiskieli. Miksei olisi ollut, kun se oli paikkakuntalaisten äidinkieli!
        Sääli, että se on menossa hautaan vanhojen taitajien mukana.

        Jaaha! Tässä taas juutuin lempiaiheeseeni. Miltei henkeen ja vereen olen valmis puolustamaan murteita. Nehän ovat valtava rikkaus, ja miten herkullista kuultavaa onkaan jutustelu niillä paikkakunnilla ja alueilla, joissa vielä yleiskielenä on oma murre.
        Mielenkiintoista luettavaakin ne ovat. Kirjoittakaa aina joskus omalla murteellanne kaikki te, joilla sellainen lahja ja taito on.
        Nimiä ei pitäisi mainita, mutta täällä on muuan hämäläistynyt rouvashenkilö, joka joskus ilahduttaa kirjoittamalla luistavalla äidinkielellään muutakin kuin puumerkkinsä. Tältä rouvalta odotan kovasti pakinakirjaa. Toivottavasti hän muilta kiireiltään ehtii ja innostuu.

        Ja nyt minä toivotan kaikille oikein, oikein aurinkosta päivää ja mieltä. Näyttää vähän siltä, että täälläkin aurinko on pyrkimässä esiin.

        Tällä kertaa syy on Ynnämuun. Hänen sijamuoto-opiskelunsa toivat mieleeni vastaavan tilanteen meillä kotona, kun mieheni opiskeli keskikoulun suomea hokien ääneen:"Nominatiivi päätteetön, genetiivi n, essiivi na, nä, partitiivi a, ä..."
        Translatiivin kohdalla hän kyllästyi ja karjaisi: "Muutun kohta itsekin translatiiviKSI!"
        Oppi oli mennyt perille.

        Anon anteeksi vielä kerran sekä Ruunelta että Ynnämuulta, että syyttelen heitä kirjoittelemisestani, mutta pitääkö sitä välttämättä langettaa viaton naisparka kiusaukseen.
        Kirjoittaisitte tylsemmin, niin minä en reagoisi.


      • Venlastiina kirjoitti:

        Tällä kertaa syy on Ynnämuun. Hänen sijamuoto-opiskelunsa toivat mieleeni vastaavan tilanteen meillä kotona, kun mieheni opiskeli keskikoulun suomea hokien ääneen:"Nominatiivi päätteetön, genetiivi n, essiivi na, nä, partitiivi a, ä..."
        Translatiivin kohdalla hän kyllästyi ja karjaisi: "Muutun kohta itsekin translatiiviKSI!"
        Oppi oli mennyt perille.

        Anon anteeksi vielä kerran sekä Ruunelta että Ynnämuulta, että syyttelen heitä kirjoittelemisestani, mutta pitääkö sitä välttämättä langettaa viaton naisparka kiusaukseen.
        Kirjoittaisitte tylsemmin, niin minä en reagoisi.

        Kylläpä tulj hyvä miel,ku luvin nuita uamun aakasuja;)))

        Muistan kun lasteni kanssa olimme Savonlinnassa käymässä joskus 60-luvulla,ihmettelin kun tyttäreni hihitteli itsekseen.
        Kysyin syytä moiseen,Hän sanoi kuuntele äiti noita pappoja,siellä torilla.
        Vaikka Hän on syntyjään KUopiosta,muutimme J:päähän Hänen ollessaan 3v,murre muuttui heti ensimäisen puolen vuoden aikana.

        Minulla on sellaista sekamelskaa murteeni,että hyvä kun itse saan siitä selvää.

        Karjalan murteesta on tarttunut mie ja sie.
        Työtovereita on ollut paljon karjalaisia.

        Eikä minnun tarvitse olla kuin pari päivää kuopiossa,niin johan alan vetämää savvooo;)

        Aurinkoista aamua piti toivottamani.
        Paistaa tosi komeasti,tuuli näkyy kyllä heittelevän lunta tuolta katoilta.Mittari lukemista ei ota selvää,kun aurinko paistaa suoraan anturaan.

        Kiitos taas kahveesta ja kissojakin tuli paapottua;)

        näkyillään...


      • Venlastiina kirjoitti:

        Tällä kertaa syy on Ynnämuun. Hänen sijamuoto-opiskelunsa toivat mieleeni vastaavan tilanteen meillä kotona, kun mieheni opiskeli keskikoulun suomea hokien ääneen:"Nominatiivi päätteetön, genetiivi n, essiivi na, nä, partitiivi a, ä..."
        Translatiivin kohdalla hän kyllästyi ja karjaisi: "Muutun kohta itsekin translatiiviKSI!"
        Oppi oli mennyt perille.

        Anon anteeksi vielä kerran sekä Ruunelta että Ynnämuulta, että syyttelen heitä kirjoittelemisestani, mutta pitääkö sitä välttämättä langettaa viaton naisparka kiusaukseen.
        Kirjoittaisitte tylsemmin, niin minä en reagoisi.

        Sain sen käsityksen, ettet ymmärtänyt ollenkaan "minun murrettani". Ei tuo ihme ole kun tuollaista muretta ei ole kirjoitettuna missään. Minä lapsuusaikaani muistelen ja ikäänkuin murteellani yritän värittää.

        Lähes täysi hiljaisuus kuvaa vihaa "turkku kohta". Yritykseni krjoittaa hyvää suomea tyssää vähäiseen sivistykseeeni, josta olen kyllä maininnut.

        Kaikki on kyllä hyvin ja ihailen aina tapaasi kirjoittaa ja velmuilla. Asiatkin aina asiana.


      • Ruuneperi kirjoitti:

        Sain sen käsityksen, ettet ymmärtänyt ollenkaan "minun murrettani". Ei tuo ihme ole kun tuollaista muretta ei ole kirjoitettuna missään. Minä lapsuusaikaani muistelen ja ikäänkuin murteellani yritän värittää.

        Lähes täysi hiljaisuus kuvaa vihaa "turkku kohta". Yritykseni krjoittaa hyvää suomea tyssää vähäiseen sivistykseeeni, josta olen kyllä maininnut.

        Kaikki on kyllä hyvin ja ihailen aina tapaasi kirjoittaa ja velmuilla. Asiatkin aina asiana.

        Olen jahdannut noita villakoiria,täällä huushollissani ja nyt meinaa selkä sanoa yhteistyön irti.

        Ensimäisen kerran yli 10v kävi hassusti paloi proput;)En tiedä kuormitinko liikaa sähkölaitteillani,vai mikä lie syynä.
        Onneksi on noita proppuja,vai mitä helkkarin sulakkeita ne on,se vain on metka juttu kun hellakin menee pois päältä,täytyy aina uudelleen käännellä nappuloita.

        No jospa taas jatkaisi operointia;)
        näkyillään...


      • "pelkkää hyvää"
        muori67 kirjoitti:

        Olen jahdannut noita villakoiria,täällä huushollissani ja nyt meinaa selkä sanoa yhteistyön irti.

        Ensimäisen kerran yli 10v kävi hassusti paloi proput;)En tiedä kuormitinko liikaa sähkölaitteillani,vai mikä lie syynä.
        Onneksi on noita proppuja,vai mitä helkkarin sulakkeita ne on,se vain on metka juttu kun hellakin menee pois päältä,täytyy aina uudelleen käännellä nappuloita.

        No jospa taas jatkaisi operointia;)
        näkyillään...

        Aurinko paistaa ja ilma niin keväinen, jopa talitiainen yritti ääntänsä kuuluville. Varpusten määrä on selvästi vähentynyt ja tintit muuttaneet nuottejaan: ei auta kuin tirskuttaa itse.

        Kurkkasin sen verran ulos, että selkä tuli märäksi, autoin naapuria kolaamisessa, enin eilisiä. Tässä välissä annos kaalisoppaa ja sitten sisäpihaan polkuja metsästämään. Kuinka ovatkin karanneet näkyvistä. Lintulaudan katolla on ainakin 40 cm:n kinos.

        Siitä kaalisopasta, tuli tehtyä tarkoituksella se suurperheen annos, 10 litran kattilassa. Kokonainen kaali, pari purjoa, kaksi paprikaa, lehtiselleriä pakkaus, pari sipulia, siinäpä se. Kuten arvaattekin, ohjeen mukaan nautitaan, pikkuhiljaa jotain muutakin syötävää lisätään. Taisi tänään olla yksi hedelmä.
        Voi olla, ett' kyllästyn, tai sitten en.

        Oliko joku muistanut vaatimattoman persoonani keskusteluissa, ei kai? Harvoin ehdin kuikuilemaan pirttiin, hätänäppää tervehdin kaulinta ja katson, onko muita liikkeellä. Mitäpä minä, pelkkää hyvää vaan! Hih, toivottavasti ei nimi tai kirjoitukseni ketään ärsytä, jos ärsyttää, otan osaa, koita kestää!

        Aurinkoa itsekullekin!


      • muori67 kirjoitti:

        Olen jahdannut noita villakoiria,täällä huushollissani ja nyt meinaa selkä sanoa yhteistyön irti.

        Ensimäisen kerran yli 10v kävi hassusti paloi proput;)En tiedä kuormitinko liikaa sähkölaitteillani,vai mikä lie syynä.
        Onneksi on noita proppuja,vai mitä helkkarin sulakkeita ne on,se vain on metka juttu kun hellakin menee pois päältä,täytyy aina uudelleen käännellä nappuloita.

        No jospa taas jatkaisi operointia;)
        näkyillään...

        Näköjään olleet. Semmoista sekametelisoppaa se minunkin murteeni vähän (tai paljonkin) on.
        Vaikka Lapsuuskodissa puhuttiin aina karjalan murretta. Sen ossoon. Asuttiin kuitenkin tuolla Vaasan lähellä joka ainakin silloin oli ruotsinkielistä aluetta. Lapsilla ainut komnikointi kieli oli ruotsi. Yllättävää miten äkkiä lapsi omaksuu sen. Tosin unohtaakin, ellei sitä käytä jatkuvammin. Mutta aina jotain jää... Pohjanmaalla asuessa tutuksi tulivat niin rasat, koolit kuin tantutkin. ym. kyllä mää ne tiärän.
        Töissä siihen aikaan oli tapana puhua suunilleen "kirjakieltä". Viimevuosina vasta on murteen nostettu arvoonsa ja huomattu niissä piilevä rikkaus ! Paljonhan nyt ihmiset puhuvat omalla murteellaan ohjelmissa. Kuten Hanna Pakarinen ja Antti Tuisku mm. Kivalta kuulostaa. Niinhän se pitäisikin olla.
        Meillä ei ole "eläinten jahtaus päivä". Koska ne käytiin ihan matolla viemässä tuonne pakkaseen eilen.
        Kylmä tuuli ja pakkasta19. Tosin aurinkoakin. Lienee samansuuntainen koko kotmaassa tuo sää.
        Kauheeta, tuli mieleen kun se oli 40 luvulla tuo Vaasan lähellä asuminen. Olenko tosiaan niin vanha.
        Lohdutukseksi; onneksi sydän on nuori ja innostunut moneen asiaan, vaikka kuori ympärillä rapistuu.

        Kaunista päivää kaikille murteella tai ilman.


      • SkillaN*
        muori67 kirjoitti:

        Olen jahdannut noita villakoiria,täällä huushollissani ja nyt meinaa selkä sanoa yhteistyön irti.

        Ensimäisen kerran yli 10v kävi hassusti paloi proput;)En tiedä kuormitinko liikaa sähkölaitteillani,vai mikä lie syynä.
        Onneksi on noita proppuja,vai mitä helkkarin sulakkeita ne on,se vain on metka juttu kun hellakin menee pois päältä,täytyy aina uudelleen käännellä nappuloita.

        No jospa taas jatkaisi operointia;)
        näkyillään...

        siis ei ollenkaan ohjeita noudatten tullut syötyä;)
        Kaalilaatikkoa, ylioppilaita mustikkakeittoa, ylioppilaat kaikki varmaan tietävät on mannapuuros, rusinoita kahvikupin pohjaan puuroa päälle ja sitten kipataan jälkiruoka astiaan.
        Oli niin kuin ravintolassa, lautasen keskellä möykky ja lientä ympärillä, hienosti, perin hioenpsti;)

        Olen tässä lueskellut noita oikein kirjoituksien arvioita, huh, huh, minäkin vaan mukana yhä pyörin.
        Eipä ole illatiivit ei kenetiivit mielessä, kun sanoja peräkkäin laitan, illodinin tiedän se kaiketi ei kielioppiin liity;)
        Minulla on tapa laittaa pilkkukin sitten, kun henkeä vedän ja lausetta en meinaa millään saada loppuun, pisteen kumminkin muistan.
        Miten olettekin kestäneet, ja samaa se on tulevakin.

        Nyt käsitöiden pariin, pitäisi kai ruokalevot ottaa, mutta hukkaan menee sekin aika;)


      • katleija5
        SkillaN* kirjoitti:

        siis ei ollenkaan ohjeita noudatten tullut syötyä;)
        Kaalilaatikkoa, ylioppilaita mustikkakeittoa, ylioppilaat kaikki varmaan tietävät on mannapuuros, rusinoita kahvikupin pohjaan puuroa päälle ja sitten kipataan jälkiruoka astiaan.
        Oli niin kuin ravintolassa, lautasen keskellä möykky ja lientä ympärillä, hienosti, perin hioenpsti;)

        Olen tässä lueskellut noita oikein kirjoituksien arvioita, huh, huh, minäkin vaan mukana yhä pyörin.
        Eipä ole illatiivit ei kenetiivit mielessä, kun sanoja peräkkäin laitan, illodinin tiedän se kaiketi ei kielioppiin liity;)
        Minulla on tapa laittaa pilkkukin sitten, kun henkeä vedän ja lausetta en meinaa millään saada loppuun, pisteen kumminkin muistan.
        Miten olettekin kestäneet, ja samaa se on tulevakin.

        Nyt käsitöiden pariin, pitäisi kai ruokalevot ottaa, mutta hukkaan menee sekin aika;)

        Mää tunnustan heti et en ol ollenkka lukenu noit teijä juttujan tänäpe, et tämä ei ny liity lainkka keskusteluun jota te käytte. Mut halusin kuiteski tul kertomaan, ett ny määki huomasin et Turku on Euroopan kulttuuripääkaupunki.
        Kas ko mää menin keskustas Thaliasse, joka on simmone kauppakeskus tori lairal, ni siel oliki konsertti menos. Koko kaupunki filharmonine orkka oli jakautunu sinne. Siell aulas se oli soittamas klassist musiikki. Kapellimestarina oli Atso Almila poninhäntineen.
        Ääni mahtus hyvi, ko siin kohta lasikatto on korkkial.
        Ett simmose kulttuuripläjäykse mää sain eile päiväl.


      • SkillaN* kirjoitti:

        siis ei ollenkaan ohjeita noudatten tullut syötyä;)
        Kaalilaatikkoa, ylioppilaita mustikkakeittoa, ylioppilaat kaikki varmaan tietävät on mannapuuros, rusinoita kahvikupin pohjaan puuroa päälle ja sitten kipataan jälkiruoka astiaan.
        Oli niin kuin ravintolassa, lautasen keskellä möykky ja lientä ympärillä, hienosti, perin hioenpsti;)

        Olen tässä lueskellut noita oikein kirjoituksien arvioita, huh, huh, minäkin vaan mukana yhä pyörin.
        Eipä ole illatiivit ei kenetiivit mielessä, kun sanoja peräkkäin laitan, illodinin tiedän se kaiketi ei kielioppiin liity;)
        Minulla on tapa laittaa pilkkukin sitten, kun henkeä vedän ja lausetta en meinaa millään saada loppuun, pisteen kumminkin muistan.
        Miten olettekin kestäneet, ja samaa se on tulevakin.

        Nyt käsitöiden pariin, pitäisi kai ruokalevot ottaa, mutta hukkaan menee sekin aika;)

        Eikös juuri tuo SkillaNin pilkkusääntö ole sellainen passeli käytäntö?
        Eihän tämä kirjoittelu ole mikään koulun ainekirjoitustunti, jolloin pitäisi joka pilkun olla jetsulleen, ettei maikka koristele punakynällä vihkon sivuja.

        Joskus kuusikymmenluvulla, kun olin oikolukijana, oli muutama sellainen kirjoittaja, joka "uudisti" äidinkieltämme jättämällä kaikki isot kirjaimet ja välimerkit pois. Lopussa saattoi kyllä olla piste.
        Sitten puolestaan kirjoitti edellisen kaveri samalla menetelmällä ja kehui edeltäjänsä tekstin.
        Sitten olikin jo sen ensimmäisen kirjoittajan vuoro, ja siinä tietysti taas kehuttiin kaveri jne.
        Kai niillä kulttuuripalstoilla ihan normaaliakin tekstiä oli, mutta mieleen on jäänyt vain tämä hyvä-veli -porukka. Se oli kai jonkinlaista tajunnan virtaa, vaikkei siitä lukija tosin mitään tajunnut.
        Ei kai ollut tarkoituskaan, tärkeintä oli, että kirjoittaja sai kaljarahaa.

        Onneksi täällä ei ole pilkunviilaajia. Tiedän itse kirjoittavani aivan liian pitkiä lauseita, mutta puolustaudun sillä, että suomenmaikka soi minulle erivapauden, kun hän muulta luokalta kielsi puolipisteen käytön. Valitettavasti minun tajunnanvirtani on kuin Smetanan Moldau, milloin pauhaa, milloin soljuu hiljalleen.

        Ja sitten otetaan käsittelyyn "Pelkkää hyvää". Jotenkin olen saanut sellaisen käsityksen, että Sinä asut siellä, missä perunasoppakin keitetään revontulilla. Sattuisikohan niin mukavasti, että hallitsisit paikallisen murteen? Hintriikka kerran totesi, ettei hän osaa puhua "hoon päälle". Muuten kävisin hänen kimppuunsa.
        Luonnistuuko Sinulta? Olisi mukava joskus lukea Lapinkin murteita.

        Mitä siihen kaalikeittoosi tulee, siinä on yksi hyvä puoli: maku sen kun petraa vanhetessaan!

        Eipä tässä sitten muuta kuin oikein aurinkoista lauantaita. Meilläkin paistaa!


      • Venlastiina kirjoitti:

        Eikös juuri tuo SkillaNin pilkkusääntö ole sellainen passeli käytäntö?
        Eihän tämä kirjoittelu ole mikään koulun ainekirjoitustunti, jolloin pitäisi joka pilkun olla jetsulleen, ettei maikka koristele punakynällä vihkon sivuja.

        Joskus kuusikymmenluvulla, kun olin oikolukijana, oli muutama sellainen kirjoittaja, joka "uudisti" äidinkieltämme jättämällä kaikki isot kirjaimet ja välimerkit pois. Lopussa saattoi kyllä olla piste.
        Sitten puolestaan kirjoitti edellisen kaveri samalla menetelmällä ja kehui edeltäjänsä tekstin.
        Sitten olikin jo sen ensimmäisen kirjoittajan vuoro, ja siinä tietysti taas kehuttiin kaveri jne.
        Kai niillä kulttuuripalstoilla ihan normaaliakin tekstiä oli, mutta mieleen on jäänyt vain tämä hyvä-veli -porukka. Se oli kai jonkinlaista tajunnan virtaa, vaikkei siitä lukija tosin mitään tajunnut.
        Ei kai ollut tarkoituskaan, tärkeintä oli, että kirjoittaja sai kaljarahaa.

        Onneksi täällä ei ole pilkunviilaajia. Tiedän itse kirjoittavani aivan liian pitkiä lauseita, mutta puolustaudun sillä, että suomenmaikka soi minulle erivapauden, kun hän muulta luokalta kielsi puolipisteen käytön. Valitettavasti minun tajunnanvirtani on kuin Smetanan Moldau, milloin pauhaa, milloin soljuu hiljalleen.

        Ja sitten otetaan käsittelyyn "Pelkkää hyvää". Jotenkin olen saanut sellaisen käsityksen, että Sinä asut siellä, missä perunasoppakin keitetään revontulilla. Sattuisikohan niin mukavasti, että hallitsisit paikallisen murteen? Hintriikka kerran totesi, ettei hän osaa puhua "hoon päälle". Muuten kävisin hänen kimppuunsa.
        Luonnistuuko Sinulta? Olisi mukava joskus lukea Lapinkin murteita.

        Mitä siihen kaalikeittoosi tulee, siinä on yksi hyvä puoli: maku sen kun petraa vanhetessaan!

        Eipä tässä sitten muuta kuin oikein aurinkoista lauantaita. Meilläkin paistaa!

        Näkyy SkillaNin viestissä. Ajattele nyt, vasta äsköttäin sinulle mönnettiin mahdollisimman arvokas kunniamerkki. Kiitos myös heille, parille Pirtin aktivistille, jotka huomasivat ottaa esille tämän tärkeän ja ansaitun kunnianosoituksen ja jota kaikki Pirttiin kirjoittajat kannattivat. Tämä tuli ansaitusti pikäjänteisestä, hyvästä, ymmärtävästä ja uhrautuvasta työstäsi - aina Kahvipirtin perustamisesta alkaen. Toivotaan työsi jatkuvan...

        Tulin kyllä ottaneeksi esille muutaman kieliopillisen termin, ihan vain keekoillakseni muka tiedoillani. Tarkoitukseni ei ole ryhtyä neuvonantajaksi. Harvoinpa olen itseäni kehuskellutkaan. Siihen en löydä aihetta ja kyllä nyt palaudun siksi entiseksi "pieneksi muurahaiseksi", joka silloin tällöin toskailee juttujaan, menipä ne sitten syteen tai saveen.

        Pitkiksi pyrkii lauseeni minullakin venymään. Ei viitsisi millään "capsia" tokata, pilikku on lähempänä - niin ja se hengähdystauko. Joku viisas - lähdettä en muista - sanoi, että tehokas asian esille tuominen pitää sovittaa lauseessa viiteen sanaan. Sen jälkeen kuulemma alkaa lukijan huomiokyky harhailla, eikä hän jaksa palata kertaamaan. Enpä tiedä todenperäisyyttä - taisi olla joku mainosmies.


      • Hintriika*
        Venlastiina kirjoitti:

        Eikös juuri tuo SkillaNin pilkkusääntö ole sellainen passeli käytäntö?
        Eihän tämä kirjoittelu ole mikään koulun ainekirjoitustunti, jolloin pitäisi joka pilkun olla jetsulleen, ettei maikka koristele punakynällä vihkon sivuja.

        Joskus kuusikymmenluvulla, kun olin oikolukijana, oli muutama sellainen kirjoittaja, joka "uudisti" äidinkieltämme jättämällä kaikki isot kirjaimet ja välimerkit pois. Lopussa saattoi kyllä olla piste.
        Sitten puolestaan kirjoitti edellisen kaveri samalla menetelmällä ja kehui edeltäjänsä tekstin.
        Sitten olikin jo sen ensimmäisen kirjoittajan vuoro, ja siinä tietysti taas kehuttiin kaveri jne.
        Kai niillä kulttuuripalstoilla ihan normaaliakin tekstiä oli, mutta mieleen on jäänyt vain tämä hyvä-veli -porukka. Se oli kai jonkinlaista tajunnan virtaa, vaikkei siitä lukija tosin mitään tajunnut.
        Ei kai ollut tarkoituskaan, tärkeintä oli, että kirjoittaja sai kaljarahaa.

        Onneksi täällä ei ole pilkunviilaajia. Tiedän itse kirjoittavani aivan liian pitkiä lauseita, mutta puolustaudun sillä, että suomenmaikka soi minulle erivapauden, kun hän muulta luokalta kielsi puolipisteen käytön. Valitettavasti minun tajunnanvirtani on kuin Smetanan Moldau, milloin pauhaa, milloin soljuu hiljalleen.

        Ja sitten otetaan käsittelyyn "Pelkkää hyvää". Jotenkin olen saanut sellaisen käsityksen, että Sinä asut siellä, missä perunasoppakin keitetään revontulilla. Sattuisikohan niin mukavasti, että hallitsisit paikallisen murteen? Hintriikka kerran totesi, ettei hän osaa puhua "hoon päälle". Muuten kävisin hänen kimppuunsa.
        Luonnistuuko Sinulta? Olisi mukava joskus lukea Lapinkin murteita.

        Mitä siihen kaalikeittoosi tulee, siinä on yksi hyvä puoli: maku sen kun petraa vanhetessaan!

        Eipä tässä sitten muuta kuin oikein aurinkoista lauantaita. Meilläkin paistaa!

        Kävin kuikuilemassa kulttuurikeskuksessa Taiteiden yön päivää. Tupa oli tupaten täynnä nuoria roolikuteissaan (miksikähän niitä sanotaan). Hauskaa tuntui olevan. Ei kyllä aavistustakaan, mistä sarjakuvasta kukin oli karannut, mutta hienoja olivat asut! Ei meidän nuoruudessa vaan tuollaisia ollut. Eikä ole ainut asia, jota ennen ei ollut. Niin ajat muuttuvat.

        Melkeinpä tekisi mieli lähteä tästä "ph":n luo kaalikeitolle, mutta kun en tiedä tarkempaa osoitetta kuin että jossakin selkäni takana. Jos olisi kattila lämpenemässä, niin johan sinne hajun perusteella suunnistaisi. Kaalikeiton haju ei mikään paha haju olekaan, nälkä sitä haistellessa tulee. Varalta laitoinkin uuniin pellille vihanneksia tulemaan. Täytyy ensin tankata niillä.

        Venlastiina voisi lähettää minulle pussillisen niitä kirjoitusripulin siemeniä. Olisi sellainen tauti nyt kovasti tarpeen. Kiitos jo etukäteen!


      • katleija5 kirjoitti:

        Mää tunnustan heti et en ol ollenkka lukenu noit teijä juttujan tänäpe, et tämä ei ny liity lainkka keskusteluun jota te käytte. Mut halusin kuiteski tul kertomaan, ett ny määki huomasin et Turku on Euroopan kulttuuripääkaupunki.
        Kas ko mää menin keskustas Thaliasse, joka on simmone kauppakeskus tori lairal, ni siel oliki konsertti menos. Koko kaupunki filharmonine orkka oli jakautunu sinne. Siell aulas se oli soittamas klassist musiikki. Kapellimestarina oli Atso Almila poninhäntineen.
        Ääni mahtus hyvi, ko siin kohta lasikatto on korkkial.
        Ett simmose kulttuuripläjäykse mää sain eile päiväl.

        oli haalaripukuinen kuoro, jossa lauloi siellä sairaalassa työssä olevia tuttujani.
        Upea tilaisuus!


      • Hintriika* kirjoitti:

        Kävin kuikuilemassa kulttuurikeskuksessa Taiteiden yön päivää. Tupa oli tupaten täynnä nuoria roolikuteissaan (miksikähän niitä sanotaan). Hauskaa tuntui olevan. Ei kyllä aavistustakaan, mistä sarjakuvasta kukin oli karannut, mutta hienoja olivat asut! Ei meidän nuoruudessa vaan tuollaisia ollut. Eikä ole ainut asia, jota ennen ei ollut. Niin ajat muuttuvat.

        Melkeinpä tekisi mieli lähteä tästä "ph":n luo kaalikeitolle, mutta kun en tiedä tarkempaa osoitetta kuin että jossakin selkäni takana. Jos olisi kattila lämpenemässä, niin johan sinne hajun perusteella suunnistaisi. Kaalikeiton haju ei mikään paha haju olekaan, nälkä sitä haistellessa tulee. Varalta laitoinkin uuniin pellille vihanneksia tulemaan. Täytyy ensin tankata niillä.

        Venlastiina voisi lähettää minulle pussillisen niitä kirjoitusripulin siemeniä. Olisi sellainen tauti nyt kovasti tarpeen. Kiitos jo etukäteen!

        sain Skillanin viestistä aamulla ennen lähtöäni ja niinpä pistäysin Prismassa palatessani illalla,
        Ostokset iso valkokaali, jauhelihaa 400 gr. sipuleita ja muut ainekset ovatkin jo kotona valmiina.
        Nyt syntyy huomenissa hyvää kaalilaatikkoa, puolukoita viereen ja nam!

        Joskus joku ruoka on unohduksissa, kunnes joku muistuttaa.

        Viimeksi niin kävi herkkusienimunakkaalle, joka on tosi herkku sekin!


      • satu kirjoitti:

        sain Skillanin viestistä aamulla ennen lähtöäni ja niinpä pistäysin Prismassa palatessani illalla,
        Ostokset iso valkokaali, jauhelihaa 400 gr. sipuleita ja muut ainekset ovatkin jo kotona valmiina.
        Nyt syntyy huomenissa hyvää kaalilaatikkoa, puolukoita viereen ja nam!

        Joskus joku ruoka on unohduksissa, kunnes joku muistuttaa.

        Viimeksi niin kävi herkkusienimunakkaalle, joka on tosi herkku sekin!

        täällä taas, iltaa vaan pirttiin.
        Voi sentään, olin miekin aikeissa laittaa kaalikeittoo tännään, mut sotkeentusin lunttilappuni kans muihin ostoksiin. Laitoinkin risottoa; riisipuuroo, broiskun palasii ja jottain vihanneksia. Hyvvää risottopuuroo tuli ja vähän sweet& sourssia purkista sekaan, nii vot ( ei tuntunu nii puuromaiselta..)

        Näin se meijän huippukokki?? resepteeraa, että pois alta risut ja männyn kävyt, soppaa syntyy hyvällä käellä.

        Aika onny kortilla, hyvvää jatkoo ja pakkasillan kirpeyttä.
        Hei hei


      • wiiwidear kirjoitti:

        täällä taas, iltaa vaan pirttiin.
        Voi sentään, olin miekin aikeissa laittaa kaalikeittoo tännään, mut sotkeentusin lunttilappuni kans muihin ostoksiin. Laitoinkin risottoa; riisipuuroo, broiskun palasii ja jottain vihanneksia. Hyvvää risottopuuroo tuli ja vähän sweet& sourssia purkista sekaan, nii vot ( ei tuntunu nii puuromaiselta..)

        Näin se meijän huippukokki?? resepteeraa, että pois alta risut ja männyn kävyt, soppaa syntyy hyvällä käellä.

        Aika onny kortilla, hyvvää jatkoo ja pakkasillan kirpeyttä.
        Hei hei

        että vähättelyä,ihan totta tuo on.
        Kielioppi oli kaikkein vastenmielisin aine koulussa ja päähän ei jäänyt muuta kuin muutama ohje, sisällöstä sain aina kiitosta ja aineen pituudesta.
        Näin olen pärjännyt ja aion pärjätä edelleen, jos olisin osaavampi näissä asioissa kirjan oisin kirjoittanut, (useammankin) siihen uskon itselläni olevan mielikuvitusta, luulo tämäkin.
        Ihan mukava on noita viestejä lukea, missä valotatte tätäkin puolta, voisihan niistä oppia ottaa, mutta olen niin huonon keskittymisen omaava, että ei onnistu.

        Pakkasta on kaksikymmentyksi astetta, muusta en tiedä, pimeää on vielä.
        Sulo, Sulho nimipäiviä tänään viettävät, onnea teille.

        Kyllä kaaliruuat on niitä parhaimpia minustakin, terveellisyydestä en tiedä enää tähän aikaan vuodesta, mutta aina hampurilaisen verran kuitenkin.
        Kaali on vuoden kasvi, olikos purjo vai selleri se toinen.

        Aikamoista kisaa käydään palstalla yhden kirjoittajan tiimoilta, aika kummaa, kuka, ken tätä tekee, en salapoliisiksi rupea, sekään ei kiinnosta.
        En ole huomannut mitään minkä vuoksi näin on, mutta kai niitä löytyy joiden tarpeet tätä vaatii, on varmaan asianomaisesta aika kiusallista, kun hänenä kuka vaan viestiä laittaa.
        Voiskos tämän kohdallaan estää kirjoittamalla itse aina vaan rekattuna?
        En usko että mukavaa tuo kielteinen huomio on kenestäkään, saati sitten kohteeksi joutuneesta.

        Tulkaa kahville, kertomaan tuntojanne, ihan rauhaisesti ja ilolla, hyvä mieli aikaan saamaan kaikille.
        No jos suututtaa, voi senkin kirjoittaa, johan se saa kiukun haihtumaan, ikään kuin toisille purkaen;)
        Nyt kuuntelemaan Suomi soi ohjelmaa, nostalgiaa parhaimmillaan.
        Mukavaa sunnuntaiaamua.


      • SkillaN kirjoitti:

        että vähättelyä,ihan totta tuo on.
        Kielioppi oli kaikkein vastenmielisin aine koulussa ja päähän ei jäänyt muuta kuin muutama ohje, sisällöstä sain aina kiitosta ja aineen pituudesta.
        Näin olen pärjännyt ja aion pärjätä edelleen, jos olisin osaavampi näissä asioissa kirjan oisin kirjoittanut, (useammankin) siihen uskon itselläni olevan mielikuvitusta, luulo tämäkin.
        Ihan mukava on noita viestejä lukea, missä valotatte tätäkin puolta, voisihan niistä oppia ottaa, mutta olen niin huonon keskittymisen omaava, että ei onnistu.

        Pakkasta on kaksikymmentyksi astetta, muusta en tiedä, pimeää on vielä.
        Sulo, Sulho nimipäiviä tänään viettävät, onnea teille.

        Kyllä kaaliruuat on niitä parhaimpia minustakin, terveellisyydestä en tiedä enää tähän aikaan vuodesta, mutta aina hampurilaisen verran kuitenkin.
        Kaali on vuoden kasvi, olikos purjo vai selleri se toinen.

        Aikamoista kisaa käydään palstalla yhden kirjoittajan tiimoilta, aika kummaa, kuka, ken tätä tekee, en salapoliisiksi rupea, sekään ei kiinnosta.
        En ole huomannut mitään minkä vuoksi näin on, mutta kai niitä löytyy joiden tarpeet tätä vaatii, on varmaan asianomaisesta aika kiusallista, kun hänenä kuka vaan viestiä laittaa.
        Voiskos tämän kohdallaan estää kirjoittamalla itse aina vaan rekattuna?
        En usko että mukavaa tuo kielteinen huomio on kenestäkään, saati sitten kohteeksi joutuneesta.

        Tulkaa kahville, kertomaan tuntojanne, ihan rauhaisesti ja ilolla, hyvä mieli aikaan saamaan kaikille.
        No jos suututtaa, voi senkin kirjoittaa, johan se saa kiukun haihtumaan, ikään kuin toisille purkaen;)
        Nyt kuuntelemaan Suomi soi ohjelmaa, nostalgiaa parhaimmillaan.
        Mukavaa sunnuntaiaamua.

        Hyvää huomenta, pakkasta parikymppiä ja kilikahan näköinen ilma, varmaan aurinko paistaa rojottaa, kunhan ehtii näkyville.

        En varmasti ole asiantuntija, vaan ainoastaan pikemminkin käytännön kouluttama "kuluttaja" näissä kieliasioissakin. Siltihän voin mielipiteeni sanoa. Kirjoittamisesi, SkillaN, on värikästä, helposti luettavaa, ymmärrettävää ja huumoriakin löytyy. Siis hyvää kerrontaa ja kielenkäyttöä.

        Jos nyt joku "kielinörtti" tutkii ja pähkäilee, löytyyhän niitä virheitä kun ohjenuorana on vain kielioppi sen "atribuuttien ja tiivien" tarkka paikan haeskelu. Se vain menee silloin täysin ulalle, se ei ole kerronnassa edes kielen käytön tarkoitus. Virallinen kirjakieli kuuluu asiapaperi ja lainsäädäntö osastolle.

        Entäpä sitten lainsääsännössä? Johan tehdään "oikealla kielelläkin" niin kiemuraisia pykäliä ja tekstejä, joista eivät aina tuomaritkaan saa selvää. Onhan näitä esimerkkejä. Taustaa kyllä ymmärrän. Kun täytyy sovittaa erilaisia näkökantoja ja hakea kompromissiä ja siitä värkätä valmista kaikkien miellyttämiseksi, niin soppahan siitä tuppaa syntymään. Näin käy myös te- sopimusten teossa. Neuvottelijat kyykkäsee yötä myöten väsyneenä ja hakevat ratkaisua. Teksti sovitetaan väkisin muotoon, jossa erimielisyys alkaa sisällöstä heti, kun papparaiset astuvat neuvotteluhuoneesta ulos. Ei kai niissä suoria kielivirheitä tule, mutta oikealla kielelläkin saa sotkuisen sisällön. Se hyvästä ja oikein kirjoitetusta kielestä.

        Näitä papereita sitten tupataan kansan ja työntekijöiden tulkittaviksi, määräyksiksi ja ohjeeksi. Johan lakimiehillekin riittää töitä, tulkittavaa - ja erimielisyyksiä.

        Kielivirheistä ei kannata kerronnassa ottaa paineita. Niitä voi ja pitääkin tehdä myös tahallaan jonkinlaisen elävyyden aikaansaamiseksi. Riittää, kunhan joko helposti tai joillekin vaivoin ymmärrettäväksi avautuu. Niin se myös tapahtuu kaunokirjallisuudessakin, romaaneissa. Sisäsältöhän se tärkein... niinhän täälläkin palstoilla usein vakuutellaan - mutta kun usein ei ole mitään sisältöä niillä merkittömillä hörhöillä, vaan monotoonista räksyttämistä.

        Eikä ole paljon tässäkään, rutikuivaa rutinaa, mutta menköön!


      • katleija5
        satu kirjoitti:

        oli haalaripukuinen kuoro, jossa lauloi siellä sairaalassa työssä olevia tuttujani.
        Upea tilaisuus!

        Ai sinä kävit täällä. On kaikenlaista ohjelmaa vuoden loppuun asti. Tervetuloa vaan käymään tänne Auran rannoille.

        ps. minä tässä vaan vaeltelen 70 palstaa alhaalta ylöspäin. Tosi paljon aloituksia kelattavana, aikaa kuluu.


      • Hintriika*
        ynnämuu kirjoitti:

        Hyvää huomenta, pakkasta parikymppiä ja kilikahan näköinen ilma, varmaan aurinko paistaa rojottaa, kunhan ehtii näkyville.

        En varmasti ole asiantuntija, vaan ainoastaan pikemminkin käytännön kouluttama "kuluttaja" näissä kieliasioissakin. Siltihän voin mielipiteeni sanoa. Kirjoittamisesi, SkillaN, on värikästä, helposti luettavaa, ymmärrettävää ja huumoriakin löytyy. Siis hyvää kerrontaa ja kielenkäyttöä.

        Jos nyt joku "kielinörtti" tutkii ja pähkäilee, löytyyhän niitä virheitä kun ohjenuorana on vain kielioppi sen "atribuuttien ja tiivien" tarkka paikan haeskelu. Se vain menee silloin täysin ulalle, se ei ole kerronnassa edes kielen käytön tarkoitus. Virallinen kirjakieli kuuluu asiapaperi ja lainsäädäntö osastolle.

        Entäpä sitten lainsääsännössä? Johan tehdään "oikealla kielelläkin" niin kiemuraisia pykäliä ja tekstejä, joista eivät aina tuomaritkaan saa selvää. Onhan näitä esimerkkejä. Taustaa kyllä ymmärrän. Kun täytyy sovittaa erilaisia näkökantoja ja hakea kompromissiä ja siitä värkätä valmista kaikkien miellyttämiseksi, niin soppahan siitä tuppaa syntymään. Näin käy myös te- sopimusten teossa. Neuvottelijat kyykkäsee yötä myöten väsyneenä ja hakevat ratkaisua. Teksti sovitetaan väkisin muotoon, jossa erimielisyys alkaa sisällöstä heti, kun papparaiset astuvat neuvotteluhuoneesta ulos. Ei kai niissä suoria kielivirheitä tule, mutta oikealla kielelläkin saa sotkuisen sisällön. Se hyvästä ja oikein kirjoitetusta kielestä.

        Näitä papereita sitten tupataan kansan ja työntekijöiden tulkittaviksi, määräyksiksi ja ohjeeksi. Johan lakimiehillekin riittää töitä, tulkittavaa - ja erimielisyyksiä.

        Kielivirheistä ei kannata kerronnassa ottaa paineita. Niitä voi ja pitääkin tehdä myös tahallaan jonkinlaisen elävyyden aikaansaamiseksi. Riittää, kunhan joko helposti tai joillekin vaivoin ymmärrettäväksi avautuu. Niin se myös tapahtuu kaunokirjallisuudessakin, romaaneissa. Sisäsältöhän se tärkein... niinhän täälläkin palstoilla usein vakuutellaan - mutta kun usein ei ole mitään sisältöä niillä merkittömillä hörhöillä, vaan monotoonista räksyttämistä.

        Eikä ole paljon tässäkään, rutikuivaa rutinaa, mutta menköön!

        Ei hyvää kaunokirjallista tekstiä pysty suoltamaan sillä, että osaa kielioppisäännöt ja pilkkujen paikat. Hyväksi kirjailijaksi tarvitaan muita lahjoja. Jos teksti on sisältönsä puolesta julkistamisen ansaitsevaa, niin on kustannustoimittajan tehtävä korjailla pahimmat kieliopilliset mokat. ("Jänis pisti päänsä pensaaseen, joka loikki tien yli.")

        Tuskin kukaan viitsisi lukea kaunokirjallista teosta, joka olisi kirjoitettu täydellisellä kirjakielellä. Ainakin dialogissa (repliikeissä) tarvitaan elävää puhekieltä - silloinkin, kun lauseet on kirjoitettu kieliopillisesti oikein.

        Kahvipirtissä emme tarvitse edes kustannustoimittajaa. Jos joskus väärinkäsitys tulee, niin siitä saa vain hersyvät naurut. Täällä on ihania, omanlaatuisiansa kirjoittajia, kullakin oma tyylinsä ja omia hauskoja sanoja, joiden merkitystä joskus saa arvailla.

        Tekstimme eivät ehkä ole kuolemattomia, mutta emmehän ole mekään!


      • ynnämuu kirjoitti:

        Hyvää huomenta, pakkasta parikymppiä ja kilikahan näköinen ilma, varmaan aurinko paistaa rojottaa, kunhan ehtii näkyville.

        En varmasti ole asiantuntija, vaan ainoastaan pikemminkin käytännön kouluttama "kuluttaja" näissä kieliasioissakin. Siltihän voin mielipiteeni sanoa. Kirjoittamisesi, SkillaN, on värikästä, helposti luettavaa, ymmärrettävää ja huumoriakin löytyy. Siis hyvää kerrontaa ja kielenkäyttöä.

        Jos nyt joku "kielinörtti" tutkii ja pähkäilee, löytyyhän niitä virheitä kun ohjenuorana on vain kielioppi sen "atribuuttien ja tiivien" tarkka paikan haeskelu. Se vain menee silloin täysin ulalle, se ei ole kerronnassa edes kielen käytön tarkoitus. Virallinen kirjakieli kuuluu asiapaperi ja lainsäädäntö osastolle.

        Entäpä sitten lainsääsännössä? Johan tehdään "oikealla kielelläkin" niin kiemuraisia pykäliä ja tekstejä, joista eivät aina tuomaritkaan saa selvää. Onhan näitä esimerkkejä. Taustaa kyllä ymmärrän. Kun täytyy sovittaa erilaisia näkökantoja ja hakea kompromissiä ja siitä värkätä valmista kaikkien miellyttämiseksi, niin soppahan siitä tuppaa syntymään. Näin käy myös te- sopimusten teossa. Neuvottelijat kyykkäsee yötä myöten väsyneenä ja hakevat ratkaisua. Teksti sovitetaan väkisin muotoon, jossa erimielisyys alkaa sisällöstä heti, kun papparaiset astuvat neuvotteluhuoneesta ulos. Ei kai niissä suoria kielivirheitä tule, mutta oikealla kielelläkin saa sotkuisen sisällön. Se hyvästä ja oikein kirjoitetusta kielestä.

        Näitä papereita sitten tupataan kansan ja työntekijöiden tulkittaviksi, määräyksiksi ja ohjeeksi. Johan lakimiehillekin riittää töitä, tulkittavaa - ja erimielisyyksiä.

        Kielivirheistä ei kannata kerronnassa ottaa paineita. Niitä voi ja pitääkin tehdä myös tahallaan jonkinlaisen elävyyden aikaansaamiseksi. Riittää, kunhan joko helposti tai joillekin vaivoin ymmärrettäväksi avautuu. Niin se myös tapahtuu kaunokirjallisuudessakin, romaaneissa. Sisäsältöhän se tärkein... niinhän täälläkin palstoilla usein vakuutellaan - mutta kun usein ei ole mitään sisältöä niillä merkittömillä hörhöillä, vaan monotoonista räksyttämistä.

        Eikä ole paljon tässäkään, rutikuivaa rutinaa, mutta menköön!

        Päivää kaikille. Saa nähdä, milloin järjestyshenkilömme Kaulin antaa porttikiellon ylenaikaisen saranoitten kuluttamisen takia.

        Ei varmaan ole kovin monta sellaista kouluainetta kuin äidinkielen kielioppi.
        Kansakoulussa se meni, kun asemosana oli helppo ymmärtää; sitähän käytettiin jonkin toisen sanan asemesta. Sama juttu oli erisnimen kanssa, ja se kirjoitettiin isolla alkukirjaimella erotuksena tavallisista nimisanoista.
        Sitten, kun siirryttiin toiseen kouluun, tulivat pronominit, proprit ja substantiivit, jotka eivät sanoneet mitään ainakaan minulle. Ne olivat sellaisia "hauki-on-kala" -ulkoa opittavia litanioita. Kun opettajana vielä oli itse täydellisyys, opin inhoamaan suomentunteja. Ainekirjoituksenkin hän osasi tehdä niin vaikeasti ymmärrettäväksi, että minä menin lopullisesti sekaisin. En uskaltanut edes yrittää kirjoittamista; kunhan jotakin vihkoon kohelsin.
        Onneksi seuraavana vuonna maikka vaihtui, ja minä opin tajuamaan, ettei ainekirjoitus ollut sen kummallisempaa kuin ne kirjoitelmat, joita olin jo monta vuotta harrastanut ja niitten keksimistä rakastanut.
        Uuden opettajan myötä suhtautumiseni äidinkieleen sen kaikissa muodoissa muuttui.
        Suomentunnit olivat parasta, mitä kouluajoiltani muistan.

