Tässä meidän nelihenkisen perheen (lapset alle 5v, me vanhemmat avoliitossa/kihloissa) faktat:
Mies: tienaa n. 1800 €/kk
asuntolainaan n. 550€/kk
oma osuus autolainaan 125€/kk
joten hänelle jää käteen kuukauden pakollisten menojen jälkeen n. 1000€ omiin laskuihin yms omaan käyttöön.
Minä: tienaan n. 1200€/kk (lapsilisä mukana)
yhtiövastikkeeseen 520€/kk
oma osuus autolainaan 125€/kk
lasten päivähoitomaksu 250€/kk
eli mulle jää n. 300€/kk, välillä allekin omalla nimelläni tuleviin laskuihin, ruokaan ja lasten tarpeisiin.
Mieheni osallistuu ruoka- ja muihin kuluihin hyvin pitkin hampain, ja minua inhottaa pyytää häneltä rahaa ruokaan, koska ilmeestä ja olemuksesta vaistoan aina, että häntä ärsyttää "lainata" minulle, ja vaikka meillä on verkkopankissa pääsy toistemme tileille, en silti uskalla hänen tililtään siirtää edes 20€ omalleni, lupaa kysymättä. Raha ei ole meille luonnollinen keskustelunaihe. Hän ostelee itselleen uusia puhelimia, työkaluja ja tuhlaa itseensä muutenkin. En edes muista koska olisin viimeksi pystynyt ostamaan itselleni jotain "ekstraa". Jos ja kun lapset tarvitsevat jotain, se ostetaan minun tilistäni, säästöön ei jää mitään.
En nyt haluaisi kuulostaa itsekkäältä ja epäkiitolliselta, mutta olemme kuitenkin olleet yhdessä pian jo 8 vuotta ja lapsetkin ovat yhteisiä. Autoon en pysty panostamaan ollenkaan, ja kuulenkin aina jonkun auton varaosan ja korjauksen jälkeen, että seuraavaks on sun vuoro korjauttaa auto. Onneksi meillä on vain yksi auto.
Yritän usein puhua hänelle, että rahani hädintuskin riittävät kuukauden tarpeisiin, voisitko osallistua, mutta mitään järkevää vastausta en saa, useimmiten hiljaisuuden. Hän kyllä maksaa autoveron ja -vakuutukset, mutta eiväthän ne tule joka kuukausi! Tulen vain hulluksi näiden raha-asioiden kanssa, kun en saa minkäänlaista kontaktia niiden jakamiseen, ostaisi sitten edes omat ruuat.
Minulla on työ jossa välillä teen viikonloppuna ja viikollakin illalla töitä, mieheni pääsee joka arkipäivä klo 14 töistä, viikonloput vapaat. En pysty edes ilta- tai viikonloppuvuoroja tekemään ilman, että ajattelen, että toivottavasti mies ei ole taas kiukkuinen minulle, koska hän "joutuu" olemaan lasten kanssa, eikä saa mennä omiaan. Joten niitä vuoroja teen harvoin, kun en haluaisi kuunnella kuinka rankka ilta/päivä oli. Harmi vain, että kaupan alalla parhaiten tienaa iltavuorolaiset ja viikoloppuja tekevät. Kun olen iltavuorossa, lapsia ei tarvitse viedä hoitoon, sillä mieheni ehtii kotiin ennen työpäiväni alkua ja jos olen viikonloppuna töissä niin viikolla on vapaapäivä, jolloin olen lasten kanssa kotona. Näinkin säästän jo hoitomaksuissa pitkän pennin, kun ei tarvitse joka päivä viedä hoitoon. Ja kaiken huipuksi kun tulen illalla puoli kymmenen aikaa kotiin töistä, joudun laittamaan lapset nukkumaan, koska isäntä ei sitä ole tehnyt, vaikka kuinka olen pyytänyt ja sanonut, että laita ne nukkumaan, ettei mun tarvi jatkaa työpäivääni vielä kotonakin. Aamuvuorossa ollessani laitan lapset kahdeksalta sänkyyn, mutta mieheni luistaa uniajasta joka kerta. Ei auta vaikka kuinka vetoaisin siihen, että lapsille rutiinit ja tavat ja päivän rytmittäminen ovat tärkeä osa kasvamista ja turvallisuuden tunnetta.