        Se hyvä puoli ensimmäisessä opettajassa oli, että myöhemmin lukiessani ehtoja sukulaisten ja myös naapurin lasten kanssa osasin ymmärtää, mitä ehtolaiset eivät olleet ymmärtäneet. Kun sen selitti heille, ei mitään vaikeuksia ollut. Läpi meni joka ainoa ensi yrittämällä.

        Ei minusta silti alakoulunopettajaa tullut, kun olen epämusikaalinen ja siinä määrin lapsellinen, että olisin varmasti ollut oppilaitteni kanssa lumiukkoja ja lumilinnoja rakentamassa. Ehkä vähän lumisotasillakin...

        Sen verran jälkeen jäänyt olen ikäni ollut, että vasta vuonna 1990 opin tajuamaan, mitä hokema "hauki-on-kala, hauki-on-kala" tarkoittaa. Niin myöhään tuli oivallus, että haukihan on kala!

        Ja nyt mkennään ja lujaa! Mennessäni huudan vielä hyvää päivänjatkoa kaikille!


      • ynnämuu kirjoitti:

        Hyvää huomenta, pakkasta parikymppiä ja kilikahan näköinen ilma, varmaan aurinko paistaa rojottaa, kunhan ehtii näkyville.

        En varmasti ole asiantuntija, vaan ainoastaan pikemminkin käytännön kouluttama "kuluttaja" näissä kieliasioissakin. Siltihän voin mielipiteeni sanoa. Kirjoittamisesi, SkillaN, on värikästä, helposti luettavaa, ymmärrettävää ja huumoriakin löytyy. Siis hyvää kerrontaa ja kielenkäyttöä.

        Jos nyt joku "kielinörtti" tutkii ja pähkäilee, löytyyhän niitä virheitä kun ohjenuorana on vain kielioppi sen "atribuuttien ja tiivien" tarkka paikan haeskelu. Se vain menee silloin täysin ulalle, se ei ole kerronnassa edes kielen käytön tarkoitus. Virallinen kirjakieli kuuluu asiapaperi ja lainsäädäntö osastolle.

        Entäpä sitten lainsääsännössä? Johan tehdään "oikealla kielelläkin" niin kiemuraisia pykäliä ja tekstejä, joista eivät aina tuomaritkaan saa selvää. Onhan näitä esimerkkejä. Taustaa kyllä ymmärrän. Kun täytyy sovittaa erilaisia näkökantoja ja hakea kompromissiä ja siitä värkätä valmista kaikkien miellyttämiseksi, niin soppahan siitä tuppaa syntymään. Näin käy myös te- sopimusten teossa. Neuvottelijat kyykkäsee yötä myöten väsyneenä ja hakevat ratkaisua. Teksti sovitetaan väkisin muotoon, jossa erimielisyys alkaa sisällöstä heti, kun papparaiset astuvat neuvotteluhuoneesta ulos. Ei kai niissä suoria kielivirheitä tule, mutta oikealla kielelläkin saa sotkuisen sisällön. Se hyvästä ja oikein kirjoitetusta kielestä.

        Näitä papereita sitten tupataan kansan ja työntekijöiden tulkittaviksi, määräyksiksi ja ohjeeksi. Johan lakimiehillekin riittää töitä, tulkittavaa - ja erimielisyyksiä.

        Kielivirheistä ei kannata kerronnassa ottaa paineita. Niitä voi ja pitääkin tehdä myös tahallaan jonkinlaisen elävyyden aikaansaamiseksi. Riittää, kunhan joko helposti tai joillekin vaivoin ymmärrettäväksi avautuu. Niin se myös tapahtuu kaunokirjallisuudessakin, romaaneissa. Sisäsältöhän se tärkein... niinhän täälläkin palstoilla usein vakuutellaan - mutta kun usein ei ole mitään sisältöä niillä merkittömillä hörhöillä, vaan monotoonista räksyttämistä.

        Eikä ole paljon tässäkään, rutikuivaa rutinaa, mutta menköön!

        Minä täytän kaikki nuo kriteerit. Huomaan aina itsekkin jälkikäteen.
        Lauseet on äärettömän ylipitkiä, vaikka tiedän että lyhyestä virsi kaunis. Sisältö sekainen milloin vähemmän, yleensä kuitenkin enemmän. Varsinkin pilkut sikinsokin. Pisteet väärissä paikoissa.
        Kaikesta muusta kielioppi asioista ja oikein kirjoituksesta hyyyviinn kaukana.
        Olen ollut ymmärtävinäni, että tärkeintä kun asia tulee ymmärretyksi. Viiden sanan lauseen tekeminenkin tuottaa hankaluuksia. Mainosmieheltä sekin onnistuu, kun on suunnattu johonkin kohteeseen.
        Esim: kun käytät tätä voit hyvin ! Siinä mainos !

        Sitten aina lohduttaudun, että mm. politiikot puhuvat pitkään sanomatta mitään. Pyörittelevät liutan sanoja jotka ei kerro kerrassaan mitään. Ei sitä eikä tätä.
        Että ei se liene niin tuomittavaa täälläkään kaikkine virheineen.
        Yksi tekijä on huolimattomuus. Vauhdilla pistää tarinaa rennosti, ajatukset jo seuraavassa asiassa.
        Ainahan sitä voi kysyä jos on hyvin epäselvää. Niin, tietenkin jos joku viitsii lukea.
        Minusta on kiva lukea, inhimillisempää on teksti jos ei ole kuin äidinkielen kirjasta kopsittu.
        Semmoista tuli mieleeni kun lueskelin oikeinkirjoitus juttuja.
        Äidinkielikin on muuttunut kovasti. Netin myötä. On pienempi virhe kirjoittaa erisnimiä pienellä, kuin ennen. Monta muuta muutosta, uusia sanoja roppakaupalla. Jotkut kirjaimet opetetaan erilailla kirjoittamaan koululaisilla.

        Taas yksi virhe lisää: liian pitkä.
        Nyt siirryn itseni tuuletushommiin. Aurinko paistaa - siinä sivussa saan D :tä Se on Hei.


      • meri-kukka98 kirjoitti:

        Minä täytän kaikki nuo kriteerit. Huomaan aina itsekkin jälkikäteen.
        Lauseet on äärettömän ylipitkiä, vaikka tiedän että lyhyestä virsi kaunis. Sisältö sekainen milloin vähemmän, yleensä kuitenkin enemmän. Varsinkin pilkut sikinsokin. Pisteet väärissä paikoissa.
        Kaikesta muusta kielioppi asioista ja oikein kirjoituksesta hyyyviinn kaukana.
        Olen ollut ymmärtävinäni, että tärkeintä kun asia tulee ymmärretyksi. Viiden sanan lauseen tekeminenkin tuottaa hankaluuksia. Mainosmieheltä sekin onnistuu, kun on suunnattu johonkin kohteeseen.
        Esim: kun käytät tätä voit hyvin ! Siinä mainos !

        Sitten aina lohduttaudun, että mm. politiikot puhuvat pitkään sanomatta mitään. Pyörittelevät liutan sanoja jotka ei kerro kerrassaan mitään. Ei sitä eikä tätä.
        Että ei se liene niin tuomittavaa täälläkään kaikkine virheineen.
        Yksi tekijä on huolimattomuus. Vauhdilla pistää tarinaa rennosti, ajatukset jo seuraavassa asiassa.
        Ainahan sitä voi kysyä jos on hyvin epäselvää. Niin, tietenkin jos joku viitsii lukea.
        Minusta on kiva lukea, inhimillisempää on teksti jos ei ole kuin äidinkielen kirjasta kopsittu.
        Semmoista tuli mieleeni kun lueskelin oikeinkirjoitus juttuja.
        Äidinkielikin on muuttunut kovasti. Netin myötä. On pienempi virhe kirjoittaa erisnimiä pienellä, kuin ennen. Monta muuta muutosta, uusia sanoja roppakaupalla. Jotkut kirjaimet opetetaan erilailla kirjoittamaan koululaisilla.

        Taas yksi virhe lisää: liian pitkä.
        Nyt siirryn itseni tuuletushommiin. Aurinko paistaa - siinä sivussa saan D :tä Se on Hei.

        pirttiläisille.On meinaan pakkasta 15 astetta meilläki ja lumi narisee tiukasti ku kuletaan piskin kans ulkona.
        Pittää oikein päiväkirjaani taas merkitä, kuinka pakkasinen ja luminen talvi ollaankaan vietetty. Miulla on nii huono käsiala, ettei siit toiset mittään selvää ota. Pojan tytärkin kysyi yks kerta; ooksää kirjottanu nää tähän vihkoon? Mie myönsin ja hää tuumas; sul o sitte huono käsiala. Se oli selvästi sanottu.

        Kahveet oli maittavat, kastettavat makeeta ja hyvvää. Nähdään taas kasvottomana, muttei sieluttomana.

        Hei hei


      • wiiwidear kirjoitti:

        pirttiläisille.On meinaan pakkasta 15 astetta meilläki ja lumi narisee tiukasti ku kuletaan piskin kans ulkona.
        Pittää oikein päiväkirjaani taas merkitä, kuinka pakkasinen ja luminen talvi ollaankaan vietetty. Miulla on nii huono käsiala, ettei siit toiset mittään selvää ota. Pojan tytärkin kysyi yks kerta; ooksää kirjottanu nää tähän vihkoon? Mie myönsin ja hää tuumas; sul o sitte huono käsiala. Se oli selvästi sanottu.

        Kahveet oli maittavat, kastettavat makeeta ja hyvvää. Nähdään taas kasvottomana, muttei sieluttomana.

        Hei hei

        On pakkanen ollut täälläkin. Aamulla mitattiin jopa 28 astetta. Aurinko kyllä teki päivän jo keväisen tuntuiseksi. Tänään olin mieheni kanssa ystävänpäiväjuhlissa. Yksi ystävistäni sellaiset järjesti. Viisitoista henkilöä siellä oli, ja puheensorinasta päätellen kaikki viihtyivät oikein hyvin. Kahvia, mehua, tosihyvää voileipäkakkua, ja täytekakkua oli tarjolla. Ja hyvin näkyi kaikille maistuvan. Joku pitopalvelun ihminen oli kakut tehnyt, ja kaikkien mielipide oli, että tehkööt vain eteenpäinkin.
        Ihan mukava, että joku jaksaa aina järjestellä pikkujuhliakin, kun ainahan ne piristää. Ja jos ei koskaan missään käy, niin kohta sitä mökkiytyy niin, että ei uskallakkaan minnekkään lähteä.
        Vaikka on sanonta, että kyllä se kotiolot voittaa, niin minusta ei kuitenkaan mikään voita niitä kotioloja, kyllä se koti on ihan paras paikka maailmassa.
        Ja vaikka sitä kulkee missä hienoissa, upeissa paikoissa, niin aina on yhtä ihanaa tulla kotiin. Ja tuntuu, että näin vanhemmiten se koti käy aina vaan rakkaammaksi. Mistäköhän johtunee?


      • tulenlieskatt
        marja-liisa41 kirjoitti:

        On pakkanen ollut täälläkin. Aamulla mitattiin jopa 28 astetta. Aurinko kyllä teki päivän jo keväisen tuntuiseksi. Tänään olin mieheni kanssa ystävänpäiväjuhlissa. Yksi ystävistäni sellaiset järjesti. Viisitoista henkilöä siellä oli, ja puheensorinasta päätellen kaikki viihtyivät oikein hyvin. Kahvia, mehua, tosihyvää voileipäkakkua, ja täytekakkua oli tarjolla. Ja hyvin näkyi kaikille maistuvan. Joku pitopalvelun ihminen oli kakut tehnyt, ja kaikkien mielipide oli, että tehkööt vain eteenpäinkin.
        Ihan mukava, että joku jaksaa aina järjestellä pikkujuhliakin, kun ainahan ne piristää. Ja jos ei koskaan missään käy, niin kohta sitä mökkiytyy niin, että ei uskallakkaan minnekkään lähteä.
        Vaikka on sanonta, että kyllä se kotiolot voittaa, niin minusta ei kuitenkaan mikään voita niitä kotioloja, kyllä se koti on ihan paras paikka maailmassa.
        Ja vaikka sitä kulkee missä hienoissa, upeissa paikoissa, niin aina on yhtä ihanaa tulla kotiin. Ja tuntuu, että näin vanhemmiten se koti käy aina vaan rakkaammaksi. Mistäköhän johtunee?

        tota toivottelemaan hyvää ystävänpäivää.Täytyy nääs nyhjo toivotella vähän etukättee varmuurenvuaksi.
        Kyä o kylmää ja viä viiman kans. Määku menin opistolle jo aamusta oli 22* sussiunakkoo. Kyä nokka meinas jäätyy nääs. Meillä oli viikonloppukurssi ja tiätysti just sillo ku pakkaset hurjastelee innoissaa. Mää kyä en oo nii innossani noista lukemista,.
        Tullee sentään kevät seo lohtuna miälessä. Saas nährä kuin äkkiä lumivuaret sullaa, onpahan jottai oottelemisata. Voi melkei pistää arvauskilpailun kehhii.
        Nymmää maistelen ehtoo kahveet ja sanon sit kaikille yhteisesti oikee hyvvää ystävänpäivää vaikka jokapäiväksi., Seo moro taas mukavaa jatkoo vaa ehtoonsyrjälle.


      • tulenlieskatt kirjoitti:

        tota toivottelemaan hyvää ystävänpäivää.Täytyy nääs nyhjo toivotella vähän etukättee varmuurenvuaksi.
        Kyä o kylmää ja viä viiman kans. Määku menin opistolle jo aamusta oli 22* sussiunakkoo. Kyä nokka meinas jäätyy nääs. Meillä oli viikonloppukurssi ja tiätysti just sillo ku pakkaset hurjastelee innoissaa. Mää kyä en oo nii innossani noista lukemista,.
        Tullee sentään kevät seo lohtuna miälessä. Saas nährä kuin äkkiä lumivuaret sullaa, onpahan jottai oottelemisata. Voi melkei pistää arvauskilpailun kehhii.
        Nymmää maistelen ehtoo kahveet ja sanon sit kaikille yhteisesti oikee hyvvää ystävänpäivää vaikka jokapäiväksi., Seo moro taas mukavaa jatkoo vaa ehtoonsyrjälle.

        Olokeette tervehytyt kaekki kansalaeset pirtin puitteessa! Pittää sitä jottae iäntä piästee minunnii. Tää suattaa vuatia jonniillaesta lukutaetoo muutamilta, vua silläe eholla sepustelen tätä, koettakee ymmärtöö.

        Ompaha ollu mahottoma kommee päevä, taevas ihan pilivetän koko päevän, turhan paljo vua nuita pakkasasteeta, uamutuimaa mittarista sae lukkee miinuksia ylite 28. Ja kun tätä yskee ja röhhee on vieläkii, enpä oo nokkoonj pihalle pistännä. Onhan tuo päevä näennii iltoo kohi kulukenna.

        Nuo Suomen murteet oovat kyllä meelle asukkaelle semmone rikkaas, että tuski myö ies oekee kaekistelle tajutaankaas sitä. Eepä oo kovinkaa kaava aekoo siitä, ku tällä palstalla haekaelin murrepalstan perrää. Kuka sen ossoes alottoo? Oon oottanna tilaesuutta, jossa saesin olla nokikkae Heli Laaksosen kansa, ja puristoo käestä ja kiittee niistä mahtavista tekstilöestä uuvenkaapunni murteella, mitä on etteenj tullu vuosii varrella. Jotennii tunnen "sieluje sympatioo" tätä helakkata naesimmeestä kohtaa.

        Empähä kehtoo riäkätä teetä enemmällä sepustuksella, ja jos on jottae epäselevee, nii aena voe kysellä, yritän vastata. Suattaha tää jottae lukijata ilahuttookkii. Mutta nyt ee enempöö. Nukku-Matille terveesiä paulamarialta


      • RouvaYlikypsä kirjoitti:

        Olokeette tervehytyt kaekki kansalaeset pirtin puitteessa! Pittää sitä jottae iäntä piästee minunnii. Tää suattaa vuatia jonniillaesta lukutaetoo muutamilta, vua silläe eholla sepustelen tätä, koettakee ymmärtöö.

        Ompaha ollu mahottoma kommee päevä, taevas ihan pilivetän koko päevän, turhan paljo vua nuita pakkasasteeta, uamutuimaa mittarista sae lukkee miinuksia ylite 28. Ja kun tätä yskee ja röhhee on vieläkii, enpä oo nokkoonj pihalle pistännä. Onhan tuo päevä näennii iltoo kohi kulukenna.

        Nuo Suomen murteet oovat kyllä meelle asukkaelle semmone rikkaas, että tuski myö ies oekee kaekistelle tajutaankaas sitä. Eepä oo kovinkaa kaava aekoo siitä, ku tällä palstalla haekaelin murrepalstan perrää. Kuka sen ossoes alottoo? Oon oottanna tilaesuutta, jossa saesin olla nokikkae Heli Laaksosen kansa, ja puristoo käestä ja kiittee niistä mahtavista tekstilöestä uuvenkaapunni murteella, mitä on etteenj tullu vuosii varrella. Jotennii tunnen "sieluje sympatioo" tätä helakkata naesimmeestä kohtaa.

        Empähä kehtoo riäkätä teetä enemmällä sepustuksella, ja jos on jottae epäselevee, nii aena voe kysellä, yritän vastata. Suattaha tää jottae lukijata ilahuttookkii. Mutta nyt ee enempöö. Nukku-Matille terveesiä paulamarialta

        Kiristyy,kiristyy nimittäin tuo pakkanen;(
        Vielä olj tunti sitten -19c nyt jo -20.5c.

        Lupsivat jopa 40 asteen pakkasia tälle viikolle,HUIIII.....

        Minä en kyllä yritä kirjottoo tuota savo murretta,huastoo kyllä ossooon;)

        Kävin tänään katsomassa sitä kälyni uutta asuntoa,kyllä on viimesen päälle laitettu vanhusksia ajatellen.
        (minä kun en päässyt sinne)
        Vua haetanneeko tuo mittää;)
        Hyvä minun on tässäkin asua.
        Mennään päivä kerrallaan.

        näkyillään...


      • sinisirkku-
        muori67 kirjoitti:

        Kiristyy,kiristyy nimittäin tuo pakkanen;(
        Vielä olj tunti sitten -19c nyt jo -20.5c.

        Lupsivat jopa 40 asteen pakkasia tälle viikolle,HUIIII.....

        Minä en kyllä yritä kirjottoo tuota savo murretta,huastoo kyllä ossooon;)

        Kävin tänään katsomassa sitä kälyni uutta asuntoa,kyllä on viimesen päälle laitettu vanhusksia ajatellen.
        (minä kun en päässyt sinne)
        Vua haetanneeko tuo mittää;)
        Hyvä minun on tässäkin asua.
        Mennään päivä kerrallaan.

        näkyillään...

        Pakkanen paukkuu täällä etelässäkin, ihan kokreettisesti paukahti ulkoven puuaines:D Aattelin, että nythän sen pitääkin saada paukkua, kohta kun sen valta on ohi!
        Koko viikko on kuitenkin aurinkoista luvassa. Lämmittää se aurinko armas päivällä jo kuitenkin, vaatetta vaan niskaan ja ulos toimittamaan asioita on mentävä sittenkin. Kasvot on hyvä suojata, tuolla kylmemmillä alueilla, ja nenän kautta hengitettävä, että lämpiää ilma keuhkoihin.

        Joskus on täytynyt kaulaliinan tai tumpun kautta suojata kylmältä henkitiehyensä.
        17 ast. on nytkin tuolla, kun vein roskapussin, ei siellä kauaa viitsi viipyillä:)

        Katolta pudotettiin lumet eilen ja ette tiedä minkänäköinen on pikkupihani:D Kuin alppimaisemat korkeine vuorineen, ikkunan ylärajaan.

        Huutelin isännöitsijälle, ettet kaikkia lumia minulle heittele, mutta omalta osuudeltani ne vain on sano.En usko! Vinottain tuli lumet omalta katoltaan meijän puolelle---tietty!
        Kun kerran pitää terassinsa vapaana lumesta niin helpointahan se onkin:D

        Sulaahan ne aikanaan, ja maa saa kosteutta taas, ja pohjavedet täyttyy, niin sitä pulaa ei ainakaan ole tiedossa.

        SkillaN niin kutsui aamulla kivasti juttelemaan, mielelläänhän täällä pitäytyy ajatuksia vaihtamassa:D

        Pidetään itsemme lämpiminä ja hyväntuulisina pakkasesta huolimatta!

        Hyvää Ystävänpäivää teille kaikille aamuksi!

        t. sinisirkku-


    • aamusta lähettelen viestiä ympäri maailmaa.
      Toivan kaikille kasvottomille( kyllä minä kasvotkin osaan kuvitella) ystäville täällä virtuaali maailmassa Hyvää Ystävänpäivää.
      Virtuaali ystäviä olemme, pirtissä sitä todella, kovin tutuilta ja ystäviltä tunnutte pirttiin kirjoittajat.
      Mitä kaikkea tuo sana pyrkii sisällään pitäämään, täällä olemme ystävällisiä, kirjoituksia ymmärtäviä samanhenkisiä ihmisiä, ystäviä mitäs muutakaan.
      Tavatessammme uskon että samana fiilis pysyisi, sen verran on tutuiksi tultu, että hymy ja ystävällinen keskustelu jatkuisi.
      Palstalta ei varmaan sitä "tosi ystävää" monikaan tavoita, se on hakemista täällä livenäkin ja monasti sitä ei löydykkään, niin suuret on vaatimukset tällä ystävyydellä.
      Ystävyys suurilla kirjaimilla on sielujen yhdistymistä, toiselle kaiken antamista ehdoitta.
      Onnellinen hän joka tälläisen ystävän omistaa.

      Pakkaspäivä alkamassa ja uusi viikko samalla, taas arkisiin puuhiin, mikä minusta on mukavaa.
      Pakkasta täällä savon puolessa on kaksikymmentäkaksi astetta, taivaanranta jo vaaleana pilkottaa, varmaan saamme aurigon seuraksemme.
      Voitto, Valentin ja Timo teille tänään onnittelut.

      Tuo kirjoittaminen mistä nyt on keskusteltu, siitä mitä sen pitäisi olla, kirjakieltä, murretta, virheitä sallivaa vai sitä oikein kirjoittelua.
      Minä mietin, että voisi verrata vaikka räsymattoon, jos se on sellainen tasakuvioinen virheetön, siitä ei löydy sitä eloa, räsymatto pienine virheineen tekee siitä eälävän, luo tunnetta kaikkinen värisävyineen ja jos värien yhdistely on onnistunut, myös mielikuvitusta lisäävää.
      Niin myös erilaiset kirjoitukset omine pikku virheineen antavat erilaisuutta ja voi miten mukava onkin lukea viestiä missä huumori kukkii, se on se kirkas raita ja sitten taas asia viesti antaa ryhtiä ja syvyyttä myös kirjoitukseen, tummana raitana.
      Tälläinen ehkä puolustus omalle söhläämiselle, ja kiva että jaksatte myönteistä palautetta antaa, väliin tuppaa se mitättömyys päälle iskeä, ei tänään;)

      Täytekakun tekoon rupean, yllätän kerholaiset ystävällisesti kakulla, toin sellaisen tännekin, ystävällisesti maistakaa;)

      Ystävyys, se on rikkautta,
      ystävälle voit kertoa ilosi,
      ystävälle purat sydäntäsi.
      Ystävä jaksaa kuunnella sinua,
      ystävä ei jätä sinua huolinesi.
      Ystävyys on vuoropuhelua,
      saadessasi myös annat.
      Tämä ystävä on jo Tosiystävä.

      Nyt vietetään ystävänpäivää, jakaen hymyä ja ystävällistä oloa toisillemme.

      • Kaikille pirttiin poikkeaville,myös täältä Hollolan Lahlesta:)
        lähettää Muori67.

        Pakkasta 23c

        Jotain on kai ruvettava touhuilemaan.

        Kiitos kahveesta ja kastettavasta.
        Hyvää oli.

        näkyillään....


      • Humenta, pakkastakin hiukan on, -22. Samaan syssyyn sekin ystävänpäivä - tervehdykseni kaikille joille...miten tuon sanoisi - kelpaa!

        Onnistunut oli SkillaNin vertaus kirjoittamisesta räsymattoon. Enpä olisi tuota tullut ajatelleeksi, mutta enhän ole mattoja kutonutkaan. Voisi kirjoittamista verrata myös taulun maalaamiseenkin. Joku näköistaiteesta pitävä saattaa arvioita, "etteihän tuo ole edes näköinen." Eikä olekaan, jos valokuviin vertaa. Tekijällä on kuitenkin vapauksia toteuttaa näkemyksiään. Voipa löytää hyvin pienen hetken luonnon ihmeellisestä värityksestä ja napata sen käyttöönsä. Ehkä sellaisen ilmiön, joka monelta jää huomaatta. Niinhän se saattaa olla kertovassa kirjoituksessakin.

        Nyt palaan "arkeen." Tiedossani on lohen myytitarjous vähän sopuisampaan hintaan. Täytyy rientää kilpasille - sehän tässä on eläkeläisen etuja, josta vitsaillaan. Eläkeläiset "kaappaavat" kun heillä on aikaa
        Niin on, eikä edes pakkanen pitele!


      • muori67 kirjoitti:

        Kaikille pirttiin poikkeaville,myös täältä Hollolan Lahlesta:)
        lähettää Muori67.

        Pakkasta 23c

        Jotain on kai ruvettava touhuilemaan.

        Kiitos kahveesta ja kastettavasta.
        Hyvää oli.

        näkyillään....

        toivottavat:
        Puskasuleima, Mr. Greengrass ja Venlastiina


      • Oikein hyvää ystävänpäivää!
        Meillä oli tänä aamuna tasan 30 astetta pakkasta, ja yleensä meillä on pari astetta vähemmän kun tuolla kylillä. kun asutaan täällä metsien ympäröiminä. Kävin viikonloppuna siemenkaupassa vähän erikoisempia siemeniä ostelemassa. Ja tänään kylvän mustasilmäsusannat, kelloköynnökset, salkoruusut ja kerrotut riippapetuniat. Tarkastelin orvokkikylvöksiäni, voi olla, että aamulla on ensimmäiset taimet pinnassa, että kyllä se viikko itämiseen, on aika tarkka aika tieto, orvokeilla.
        Vielä tuosta kelloköynnöksestä. Jos joku haluaa runsasta hyvin kasvavaa köynnöstä, vaikka näkösuojaksi, niin paras valinta on kelloköynnös. Se kasvaa tosi tuuheaksi, täyttää pian säleiköt, ja vaikka koko seinän. On tosi kaunis lehdiltään.Ainoastaan kukinta menee aika myöhään, mutta on sitten sitäkin kauniimpi. Nyt kun kylvää, niin aloittaa kukinnan vasta elokuunlopulla, mutta toisaalta se ei välitä pikkupakkasista mitään.On viimeinen kasvi keijunmekon kanssa joka kukkii pihassa syksyllä. Minä viime kesänä istutin tuohon saunan seinustalle, niin peitti pian koko seinän, ja kun se tuli vielä täpötäyteen kahvikupin kokoisia sinisiä kellokukkia, niin olipa hyvän näköinen. No tässäpä nämä puutarhauutiset tällä kertaa! Voikaa hyvin ystävät!


      • marja-liisa41 kirjoitti:

        Oikein hyvää ystävänpäivää!
        Meillä oli tänä aamuna tasan 30 astetta pakkasta, ja yleensä meillä on pari astetta vähemmän kun tuolla kylillä. kun asutaan täällä metsien ympäröiminä. Kävin viikonloppuna siemenkaupassa vähän erikoisempia siemeniä ostelemassa. Ja tänään kylvän mustasilmäsusannat, kelloköynnökset, salkoruusut ja kerrotut riippapetuniat. Tarkastelin orvokkikylvöksiäni, voi olla, että aamulla on ensimmäiset taimet pinnassa, että kyllä se viikko itämiseen, on aika tarkka aika tieto, orvokeilla.
        Vielä tuosta kelloköynnöksestä. Jos joku haluaa runsasta hyvin kasvavaa köynnöstä, vaikka näkösuojaksi, niin paras valinta on kelloköynnös. Se kasvaa tosi tuuheaksi, täyttää pian säleiköt, ja vaikka koko seinän. On tosi kaunis lehdiltään.Ainoastaan kukinta menee aika myöhään, mutta on sitten sitäkin kauniimpi. Nyt kun kylvää, niin aloittaa kukinnan vasta elokuunlopulla, mutta toisaalta se ei välitä pikkupakkasista mitään.On viimeinen kasvi keijunmekon kanssa joka kukkii pihassa syksyllä. Minä viime kesänä istutin tuohon saunan seinustalle, niin peitti pian koko seinän, ja kun se tuli vielä täpötäyteen kahvikupin kokoisia sinisiä kellokukkia, niin olipa hyvän näköinen. No tässäpä nämä puutarhauutiset tällä kertaa! Voikaa hyvin ystävät!

        Minäkin oikein mahottoman hyvää ja lämmintä Ystävänpäivää, kovista pakkasista huolimatta ! Ja ihan jokaiselle lukijalle, kirjoittajalle tai muuten vaan pirttiin pistäytyjälle !
        Nyt lähden pakertamaan maanantai päivän harrastuksiin. Heippa !


      • Hintriika*
        meri-kukka98 kirjoitti:

        Minäkin oikein mahottoman hyvää ja lämmintä Ystävänpäivää, kovista pakkasista huolimatta ! Ja ihan jokaiselle lukijalle, kirjoittajalle tai muuten vaan pirttiin pistäytyjälle !
        Nyt lähden pakertamaan maanantai päivän harrastuksiin. Heippa !

        Hyvää 45. ystävänpäivää tälle vuodelle! Ja hyvää ystävänpäivää niille lopuillekin 320 päivälle tätä vuotta. Tehän tiedätte entuudestaan, että olen vastarannankiiski kaikille markkinavoimien juhlahumuille. Mutta vilpitöntä ystävyyttä pidän arvossa jokaisena vuodenpäivänä.

        Ei ystävyyttä tarvitse kortein tai krääsälahjoin osoittaa, jos se on vilpitöntä. On vain niin, että kun Suomeen tulee Suuresta Maailmasta joku villitys, niin siihen lyöttäydytään mukaan kuin maan tapana meilläkin. Ja kauppiaat ovat niin iloisia! Olen minäkin joskus parhaalle ystävälle kortin laittanut, että en minä aivan "ortodoksi" ole periaatteitteni kanssa...

        Pakkasesta on turha puhua, kun sitä riittää kaikille. Tuo Marja-Liisan mainostama kelloköynnös on minullekin tuttu. Silloin ensimmäisen kevään parvekehuumassa kasvatin siemenistä, ja ne ehtivät kuin ehtivätkin tuossa ilta-auringon parvekkeella kukkaan saakka.

        Ei täällä kyllä vielä aikoihin kannata mitään siemeniä laittaa multaan. Kasveja ei voi viedä parvekkeelle kuin lähempänä kesäkuun puoliväliä. M-L sai kuitenkin ajatuksen itämään päässä, että noinkohan vielä kerran sorrun siementen kylvöön (tai yritykseen)!

        Aurinko paistaa, mutta piipunsavu kertoo, ettei taida kovin lystiä olla ulkona. Ehkä käyn kauppareissun kokeilemassa ja illansuussa kulttuurikeskukseen kokoukseen. Iskias tuntuisi jo hellittävän, kenties se viettää ystävänpäivää. Toivon, että vaivan ohimeno ei ole tuntemuksena ohimenevää.

        Hymyillään tänäänkin!


      • wiiwidear*
        Hintriika* kirjoitti:

        Hyvää 45. ystävänpäivää tälle vuodelle! Ja hyvää ystävänpäivää niille lopuillekin 320 päivälle tätä vuotta. Tehän tiedätte entuudestaan, että olen vastarannankiiski kaikille markkinavoimien juhlahumuille. Mutta vilpitöntä ystävyyttä pidän arvossa jokaisena vuodenpäivänä.

        Ei ystävyyttä tarvitse kortein tai krääsälahjoin osoittaa, jos se on vilpitöntä. On vain niin, että kun Suomeen tulee Suuresta Maailmasta joku villitys, niin siihen lyöttäydytään mukaan kuin maan tapana meilläkin. Ja kauppiaat ovat niin iloisia! Olen minäkin joskus parhaalle ystävälle kortin laittanut, että en minä aivan "ortodoksi" ole periaatteitteni kanssa...

        Pakkasesta on turha puhua, kun sitä riittää kaikille. Tuo Marja-Liisan mainostama kelloköynnös on minullekin tuttu. Silloin ensimmäisen kevään parvekehuumassa kasvatin siemenistä, ja ne ehtivät kuin ehtivätkin tuossa ilta-auringon parvekkeella kukkaan saakka.

        Ei täällä kyllä vielä aikoihin kannata mitään siemeniä laittaa multaan. Kasveja ei voi viedä parvekkeelle kuin lähempänä kesäkuun puoliväliä. M-L sai kuitenkin ajatuksen itämään päässä, että noinkohan vielä kerran sorrun siementen kylvöön (tai yritykseen)!

        Aurinko paistaa, mutta piipunsavu kertoo, ettei taida kovin lystiä olla ulkona. Ehkä käyn kauppareissun kokeilemassa ja illansuussa kulttuurikeskukseen kokoukseen. Iskias tuntuisi jo hellittävän, kenties se viettää ystävänpäivää. Toivon, että vaivan ohimeno ei ole tuntemuksena ohimenevää.

        Hymyillään tänäänkin!

        ja hyvää ystävänpäivää kaikille tutuille ja tuntemattomillekin.

        Minulle oli taas tämä päivä, koettemuksien kivinen päivä. Kottero ei lähtennä käyntiin, naksahti, kurahti ja siinä se. Hoh hoijaa, sain naapurilta virtaskaa ja lähdin liikkeelle. Suuntasin kulkuni pitkin raittia, ladatekseni edes vähän akkua. Olin pysäköimässä kotteroa, se sammahti sihen ja eikun naks naks...eikä käynnistynyt auto.herrajjestas ku mie hermostumaan. Sain taas yheltä ihmiseltä kaapeli apua ja lähin siitä paikasta, ostamaan uutta akkua, liikkeessä myyjä kehui, ettei akussa ole mitään vikaa, vika on muualla siin kotterossa; " älä sit sammuta autoo, se ei lähde käyntiin" sanoi vaan. Siinä mie olin naama pitkänä, et enhän mie voi autoo pitää käynnissä loputtomiin. Hää nosteli vaan olkapäitään ja kumarteli jo seuraavalle asiakkaalle.
        Soitin yhteen korjaamoon siinä hätäpäissäni ja sain luvan viedä kotteron sinne. Hyö sano siellä, et akku on ihan loppu!!
        Hiivatti, mie kerroin aikaisemmasta seikkailustani tänä päivänä, mut olivat sitä mieltä,; akku on sökö...ja vaihtoivat akun, maksoi vaan paljo enemmän, ku edellisessä paikass olis maksanu. Että yhteenveto tälle päivälle; tuntemattomia ystäviä on paljon enemmän, kuin yleensä olettaa.
        Sain apua kotteron käynnistykseen ilmaiseksi, vaik sitte maksoinkin melkein satasen lopullisen avun saamiseksi. Pääasia, jotta kottero lähtee käyntiin huomennakin, ja seuraavana päivänäkin....j.n.e ainakin neljä vuotta etteenpäin..

        Hymyillään edelleenkin, kiitti kakkukahveista.
        Hei hei


      • wiiwidear* kirjoitti:

        ja hyvää ystävänpäivää kaikille tutuille ja tuntemattomillekin.

        Minulle oli taas tämä päivä, koettemuksien kivinen päivä. Kottero ei lähtennä käyntiin, naksahti, kurahti ja siinä se. Hoh hoijaa, sain naapurilta virtaskaa ja lähdin liikkeelle. Suuntasin kulkuni pitkin raittia, ladatekseni edes vähän akkua. Olin pysäköimässä kotteroa, se sammahti sihen ja eikun naks naks...eikä käynnistynyt auto.herrajjestas ku mie hermostumaan. Sain taas yheltä ihmiseltä kaapeli apua ja lähin siitä paikasta, ostamaan uutta akkua, liikkeessä myyjä kehui, ettei akussa ole mitään vikaa, vika on muualla siin kotterossa; " älä sit sammuta autoo, se ei lähde käyntiin" sanoi vaan. Siinä mie olin naama pitkänä, et enhän mie voi autoo pitää käynnissä loputtomiin. Hää nosteli vaan olkapäitään ja kumarteli jo seuraavalle asiakkaalle.
        Soitin yhteen korjaamoon siinä hätäpäissäni ja sain luvan viedä kotteron sinne. Hyö sano siellä, et akku on ihan loppu!!
        Hiivatti, mie kerroin aikaisemmasta seikkailustani tänä päivänä, mut olivat sitä mieltä,; akku on sökö...ja vaihtoivat akun, maksoi vaan paljo enemmän, ku edellisessä paikass olis maksanu. Että yhteenveto tälle päivälle; tuntemattomia ystäviä on paljon enemmän, kuin yleensä olettaa.
        Sain apua kotteron käynnistykseen ilmaiseksi, vaik sitte maksoinkin melkein satasen lopullisen avun saamiseksi. Pääasia, jotta kottero lähtee käyntiin huomennakin, ja seuraavana päivänäkin....j.n.e ainakin neljä vuotta etteenpäin..

        Hymyillään edelleenkin, kiitti kakkukahveista.
        Hei hei

        herätään koko suomessa, täällä meillä on lukemat 21 astetta, ei niin korkeiksi sitten kivunneet kuin uhkasivat.
        Taivaanranta jo valon puolelle kääntyy ja tuuli on eilisestä laantunut, hyvä päivä alkamassa., ainakin sään puolesta.
        Onnea Sippo ja Sipo, nimipäivänne tänään.
        Jos Siponpaivänä pyryttää, pyryä tulee vielä neljäkymmentä pyrypäivää, no eipä pyrytä, nyt sitten ei tiedä miten monta pyryä on tulossa;)
        Jos Sipinpäivänä tulee räystäästä sen verran vettä, että kana pystyy juomaan, tulee hyvä kesä.
        Onpa siinä ja siinä, ei taida keskipäivälläkään kovin runsaasti jääpuikot tiputtavan, mutta paljonkos se kana tarvitsee;)

        Katsoin ystävänpäivä ketjua, eipä ole iso joukko ystäviä, no eihän puskista oikein voi toivotuksia lähettää, kun joka viesti eri sanalla lähetetään, tuntemattomia ovat, mutta onhan joku vaki nimimerkkiäkin käyttävä, ehkä ei sitten ystäviksi lukeudu, ei pakolla ei.

        Meillä oli kerhossa mukava päivä, tarjoilu oli runsasta, jokainen toi jotakin ja kakkuni sai kehuja;)
        Valmistimme äitienpäiväkortteja ja oli kivaa näpertelyä, sata kappaletta niitä pitää olla, että kaikille riittää, ajoissa aloitimme, eipä sitten kiire pakkaa, sellaiset laventteli tuoksupussit korttien mukana annamme.
        Siinä ohessa leikkasivat matonkuteita ja uutta mattoa kutoja toi ja miten kaunista oli aikaan saanutkin, vanhoista kankaista, ei uskoisi kun lopputulosta katsoi.

        Kyllä se naisihmiselle tuo auton konstailu melkein avuttomaksi jättää, minä en ole oppinut autoista mitään, vaikka joskus oli lupa ajaakkin. En tykännyt ajaakkaan, mikä lienee siihenkin ollut syynä.
        Nyt en omista autoa ja nämä pienet matkat luistavat hyvin jalkapelissä.
        En kylläkään kiellä, etteikö olisi mukava siirtyä paikasta toiseen omalla autolla, mutta kalliiksi sekin tulee ja minä niin vähän reissaan, että on onnistunut hyvin näinkin.

        Tänään taas pitkä päivä tiedossa menojen kanssa, yhdeksältä jo kokous ja sitä tehden ohjelmaryhmää, laulua ja viimein lääkärin luokse kiirehdin.
        Kai se kello neljää näyttää kun kotiin joudun.

        Puolessa se on helmikuu, aika rientää ja vanhuus se vain lähenee, mites se olikaan, oliko kahdeksankymmenta se ikä jolloin voi sanoa vanhukseksi?
        Vanhoja ollaan silloin, kun siltä tuntuu, ikinuori voi mieleltään olla loppuun asti, eikö näin sovita.
        Kivaa tekemista, olemista teille kaikille, älkää palelluttako nenua;)


      • SkillaN kirjoitti:

        herätään koko suomessa, täällä meillä on lukemat 21 astetta, ei niin korkeiksi sitten kivunneet kuin uhkasivat.
        Taivaanranta jo valon puolelle kääntyy ja tuuli on eilisestä laantunut, hyvä päivä alkamassa., ainakin sään puolesta.
        Onnea Sippo ja Sipo, nimipäivänne tänään.
        Jos Siponpaivänä pyryttää, pyryä tulee vielä neljäkymmentä pyrypäivää, no eipä pyrytä, nyt sitten ei tiedä miten monta pyryä on tulossa;)
        Jos Sipinpäivänä tulee räystäästä sen verran vettä, että kana pystyy juomaan, tulee hyvä kesä.
        Onpa siinä ja siinä, ei taida keskipäivälläkään kovin runsaasti jääpuikot tiputtavan, mutta paljonkos se kana tarvitsee;)

        Katsoin ystävänpäivä ketjua, eipä ole iso joukko ystäviä, no eihän puskista oikein voi toivotuksia lähettää, kun joka viesti eri sanalla lähetetään, tuntemattomia ovat, mutta onhan joku vaki nimimerkkiäkin käyttävä, ehkä ei sitten ystäviksi lukeudu, ei pakolla ei.

        Meillä oli kerhossa mukava päivä, tarjoilu oli runsasta, jokainen toi jotakin ja kakkuni sai kehuja;)
        Valmistimme äitienpäiväkortteja ja oli kivaa näpertelyä, sata kappaletta niitä pitää olla, että kaikille riittää, ajoissa aloitimme, eipä sitten kiire pakkaa, sellaiset laventteli tuoksupussit korttien mukana annamme.
        Siinä ohessa leikkasivat matonkuteita ja uutta mattoa kutoja toi ja miten kaunista oli aikaan saanutkin, vanhoista kankaista, ei uskoisi kun lopputulosta katsoi.

        Kyllä se naisihmiselle tuo auton konstailu melkein avuttomaksi jättää, minä en ole oppinut autoista mitään, vaikka joskus oli lupa ajaakkin. En tykännyt ajaakkaan, mikä lienee siihenkin ollut syynä.
        Nyt en omista autoa ja nämä pienet matkat luistavat hyvin jalkapelissä.
        En kylläkään kiellä, etteikö olisi mukava siirtyä paikasta toiseen omalla autolla, mutta kalliiksi sekin tulee ja minä niin vähän reissaan, että on onnistunut hyvin näinkin.

        Tänään taas pitkä päivä tiedossa menojen kanssa, yhdeksältä jo kokous ja sitä tehden ohjelmaryhmää, laulua ja viimein lääkärin luokse kiirehdin.
        Kai se kello neljää näyttää kun kotiin joudun.

        Puolessa se on helmikuu, aika rientää ja vanhuus se vain lähenee, mites se olikaan, oliko kahdeksankymmenta se ikä jolloin voi sanoa vanhukseksi?
        Vanhoja ollaan silloin, kun siltä tuntuu, ikinuori voi mieleltään olla loppuun asti, eikö näin sovita.
        Kivaa tekemista, olemista teille kaikille, älkää palelluttako nenua;)

        Päivä alkaa ja eilinen hamstrausseissuni onnistui hyvin. Parin kilon lohenvonkale ja runsaan kolmen kilon lihankönttyrä - n.15 euroa. Ei paha hintakarusellin huomioiden. Kamat on pilkottu tyhjentyneisiin margariinilaatikoihin ja pakastettuna parvekkeella. Hyvin toimii, - 22 C. Eipä muuta kun käyn kävelyreissullani kaappasemassa marketista ruohoja ruokavalion täydentämiseksi. Elintarvikkeeni on varmasti täksi kuukaudeksi jemmattu.

        Jospa jätänkin tähän ruokapuoleen täällä kertaa. Johan näillä pitkälle vanhenee. Enempää yrittämättä kirjoitteluni vääntämistä, toivon teille hyvää loppupäivää.


      • Hintriika*
        ynnämuu kirjoitti:

        Päivä alkaa ja eilinen hamstrausseissuni onnistui hyvin. Parin kilon lohenvonkale ja runsaan kolmen kilon lihankönttyrä - n.15 euroa. Ei paha hintakarusellin huomioiden. Kamat on pilkottu tyhjentyneisiin margariinilaatikoihin ja pakastettuna parvekkeella. Hyvin toimii, - 22 C. Eipä muuta kun käyn kävelyreissullani kaappasemassa marketista ruohoja ruokavalion täydentämiseksi. Elintarvikkeeni on varmasti täksi kuukaudeksi jemmattu.

        Jospa jätänkin tähän ruokapuoleen täällä kertaa. Johan näillä pitkälle vanhenee. Enempää yrittämättä kirjoitteluni vääntämistä, toivon teille hyvää loppupäivää.

        Toivottavasti SkillaN ei laske minua epäystäviin, kun en käynyt puumerkkiäni sinne toiseen ketjuun laittamassa. Jos ystävänpäivätervehdysten mukaan omia ystäviäni räknään, niin minulla ei ole yhtään ystävää live-elämässä (en tarkoita kuivattuja turskia). Enpä silti usko, että tilanteeni olisi niin surkea. Onneksi pakollisia "todistelupäiviä" on vain kerran vuodessa, muina päivinä saa olla ystävä tahtonsa mukaan...

        Katsoin lehdestä, että 50 vuotta sitten Lapissa on satanut vettä. Ei vetistellä nyt, -30 paukkuu nurkissa. Siinä heikkokin tuuli tekee monta astetta lisää, kun se nokanpäähän tökkää! Mutta taivas on siniharmaa, jotakin pilventöhkää sen verran, ettei aurinkoa juuri nyt näy.

        Tämähän on kumma päivä, kun minulla ei ole mitään virallista ohjelmaa. Miten päässytkin niin lipsahtamaan? Olisihan tässä kaikenlaista kirjallista puuhastelua, joilla voi välttää fyysiset rasitukset.

        Minulla on tämä kone mukavasti nurkassa, että voin kääntää selkäni kaikille kennelin asukkaille. Jossakin vaiheessa ne tosin saattavat innostua puremaan kättä, joka niitä niin auliisti ruokkii! Silloin on varmaan puolustauduttava. Vielä ei kuulu haukuntaa.

        Nyt haluan pantomiimina laulaa (duon periaatteita kunnioittaen):

        Näin kun yhdes ollaan, hei ollaan, hei ollaan,
        hei näin kun yhdes ollaan,
        niin tullaan tuttaviks.
        Sinun kaveri on minun kaveri,
        ja minun kaveri on sinun kaveri.
        Näin kun yhdes ollaan,
        niin tullaan tuttaviks.


      • Hintriika* kirjoitti:

        Toivottavasti SkillaN ei laske minua epäystäviin, kun en käynyt puumerkkiäni sinne toiseen ketjuun laittamassa. Jos ystävänpäivätervehdysten mukaan omia ystäviäni räknään, niin minulla ei ole yhtään ystävää live-elämässä (en tarkoita kuivattuja turskia). Enpä silti usko, että tilanteeni olisi niin surkea. Onneksi pakollisia "todistelupäiviä" on vain kerran vuodessa, muina päivinä saa olla ystävä tahtonsa mukaan...

        Katsoin lehdestä, että 50 vuotta sitten Lapissa on satanut vettä. Ei vetistellä nyt, -30 paukkuu nurkissa. Siinä heikkokin tuuli tekee monta astetta lisää, kun se nokanpäähän tökkää! Mutta taivas on siniharmaa, jotakin pilventöhkää sen verran, ettei aurinkoa juuri nyt näy.

        Tämähän on kumma päivä, kun minulla ei ole mitään virallista ohjelmaa. Miten päässytkin niin lipsahtamaan? Olisihan tässä kaikenlaista kirjallista puuhastelua, joilla voi välttää fyysiset rasitukset.

        Minulla on tämä kone mukavasti nurkassa, että voin kääntää selkäni kaikille kennelin asukkaille. Jossakin vaiheessa ne tosin saattavat innostua puremaan kättä, joka niitä niin auliisti ruokkii! Silloin on varmaan puolustauduttava. Vielä ei kuulu haukuntaa.

        Nyt haluan pantomiimina laulaa (duon periaatteita kunnioittaen):

        Näin kun yhdes ollaan, hei ollaan, hei ollaan,
        hei näin kun yhdes ollaan,
        niin tullaan tuttaviks.
        Sinun kaveri on minun kaveri,
        ja minun kaveri on sinun kaveri.
        Näin kun yhdes ollaan,
        niin tullaan tuttaviks.

        kiitti mukavasta esityksestä, ihan syvämestä sykähti ja tuli leppoisa olo. Helposti mie saan hyvän mielen ja sit toisaalta helposti kimahdankin, kuten eilen. Tännään o uus päivä ja uudet tuulet puhaltaa, jollei vanhoja hahtuvia joukossa leijaile.

        Pakkasta meilki kakskymmentä, piski parka vähän o aivastellu, toivottavasti ei nuha ala pikkuista turrukkaa vaivaamaan. Meil entinen koira onnistu saamaan yskän, oli kauheeta kuunneltavaa, ressukka kakisteli ja köhi, niiku kaksjalkaset ikkään.Lääkär määräs hälle, oikeen ihmisten yskänlääkettäki vaivaansa.

        Juu, silviisii, kirjotellaan taas.
        Hei hei


      • Rva Ylikypsä
        wiiwidear kirjoitti:

        kiitti mukavasta esityksestä, ihan syvämestä sykähti ja tuli leppoisa olo. Helposti mie saan hyvän mielen ja sit toisaalta helposti kimahdankin, kuten eilen. Tännään o uus päivä ja uudet tuulet puhaltaa, jollei vanhoja hahtuvia joukossa leijaile.

        Pakkasta meilki kakskymmentä, piski parka vähän o aivastellu, toivottavasti ei nuha ala pikkuista turrukkaa vaivaamaan. Meil entinen koira onnistu saamaan yskän, oli kauheeta kuunneltavaa, ressukka kakisteli ja köhi, niiku kaksjalkaset ikkään.Lääkär määräs hälle, oikeen ihmisten yskänlääkettäki vaivaansa.

        Juu, silviisii, kirjotellaan taas.
        Hei hei

        Osaapas olla häikäisevän kirkasta, melkein tekee mieli sisällä ollessa kääntää selkä ikkunaan päin. Timantteja vieri vieressä hangella ja aamupäivällä satoi pilvettämältä taivaalta suuuria ja kirkkaita lumikiteitä, hyvin hiljalleen ja varmasti tavattoman kepeitä. Yöllä meillä mittari näytti ulkoilmaa: yli kolmekymmentä miinusta, nytkin on yli -20, tuulta ei nimeksikään.

        Eilen illalla kävin kirjoittamassa pirttiin tervehdyksen ystävänpäivänä. Vaan kuinkas ollakaan, tänään siitä ei ole jäljellä merkkiäkään. En ala muistelemaan sitä enää, olkoon siellä mihin karkasi.

        Oltiin iltapäivätuokiossa, suurin osa väestä oli ystävänpäiväristeilyllä. Ihan mukavaa sirpaleohjelmaa oli saatu aikaan ja lopuksi aitoa pelimannimusiikkia ja tanssia. Luin siellä otteita Merja Topin savon murteella kirjoitetusta kirjasta:Aekusen naesen iholla. Kirja on aivan uusi, kirjanjulkistamistilaisuus on ollut viime perjantaina Jyväskylässä. Toppi asuu J:kylässä, on viittomakielen tulkki, syntynyt Ylä-Savossa, Kiuruveellä. Hankkikaa käsiinne, mikäli kiinnostaa. Ensimmäinen hänen kirjansa ilmestyi 2010, " Voe tätä rakkauven miäree!-Lemmestä savolaesella vimmalla". Tykkeen iha mahottomasti. Voepi googlettoo myös netistä.

        Saanailta oottaa kohta! Tässä nyt sepustelj jonnii aejan piästä saanapuhas paula


      • wiiwidear kirjoitti:

        kiitti mukavasta esityksestä, ihan syvämestä sykähti ja tuli leppoisa olo. Helposti mie saan hyvän mielen ja sit toisaalta helposti kimahdankin, kuten eilen. Tännään o uus päivä ja uudet tuulet puhaltaa, jollei vanhoja hahtuvia joukossa leijaile.

        Pakkasta meilki kakskymmentä, piski parka vähän o aivastellu, toivottavasti ei nuha ala pikkuista turrukkaa vaivaamaan. Meil entinen koira onnistu saamaan yskän, oli kauheeta kuunneltavaa, ressukka kakisteli ja köhi, niiku kaksjalkaset ikkään.Lääkär määräs hälle, oikeen ihmisten yskänlääkettäki vaivaansa.

        Juu, silviisii, kirjotellaan taas.
        Hei hei

        niin se vilahti nopeaan tuo eilinen. jotenkin kasautunut kaikenlaista. Toivotuksia tuli s.postilla ja kännykällä, ei vaan oikein polle säteillyt laitella itse niitä. Ennenkuin jälkijunassa. Pirtissäkin vauhdilla pistäydyin, mutta ehkä ei tuo ketjun pituus ole suoraan verrattavissa ystävien määrään.

        Tänään tein hirvenlihasta keittoa, johon laittelin kaikenlaisia tavallisten aineiden lisäksi. Parsakaalista lähtien. Ja voi että kun oli hyvää.
        Ystävänpäivä vieraille teimme hirvipaistin uunissa. ennen sitä pelastin nuo keittolihat.
        Lapsenlapsi kuuluu hirviporukkaan. On suorittanut sen kokeen. On suunnattoman kiinnostunut kaikenlaisesta luonnossa kulkemisesta ja laavuilla yöpymisestä , retkeilystä ! Ja kalastuksesta. Hirvenlihan tulo on taattua joka vuosi, samoin kuin kaloja aina ilmaantuu meille. Jopa fileerattuna valmiiksi.

        Ajatella että eläimillä voi olla samoja sairauksia kuin meillä ihmisillä. Kuten nuhakin. Sydän sairauksia keuhkokuumetta ym. Voi niitäkin reppanoita- eivät osaa valittaa niinkuin immeiset.

        Lutuisata iltaa kaikille.


      • meri-kukka98 kirjoitti:

        niin se vilahti nopeaan tuo eilinen. jotenkin kasautunut kaikenlaista. Toivotuksia tuli s.postilla ja kännykällä, ei vaan oikein polle säteillyt laitella itse niitä. Ennenkuin jälkijunassa. Pirtissäkin vauhdilla pistäydyin, mutta ehkä ei tuo ketjun pituus ole suoraan verrattavissa ystävien määrään.

        Tänään tein hirvenlihasta keittoa, johon laittelin kaikenlaisia tavallisten aineiden lisäksi. Parsakaalista lähtien. Ja voi että kun oli hyvää.
        Ystävänpäivä vieraille teimme hirvipaistin uunissa. ennen sitä pelastin nuo keittolihat.
        Lapsenlapsi kuuluu hirviporukkaan. On suorittanut sen kokeen. On suunnattoman kiinnostunut kaikenlaisesta luonnossa kulkemisesta ja laavuilla yöpymisestä , retkeilystä ! Ja kalastuksesta. Hirvenlihan tulo on taattua joka vuosi, samoin kuin kaloja aina ilmaantuu meille. Jopa fileerattuna valmiiksi.

        Ajatella että eläimillä voi olla samoja sairauksia kuin meillä ihmisillä. Kuten nuhakin. Sydän sairauksia keuhkokuumetta ym. Voi niitäkin reppanoita- eivät osaa valittaa niinkuin immeiset.

        Lutuisata iltaa kaikille.

        HIH..... kerkesinköhän ensimäsenä.
        Laitan kuitenkin kahvit ja tee vedet tippumaan.
        Ruokin kissatkin,laitoin takkaan tulet,sielläkun on -23c,pakkasta.

        Voi olla olemme emännän kanssa yhdessä täällä;)

        Menen tänään vähän shoppailemaan;)

        Tiedä sitten ostanko mitään.

        Taivaan ranta punertaa hienosti.
        Tulee kaunis päivä.
        Kääkehä kahveella.

        näkyillään..


      • meri-kukka98 kirjoitti:

        niin se vilahti nopeaan tuo eilinen. jotenkin kasautunut kaikenlaista. Toivotuksia tuli s.postilla ja kännykällä, ei vaan oikein polle säteillyt laitella itse niitä. Ennenkuin jälkijunassa. Pirtissäkin vauhdilla pistäydyin, mutta ehkä ei tuo ketjun pituus ole suoraan verrattavissa ystävien määrään.

        Tänään tein hirvenlihasta keittoa, johon laittelin kaikenlaisia tavallisten aineiden lisäksi. Parsakaalista lähtien. Ja voi että kun oli hyvää.
        Ystävänpäivä vieraille teimme hirvipaistin uunissa. ennen sitä pelastin nuo keittolihat.
        Lapsenlapsi kuuluu hirviporukkaan. On suorittanut sen kokeen. On suunnattoman kiinnostunut kaikenlaisesta luonnossa kulkemisesta ja laavuilla yöpymisestä , retkeilystä ! Ja kalastuksesta. Hirvenlihan tulo on taattua joka vuosi, samoin kuin kaloja aina ilmaantuu meille. Jopa fileerattuna valmiiksi.

        Ajatella että eläimillä voi olla samoja sairauksia kuin meillä ihmisillä. Kuten nuhakin. Sydän sairauksia keuhkokuumetta ym. Voi niitäkin reppanoita- eivät osaa valittaa niinkuin immeiset.

        Lutuisata iltaa kaikille.

        mittarissa kaksikymmentäkolme astetta, tuulta myös, joten nyt vaatetta niskaan, jos ulos aiotte.
        Eilen oli päivällä jo ihan kiva ilma pakkanen putosi kivasti ja kävely maistui. (pakollinen)
        Tänään kai on Kain nimipäivä, no onhan se, onneksi olkoon.
        Noiden nimien kanssa on joskus hauskaa, minun sukunimeni on monta kertaa suun ympyriäiseksi saanut. Nykyisin vähemmän, olen kai tehokkaasti sitä näyttänyt, ovat tottuneet;)

        Voi miten somalta näyttää tuo taivas, kaunis sini ja melkein jo katuvalojen sammutus aika, niin valoisaa tuolla ulkona jo on.

        Hintriikalle sen verran, tarkoitin lähinnä pirtin ulkopuolella olevia, siis ei murheita.
        Yhdyn wiiwidearin sanoihin, upea oli tuo esitys H*:lla, ihan piristi vaikka ei ääntä kuulunutkaan, täysi kymppi suorituksesta.

        Katselin eilen kun pieni koira emäntänsä kanssa lenkille yritti, ei pihasta ulos päässyt, kun kääntyi takaisin, kylmä oli reppanalla.
        Miksi se ei pakkanen eläimiinkin purisi, ajattelin noita pieniä lintuja, miten ne eivät umpijäähän mene, ihmeellistä on tämän luonnon kanssa.
        Varpuset pensasaidan sisällä tirskuttivat, aivan ilman huolen häivää, mistä ne ruokansakin löytää, kyllä tekisi mieli vähän syötellä, mutta syötäppäs kun kielto on päällä.
        Tuohon puistikkoon tuo joku eläinsuojelu ihminen määräajoin siemeniä ja talipalloja, mutta sinnekään ei saa yksityinen viedä mitään, pelätään rottien pesiytyvän, sitä se on, kun kissat ei saa vapaana liikkua.
        Junassa oli nuori mies, jolla oli kissa häkissä, hän kertoi pitävänsä kissaa irrallaan ulkona kotonaan, ei kuulema ole harmia tullut.
        Junassakin hän otti kissan häkistä ja antoi olla vapaana, suloisesti syliin käpertyi.
        Taajamajunassa tämä tapahtui, pikajunissa on eläinvaunut, sitä allergiaa kun on niin monella.
        Kyllä taas mielihalu kasvoi, kun sitä kissaa katselin, kaikki koirat varsinkin pienet jututan kadulla, on ne niin söpöjä.
        Kuulin eilen miten naapuripitäjässä oli joskus ollut pappi, joka kissoja vihasi, ampui kaikki kissat mitkä eteen tuli, no kissa pappina hautaan meni.

        Loppuviikko on täysin vapaata, nyt sitten niitä siemeniä aloitan multaan laittamaan, siivotakkin pitäisi, tuo aurinko niin ihana kuin onkin, niin läpi huoneiston pölyt paljastaa.
        Koetan loppuviikkoon päästä pölyjen seurassa, mutta sitten taas kaikki irrallinen vaan parvekkeelle pakkasen kynsiin.

        Nyt on täysi päivä ulkona, kai tässä on puuhailut laitettava alkuun, mukavaa päivää teille toisillekin, pistäytykää pirtissä.


      • SkillaN kirjoitti:

        mittarissa kaksikymmentäkolme astetta, tuulta myös, joten nyt vaatetta niskaan, jos ulos aiotte.
        Eilen oli päivällä jo ihan kiva ilma pakkanen putosi kivasti ja kävely maistui. (pakollinen)
        Tänään kai on Kain nimipäivä, no onhan se, onneksi olkoon.
        Noiden nimien kanssa on joskus hauskaa, minun sukunimeni on monta kertaa suun ympyriäiseksi saanut. Nykyisin vähemmän, olen kai tehokkaasti sitä näyttänyt, ovat tottuneet;)

        Voi miten somalta näyttää tuo taivas, kaunis sini ja melkein jo katuvalojen sammutus aika, niin valoisaa tuolla ulkona jo on.

        Hintriikalle sen verran, tarkoitin lähinnä pirtin ulkopuolella olevia, siis ei murheita.
        Yhdyn wiiwidearin sanoihin, upea oli tuo esitys H*:lla, ihan piristi vaikka ei ääntä kuulunutkaan, täysi kymppi suorituksesta.

        Katselin eilen kun pieni koira emäntänsä kanssa lenkille yritti, ei pihasta ulos päässyt, kun kääntyi takaisin, kylmä oli reppanalla.
        Miksi se ei pakkanen eläimiinkin purisi, ajattelin noita pieniä lintuja, miten ne eivät umpijäähän mene, ihmeellistä on tämän luonnon kanssa.
        Varpuset pensasaidan sisällä tirskuttivat, aivan ilman huolen häivää, mistä ne ruokansakin löytää, kyllä tekisi mieli vähän syötellä, mutta syötäppäs kun kielto on päällä.
        Tuohon puistikkoon tuo joku eläinsuojelu ihminen määräajoin siemeniä ja talipalloja, mutta sinnekään ei saa yksityinen viedä mitään, pelätään rottien pesiytyvän, sitä se on, kun kissat ei saa vapaana liikkua.
        Junassa oli nuori mies, jolla oli kissa häkissä, hän kertoi pitävänsä kissaa irrallaan ulkona kotonaan, ei kuulema ole harmia tullut.
        Junassakin hän otti kissan häkistä ja antoi olla vapaana, suloisesti syliin käpertyi.
        Taajamajunassa tämä tapahtui, pikajunissa on eläinvaunut, sitä allergiaa kun on niin monella.
        Kyllä taas mielihalu kasvoi, kun sitä kissaa katselin, kaikki koirat varsinkin pienet jututan kadulla, on ne niin söpöjä.
        Kuulin eilen miten naapuripitäjässä oli joskus ollut pappi, joka kissoja vihasi, ampui kaikki kissat mitkä eteen tuli, no kissa pappina hautaan meni.

        Loppuviikko on täysin vapaata, nyt sitten niitä siemeniä aloitan multaan laittamaan, siivotakkin pitäisi, tuo aurinko niin ihana kuin onkin, niin läpi huoneiston pölyt paljastaa.
        Koetan loppuviikkoon päästä pölyjen seurassa, mutta sitten taas kaikki irrallinen vaan parvekkeelle pakkasen kynsiin.

        Nyt on täysi päivä ulkona, kai tässä on puuhailut laitettava alkuun, mukavaa päivää teille toisillekin, pistäytykää pirtissä.

        Huomenta,aurinko paistaa, auringon noustessa pakkasta 25, 2 astetta nyt jo vähemmin.
        Laitoin äskettäin auton narunnokkaan, olisi tänään menoja, ensin eläkeläisten kerhoon ja illemmalla Helsinkiin Kannelkotiin siellä sellainen omaistenilta,
        siellä kahvit ja keskustelua seniriosäätiön stratekiasta ja hoitotyöstä.
        Sisareni on siellä hoidossa ja minä ikäänkuin omainen.

        Siinähän sitä menemistä riittääkin näin kylmänä pakkaspäivänä,
        kunhan käy vain automaatilta rahaa ottamassa, jokapaikassa ei kortti kelpaa, eikä kotikoneellakaan vielä rahaa kotiin saa.

        Kiitoksia Paulamarialle mukavasta aamuherätyksestä.
        Pirttihirmu istui sängynlaidalla ja lausui Merja Topin runon.
        Joka löytyy googlesta.
        Savolaesittaen Late Vuan


      • wiiwidear*
        LateVaan kirjoitti:

        Huomenta,aurinko paistaa, auringon noustessa pakkasta 25, 2 astetta nyt jo vähemmin.
        Laitoin äskettäin auton narunnokkaan, olisi tänään menoja, ensin eläkeläisten kerhoon ja illemmalla Helsinkiin Kannelkotiin siellä sellainen omaistenilta,
        siellä kahvit ja keskustelua seniriosäätiön stratekiasta ja hoitotyöstä.
        Sisareni on siellä hoidossa ja minä ikäänkuin omainen.

        Siinähän sitä menemistä riittääkin näin kylmänä pakkaspäivänä,
        kunhan käy vain automaatilta rahaa ottamassa, jokapaikassa ei kortti kelpaa, eikä kotikoneellakaan vielä rahaa kotiin saa.

        Kiitoksia Paulamarialle mukavasta aamuherätyksestä.
        Pirttihirmu istui sängynlaidalla ja lausui Merja Topin runon.
        Joka löytyy googlesta.
        Savolaesittaen Late Vuan

        tänään kaikkialla, niinkuin löysää päivää vietettäis, istuksien ja tuumaillen. Näin meillä ainakin tuntuu, piski on varronnu ruokaa siitä asti, ku aloin valmistaa. Hää makailikin keittiön lattialla kyljellään, ettei sapuska vaan mene ohi suun. Käyvimme välillä ulkona ja taas tuumataan. Pilvessä on taivaskin, pakkanen on laskenut, kunhan ei ala lunta satamaan.

        Rauhallista muutenkin, sattumuksia ja muita odotellaan taas päivää piristämmään. Jospa se huomenna...

        Hyvvää jatkoo ite kullekin.
        Hei hei


      • wiiwidear* kirjoitti:

        tänään kaikkialla, niinkuin löysää päivää vietettäis, istuksien ja tuumaillen. Näin meillä ainakin tuntuu, piski on varronnu ruokaa siitä asti, ku aloin valmistaa. Hää makailikin keittiön lattialla kyljellään, ettei sapuska vaan mene ohi suun. Käyvimme välillä ulkona ja taas tuumataan. Pilvessä on taivaskin, pakkanen on laskenut, kunhan ei ala lunta satamaan.

        Rauhallista muutenkin, sattumuksia ja muita odotellaan taas päivää piristämmään. Jospa se huomenna...

        Hyvvää jatkoo ite kullekin.
        Hei hei

        Tulin kurkkimaan, että mitä täällä on touhuttu, mutta ovat kaikki taineet jähmettyä tähän kylmään ilmaan. Vähän tuo meilläkin harrastuksia häiritsee. Aamulla herätessä oli 32 astetta, joten olen piileksinyt pirtissä koko päivän, en ole nenääkikään ulos pistänyt. Kaikkea pientä olen nykinyt, ja järjestellyt. Vähän pullaakin leivoin, ja kylvin loput ahkeraliisat. Nyt on viittä eri lajiketta niitä kylvetty.
        En koskaan osta siemenistä värisekoituksia, enkä itsekkään kerää erivärisiä siemeniä sekaisin. Koska niissä on myös aina myös korkeuseroja, eikä niistä saa kaunista ruukkua, tai ryhmää. Haluan aina itse suunnitella kokonaisuuden.
        Niinhän ne sanoo, että ite se on kissanpaskakin kivellä. Ja pätee minuun täydellisesti. Ainakin näissä kukkahommissa.
        Skillankin siellä alkoi jo kylvöhommat, mitähän kaikkea aikoo kylvää? No kaipa kertoilee aamulla!
        Kyllä tämä netti on hyvä, kun täältä saa aina tätä vertaistukea!
        Hyvää yötä kaikille! Minä lähden vielä saunaan!


      • Hintriika*
        marja-liisa41 kirjoitti:

        Tulin kurkkimaan, että mitä täällä on touhuttu, mutta ovat kaikki taineet jähmettyä tähän kylmään ilmaan. Vähän tuo meilläkin harrastuksia häiritsee. Aamulla herätessä oli 32 astetta, joten olen piileksinyt pirtissä koko päivän, en ole nenääkikään ulos pistänyt. Kaikkea pientä olen nykinyt, ja järjestellyt. Vähän pullaakin leivoin, ja kylvin loput ahkeraliisat. Nyt on viittä eri lajiketta niitä kylvetty.
        En koskaan osta siemenistä värisekoituksia, enkä itsekkään kerää erivärisiä siemeniä sekaisin. Koska niissä on myös aina myös korkeuseroja, eikä niistä saa kaunista ruukkua, tai ryhmää. Haluan aina itse suunnitella kokonaisuuden.
        Niinhän ne sanoo, että ite se on kissanpaskakin kivellä. Ja pätee minuun täydellisesti. Ainakin näissä kukkahommissa.
        Skillankin siellä alkoi jo kylvöhommat, mitähän kaikkea aikoo kylvää? No kaipa kertoilee aamulla!
        Kyllä tämä netti on hyvä, kun täältä saa aina tätä vertaistukea!
        Hyvää yötä kaikille! Minä lähden vielä saunaan!

        Pakkanen huitelee omissa lukemissaan, mutta eipä tuo pahemmin ole harrastuksia haitannut. Uintireissu tuli päivällä tehdyksi, ja ilta meni laululyriikassa.

        On se kuulkaas hirmuista, kun pitää sivutolkulla tehdä muistiinpanoja! Eihän nykyisin joudu enää koskaan käsin kirjoittamaan. Käsi kramppaantuu, ja käsiala on sellaista harakanhyppelyä, että pitäisi viedä koko höskä apteekkiin selvennettäväksi.

        Siksi yritin taas heti kurssilta tultuani kirjoittaa muistiinpanot puhtaaksi. Vielä jotakin muistin, mitä olin ylös kirjoittanut. Huomenna olisi ollut kaikki jo pelkkää hepreaa.

        On meillä hirmu tiukka ope. Viime kerralla saatiin läksyntekoon aikaa melkein kaksi viikkoa, niin nyt vain viikko. Eikä kyllä tehtävät yhtään vähentyneet, pikemmin päinvastoin. On siinä taas puurtamista!

        Vaikka sanoja ei tarvitsekaan itse laulaa loilottaa, niin pantomiimitaiteilu ei tähän pulmaan riitä... Mutta itsepä olen kurssille työntynyt, joten turha valittaa. Yöunet ovat kuitenkin tipotiessään, päässä harhailee liuta termejä, joita yritän panna johonkin järjestykseen. Toistaiseksi osaan laittaa ne korkeintaan aakkosjärjestykseen!

        Kohti huomisen pakkasia!


    • ja kiristyy, nyt kaksikymmentäyhdeksän astetta, alkaa jo vähentää tiellä liikkujia.
      Taitaa olla täydenkuun aika, kun keittiön ikkunasta huokmasin kuun talojen välistä kurkistavan, katsoin että uusi valolyhty oli tullut, mutta kyllä se kuu-ukko oli.
      Kyllä kesästä nyt tulee lämmin, sattui nämä pakkaset hyvään aikaan, katsotaan ken elää.
      Tänne laitaan taas vedän, kun niin kapeaksi alkaa nuo kirjoitukset mennä.

      Tänään sitten on Väinön ja Väinämön juhlapäivä, onneksi olkoon.
      Lehdestä katselin kuvia "vanhojen " tansseista, kyllä oli puvut tytöillä komeita, kyllä vanhempien pussi on saanut taas kevennystä.
      Onnekseni ei tuotakaan hommaa minun tarvitse miettiä, lapsenlapsen lapset seuraavina ja ei siihen mene kuin muutama vuosi ja ensimäinen heistä siinä pisteessä.
      Aivan kamalaa miten tuo aika rientää, vanhin heistäkin jo viisitoista, nuorin viisi tätä sarjaa, kiirettä jos pitävät, ehdin vielä yhden polven syntymän näkemään, höpötän satuja;)
      Ei kuitenkaan mahdotonta.

      Enpä taida edes iletä kertoa noita kylvöjäni, niistä sinun, Marja-Liisa tuomista kukista otin muka siemeniä viime kesänä, niitä nyt sitten multaan laitoin, minulle tuli kotiin mukaan ne isokukkaset petuniat ja amppelikukat, sitten se keltakukkainen päivänkakkara, kerroit sen kyllä alkavan entisistä kukista kasvuun.
      Loput siemenet jäi sinne kesäpaikkaan, samettikukat on kyllä aina lähteneet, en tiedä miten käy muiden, kun pakkasen kourissa ovat, eikös jotkut vaadi kylmäkäsittelyn, näin toivon;)
      Lapinorvokki, eikös sekin kasvua ala entisiin kukkiin?
      Pelakuut hain kellarista ja leikkasin, hyvin olivat kasvuintoa alkamassa, ne minulla aina vaan onnistuu.
      Verenpisara, minkä sain sinulta on myös kasvua odottamassa, ja elävältä näytti.
      Tomaatin siemeniä ajattelin, mutta on aika hankala näissä asunnoissa noita purkkeja pyöritellä ja kun siitä pussista tulee niin paljon, sitten saa jakaa kaikille tutuille, katsotaan pian olisi nekin alkuun saada.
      Nyt kertovat, että hyvin kasvit lumen alla selviävät ja myyriäkään ei kai kovin paljon, mansikatkin saattaa olla tallessa.
      Pelkään mennä siemniä olevaan kauppaan, kun aina vaan sorrun ostamaan, sitten niiden purnukoiden kanssa tuskailen, mutta silmissä siintää kauniit kukkapenkit, mitä sitten ovat, se onkin eri juttu.
      Perennoista tykkään, varmasti tälläisen puoliharrastajan helpoimpia hoidettavia, onneksi niitäkin on siellä maalla.
      Mökkini kohdalla teen sellaista ennakoivaa surutyötä, on ollut puhetta, että se siirtyy tyttärentytön perheelle, eivät kylläkään huonoa tykkää, jos käyn vähän penkkejä tonkimassa.
      Haikea ajatus, mutta onhan täällä luovuttava ajallaan kaikesta, sitäkin olen surrut, kun kaatopaikka kuormittuu minunkin aikaan saanoksilla.
      Nykyisin on kaikilla kaikkea, kukaan ei enää kelpuuta vanhaa roinaa.

      No jopa nyt tuli surkea olo, mokomasta, mutta niin se on, minulle tärkeä juttu saa perikunnan hymyilemään, jotakin säilyttämisen arvoista mielestäni olisi, muuta eipä taida kohdetta löytyä.
      Pitäsköhän pitää eläessään myyntinäyttely ja mahdollisilla tuloilla matkustaa vaikka Tallinnaan paljon kauemmaksi ei varmasti pääse;)

      Tänään, jaaha eipä taida olla mitään mainittavaa tekemistä, tehtailen hattuja, sen minkä jaksan, tahtoo käsiin ottaa, mutta sisulla ja sydämellä niitä syntyy.
      Kaupalle en viitsi lähteä, kun ei pakko ole, kyllä se tässä päivä kuluu hipsutellen näissä huoneisa, huomenna sitten onkin puuhaa, meinaan matot yöksi parvekkeelle lauttaa, pakkanen osansa tehköön.
      Kävin lääkärissä tarkastuksessa, hän sanoi, että oleppa onnellinen, kun yhdellä pillerillä pärjäät, no olenhan minä, pitää mennä vielä näytteitä antamaan, ja toivoa sopii että silläkin saralla tulokset eivät lääkkeitä vaadi.

      No kahvit valmiina, tulkaa lämpimään, takkaan tulen laitoin, siinä sitä kiikkustuolissa voi antaa ajatuksen lentää, moi, moi!

      • Huomanta ja parissakympissä celsiuksia pyöritään. Ihan hyvä, ei ainakaan rapa roisku!

        Hampaattoman puheiksi sanotaan, jos kovin väljästi, ymmärtämisen ylärajoilla päästää lasettelemaan. Tai on aivan "lälly." Se tuli mieleeni, kun yksi hampaani oli taas alkanut ylivanheta, niitä harvoja alkuperäisiä tekarikalun joukossa. Tee se itse miehenä ropeloin tukevalla neulalla kuntotarkistusta. Joo...onnistuihan se, pala lohkesi, mutta hermon päätä ei onneksi löytynyt.

        Eikun oikopäätä lekuriin ja peruutusaikakin löytyi runsaan tunnin päästä. Sainpahan joutessani aikaa köykäisten lehtien tutustumiseen ja niiden antiin. Kun pääsin hoitotuoliin, alkoikin janttelu lekurin kanssa. Hän oli sitä mieltä, että täytyy ottaa röntgenit ja tulla sitten uudestaan. Minä taas lähdin siitä, että lukataan paikka ja sillä siisti ja jos ei käy, lähden vetelemään.

        Kävihän se, ikäänkuin omalla vastuullani. Enpä ole mokomaa saarnaa kuullut ennen lekurilta, kun hän työtä tehdessään purpatti. Siinä tuli täydellä tyhmän itsevarmoista asiakkaista, jotka eivät tiedä mitään, eikä nämä asiat ole yksinkertaisia. En en saanut, enkä edes yrittänyt vastata, miten siinä kun pari henkeä työkalujaan suuhuni survoo.

        Lopputulos oli oikein hyvä. Lääkärikin vakuuttui, kun poraillessa ei hälyttävää löytynyt, vaikka myös tainnutuspiikeistä kieltäydyin. Jopa kaiken varalta arkistoi minut ja toivoi sydämellisesti tervetulleeksi jos tavarvetta tulee. Rahan se ratkaisee.

        Kerroin tämän näin pitkästi, koska ihan nykykäytännön mukaan haluan roikottaa jäljellä olevia, hauraitakin hampaitani mahdollisimman pitkään. Ettei nyt kaikki mene "hampaattoman puheiksi."

        On ne valtavia nuo "kukkaprojektit", jotka sitä harrastaa. Ihan hyvä harrastus - en vain pysty niissä asioissa muuhun, kuin ihmettelemään.

        Piti jo aiemmin kehaista, kyllä Paulamarialta tuo "oikee kiel " lutmakasti sujuu, vaikka tarkalleen olen ko. kieltä kuulut melkeinpä vain ohikulkumatkoilla Mikkelin ja Kuopion tienoilla.

        Hintriika mainitsi, että kielenkäytön opiskelussa yöunet menee. Josku niin on käynyt minullekin ja kyllä se tilaisesti voi auttaakin. Mutta enpä ottaisi mokomaan tapaa pitempään käyttöön. Unikin on tehokasta.

        Ei hitossa, miksihän oikein kirjoittaa hölötän? Täytyy miettiä....


      • ynnämuu kirjoitti:

        Huomanta ja parissakympissä celsiuksia pyöritään. Ihan hyvä, ei ainakaan rapa roisku!

        Hampaattoman puheiksi sanotaan, jos kovin väljästi, ymmärtämisen ylärajoilla päästää lasettelemaan. Tai on aivan "lälly." Se tuli mieleeni, kun yksi hampaani oli taas alkanut ylivanheta, niitä harvoja alkuperäisiä tekarikalun joukossa. Tee se itse miehenä ropeloin tukevalla neulalla kuntotarkistusta. Joo...onnistuihan se, pala lohkesi, mutta hermon päätä ei onneksi löytynyt.

        Eikun oikopäätä lekuriin ja peruutusaikakin löytyi runsaan tunnin päästä. Sainpahan joutessani aikaa köykäisten lehtien tutustumiseen ja niiden antiin. Kun pääsin hoitotuoliin, alkoikin janttelu lekurin kanssa. Hän oli sitä mieltä, että täytyy ottaa röntgenit ja tulla sitten uudestaan. Minä taas lähdin siitä, että lukataan paikka ja sillä siisti ja jos ei käy, lähden vetelemään.

        Kävihän se, ikäänkuin omalla vastuullani. Enpä ole mokomaa saarnaa kuullut ennen lekurilta, kun hän työtä tehdessään purpatti. Siinä tuli täydellä tyhmän itsevarmoista asiakkaista, jotka eivät tiedä mitään, eikä nämä asiat ole yksinkertaisia. En en saanut, enkä edes yrittänyt vastata, miten siinä kun pari henkeä työkalujaan suuhuni survoo.

        Lopputulos oli oikein hyvä. Lääkärikin vakuuttui, kun poraillessa ei hälyttävää löytynyt, vaikka myös tainnutuspiikeistä kieltäydyin. Jopa kaiken varalta arkistoi minut ja toivoi sydämellisesti tervetulleeksi jos tavarvetta tulee. Rahan se ratkaisee.

        Kerroin tämän näin pitkästi, koska ihan nykykäytännön mukaan haluan roikottaa jäljellä olevia, hauraitakin hampaitani mahdollisimman pitkään. Ettei nyt kaikki mene "hampaattoman puheiksi."

        On ne valtavia nuo "kukkaprojektit", jotka sitä harrastaa. Ihan hyvä harrastus - en vain pysty niissä asioissa muuhun, kuin ihmettelemään.

        Piti jo aiemmin kehaista, kyllä Paulamarialta tuo "oikee kiel " lutmakasti sujuu, vaikka tarkalleen olen ko. kieltä kuulut melkeinpä vain ohikulkumatkoilla Mikkelin ja Kuopion tienoilla.

        Hintriika mainitsi, että kielenkäytön opiskelussa yöunet menee. Josku niin on käynyt minullekin ja kyllä se tilaisesti voi auttaakin. Mutta enpä ottaisi mokomaan tapaa pitempään käyttöön. Unikin on tehokasta.

        Ei hitossa, miksihän oikein kirjoittaa hölötän? Täytyy miettiä....

        Onhan aurinkoinen pakkaspäivä, aamulla oli vielä enemmän -23,6 nyt vain 19 astetta.
        Aamulla oli parvekkeen ikkunoissa komeita kukkasia nyt kaikki sulanneet,piti kuvailla niitä,mutta täytyy kai odotella uutta aamua. Kuurankukat ovat ainoat, jotka nykyään parvekkeella viihtyvät,ei tarvi istutella siemeniä tai taimia laatikoihin tai purkkeihin.
        No keväällä myöhemmin joku kukka kyllä meidänkin parveketta komistaa, luultavasti torilta ostettu.

        Kirjastoon olisi täytynyt palauttaa muutama kirja, onneksi sain jatkettua puhelimella, säästyi tuo ulkoilu päivään parempaan.

        Eilen oli tuo Helsingin reissu, oli tuollainen omaisten päivä Kannelkodissa, siellä kerrottin toiminnasta ja suunitelmista miten jatketaan,minäkin otin osaa keskusteluun, olenhan siellä käynyt neljän vuodenaikana noin kerran kuussa sisartani katsomassa.
        Siskoni voi hyvin ja on omasta mielestäänkin saanut hyvää hoitoa ja kaikea mitä tarvitsee. Itse olen huomannut paikan erinomaiseksi yhteiskunnan ylläpitämäksi laitokseksi. Nykyään tahtoo olla henkilökuntaa liian vähän ja aikaa jää liian vähän hoidettaville. Minä annoin täydet pisteet laitokselle ja sain kiitosta henkilökunnalta, kuin myös runsaat taputukset yleisön joukosta. Minusta silloin pitää kiittää kun on kiitoksen paikka.
        Pakkaspäivän terv: Late


      • Rva Ylikypsä
        LateVaan kirjoitti:

        Onhan aurinkoinen pakkaspäivä, aamulla oli vielä enemmän -23,6 nyt vain 19 astetta.
        Aamulla oli parvekkeen ikkunoissa komeita kukkasia nyt kaikki sulanneet,piti kuvailla niitä,mutta täytyy kai odotella uutta aamua. Kuurankukat ovat ainoat, jotka nykyään parvekkeella viihtyvät,ei tarvi istutella siemeniä tai taimia laatikoihin tai purkkeihin.
        No keväällä myöhemmin joku kukka kyllä meidänkin parveketta komistaa, luultavasti torilta ostettu.

        Kirjastoon olisi täytynyt palauttaa muutama kirja, onneksi sain jatkettua puhelimella, säästyi tuo ulkoilu päivään parempaan.

        Eilen oli tuo Helsingin reissu, oli tuollainen omaisten päivä Kannelkodissa, siellä kerrottin toiminnasta ja suunitelmista miten jatketaan,minäkin otin osaa keskusteluun, olenhan siellä käynyt neljän vuodenaikana noin kerran kuussa sisartani katsomassa.
        Siskoni voi hyvin ja on omasta mielestäänkin saanut hyvää hoitoa ja kaikea mitä tarvitsee. Itse olen huomannut paikan erinomaiseksi yhteiskunnan ylläpitämäksi laitokseksi. Nykyään tahtoo olla henkilökuntaa liian vähän ja aikaa jää liian vähän hoidettaville. Minä annoin täydet pisteet laitokselle ja sain kiitosta henkilökunnalta, kuin myös runsaat taputukset yleisön joukosta. Minusta silloin pitää kiittää kun on kiitoksen paikka.
        Pakkaspäivän terv: Late

        Oi mikä iltarusko tuolla mailleen painuvan auringon suunnalla oli vielä jokunen aika sitten, tietää vissiin hyvää säätä huomiseksi. Kylmää kyllä mutta kaunista, niinkuin on ollut melkein koko Suomen alueella viime päivät. Ei meillä täällä sisällä ole kylmä ollut ja juuri parhaillaan on syttymässä tuli olohuoneen uuniin, ihanan pehmeää sellainen lämpö.

        Tätä aloittaessani sain puhelun T:reelta, lapsenlapseni sieltä tulee meille, on yötäkin, ei kuulema ole huomenna koulua ollenkaan. Tuommoiset yllätyssoitot ovat oikein mukavia! Oikein mukavia!

        Katsoin muutama päivä sitten päivällä jotain luonto-ohjelmaa ja siinä kerrottiin, että pikkulintujen ruumiinlämpö on huomattavasti enemmän kuin ihmisen, 43 tai saattaa olla enemmänkin, ei tää hatara pää muista tarkkaan, kuitenkin ihan oikeesti yli 40 astetta. Saahan siinä veri kiertää vimmatusti, että jalat pysyvät sulana. Tuo on asia, mikä on ihmetyttänyt vuosiean varrella erittäin paljon. Niin paljon kuin eläimet joutuvatkin olemaan säitten armoilla, sateet, myrskyt ja tuulet mukaan lukien. Kaikenkaikkiaan saamme olla onnellisia, saadessamme asua säitten suhteen näin vakaassa maassa, mitä nyt nuo pakkaset ja kesällä helteet vaivaavat joitakuita. Vaan niinhän sitä sanotaan, että kyllä Luoja luoduistaan huolen pitää.

        Kiva kun muutamat lukijat ovat huomioineet kirjoituseni savon murteella, kuha alakuun piäsen, suatanpa huastoo lottuuttoo enemmännii, oottakeeha vua!

        Nyt lopetan, pitää katsoa pakastimesta jotain syötävää nuorelle neitoselle. Mukavoo illan köllykkätä! PM


      • Rva Ylikypsä kirjoitti:

        Oi mikä iltarusko tuolla mailleen painuvan auringon suunnalla oli vielä jokunen aika sitten, tietää vissiin hyvää säätä huomiseksi. Kylmää kyllä mutta kaunista, niinkuin on ollut melkein koko Suomen alueella viime päivät. Ei meillä täällä sisällä ole kylmä ollut ja juuri parhaillaan on syttymässä tuli olohuoneen uuniin, ihanan pehmeää sellainen lämpö.

        Tätä aloittaessani sain puhelun T:reelta, lapsenlapseni sieltä tulee meille, on yötäkin, ei kuulema ole huomenna koulua ollenkaan. Tuommoiset yllätyssoitot ovat oikein mukavia! Oikein mukavia!

        Katsoin muutama päivä sitten päivällä jotain luonto-ohjelmaa ja siinä kerrottiin, että pikkulintujen ruumiinlämpö on huomattavasti enemmän kuin ihmisen, 43 tai saattaa olla enemmänkin, ei tää hatara pää muista tarkkaan, kuitenkin ihan oikeesti yli 40 astetta. Saahan siinä veri kiertää vimmatusti, että jalat pysyvät sulana. Tuo on asia, mikä on ihmetyttänyt vuosiean varrella erittäin paljon. Niin paljon kuin eläimet joutuvatkin olemaan säitten armoilla, sateet, myrskyt ja tuulet mukaan lukien. Kaikenkaikkiaan saamme olla onnellisia, saadessamme asua säitten suhteen näin vakaassa maassa, mitä nyt nuo pakkaset ja kesällä helteet vaivaavat joitakuita. Vaan niinhän sitä sanotaan, että kyllä Luoja luoduistaan huolen pitää.

        Kiva kun muutamat lukijat ovat huomioineet kirjoituseni savon murteella, kuha alakuun piäsen, suatanpa huastoo lottuuttoo enemmännii, oottakeeha vua!