Koko ajan elän tilipäivästä toiseen vaikka inhoan sitä, ja jos lapsi äkkiseltään sairastuu, minä jään kotiin, ostan lääkkeet, kuskaan lääkärissä... Välillä tuntuu, että mieheni nousee aikaisin aamulla töihin, tulee töistä kotiin, syö jääkaapin tyhjäksi (jonka jälkeen minä ihmettelen, että taasko pitää mennä kauppaan) ja menee päiväunille ja kun herää, menee tietokoneelle tai kavereilleen, ja koko tuon ajan hän odottaa, että minä hoidan sillä välin oman työni, kodin, lapset, ruuat, pyykit yms. Ja sitten illalla kun vihdoin olen saanut kaiken tehtyä, ihmetellään kun en jaksa harrastaa seksiä. Näistä kaikista olen sanonut hänelle, mutta muutosta ei tule, eikä ymmärrystä. Blaah, onneksi vanhempani asuvat samalla paikkakunnalla ja heistä on apua. En vaan jaksa olla enää äiti 30-vuotiaalle miehelle. Kiinnostukseni alkaa olla jo ihan finaalissa ja kun toinen ei avaudu millään lailla, en jaksa enää kauaa yrittääkään. Olen tainnut olla ihan tossun alla tähän asti, mutta ainoa muutos siihen asiaan tässä vaiheessa enää taitaa olla ero. Olen ääliö, kun olen päästänyt asiat tähän pisteeseen, vaikka näin ei ole aina ollutkaan. Noh, sainpahan vuodatettua tänne edes, sekin helpotti... :)
Perheen raha-asioiden jako sapettaa!!
32
1422
Vastaukset
- Äiti maksumiehenä?
Lisättäköön vielä, että hän ei kuitenkaan kaikilta osin ole huono isä, lapset ovat hänelle rakkaita, ja hän on hyvä heidän kanssaan, lapset ikävöivät isää, kun tämä on töissä ja hän jaksaa touhuta heidän kanssaan. Ainoa mikä mättää, on nuo rahajärjestelyt.
- 5+15
ja se, että hän ei arvosta sinun panostasi lasten ja kodin hyväksi.
Kirjaa ylös tekemäsi kotityöt joihin mies ei osallistu ja ne lasten hoitoon liittyvät asiat, jotka hän jättää tekemättä sinun ollessasi töissä, sekä aika, joka näihin töihin kuluu. Sitten määrittelet itsellesi tuntipalkan ja esität miehelle laskun. Ehkä hän ymmärtää millaisista eduista on tähän mennessä saanut nauttia ilmaiseksi sinun aviomiehenäsi, kun lätkäisetkin niille hintalapun.
Rehellisesti sanottuna en kyllä tiedä yhtään, mikä tuollaiseen tapaukseen auttaa, kun mies ei kerran suostu ymmärtämään puhetta tai ajattelemaan asioita yhtään sinun näkökulmastasi. Asumusero koemielessä? Ehkä se herättelisi miehen huomaamaan että asioiden on muututtava.
- Tarkan tilin vartija
Kun on yhteiset lapset,hoitomaksut,ruuat,koti,auto,vakuutukset jne,jne...
Niin miksei yhtä yhteistä tiliä josta kulut menee?:)
Silloin kaikki oikeasti menee oikeudenmukaisesti puoliksi.
Eikä tarvitse miettiä että mitä kumpikin maksaa.
Meillä näin ja ikinä ei riidellä raha-asioista.
Meillä on myös yhteinen säästötili jonne laitetaan n.100 e kuussa.- Tarkan tilin vartija
viikkosiivooja!
Maksakoon miehesi omalta tililtään;)
Kyllä teillä on vakavan keskustelun paikka.
Älä nyt suostu tollaseen, keskustelkaa asioista!
- janina__b
Meillä on järjestetty raha-asiat niin, että meillä on henkilökohtaiset palkkatilit ja yksi yhteinen taloudenhoitotili. Meillä ei ole toistemme henkilökohtaisiin tileihin käyttöoikeutta, enkä näe sitä tarpeelliseksikaan. Taloudenhoitotilille laitetaan molemmat 1000 euroa/kk, josta menee lainan lyhennykset (1100 e/kk), sähköt, kodin ja perheen vakuutukset, tv-lupa, sanomalehti, ruokaostokset yms. kodin remontointiin ja hankintoihin liittyvät asiat. Minulla siis nettotulot n. 1700 e/kk ja puolisollani 3500 euroa /kk. Mieheni omistaa autot (2 kpl) ja hoitaa niihin liittyvät vakuutusmaksut ja korjaukset (tosin hänellä on suuremmat tulotkin). Minä ainoastaan tankkaan autoja tarpeen vaatiessa.
En missään nimessä suosittele yhtä yhteistä palkkatiliä, jossa molemmat ovat omistajia. Minusta aikuisella ihmisellä on oikeus omaan palkkatiliin ja säästöihin, mihin toisella ei ole nokan koputtamista.