        Nyt lopetan, pitää katsoa pakastimesta jotain syötävää nuorelle neitoselle. Mukavoo illan köllykkätä! PM

        kaksikymmentäseitsemän mittarissa, melko hiljainen on kaupunki vielä.
        Kantelin vuodevaatteet parvekkeelle, nyt jos milloin pölypunkit kuolee, matot oli koko yön, ainakin vähän aikaa raittiilta tuoksuu huusholli, kun ne sisälle kannan.
        Onnekseni on iso parveke, sopivat levalleen sinne. Onkohan tuo "levalleen" murressana;)

        Me kainoja ollaan,,,, Kainon päivä tänään, onnittelut.
        Tuosta kainoudesta, olin nuorempana hyvin ujo/kaino, punastuin herkästi, nyt vanhemmiten on nämä piirteet kadonneet, paatunut ja paha olen;)
        Leinokos sanoi, " Ei paha ole kenkään ihminen, vaan heikompi toinen toistaan",,,, menikös se noin, en viitsi googlesta katsoa, joku varmaan korjaa;)

        En ole kahteen päivään käynyt ulkona, tänään ainakin roskapussin juoksutan, voi olla että kauppaankin menen, on ihanaa olla lämpimässä, katsella ikkunasta noita joiden on pakosta töihinsä kiirehtää.
        No on sitä pitänyt lähteä minunkin, yli neljäkymmentä vuotta työelämässä, kyllä siihen aikaan jos jonkinlaista ilmaa sattui.
        Eipä sitä auton rattiin silloin hypätty, pyörä ja nuo jalkakullat matkaa taittoivat, ihmekös jos nyt alkavat loppujaan vedellä, tyydyttävästi kumminkin vielä toista toiseen viereen siirtää;)
        Maailma muuttuu, muuttuko ihminen ja mihin suuntaan, kyselee laulukin, näin vanhan ihmisen näkökulmasta huonompaan suuntaan, mutta jokaisen on koulunsa käytävä myös elämän koulussa, valmis malli ei kelpaa.
        Kokemuksen ääntä jos kuunneltaisi, uskottaisiin, olisi maailma mallillaan, näin äitini aina jutteli, totta ainakin osin.
        Tulee joskus miettittyä, onko jotakin mitä katuisin menneessä, löytyy jotakin, ( ei mitään kamalaa) mutta ehkä ilman näitä kokemuksia olisin jollakin tapaa köyhempi, sillä luonnetta on kasvattanut vaikeudet, ei elämän helppous.
        Katumusta voi suorittaa, mutta aikaa ei takaisin saa, siksi on unohdettava, annettava itselleen anteeksi ja katsottava eteenpäin, elämän polku kulkee reittejä, joita ei kulkijoilta aina kysellä.
        Tulipas nyt tilitystä, miten nuo ajatukset aina väliin kulkevat vaikka mihin;)
        Yhteiskunta kelpoinen olen aina ollut, veroni maksanut, työtä tehnyt, että silleen;)

        Nyt sitten aloitan viikonlopun tekemällä kodistani puhtaan, pölyttömän ja raikkaan, kelpaa sitten uutta pölytystä aloittaa;)
        Miten teillä, onko pakkanen sormet kangistanut, hiljaista on pirtin kirjoittelu ollut, älkää antako pakksen hyydyttää, tulkaa pirtin lämpimään;)


      • "pelkkää hyvää"
        SkillaN kirjoitti:

        kaksikymmentäseitsemän mittarissa, melko hiljainen on kaupunki vielä.
        Kantelin vuodevaatteet parvekkeelle, nyt jos milloin pölypunkit kuolee, matot oli koko yön, ainakin vähän aikaa raittiilta tuoksuu huusholli, kun ne sisälle kannan.
        Onnekseni on iso parveke, sopivat levalleen sinne. Onkohan tuo "levalleen" murressana;)

        Me kainoja ollaan,,,, Kainon päivä tänään, onnittelut.
        Tuosta kainoudesta, olin nuorempana hyvin ujo/kaino, punastuin herkästi, nyt vanhemmiten on nämä piirteet kadonneet, paatunut ja paha olen;)
        Leinokos sanoi, " Ei paha ole kenkään ihminen, vaan heikompi toinen toistaan",,,, menikös se noin, en viitsi googlesta katsoa, joku varmaan korjaa;)

        En ole kahteen päivään käynyt ulkona, tänään ainakin roskapussin juoksutan, voi olla että kauppaankin menen, on ihanaa olla lämpimässä, katsella ikkunasta noita joiden on pakosta töihinsä kiirehtää.
        No on sitä pitänyt lähteä minunkin, yli neljäkymmentä vuotta työelämässä, kyllä siihen aikaan jos jonkinlaista ilmaa sattui.
        Eipä sitä auton rattiin silloin hypätty, pyörä ja nuo jalkakullat matkaa taittoivat, ihmekös jos nyt alkavat loppujaan vedellä, tyydyttävästi kumminkin vielä toista toiseen viereen siirtää;)
        Maailma muuttuu, muuttuko ihminen ja mihin suuntaan, kyselee laulukin, näin vanhan ihmisen näkökulmasta huonompaan suuntaan, mutta jokaisen on koulunsa käytävä myös elämän koulussa, valmis malli ei kelpaa.
        Kokemuksen ääntä jos kuunneltaisi, uskottaisiin, olisi maailma mallillaan, näin äitini aina jutteli, totta ainakin osin.
        Tulee joskus miettittyä, onko jotakin mitä katuisin menneessä, löytyy jotakin, ( ei mitään kamalaa) mutta ehkä ilman näitä kokemuksia olisin jollakin tapaa köyhempi, sillä luonnetta on kasvattanut vaikeudet, ei elämän helppous.
        Katumusta voi suorittaa, mutta aikaa ei takaisin saa, siksi on unohdettava, annettava itselleen anteeksi ja katsottava eteenpäin, elämän polku kulkee reittejä, joita ei kulkijoilta aina kysellä.
        Tulipas nyt tilitystä, miten nuo ajatukset aina väliin kulkevat vaikka mihin;)
        Yhteiskunta kelpoinen olen aina ollut, veroni maksanut, työtä tehnyt, että silleen;)

        Nyt sitten aloitan viikonlopun tekemällä kodistani puhtaan, pölyttömän ja raikkaan, kelpaa sitten uutta pölytystä aloittaa;)
        Miten teillä, onko pakkanen sormet kangistanut, hiljaista on pirtin kirjoittelu ollut, älkää antako pakksen hyydyttää, tulkaa pirtin lämpimään;)

        Yön pakkaslukemat ovat olleet liki 35 astetta. Nyt hetken odottelen, josko asteen pari lämpiäisi. Hirvittää tielle lähteä, mutta leipä ei tule muuten.
        On kiva lueskella murrejuttuja, oma murteeni on sekoitusta neljästä suunnasta, aika sekametelisoppaa siis.

        Menneiden katuminen, toki hukkaan heitettyä energiaa, mutta mihinkäs siitä pääsee, joskus voi miettiä menneitäkin. Aina on kaksi mahdollisuutta onnistua ja epä-, uusia yrityksiä ja elämää!

        Pitäkäähän ainakin varpaita pystyssä, että diesel kulkee!


      • "pelkkää hyvää" kirjoitti:

        Yön pakkaslukemat ovat olleet liki 35 astetta. Nyt hetken odottelen, josko asteen pari lämpiäisi. Hirvittää tielle lähteä, mutta leipä ei tule muuten.
        On kiva lueskella murrejuttuja, oma murteeni on sekoitusta neljästä suunnasta, aika sekametelisoppaa siis.

        Menneiden katuminen, toki hukkaan heitettyä energiaa, mutta mihinkäs siitä pääsee, joskus voi miettiä menneitäkin. Aina on kaksi mahdollisuutta onnistua ja epä-, uusia yrityksiä ja elämää!

        Pitäkäähän ainakin varpaita pystyssä, että diesel kulkee!

        Senverran täytyy piipahtaa, että ilmoittelen, että tämän meidän huushollin pakkasennätys, 35 astetta tänä aamuna mittarissa. En muista , olisiko ikinä ollut näin paljon.
        Isäntä vaan on mukamas lähdössä verkoilleen. Minä olen lyömässä kapuloita rattaisiin, pysuköön vaan pirtissä. Ei mitään tarvetta lähteä sinne paleltumaan. Onneksi on vielä vanha akka joka jarruttelee tarvittaessa. No muutenhan niitä menoja ja haahuiluja olis ihan liikaa.


      • marja-liisa41 kirjoitti:

        Senverran täytyy piipahtaa, että ilmoittelen, että tämän meidän huushollin pakkasennätys, 35 astetta tänä aamuna mittarissa. En muista , olisiko ikinä ollut näin paljon.
        Isäntä vaan on mukamas lähdössä verkoilleen. Minä olen lyömässä kapuloita rattaisiin, pysuköön vaan pirtissä. Ei mitään tarvetta lähteä sinne paleltumaan. Onneksi on vielä vanha akka joka jarruttelee tarvittaessa. No muutenhan niitä menoja ja haahuiluja olis ihan liikaa.

        Melko turhia paineita nämäkin ilmat. Ne nyt vain ovat, ei niille mahda mitään muuta kuin sopeutua. Tänään -25. Tieysti kaikkea voi ja on hyväkin muistella, mutta katumukset ovat vain rasittamassa ja kalvamassa itseään. Voisin ehkä katuakin, jos olisin syyllistynyt merkittävään rikokseen - no, ainakin rikosrekisterini on tyhjä. Suorastaa ihme, etteivät kertaakaan pistäneet edes putkaan.

        Paljonhan elämään ehtii tapahtua sellaistakin, jolloin olisi ollut vaihtoehtojakin. Mielestäni ainoa tärkeä muistelu on se, jos tekemistään virheistä voisi olla kykenevä ottamaan jotain opiksi. Nekin ajat ovat osaltani ohi. Ei se ole vielä elämästä luopumista, jos sanon, että kaikki on "putkessa", tehty mikä tehty. Jos nyt vielä ehtii vanhuuttaan tunaroimaan, niin sehän kuuluu jo näihin lähiajan ratkaisuihin. Turha on enää laahata koko henkilöhistoriaansa ihmettelyjensä täytteeksi ja puolustukseksi, jos kömmähdyksiä sattuu.

        Muistelut ovat jo juttu sinänsä. Niistä on jo jälkiviisauden avustamana pahimmat särmät hioituneet - osin ehkä huumorin sävyttämäksikin.

        Ja nyt tekemään historiaa tästäkin päivästä.


      • ynnämuu kirjoitti:

        Melko turhia paineita nämäkin ilmat. Ne nyt vain ovat, ei niille mahda mitään muuta kuin sopeutua. Tänään -25. Tieysti kaikkea voi ja on hyväkin muistella, mutta katumukset ovat vain rasittamassa ja kalvamassa itseään. Voisin ehkä katuakin, jos olisin syyllistynyt merkittävään rikokseen - no, ainakin rikosrekisterini on tyhjä. Suorastaa ihme, etteivät kertaakaan pistäneet edes putkaan.

        Paljonhan elämään ehtii tapahtua sellaistakin, jolloin olisi ollut vaihtoehtojakin. Mielestäni ainoa tärkeä muistelu on se, jos tekemistään virheistä voisi olla kykenevä ottamaan jotain opiksi. Nekin ajat ovat osaltani ohi. Ei se ole vielä elämästä luopumista, jos sanon, että kaikki on "putkessa", tehty mikä tehty. Jos nyt vielä ehtii vanhuuttaan tunaroimaan, niin sehän kuuluu jo näihin lähiajan ratkaisuihin. Turha on enää laahata koko henkilöhistoriaansa ihmettelyjensä täytteeksi ja puolustukseksi, jos kömmähdyksiä sattuu.

        Muistelut ovat jo juttu sinänsä. Niistä on jo jälkiviisauden avustamana pahimmat särmät hioituneet - osin ehkä huumorin sävyttämäksikin.

        Ja nyt tekemään historiaa tästäkin päivästä.

        Muskareissa ja musiikkivalmennuksissa sekä soittotunneilla pikkuisia
        aikaisemmin yhdessä, mutta nyt miehen kuoltua jo monta vuotta yksinkin,
        sillä kaikki vannhempansa ovat töissään päivisin,
        ja iltaisin usein sitten vielä on niitä liikunta- ym. harrastuksia lapsilla niin kuin muillakin.

        Tuli mieleeni tuosta "omista virheistään oppimisista", kun ajoin ekalla kerralla erään
        kääntymispaikan ohi, ja juttelin sitten siinä autossa, että pidänpä varani ensi kerralla,
        etten aja ohi, sillä omista virheistään pitää oppia.
        Silloinen 4-vuotias osasi sitä lausetta sitten myöhemmin käyttää uudelleen huvittavasti.

        Kaikkea sitä elämässä sattuu.
        Pitää mennä.
        Hyvää perjantaita meille kaikille!


      • satu kirjoitti:

        Muskareissa ja musiikkivalmennuksissa sekä soittotunneilla pikkuisia
        aikaisemmin yhdessä, mutta nyt miehen kuoltua jo monta vuotta yksinkin,
        sillä kaikki vannhempansa ovat töissään päivisin,
        ja iltaisin usein sitten vielä on niitä liikunta- ym. harrastuksia lapsilla niin kuin muillakin.

        Tuli mieleeni tuosta "omista virheistään oppimisista", kun ajoin ekalla kerralla erään
        kääntymispaikan ohi, ja juttelin sitten siinä autossa, että pidänpä varani ensi kerralla,
        etten aja ohi, sillä omista virheistään pitää oppia.
        Silloinen 4-vuotias osasi sitä lausetta sitten myöhemmin käyttää uudelleen huvittavasti.

        Kaikkea sitä elämässä sattuu.
        Pitää mennä.
        Hyvää perjantaita meille kaikille!

        Olen ollut melkein kaksi päivää taas,siinä hemmetin kurataudissa.
        En tiedä mikä tuota mahaa vaivaa,tietääkseni en ole syönyt sellaista mikä sen sotkee,niin vain välillä menee sekasin;((

        Ihmeellistä tuo vanhusten huolto,tänään toivat sairaalasta sellaisen potilaan jolla ei jalat pitänyt.
        Eikä mennyt monta tuntia,kun saivat hakea takaisin.
        Sääliksi kävi papparainen.

        Vaikka joskus olen kuullut"sääli on sairautta",kukahan tuonkin lauseen on keksinyt;(

        Aurinko meillä paistanut koko päivän ja mittarissa keikkunut _17-18C välillä.

        Kirjasto autolle mennä remputin,tuuli pahuksen kylymää.Kaiketi kuuluu talven kuvaan.
        Ei siellä kyllä lystikseen kävele.

        Sauna-ilta taas tiedossa,saa nähdä jaksanko tulla saunakahville,polvet meinaa vispata vitosen katkoa;)

        Nääkyillään...


      • Hintriika*
        muori67 kirjoitti:

        Olen ollut melkein kaksi päivää taas,siinä hemmetin kurataudissa.
        En tiedä mikä tuota mahaa vaivaa,tietääkseni en ole syönyt sellaista mikä sen sotkee,niin vain välillä menee sekasin;((

        Ihmeellistä tuo vanhusten huolto,tänään toivat sairaalasta sellaisen potilaan jolla ei jalat pitänyt.
        Eikä mennyt monta tuntia,kun saivat hakea takaisin.
        Sääliksi kävi papparainen.

        Vaikka joskus olen kuullut"sääli on sairautta",kukahan tuonkin lauseen on keksinyt;(

        Aurinko meillä paistanut koko päivän ja mittarissa keikkunut _17-18C välillä.

        Kirjasto autolle mennä remputin,tuuli pahuksen kylymää.Kaiketi kuuluu talven kuvaan.
        Ei siellä kyllä lystikseen kävele.

        Sauna-ilta taas tiedossa,saa nähdä jaksanko tulla saunakahville,polvet meinaa vispata vitosen katkoa;)

        Nääkyillään...

        Kyllä on taas kertynyt huolta, murhetta kenkään, vaikkei se mitään muista. Ja kummasti tuntuu pakkaset tuikeat. Kerron ensin hyvät uutiset. Meitin taloon laitettiin laajakaista, joka kuuluu vuokraan. Ns. ilmainen laajakaista, mutta eiköhän se ole vuokrankorotukseen laskettu niillekin, jotka eivät moista etua edes halua. Sovitaan kuitenkin, että se on hyvä uutinen.

        Se huonompi uutinen on, etten ole saanut kaapelimodeemia pelaamaan. Soneran tyttö sanoi, että se voi skannailla verkkoa muutaman tunninkin, mutta ei tuo löydä mitään. Täytynee soittaa tekniikkapuolelle. Se vain, että tässä töhräytyy aikaa kamalasti, kun yrittää ja yrittää. Olisi kymmenen muuta asiaa hoidettava. Tuli pahaan aikaan tämä muutos.

        Onneksi kuitenkin Elisan mobiililaajakaista toimii vielä. Voisiko sanoa, että on onni onnettomuudessa, kun aikanaan tein kahden vuoden sopimuksen. Se tarkoitta, että on pidettävä (ainakin maksettava) Elisalle heinäkuun loppuun saakka.

        Saan siis siirtymäajan sähköpostiosoitteen muutokselle, kun voin ohjata entisestä laatikosta postin uuteen. Ja siinä ajassa ehtii kotisivujen osoitte korjaantua kaikkiin hakukoneisiin. Edellyttäen tietenkin, että itse olen aktiivinen ja että joskus saan tuon hemmetin Soneran toimimaan.

        Nyt olen siis kahden kaistan loukussa. Toinen on purettava, kun yrittää toista. Ja kun se toinen ei kuitenkaan toimi, niin on taas asennettava toinen eli se entinen. Eikös ollut selkeästi selitetty?

        Tunnetusti olen jämähtänyt aikoihin entisiin ja luen aina lehden 50 vuotta sitten palstaa. Olikohan se eilinen löytö, että 50 vuotta sitten eli v. 1961 on Etelä-Suomessa sinivuokot kukkineet ja pensaiden silmut olleet pöhöllään, kun on ollut niin aikainen kevät. Kuinkas on nyt? Näkyykö siellä sinivuokkoja? Muita kuin poliiseja?

        Pakkasista huolimatta taivaan merkit kertovat, että kevät on tulossa. Tänään huomasin ekan kerran, että aurinko hetken pienen osui parvekkeen kaiteeseen ja päätyseinässä olevan säleikön reunimmaiseen puuhun! Tuolta se torilta kurkisti kahden talon välistä ennen laskemistaan. Se on aina kevään merkki tässä "talvisen pimeyden pesässä". Kesällä saan siitäkin edestä kylpeä yöauringon valossa...

        Yhdestä läksylaulusta ei ole vielä sanaakaan paperilla. Ja muutkin surkeita raakileita. Sitten vielä pitäisi kaistojen välissä häkslätä... Osaatteko te muut saada asianne näin solmuun?


      • Hintriika* kirjoitti:

        Kyllä on taas kertynyt huolta, murhetta kenkään, vaikkei se mitään muista. Ja kummasti tuntuu pakkaset tuikeat. Kerron ensin hyvät uutiset. Meitin taloon laitettiin laajakaista, joka kuuluu vuokraan. Ns. ilmainen laajakaista, mutta eiköhän se ole vuokrankorotukseen laskettu niillekin, jotka eivät moista etua edes halua. Sovitaan kuitenkin, että se on hyvä uutinen.

        Se huonompi uutinen on, etten ole saanut kaapelimodeemia pelaamaan. Soneran tyttö sanoi, että se voi skannailla verkkoa muutaman tunninkin, mutta ei tuo löydä mitään. Täytynee soittaa tekniikkapuolelle. Se vain, että tässä töhräytyy aikaa kamalasti, kun yrittää ja yrittää. Olisi kymmenen muuta asiaa hoidettava. Tuli pahaan aikaan tämä muutos.

        Onneksi kuitenkin Elisan mobiililaajakaista toimii vielä. Voisiko sanoa, että on onni onnettomuudessa, kun aikanaan tein kahden vuoden sopimuksen. Se tarkoitta, että on pidettävä (ainakin maksettava) Elisalle heinäkuun loppuun saakka.

        Saan siis siirtymäajan sähköpostiosoitteen muutokselle, kun voin ohjata entisestä laatikosta postin uuteen. Ja siinä ajassa ehtii kotisivujen osoitte korjaantua kaikkiin hakukoneisiin. Edellyttäen tietenkin, että itse olen aktiivinen ja että joskus saan tuon hemmetin Soneran toimimaan.

        Nyt olen siis kahden kaistan loukussa. Toinen on purettava, kun yrittää toista. Ja kun se toinen ei kuitenkaan toimi, niin on taas asennettava toinen eli se entinen. Eikös ollut selkeästi selitetty?

        Tunnetusti olen jämähtänyt aikoihin entisiin ja luen aina lehden 50 vuotta sitten palstaa. Olikohan se eilinen löytö, että 50 vuotta sitten eli v. 1961 on Etelä-Suomessa sinivuokot kukkineet ja pensaiden silmut olleet pöhöllään, kun on ollut niin aikainen kevät. Kuinkas on nyt? Näkyykö siellä sinivuokkoja? Muita kuin poliiseja?

        Pakkasista huolimatta taivaan merkit kertovat, että kevät on tulossa. Tänään huomasin ekan kerran, että aurinko hetken pienen osui parvekkeen kaiteeseen ja päätyseinässä olevan säleikön reunimmaiseen puuhun! Tuolta se torilta kurkisti kahden talon välistä ennen laskemistaan. Se on aina kevään merkki tässä "talvisen pimeyden pesässä". Kesällä saan siitäkin edestä kylpeä yöauringon valossa...

        Yhdestä läksylaulusta ei ole vielä sanaakaan paperilla. Ja muutkin surkeita raakileita. Sitten vielä pitäisi kaistojen välissä häkslätä... Osaatteko te muut saada asianne näin solmuun?

        Minulla on päreet palaneet jo vaikka kuinka monta kertaa,kun menin HÖLMÖ VAIHTAMAAN tuon Elisa viihteen.
        Edellisen kanssa ei ollut tuommoisia ongelmia.

        Nyt melkein päivittäin tulee teksti"huono yhteys"äääärrrrrrr.....-....
        Todella kiukuttaa ja kun vielä maksoikin vaikka mitä,vaikka oli olevinaan halpa,mutta se asennus ja uusinta käynti,Perskule että ihminnen on tyhymä;((((((

        näkyillään


      • lukija+
        muori67 kirjoitti:

        Minulla on päreet palaneet jo vaikka kuinka monta kertaa,kun menin HÖLMÖ VAIHTAMAAN tuon Elisa viihteen.
        Edellisen kanssa ei ollut tuommoisia ongelmia.

        Nyt melkein päivittäin tulee teksti"huono yhteys"äääärrrrrrr.....-....
        Todella kiukuttaa ja kun vielä maksoikin vaikka mitä,vaikka oli olevinaan halpa,mutta se asennus ja uusinta käynti,Perskule että ihminnen on tyhymä;((((((

        näkyillään

        Luettavuus kärsii, eikö suositus ollut 50 ja tämä lähes 150.


      • Puskasuleima
        lukija+ kirjoitti:

        Luettavuus kärsii, eikö suositus ollut 50 ja tämä lähes 150.

        Pakkasta oli meitilläki aikasee aamulla 29,1, jos miä ny oikeen muistan.
        Hiano ja aurinkoinen tää päivä on ollu, ja lämpenihäs se ilimaki kymmenkunta astetta, ku aurinko paisto mittarii.
        Ny on kyl taas liki 23. Ihan kunnon talavihat tää on ollu tähän asti.
        Kattelin telekkarist, ku Romaniam mustalaiset on taas palannu. Ei käy kateeks, ku ne nyhjöttää viimasil karuil muki kouras kerjäämäs. Eihäs simmonen o ihmiselämää.
        Sit viäl isokenkäset nevvoo, et parei olis olla antamati, mut em miä ainakap pystys käveleen ohi. Onneks ei tarvi asuu Helsinkis, ni säästyy taskumpohjal sev verran, ettei koirat kintuille...

        Aivot taitaa olla jäätynny, ku en yhtäät tiärä mitä kirjottelen.
        Lukija plussalle simmotteet terveiset, et mei ollaan pitkämiälist sakkii, ja sen takii tää meitin vakituinen hissikuski hissaa Kaffepirtin ylös tossa parin saran viästiv vaiheil.
        Tolla endillähäp pääsee vaikka yhrellä painalluksella alotuksesta viimeseen kirjotukseen. Ja ei sunka sitä op pakko lukeeka alust loppuun yhyrel kerral.

        Eikä sittem muuta ku hyvät yät.


      • Hintriika* kirjoitti:

        Kyllä on taas kertynyt huolta, murhetta kenkään, vaikkei se mitään muista. Ja kummasti tuntuu pakkaset tuikeat. Kerron ensin hyvät uutiset. Meitin taloon laitettiin laajakaista, joka kuuluu vuokraan. Ns. ilmainen laajakaista, mutta eiköhän se ole vuokrankorotukseen laskettu niillekin, jotka eivät moista etua edes halua. Sovitaan kuitenkin, että se on hyvä uutinen.

        Se huonompi uutinen on, etten ole saanut kaapelimodeemia pelaamaan. Soneran tyttö sanoi, että se voi skannailla verkkoa muutaman tunninkin, mutta ei tuo löydä mitään. Täytynee soittaa tekniikkapuolelle. Se vain, että tässä töhräytyy aikaa kamalasti, kun yrittää ja yrittää. Olisi kymmenen muuta asiaa hoidettava. Tuli pahaan aikaan tämä muutos.

        Onneksi kuitenkin Elisan mobiililaajakaista toimii vielä. Voisiko sanoa, että on onni onnettomuudessa, kun aikanaan tein kahden vuoden sopimuksen. Se tarkoitta, että on pidettävä (ainakin maksettava) Elisalle heinäkuun loppuun saakka.

        Saan siis siirtymäajan sähköpostiosoitteen muutokselle, kun voin ohjata entisestä laatikosta postin uuteen. Ja siinä ajassa ehtii kotisivujen osoitte korjaantua kaikkiin hakukoneisiin. Edellyttäen tietenkin, että itse olen aktiivinen ja että joskus saan tuon hemmetin Soneran toimimaan.

        Nyt olen siis kahden kaistan loukussa. Toinen on purettava, kun yrittää toista. Ja kun se toinen ei kuitenkaan toimi, niin on taas asennettava toinen eli se entinen. Eikös ollut selkeästi selitetty?

        Tunnetusti olen jämähtänyt aikoihin entisiin ja luen aina lehden 50 vuotta sitten palstaa. Olikohan se eilinen löytö, että 50 vuotta sitten eli v. 1961 on Etelä-Suomessa sinivuokot kukkineet ja pensaiden silmut olleet pöhöllään, kun on ollut niin aikainen kevät. Kuinkas on nyt? Näkyykö siellä sinivuokkoja? Muita kuin poliiseja?

        Pakkasista huolimatta taivaan merkit kertovat, että kevät on tulossa. Tänään huomasin ekan kerran, että aurinko hetken pienen osui parvekkeen kaiteeseen ja päätyseinässä olevan säleikön reunimmaiseen puuhun! Tuolta se torilta kurkisti kahden talon välistä ennen laskemistaan. Se on aina kevään merkki tässä "talvisen pimeyden pesässä". Kesällä saan siitäkin edestä kylpeä yöauringon valossa...

        Yhdestä läksylaulusta ei ole vielä sanaakaan paperilla. Ja muutkin surkeita raakileita. Sitten vielä pitäisi kaistojen välissä häkslätä... Osaatteko te muut saada asianne näin solmuun?

        Meillä ollut Elisan laajakaista koko ajan-- toiminut kuin enkel. Jonkun esim.pankkien töppäyksille ei mahda mitään. Sehän ei yhteyksien vika olekkaan. Kai se vähän riippuu noista tukiasemistakin ?? Luulen tai olen väärässä ?


    • viikonloppu jälleen käsillä, pakkasta 26, hiljaista on kadulla, ei edes koiran taluttajia.
      Kai nekin lenkit lyhentyvät tällä kelillä.
      Onnea Eija nimisille, heitä tänään muistetaan.

      Turhaa työtä tein eilisen päivää, pyyhin ja putsasin, kun sitten auringon säteet sisään paistoi, pölyä taas joka paikassa, toivotonta se on, tomua joka paikka täynnä, milloinkahan ne keksivät sellaisen laitteen, että taatusti kiskoo kaiken pölyn ilmasta;)
      Tänään kumminkin vien ainakin yhden komeron vaatteet roikkumaan tuonne pakkaseen, yritän pölypunkit tappaa, yksi konsti olisi tietysti se, että pitäisi sälekaihtimet koko päivän kiinni.
      Tälläinen pätkä pölystä;)
      Leivoin muuten pellillisen pullia, kun hiivaa ei ollut kotona enempään, ja hyviä tuli, pari desiä nestettä, en muista koskaan niin pientä pullataikinaa tehneeni.

      Näiden koneiden kanssa hermonsa saa kyllä tiukille, kun onnistaa, minulla jo aika iäkäs ( 8 vuotta)
      pöytäkone ja joka aamu sitä hellästi pyrin avaamaan, että ei vaan loukkaannu ja näytä temppujaan.
      En nyt perään uskalla sanoa muuten kuin kuiskaamalla, hyvin on vielä totellut.
      Mikään ei ole inhottavampaa, kuin joku kone rupeaa kenkkuioemaan, olkoon vaikka ompelukone, minulla se ei toimi lainkaan.
      Hermoja kysyy, kun pätkän ompelet, lanka poikki, en ole aikoihin koko rakkinette esiin ottanut, tiedä vaikka olisi tapansa korjannut pimeässä komerossa ollessaan;)
      Tämän koneen kanssa minä vasta tumpelo olen, aina on vieras kutsuttava apuun, jos jotain ilmenee.

      Lukijalle tiedoksi, mites sitä voi sanansa laskea, kun alkuun jo tietää, että asiaa on paljon ei osaa lyhyesti sanoa ja toisekseen onhan lehdissäkin pitkiä kirjoituksia ja kukaan ei valita.
      Luemme kokonaisia romaaneja, jos vaan yhden sivun lukee, taitaa jäädä juoni selviämättä.
      Kirjeet, jos ne on muutaman sanan pituisia, eivät sano mitään, juuri ja juuri sen asian, mutta perustelut ja kuulumiset jää pois;)
      Mielestän on muutama asia minkä voi sanoa muutamalla sanalla, esimerkkinä, hyvää päivää, mitä kuuluu, kiitos, mutta eipä nämä tuo julki muuta kuin asian, mitä kysytään, toivotetaan ja kiitetään.
      Olisi tosi tylsää, jos tätä linjaa pitäisi mennä, kyllä pitää voida kertoa menneet ja arvailla tulevaa, väliin höpötystäkin, heh,heh.
      Mielestäni on parasta, kun kirjoittaja osaa "kertoa" se onkin taito mitä pitää harjoitella, pitää purkaa kaikki sisällään olevat sanat, laittaa ne paikoilleen ja perustelut perään, minä tykkään lukea pitkiä juttuja.

      Palstan tilasta, minusta on aloituksia, jotka aivan hakevat näitä kenkkuja kirjoittajia, olen omassa mielessäni ajatellut, että olisi parasta olla laittamatta sellaista aloitusta, mikä saa hyökkäämään aloittaaja vastaan.
      Tavallaan yllytetään kirjoittamaan näitä parin sanan ilkeitä kommentteja.
      Olisi ihan hyvä kuitata tälläiset kirjoitukset yli hyppäämällä, huomioimatta, puolusta ei tarvita moisille sanomisille.

      No nyt on tuskainen hän jokka ei jaksa lukea pitkiä juttuja, Puskasuleima neuvoi miten sen välttää;)

      Kivaa lauantaipäivää mukavat kirjoittajat, lukijalle, yritä jaksaa lukea, tiedä vaikka vielä opit tykkäämään näistä pitkistä,,,,,

      • Satu*

        ja laitoin pakastimen sulamaan. Siinähän se Voimalaa katsellessani ja kuunnellessani jo alkoikin tiputella lähinnä yläreunoistaan jääpalasia alas, kokoilin niitä ja laitoin lavuaariin kuuman veden alle. Kaikki jää ehti sulaa ennen nukkumaan menoani, pesin ja kuivasin pakastimen, ja jätin auki yöksi. Aamulla kannoin korit sinne takaisin yli 20°:n pakkasesta ja laitoin pakastimen päälle.

        Huomasin samalla katkarapupaketin, jonka päätin hyvän salaatin mausteeksi tänään laittaa. Myös mansikoita nostin jääkaapin puolelle.

        Lauantai, siivouspäivä, nyt vain heti hommiin!

        Kissoille jo silitykset annoin jutellessani. Hyvää päivänjatkoa!


      • Hintriika*
        Satu* kirjoitti:

        ja laitoin pakastimen sulamaan. Siinähän se Voimalaa katsellessani ja kuunnellessani jo alkoikin tiputella lähinnä yläreunoistaan jääpalasia alas, kokoilin niitä ja laitoin lavuaariin kuuman veden alle. Kaikki jää ehti sulaa ennen nukkumaan menoani, pesin ja kuivasin pakastimen, ja jätin auki yöksi. Aamulla kannoin korit sinne takaisin yli 20°:n pakkasesta ja laitoin pakastimen päälle.

        Huomasin samalla katkarapupaketin, jonka päätin hyvän salaatin mausteeksi tänään laittaa. Myös mansikoita nostin jääkaapin puolelle.

        Lauantai, siivouspäivä, nyt vain heti hommiin!

        Kissoille jo silitykset annoin jutellessani. Hyvää päivänjatkoa!

        Voip se olla niinkin, että jotkut tuskastuvat, elleivät saa päivän vakioannosta ilkeilyjä. Siksi pitää säännöllisin välein kutsumalla kutsua hörhöt latomaan törkeyksiään. Sen jälkeen voi taas kerjätä säälipisteitä ja kehua, kuinka parjattu on. Kenties joillekin on psyyken hyvinvoinnin kannalta tarpeellista rypeä niin ihanassa itsesäälissä. (Onneksi kaikkea ei ole pakko lukea.)

        Eihän minullakaan koneessa ole mitään vikaa. Kummallisinta tässä hommassa on, että Elisan mobililaajakaista alkoi toimia rapsakammin, kun sai kaveriksiseen pöydälle Soneran kaapelimodemin. Yleensähän nuo operaattorit ovat kuin taistelevat Virtaset, harvemmin kuin veljet keskenään! Ennen olen saanut odottaa kaistan aukeamista minuuttitolkulla, nyt aukeaa muutamassa sekunnissa. Outo liitto!

        Tänään soitin kaapeliongelmasta Soneran tekniseen tukeen ja lupasivat yrittää etäkorjausta, vaan ei se siittään toennut. Niinpä kaveeraan tämän Elisan kanssa. Hyvä, kun joku toimii (ja jopa parantaa tapojaan kilpailijan ikeen alla). Enhän minä mitään olisi vaihtanut, mutta kun ilmaiseksi tyrkytetään, niin pakko on köyhän ottaa vastaan tarjous.

        Aivan outoja lukemia on tänään ollut mittarissa, taisi päivällä käydä -15 asteessa. Säikähdin, että nytkö se jo kesä tulee! Eikä ole paljon kylmennyt vieläkään.

        Pitää varmaan ruveta välillä rimmaamaan riimejä... eivät nekään mene omatoimisesti järjestykseen.


      • Hintriika* kirjoitti:

        Voip se olla niinkin, että jotkut tuskastuvat, elleivät saa päivän vakioannosta ilkeilyjä. Siksi pitää säännöllisin välein kutsumalla kutsua hörhöt latomaan törkeyksiään. Sen jälkeen voi taas kerjätä säälipisteitä ja kehua, kuinka parjattu on. Kenties joillekin on psyyken hyvinvoinnin kannalta tarpeellista rypeä niin ihanassa itsesäälissä. (Onneksi kaikkea ei ole pakko lukea.)

        Eihän minullakaan koneessa ole mitään vikaa. Kummallisinta tässä hommassa on, että Elisan mobililaajakaista alkoi toimia rapsakammin, kun sai kaveriksiseen pöydälle Soneran kaapelimodemin. Yleensähän nuo operaattorit ovat kuin taistelevat Virtaset, harvemmin kuin veljet keskenään! Ennen olen saanut odottaa kaistan aukeamista minuuttitolkulla, nyt aukeaa muutamassa sekunnissa. Outo liitto!

        Tänään soitin kaapeliongelmasta Soneran tekniseen tukeen ja lupasivat yrittää etäkorjausta, vaan ei se siittään toennut. Niinpä kaveeraan tämän Elisan kanssa. Hyvä, kun joku toimii (ja jopa parantaa tapojaan kilpailijan ikeen alla). Enhän minä mitään olisi vaihtanut, mutta kun ilmaiseksi tyrkytetään, niin pakko on köyhän ottaa vastaan tarjous.

        Aivan outoja lukemia on tänään ollut mittarissa, taisi päivällä käydä -15 asteessa. Säikähdin, että nytkö se jo kesä tulee! Eikä ole paljon kylmennyt vieläkään.

        Pitää varmaan ruveta välillä rimmaamaan riimejä... eivät nekään mene omatoimisesti järjestykseen.

        Pakkanen hellitti lähes kymmeneen ja aurinko rävötti. Niinpä ulkona pärjäsin normaali värinällä juttua heittää kävelyn välipalaksi. Niin olivat monet muutkin rohkaistuneet ulos taapertelemaan.

        Taisin jo kertoa kuinka kävi minun operaattorini vaihdossa, jonka tein puhelimitse. Tietysti saituuttani tein vaihtoni, kun sain halvemmalla. Tulihan postissa pareriakin, modeemi ja satasivuinen käyttöopas. Hikoilin pitkän päivän lukuhommissa ja yrityksissä saada vehje toimimaan. Ei onnistunut, mutta seuraavana päivänä tuli taas kirje operaattorilta - en ehtinyt vielä käydä konttorissa. Siinä kirjeessä oli koodi, jolla yhteys avataan. Ja sehän onnistui hetkessä! Miksihän se koodi ei mahtunut samaan lähetykseen? En ole "ruudinkeksijä" näissä tiekkariasioissa, joten en arvannut odottaa. No en kerro tätä siksi, että siitä olisi apua Hintriikalle - pätevämpää ei kannata neuvoa - kunhan kerroin.

        Joo-o "keskusteluahan" näkyy olevan. En oikeastaan tiedä, mitä ja miten ajattelisin. Eikä kyllä erityisemmin kiinnosta. Näyttäisi olevan väliin varjonyrkkeilyä, teatteria joissa on monia rooleja - komediaa, joilla "tyhmiä" kosiskellaan... en ole vielä syttynyt taputtamaan suosionosoituksia. Pitkä tie näyttää olleen jo kuljettuna ja jatkoa vain riittää. Jos kaikki tuo on hauskaa, niin pakkopa minun on tyytyä tosikon rooliin. Ja mikä ettei, kuuluuhan sekin moniarvoisuuden valikoimiin.

        Taitaapi tulla telkkarista pari dekkaria ja uutisia, siinähän jo iltakin kulahtaa töllistellessä ilman "hyötykäyttöäkin."


      • ynnämuu kirjoitti:

        Pakkanen hellitti lähes kymmeneen ja aurinko rävötti. Niinpä ulkona pärjäsin normaali värinällä juttua heittää kävelyn välipalaksi. Niin olivat monet muutkin rohkaistuneet ulos taapertelemaan.

        Taisin jo kertoa kuinka kävi minun operaattorini vaihdossa, jonka tein puhelimitse. Tietysti saituuttani tein vaihtoni, kun sain halvemmalla. Tulihan postissa pareriakin, modeemi ja satasivuinen käyttöopas. Hikoilin pitkän päivän lukuhommissa ja yrityksissä saada vehje toimimaan. Ei onnistunut, mutta seuraavana päivänä tuli taas kirje operaattorilta - en ehtinyt vielä käydä konttorissa. Siinä kirjeessä oli koodi, jolla yhteys avataan. Ja sehän onnistui hetkessä! Miksihän se koodi ei mahtunut samaan lähetykseen? En ole "ruudinkeksijä" näissä tiekkariasioissa, joten en arvannut odottaa. No en kerro tätä siksi, että siitä olisi apua Hintriikalle - pätevämpää ei kannata neuvoa - kunhan kerroin.

        Joo-o "keskusteluahan" näkyy olevan. En oikeastaan tiedä, mitä ja miten ajattelisin. Eikä kyllä erityisemmin kiinnosta. Näyttäisi olevan väliin varjonyrkkeilyä, teatteria joissa on monia rooleja - komediaa, joilla "tyhmiä" kosiskellaan... en ole vielä syttynyt taputtamaan suosionosoituksia. Pitkä tie näyttää olleen jo kuljettuna ja jatkoa vain riittää. Jos kaikki tuo on hauskaa, niin pakkopa minun on tyytyä tosikon rooliin. Ja mikä ettei, kuuluuhan sekin moniarvoisuuden valikoimiin.

        Taitaapi tulla telkkarista pari dekkaria ja uutisia, siinähän jo iltakin kulahtaa töllistellessä ilman "hyötykäyttöäkin."

        Pekkaspäivää tuli vietettyä, en ulkona käynyt, aamulla -24 astetta päivällä 14 ja nyt 21,4 .kylmähän siellä taitaa olla. Oikeastihan töissä olessani niitä pekkaspäiviä vietettiin nyt taitaa olla pakkaspäiviä.

        Enhän minäkään oikeastaan näistä koneista mitään tiedä, viime talvena tämä kone oli aika hidas, Elisa lupasi nopeuttaa laajakaistaa, siten se vasta alkoikin reistailla, kun ilmoitin ei tämä nyt oiken kunnolla toimi, sanoivat, että kyllä se pitäisi, no eihän se oikein toiminut kunnes parinviikon päästä Elisasta lähetettiin sähköpostia ja ilmoittivat vika onkin heillä ja niin se on senjälkeen ollut aika nopea ja toimiva.
        Tuosta palstakirjoittelusta minulla tuli sama ajatus mieleen kuin ynnämuulla. että varjonyrkkeilyähän se muistuttaa, nuorena miehenä tai oikeastaan poikasena tuli harjoiteltua nyrkkeilyä ja yksi harjoitusmuoto oli varjonyrkkeily. Siinä yksikseen iskettiin ninkuin olisi nyrkkeilyt mutta ketään ei ollut vastassa, väisteltiin eteen ja taakse ja sivulle, välillä lyötiin tyhjää. samalta tosiaan tuntuu kun ei tiedä ketä lyö mutta lyödä täytyy. Onhan siellä pari ehkä kolme kohdetta, mutta lyöjät aivan tuntemattomia.En tiedä kenellä on hauskempaa lyöjillä vai näillä lyödyillä.

        Eipä huvita mitään sanoakkaan, katsotaan kuinka käy.


        Late täältä eteläisestä Hämeestä.


      • LateVaan kirjoitti:

        Pekkaspäivää tuli vietettyä, en ulkona käynyt, aamulla -24 astetta päivällä 14 ja nyt 21,4 .kylmähän siellä taitaa olla. Oikeastihan töissä olessani niitä pekkaspäiviä vietettiin nyt taitaa olla pakkaspäiviä.

        Enhän minäkään oikeastaan näistä koneista mitään tiedä, viime talvena tämä kone oli aika hidas, Elisa lupasi nopeuttaa laajakaistaa, siten se vasta alkoikin reistailla, kun ilmoitin ei tämä nyt oiken kunnolla toimi, sanoivat, että kyllä se pitäisi, no eihän se oikein toiminut kunnes parinviikon päästä Elisasta lähetettiin sähköpostia ja ilmoittivat vika onkin heillä ja niin se on senjälkeen ollut aika nopea ja toimiva.
        Tuosta palstakirjoittelusta minulla tuli sama ajatus mieleen kuin ynnämuulla. että varjonyrkkeilyähän se muistuttaa, nuorena miehenä tai oikeastaan poikasena tuli harjoiteltua nyrkkeilyä ja yksi harjoitusmuoto oli varjonyrkkeily. Siinä yksikseen iskettiin ninkuin olisi nyrkkeilyt mutta ketään ei ollut vastassa, väisteltiin eteen ja taakse ja sivulle, välillä lyötiin tyhjää. samalta tosiaan tuntuu kun ei tiedä ketä lyö mutta lyödä täytyy. Onhan siellä pari ehkä kolme kohdetta, mutta lyöjät aivan tuntemattomia.En tiedä kenellä on hauskempaa lyöjillä vai näillä lyödyillä.

        Eipä huvita mitään sanoakkaan, katsotaan kuinka käy.


        Late täältä eteläisestä Hämeestä.

        jälleen hyvin nukuttu yö takana, on se tuo sisäinen kello tarkka, eipä vahingossakaan jätä herättämättä tuttuun aikaan, vaikka vähän myöhemmin nukkumaan menin.
        Katsoin elokuvan intiaanien elämästä, kohtaloista, julmaa oli sekin aika, miten nyt elelevät. taitaa olla kotimaa täytetty monen kirjavalla väestöllä, alkuperäiset ehkä huonolla osuudella.

        No sitten näihin tuttuhuin tietoihin, sää ja nimipäivä.( voi olla tiukka paikka joillekin)
        Pakkasta on 27 astetta, liput roikkuvat salkoja vasten, taivas kauniin sininen, täysin pilvetön.
        Koivu piirtyy kauniisti sinistä taivasta vasten, on rauhaisa näkymä ikkunasta.
        Illalla oli vahva sumu hetken kaupugin yllä, mutta meni pian ohi, aika ihmeellinen ilmiö.

        Heli, Helinä, Heljä ja Hely, teille tulevat tänään kukat ja onnittelut, kenties laulukin;)
        Pitääpä muistaa onnitella tänään miniääni, ei tule varmaan mentyä kahville, asuvat sen verran kaukana ja bussit ei sunnuntaina sinne kulje.
        Tyttäreni soitti illalla ja sanoi, että vuoden päästä näihin aikoihin mennään jonnekin lämpimään, laita aika allakkaan, voi hyvänen aika, mitä kaikkea sitä keksivätkin.
        Kysyin mistä moinen päähän napsahti, kertoi katsoneensa taivaalle kun kone siellä lensi ja siitä päätös syntyi, samanlainen innostuja ja tuulella käyvä ihminen on kuin äitinsä;)
        Pitkä on aika miettiä ja monta asiaa ehtii tapahtua, joten jääköön nyt pois mielestä vielä, vaikka toisaalta onhan niitä haaveita oltava. Joulu ja synttäri lahja kuulema;)
        Ei tuo mitään erikoista, itsekin eilen mietin ja taisin jollekin kertoakin, miten ensi kesänä ongella istutaan, olkoon sää mikä tahansa, tuulkoon koilisesta, tai olkoon liian lämmin, kalaan mennään.


        Tein eilen pienen lenkin keskellä päivää oli ihana päivä, ei pakkanen haitannut, pitää yrittää tänäänkin.
        Katselin kylvöksiäni ja johan on itäminen alkanut, pientä vihreää nousee mullasta, lie kukkia tai rikkaruohoako lienee, mutta hyvillä mielin ruukkuja nyt seurailen.
        Pelarkooniat työntävät myös silmua kummasti, ei viikkoa tarvinnut, kun aurinkoon pääsivät.
        Tomaatin siemenet pitää saada myös multaan, mutta tuossa kaupassa missä asioin, ei ollut simenet vielä tulleet, pitänee mennä vähän kauempaa hakemaan.
        Kyllä tämä kevät aurinko saa kukat ja mielet nousemaan, ihanaa.

        Pyykin silitys edessä, niin sunnutai kuin onkin, en tykkää että pestyt vaatteet odottavat, pitää paikoilleen saada ja samaa pyhää tämä eläkeläisen elämä on aina.
        Ennen oli maanantai se viikon ikävin päivä, nyt odotan sen tuloa, kuin kuuta taivaalla, silloin alkaa yhteiset touhut.
        Ajattelin myös sitä, miten rutiinalla esimerkiksi aamutoimeni teen, silmät kun auki saan, ensin kylppäriin, sitten lehti ovesta, (postiluukusta) keittiöön, kahvit keittimeen, lääke ja lehden luku, sitten kahvikupin kanssa koneelle.Näin joka aamu, onkohan aika muuttaa tapojaan,,,, ei kai sitä voi, sotkeutuu hyvin alkava päivä;)

        No nyt taitaa taas höpinät riittää, tätä omaa pulinaa se aina vaan on, mutta kun tunnen tämän tyypin aika tarkkaan, mitäpä muuta osaisin kertoa.
        Mukavaa sunnuntaipäivää teille muillekin, minä tästä aion nauttia;)


      • Hintriika*
        SkillaN kirjoitti:

        jälleen hyvin nukuttu yö takana, on se tuo sisäinen kello tarkka, eipä vahingossakaan jätä herättämättä tuttuun aikaan, vaikka vähän myöhemmin nukkumaan menin.
        Katsoin elokuvan intiaanien elämästä, kohtaloista, julmaa oli sekin aika, miten nyt elelevät. taitaa olla kotimaa täytetty monen kirjavalla väestöllä, alkuperäiset ehkä huonolla osuudella.

        No sitten näihin tuttuhuin tietoihin, sää ja nimipäivä.( voi olla tiukka paikka joillekin)
        Pakkasta on 27 astetta, liput roikkuvat salkoja vasten, taivas kauniin sininen, täysin pilvetön.
        Koivu piirtyy kauniisti sinistä taivasta vasten, on rauhaisa näkymä ikkunasta.
        Illalla oli vahva sumu hetken kaupugin yllä, mutta meni pian ohi, aika ihmeellinen ilmiö.

        Heli, Helinä, Heljä ja Hely, teille tulevat tänään kukat ja onnittelut, kenties laulukin;)
        Pitääpä muistaa onnitella tänään miniääni, ei tule varmaan mentyä kahville, asuvat sen verran kaukana ja bussit ei sunnuntaina sinne kulje.
        Tyttäreni soitti illalla ja sanoi, että vuoden päästä näihin aikoihin mennään jonnekin lämpimään, laita aika allakkaan, voi hyvänen aika, mitä kaikkea sitä keksivätkin.
        Kysyin mistä moinen päähän napsahti, kertoi katsoneensa taivaalle kun kone siellä lensi ja siitä päätös syntyi, samanlainen innostuja ja tuulella käyvä ihminen on kuin äitinsä;)
        Pitkä on aika miettiä ja monta asiaa ehtii tapahtua, joten jääköön nyt pois mielestä vielä, vaikka toisaalta onhan niitä haaveita oltava. Joulu ja synttäri lahja kuulema;)
        Ei tuo mitään erikoista, itsekin eilen mietin ja taisin jollekin kertoakin, miten ensi kesänä ongella istutaan, olkoon sää mikä tahansa, tuulkoon koilisesta, tai olkoon liian lämmin, kalaan mennään.


        Tein eilen pienen lenkin keskellä päivää oli ihana päivä, ei pakkanen haitannut, pitää yrittää tänäänkin.
        Katselin kylvöksiäni ja johan on itäminen alkanut, pientä vihreää nousee mullasta, lie kukkia tai rikkaruohoako lienee, mutta hyvillä mielin ruukkuja nyt seurailen.
        Pelarkooniat työntävät myös silmua kummasti, ei viikkoa tarvinnut, kun aurinkoon pääsivät.
        Tomaatin siemenet pitää saada myös multaan, mutta tuossa kaupassa missä asioin, ei ollut simenet vielä tulleet, pitänee mennä vähän kauempaa hakemaan.
        Kyllä tämä kevät aurinko saa kukat ja mielet nousemaan, ihanaa.

        Pyykin silitys edessä, niin sunnutai kuin onkin, en tykkää että pestyt vaatteet odottavat, pitää paikoilleen saada ja samaa pyhää tämä eläkeläisen elämä on aina.
        Ennen oli maanantai se viikon ikävin päivä, nyt odotan sen tuloa, kuin kuuta taivaalla, silloin alkaa yhteiset touhut.
        Ajattelin myös sitä, miten rutiinalla esimerkiksi aamutoimeni teen, silmät kun auki saan, ensin kylppäriin, sitten lehti ovesta, (postiluukusta) keittiöön, kahvit keittimeen, lääke ja lehden luku, sitten kahvikupin kanssa koneelle.Näin joka aamu, onkohan aika muuttaa tapojaan,,,, ei kai sitä voi, sotkeutuu hyvin alkava päivä;)

        No nyt taitaa taas höpinät riittää, tätä omaa pulinaa se aina vaan on, mutta kun tunnen tämän tyypin aika tarkkaan, mitäpä muuta osaisin kertoa.
        Mukavaa sunnuntaipäivää teille muillekin, minä tästä aion nauttia;)

        Vallan hieno asia, jos tuntee sen tyypin, joka kotona konetta naputtelee! Näitten piuhojen päässä on tyyppi, josta ei koskaan arvaa, mitä kummia piirteitä siitä löytyy. Mutta peilikuvan arvoituksen luulen ratkaisseeni, kun mielestäni se nainen, joka eteisenpeilistä minua katselee, ei ole yhtään minun näköiseni. Ei tietenkään ole, koska peili on äidin entinen peili. Siihenhän on jäänyt melkein 30 vuoden takainen kuva!

        Nyt tuntuu Savossa olevan kymmenkunta astetta enemmän pakkasta kuin meillä. Täällä on koko yön pysynyt vajaassa kahdessakympissä lukema. Aurinko paistaa marketin peltipiippuun! On se vain ihmeellistä, että tähän aikaan aamusta on ihan valoisaa. Päivän piteneminen tapahtuu ällistyttävällä vauhdilla.

        Eiku uutta hienoa päivää aloittelemaan!


      • Hintriika* kirjoitti:

        Vallan hieno asia, jos tuntee sen tyypin, joka kotona konetta naputtelee! Näitten piuhojen päässä on tyyppi, josta ei koskaan arvaa, mitä kummia piirteitä siitä löytyy. Mutta peilikuvan arvoituksen luulen ratkaisseeni, kun mielestäni se nainen, joka eteisenpeilistä minua katselee, ei ole yhtään minun näköiseni. Ei tietenkään ole, koska peili on äidin entinen peili. Siihenhän on jäänyt melkein 30 vuoden takainen kuva!

        Nyt tuntuu Savossa olevan kymmenkunta astetta enemmän pakkasta kuin meillä. Täällä on koko yön pysynyt vajaassa kahdessakympissä lukema. Aurinko paistaa marketin peltipiippuun! On se vain ihmeellistä, että tähän aikaan aamusta on ihan valoisaa. Päivän piteneminen tapahtuu ällistyttävällä vauhdilla.

        Eiku uutta hienoa päivää aloittelemaan!

        Tuli mieleeni Hintriikan peilistä. Oli aikoja, kun katselin kerran vuodessa isäukon köppelehtimistä ja ajattelin, että tuolta ne vanhat näyttää ja toimii. Nyt olen toistakymmentä vuotta vanhempi kuin ukko koskaan. Jos lie ollut hänellä kokemuksia, joista en tarkkaan tiedä, minulla on taas toisenlaisia tässä ripeässä kehityksen kulussa. Onhan siinä reissussa kyllä väkisinkin rähjääntynyt. Suurin syy lienee siinä, että peilitkin ovat muuttuneet tarkkasilmäisiksi. Välipä hällä!

        Pakkasta oli aamulla -25 pintaan, nyt rytinällä laskee kun aurinko porottaa. Näyttääpä noihin ilmoihin sopeutuvan. Ei voi mitään, ulos tästä on hyökättävä sitä hippokampusta kasvattamaan!


      • Ramoona*
        ynnämuu kirjoitti:

        Tuli mieleeni Hintriikan peilistä. Oli aikoja, kun katselin kerran vuodessa isäukon köppelehtimistä ja ajattelin, että tuolta ne vanhat näyttää ja toimii. Nyt olen toistakymmentä vuotta vanhempi kuin ukko koskaan. Jos lie ollut hänellä kokemuksia, joista en tarkkaan tiedä, minulla on taas toisenlaisia tässä ripeässä kehityksen kulussa. Onhan siinä reissussa kyllä väkisinkin rähjääntynyt. Suurin syy lienee siinä, että peilitkin ovat muuttuneet tarkkasilmäisiksi. Välipä hällä!

        Pakkasta oli aamulla -25 pintaan, nyt rytinällä laskee kun aurinko porottaa. Näyttääpä noihin ilmoihin sopeutuvan. Ei voi mitään, ulos tästä on hyökättävä sitä hippokampusta kasvattamaan!

        Hippokampustako voi kasvattaa, siis tätä aivotursoa ? Tiedonhaluisena, ehkä hippusen uteliaanakin googletin, ja aivoturso se tosiaan suomeksi on ! Mikäs siinä, onhan meillä jo Kalevalassa Iku-Turso eli Meritursas. Kosteusvoidetta pitää iltaisin tursotella, kun hipiä kuivuu pakkasessa, eikä joka ulkoilun jälkeen suihkuun kannata sännätä.

        Luin juuri Hesarista, että lehmät tarkenevat pakkasessa kasvattamalla paksun karvan ja kehittämällä ruskeaa rasvaa. Eskimot pärjäävät kylmässä ilmanalassa sen avulla, ja voi sitä tällainen lauhkeammassakin elävä inehmo alkaa kehittää. Avantoauimarit on siitä esimerkki ja muuten kylmään karaistuneet. Meillä on makkarin lämpötila korkeintaan 18 enkä nyt ulkosallakaan ole pahemmin kärsinyt, joten kaipa sitä minullekin on kehittynyt. Tarkkailin niskaani peilistä (minulla on sellainen suurentava meikkipeilikin hyvässä valaistuksessa, etten harhakuvitelmiin vaan tuudittuisi) . Ruskeaa rasvaa kertyy niskan tienoolle aivoja suojaamaan ja rinnan suurten verisuonien päälle. Siitäköhän tulee sanonta läskipää ja onhan meillä naisilla nämä etuvarustukset jonkinvärisestä rasvakudoksesta. Toistaiseksi niskan malli on entisellään ja karvatkin kohdallaan, mitä nyt välillä eläimiltä riistettyä apuna kylmän torjunnassa. Iän myötä tuppaa rynnäsosastokin komistumaan. ;)

        Tavallisessa rasvasolussa on yksi suuri rasvapisara, ruskeassa pieniä pisaroita. Ruskea rasva on kuulemma hyvä painonhallinassa ja varmaan kolesterolitkin ovat hyää laatua. Pienelle aamulenkille jo karvaystävämme houkutteli, ja iltapäivällä onkin jo nautinto auringon hohteisessa helmikuussa hepsutella Heljän päivänä. Tässä välissä kehaisen Meri-kukkaa h-ketjun herkuista, mistä sinä ne kaikki h-sanat keksitkin ! Mietin jo, miten nikkisi saisi h-alkuiseksi, enkä keksinyt kuin Hjalliksen hellu ( Merikukka Forsius). Tulin tänne aamupäivän sorijumpalle, muita ketjuja ei uskalla kohta avatakaan. Muutenkin olen liikaa kököttänyt valokuvien kimpussa, nyt saa koneen kansi taas lupsahtaa kiinni. Ensi viikolla on hyörinää pikkukoululaisten kanssa. Me anopikset viemme heitä kylpylään ja mummia viedään taatusti pyllymäkeen, ladulle, luistinradallekin. Laskiaispulliakin pitää jo harjoitella !


      • ynnämuu kirjoitti:

        Tuli mieleeni Hintriikan peilistä. Oli aikoja, kun katselin kerran vuodessa isäukon köppelehtimistä ja ajattelin, että tuolta ne vanhat näyttää ja toimii. Nyt olen toistakymmentä vuotta vanhempi kuin ukko koskaan. Jos lie ollut hänellä kokemuksia, joista en tarkkaan tiedä, minulla on taas toisenlaisia tässä ripeässä kehityksen kulussa. Onhan siinä reissussa kyllä väkisinkin rähjääntynyt. Suurin syy lienee siinä, että peilitkin ovat muuttuneet tarkkasilmäisiksi. Välipä hällä!

        Pakkasta oli aamulla -25 pintaan, nyt rytinällä laskee kun aurinko porottaa. Näyttääpä noihin ilmoihin sopeutuvan. Ei voi mitään, ulos tästä on hyökättävä sitä hippokampusta kasvattamaan!

        Samat on sääilmiöt suunilleen , aurinkoa ja pakkasta 23. Kuten eilenkin. Kun kerrospukeutui runsaasti ja loput tuulen puolelle kainaloon, kuumahan siellä tuli. Hippokampus sai kyytiä.
        Kyllä ihmetellä pitää tuota palstameininkiä. Ihan tuntuu että jos joskus on hetki normaalia, alkaa joku huhuilla missä ne häiritsijät ja hörhöt on ?
        Samoin kuin avataan ketjua ihan kiistelemistä ja mollaamista varten.
        Siksipä siellä ei viitsi moitteita käydä saamassa. Tulee vaan edelleenkin se lasten Hiekkalaatikko mieleen....

        Vielä se H:n konekin alkaa toimia enkelimäisesti kun saavat kaikki kohdalleen.
        Kuten olen sanonut, olen siinä hyvässä asemassa, että poika on alan ammattilainen. Hän on hoitanut kaiken kotiin saakka. Laittanut haluamani uudet ohjelmat sisään. Saa aina huutaa apuun jos jotain on vialla.
        Ei pahemmin ole ollut. (No, silloin alussa, tunnustan, ainahan tämä oli sekaisin))). Nyt ne on yleisellä tasolla olevia omasta koneesta riipumatomia katkoja ym.

        Minä olen vaan täällä sotkemispuolella. Vähäistä on käyttö, enempi asiaa vaan. Onhan nuo matkat, liput juniin, teattereihin, kylpylöihin ja pankki ym. asiat tullut tällä hoidettua. S. postit. Siihen se osaaminen jää.
        Mitä nyt noita palstoja pähkäilen silmät soikeena ihmetyksestä.
        No, Googletusta jonkin asian tiimoilta.

        Kouluun pitäisi ihan ehdottomasti päästä. Olisin jo mennytkin mutta oli niin väärään aikaan. En vielä ole keksinyt, miten voi olla kahdessa paikassa yhtäaikaa. Vai onko jollain onnistunut semmoinen ?

        Kohta lauhtuu sen verran että pääsee mökille katsomaan onko se vielä olemassa. Vai onko joku kähminyt sen. Siinä tullenee päivän ulkoilma-annos. Päähän ja toiseen. Niin kinttuihin kuin hippokseen. Jopa keskivartalollekin- jos pitää polkua saada aikaiseksi. Suapi nähä !

        Aurinkoista ja kivaa sunnuntaita kaikille osapuolille tasapuolisesti.
        Hei !


      • Ramoona* kirjoitti:

        Hippokampustako voi kasvattaa, siis tätä aivotursoa ? Tiedonhaluisena, ehkä hippusen uteliaanakin googletin, ja aivoturso se tosiaan suomeksi on ! Mikäs siinä, onhan meillä jo Kalevalassa Iku-Turso eli Meritursas. Kosteusvoidetta pitää iltaisin tursotella, kun hipiä kuivuu pakkasessa, eikä joka ulkoilun jälkeen suihkuun kannata sännätä.

        Luin juuri Hesarista, että lehmät tarkenevat pakkasessa kasvattamalla paksun karvan ja kehittämällä ruskeaa rasvaa. Eskimot pärjäävät kylmässä ilmanalassa sen avulla, ja voi sitä tällainen lauhkeammassakin elävä inehmo alkaa kehittää. Avantoauimarit on siitä esimerkki ja muuten kylmään karaistuneet. Meillä on makkarin lämpötila korkeintaan 18 enkä nyt ulkosallakaan ole pahemmin kärsinyt, joten kaipa sitä minullekin on kehittynyt. Tarkkailin niskaani peilistä (minulla on sellainen suurentava meikkipeilikin hyvässä valaistuksessa, etten harhakuvitelmiin vaan tuudittuisi) . Ruskeaa rasvaa kertyy niskan tienoolle aivoja suojaamaan ja rinnan suurten verisuonien päälle. Siitäköhän tulee sanonta läskipää ja onhan meillä naisilla nämä etuvarustukset jonkinvärisestä rasvakudoksesta. Toistaiseksi niskan malli on entisellään ja karvatkin kohdallaan, mitä nyt välillä eläimiltä riistettyä apuna kylmän torjunnassa. Iän myötä tuppaa rynnäsosastokin komistumaan. ;)

        Tavallisessa rasvasolussa on yksi suuri rasvapisara, ruskeassa pieniä pisaroita. Ruskea rasva on kuulemma hyvä painonhallinassa ja varmaan kolesterolitkin ovat hyää laatua. Pienelle aamulenkille jo karvaystävämme houkutteli, ja iltapäivällä onkin jo nautinto auringon hohteisessa helmikuussa hepsutella Heljän päivänä. Tässä välissä kehaisen Meri-kukkaa h-ketjun herkuista, mistä sinä ne kaikki h-sanat keksitkin ! Mietin jo, miten nikkisi saisi h-alkuiseksi, enkä keksinyt kuin Hjalliksen hellu ( Merikukka Forsius). Tulin tänne aamupäivän sorijumpalle, muita ketjuja ei uskalla kohta avatakaan. Muutenkin olen liikaa kököttänyt valokuvien kimpussa, nyt saa koneen kansi taas lupsahtaa kiinni. Ensi viikolla on hyörinää pikkukoululaisten kanssa. Me anopikset viemme heitä kylpylään ja mummia viedään taatusti pyllymäkeen, ladulle, luistinradallekin. Laskiaispulliakin pitää jo harjoitella !

        Haa, mehän olimme pirtissä melkein peräkkäin , limittäin, lähekkäin. Melkein sain housun lahkeeta kiinni. EI se kuitenkaan hame ollut näin pakkasella.
        Voin kertoa että, en ole Hjalliksen hellu, mieluummin Halliksen, kuin Hjalliksen..
        Kun tuon nimmarin otin, ajattelin vaan vesi ja meri elämää ja veneilyä. Vasta jälkikäteen tuli Hjalliksen hellut mieleen. Olen kyllä ollut heidän kanssaan vierekkäin Helsingin kauppatorilla, joskus !
        Niinpä olen ollut vaihtamassa sitä tuhat ja sata kertaa. Olisko laiskuus, vai mikä, aina se vaihto on siirtynyt.
        Mutta onko ehdotuksia ??? minkä uuden nimimerkin ottaisin. Pirtissä voitais laittaa huutoäänestys pystyyn.
        Täällä on tietenkin sanottava mitä huutaa. Mie ku oon niin kovakorvane. (Ainakin lapsena aina siitä muistutettiin)).
        Vieläkin sitä hyvää sunnuntaita.


      • ynnämuu kirjoitti:

        Tuli mieleeni Hintriikan peilistä. Oli aikoja, kun katselin kerran vuodessa isäukon köppelehtimistä ja ajattelin, että tuolta ne vanhat näyttää ja toimii. Nyt olen toistakymmentä vuotta vanhempi kuin ukko koskaan. Jos lie ollut hänellä kokemuksia, joista en tarkkaan tiedä, minulla on taas toisenlaisia tässä ripeässä kehityksen kulussa. Onhan siinä reissussa kyllä väkisinkin rähjääntynyt. Suurin syy lienee siinä, että peilitkin ovat muuttuneet tarkkasilmäisiksi. Välipä hällä!

        Pakkasta oli aamulla -25 pintaan, nyt rytinällä laskee kun aurinko porottaa. Näyttääpä noihin ilmoihin sopeutuvan. Ei voi mitään, ulos tästä on hyökättävä sitä hippokampusta kasvattamaan!

        Ihan pääsi helpotuksen huokaus, kun ratkaisit liinavaatekaapin peilin arvoituksen.
        En ole enää vuosiin tunnistanut siinä olevaa peilikuvaa, joka on aivan yhtä ränsistynyt kuin kaikki ne huonosti onnistuneet valokuvat, joita minusta on otettu.
        Valokuvia en ole sen kummemmin ihmetellyt; tietäähän nämä nykyiset pikakamerat. On sama kuin menisi aseman automaattiin ja löisi itseään lankulla päähän. Toista oli ennen, kun isä paljekamerallaan kuvasi. Aina onnistui, oli sitten kesä taikka talvi.

        Liinavaatekaapin peilikuvatuksen epäilin johtuvan siitä, etten vieläkään osaa päättää, pitäisikö peili viedä restauroitavaksi vai ostaisiko uuden peilin. Taitaa olla pyhäinhäväistystä ostaa uusi peili lähes yhdeksänkymmenvuotiaan tilalle, eikä siihen nyt ole tarviskaan, kun tiedän, kuka peilissä kummittelee.
        Ei, ei siellä ole äitini vaan äidinäiti, joka eräänä kesänä oli pari viikkoa meillä ja uskoi olevansa Lautsian kartanossa pikkupiikana. Isääni hän puhutteli kunnioittavasti isännäksi, ja eräänä päivänä hän arastellen kysyi isännältä, kuka oli se vanha, kiukkuisen näköinen nainen, joka seisoi kammarin nurkassa eikä puhunut mitään, mulkoili vain pahasti ohikulkijaa.
        Isä-parka yritti selittää mummulle, että sehän oli mummun pelikuva, ja siitäkös riemu repesi!
        Naurultaan mummu onnistui kähisemään, että on se toi isäntä sitten hauska mies. Se oli niin hauskaa, että kun mummu taas meni sen häijyn vanhan ihmisen ohi, sekin nauroi!

        Minäkin lupaa vastedes hymyillä mummuvainaalle, kun ei enää tarvitse pahoittaa mieltään.

        Aurinkokin hymyilee täysillä, ja aurinkoista hymyä lähetän kaikille Pirtissä kävijöille Kaulinta ja kissojakaan unohtamatta!


      • Puskasuleima
        Venlastiina kirjoitti:

        Ihan pääsi helpotuksen huokaus, kun ratkaisit liinavaatekaapin peilin arvoituksen.
        En ole enää vuosiin tunnistanut siinä olevaa peilikuvaa, joka on aivan yhtä ränsistynyt kuin kaikki ne huonosti onnistuneet valokuvat, joita minusta on otettu.
        Valokuvia en ole sen kummemmin ihmetellyt; tietäähän nämä nykyiset pikakamerat. On sama kuin menisi aseman automaattiin ja löisi itseään lankulla päähän. Toista oli ennen, kun isä paljekamerallaan kuvasi. Aina onnistui, oli sitten kesä taikka talvi.

        Liinavaatekaapin peilikuvatuksen epäilin johtuvan siitä, etten vieläkään osaa päättää, pitäisikö peili viedä restauroitavaksi vai ostaisiko uuden peilin. Taitaa olla pyhäinhäväistystä ostaa uusi peili lähes yhdeksänkymmenvuotiaan tilalle, eikä siihen nyt ole tarviskaan, kun tiedän, kuka peilissä kummittelee.
        Ei, ei siellä ole äitini vaan äidinäiti, joka eräänä kesänä oli pari viikkoa meillä ja uskoi olevansa Lautsian kartanossa pikkupiikana. Isääni hän puhutteli kunnioittavasti isännäksi, ja eräänä päivänä hän arastellen kysyi isännältä, kuka oli se vanha, kiukkuisen näköinen nainen, joka seisoi kammarin nurkassa eikä puhunut mitään, mulkoili vain pahasti ohikulkijaa.
        Isä-parka yritti selittää mummulle, että sehän oli mummun pelikuva, ja siitäkös riemu repesi!
        Naurultaan mummu onnistui kähisemään, että on se toi isäntä sitten hauska mies. Se oli niin hauskaa, että kun mummu taas meni sen häijyn vanhan ihmisen ohi, sekin nauroi!

        Minäkin lupaa vastedes hymyillä mummuvainaalle, kun ei enää tarvitse pahoittaa mieltään.

        Aurinkokin hymyilee täysillä, ja aurinkoista hymyä lähetän kaikille Pirtissä kävijöille Kaulinta ja kissojakaan unohtamatta!

        Älä siä ruve nimimerkkii muuttelee. Siä olet meitin Ramoona ja sillä saletti!
        Luuleks siä, et täs ijäs alvariins muistaa kuka kukin on, jos niit nikkei rupee muuttamaa.
        Tän ny olis voinu esitää hianostuneemminki, mut miä latasin täyrestä syrämmestä.

        Terve!


      • SkillaN kirjoitti:

        jälleen hyvin nukuttu yö takana, on se tuo sisäinen kello tarkka, eipä vahingossakaan jätä herättämättä tuttuun aikaan, vaikka vähän myöhemmin nukkumaan menin.
        Katsoin elokuvan intiaanien elämästä, kohtaloista, julmaa oli sekin aika, miten nyt elelevät. taitaa olla kotimaa täytetty monen kirjavalla väestöllä, alkuperäiset ehkä huonolla osuudella.

        No sitten näihin tuttuhuin tietoihin, sää ja nimipäivä.( voi olla tiukka paikka joillekin)
        Pakkasta on 27 astetta, liput roikkuvat salkoja vasten, taivas kauniin sininen, täysin pilvetön.
        Koivu piirtyy kauniisti sinistä taivasta vasten, on rauhaisa näkymä ikkunasta.
        Illalla oli vahva sumu hetken kaupugin yllä, mutta meni pian ohi, aika ihmeellinen ilmiö.

        Heli, Helinä, Heljä ja Hely, teille tulevat tänään kukat ja onnittelut, kenties laulukin;)
        Pitääpä muistaa onnitella tänään miniääni, ei tule varmaan mentyä kahville, asuvat sen verran kaukana ja bussit ei sunnuntaina sinne kulje.
        Tyttäreni soitti illalla ja sanoi, että vuoden päästä näihin aikoihin mennään jonnekin lämpimään, laita aika allakkaan, voi hyvänen aika, mitä kaikkea sitä keksivätkin.
        Kysyin mistä moinen päähän napsahti, kertoi katsoneensa taivaalle kun kone siellä lensi ja siitä päätös syntyi, samanlainen innostuja ja tuulella käyvä ihminen on kuin äitinsä;)
        Pitkä on aika miettiä ja monta asiaa ehtii tapahtua, joten jääköön nyt pois mielestä vielä, vaikka toisaalta onhan niitä haaveita oltava. Joulu ja synttäri lahja kuulema;)
        Ei tuo mitään erikoista, itsekin eilen mietin ja taisin jollekin kertoakin, miten ensi kesänä ongella istutaan, olkoon sää mikä tahansa, tuulkoon koilisesta, tai olkoon liian lämmin, kalaan mennään.


        Tein eilen pienen lenkin keskellä päivää oli ihana päivä, ei pakkanen haitannut, pitää yrittää tänäänkin.
        Katselin kylvöksiäni ja johan on itäminen alkanut, pientä vihreää nousee mullasta, lie kukkia tai rikkaruohoako lienee, mutta hyvillä mielin ruukkuja nyt seurailen.
        Pelarkooniat työntävät myös silmua kummasti, ei viikkoa tarvinnut, kun aurinkoon pääsivät.
        Tomaatin siemenet pitää saada myös multaan, mutta tuossa kaupassa missä asioin, ei ollut simenet vielä tulleet, pitänee mennä vähän kauempaa hakemaan.
        Kyllä tämä kevät aurinko saa kukat ja mielet nousemaan, ihanaa.

        Pyykin silitys edessä, niin sunnutai kuin onkin, en tykkää että pestyt vaatteet odottavat, pitää paikoilleen saada ja samaa pyhää tämä eläkeläisen elämä on aina.
        Ennen oli maanantai se viikon ikävin päivä, nyt odotan sen tuloa, kuin kuuta taivaalla, silloin alkaa yhteiset touhut.
        Ajattelin myös sitä, miten rutiinalla esimerkiksi aamutoimeni teen, silmät kun auki saan, ensin kylppäriin, sitten lehti ovesta, (postiluukusta) keittiöön, kahvit keittimeen, lääke ja lehden luku, sitten kahvikupin kanssa koneelle.Näin joka aamu, onkohan aika muuttaa tapojaan,,,, ei kai sitä voi, sotkeutuu hyvin alkava päivä;)

        No nyt taitaa taas höpinät riittää, tätä omaa pulinaa se aina vaan on, mutta kun tunnen tämän tyypin aika tarkkaan, mitäpä muuta osaisin kertoa.
        Mukavaa sunnuntaipäivää teille muillekin, minä tästä aion nauttia;)

        pirttiläisille. On vähän hiljaiseloo ollu, aivot vissiin pahasti huurteessa. Konekin on ollut kiinni, en oo jaksanut sitä avata, kästöitä vähä tehny ja vapaaehtoishommissa välleen.

        Juu pittääki kattella kaapista, miten minun narsissin sipulit jakselee, onko niihin tullu yhtää vihreetä. Löysin ne sattumalta, kun kolusin kaapilla, jottain muuta etsimässä.

        Laitoin istumaan krasseja ja herneitä, tällä kertaa sain herneetkin itämään. Viime vuonna yritin kolme kertaa, eivät hyö lähtenyt itämään, homehtuivat vaan. Nyt on luvassa herneenversoa voileivälle.

        No ni, välttävät kuulumiset tällä kertaa. Hyvvää jatkoo, tuoreeks terveeks tulkoon...
        Hei hei


      • Ramoona.
        Puskasuleima kirjoitti:

        Älä siä ruve nimimerkkii muuttelee. Siä olet meitin Ramoona ja sillä saletti!
        Luuleks siä, et täs ijäs alvariins muistaa kuka kukin on, jos niit nikkei rupee muuttamaa.
        Tän ny olis voinu esitää hianostuneemminki, mut miä latasin täyrestä syrämmestä.

        Terve!

        Merikukka, enhän minä Sinun nikkiäsi millään lailla Harkimoon liitä, eikä varmasti kukaan muukaan täällä, mutta mietin tilannetta, jos pitäisi saada h-alkuisesti saada vastaus "merikukka". Muistan, kun olit tämän rekannut ja onnittelin onnistuneesta nikistä. Sitäpaitsi sen miehen naiset vaihtuvat niin tiuhaan, ettei hellujen perusteella voi mitään tiettyä nimeä odottaa. Näin minäkin sen Harkimon , kun hän oli joskus 80-luvun alussa Skopbank of Finlandia Kauppatorin rannassa esittelemässä, jokus venemessuillakin. Ollaanhan me voitu teidän veneporukkakin nähdä Turun saaristossa, kun siellä samoja kohteita on kierrelty.

        Kuulepas Suleima ! Vaikka tuossa minun viestini kohdalla lukee Ensin läskipää ja perässä Ramoona, en aio nikkiäni läskipääksi vaihtaa , vaikka ruskeaa läskiä toivoisin pääni vuoraukseen näillä kylmillä. Tietysti rasvakerros naamassa ihon alla silottaa ryppyjä...että sen puoleen... ;)
        :))


      • Ramoona. kirjoitti:

        Merikukka, enhän minä Sinun nikkiäsi millään lailla Harkimoon liitä, eikä varmasti kukaan muukaan täällä, mutta mietin tilannetta, jos pitäisi saada h-alkuisesti saada vastaus "merikukka". Muistan, kun olit tämän rekannut ja onnittelin onnistuneesta nikistä. Sitäpaitsi sen miehen naiset vaihtuvat niin tiuhaan, ettei hellujen perusteella voi mitään tiettyä nimeä odottaa. Näin minäkin sen Harkimon , kun hän oli joskus 80-luvun alussa Skopbank of Finlandia Kauppatorin rannassa esittelemässä, jokus venemessuillakin. Ollaanhan me voitu teidän veneporukkakin nähdä Turun saaristossa, kun siellä samoja kohteita on kierrelty.

        Kuulepas Suleima ! Vaikka tuossa minun viestini kohdalla lukee Ensin läskipää ja perässä Ramoona, en aio nikkiäni läskipääksi vaihtaa , vaikka ruskeaa läskiä toivoisin pääni vuoraukseen näillä kylmillä. Tietysti rasvakerros naamassa ihon alla silottaa ryppyjä...että sen puoleen... ;)
        :))

        Että minä itse olen sitä monesti pähkäillyt, ei kukaan muu.
        mutta eihän sillä väliä, kunhan joku nikki on.
        meillä asuu niin pitkän linjan mies : minkä nuorena otti, sen vanhanakin on sietänyt. Nyt pitää vaan toivoa, ettei meillä uusita peilejä eikä isäntä hommaa uusia rillejä nenälleen. Silloin totuus paljastuisi: tuon näkönenkö ootkin.. Peilit on hyvä kun ne hämää. Sen taakse on hyvä mennä , että peilit muka vääristää kuvaa ,vanhentaa ja rypistää..leventää.. eihän sitä oikeesti ole tuon näköinen ,ei sinne päinkään.
        Olen muuten huomannut että naisten vaateliikkeitten sovituskopit oikeasti kaventavat sovittajan kuvaa.
        Myyntikikka. Hertsileijaa kun näyttääkin hyvältä siellä sovituskopissa. Kotona on kokonaan muuta maata. Ai niin, kotona ne väärentävät peilit nääs.......


      • wiiwidear kirjoitti:

        pirttiläisille. On vähän hiljaiseloo ollu, aivot vissiin pahasti huurteessa. Konekin on ollut kiinni, en oo jaksanut sitä avata, kästöitä vähä tehny ja vapaaehtoishommissa välleen.

        Juu pittääki kattella kaapista, miten minun narsissin sipulit jakselee, onko niihin tullu yhtää vihreetä. Löysin ne sattumalta, kun kolusin kaapilla, jottain muuta etsimässä.

        Laitoin istumaan krasseja ja herneitä, tällä kertaa sain herneetkin itämään. Viime vuonna yritin kolme kertaa, eivät hyö lähtenyt itämään, homehtuivat vaan. Nyt on luvassa herneenversoa voileivälle.

        No ni, välttävät kuulumiset tällä kertaa. Hyvvää jatkoo, tuoreeks terveeks tulkoon...
        Hei hei

        Juu, juu, ihan tuoreeks terveekshän sitä on tultu! Jos ei ihan vielä lähiaikoina, mutta suunta on kuitenkin. Eihän sitä tiedä, millaiseksi vielä ehtii.

        Venlastiinan kertomuksesta tulikin elävästi esille, että kyllä se vanhuus viisautta antaa. Eipä kokenutta peileillä hämätä, turha uskotellakaan. Minullakin on joitain kokemuksia. Kun laitoshoidossa muutaman vuoden olleen mummon kyöräsi katsomaan kotipaikkaansa, hän heti totesi, että älkää yrittäkö narrata! Ei hän muka ole ikinä täällä asustanut, tällaisessa ryteikössä. Eipä siinä selitys auttanut, mummo oli sanansa sanonut ja jonkin verran vihaisena napsautti suunsa kiinni.

        Tottahan se oli, ennen oli pienet pellot siistejä, tässä puskivat pajukkoa. Mökki oli ollut kauniin harmaa, tämä oli töhritty rumalla punaisella. No...pitemmässä tarkastelussa, jotain tutun tapaistakin löytyi. Mistä lie kuljetettu...

        Jostain luin, että eskimojen eräs salaisuus pakkasta vastaa oli se, että he eivät ihostaan rasvoja jynssänneet turhalla pesulla pois. Eipä niissä ikluissa kylpyhuoneita ja samppoita lie ollutkaan.
        Vähän taitaa olla oikeita, vanhanajan eskimoita. Eikös ne ole reservaateissa, jotka ovat tuoneet tätä kansaa "sivistyksen pariin", usein ihmistuhoisin seurauksin.

        Ilmat suosivat ulkoistumista, kävipä mittari -kymmenen lämpimällä puolella. Kuurakin suli autojen katoilta auringon hehkuttaessa. Eikun jatkoja!


      • ynnämuu kirjoitti:

        Juu, juu, ihan tuoreeks terveekshän sitä on tultu! Jos ei ihan vielä lähiaikoina, mutta suunta on kuitenkin. Eihän sitä tiedä, millaiseksi vielä ehtii.

        Venlastiinan kertomuksesta tulikin elävästi esille, että kyllä se vanhuus viisautta antaa. Eipä kokenutta peileillä hämätä, turha uskotellakaan. Minullakin on joitain kokemuksia. Kun laitoshoidossa muutaman vuoden olleen mummon kyöräsi katsomaan kotipaikkaansa, hän heti totesi, että älkää yrittäkö narrata! Ei hän muka ole ikinä täällä asustanut, tällaisessa ryteikössä. Eipä siinä selitys auttanut, mummo oli sanansa sanonut ja jonkin verran vihaisena napsautti suunsa kiinni.

        Tottahan se oli, ennen oli pienet pellot siistejä, tässä puskivat pajukkoa. Mökki oli ollut kauniin harmaa, tämä oli töhritty rumalla punaisella. No...pitemmässä tarkastelussa, jotain tutun tapaistakin löytyi. Mistä lie kuljetettu...

        Jostain luin, että eskimojen eräs salaisuus pakkasta vastaa oli se, että he eivät ihostaan rasvoja jynssänneet turhalla pesulla pois. Eipä niissä ikluissa kylpyhuoneita ja samppoita lie ollutkaan.
        Vähän taitaa olla oikeita, vanhanajan eskimoita. Eikös ne ole reservaateissa, jotka ovat tuoneet tätä kansaa "sivistyksen pariin", usein ihmistuhoisin seurauksin.

        Ilmat suosivat ulkoistumista, kävipä mittari -kymmenen lämpimällä puolella. Kuurakin suli autojen katoilta auringon hehkuttaessa. Eikun jatkoja!

        alkamassa ja sen mukana yhteiset riennot kodin ulkopuolella, huomenta vaan.
        Pakkanen vähän hellittänyt, nyt kaksikymmentäkolme astetta.

        Keijo nimisille tänään onnen toivotukset.
        Nimistä puheen ollen, älkää vaihtako nikkejänne, minusta on nyt niin helppoa, kun kaikki on tutuiksi tulleet ja sitä paitsi hyvältä kuulosta nuo vanhat.
        Olen ylen kyllästynyt tuolla palstalla heiluviin, monella nikillä kirjoittaviin, sama paketti olipa nimimerkki mikä tahansa ja sitten nuo täysin nikittömät.
        Ei riitä, että kasvottomina tänne kirjoitellaan, vielä nimikin puuttuu, sanoppa sitten jotakin herttaista jollekin viivalle toi kysymysmerkille.
        Alku aikoina kirjoitin Pionina, mutta sitten tulikin toinen, joka kylläkin oli pionit, sotkua välttääkseni vaihdoin, taisimme vaihtaa molemmat.
        Voisihan sitä tietysti muuttaa vaikka ruusuksi, mutta voisi olla yliammuttu;)
        Täysin ei voi rinnastaa nimeäni kukkaan, se tuo koo lievittää;)

        No sitten peileihin, nekin harmaita meinaa tuottaa, minäpä en niihin vilkaise.
        Aamupesulla se on pakko tehdä, kun selkänsä suoristaa, ryppyinen mummo sieltä tuijottaa, rehellisesti hankittu rypyt, olen hyväksynyt.( pitkin hampain)
        Ulos lähtiessä vilkaisen on kaikki helmat sivukuvassa suorassa ja koneelle tullessa on myös iso peili, sitä en muista edes vilkaista.
        Hyvin menee, olen jo ajat sitten antanut periksi, nyt vaan olen se mikä olen.
        Annan tilaa kauniimmille ja tuota sisäistä minääni koetan kehitellä;)

        Tuota ruskeaa pintaa, kohtahan sitä taas saa, rasvaa vaan pintaan ja aurinkoon, siitäkin taidetaan olla montaa mieltä, kyllä sitä vaan väriä pakosta muuttaa, jos kesällä aurinko suo lämpöään.
        Vai sellaisia herneitä wiiwidearilla oli ettei itämään lähteneet, minä olen ulos kylvettynä kyllä saanut kasvuun, sisällä en ole kasvattanutkaan.
        Jotenkin ihmeenä sen kasvun alkuun lähdön aina tuntee, kuolleen näköinen ranka ja sieltä vaan versoja ilmestyy, puhun nyt perennoista.
        Minä laitan aina jouluhyasintin maahan ja sieltä ne sitten jonkunlaiseen kukkaan kesällä nousevat.

        Nyt mielestäni hyvä oivallus, tokaluokkalainen piirsi kortin isälle ja kysyi äidiltä, mitä siihen kirjoittaisi, äiti kehoitti katsomaan lorukirjasta.
        Isän ilme olli katsomisen arvoinen, kun hän kortin luki, siinä oli kauniisti kirjoitettu, Hus sika metsään, hikertelin itsekseni, kun tämän Ajatuksen Aamiaisesta luin.
        Siellä on aina näitä tenavien oivalluksia, tahattomasti hauskoja.

        Nyt piirakan tekoon, otan pakkasesta omenalohkot ja niitä piirakan päälle ja kanelia, sokeria, jopa maistuis teillekin, no tuon tänne, tulkaa kahville.


      • SkillaN kirjoitti:

        alkamassa ja sen mukana yhteiset riennot kodin ulkopuolella, huomenta vaan.
        Pakkanen vähän hellittänyt, nyt kaksikymmentäkolme astetta.

        Keijo nimisille tänään onnen toivotukset.
        Nimistä puheen ollen, älkää vaihtako nikkejänne, minusta on nyt niin helppoa, kun kaikki on tutuiksi tulleet ja sitä paitsi hyvältä kuulosta nuo vanhat.
        Olen ylen kyllästynyt tuolla palstalla heiluviin, monella nikillä kirjoittaviin, sama paketti olipa nimimerkki mikä tahansa ja sitten nuo täysin nikittömät.
        Ei riitä, että kasvottomina tänne kirjoitellaan, vielä nimikin puuttuu, sanoppa sitten jotakin herttaista jollekin viivalle toi kysymysmerkille.
        Alku aikoina kirjoitin Pionina, mutta sitten tulikin toinen, joka kylläkin oli pionit, sotkua välttääkseni vaihdoin, taisimme vaihtaa molemmat.
        Voisihan sitä tietysti muuttaa vaikka ruusuksi, mutta voisi olla yliammuttu;)
        Täysin ei voi rinnastaa nimeäni kukkaan, se tuo koo lievittää;)

        No sitten peileihin, nekin harmaita meinaa tuottaa, minäpä en niihin vilkaise.
        Aamupesulla se on pakko tehdä, kun selkänsä suoristaa, ryppyinen mummo sieltä tuijottaa, rehellisesti hankittu rypyt, olen hyväksynyt.( pitkin hampain)
        Ulos lähtiessä vilkaisen on kaikki helmat sivukuvassa suorassa ja koneelle tullessa on myös iso peili, sitä en muista edes vilkaista.
        Hyvin menee, olen jo ajat sitten antanut periksi, nyt vaan olen se mikä olen.
        Annan tilaa kauniimmille ja tuota sisäistä minääni koetan kehitellä;)

        Tuota ruskeaa pintaa, kohtahan sitä taas saa, rasvaa vaan pintaan ja aurinkoon, siitäkin taidetaan olla montaa mieltä, kyllä sitä vaan väriä pakosta muuttaa, jos kesällä aurinko suo lämpöään.
        Vai sellaisia herneitä wiiwidearilla oli ettei itämään lähteneet, minä olen ulos kylvettynä kyllä saanut kasvuun, sisällä en ole kasvattanutkaan.
        Jotenkin ihmeenä sen kasvun alkuun lähdön aina tuntee, kuolleen näköinen ranka ja sieltä vaan versoja ilmestyy, puhun nyt perennoista.
        Minä laitan aina jouluhyasintin maahan ja sieltä ne sitten jonkunlaiseen kukkaan kesällä nousevat.

        Nyt mielestäni hyvä oivallus, tokaluokkalainen piirsi kortin isälle ja kysyi äidiltä, mitä siihen kirjoittaisi, äiti kehoitti katsomaan lorukirjasta.
        Isän ilme olli katsomisen arvoinen, kun hän kortin luki, siinä oli kauniisti kirjoitettu, Hus sika metsään, hikertelin itsekseni, kun tämän Ajatuksen Aamiaisesta luin.
        Siellä on aina näitä tenavien oivalluksia, tahattomasti hauskoja.

        Nyt piirakan tekoon, otan pakkasesta omenalohkot ja niitä piirakan päälle ja kanelia, sokeria, jopa maistuis teillekin, no tuon tänne, tulkaa kahville.

        Sinulla on jo samat puuhatkin kuin minulla.Minäkin kävin illalla pari litraa omenasosetta sulamaan, että teen piirakoita tänään. Minulla on yksi vanha hyvä piirakanpohja ohje, joka on minusta ehdottomasti paras omenapiirakkaan. Ainakin soseesta tehtyyn, ja käy kaikille marjoille! Tässä tulee.

        Hyvä piirakanpohja.

        250 gr markariinia, 2munaa , 2 rkl sokeria, hiivaa pieni nökkö, lasillinen maitoa, ja karkeita vehnäjauhoja.
        Mitään ei tartte vatkata, sekoitetaan hyvin vaan.
        Kaulitaan ohueksi, täytteet päälle, ja uuniin. Piirakanpohja jää ohueksi, ja on rapsakka syödessä.

        Kannattaa kokeilla!


      • marja-liisa41 kirjoitti:

        Sinulla on jo samat puuhatkin kuin minulla.Minäkin kävin illalla pari litraa omenasosetta sulamaan, että teen piirakoita tänään. Minulla on yksi vanha hyvä piirakanpohja ohje, joka on minusta ehdottomasti paras omenapiirakkaan. Ainakin soseesta tehtyyn, ja käy kaikille marjoille! Tässä tulee.

        Hyvä piirakanpohja.

        250 gr markariinia, 2munaa , 2 rkl sokeria, hiivaa pieni nökkö, lasillinen maitoa, ja karkeita vehnäjauhoja.
        Mitään ei tartte vatkata, sekoitetaan hyvin vaan.
        Kaulitaan ohueksi, täytteet päälle, ja uuniin. Piirakanpohja jää ohueksi, ja on rapsakka syödessä.

        Kannattaa kokeilla!

        Olen minä nähtävästi vielä hengissä,koska jaksoin tulla koneelle.
        Oli neljäpäivää sellaista rumbaa,että luulin jo loppuvani.
        Muta mikäs pahan tappas;)

        Noista peileiestä,ei riitä että peili valehtelee,kun vaakakin valehtelee;)enhän minä VOI noin paljon painaa;)

        Kaunis aamu meilläkin mittarissa -22 ja jotain päälle.
        Puut on upeasa kuurassa ja nuo lämpövoimaloiden piiput työntä komeita savuhattaroita,tulee mieleen,kun ennen tivolissa ostettiin niitä hattaroia,ihan on saman näköisiä,vaan ei kyllä värisiä.

        Suunnittelin eilen illalla,että lähden tänään käymään kaupung
        illa,mutta lorvikatarri nähtävästi iski,ei teemieli lähteä vielä minnekään,on nuo polvet sen verran huterat vielä.

        Täytyy kopsata tuo piirakan ohje,käytän kyllä kuivahiivaa,eiköhän teelusikallinen riitä.

        näkyillään...

        Kahvia en ole juonutkaan kuinkahan moneen päivään,mutta pirtin kahvit voin juoda, kiitos.


      • marja-liisa41 kirjoitti:

        Sinulla on jo samat puuhatkin kuin minulla.Minäkin kävin illalla pari litraa omenasosetta sulamaan, että teen piirakoita tänään. Minulla on yksi vanha hyvä piirakanpohja ohje, joka on minusta ehdottomasti paras omenapiirakkaan. Ainakin soseesta tehtyyn, ja käy kaikille marjoille! Tässä tulee.

        Hyvä piirakanpohja.

        250 gr markariinia, 2munaa , 2 rkl sokeria, hiivaa pieni nökkö, lasillinen maitoa, ja karkeita vehnäjauhoja.
        Mitään ei tartte vatkata, sekoitetaan hyvin vaan.
        Kaulitaan ohueksi, täytteet päälle, ja uuniin. Piirakanpohja jää ohueksi, ja on rapsakka syödessä.

        Kannattaa kokeilla!

        Tuosta piirakanpohjasta. On varmaan jokin jauhomäärä ,minkä olet laittanut-- ei ole mainintaa siitä ?
        Käy varmaan tosi hyvin, kun laittelen omenalohkoja päälle, kanelit ja sokerit. Kun tuo pohja ei ole liian makea, pääsee kunnolla oikeuksiinsa nuo päälliset. Nam, nam,

        No hyvä kun taaskin siirtyy tuo nimmarin vaihto. Jonkun uuden olisin ottanut, ei minusta ole puskasta sanojaksi. Kaulinkin katsoo kauhuissaan taas näitä juttuja.
        Lähdenkin omenakauppaan ja silleen. Illalla on koemaistajaiset.
        Leppoisaa maanantaipäivää kaikille.


      • "pelkkää hyvää"
        meri-kukka98 kirjoitti:

        Tuosta piirakanpohjasta. On varmaan jokin jauhomäärä ,minkä olet laittanut-- ei ole mainintaa siitä ?
        Käy varmaan tosi hyvin, kun laittelen omenalohkoja päälle, kanelit ja sokerit. Kun tuo pohja ei ole liian makea, pääsee kunnolla oikeuksiinsa nuo päälliset. Nam, nam,

        No hyvä kun taaskin siirtyy tuo nimmarin vaihto. Jonkun uuden olisin ottanut, ei minusta ole puskasta sanojaksi. Kaulinkin katsoo kauhuissaan taas näitä juttuja.
        Lähdenkin omenakauppaan ja silleen. Illalla on koemaistajaiset.
        Leppoisaa maanantaipäivää kaikille.

        Minusta on tullut laiska lukemaan kirjoituksia, Kahvipirtissä käyn ja jätän toisille toiset jutut.
        Enpä sitten tiedä, kuinkakinko(!!) mollataan. Kai saavat siitä itselleen hyvän olon, ei kai sitä muutoin?

        Otin piirakan ohjeen ylös, no, ainakin keittiön hyllynkulmalle. Aika korkealla se siinä on. Häätyy kokeilla.

        Ilma on lauhtunut, nyt vain -19 astetta. Ulkona on helpompi hengittää ja iloita kevään valoisuudesta.

        H*:n kulmilla käyn PUVA:ssa, auttaa ja toivossa on hyvä elää, nimittäin, että pääsisin kokonaan kummajaisestani (Prurigo nodularis). Ihokin ruskettuu siinä samassa, paitsi pää, joka on mestaushupun sisällä.

        Lauhtumisesta huolimatta ajattelin pyöräillä sisällä, 13-15 km digin tallennuksia katsellen. Hyvää alkanutta viikkoa!


      • wiiwidear*
        SkillaN kirjoitti:

        alkamassa ja sen mukana yhteiset riennot kodin ulkopuolella, huomenta vaan.
        Pakkanen vähän hellittänyt, nyt kaksikymmentäkolme astetta.

        Keijo nimisille tänään onnen toivotukset.
        Nimistä puheen ollen, älkää vaihtako nikkejänne, minusta on nyt niin helppoa, kun kaikki on tutuiksi tulleet ja sitä paitsi hyvältä kuulosta nuo vanhat.
        Olen ylen kyllästynyt tuolla palstalla heiluviin, monella nikillä kirjoittaviin, sama paketti olipa nimimerkki mikä tahansa ja sitten nuo täysin nikittömät.
        Ei riitä, että kasvottomina tänne kirjoitellaan, vielä nimikin puuttuu, sanoppa sitten jotakin herttaista jollekin viivalle toi kysymysmerkille.
        Alku aikoina kirjoitin Pionina, mutta sitten tulikin toinen, joka kylläkin oli pionit, sotkua välttääkseni vaihdoin, taisimme vaihtaa molemmat.
        Voisihan sitä tietysti muuttaa vaikka ruusuksi, mutta voisi olla yliammuttu;)
        Täysin ei voi rinnastaa nimeäni kukkaan, se tuo koo lievittää;)

        No sitten peileihin, nekin harmaita meinaa tuottaa, minäpä en niihin vilkaise.
        Aamupesulla se on pakko tehdä, kun selkänsä suoristaa, ryppyinen mummo sieltä tuijottaa, rehellisesti hankittu rypyt, olen hyväksynyt.( pitkin hampain)
        Ulos lähtiessä vilkaisen on kaikki helmat sivukuvassa suorassa ja koneelle tullessa on myös iso peili, sitä en muista edes vilkaista.
        Hyvin menee, olen jo ajat sitten antanut periksi, nyt vaan olen se mikä olen.
        Annan tilaa kauniimmille ja tuota sisäistä minääni koetan kehitellä;)

        Tuota ruskeaa pintaa, kohtahan sitä taas saa, rasvaa vaan pintaan ja aurinkoon, siitäkin taidetaan olla montaa mieltä, kyllä sitä vaan väriä pakosta muuttaa, jos kesällä aurinko suo lämpöään.
        Vai sellaisia herneitä wiiwidearilla oli ettei itämään lähteneet, minä olen ulos kylvettynä kyllä saanut kasvuun, sisällä en ole kasvattanutkaan.
        Jotenkin ihmeenä sen kasvun alkuun lähdön aina tuntee, kuolleen näköinen ranka ja sieltä vaan versoja ilmestyy, puhun nyt perennoista.
        Minä laitan aina jouluhyasintin maahan ja sieltä ne sitten jonkunlaiseen kukkaan kesällä nousevat.

        Nyt mielestäni hyvä oivallus, tokaluokkalainen piirsi kortin isälle ja kysyi äidiltä, mitä siihen kirjoittaisi, äiti kehoitti katsomaan lorukirjasta.
        Isän ilme olli katsomisen arvoinen, kun hän kortin luki, siinä oli kauniisti kirjoitettu, Hus sika metsään, hikertelin itsekseni, kun tämän Ajatuksen Aamiaisesta luin.
        Siellä on aina näitä tenavien oivalluksia, tahattomasti hauskoja.

        Nyt piirakan tekoon, otan pakkasesta omenalohkot ja niitä piirakan päälle ja kanelia, sokeria, jopa maistuis teillekin, no tuon tänne, tulkaa kahville.

        myötä, hyvää yötä.
        Palaan sit takasin
        kun yön hyvin makasin.


      • wiiwidear* kirjoitti:

        myötä, hyvää yötä.
        Palaan sit takasin
        kun yön hyvin makasin.

        tänä aamuna, tuntuu jo lähes inhimilliseltä, yhdeksäntoista on mittarissa.
        Mukava tervehdys wiiwidear, haikuko vai tanka, en ole perillä näistä, sanat vai tavut lasketaan?
        Tänään onnittelut saa Tuulia, Tuulia tei ja myös Tuulikki ja Tuuli, lämpimästi onnea, lämpimiä tuulia;)

        Tämän aamun tenavien suusta taas luin oivalluksia, Jukka meni eka kertaa seurakunnan kerhoon, kotiin tullessaan kyseli, miksi piti kiittä ruuasta taivaan isää, vaikka oli omat eväät;)
        Toinen kirkkoon liittyvä oivallus tuli Jesseltä ( 4v.) kolehdinkeräys alkoi, Jesse huudahti, äiti onko nuo niitä keppikerjäläisiä, ilmeisesti varrelliset kolehtihaavit.
        Nämä lasten suusta tulevat heitot, ovat niin aitoja ja totuudellisia, mutta näin sitä ihan oikeasta kysymyksestä tulee hauska.

        Olen varmaan aika tosikko, en osaa nauraa oikeille vitseille, mutta tälläiset tokaisut, tilanne komiikka saa minut hykertelemään.
        Yksi sellainen juttu oli viime jouluna pikku joulussa.
        Itse asiassa se oli vahinko ja olisi voinut sattua pahastikin, mutta onneksi ei niin käynyt.
        Ystävät tanssivat vauhdikasta humppaa ja soittajilta putosi nuotteja lattialle, mitään ajattelematta kavaljeeri heitti irti daamistaan nostaakseen nuotit, vauhti oli kova ja ystävätär lensi päin kosketin soittajaa.
        Siihen ruminaan sitten huomio kääntyi, se mitä näin oli ystävätär istumassa lattialla ja tilanne oli hassu pakostakin nauratti, sitten vasta tajusi mitä todella olisi voinut sattua.
        Eilen kerhossa vielä' muistelimme ja se tilanne silmiin tuli, naurua riitti.
        Tokihan siinä kohtsillään riennettiin kysymään miten kävi.

        Kiitos Marja-Liisa ohjeesta, tuota kokeillaan, jauhoja varmaan tulee sen verran, että pystyy kaulitsemaan.
        Noita resptejä on minullakin vaikka miten paljon, katselin noita vihkosia, on tullut otettua milloin mistäkin, kaikkia läheskään en ole kokeillut, aina siihen entiseen ja tutuksi tulleeseen sitä tekee.
        Tälläinen toisten kokeilema ja hyväksi havaittu aina laittaa kokeilemaan.
        Kerhossa juuri eilen eräs osallistuja sanoi tehneensä minun kakun, siis ohjeen sai minulta ja hyväksi kehui, se on se täälläkin kerrottu omenasosekakku, se on takuu varma tapaus;)
        Näin ne hyvät asiat pirtin välityksellä kiertävät;)
        Tuokin tuli mieleen, miten täällä kerrottu saattaa saada innostuksen nousemaan toisillakin, Satu sytytti ajatuksen pakkasen sulatuksesta, aion minäkin viimeistään torstaina sen tehdä, (jos on ulkona pakkasta) aiemmin en ehdi.
        Komeron vaatteita olen tuuletellut, parvekkeella on nytkin yhden komeron sisältö tuulettumassa, kohta voin unohtaa komerot siltä osin.

        Mutta nyt touhuamaan, Luoja ei laiskoja elätä, näinkin sanotaan, vaikka toisaalla on, että katsokaa kedon kukkia ja taivaan lintuja, ei ne työtä tee,,,,voi sitä Eevaa minkä ikeen meille saikaan aikaan,,,, enpä tosissaan toru, työn teko pitää virkeänä;)
        Tästäkin asiasta voi olla moninaisia mielipiteitä, yksi on minun,, hauskaa päivää.


      • Puskasuleima
        SkillaN kirjoitti:

        tänä aamuna, tuntuu jo lähes inhimilliseltä, yhdeksäntoista on mittarissa.
        Mukava tervehdys wiiwidear, haikuko vai tanka, en ole perillä näistä, sanat vai tavut lasketaan?
        Tänään onnittelut saa Tuulia, Tuulia tei ja myös Tuulikki ja Tuuli, lämpimästi onnea, lämpimiä tuulia;)

        Tämän aamun tenavien suusta taas luin oivalluksia, Jukka meni eka kertaa seurakunnan kerhoon, kotiin tullessaan kyseli, miksi piti kiittä ruuasta taivaan isää, vaikka oli omat eväät;)
        Toinen kirkkoon liittyvä oivallus tuli Jesseltä ( 4v.) kolehdinkeräys alkoi, Jesse huudahti, äiti onko nuo niitä keppikerjäläisiä, ilmeisesti varrelliset kolehtihaavit.
        Nämä lasten suusta tulevat heitot, ovat niin aitoja ja totuudellisia, mutta näin sitä ihan oikeasta kysymyksestä tulee hauska.

        Olen varmaan aika tosikko, en osaa nauraa oikeille vitseille, mutta tälläiset tokaisut, tilanne komiikka saa minut hykertelemään.
        Yksi sellainen juttu oli viime jouluna pikku joulussa.
        Itse asiassa se oli vahinko ja olisi voinut sattua pahastikin, mutta onneksi ei niin käynyt.
        Ystävät tanssivat vauhdikasta humppaa ja soittajilta putosi nuotteja lattialle, mitään ajattelematta kavaljeeri heitti irti daamistaan nostaakseen nuotit, vauhti oli kova ja ystävätär lensi päin kosketin soittajaa.
        Siihen ruminaan sitten huomio kääntyi, se mitä näin oli ystävätär istumassa lattialla ja tilanne oli hassu pakostakin nauratti, sitten vasta tajusi mitä todella olisi voinut sattua.
        Eilen kerhossa vielä' muistelimme ja se tilanne silmiin tuli, naurua riitti.
        Tokihan siinä kohtsillään riennettiin kysymään miten kävi.

        Kiitos Marja-Liisa ohjeesta, tuota kokeillaan, jauhoja varmaan tulee sen verran, että pystyy kaulitsemaan.
        Noita resptejä on minullakin vaikka miten paljon, katselin noita vihkosia, on tullut otettua milloin mistäkin, kaikkia läheskään en ole kokeillut, aina siihen entiseen ja tutuksi tulleeseen sitä tekee.
        Tälläinen toisten kokeilema ja hyväksi havaittu aina laittaa kokeilemaan.
        Kerhossa juuri eilen eräs osallistuja sanoi tehneensä minun kakun, siis ohjeen sai minulta ja hyväksi kehui, se on se täälläkin kerrottu omenasosekakku, se on takuu varma tapaus;)
        Näin ne hyvät asiat pirtin välityksellä kiertävät;)
        Tuokin tuli mieleen, miten täällä kerrottu saattaa saada innostuksen nousemaan toisillakin, Satu sytytti ajatuksen pakkasen sulatuksesta, aion minäkin viimeistään torstaina sen tehdä, (jos on ulkona pakkasta) aiemmin en ehdi.
        Komeron vaatteita olen tuuletellut, parvekkeella on nytkin yhden komeron sisältö tuulettumassa, kohta voin unohtaa komerot siltä osin.

        Mutta nyt touhuamaan, Luoja ei laiskoja elätä, näinkin sanotaan, vaikka toisaalla on, että katsokaa kedon kukkia ja taivaan lintuja, ei ne työtä tee,,,,voi sitä Eevaa minkä ikeen meille saikaan aikaan,,,, enpä tosissaan toru, työn teko pitää virkeänä;)
        Tästäkin asiasta voi olla moninaisia mielipiteitä, yksi on minun,, hauskaa päivää.

        Huamentapäivää.
        Tääl oli kyl toinen käymäs, mut sil aikaa, ku se yritti olla kualemati nauruum, miä änkeiv välii.
        Kyl toi mukulajen lokiikka joskus osuu niin nappii, niin nappii, et nauramati ei voi olla.
        Kiitoksii vaa hauskast aamun alotuksest ja oikee haukaa päivää!


      • Puskasuleima kirjoitti:

        Huamentapäivää.
        Tääl oli kyl toinen käymäs, mut sil aikaa, ku se yritti olla kualemati nauruum, miä änkeiv välii.
        Kyl toi mukulajen lokiikka joskus osuu niin nappii, niin nappii, et nauramati ei voi olla.
        Kiitoksii vaa hauskast aamun alotuksest ja oikee haukaa päivää!

        Oikein mukavaa päivää,minulle meinasi käydä köpelösti. Läksin laittamaan autoa lämpiämään, no sainhan minä homman hoidettua. Naapuri oli jättänyt rasian luukun auki, pistin tepselin ja ajastimen päälle. Läksin sisälle ja huomasin että avaimet oli toisen puserron taskussa. Ajattelin, ei mitään hätää soitan vain ovikelloa ja pirttihirmu tulee aukasemaan oven. Muutaman kerran soittelin Für Eliseä. Mitään ei tapahtunut. Ajattelin, että kyllä se siellä on parvekkeella vetelemässä haikuja, lopulta tulikin ja ihmetteli, että meidän ovikelloko se olikin.
        On se mukava kun on oma pirttihirmu, avaimet ja puhelin sisällä, pojat toinen Tukholmassa, toinen Rovaniemellä. Ehkä joku naapuri olisi soittanut huoltomiehelle, ja apu olisi tullut jonkun ajan kuluttua.

        Aurinko sentään yrittää paistaa, ohut harso pilviä, pakkasta nyt 11,4 astetta.

        Parturiin on aikomus mennä, tuli eilen aika tilattua, siksi tuo autonlämmitys,vakiparturi kiinni tuon hiihtoloman takia.

        Loppu hyvin kaikki hyvin, terv: Late


      • SkillaN kirjoitti:

        tänä aamuna, tuntuu jo lähes inhimilliseltä, yhdeksäntoista on mittarissa.
        Mukava tervehdys wiiwidear, haikuko vai tanka, en ole perillä näistä, sanat vai tavut lasketaan?
        Tänään onnittelut saa Tuulia, Tuulia tei ja myös Tuulikki ja Tuuli, lämpimästi onnea, lämpimiä tuulia;)

        Tämän aamun tenavien suusta taas luin oivalluksia, Jukka meni eka kertaa seurakunnan kerhoon, kotiin tullessaan kyseli, miksi piti kiittä ruuasta taivaan isää, vaikka oli omat eväät;)
        Toinen kirkkoon liittyvä oivallus tuli Jesseltä ( 4v.) kolehdinkeräys alkoi, Jesse huudahti, äiti onko nuo niitä keppikerjäläisiä, ilmeisesti varrelliset kolehtihaavit.
        Nämä lasten suusta tulevat heitot, ovat niin aitoja ja totuudellisia, mutta näin sitä ihan oikeasta kysymyksestä tulee hauska.

        Olen varmaan aika tosikko, en osaa nauraa oikeille vitseille, mutta tälläiset tokaisut, tilanne komiikka saa minut hykertelemään.
        Yksi sellainen juttu oli viime jouluna pikku joulussa.
        Itse asiassa se oli vahinko ja olisi voinut sattua pahastikin, mutta onneksi ei niin käynyt.
        Ystävät tanssivat vauhdikasta humppaa ja soittajilta putosi nuotteja lattialle, mitään ajattelematta kavaljeeri heitti irti daamistaan nostaakseen nuotit, vauhti oli kova ja ystävätär lensi päin kosketin soittajaa.
        Siihen ruminaan sitten huomio kääntyi, se mitä näin oli ystävätär istumassa lattialla ja tilanne oli hassu pakostakin nauratti, sitten vasta tajusi mitä todella olisi voinut sattua.
        Eilen kerhossa vielä' muistelimme ja se tilanne silmiin tuli, naurua riitti.
        Tokihan siinä kohtsillään riennettiin kysymään miten kävi.

        Kiitos Marja-Liisa ohjeesta, tuota kokeillaan, jauhoja varmaan tulee sen verran, että pystyy kaulitsemaan.
        Noita resptejä on minullakin vaikka miten paljon, katselin noita vihkosia, on tullut otettua milloin mistäkin, kaikkia läheskään en ole kokeillut, aina siihen entiseen ja tutuksi tulleeseen sitä tekee.
        Tälläinen toisten kokeilema ja hyväksi havaittu aina laittaa kokeilemaan.
        Kerhossa juuri eilen eräs osallistuja sanoi tehneensä minun kakun, siis ohjeen sai minulta ja hyväksi kehui, se on se täälläkin kerrottu omenasosekakku, se on takuu varma tapaus;)
        Näin ne hyvät asiat pirtin välityksellä kiertävät;)
        Tuokin tuli mieleen, miten täällä kerrottu saattaa saada innostuksen nousemaan toisillakin, Satu sytytti ajatuksen pakkasen sulatuksesta, aion minäkin viimeistään torstaina sen tehdä, (jos on ulkona pakkasta) aiemmin en ehdi.
        Komeron vaatteita olen tuuletellut, parvekkeella on nytkin yhden komeron sisältö tuulettumassa, kohta voin unohtaa komerot siltä osin.

        Mutta nyt touhuamaan, Luoja ei laiskoja elätä, näinkin sanotaan, vaikka toisaalla on, että katsokaa kedon kukkia ja taivaan lintuja, ei ne työtä tee,,,,voi sitä Eevaa minkä ikeen meille saikaan aikaan,,,, enpä tosissaan toru, työn teko pitää virkeänä;)
        Tästäkin asiasta voi olla moninaisia mielipiteitä, yksi on minun,, hauskaa päivää.

        Niin taas uus päivä on puolessa päivässä.
        Tuo eilinen runo, ei ollu haikua eikä tankaa, ne ovat vähän vaikeanlaisia kirjoitettavia. En ole aikaisemmin edes yrittänyt muodostaa ymmärrettäviä ilmaisuja, joita nämä tanka ja haiku sisältävät. Ne ku ei sovi olla tavanomaisessa runomuodossa, vaan jotenkin sanoma pitää olla piilotettuna kirjoitettuun tekstiin. Ääähhh...

        Noista herneen versoista, laitoin siis kuivattuja herneitä istumaan. Olen monina aikaisempina vuosina saanut niistä mukavat sadot, istutuslaatikosta suoraan napsinut leivän päälle. Siksipä viime vuonna ihmettelin suuresti, kun eivät itäneet ja homehtuivat paikalleen. Niitähän voi kasvattaa vuoden ympäriinsä, jos kylvös onnistuu.... Joku sanoi, ettei tarvii multaa päällekään laittaa, mut olen mie pikkasen laittanut.

        Tälläne viherpeukalo mie oon..Taitais olla parei vaan keitellä niistäki herneistä rokkaa, onnistuis ehkä 100%
        Pitäskö ne narsissin sipulit panna multaan, ovat vielä kuivilla, eikä niissä näkyny mitään vihreetä.

        Pakkanen meitä vaan jaksaa koetella, onneksi on lämmintä vaatetta riittävästi, mut piskin kanssa ei voi pitkään kävellä, hänel ku ei oo huopikkaita, tossuista puhumattakaan.

        Taijan lähtee kauppa reissulle, hyvvää tiistaki päivää ja kirjoitellaan taas arkisen aherruksen ja levon merkeissä.
        Hei hei


      • wiiwidear kirjoitti:

        Niin taas uus päivä on puolessa päivässä.
        Tuo eilinen runo, ei ollu haikua eikä tankaa, ne ovat vähän vaikeanlaisia kirjoitettavia. En ole aikaisemmin edes yrittänyt muodostaa ymmärrettäviä ilmaisuja, joita nämä tanka ja haiku sisältävät. Ne ku ei sovi olla tavanomaisessa runomuodossa, vaan jotenkin sanoma pitää olla piilotettuna kirjoitettuun tekstiin. Ääähhh...

        Noista herneen versoista, laitoin siis kuivattuja herneitä istumaan. Olen monina aikaisempina vuosina saanut niistä mukavat sadot, istutuslaatikosta suoraan napsinut leivän päälle. Siksipä viime vuonna ihmettelin suuresti, kun eivät itäneet ja homehtuivat paikalleen. Niitähän voi kasvattaa vuoden ympäriinsä, jos kylvös onnistuu.... Joku sanoi, ettei tarvii multaa päällekään laittaa, mut olen mie pikkasen laittanut.

        Tälläne viherpeukalo mie oon..Taitais olla parei vaan keitellä niistäki herneistä rokkaa, onnistuis ehkä 100%
        Pitäskö ne narsissin sipulit panna multaan, ovat vielä kuivilla, eikä niissä näkyny mitään vihreetä.

        Pakkanen meitä vaan jaksaa koetella, onneksi on lämmintä vaatetta riittävästi, mut piskin kanssa ei voi pitkään kävellä, hänel ku ei oo huopikkaita, tossuista puhumattakaan.

        Taijan lähtee kauppa reissulle, hyvvää tiistaki päivää ja kirjoitellaan taas arkisen aherruksen ja levon merkeissä.
        Hei hei

        Pakko oli lähteä repimään pnkin seinästä rahnua;)
        Kumma miten ne eurot häviää tuolta lompsasta.

        Pakkasta on 11,3c eikä tuulta olllenkaan.
        Tosi kiva lenkki ilma.
        Piti myös viedä apteekkiin yks resepti,kestää mokoman uusinta kaksi viikkoa.

        Ihme ja kumma ,on auranneet tuon meidän kadun jalkakäytävän nyt ,niin että rollikan kanssa pääsee hyvin,kauan se kestikin.Minä kävelin välillä keskellä tietä,enkä väistänyt,sanoin ,ajakaa päälle jos uskallatte.
        Eipä näköjään kukaan uskaltanut;)(on niin häjyn näkönen eukko)

        Eilen oli naapuritalossa taas joku nukahtanut pois,ensin oli tullut lääkäriambulanssi,sitten poliisit ja lopuksi ruumisauto.
        Ne on varsinkin näin keväällä tuttuja kävijöitä näissä taloissa.

        Kyllä minäkin luen positiivareilta noita lasten juttuja.
        Pitäisikin mennä käymään niiden toimistolla,siellä on vaikka mitä mukavaa ostettavaa,se on tuossa aika lähellä.

        Tässäpä tätä turinaa taas tuli.
        näkyillään...


      • muori67 kirjoitti:

        Pakko oli lähteä repimään pnkin seinästä rahnua;)
        Kumma miten ne eurot häviää tuolta lompsasta.

        Pakkasta on 11,3c eikä tuulta olllenkaan.
        Tosi kiva lenkki ilma.
        Piti myös viedä apteekkiin yks resepti,kestää mokoman uusinta kaksi viikkoa.

        Ihme ja kumma ,on auranneet tuon meidän kadun jalkakäytävän nyt ,niin että rollikan kanssa pääsee hyvin,kauan se kestikin.Minä kävelin välillä keskellä tietä,enkä väistänyt,sanoin ,ajakaa päälle jos uskallatte.
        Eipä näköjään kukaan uskaltanut;)(on niin häjyn näkönen eukko)

        Eilen oli naapuritalossa taas joku nukahtanut pois,ensin oli tullut lääkäriambulanssi,sitten poliisit ja lopuksi ruumisauto.
        Ne on varsinkin näin keväällä tuttuja kävijöitä näissä taloissa.

        Kyllä minäkin luen positiivareilta noita lasten juttuja.
        Pitäisikin mennä käymään niiden toimistolla,siellä on vaikka mitä mukavaa ostettavaa,se on tuossa aika lähellä.

        Tässäpä tätä turinaa taas tuli.
        näkyillään...

        Pistäydyn pirtissä. Toin tätä M- L:san mallin mukaista omenapiirakkaa. Tekaisin sitä. Maistakaahan miten hyvvää on. Ja helppo tekaista. Suurin työ tuo omenien lohkominen päälle. Kanelit ja sokerit menee jo itsestään.......

        Nauratti kyllä nuo lasten jutut- ovat vielä niin aitoja ja vakavalla mielellä sanottuja.
        Katsoin äsken tuon : Linnan tähdet. Minusta mukava ohjelma, henkilö kuva muuttuu ja syventyy paljon kun kuulee heidän elämänkertansa, Lapsuutensa, nuoruuden, kaiken minkä he vuorollaan kertovat.

        Tänään mitä parhain itsensä tuuletus päivä. Siispä kahvin jälkeen ryhdistäydyttävä ulos.
        Tehkää muut samoin. Heippa.


      • Hintriika*
        meri-kukka98 kirjoitti:

        Pistäydyn pirtissä. Toin tätä M- L:san mallin mukaista omenapiirakkaa. Tekaisin sitä. Maistakaahan miten hyvvää on. Ja helppo tekaista. Suurin työ tuo omenien lohkominen päälle. Kanelit ja sokerit menee jo itsestään.......

        Nauratti kyllä nuo lasten jutut- ovat vielä niin aitoja ja vakavalla mielellä sanottuja.
        Katsoin äsken tuon : Linnan tähdet. Minusta mukava ohjelma, henkilö kuva muuttuu ja syventyy paljon kun kuulee heidän elämänkertansa, Lapsuutensa, nuoruuden, kaiken minkä he vuorollaan kertovat.

        Tänään mitä parhain itsensä tuuletus päivä. Siispä kahvin jälkeen ryhdistäydyttävä ulos.
        Tehkää muut samoin. Heippa.

        Tänään valaistui auringon voimasta jo kaksi pystypuuta kukkasäleikössä! Enää kuukauden verran, kun ensi säde kurkistaa sisälle sitten viime syksyn.

        Minä roikun edelleen löysässä hirressä näitten kaistojen välissä. Ei Soneran puolesta tapahdu mitään. Eilen soitin kysyäkseni, mutta meni puoli tuntia, että pääsin kaikkien automaattien läpi ihmisäänen ulottuville. Enkä sittenkään tullut hullua hurskaammaksi siinä asiassa, jatkuuko vian etsintä vai ei. Vaikka se numero oli normaalihintaiselle puhelinmaksulla, niin saahan puheluille hintaa kerätyksi tuolla konstilla!

        Tuossa sen vian täytyy olla seinässä. Kaista ei yksinkertaisesti mahdu tulemaan pienestä antenninreiästä! Kone kyllä toimii. Mutta ei Soneran linjoilla. Liekö sellainen linjanvetokysymys?

        Pakkanen on lauhtumaan päin mutta tuuli lisää volymia, joten ojasta allikkoon mennään. Minun pitäisi mennä kohta puolin työväenopistolle, tänään on kirjoittajakurssin vuoro. Huomenna uimaan, ylihuomenna englanti, perjantaina tulee lapsenlapsi avosiippansa kanssa... Ja perjantaina viimeistään pitää olla laululyriikan läksyt opettajalla. On tämä eläkkeellä olo melko haipakkaa!

        Pitäisiköhän pyrkiä takaisin työelämään, että saisi välillä vetää henkeä? No, entisissä hommissa kyllä painettiin töitä niska limassa, mutta jos löytyisi joku lupsakka työyhteisö. Vaan mistäpä niitä, kun ei nuoremmillekaan aina löydy töitä.

        Sananluontiin!


      • sinisirkku-
        Hintriika* kirjoitti:

        Tänään valaistui auringon voimasta jo kaksi pystypuuta kukkasäleikössä! Enää kuukauden verran, kun ensi säde kurkistaa sisälle sitten viime syksyn.

        Minä roikun edelleen löysässä hirressä näitten kaistojen välissä. Ei Soneran puolesta tapahdu mitään. Eilen soitin kysyäkseni, mutta meni puoli tuntia, että pääsin kaikkien automaattien läpi ihmisäänen ulottuville. Enkä sittenkään tullut hullua hurskaammaksi siinä asiassa, jatkuuko vian etsintä vai ei. Vaikka se numero oli normaalihintaiselle puhelinmaksulla, niin saahan puheluille hintaa kerätyksi tuolla konstilla!

        Tuossa sen vian täytyy olla seinässä. Kaista ei yksinkertaisesti mahdu tulemaan pienestä antenninreiästä! Kone kyllä toimii. Mutta ei Soneran linjoilla. Liekö sellainen linjanvetokysymys?

        Pakkanen on lauhtumaan päin mutta tuuli lisää volymia, joten ojasta allikkoon mennään. Minun pitäisi mennä kohta puolin työväenopistolle, tänään on kirjoittajakurssin vuoro. Huomenna uimaan, ylihuomenna englanti, perjantaina tulee lapsenlapsi avosiippansa kanssa... Ja perjantaina viimeistään pitää olla laululyriikan läksyt opettajalla. On tämä eläkkeellä olo melko haipakkaa!

        Pitäisiköhän pyrkiä takaisin työelämään, että saisi välillä vetää henkeä? No, entisissä hommissa kyllä painettiin töitä niska limassa, mutta jos löytyisi joku lupsakka työyhteisö. Vaan mistäpä niitä, kun ei nuoremmillekaan aina löydy töitä.

        Sananluontiin!

        Onhan kaikenlaista:D Tässä minäkin tuskailen uuden kännykkni kanssa, jota en saakaan soimaan!

        Sen piti olla kaikinpuolin valmiudessa, myyjän mukaan, mutta kun se ei lukuyrityksistä huilimatta kerro, miten soitta normaalin puhelun:D Kaikkea muuta kyllä, mitä moninaisimpia mahdollisuuksia, valokuvaamisesta, karttoihin, sähköpostiin ym ym. ja vaikka mitä!!!

        Mutta se tärkein ei olekaan yksinkertaista, vaikka kaikki visuaaliset merkit on niinkuin entisessä Nokiassani.

        Lähden just naapurin isännöitsijän luo puhelin ja numero kädessäni, ja pyydän hänen näyttävän miten se toimii:DDD

        Rehellisesti sanoen tympii koko moninaisuus, vaikka pyysin selkeää puhelinta puhumista varten:D Ilman puhelinkontaktia en jätä itseäni sentään.

        Vanhan puhelimeni heitimme roskikseen tavaratalossa, ---voi, että kun ihanaa, tyttärenpoika on tulossa, kun yritti soittaa ja ei saanut vastausta, nytkin täytyi hakea *vastaa*, ei riittänyt pelkkä linjan avaaminen !-- Huh huh mä sanon vaan!

        Olihan ihanaa purkaa sydäntään näiden monimutkaisemmiksi käyvien vempeleiden kanssa. Onneksi Mac Apple on jo hallittavissa:D kutakuinkin.

        Taidan illan päätteeksi kulautta lasin punaviiniä, kun saan tolkkua apparaattiin:D terve...






        Portaittain täytyy opetella tämäkin.


      • Hintriika* kirjoitti:

        Tänään valaistui auringon voimasta jo kaksi pystypuuta kukkasäleikössä! Enää kuukauden verran, kun ensi säde kurkistaa sisälle sitten viime syksyn.

        Minä roikun edelleen löysässä hirressä näitten kaistojen välissä. Ei Soneran puolesta tapahdu mitään. Eilen soitin kysyäkseni, mutta meni puoli tuntia, että pääsin kaikkien automaattien läpi ihmisäänen ulottuville. Enkä sittenkään tullut hullua hurskaammaksi siinä asiassa, jatkuuko vian etsintä vai ei. Vaikka se numero oli normaalihintaiselle puhelinmaksulla, niin saahan puheluille hintaa kerätyksi tuolla konstilla!

        Tuossa sen vian täytyy olla seinässä. Kaista ei yksinkertaisesti mahdu tulemaan pienestä antenninreiästä! Kone kyllä toimii. Mutta ei Soneran linjoilla. Liekö sellainen linjanvetokysymys?

        Pakkanen on lauhtumaan päin mutta tuuli lisää volymia, joten ojasta allikkoon mennään. Minun pitäisi mennä kohta puolin työväenopistolle, tänään on kirjoittajakurssin vuoro. Huomenna uimaan, ylihuomenna englanti, perjantaina tulee lapsenlapsi avosiippansa kanssa... Ja perjantaina viimeistään pitää olla laululyriikan läksyt opettajalla. On tämä eläkkeellä olo melko haipakkaa!

        Pitäisiköhän pyrkiä takaisin työelämään, että saisi välillä vetää henkeä? No, entisissä hommissa kyllä painettiin töitä niska limassa, mutta jos löytyisi joku lupsakka työyhteisö. Vaan mistäpä niitä, kun ei nuoremmillekaan aina löydy töitä.

        Sananluontiin!

        Varmaan H* on ehkä oikeassa. Mites ne isot kuvat tai paksut jututut mahtuu niin pienestä tilasta.

        Tämän tyylisestä tivasi minulta eräs ipana. - Miksi sähkö ei tule ilman johtoja? Yritin sanoa, että se on eri juttu. - No mutta tuleehan se auringostakin aurinkopaneliin! Taas täytyi puolustella, se on eri tapaus...se. - Eikä ole! tuli topakasti ja selitys. Ennen vanhaan puhelimeenkin piti olla langat, nytpä ei tarvitse. - Ne eivät haluu vain tehdä sähköä helpoksi, kun on nuo sähkötöpselit kerta tehty.

        Lupsakasta työpaikasta, tunsin erään työsuojelutarkastajan, joka oli ahkera ja tunnollinen työssään. Hän oli joidenkin mielestä liian ahkera, sehän sekoitti monenkin "yhteisön" pakkaa. Mitään virkavirhettä hän ei tehnyt, eikä sellaisesta yrittykään syyttää, mutta liiasta työinnosta kylläkin. Niinpä hänet sijoitettiin arkistoja järjestelemään, eikä hän siitä homasta eroon pääsyt, vaikka turha kiire ei enää painanut. Työpaikalla täytyi tietysti tunnollisesti olla. Alkuun hän otti sen homman huumorilla, mutta eipä tainnut vuottakaan kestää tyhjänpanttina, kun lähti toiseen paikkaan töihin. Hän ei ollut tyytyväinen työn leppoisaan tahtiin.

        Olisiko tällainen tyhjäntoimittajan tuuraajan paikka H*: lle sopiva? Tuli vain mieleeni. En tosin tiedä onko näitä paikkoja avoinna. Varmasti niitä on, mutta ne lienevät täytetyt tehtävään sopivan luonteenpiirteiden omaavilla tai muilla taipumuksilla varustetuille "puurtajille." Eihän tämä tietenkään mitenkään kuvaa koko työelämää, vaan ainoastaan harvinaisia poikkeuksia moninaisten projektien joukossa.

        Tärkein tässä tulikin: ilmoittautuminen. Eilen oli sellaista vipinää, etten ehtinyt edes kurkkia. Pienistähän se kiireen saa, kun on taito mainostaa.


      • ynnämuu kirjoitti:

        Varmaan H* on ehkä oikeassa. Mites ne isot kuvat tai paksut jututut mahtuu niin pienestä tilasta.

        Tämän tyylisestä tivasi minulta eräs ipana. - Miksi sähkö ei tule ilman johtoja? Yritin sanoa, että se on eri juttu. - No mutta tuleehan se auringostakin aurinkopaneliin! Taas täytyi puolustella, se on eri tapaus...se. - Eikä ole! tuli topakasti ja selitys. Ennen vanhaan puhelimeenkin piti olla langat, nytpä ei tarvitse. - Ne eivät haluu vain tehdä sähköä helpoksi, kun on nuo sähkötöpselit kerta tehty.

        Lupsakasta työpaikasta, tunsin erään työsuojelutarkastajan, joka oli ahkera ja tunnollinen työssään. Hän oli joidenkin mielestä liian ahkera, sehän sekoitti monenkin "yhteisön" pakkaa. Mitään virkavirhettä hän ei tehnyt, eikä sellaisesta yrittykään syyttää, mutta liiasta työinnosta kylläkin. Niinpä hänet sijoitettiin arkistoja järjestelemään, eikä hän siitä homasta eroon pääsyt, vaikka turha kiire ei enää painanut. Työpaikalla täytyi tietysti tunnollisesti olla. Alkuun hän otti sen homman huumorilla, mutta eipä tainnut vuottakaan kestää tyhjänpanttina, kun lähti toiseen paikkaan töihin. Hän ei ollut tyytyväinen työn leppoisaan tahtiin.

        Olisiko tällainen tyhjäntoimittajan tuuraajan paikka H*: lle sopiva? Tuli vain mieleeni. En tosin tiedä onko näitä paikkoja avoinna. Varmasti niitä on, mutta ne lienevät täytetyt tehtävään sopivan luonteenpiirteiden omaavilla tai muilla taipumuksilla varustetuille "puurtajille." Eihän tämä tietenkään mitenkään kuvaa koko työelämää, vaan ainoastaan harvinaisia poikkeuksia moninaisten projektien joukossa.

        Tärkein tässä tulikin: ilmoittautuminen. Eilen oli sellaista vipinää, etten ehtinyt edes kurkkia. Pienistähän se kiireen saa, kun on taito mainostaa.

        Muistan joskus 60-luvun alussa,kun tulin Helsinkiin töihin erääseen tehtaaseen.
        En ollut ennen urkka työssä ollut.
        Minähä likka paiskin todella urakalla,markan kuvat silmissä kiiltäen.
        No työ toverit katseli minun touhua pari päivää,sitten ne otti minut puhutteluun,selvittivät kuinka olivat saaneet hyvät urakkahinnat aikaan.
        Oikein nätisti puhuivat ja minä olin mielissäni,ymmärsin asian ja hidastin tahtiani,niin sopu säilyi;)


    • edelleen, nyt kahtakymmentä näyttää, eilen jo päivällä kymmentä näytti, siitä se alkaa lauhtumaan.
      Tulisi kunnon suoja,saisi hyvät hankiaiset.
      Aslak, lapinpoika on tänään nimipäivä vuorossa, onnea.

      Jäteauto porhalsi tiellä, niitä käy tässäkin talon roskakatoksessa, harva se päivä, ilmankos lasku on iso.
      Voisi kuvitella, että näin talvella biojätettäkin voisi kerran viikossa hakea, kos astia riittää.
      Kai niillä sääntönsä on, tuntuu vaan, että jola päivä joku näistä autoista pihassa pistäytyy, no joka autolla oma haettavansa
      Tuli vaan tuosta mieleen tuokin asia, kallista on tämä jätteiden kuskaaminen ja miten paljon sitä tuleekaan.
      Sitten se lajittelu, ei onnistu millään. kaikki vaan siihen kalliimpaan sekajätteeseen työnnetään,, säännöt ei koske kaikkia, tämä mummo erittelee kaiken, patterit ja muun sellaisen vien niille kuuluville paikoille, talossa ei ole keräilyä näille.
      Maailma hukkuu ajan myötä jätteisiin.

      Tuosta urakkatyöstä minäkin, siinä olikin oltava ymmärtävä henkilö jolta kellokalle ajan otti, urakassa on omat norminsa, millä vauhdilla se tulee tehdä, ( se on määritelty jossakin) tarkoitus on, että hitaammatkin jotakin käteen saisi.
      Kellokalle oli kyllä sen nopeimman takana mieluusti ja kun sitten sellainen ymmärtämätön painoi tuhatta ja sataa, ei toisilla mitään mahdollisuutta urakkaan.
      Urakkatyönkin jälki on oltava laatua ja vauhti ei siihen aina anna tulosta, joten aika oli annettava työntuloksen saavuttamiseksi laadukkaaksi, mutta myös nopeutta piti lisätä kohtuudella.
      urakan nimikin sitä tarkoittaa.
      Tekijöitä on useassa paikassa monenlaisia ja kaikkien olisi palkkansa saatava.
      No tämän päivän työt voi olla jo aivan toista, paljon on siitä aikaa kun urakalla töitä tein, sitä tehdastakaan ei enää ole, yli kolmekymmentä vuotta on siitä kulunut.
      Loput työrupeamani ei urakkaa ollut, vaikka urakkavauhdilla kaikkea tehtiinkin;)
      Kai se siitä johtuu, että urakalla meinaan välin vieläkin.

      Nyt sitten lähden tuonne pakkaseen tallustamaan ja pullataikinaa päätepisteessä veivaamaan, tai paremminkin konetta pyörittämään ja urakkaa sielläkin tovi väliin tehdään;)
      Urakalla kahvittelun jälkeen kupit koneeseen, kello kolmetoista alkaa kerho ja kaikki on oltava ohi silloin, aina on ollut.
      Illalla tietää päivän jalkojen päällä olleen, mutta hyvä kai sekin on välillä kunnolle, liikettä, liikettä.
      Niin kauan kuin kykenee, on liikettä pidettävä, ystävissäni on jo monta sellaista, joille liikkuminen ei onnistu ilman apuvälineitä, siksi tässä on pyristeltävä, kun vielä' pystyy, uskon, että loppu se tulee minullekin kaiken suhteen, jotan tätä aikaa tänä päivänä.
      Rattoisaa, ehkä aurinkoistakin päivää teille kaikille.

      • Salaati kipon,siinä on ,kylmäsavulohta,raejuustoa ja tuoretta kurkkua,kaikki pienittyä.

        Hyvää iltapalana ja miks ei vaikka heti;)

        nyt tennistä katsomaan;9
        olen koukusa siihen.
        näkyillään...


      • Hintriika*
        muori67 kirjoitti:

        Salaati kipon,siinä on ,kylmäsavulohta,raejuustoa ja tuoretta kurkkua,kaikki pienittyä.

        Hyvää iltapalana ja miks ei vaikka heti;)

        nyt tennistä katsomaan;9
        olen koukusa siihen.
        näkyillään...

        Nyt pelittää. Soneran setä kävi kiskaisemassa kaistan väkisten antenninreiän läpi. Olen siis viimeinkin kaistapäänä.

        Edessä urakka ruveta muuttamaan sähköpostiosoitteita ties kuinka moneen "viralliseen" paikkaan ja tietenkin kaikille ystäville, tuttaville tai muuten vain luettelossa olevielle. Entinenkin vielä pelaa mutta ei ikuisesti. Kamalasti riesaa tällaisesta ilmaisesta laajakaistasta!

        Kylmä tuuli tekee pakkasen yhtä purevaksi kuin ennenkin. Päivällä aurinko paistoi komeasti, ja lumihanki kimalsi uimahallin ikkunoiden läpi. Nyt on niin rento olo, ettei viitsisi alkaa millekään.

        Kai sitä vaan jollekin on alettava. Kuka tulisi potkasemaan persuuksille?


      • Hintriika* kirjoitti:

        Nyt pelittää. Soneran setä kävi kiskaisemassa kaistan väkisten antenninreiän läpi. Olen siis viimeinkin kaistapäänä.

        Edessä urakka ruveta muuttamaan sähköpostiosoitteita ties kuinka moneen "viralliseen" paikkaan ja tietenkin kaikille ystäville, tuttaville tai muuten vain luettelossa olevielle. Entinenkin vielä pelaa mutta ei ikuisesti. Kamalasti riesaa tällaisesta ilmaisesta laajakaistasta!

        Kylmä tuuli tekee pakkasen yhtä purevaksi kuin ennenkin. Päivällä aurinko paistoi komeasti, ja lumihanki kimalsi uimahallin ikkunoiden läpi. Nyt on niin rento olo, ettei viitsisi alkaa millekään.

        Kai sitä vaan jollekin on alettava. Kuka tulisi potkasemaan persuuksille?

        En koe, että minusta olisi "potkijaksi" tällä kertaa, vaikka H* sitä " kerjää." Enpä taitaisi edes uskaltaakaan. Olen nyt enemmänkin ollut käpertymisvaiheessa - toivon, että se on tilapäistä. Pienissä askareissa päivät kulahtaa. Isoihin asioihin ei ajatukseni yllä. Maailman- ja kotimaan asioiden hoito ja valvonta on jäänyt retuperälle. Niin tärkeätä kuin se olisikin, pystyn vain kummastelemaan.

        Kyllä muori67 ja SkillaN oivalsivat hyvin urakkatyön, sen huonot hetteiköt. Työtähän on monenlaista, eikä kaikkea voi toisiinsa rinnastaa. Kyllä "kello -kallet" olivat inhottua joukkoa. Niiden tekemillä mittareilla yritettiin mitoittaa työvauhdit,"hihnatyö", huippujen tasolle.

        Se kun on niin, että jotkut näppäriä, vahvoja ja kouliituneet tekemään juuri jotain työnosaa (myös yksipuolistuneet). Siinä kelkassahan eivät kaikki, suurin osa, pärjää. Sitä voi verrata vaikka urheiluun, sieltähän löytyy valmiita mittauksia, "tavoitteita." Otetaan nyt pituushyppy: "kello-kalle" voisi ilmoittaa, että 7 - 8 metriä on hyvin mahdollista saavuttaa. Siitä on näytöt. Kuinkas käy, jos se pistetään yleiseksi tavoitteeksi? Ja niiden hyvien suorittajien urakin on aika lyhyt ja kivulias.

        Tällä höpinällä tällä kertaa ilmoittautuminen. Hyvää jatkoa ja ahkeroikaanhan täälläkin. Kyllä tässä vielä ainakin lueskeluhommista selvitään, vaikka tuotanto tökkisikin.


      • ynnämuu kirjoitti:

        En koe, että minusta olisi "potkijaksi" tällä kertaa, vaikka H* sitä " kerjää." Enpä taitaisi edes uskaltaakaan. Olen nyt enemmänkin ollut käpertymisvaiheessa - toivon, että se on tilapäistä. Pienissä askareissa päivät kulahtaa. Isoihin asioihin ei ajatukseni yllä. Maailman- ja kotimaan asioiden hoito ja valvonta on jäänyt retuperälle. Niin tärkeätä kuin se olisikin, pystyn vain kummastelemaan.

        Kyllä muori67 ja SkillaN oivalsivat hyvin urakkatyön, sen huonot hetteiköt. Työtähän on monenlaista, eikä kaikkea voi toisiinsa rinnastaa. Kyllä "kello -kallet" olivat inhottua joukkoa. Niiden tekemillä mittareilla yritettiin mitoittaa työvauhdit,"hihnatyö", huippujen tasolle.

        Se kun on niin, että jotkut näppäriä, vahvoja ja kouliituneet tekemään juuri jotain työnosaa (myös yksipuolistuneet). Siinä kelkassahan eivät kaikki, suurin osa, pärjää. Sitä voi verrata vaikka urheiluun, sieltähän löytyy valmiita mittauksia, "tavoitteita." Otetaan nyt pituushyppy: "kello-kalle" voisi ilmoittaa, että 7 - 8 metriä on hyvin mahdollista saavuttaa. Siitä on näytöt. Kuinkas käy, jos se pistetään yleiseksi tavoitteeksi? Ja niiden hyvien suorittajien urakin on aika lyhyt ja kivulias.

        Tällä höpinällä tällä kertaa ilmoittautuminen. Hyvää jatkoa ja ahkeroikaanhan täälläkin. Kyllä tässä vielä ainakin lueskeluhommista selvitään, vaikka tuotanto tökkisikin.

        ja pakkanen eikun jatkuu kaksikymmentä kaksi astetta taas.
        Minä en ollenkaan kylmyyttä tuntenut eilen kun kävelin kerhopaikkaan, kai olen parkkiintunut suomalainen, nämä lukemat eivät kyyryyn vedä;)
        Matti, Matias tänään teidän vuoro olla onniteltavina.
        Matti on kovasti ollut ennen kieltoja jopa uhkauksia enteilevä nimi.
        Jos Matinpäivänä kampasi tukkansa, tuli kaljuksi, jos ompeli, kesällä käärme puri,jos seuloi, kesällä oli paljon hyttysiä ja kärpäsiä ja paljon muuta kamalaa Matinpäivään liittyi.
        Nämä uhkat liittyi katolliseen aikaan, näin saatiin kansa viettämään nuhteetonta apostoli Matteuksen muistopäivää.

        Äläpäs ynnämuu mitään, nämä "käpertymispäivät" kuuluvat tähän jokapäiväiseen elämään ja kun on jo kokemusta siitä, että ohi menevät, voimme ihan vapaasti tälläisiä aikoja viettää.

        Minulla on vähintää kerran kuussa sellainen itsetutkiskelun, jopa iysesäälin hetkiä, tuntuu kaikki olevan niin surkeasti, mutta aina ne on ohi menneet.
        Todella tuntuu, että nyt lopetan kaiken, käperryn vain yksin oloon, mutta kumminkïn siellä taustalla joku voima varoittelee, että et pärjää ilman näitä menoja ja touhuja.
        Ihmismieli on merkillinen, on niin surkea olo väliin, ei edes dyytä tiedä, mites sen sitten korjaat, mutta kun yön yli nukkuu, kaikki näyttää paremmalta.
        Onhan meillä pirtti, minne voimme purkaa mielialojamme, iloisia, mutta myös alavireisiä.
        Eikös ne viisaat sano, että pitäisi kirjoittaa päivittäin tuntojaan, näin tässä yritellään:

        Onnea Hintriikalle, jospa nyt alkaisi luistaa sinullakin nuo moninaiset hommasi, kone ainakin tottelee, hyvä, hyvä.

        Jokos se pakkanen alkaa jäykistää kirjoittajien mieltä, kun kovin hiljainen oli eilen pirtin oven käynti, vai jäässäkö ovikin;)
        Kiitos muorille salaatista, vaihtelua menuun, voihan kahvin sijasta syödä salaattia, jokos masusi on kunnossa?

        Nyt on vapaapäivä kaikista menoista ja aion nauttia siitä täysin, tekemällä rästitöitä;)
        Pirtin lämpimään nyt kaikki kirjoittajat, tarjoilu pelaa ja takan edessä istuskelu tekee hyvää silloin tällöin.


      • SkillaN kirjoitti:

        ja pakkanen eikun jatkuu kaksikymmentä kaksi astetta taas.
        Minä en ollenkaan kylmyyttä tuntenut eilen kun kävelin kerhopaikkaan, kai olen parkkiintunut suomalainen, nämä lukemat eivät kyyryyn vedä;)
        Matti, Matias tänään teidän vuoro olla onniteltavina.
        Matti on kovasti ollut ennen kieltoja jopa uhkauksia enteilevä nimi.
        Jos Matinpäivänä kampasi tukkansa, tuli kaljuksi, jos ompeli, kesällä käärme puri,jos seuloi, kesällä oli paljon hyttysiä ja kärpäsiä ja paljon muuta kamalaa Matinpäivään liittyi.
        Nämä uhkat liittyi katolliseen aikaan, näin saatiin kansa viettämään nuhteetonta apostoli Matteuksen muistopäivää.

        Äläpäs ynnämuu mitään, nämä "käpertymispäivät" kuuluvat tähän jokapäiväiseen elämään ja kun on jo kokemusta siitä, että ohi menevät, voimme ihan vapaasti tälläisiä aikoja viettää.

        Minulla on vähintää kerran kuussa sellainen itsetutkiskelun, jopa iysesäälin hetkiä, tuntuu kaikki olevan niin surkeasti, mutta aina ne on ohi menneet.
        Todella tuntuu, että nyt lopetan kaiken, käperryn vain yksin oloon, mutta kumminkïn siellä taustalla joku voima varoittelee, että et pärjää ilman näitä menoja ja touhuja.
        Ihmismieli on merkillinen, on niin surkea olo väliin, ei edes dyytä tiedä, mites sen sitten korjaat, mutta kun yön yli nukkuu, kaikki näyttää paremmalta.
        Onhan meillä pirtti, minne voimme purkaa mielialojamme, iloisia, mutta myös alavireisiä.
        Eikös ne viisaat sano, että pitäisi kirjoittaa päivittäin tuntojaan, näin tässä yritellään:

        Onnea Hintriikalle, jospa nyt alkaisi luistaa sinullakin nuo moninaiset hommasi, kone ainakin tottelee, hyvä, hyvä.

        Jokos se pakkanen alkaa jäykistää kirjoittajien mieltä, kun kovin hiljainen oli eilen pirtin oven käynti, vai jäässäkö ovikin;)
        Kiitos muorille salaatista, vaihtelua menuun, voihan kahvin sijasta syödä salaattia, jokos masusi on kunnossa?

        Nyt on vapaapäivä kaikista menoista ja aion nauttia siitä täysin, tekemällä rästitöitä;)
        Pirtin lämpimään nyt kaikki kirjoittajat, tarjoilu pelaa ja takan edessä istuskelu tekee hyvää silloin tällöin.

        yrittäkää nyt käyttää mielikuvitusta noiden väärin kirjoitettujen sanojen kohdalla, mielestäni tarkastin, mutta silti nuo hassut sanat sinne väliin tuli, anteeksi.


      • SkillaN kirjoitti:

        yrittäkää nyt käyttää mielikuvitusta noiden väärin kirjoitettujen sanojen kohdalla, mielestäni tarkastin, mutta silti nuo hassut sanat sinne väliin tuli, anteeksi.

        Tulla tupsahdinkin sukkelaan pirttiin.
        Nyt kun tuota tilaa on;)
        Pääsin eilen eroon sohvastani.
        En tarvitse yövieraita varten soffaa;)minulla on sellainen itse täyttyvä ilmapatja,jos joku sattuu yösijaa tarviimaan.Tuli kivasti tilaa tuohon lattialle ja on sellainen löhöily;) tuoli missä istuu kun töllöä katsoo ja sitten se isän perintökiikkutuoli;)riittää aivan hyvin.

        Sää;-22.7c tyyntä näyttää olevan.

        Onnea myös täältä H*;lle.

        Tänään lähden loppuviikon ostoksille,tuonne ISOON puotiin.

        Kyllähän noita käpertymis hetkiä aina silloin tällöin tulee varmaan itse kullekin.
        Minä vain olen sellainen "pulputtava" eukko,että ne hetket menee aika nopsaan ohi.

        Nyt ensimäisen kerran viikkoon nautin livenä kahvetta,alkaa tuo maha nähtävästi sietämään.
        Mokoma riesa;)
        Pirtin kahvetta olen juonut joka päivä.Kiitoksia vain.
        näkyillään...


      • Hintriika*
        SkillaN kirjoitti:

        yrittäkää nyt käyttää mielikuvitusta noiden väärin kirjoitettujen sanojen kohdalla, mielestäni tarkastin, mutta silti nuo hassut sanat sinne väliin tuli, anteeksi.

        Hasdut danat pirisdävät mieldä näin aamutuimaan! Olemme hyviä arvamaan ja osaamme lukea oikein, vaikka olisi kuinka väärin kirjoitettu.

        Parissakymmenessä pakkasasteessa meilläkin taas mennään, mutta ainakin lauantaina pitäisi olla leutoa ja siitäkin edestä tuulista. Mikään sää ei enää niin pelota, etteikö uskaltaisi ainakin piipahtaa ulkona. Olemme kohta taas karaistuneita suomalaisia kuten joskus ennen.

        Uskon, että kun Ynnämuu on tarpeeksi käpertynyt itseensä, niin hän näyttää kukannupulta, joka sitten yhtäkkiä räväyttää terälehtensä auki. Niitä nuppuvaiheita on joskus itsekullakin. Kai ne elämänmenoon ja ihmismieleen kuuluvat. Sen jälkeen taas osaa nauttia elämästä täysin siemauksin.

        Vähän usvaiselta näyttää ilma, vai onko sumu minun silmässäni... Oli miten vain, niin päin uutta päivää!


      • Ramoona*
        Hintriika* kirjoitti:

        Hasdut danat pirisdävät mieldä näin aamutuimaan! Olemme hyviä arvamaan ja osaamme lukea oikein, vaikka olisi kuinka väärin kirjoitettu.

        Parissakymmenessä pakkasasteessa meilläkin taas mennään, mutta ainakin lauantaina pitäisi olla leutoa ja siitäkin edestä tuulista. Mikään sää ei enää niin pelota, etteikö uskaltaisi ainakin piipahtaa ulkona. Olemme kohta taas karaistuneita suomalaisia kuten joskus ennen.

        Uskon, että kun Ynnämuu on tarpeeksi käpertynyt itseensä, niin hän näyttää kukannupulta, joka sitten yhtäkkiä räväyttää terälehtensä auki. Niitä nuppuvaiheita on joskus itsekullakin. Kai ne elämänmenoon ja ihmismieleen kuuluvat. Sen jälkeen taas osaa nauttia elämästä täysin siemauksin.

        Vähän usvaiselta näyttää ilma, vai onko sumu minun silmässäni... Oli miten vain, niin päin uutta päivää!

        Matti lienee yleisin miehen nimi Suomessa. 80-luvulla perustettiin Matinpäivän toimikunta, ja vuoden Matti on valittu - viime vuonna professori Matti Klinge. En löytänyt vielä tietoa tämänvuotísesta, uskoisin ainakin Vanhasen ja Nykäsen jo olleen. Veljelläni Matti on kaksoisnimessä ja Matias löytyy nuoremmassa polvessa.
        Sanontoja on monenlaisia : shakkimatti, matti kukkarosssa, pikku-Matti, maailman Matti ja vieläpä Porin Mattikin.

        Täälläkin hiukan sumuiselta näyttää, oliskohan ilma vihdoin lämpenemässä. Eilen tähyiltiin makkaranpaistoretkellä Porkkalanniemen kallioita kauas merelle : jäätä silmänkantamattomiin, laiväväylä ja ahtojäitä röykkiöittäin. Taitaapa kevään tulo viipyä näillä näkymin - mutta kun alkaa tapahtua, onkin komeat rytinät ja kevään kohinat.

        Onkohan täällä yhtään Mattia - onnitteluhalit siltä varalta ja toki jokaisessa ainakin Matti Meikäläistä on .Tuon pirttiin Matin päivän kunniaksi voisilmäpullia - pitäähän kunnon kahvipaikassa nyt jotain silmäpeliäkin olla ! ;)


      • Hintriika* kirjoitti:

        Hasdut danat pirisdävät mieldä näin aamutuimaan! Olemme hyviä arvamaan ja osaamme lukea oikein, vaikka olisi kuinka väärin kirjoitettu.

        Parissakymmenessä pakkasasteessa meilläkin taas mennään, mutta ainakin lauantaina pitäisi olla leutoa ja siitäkin edestä tuulista. Mikään sää ei enää niin pelota, etteikö uskaltaisi ainakin piipahtaa ulkona. Olemme kohta taas karaistuneita suomalaisia kuten joskus ennen.

        Uskon, että kun Ynnämuu on tarpeeksi käpertynyt itseensä, niin hän näyttää kukannupulta, joka sitten yhtäkkiä räväyttää terälehtensä auki. Niitä nuppuvaiheita on joskus itsekullakin. Kai ne elämänmenoon ja ihmismieleen kuuluvat. Sen jälkeen taas osaa nauttia elämästä täysin siemauksin.

        Vähän usvaiselta näyttää ilma, vai onko sumu minun silmässäni... Oli miten vain, niin päin uutta päivää!

        Huomenta ja säätiedotus kuten ennenkin- sitä samaa.
        Ei minulla ole varsinaista mielialahäiriötä, ainakin niin luulen. Pitänee tarkemmin kertoa. Toissapäivänä tuli eräs työssä oleva kampraatti puheilleni. Maakunnan miehiä(250 km.)ja viikonlopun kotimatkalla oli sattunut pieni ojaanajo, sen verran kuitenkin, että jalka oli "vääntynyt" ja parin viikon tapaturmaloma.

        Vak.yhtiö oli hylännyt korvaushakemuksen. Mies oli tapahtumakertomuksessaan rehellisesti kertonut poikenneensa matkalla baariin kahville. Siinä hylkäysperuste - tapaturma ei muka sattunut työmatkalla. Eihän nämä asiat mitenkään minulle kuuluisi, ehdotin ammattiliiton apua, mutta kun kun toinen riittävästi kehui tuntevansa minut paremmin kuin minä itseni, tottakai heikko, kunnianhimoinen ihminen heltyy. Lupasin tehdä oikaisuvaatimuksen.

        En tiedä, kuinka sain lähes koko päivän tuhrattua mokoman selvähkön asian parissa. Kaivelin jo syrjään heitettyjä arkistojani, lueskelin samalla kaikkea, jota nyt ei asianselvittämiseksi olisi tarvinnut. Tulihan se hommakin tehtyä. Luulen, että asiakin selviää.

        Toinen juttu: olen lueskellut palstan kirjoituksia. En saa itseäni kiinnostumaan kieliriitajankutuksesta, johan tuo on selvinnyt. Ei kiinnosta "mamu" keskustelut, ainakaan usemmiten esitetyssä muodossa. Uskon asioista haluan pysyä erossa. Miten äänestän, se on yksityisasiani, vaikkakin olen sitä hiukan raottanut. Keskinäistä suunsoittoa, jota palstoilla näkyy, en oivalla enää huumoriksi. Maailman politiikan käsittelyn jätän lukemiseni asteelle.

        Yllä oleva ei tarkoita sitä, että pyrkisin ketään opastamaan tai että kirjoittajat ovat väärässä. Se tarkoittaa vain sitä, että en pysty, enkä halua kiinnostua...no, koska melko helposti löydän korvaavaa aikani kuluttamista. Olkoon se "käpristymistä." Ei kuitenkaan täydellistä, kuten vuolaasta sanailustanikin ehkä ilmenee.

        Oikein hyvää päivän jatkoa!


      • Ramoona* kirjoitti:

        Matti lienee yleisin miehen nimi Suomessa. 80-luvulla perustettiin Matinpäivän toimikunta, ja vuoden Matti on valittu - viime vuonna professori Matti Klinge. En löytänyt vielä tietoa tämänvuotísesta, uskoisin ainakin Vanhasen ja Nykäsen jo olleen. Veljelläni Matti on kaksoisnimessä ja Matias löytyy nuoremmassa polvessa.
        Sanontoja on monenlaisia : shakkimatti, matti kukkarosssa, pikku-Matti, maailman Matti ja vieläpä Porin Mattikin.

        Täälläkin hiukan sumuiselta näyttää, oliskohan ilma vihdoin lämpenemässä. Eilen tähyiltiin makkaranpaistoretkellä Porkkalanniemen kallioita kauas merelle : jäätä silmänkantamattomiin, laiväväylä ja ahtojäitä röykkiöittäin. Taitaapa kevään tulo viipyä näillä näkymin - mutta kun alkaa tapahtua, onkin komeat rytinät ja kevään kohinat.

        Onkohan täällä yhtään Mattia - onnitteluhalit siltä varalta ja toki jokaisessa ainakin Matti Meikäläistä on .Tuon pirttiin Matin päivän kunniaksi voisilmäpullia - pitäähän kunnon kahvipaikassa nyt jotain silmäpeliäkin olla ! ;)

        Tottakai. Jonkinlaista silmäpeliä pitää olla johan nyt tokkiisa. Serkkuja on 2 Mattia, siis eriMatteja. Ainakin.
        Silmäpullat on paikallaan ja ne lämpöiset halit kanssa.

        Olen jo tänä aamuna paistanut 80 karjalan piirakkaa, riisillä. Hullujahan kasvaa "kyntämättä ja kylvämättä",
        kuten sanonta kuuluu. Karjalais tyttönä piti jo lapsesta alkaen olla mukana piirakka touhussa, joten oppiihan sitä kovakorvaisempikin.
        Piti vielä kaulita niin hiljaa että"anoppi sai nukkua työpöydän alla". Sehän onnistuu hyvin kun on sopiva kuoritaikina ja suuri kostea pyyhe leivinlaudan alla. Ei luistele eikä kolise , pientä suhinaa vaan kuuluu, vaikka yöllä kaulitsisi.

        En muka jouda nyt päivällä kun on muuta menoa. "Kalat" kun tykkää täyttää vuosiaan helmi-maaliskuussa.
        Kummallisia otuksia-- keskellä talvea. Kaloja on lähipiirissä ainakin 5 kpl.
        Tuonkin piirakoita munavoin kanssa tänne pirtiin silmäpullien seuraksi. Ovat vielä kuumia, aamukahville kaikille !

        Nyt sitten menoksi eikä meinaamiseksi. Aurinkoa kaikille pitkin päivää !
        Sanonpa vielä sen verran että minulla noita kirjaimia jää paljon pois, tai tulee viereinen kirjain mitä pitäisi.
        Vaikka lukisinkin läpi, sokeutuu eikä näe ennenkuin jälkikäteen, jolloin se on myöhäistä- Mutta ei vaarallista !


      • ynnämuu kirjoitti:

        Huomenta ja säätiedotus kuten ennenkin- sitä samaa.
        Ei minulla ole varsinaista mielialahäiriötä, ainakin niin luulen. Pitänee tarkemmin kertoa. Toissapäivänä tuli eräs työssä oleva kampraatti puheilleni. Maakunnan miehiä(250 km.)ja viikonlopun kotimatkalla oli sattunut pieni ojaanajo, sen verran kuitenkin, että jalka oli "vääntynyt" ja parin viikon tapaturmaloma.

        Vak.yhtiö oli hylännyt korvaushakemuksen. Mies oli tapahtumakertomuksessaan rehellisesti kertonut poikenneensa matkalla baariin kahville. Siinä hylkäysperuste - tapaturma ei muka sattunut työmatkalla. Eihän nämä asiat mitenkään minulle kuuluisi, ehdotin ammattiliiton apua, mutta kun kun toinen riittävästi kehui tuntevansa minut paremmin kuin minä itseni, tottakai heikko, kunnianhimoinen ihminen heltyy. Lupasin tehdä oikaisuvaatimuksen.

        En tiedä, kuinka sain lähes koko päivän tuhrattua mokoman selvähkön asian parissa. Kaivelin jo syrjään heitettyjä arkistojani, lueskelin samalla kaikkea, jota nyt ei asianselvittämiseksi olisi tarvinnut. Tulihan se hommakin tehtyä. Luulen, että asiakin selviää.

        Toinen juttu: olen lueskellut palstan kirjoituksia. En saa itseäni kiinnostumaan kieliriitajankutuksesta, johan tuo on selvinnyt. Ei kiinnosta "mamu" keskustelut, ainakaan usemmiten esitetyssä muodossa. Uskon asioista haluan pysyä erossa. Miten äänestän, se on yksityisasiani, vaikkakin olen sitä hiukan raottanut. Keskinäistä suunsoittoa, jota palstoilla näkyy, en oivalla enää huumoriksi. Maailman politiikan käsittelyn jätän lukemiseni asteelle.

        Yllä oleva ei tarkoita sitä, että pyrkisin ketään opastamaan tai että kirjoittajat ovat väärässä. Se tarkoittaa vain sitä, että en pysty, enkä halua kiinnostua...no, koska melko helposti löydän korvaavaa aikani kuluttamista. Olkoon se "käpristymistä." Ei kuitenkaan täydellistä, kuten vuolaasta sanailustanikin ehkä ilmenee.

        Oikein hyvää päivän jatkoa!

        Pitäisi kieltää karjalanpiirakoiden tekeminen, jos ei asu minun naapurissani!
        Vesi kielellä lueskelin, että Meri-kukka on leiponut niitä peräti monta kymmentä. Jos asuisit lähempänä, tulisin teille vaikka tulitikkuja lainaamaan. Kai raatsisit yhden piirakan tarjota?

        Kerran jo päätin opetella piirakoitten teon ja aloitin ostamalla pulikan.
        Silloin myötäjäislapsenlapsemme olivat toinen toistaan pienempiä, ja eikös vain "vaali" löytänyt talon roskakatoksesta pienen kolmipyörän, jossa ei ollut muuta vikaa kuin rikkonainen ohjaustanko. Tottakai käyttökelpoinen kapine piti ottaa ja korjata, kun sattui niin mukavasti, että kyökistä löytyi kuin tilauksesta passeli ohjaustanko. Löydön myötä sain hyvän syyn olla suunnittelematta piirakoitten tekemisen opettelua. Sitä paitsi piirakkapulikkani osoittautui varsinaiseksi aarteeksi; kolmipyörää ohjasi vuorollaan viisi eri-ikäistä tenavaa, ja vasta nuorimman alla se hajosi korjaamattomaksi. Pulikka kylläkin olisi vielä kestänyt.

        En minä tässä nälissäni piirakoista uneksi. Olimme eilen retkellä, johon sisältyi sauvakävelyn lisäksi noutopöytälounas ja makkaranpaisto sekä pullakahvit grillikodassa.
        On tainnut meidän hovimestari-autonkujettaja-keittiömestarimme Juuso hemmotella kokkauksillaan minut pilalle. Olin juuri aloittamassa pöytäkeskustelua sanomalla, että hyvistä aineista oli saatu harvinaisen mauton ruoka. Onneksi vastapäätä istunut rouva ehätti kehumaan ruoan maasta taivaisiin, ja joku oli heti samaa mieltä. Minä sitten pidin mölyt mahassani ja ajattelin, että salaatti kylläkin oli hyvää, kun siihen laittoi riittävästi kastiketta.

        Vaikka en nälkäinen olekaan, mahtuu minuun voisilmäpulla kahvin kera.
        Kiitoksia vain keitoksesta ja leipomuksesta.
        Täytyy tästä pikapuolin lähteä hunningolle, kun pakkastakaan ei ole viittätoista astetta enempää.
        Eilen oli ainakin kymmenen astetta enemmän, ja keskisormeni paleli, vaikka käsineet olivat paksuimmat, mitä huushollista löytyi. Muuten se ulkoilu auringonpaisteessa oli oikein mukavaa.

        Aurinkoa ja hyvää mieltä toivotellen: Vs

        Ai niin! Oli unohtua, että lainasin SkillaNin lapsiajatelmia, ja kyllä kelpasi nauru kuulijoille!


      • Venlastiina kirjoitti:

        Pitäisi kieltää karjalanpiirakoiden tekeminen, jos ei asu minun naapurissani!
        Vesi kielellä lueskelin, että Meri-kukka on leiponut niitä peräti monta kymmentä. Jos asuisit lähempänä, tulisin teille vaikka tulitikkuja lainaamaan. Kai raatsisit yhden piirakan tarjota?

        Kerran jo päätin opetella piirakoitten teon ja aloitin ostamalla pulikan.
        Silloin myötäjäislapsenlapsemme olivat toinen toistaan pienempiä, ja eikös vain "vaali" löytänyt talon roskakatoksesta pienen kolmipyörän, jossa ei ollut muuta vikaa kuin rikkonainen ohjaustanko. Tottakai käyttökelpoinen kapine piti ottaa ja korjata, kun sattui niin mukavasti, että kyökistä löytyi kuin tilauksesta passeli ohjaustanko. Löydön myötä sain hyvän syyn olla suunnittelematta piirakoitten tekemisen opettelua. Sitä paitsi piirakkapulikkani osoittautui varsinaiseksi aarteeksi; kolmipyörää ohjasi vuorollaan viisi eri-ikäistä tenavaa, ja vasta nuorimman alla se hajosi korjaamattomaksi. Pulikka kylläkin olisi vielä kestänyt.

        En minä tässä nälissäni piirakoista uneksi. Olimme eilen retkellä, johon sisältyi sauvakävelyn lisäksi noutopöytälounas ja makkaranpaisto sekä pullakahvit grillikodassa.
        On tainnut meidän hovimestari-autonkujettaja-keittiömestarimme Juuso hemmotella kokkauksillaan minut pilalle. Olin juuri aloittamassa pöytäkeskustelua sanomalla, että hyvistä aineista oli saatu harvinaisen mauton ruoka. Onneksi vastapäätä istunut rouva ehätti kehumaan ruoan maasta taivaisiin, ja joku oli heti samaa mieltä. Minä sitten pidin mölyt mahassani ja ajattelin, että salaatti kylläkin oli hyvää, kun siihen laittoi riittävästi kastiketta.

        Vaikka en nälkäinen olekaan, mahtuu minuun voisilmäpulla kahvin kera.
        Kiitoksia vain keitoksesta ja leipomuksesta.
        Täytyy tästä pikapuolin lähteä hunningolle, kun pakkastakaan ei ole viittätoista astetta enempää.
        Eilen oli ainakin kymmenen astetta enemmän, ja keskisormeni paleli, vaikka käsineet olivat paksuimmat, mitä huushollista löytyi. Muuten se ulkoilu auringonpaisteessa oli oikein mukavaa.

        Aurinkoa ja hyvää mieltä toivotellen: Vs

        Ai niin! Oli unohtua, että lainasin SkillaNin lapsiajatelmia, ja kyllä kelpasi nauru kuulijoille!

        Kun muistutit minuakin niistä karjalanpiirakoista. Kun minulla on nyt leipomiskausi menneillään. Olen joka päivä leiponut kaksi taikinaa, kaikkea mahdollista. Eilen leivoin ruisleipää, ja kolme annosta ässiä, tänään porkkanasämpylöitä, ja ryynirieskaa. Huomenna aloitellaan sitten karjalanpiirakoilla.
        Ajattelette varmaan, että miten kaiken jaksan syödä. Mutta tarkoitus on, että en sitten kesällä leivokkaan mitään suurempaa. Munkkeja ja jotain piirakkaa voin paistaa, vallankin jos on sateista. Muuten tykkään hommailla tuolla ulkona, siellä minulla kyllä puuhaa riittää.
        Joten olen ottanut tavaksi, että näin keväällä järjestelen kaikki pakasteet, ja leivon ne kantta myöten täyteen. Ei tule yllätyksiä, jos vaikka joku tulis käymään.

        Lupasin kirjoitella niistä kasvien kylvöajoista, no eilen kylvin vähän erikoisuuksia. Laitan koko nimen, on helppo googlettaa, ja katsoa kuvat.
        petunia Double pink, kesäleimu Ethie light blue, amppelirusokki golden goddess, tarhaneilikka Avranchin,tsinnia Profusion cherry, ja koruköynnöstä Fackelranka. On uskomatonta, että samasta kukasta on aivan tavattoman paljon eri lajikkeita, ja lisää viisaat risteyttää.
        Lisäksi kylvin myös kaarpaattienkelloa, siperianunikoita, keltaista akileijaa, alppiasteria, ja aito elämänlankaa. Niitä kylvän siksi, että jos entiset ei olekkaan talvehtineet, tai jos vaikka myyrä Matikainen on vieraillut, niin saan paikkailla jälkiä.
        Kylvin myös kolmea erilaista tomaattia, purjoa selleriä, ja paprikaa. Nyt pidetään sitten viikon tauko kylvöissä, ja kyttäillään taimettumista.Ensiviikolla sitten lobeliat, tavalliset petuniat, kesäpäivänhatut salviat ym. Mutta palaillaan sitten taas asiaan.
        Skillanille vielä, että ei meillä varmaan ensikesänä niin kiirettä ole, että ei sitä yhteistä onkireissua tehtäis. Ongitaan siellä meidän mökillä, kun minäkin varmaan jo pääsen veneeseen, viime kesänä oli se pallo jalassa. Ja sinullakaan ei ole pitkä matka tulla, vaikka kauppareissulla piipahdat. Alahan vaan kiillotella pilkit valmiiksi. Ja jätä tilaa sinne kalenteriisi, kun taidat aina olla menossa. Tämä onkipäivä on nyt jo näin aikaisin varattu.
        Nyt täytyy lähteä katsomaan niitä kauniita ja rihkeita, mukavaa loppupäivää kaikille!


      • marja-liisa41 kirjoitti:

        Kun muistutit minuakin niistä karjalanpiirakoista. Kun minulla on nyt leipomiskausi menneillään. Olen joka päivä leiponut kaksi taikinaa, kaikkea mahdollista. Eilen leivoin ruisleipää, ja kolme annosta ässiä, tänään porkkanasämpylöitä, ja ryynirieskaa. Huomenna aloitellaan sitten karjalanpiirakoilla.
        Ajattelette varmaan, että miten kaiken jaksan syödä. Mutta tarkoitus on, että en sitten kesällä leivokkaan mitään suurempaa. Munkkeja ja jotain piirakkaa voin paistaa, vallankin jos on sateista. Muuten tykkään hommailla tuolla ulkona, siellä minulla kyllä puuhaa riittää.
        Joten olen ottanut tavaksi, että näin keväällä järjestelen kaikki pakasteet, ja leivon ne kantta myöten täyteen. Ei tule yllätyksiä, jos vaikka joku tulis käymään.

        Lupasin kirjoitella niistä kasvien kylvöajoista, no eilen kylvin vähän erikoisuuksia. Laitan koko nimen, on helppo googlettaa, ja katsoa kuvat.
        petunia Double pink, kesäleimu Ethie light blue, amppelirusokki golden goddess, tarhaneilikka Avranchin,tsinnia Profusion cherry, ja koruköynnöstä Fackelranka. On uskomatonta, että samasta kukasta on aivan tavattoman paljon eri lajikkeita, ja lisää viisaat risteyttää.
        Lisäksi kylvin myös kaarpaattienkelloa, siperianunikoita, keltaista akileijaa, alppiasteria, ja aito elämänlankaa. Niitä kylvän siksi, että jos entiset ei olekkaan talvehtineet, tai jos vaikka myyrä Matikainen on vieraillut, niin saan paikkailla jälkiä.
        Kylvin myös kolmea erilaista tomaattia, purjoa selleriä, ja paprikaa. Nyt pidetään sitten viikon tauko kylvöissä, ja kyttäillään taimettumista.Ensiviikolla sitten lobeliat, tavalliset petuniat, kesäpäivänhatut salviat ym. Mutta palaillaan sitten taas asiaan.
        Skillanille vielä, että ei meillä varmaan ensikesänä niin kiirettä ole, että ei sitä yhteistä onkireissua tehtäis. Ongitaan siellä meidän mökillä, kun minäkin varmaan jo pääsen veneeseen, viime kesänä oli se pallo jalassa. Ja sinullakaan ei ole pitkä matka tulla, vaikka kauppareissulla piipahdat. Alahan vaan kiillotella pilkit valmiiksi. Ja jätä tilaa sinne kalenteriisi, kun taidat aina olla menossa. Tämä onkipäivä on nyt jo näin aikaisin varattu.
        Nyt täytyy lähteä katsomaan niitä kauniita ja rihkeita, mukavaa loppupäivää kaikille!

        Verenpunainen auringon lasku,ihan silmiä kirveli,kun sitä piti tuijottaa.
        Tuonne häipyi hyppyrimäkien taakse.

        Muistelen että vanhat ennusti jotain noista auringon laskuista,vaan mitä,sitä en muista;)
        Kertokaa joka tiedätte,tai muistatte;)

        näkyillään...


      • työn iloa?
        marja-liisa41 kirjoitti:

        Kun muistutit minuakin niistä karjalanpiirakoista. Kun minulla on nyt leipomiskausi menneillään. Olen joka päivä leiponut kaksi taikinaa, kaikkea mahdollista. Eilen leivoin ruisleipää, ja kolme annosta ässiä, tänään porkkanasämpylöitä, ja ryynirieskaa. Huomenna aloitellaan sitten karjalanpiirakoilla.
        Ajattelette varmaan, että miten kaiken jaksan syödä. Mutta tarkoitus on, että en sitten kesällä leivokkaan mitään suurempaa. Munkkeja ja jotain piirakkaa voin paistaa, vallankin jos on sateista. Muuten tykkään hommailla tuolla ulkona, siellä minulla kyllä puuhaa riittää.
        Joten olen ottanut tavaksi, että näin keväällä järjestelen kaikki pakasteet, ja leivon ne kantta myöten täyteen. Ei tule yllätyksiä, jos vaikka joku tulis käymään.

        Lupasin kirjoitella niistä kasvien kylvöajoista, no eilen kylvin vähän erikoisuuksia. Laitan koko nimen, on helppo googlettaa, ja katsoa kuvat.
        petunia Double pink, kesäleimu Ethie light blue, amppelirusokki golden goddess, tarhaneilikka Avranchin,tsinnia Profusion cherry, ja koruköynnöstä Fackelranka. On uskomatonta, että samasta kukasta on aivan tavattoman paljon eri lajikkeita, ja lisää viisaat risteyttää.
        Lisäksi kylvin myös kaarpaattienkelloa, siperianunikoita, keltaista akileijaa, alppiasteria, ja aito elämänlankaa. Niitä kylvän siksi, että jos entiset ei olekkaan talvehtineet, tai jos vaikka myyrä Matikainen on vieraillut, niin saan paikkailla jälkiä.
        Kylvin myös kolmea erilaista tomaattia, purjoa selleriä, ja paprikaa. Nyt pidetään sitten viikon tauko kylvöissä, ja kyttäillään taimettumista.Ensiviikolla sitten lobeliat, tavalliset petuniat, kesäpäivänhatut salviat ym. Mutta palaillaan sitten taas asiaan.
        Skillanille vielä, että ei meillä varmaan ensikesänä niin kiirettä ole, että ei sitä yhteistä onkireissua tehtäis. Ongitaan siellä meidän mökillä, kun minäkin varmaan jo pääsen veneeseen, viime kesänä oli se pallo jalassa. Ja sinullakaan ei ole pitkä matka tulla, vaikka kauppareissulla piipahdat. Alahan vaan kiillotella pilkit valmiiksi. Ja jätä tilaa sinne kalenteriisi, kun taidat aina olla menossa. Tämä onkipäivä on nyt jo näin aikaisin varattu.
        Nyt täytyy lähteä katsomaan niitä kauniita ja rihkeita, mukavaa loppupäivää kaikille!

        Taitaa olla ihan kauppapuutarha lajeista päätellen! Tuolla energialla olisi sääli pelkästään oman pihan iloksi työskennellä. Onhan se eläkeläiselle lisäansiota saada myytyäkin kukkasiaan.


      • työn iloa? kirjoitti:

        Taitaa olla ihan kauppapuutarha lajeista päätellen! Tuolla energialla olisi sääli pelkästään oman pihan iloksi työskennellä. Onhan se eläkeläiselle lisäansiota saada myytyäkin kukkasiaan.

        ja kahdeskymmenesviides päivä, sattui somasti, no ei se pakkanen koko päivää näitä lukemia pidä, aurinko tekee tehtävänsä.
        Huomenta vaan tähän melko kuivaan säähän, mutta mehän kestämme;)
        Tuija, Tuire, teille laulut ja kukkaset, onhan nimipäivänne, onnea.

        OI tuota Marja-Liisaa, ihan sekaisin menen jo noiden laatujen kanssa, miten ihmeessä sinä saat kaiken sopimaan, eihän niitä vielä voi kasvihuoneeseen viedä?
        Ei tainut minun siemenen otto viime kesän kukinnoista onnistua, ei ainakaan mitään kukan näköistä ole itänyt, mutta pelakuut on hyvällä alulla.
        Kun muistelen sitä kukkaloistoa viime kesältä pihallasi, ymmärrän että joitakin purkkeja on oltava kasvussa ja sitä työn iloakin, ei se muuten onnistu.
        Tuo kalareissu olisi kiva toteuttaa, katsotaan sopiiko yhteinen aika.
        Sinä et varmaan joutavana istuskele koskaan, kun noita kertomisia lueskelee, aina on puuhaa ja ennakoimista, no on se niin tehtäväkin, kyllä kesäsi pihalla kuluu, kitkemistä ja kastelua.

        Olen aivan typertynyt noista hinnan nousuista, katselin taas valmisruokia, noin vuosi sitten oli esimerkiksi maksalaatikko 0,99 euroa, nyt 1,79, olen joskus ostanut siksi silmään pisti, siinä samassa kaikki muukin noussut, joitakin sortimenttia pidetään samana ja sitten ehkä harvemmin ostettavia nostetaan.
        Veroista taas eilen keskusteltiin telkkarissa, ja vilautettiin arvonlisä veron, energia ja palvelujen hintoja nostettavan.
        En jaksa edes ärsyyntyä, tulee sellainen olo, että viekää kaikki, elinikä nousee, mutta elämä kurjistuu, ei jää eläkkseistä mitään käteen, selviäisi edes noista pakollisista.
        Alkoholin mainonnasta on myös käyty keskustelua, minusta turhaa näpertelyä, mainostus pois kokonaan, kyllä ne tuotteet ehtii kaupasta katsoa.
        Kiistellään tälläisistä toisarvoisista asioista, jää ne tärkeimmät sivuun, sitten vaan saa todeta, että noinkos taas kävi.

        Nyt väliin taas kiva pikku tytön oivallus.
        Kirkossa noustaan aina väliin seisaalleen tekemään joku rukous tai laulu, no pieni neiti nousi kiltisti mukana, sitten päättikin seuraavaa, kirkkaalla äänellä ilmoitti äidille, minä jäänkin seisomaan valmiiksi, energian säästöä;)

        Kyllä nuo vakuutusyhtiöt ovat hankalia kumppaneita, jos sieltä jotakin toivoisi saavansa,hyötyvänsä on kaavake toisen perään täytettävä.
        Oikein typerryin, kun puhelin soitolla sain ikkunakorvaujsen, pitihän lasku laittaa, mutta ei muuta ja rahat parin päivän jälkeen tilillä, no ei tapausta, ettei poikkeusta.
        Sairauksien kanssa ei varmaan onnistu helposti, vakuutusyhtiön lääkärit tekevät päätökset potilasta näkemättä.
        Onneksi ei tarvitse veroilmoitusta enää tehdä, tuskailevat ne joilla on tälläinenkin vielä tehtävä, aika kiemuroisia juttuja.

        Kyllä on ahkeria ihmisiä tuolla leipomisen alalla myös pirtin väki, vaikka mitä herkkua on pirttiin tuotu ja kyllä se halu samoihin puuhiin kasvaa, kun täällä tekemisistä kerrotte.
        Vesikielellä näitä juttuja lukee, kiitos vaan hyvin maistuu ja kahvia riittää.

        Nyt lopetan tähän, tulikohan asiaa,,, ellei jättäkää väliin, höpöttelyä kumminkin, aloitetaan viikonloppu reippaasti vaikka villakoiria ajaen.


      • SkillaN kirjoitti:

        ja kahdeskymmenesviides päivä, sattui somasti, no ei se pakkanen koko päivää näitä lukemia pidä, aurinko tekee tehtävänsä.
        Huomenta vaan tähän melko kuivaan säähän, mutta mehän kestämme;)
        Tuija, Tuire, teille laulut ja kukkaset, onhan nimipäivänne, onnea.

        OI tuota Marja-Liisaa, ihan sekaisin menen jo noiden laatujen kanssa, miten ihmeessä sinä saat kaiken sopimaan, eihän niitä vielä voi kasvihuoneeseen viedä?
        Ei tainut minun siemenen otto viime kesän kukinnoista onnistua, ei ainakaan mitään kukan näköistä ole itänyt, mutta pelakuut on hyvällä alulla.
        Kun muistelen sitä kukkaloistoa viime kesältä pihallasi, ymmärrän että joitakin purkkeja on oltava kasvussa ja sitä työn iloakin, ei se muuten onnistu.
        Tuo kalareissu olisi kiva toteuttaa, katsotaan sopiiko yhteinen aika.
        Sinä et varmaan joutavana istuskele koskaan, kun noita kertomisia lueskelee, aina on puuhaa ja ennakoimista, no on se niin tehtäväkin, kyllä kesäsi pihalla kuluu, kitkemistä ja kastelua.

        Olen aivan typertynyt noista hinnan nousuista, katselin taas valmisruokia, noin vuosi sitten oli esimerkiksi maksalaatikko 0,99 euroa, nyt 1,79, olen joskus ostanut siksi silmään pisti, siinä samassa kaikki muukin noussut, joitakin sortimenttia pidetään samana ja sitten ehkä harvemmin ostettavia nostetaan.
        Veroista taas eilen keskusteltiin telkkarissa, ja vilautettiin arvonlisä veron, energia ja palvelujen hintoja nostettavan.
        En jaksa edes ärsyyntyä, tulee sellainen olo, että viekää kaikki, elinikä nousee, mutta elämä kurjistuu, ei jää eläkkseistä mitään käteen, selviäisi edes noista pakollisista.
        Alkoholin mainonnasta on myös käyty keskustelua, minusta turhaa näpertelyä, mainostus pois kokonaan, kyllä ne tuotteet ehtii kaupasta katsoa.
        Kiistellään tälläisistä toisarvoisista asioista, jää ne tärkeimmät sivuun, sitten vaan saa todeta, että noinkos taas kävi.

        Nyt väliin taas kiva pikku tytön oivallus.
        Kirkossa noustaan aina väliin seisaalleen tekemään joku rukous tai laulu, no pieni neiti nousi kiltisti mukana, sitten päättikin seuraavaa, kirkkaalla äänellä ilmoitti äidille, minä jäänkin seisomaan valmiiksi, energian säästöä;)

        Kyllä nuo vakuutusyhtiöt ovat hankalia kumppaneita, jos sieltä jotakin toivoisi saavansa,hyötyvänsä on kaavake toisen perään täytettävä.
        Oikein typerryin, kun puhelin soitolla sain ikkunakorvaujsen, pitihän lasku laittaa, mutta ei muuta ja rahat parin päivän jälkeen tilillä, no ei tapausta, ettei poikkeusta.
        Sairauksien kanssa ei varmaan onnistu helposti, vakuutusyhtiön lääkärit tekevät päätökset potilasta näkemättä.
        Onneksi ei tarvitse veroilmoitusta enää tehdä, tuskailevat ne joilla on tälläinenkin vielä tehtävä, aika kiemuroisia juttuja.

        Kyllä on ahkeria ihmisiä tuolla leipomisen alalla myös pirtin väki, vaikka mitä herkkua on pirttiin tuotu ja kyllä se halu samoihin puuhiin kasvaa, kun täällä tekemisistä kerrotte.
        Vesikielellä näitä juttuja lukee, kiitos vaan hyvin maistuu ja kahvia riittää.

        Nyt lopetan tähän, tulikohan asiaa,,, ellei jättäkää väliin, höpöttelyä kumminkin, aloitetaan viikonloppu reippaasti vaikka villakoiria ajaen.

        Kyllä menin sanattomaksi eilen.
        Meillä kun on ollut tapana ,ystävättäreni kanssa,Prismassa käydessä,käydä pehmiksellä.
        Vielä vviikko sitten se maksoi 1€ niin eile 1.50€ mielestäni aika hurja korotus,ja näytti että annoskin olisi pienentynyt.

        Ihan pistää läähättämään,kun lukee tuon M-L:n tekemisiä.
        Tiedän kyllä,että kun jokin juttu on oikein verissä,niin siitähän et pääse,muuta kuin tekemällä.
        Ja joka vuosi sama juttu;)

        Pakkasta tällä hetkellä -20.7c eikä tuulen häivää,puut on taas kuorrutettu valkealla vaahdolla.Upean näköisiä ovat.

        Tänään mentävä kirjasto autolle,olin lainannut jo kerran lukemiani,eikä huvita nyt niitä ruveta kertaamaan.

        Kiitoksia aamukahveesta.

        näkyillään...


      • muori67 kirjoitti:

        Kyllä menin sanattomaksi eilen.
        Meillä kun on ollut tapana ,ystävättäreni kanssa,Prismassa käydessä,käydä pehmiksellä.
        Vielä vviikko sitten se maksoi 1€ niin eile 1.50€ mielestäni aika hurja korotus,ja näytti että annoskin olisi pienentynyt.

        Ihan pistää läähättämään,kun lukee tuon M-L:n tekemisiä.
        Tiedän kyllä,että kun jokin juttu on oikein verissä,niin siitähän et pääse,muuta kuin tekemällä.
        Ja joka vuosi sama juttu;)

        Pakkasta tällä hetkellä -20.7c eikä tuulen häivää,puut on taas kuorrutettu valkealla vaahdolla.Upean näköisiä ovat.

        Tänään mentävä kirjasto autolle,olin lainannut jo kerran lukemiani,eikä huvita nyt niitä ruveta kertaamaan.

        Kiitoksia aamukahveesta.

        näkyillään...

        Älkää nyt hyvät ihmiset siellä läähättäkö, ja menkö sekaisin, alussahan tämä koko kylvöhomma vasta on. Nyt on kylvetty vasta ne pitkän itämisen ja taimettumisen tarvitsevat kasvit. Vasta 42 lajia on kylvetty, ja 114 oli kasvussa viime vuonna.Että vielä on paljon jäljellä.Tuolla jo joku esitti, että rupeaisin oikein kauppiaaksi, mutta kunhan saisin nuo omatkin mullokseni viheriöimään, niin hyvä olisi. Minulla on parikin sellaista 20 metriä pitkää,1.5metriä leveää penkkiä tuolla pihassa, ja kun ne vieri viereen istuttaa, niin siellä ei sadalla taimella vielä monta metriä edetä. Sitten on vielä yhdeksän muuta penkkiä, ja kivikot, ryhmät ja laatikot. Ja mökillekkin olen aika paljon vienyt,vaikka viimekesänä sieltä jo yksi iso kukkapenkki laitettiin nurmelle. Luopumista on!
        Kyllähän niille jämille on aina kysyntää ollut, istutusaikaan soi puhelin tiheään, kun kysytään, mitä minulle on yli jäänyt. Joten elä nyt Skillan siellä murehdi, jos siemenet ei ole itäneet, tule sopivaan aikaan käymään, ja tyhjennä auton takakontti valmiiksi. Aina jotain ylimääräistä on pyörimässä.
        Nyt täytyy lopetella, piirakkapuuro on jo jäähtymässä, ja teen tänään myös taatelikakkuja, kun on kaksi taatelipakettia, pukki toi herkkukorissa. Ja nyt ne käytetään pois. Voin pyörähtää illansuussa, ja tuon pirttiin piirakkamaistiaiset, kun saan valmiiksi! Hei, hei!


      • marja-liisa41 kirjoitti:

        Älkää nyt hyvät ihmiset siellä läähättäkö, ja menkö sekaisin, alussahan tämä koko kylvöhomma vasta on. Nyt on kylvetty vasta ne pitkän itämisen ja taimettumisen tarvitsevat kasvit. Vasta 42 lajia on kylvetty, ja 114 oli kasvussa viime vuonna.Että vielä on paljon jäljellä.Tuolla jo joku esitti, että rupeaisin oikein kauppiaaksi, mutta kunhan saisin nuo omatkin mullokseni viheriöimään, niin hyvä olisi. Minulla on parikin sellaista 20 metriä pitkää,1.5metriä leveää penkkiä tuolla pihassa, ja kun ne vieri viereen istuttaa, niin siellä ei sadalla taimella vielä monta metriä edetä. Sitten on vielä yhdeksän muuta penkkiä, ja kivikot, ryhmät ja laatikot. Ja mökillekkin olen aika paljon vienyt,vaikka viimekesänä sieltä jo yksi iso kukkapenkki laitettiin nurmelle. Luopumista on!
        Kyllähän niille jämille on aina kysyntää ollut, istutusaikaan soi puhelin tiheään, kun kysytään, mitä minulle on yli jäänyt. Joten elä nyt Skillan siellä murehdi, jos siemenet ei ole itäneet, tule sopivaan aikaan käymään, ja tyhjennä auton takakontti valmiiksi. Aina jotain ylimääräistä on pyörimässä.
        Nyt täytyy lopetella, piirakkapuuro on jo jäähtymässä, ja teen tänään myös taatelikakkuja, kun on kaksi taatelipakettia, pukki toi herkkukorissa. Ja nyt ne käytetään pois. Voin pyörähtää illansuussa, ja tuon pirttiin piirakkamaistiaiset, kun saan valmiiksi! Hei, hei!

        Päivää pirttiin. Matin päivän muistoissa vaeltelin taannoin: Piski sai pennut ja ekan penskan nimeksi laitoin Matti, kun oli sen niminen päivä. Ja Maijakin siellä pentueessa kurkisteli. Oi ihanaa aikaa, suloisia pikku palleroita, elämäni muistorikkaita ja suuria päiviä...

        Eilen minulla oli tosi kova halipula päivä, piski on pojan perheen luona ja ikävissäni halailin tyynyjä, mutta ei niistä saanut oikein lohdutusta ikävääni. Illalla soitin poikaystävälleni! hän saapui työvuoronsa jälkeen lohduttamaan minua ja sain kaulailla elävää olentoa ja mussuttaan sen korvaan samoja höpinöitä, kuin piskillekin. Tiettävästi hän ei ota ihan tosissaan ja vakavasti mummon löpinöitä, mutta kuuntelee kyllä sujuvasti, kuten piskikin. On sen kummallista, kuinka mieli herkistyy ihan yllättäen. Taisin kertoakin, kuinka herkistyin ihan kyyneliin, musiikkiesityksessä, jossa mies lauloi; Kertokaa se hänelle. Olin aivan yllättynyt omasta tunteen purkauksesta. Vieressä istuja oli vähän ihmeissään, sanoi huomanneensa minun liikutukseni. No, enpä siinä mitään selitellyt..se vaan oli herkkä hetki sillä kertaa.

        No mutta löpinät poikkeen ja kahvetta ääntä kohti, kiitti vaan kahvin kera makoisista leipomuksista.
        Kuullaan taas
        Hei hei


      • wiiwidear kirjoitti:

        Päivää pirttiin. Matin päivän muistoissa vaeltelin taannoin: Piski sai pennut ja ekan penskan nimeksi laitoin Matti, kun oli sen niminen päivä. Ja Maijakin siellä pentueessa kurkisteli. Oi ihanaa aikaa, suloisia pikku palleroita, elämäni muistorikkaita ja suuria päiviä...

        Eilen minulla oli tosi kova halipula päivä, piski on pojan perheen luona ja ikävissäni halailin tyynyjä, mutta ei niistä saanut oikein lohdutusta ikävääni. Illalla soitin poikaystävälleni! hän saapui työvuoronsa jälkeen lohduttamaan minua ja sain kaulailla elävää olentoa ja mussuttaan sen korvaan samoja höpinöitä, kuin piskillekin. Tiettävästi hän ei ota ihan tosissaan ja vakavasti mummon löpinöitä, mutta kuuntelee kyllä sujuvasti, kuten piskikin. On sen kummallista, kuinka mieli herkistyy ihan yllättäen. Taisin kertoakin, kuinka herkistyin ihan kyyneliin, musiikkiesityksessä, jossa mies lauloi; Kertokaa se hänelle. Olin aivan yllättynyt omasta tunteen purkauksesta. Vieressä istuja oli vähän ihmeissään, sanoi huomanneensa minun liikutukseni. No, enpä siinä mitään selitellyt..se vaan oli herkkä hetki sillä kertaa.

        No mutta löpinät poikkeen ja kahvetta ääntä kohti, kiitti vaan kahvin kera makoisista leipomuksista.
        Kuullaan taas
        Hei hei

        Ihmisen ikävä toisen luo,,,,kun halipula yllättää. Tai mielen alakulo aallokko hätyyttelee.
        Wiiwidearilla on vielä poikaystäväkin langan päässä, kaikilla ei sekään noin helposti järjesty.
        Tietenkin onnellisia ne ihmiset, joilla on se tärkeä ihminen siinä lähellä. Ei tarvitse olla halipulan kanssa kahdestaan, vaan voi ripustautua toisen kaulaan. Helpottaa heti.

        Kyllä nuo ihanat koiran turrikat ovat tosi tärkeitä monille. Niin ymmärtäväisesti katsovat kun niille juttelee, ja luotto pelaa. mukavia paapottavia. Meidänkin talossa joillakin, on aihe lähteä ulos- jos ei aina muuten niin viitsisikään.
        Kuulun itsekkin "vetistelijä" ryhmään. Joskus (aika usein) ihan hävettää kun vedet valuu silmistä liikutuksen takia. Erilaisissa tilanteissa. Ilostakin voi alkaa itkettää...Eipä sille mahda mitään. Näkyy lisääntyvän iän myötä.
        Kivoja nuo lasten kommentit. Mitähän jos aikuinen toimisi noin ? jäisi vaikka kirkossa seisomalla odottamaan seuraavaa nousua...
        Olis taas asiallista seistä nurkassa meikäläisen. Tekemättömyyden häpeästä, vaan kun en tunnu yhtään korjaantuvan siitäkään. Kovakorvainen ja uppiniskainen yksilö. Nytkin aamupäivän vaan vieraiden kanssa palloilin. Ei puhettakaan töistä.

        Nyt kahvilla lopetan höpinät. Todella ihana sää, tosin se tuuli on olemassa, eiköhän tuostakin hengissä selvitä. Mukavaa päivänjatkoa kaikille !


      • meri-kukka98 kirjoitti:

        Ihmisen ikävä toisen luo,,,,kun halipula yllättää. Tai mielen alakulo aallokko hätyyttelee.
        Wiiwidearilla on vielä poikaystäväkin langan päässä, kaikilla ei sekään noin helposti järjesty.
        Tietenkin onnellisia ne ihmiset, joilla on se tärkeä ihminen siinä lähellä. Ei tarvitse olla halipulan kanssa kahdestaan, vaan voi ripustautua toisen kaulaan. Helpottaa heti.

        Kyllä nuo ihanat koiran turrikat ovat tosi tärkeitä monille. Niin ymmärtäväisesti katsovat kun niille juttelee, ja luotto pelaa. mukavia paapottavia. Meidänkin talossa joillakin, on aihe lähteä ulos- jos ei aina muuten niin viitsisikään.
        Kuulun itsekkin "vetistelijä" ryhmään. Joskus (aika usein) ihan hävettää kun vedet valuu silmistä liikutuksen takia. Erilaisissa tilanteissa. Ilostakin voi alkaa itkettää...Eipä sille mahda mitään. Näkyy lisääntyvän iän myötä.
        Kivoja nuo lasten kommentit. Mitähän jos aikuinen toimisi noin ? jäisi vaikka kirkossa seisomalla odottamaan seuraavaa nousua...
        Olis taas asiallista seistä nurkassa meikäläisen. Tekemättömyyden häpeästä, vaan kun en tunnu yhtään korjaantuvan siitäkään. Kovakorvainen ja uppiniskainen yksilö. Nytkin aamupäivän vaan vieraiden kanssa palloilin. Ei puhettakaan töistä.

        Nyt kahvilla lopetan höpinät. Todella ihana sää, tosin se tuuli on olemassa, eiköhän tuostakin hengissä selvitä. Mukavaa päivänjatkoa kaikille !

        Saunaterveiset taa.
        Missäs medän väet on ?????

        Onko ne jiätynneet ?

        Aika pureva oli tuuli,kun kirjasto autolla piipahdin,ai muka piipahdin,kyllä se semmosta vängerrystä on tuon rollikan kanssa.

        Hörppäsen tässä ilta kahvit ja maistelen noita leipomuksia,makkeita ovat.
        Kiitosta vuan.

        näkyillään...


      • "pelkkää hyvää"
        muori67 kirjoitti:

        Saunaterveiset taa.
        Missäs medän väet on ?????

        Onko ne jiätynneet ?

        Aika pureva oli tuuli,kun kirjasto autolla piipahdin,ai muka piipahdin,kyllä se semmosta vängerrystä on tuon rollikan kanssa.

        Hörppäsen tässä ilta kahvit ja maistelen noita leipomuksia,makkeita ovat.
        Kiitosta vuan.

        näkyillään...

        Olin niin koppevana nousemaan ylös, vapaapäivänä, kun lumenkolaukseen täytyy ehtiä.
        Keitänpä tässä oikein tuoksuvat aamukahvit Cuatemalan pavuista jauhetuista, aah.Pullaa täytyy katsoa kaapista, en ehtinyt eilen töiden jälkeen leipoa mitään.
        Puolitoistatuntia kolasin lunta ja naapurin pariskunta auttoi, jotta oli sitä siunaantunut. Onneksi on avuliaita naapureita. Teemme puolin ja toisin avustuskolausta, ettei tule yksin liian raskaaksi.
        Sämpylöitä voisin tuoda päivemmällä, ostin hiivaa eilen valmiiksi.
        Noihin kissoihin en koske, on hiukan varovainen asenne heidän vapaudenkaipuuseensa. Jossain menneisyydessä olen saanut muutamat naarmut.

        Kevään tuoksuihin!


      • "pelkkää hyvää" kirjoitti:

        Olin niin koppevana nousemaan ylös, vapaapäivänä, kun lumenkolaukseen täytyy ehtiä.
        Keitänpä tässä oikein tuoksuvat aamukahvit Cuatemalan pavuista jauhetuista, aah.Pullaa täytyy katsoa kaapista, en ehtinyt eilen töiden jälkeen leipoa mitään.
        Puolitoistatuntia kolasin lunta ja naapurin pariskunta auttoi, jotta oli sitä siunaantunut. Onneksi on avuliaita naapureita. Teemme puolin ja toisin avustuskolausta, ettei tule yksin liian raskaaksi.
        Sämpylöitä voisin tuoda päivemmällä, ostin hiivaa eilen valmiiksi.
        Noihin kissoihin en koske, on hiukan varovainen asenne heidän vapaudenkaipuuseensa. Jossain menneisyydessä olen saanut muutamat naarmut.

        Kevään tuoksuihin!

        "pelkkää hyvää" ohitimme huomaamatta.
        Minulla on nyt todella vaikea alku tälle päivälle, ensin katosi melkein valmis viesti ja sitten yritykseni siirtyä laitaan, jätti minut tuonne ylälaitaan.
        Kolmatta kertaa en jaksa aloittaa, joten kiivetkää yös, jos on halu sepustukseni lukea;)


      • Ylös sängystä
        SkillaN kirjoitti:

        "pelkkää hyvää" ohitimme huomaamatta.
        Minulla on nyt todella vaikea alku tälle päivälle, ensin katosi melkein valmis viesti ja sitten yritykseni siirtyä laitaan, jätti minut tuonne ylälaitaan.
        Kolmatta kertaa en jaksa aloittaa, joten kiivetkää yös, jos on halu sepustukseni lukea;)

        Mihin pitäis kiivetä?


      • muori67 kirjoitti:

        Salaati kipon,siinä on ,kylmäsavulohta,raejuustoa ja tuoretta kurkkua,kaikki pienittyä.

        Hyvää iltapalana ja miks ei vaikka heti;)

        nyt tennistä katsomaan;9
        olen koukusa siihen.
        näkyillään...

        Huomenia vain. Pilvessä on, ja saattaa kirjoitelmanikin päätyä jonnekin pilvien sisään. Yritän nimittäin oikaista reunaa. SkillaN "oikaisi" itsensä helmikuun kahdeksanteen, joten oli sinne aika kipuaminen.
        Onneksi "pelkkää hyvää" oli keittänyt aamukahvin, ja sehän virkisti kiipeilyn jälkeen kummasti. Kiitoksia keitoksesta. Niitä sämpylöitä jään odottelemaan...

        Tässä käytän tilaisuutta kiitellä saamistani sähköposteista. Ei pitäisi olla saamaton, kun on saanut e-maileja, mutta tunnettehan te minut. (Jos ette, kysykään Puskasuleimalta. Siinä on nainen, joka ei sanoja säästele päästessään minua kehumaan!)

        Kummempia tänne ei kuulu, joten pitemmittä puheitta toivottelen leppoisaa lauantaita!


      • SkillaN kirjoitti:

        "pelkkää hyvää" ohitimme huomaamatta.
        Minulla on nyt todella vaikea alku tälle päivälle, ensin katosi melkein valmis viesti ja sitten yritykseni siirtyä laitaan, jätti minut tuonne ylälaitaan.
        Kolmatta kertaa en jaksa aloittaa, joten kiivetkää yös, jos on halu sepustukseni lukea;)

        Meinaan SkillaNin aamun avaus - aika hyvin "piilotettuna." Pakkanen on nysähtänyt vähiin, -5 . Tuuli puistelee mittatarina toimivia koivunrutjakkeita ja pöllyttelee vähäisesti satanutta lunta. Eipä ole lumitöiksi asti. Ulos pitää hetipuolin rynnätä tutustumaan tarkemmin.

        Niin...maailmalla on myllerryksiä, muutosta ehkä tapahtuu, mutta miten. Sen vasta aika näyttää. Kaikilla kansoillahan ne kasvukivut ovat olleet ja sitten väliin suvantovaiheita. Tarpeellisia ja välttämättömiähän ne kansojen kamppailut oikeuksistaan yleensä ovat olleet. Uhreja vain tulee liikaa ja ne vielä säteilevät kauemmaksikin. Jotainhan niistä tulee tännekin, tuleeko muuttoaaltoja ja kuinka hinnat nousevat.

        Kultalusikkoihin en ole paremmin tustustunut. Tuskinpa se sopan laatuun vaikuttaa, sama millä suuhunsa lapioipi. Soppahan se on ollut ensisijainen hankinta. Onhan minulla muutama hopealusikka ja mitä katinkultaa lieneekään. Juuri sen verran tuli nuorena riekuttua kyläkisoissa, että palkinnoille ylsi. Ilman doopinkeja ja valmentajaa. No olihan se ravakka työ treenipohjana, kuten monesti myös paremmillakin urheilijoilla.

        Pienin eväin päivää kuluttamaan, toivottavasti ei tarvitsekaan paljoa yrittää.


      • Venlastiina kirjoitti:

        Huomenia vain. Pilvessä on, ja saattaa kirjoitelmanikin päätyä jonnekin pilvien sisään. Yritän nimittäin oikaista reunaa. SkillaN "oikaisi" itsensä helmikuun kahdeksanteen, joten oli sinne aika kipuaminen.
        Onneksi "pelkkää hyvää" oli keittänyt aamukahvin, ja sehän virkisti kiipeilyn jälkeen kummasti. Kiitoksia keitoksesta. Niitä sämpylöitä jään odottelemaan...

        Tässä käytän tilaisuutta kiitellä saamistani sähköposteista. Ei pitäisi olla saamaton, kun on saanut e-maileja, mutta tunnettehan te minut. (Jos ette, kysykään Puskasuleimalta. Siinä on nainen, joka ei sanoja säästele päästessään minua kehumaan!)

        Kummempia tänne ei kuulu, joten pitemmittä puheitta toivottelen leppoisaa lauantaita!

        tuo taivas nimittäin.
        Huomenta piti sanomani.

        Piti mittaria ihan uudestaan katsoa VAIN -5,4c,lunta on roiskinut yön aikaan.
        Mites se loru menikään;pakkanen pyryn perästä,paha ilma pakkasesta.

        Olis pitänyt käydä eilen tuossa lähikaupassa,vaan kun en laiskuuksissani mennyt.
        Nyt sitten on pakko mennä
        Liekö auranneet,en nää tänne ylös.

        Kahvi tuli taas hörpättyä.Kiitos.

        näkyillään...


      • muori67 kirjoitti:

        tuo taivas nimittäin.
        Huomenta piti sanomani.

        Piti mittaria ihan uudestaan katsoa VAIN -5,4c,lunta on roiskinut yön aikaan.
        Mites se loru menikään;pakkanen pyryn perästä,paha ilma pakkasesta.

        Olis pitänyt käydä eilen tuossa lähikaupassa,vaan kun en laiskuuksissani mennyt.
        Nyt sitten on pakko mennä
        Liekö auranneet,en nää tänne ylös.

        Kahvi tuli taas hörpättyä.Kiitos.

        näkyillään...

        Kuurupiiloa ? Jokainen yrittäisi piilotta viestinsä parhaan kykynsä mukaan. Hyvin joutaisi kun luntakin puskee taivaan täydeltä. Ei oikein ulkoilu kiinnosta juuri nyt.

        Ihmettelen huuli pyöreenä, mihin Marja-Liisa mahtuu niiden siemenpurkkien ja taimien kanssa. Jos itseni yllättäisi tuommoinen "kasvihuone" ilmiö, pitäisi varmaan muuttaa kotoa pois. Vaikkei varsin pieni ole kotikaan (n.90 neliöm.) mutta kun kaikkien taimien pitää saada valoa ja tilaa . Olis varmaan telttamajoitukseen siirryttävä itse. että siemenillä olis lämmin koti.
        Suurella kunnioituksella ajattelen mikä työmäärä siinä on. Jos olis pipo päässä ottaisin senkin heti pois... On tosin kaunis, tyydytystä ja iloa tuottava työn tuloskin. Joka ei kaikilta synny alkuunkaan. Ja jota voi ihailla liki ½ vuotta.
        Tämmöisiä pakkas-pyrypäivän aatoksia.
        Sen päälle pullakahvit. hei kaikille !


      • "pelkkää hyvää"
        meri-kukka98 kirjoitti:

        Kuurupiiloa ? Jokainen yrittäisi piilotta viestinsä parhaan kykynsä mukaan. Hyvin joutaisi kun luntakin puskee taivaan täydeltä. Ei oikein ulkoilu kiinnosta juuri nyt.

        Ihmettelen huuli pyöreenä, mihin Marja-Liisa mahtuu niiden siemenpurkkien ja taimien kanssa. Jos itseni yllättäisi tuommoinen "kasvihuone" ilmiö, pitäisi varmaan muuttaa kotoa pois. Vaikkei varsin pieni ole kotikaan (n.90 neliöm.) mutta kun kaikkien taimien pitää saada valoa ja tilaa . Olis varmaan telttamajoitukseen siirryttävä itse. että siemenillä olis lämmin koti.
        Suurella kunnioituksella ajattelen mikä työmäärä siinä on. Jos olis pipo päässä ottaisin senkin heti pois... On tosin kaunis, tyydytystä ja iloa tuottava työn tuloskin. Joka ei kaikilta synny alkuunkaan. Ja jota voi ihailla liki ½ vuotta.
        Tämmöisiä pakkas-pyrypäivän aatoksia.
        Sen päälle pullakahvit. hei kaikille !

        Kaksi tuntia lumenkolausta, tunnustan, kolailin aiemminkin sataneita, jottei piha-alue käy kovin pieneksi.
        On kiva olo, kun jaksaa ja voi nauttia ulkonaolosta. Kahden asteen pakkasessa oli helppo hengittää. Selkää pitää koko ajan varoa, ettei rehki sitä kipeäksi.
        Tunnin kuntopyöräily päivittäin pitää yllä saavutettua. Omaa vauhtia tietty, ei mitään circuit-sellaista.

        Nyt uunista on otettu ensimmäinen pellillinen sämpylöitä: olkaa hyvät! Kaurahiutaleet, graham ja hiukkanen ruista takaavat terveellisyyttä.

        Naapuri meni pilkille, sielläkin meren jäällä nautittavaa pitkästä aikaa. Ei ole tuultakaan liiaksi.


      • aamusella
        meri-kukka98 kirjoitti:

        Kuurupiiloa ? Jokainen yrittäisi piilotta viestinsä parhaan kykynsä mukaan. Hyvin joutaisi kun luntakin puskee taivaan täydeltä. Ei oikein ulkoilu kiinnosta juuri nyt.

        Ihmettelen huuli pyöreenä, mihin Marja-Liisa mahtuu niiden siemenpurkkien ja taimien kanssa. Jos itseni yllättäisi tuommoinen "kasvihuone" ilmiö, pitäisi varmaan muuttaa kotoa pois. Vaikkei varsin pieni ole kotikaan (n.90 neliöm.) mutta kun kaikkien taimien pitää saada valoa ja tilaa . Olis varmaan telttamajoitukseen siirryttävä itse. että siemenillä olis lämmin koti.
        Suurella kunnioituksella ajattelen mikä työmäärä siinä on. Jos olis pipo päässä ottaisin senkin heti pois... On tosin kaunis, tyydytystä ja iloa tuottava työn tuloskin. Joka ei kaikilta synny alkuunkaan. Ja jota voi ihailla liki ½ vuotta.
        Tämmöisiä pakkas-pyrypäivän aatoksia.
        Sen päälle pullakahvit. hei kaikille !

        Niin siinä kävi, niin sanottiin.


      • aamusella kirjoitti:

        Niin siinä kävi, niin sanottiin.

        Kuten uhkasin, olen vesi kielellä odottanut niitä sämpylöitä. Tosi maukkaita ovat. KIITOS!

        Ja lämpimät "lahkolaisterveiset" Meri-kukalle.
        Ei leikitty edes kuurupiiloa, kun meidät jo havaittiin.

        Sen kunniaksi hörppään toisenkin kupillisen.


      • Venlastiina kirjoitti:

        Kuten uhkasin, olen vesi kielellä odottanut niitä sämpylöitä. Tosi maukkaita ovat. KIITOS!

        Ja lämpimät "lahkolaisterveiset" Meri-kukalle.
        Ei leikitty edes kuurupiiloa, kun meidät jo havaittiin.

        Sen kunniaksi hörppään toisenkin kupillisen.

        Merikukka tuolla ihmetteli, että minne minä mahdun kukkapurkkeineni. Ei minulla ole toistaiseksi mitään ahdasta täällä vielä. Maaliskuun lopulla on jo ikkunalaudat kyllä täysin käytössä. Kerrompa tarkemmin. Kylvän siemenet muovisiin karkkilaatikoihin, kastelen, laitan kannen kiini, ja pinoan ne kodinhoitohuoneen työpöydälle kasaan. Tutkin ne joka aamu, ja heti kun taimia näkyy, poistan kannet, ja tuon valoon. Minulla on olohuoneessa kaksi tosi isoa ikkunaa vain tuuletusluukku välissä. Ikkunoissa on kukka laudat joihin molempiin mahtuu kymmenen laatikkoa. Ikkunoiden eteen tuodaan väliaikaiseksi kaksi ikkunan levyistä penkkiä, joihin mahtuu molempiin 20 laatikkoa. Jo 60 laatikkoa, ja vasta olohuoneen ikkuna vallattu. Lisäksi minulla on iso vaatehuone, jossa myös on iso ikkuna. Sen eteen laitetaan iso työpöydänlevy, jonka säästin keittiörempasta. Siihen mahtuu aikapaljon. Lisäksi minulla on eteisessäkin kaksi isoa ikkunaa, ja lisäksi kiinteäksi rakennettu säilytyskaluste tavallisella työpöydän kannella johon mahtuu varmaan kolmekymmentä karkkilaatikkoa, normaalisti siinä on isoja huonekasveja. Työtason päällä katossa on pitkä kasvivalo valaisin, jota käytetään muutenkin valaisimena.Ja kun orvokit, ja monivuotiset on koulittu, niin ne siirretään tuonne minun käsityömökkiin, siellä on kymmenen astetta lämmintä. Ja kun sielläkin on kolme isoa ikkunaa, niin seiniin on laitettu konsolit, ja ei muuta kuin tökitään alusraudat paikoilleen, ja kannetaan kolme pitkää hyllylevyä niihin, niin hetkessä on taas tilaa kukille. Ja ne puretaan pois helposti, kun kukat viedään kasvihuoneisiin.Ja kun verhot laitetaan paikoilleen, niin mitään erikoisjärjestelyjä ei näy.
        Normaalit huonekasvit, joita on aika paljon, on siirretty makuuhuoneeseen, keittiöön, ja tähän minun työhuoneeseeni, näissä ei ole taimia, kun ovat vähän pimeän puolella.
        No, sitten maalis huhtikuun vaihteessa kaikki siirretään kasvihuoneisiin, ja vahditaan niitä siellä.
        Että näin helposti se käy, ei minulla ole hirveitä tiloja, koko mökki on 128 neliötä, on pitänyt vaan vähän järjestellä, ja laitella ratkaisuja, että kaikki helposti onnistuu. Kyllä hyvin yksi kuukausi kestetään, kaikki pöydätkin on ihan tyhjinä. Eihän ne tietenkään niin kauniita ole, mutta kun pitää kylvölaatikot samanlaisina, ja suorissa riveissä, niin kyllä minä niitä sen maaliskuun kestän, vaikka tahdon kyllä olla vähän pipottaja, ukko on sanonut.
        Eikös tullut tarpeeksi avartava selostus?


      • marja-liisa41 kirjoitti:

        Merikukka tuolla ihmetteli, että minne minä mahdun kukkapurkkeineni. Ei minulla ole toistaiseksi mitään ahdasta täällä vielä. Maaliskuun lopulla on jo ikkunalaudat kyllä täysin käytössä. Kerrompa tarkemmin. Kylvän siemenet muovisiin karkkilaatikoihin, kastelen, laitan kannen kiini, ja pinoan ne kodinhoitohuoneen työpöydälle kasaan. Tutkin ne joka aamu, ja heti kun taimia näkyy, poistan kannet, ja tuon valoon. Minulla on olohuoneessa kaksi tosi isoa ikkunaa vain tuuletusluukku välissä. Ikkunoissa on kukka laudat joihin molempiin mahtuu kymmenen laatikkoa. Ikkunoiden eteen tuodaan väliaikaiseksi kaksi ikkunan levyistä penkkiä, joihin mahtuu molempiin 20 laatikkoa. Jo 60 laatikkoa, ja vasta olohuoneen ikkuna vallattu. Lisäksi minulla on iso vaatehuone, jossa myös on iso ikkuna. Sen eteen laitetaan iso työpöydänlevy, jonka säästin keittiörempasta. Siihen mahtuu aikapaljon. Lisäksi minulla on eteisessäkin kaksi isoa ikkunaa, ja lisäksi kiinteäksi rakennettu säilytyskaluste tavallisella työpöydän kannella johon mahtuu varmaan kolmekymmentä karkkilaatikkoa, normaalisti siinä on isoja huonekasveja. Työtason päällä katossa on pitkä kasvivalo valaisin, jota käytetään muutenkin valaisimena.Ja kun orvokit, ja monivuotiset on koulittu, niin ne siirretään tuonne minun käsityömökkiin, siellä on kymmenen astetta lämmintä. Ja kun sielläkin on kolme isoa ikkunaa, niin seiniin on laitettu konsolit, ja ei muuta kuin tökitään alusraudat paikoilleen, ja kannetaan kolme pitkää hyllylevyä niihin, niin hetkessä on taas tilaa kukille. Ja ne puretaan pois helposti, kun kukat viedään kasvihuoneisiin.Ja kun verhot laitetaan paikoilleen, niin mitään erikoisjärjestelyjä ei näy.
        Normaalit huonekasvit, joita on aika paljon, on siirretty makuuhuoneeseen, keittiöön, ja tähän minun työhuoneeseeni, näissä ei ole taimia, kun ovat vähän pimeän puolella.
        No, sitten maalis huhtikuun vaihteessa kaikki siirretään kasvihuoneisiin, ja vahditaan niitä siellä.
        Että näin helposti se käy, ei minulla ole hirveitä tiloja, koko mökki on 128 neliötä, on pitänyt vaan vähän järjestellä, ja laitella ratkaisuja, että kaikki helposti onnistuu. Kyllä hyvin yksi kuukausi kestetään, kaikki pöydätkin on ihan tyhjinä. Eihän ne tietenkään niin kauniita ole, mutta kun pitää kylvölaatikot samanlaisina, ja suorissa riveissä, niin kyllä minä niitä sen maaliskuun kestän, vaikka tahdon kyllä olla vähän pipottaja, ukko on sanonut.
        Eikös tullut tarpeeksi avartava selostus?

        En tiedä mitä tuohon Marja-Liisan puutarhahommiin sanoisi, senverran kun meillä nyt täällä kerrostslossa kukkia kasvatetaan, ne ovat valmiiksi purkeissa tai ostetaan toreilta taimet.
        Useimmat kukat tuo toinen minja joka on puutarhuri ja on töissä kauppapuutarhassa.
        Ain meillä kukkia on kotona ja yksi kukka ollut yli 50 v.

        Edellisessä rivitaloasunnossa oli pihallakin paljon komeita kukkia ja tilaa oli sisälläkin enemmän kuin nyt.
        Kahvit ja sämpylän iltapalaksi, tuli juuri käytyä saunassa.

        Antaa kaikkien kukkien kukkia, terv: Late


      • sinisirkku-ek
        marja-liisa41 kirjoitti:

        Merikukka tuolla ihmetteli, että minne minä mahdun kukkapurkkeineni. Ei minulla ole toistaiseksi mitään ahdasta täällä vielä. Maaliskuun lopulla on jo ikkunalaudat kyllä täysin käytössä. Kerrompa tarkemmin. Kylvän siemenet muovisiin karkkilaatikoihin, kastelen, laitan kannen kiini, ja pinoan ne kodinhoitohuoneen työpöydälle kasaan. Tutkin ne joka aamu, ja heti kun taimia näkyy, poistan kannet, ja tuon valoon. Minulla on olohuoneessa kaksi tosi isoa ikkunaa vain tuuletusluukku välissä. Ikkunoissa on kukka laudat joihin molempiin mahtuu kymmenen laatikkoa. Ikkunoiden eteen tuodaan väliaikaiseksi kaksi ikkunan levyistä penkkiä, joihin mahtuu molempiin 20 laatikkoa. Jo 60 laatikkoa, ja vasta olohuoneen ikkuna vallattu. Lisäksi minulla on iso vaatehuone, jossa myös on iso ikkuna. Sen eteen laitetaan iso työpöydänlevy, jonka säästin keittiörempasta. Siihen mahtuu aikapaljon. Lisäksi minulla on eteisessäkin kaksi isoa ikkunaa, ja lisäksi kiinteäksi rakennettu säilytyskaluste tavallisella työpöydän kannella johon mahtuu varmaan kolmekymmentä karkkilaatikkoa, normaalisti siinä on isoja huonekasveja. Työtason päällä katossa on pitkä kasvivalo valaisin, jota käytetään muutenkin valaisimena.Ja kun orvokit, ja monivuotiset on koulittu, niin ne siirretään tuonne minun käsityömökkiin, siellä on kymmenen astetta lämmintä. Ja kun sielläkin on kolme isoa ikkunaa, niin seiniin on laitettu konsolit, ja ei muuta kuin tökitään alusraudat paikoilleen, ja kannetaan kolme pitkää hyllylevyä niihin, niin hetkessä on taas tilaa kukille. Ja ne puretaan pois helposti, kun kukat viedään kasvihuoneisiin.Ja kun verhot laitetaan paikoilleen, niin mitään erikoisjärjestelyjä ei näy.
        Normaalit huonekasvit, joita on aika paljon, on siirretty makuuhuoneeseen, keittiöön, ja tähän minun työhuoneeseeni, näissä ei ole taimia, kun ovat vähän pimeän puolella.
        No, sitten maalis huhtikuun vaihteessa kaikki siirretään kasvihuoneisiin, ja vahditaan niitä siellä.
        Että näin helposti se käy, ei minulla ole hirveitä tiloja, koko mökki on 128 neliötä, on pitänyt vaan vähän järjestellä, ja laitella ratkaisuja, että kaikki helposti onnistuu. Kyllä hyvin yksi kuukausi kestetään, kaikki pöydätkin on ihan tyhjinä. Eihän ne tietenkään niin kauniita ole, mutta kun pitää kylvölaatikot samanlaisina, ja suorissa riveissä, niin kyllä minä niitä sen maaliskuun kestän, vaikka tahdon kyllä olla vähän pipottaja, ukko on sanonut.
        Eikös tullut tarpeeksi avartava selostus?

        Tosi hyvin selostit Marjaliisa:D Sai hyvän käsityksen organisaatiokyvystänne. Varmaan on miehesikin kiinnostunut kukkasista, yksinhän ei kaikesta voi selvitä.

        On siinä kasvun ihmettä ja taimien koulimista kerrakseen:D Minäkin olen nauttinut puutarhan hoidosta monta vuotta, kyllä ne kasvit palkitsevat hoidon runsaudellaan ja loistollaan !

        Itsekin voi niin hyvin nähdessään vehreän ja hyvinvoivan puutarhansa. Nyt jännitän onko kaikki yrttini lumen alaalla talvehtineet. Aion siirtää ne tänne vakikotini pihaan, osa jo viime vuonna siirsin.

        Joitakin taimia ja kivikkokasveja siirrän myös perennoista, runsautta riittää mökilläkin.

        Hyviä hetkiä kylvöksiä seuraillessa:D


      • Hintriika*
        marja-liisa41 kirjoitti:

        Merikukka tuolla ihmetteli, että minne minä mahdun kukkapurkkeineni. Ei minulla ole toistaiseksi mitään ahdasta täällä vielä. Maaliskuun lopulla on jo ikkunalaudat kyllä täysin käytössä. Kerrompa tarkemmin. Kylvän siemenet muovisiin karkkilaatikoihin, kastelen, laitan kannen kiini, ja pinoan ne kodinhoitohuoneen työpöydälle kasaan. Tutkin ne joka aamu, ja heti kun taimia näkyy, poistan kannet, ja tuon valoon. Minulla on olohuoneessa kaksi tosi isoa ikkunaa vain tuuletusluukku välissä. Ikkunoissa on kukka laudat joihin molempiin mahtuu kymmenen laatikkoa. Ikkunoiden eteen tuodaan väliaikaiseksi kaksi ikkunan levyistä penkkiä, joihin mahtuu molempiin 20 laatikkoa. Jo 60 laatikkoa, ja vasta olohuoneen ikkuna vallattu. Lisäksi minulla on iso vaatehuone, jossa myös on iso ikkuna. Sen eteen laitetaan iso työpöydänlevy, jonka säästin keittiörempasta. Siihen mahtuu aikapaljon. Lisäksi minulla on eteisessäkin kaksi isoa ikkunaa, ja lisäksi kiinteäksi rakennettu säilytyskaluste tavallisella työpöydän kannella johon mahtuu varmaan kolmekymmentä karkkilaatikkoa, normaalisti siinä on isoja huonekasveja. Työtason päällä katossa on pitkä kasvivalo valaisin, jota käytetään muutenkin valaisimena.Ja kun orvokit, ja monivuotiset on koulittu, niin ne siirretään tuonne minun käsityömökkiin, siellä on kymmenen astetta lämmintä. Ja kun sielläkin on kolme isoa ikkunaa, niin seiniin on laitettu konsolit, ja ei muuta kuin tökitään alusraudat paikoilleen, ja kannetaan kolme pitkää hyllylevyä niihin, niin hetkessä on taas tilaa kukille. Ja ne puretaan pois helposti, kun kukat viedään kasvihuoneisiin.Ja kun verhot laitetaan paikoilleen, niin mitään erikoisjärjestelyjä ei näy.
        Normaalit huonekasvit, joita on aika paljon, on siirretty makuuhuoneeseen, keittiöön, ja tähän minun työhuoneeseeni, näissä ei ole taimia, kun ovat vähän pimeän puolella.
        No, sitten maalis huhtikuun vaihteessa kaikki siirretään kasvihuoneisiin, ja vahditaan niitä siellä.
        Että näin helposti se käy, ei minulla ole hirveitä tiloja, koko mökki on 128 neliötä, on pitänyt vaan vähän järjestellä, ja laitella ratkaisuja, että kaikki helposti onnistuu. Kyllä hyvin yksi kuukausi kestetään, kaikki pöydätkin on ihan tyhjinä. Eihän ne tietenkään niin kauniita ole, mutta kun pitää kylvölaatikot samanlaisina, ja suorissa riveissä, niin kyllä minä niitä sen maaliskuun kestän, vaikka tahdon kyllä olla vähän pipottaja, ukko on sanonut.
        Eikös tullut tarpeeksi avartava selostus?

        Selkeä ja looginen tuntuu olevan Marja-Liisan järjestys. Sillä tuskin on mitään tekemistä sen kuuluisan naisen logiikan kanssa, mutta senhän ovatkin miehet keksineet. Eivät tietenkään sellaiset tavalliset ja mukavat miehet, joita esim. täällä pirtistä tapaa.

        Tuli taas piipahdetuksi ulkomailla lapsenlapsen kanssa sillä välin, kun siippansa puurti koulunpenkillä. Mukavia uutisiakin oli, mutta ei niitä saa vielä kertoa, joten vaikenen. Ulkomaan tuliaisia kertyi puolen tusinan punaviinilasipakkaus ja kaksi käsipyyhettä.

        Lämpötila on hiponut nollaa, mutta tuuli on ollut aika ronskilla päällä. Aamupäivällä sen seurana oli tuisku, joka jäätyi autonikkunoihin ja piiskasi naamaa. Iltapäivällä alkoi aurinko paistella (ensin "PH":n maisemissa ja sitten täälläkin), mutta tuuli ei paljon hellittänyt. Samanlaista säätä on luvassa huomennakin. Minut on kutsuttu synttäreiden kunniaksi syömään, eli huomisen ruokapuoli on järjestyksessä.

        Tänään olisi ollut armaani syntymäpäivä, mutta kun ei ole juhlakalua. Viikon päästä on hänen äitinsä eli minun anoppini 90-vuotispäivä, ja juhlakalukin on. Täytynee matkustaa 100 km:n päähän onnittelemaan.

        Eiköhän tämä riitä ilmoittautumiseksi.


      • Hintriika* kirjoitti:

        Selkeä ja looginen tuntuu olevan Marja-Liisan järjestys. Sillä tuskin on mitään tekemistä sen kuuluisan naisen logiikan kanssa, mutta senhän ovatkin miehet keksineet. Eivät tietenkään sellaiset tavalliset ja mukavat miehet, joita esim. täällä pirtistä tapaa.

        Tuli taas piipahdetuksi ulkomailla lapsenlapsen kanssa sillä välin, kun siippansa puurti koulunpenkillä. Mukavia uutisiakin oli, mutta ei niitä saa vielä kertoa, joten vaikenen. Ulkomaan tuliaisia kertyi puolen tusinan punaviinilasipakkaus ja kaksi käsipyyhettä.

        Lämpötila on hiponut nollaa, mutta tuuli on ollut aika ronskilla päällä. Aamupäivällä sen seurana oli tuisku, joka jäätyi autonikkunoihin ja piiskasi naamaa. Iltapäivällä alkoi aurinko paistella (ensin "PH":n maisemissa ja sitten täälläkin), mutta tuuli ei paljon hellittänyt. Samanlaista säätä on luvassa huomennakin. Minut on kutsuttu synttäreiden kunniaksi syömään, eli huomisen ruokapuoli on järjestyksessä.

        Tänään olisi ollut armaani syntymäpäivä, mutta kun ei ole juhlakalua. Viikon päästä on hänen äitinsä eli minun anoppini 90-vuotispäivä, ja juhlakalukin on. Täytynee matkustaa 100 km:n päähän onnittelemaan.

        Eiköhän tämä riitä ilmoittautumiseksi.

        siirrän pirtin helpommille poluille, tämä jo jaloissa tuntuu, vaikka alamäki onkin.
        Tervetuloa uudistettuun pirttiin.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Monenko kanssa olet harrastanut seksiä

      tänä aikana kun olet kaivattuasi kaipaillut?
      Ikävä
      102
      2277
    2. Timo Soini tyrmää Tynkkysen selitykset Venäjän putinistileiristä

      "Soini toimi ulkoministerinä ja puolueen puheenjohtajana vuonna 2016, jolloin silloinen perussuomalaisten varapuheenjoht
      Maailman menoa
      258
      1087
    3. Melkein lähetin viestin.

      Onneksi tulin järkiini. Mukavaa kesää
      Ikävä
      86
      1044
    4. Nainen voi rakastaa

      Ujoakin miestä, mutta jos miestä pelottaa näkeminenkin, niin aika vaikeaa on. Semmoista ei varmaan voi rakastaa. Miehelt
      Ikävä
      79
      981
    5. Taas kuoli kuortaneella

      Mitä tapahtui kuhinoilla kun auton alle jäi ja kuoli 66.
      Kuortane
      7
      945
    6. Kalateltta fiasko

      Onko Tamperelaisyrittäjälle iskenyt ahneus vai mistä johtuu että tänä vuonna ruuat on surkeita aikaisempiin vuosiin verr
      Kuhmo
      11
      874
    7. Rakastan sinua

      Olen tiennyt sen pitkään mutta nyt ymmärsin että se ei menekään ohi
      Ikävä
      28
      841
    8. Sulla on nainen muuten näkyvät viiksikarvat naamassa jotka pitää poistaa

      Kannattaa katsoa peilistä lasien kanssa, ettet saa ihmisiltä ikäviä kommentteja.
      Ikävä
      59
      833
    9. IS Viikonloppu 20.-21.7.2024

      Tällä kertaa Toni Pitkälä esittelee piirrostaitojansa nuorten pimujen, musiikkibändien ja Raamatun Edenin kertomusten ku
      Sanaristikot
      38
      759
    10. Ikävöimäsi henkilön ikä

      Minkä ikäinen kaipauksen kohteenne on? Onko tämä vain plus 50 palsta vai kaivataanko kolme-neljäkymppisiä? Oma kohde mie
      Ikävä
      32
      739
    Aihe