AP voisi keskustella puolisonsa kanssa yhteisen tilin avaamisesta talouden menoja varten.. talletatte tilille suhteessa omiin tuloihin tai mikä on teille paras keino. Teillä on nettotulot taloudessa n. 3100 e/kk ja pakolliset menot m. 1600 euroa ruokamenot 400 euroa/kk? Eli laitatte yhteiselle tilille yhteensä 2000 euroa/kk. Sinä laitat esim. 800 euroa ja puolisosi enemmän tienaavana 1200 euroa. Silloin sinulle jää käyttövaraa n. 400 euroa/kk ja puolisollesi 600 euroa/kk. Tällöin molemmilla on mahdollisuus laittaa omistaan vähän säästöönkin ja yllättäviä menoja varten (esim. auton korjaus).
Tästä ei selviä muuten kuin istumalla kahdestaan pöydän ääreen ja kirjoittamalla lukuja ja numeroita ylös ja neuvottelemalla. Kompromissia joutuu molemmat tekemään, mutta se on pakko. Sopikaa, että kokeilette kyseistä järjestelyä esim. 4 kk:n ajan. Jos se ei toimi, niin istutte alas ja keskustelette uudelleen. Tarpeeksi monta kertaa kun istuu alas ja keskustelee, niin kyllä se alkaa vähitellen molemmilta luonnistua..
Mukava kuulla, että isä on muuten mahtava omille lapsilleen! Se on tärkeää.. jos saisitte vielä tämän raha-asian pyörimään, niin se varmasti toisi kummasti . Tsemppiä!!- ihmisellä on oikeus.
En missään nimessä suosittele yhtä yhteistä palkkatiliä, jossa molemmat ovat omistajia. Minusta aikuisella ihmisellä on oikeus omaan palkkatiliin ja säästöihin, mihin toisella ei ole nokan koputtamista.
Katsos, toisille raha on pelkkää rahaa. Ihan vaan sitä millä eletään, ei sitä millä tunnetaan olomme paremmaksi. Meillä on ollu yhteinen tili miehen kanssa siitä asti kun eka lapsi saatiin, tai no jo ennen sitä, eikä ikinä 6-vuoden aikana ole tapeltu raha-asioista. Mä tienaan kuussa n.300€, sillä olen meidän lasten kanssa hoitovapaalla, koska me molemmat haluamme, että lapsemme hoidetaan kotona niin pitkään kuin mahdollista, milläs ihmeellä mä edes maksaisin erikseen yhtään mitään tuosta summasta?
Niinkuin siis jo sanoin, kaikille raha ei merkkaa niin paljoa, että sitä pitää olla vain omaa ja VAIN ja AINOASTAAN mun omaa. Teillä varmaan toimii teidän systeemi hyvin ja hyvä teille, mutta on ihan turha "neuvoa" muita teidän elämäntapaanne, kuin se olisi se ainoa oikea. - janina__b
ihmisellä on oikeus. kirjoitti:
En missään nimessä suosittele yhtä yhteistä palkkatiliä, jossa molemmat ovat omistajia. Minusta aikuisella ihmisellä on oikeus omaan palkkatiliin ja säästöihin, mihin toisella ei ole nokan koputtamista.
Katsos, toisille raha on pelkkää rahaa. Ihan vaan sitä millä eletään, ei sitä millä tunnetaan olomme paremmaksi. Meillä on ollu yhteinen tili miehen kanssa siitä asti kun eka lapsi saatiin, tai no jo ennen sitä, eikä ikinä 6-vuoden aikana ole tapeltu raha-asioista. Mä tienaan kuussa n.300€, sillä olen meidän lasten kanssa hoitovapaalla, koska me molemmat haluamme, että lapsemme hoidetaan kotona niin pitkään kuin mahdollista, milläs ihmeellä mä edes maksaisin erikseen yhtään mitään tuosta summasta?
Niinkuin siis jo sanoin, kaikille raha ei merkkaa niin paljoa, että sitä pitää olla vain omaa ja VAIN ja AINOASTAAN mun omaa. Teillä varmaan toimii teidän systeemi hyvin ja hyvä teille, mutta on ihan turha "neuvoa" muita teidän elämäntapaanne, kuin se olisi se ainoa oikea.Anteeksi.. minulla ei ollut tarkoituksena loukata pariskuntia, joilla on yhteinen palkkatili. Jos asiat pelittää hienosti ja asioista pystyy sopimaan, niin miksipä ei.. silloin yhteinen palkkatili on teille hieno ratkaisu.
Syy, miksi en yhteistä palkkatiliä suosittele, on kokemus, joka on oman työn kautta karttunut. Yhteinen palkkatili toimii yleensä niin pitkään kun pariskunta puhaltaa yhteen hiileen ja on yhdessä. Ongelmat yleensä alkavat ero tilanteissa tai elämäntilanteen muuten mutkistuessa. Ei, en väitä, että kaikille kävisi näin, mutta olen nähnyt ihan riittävän monta tapausta siihen, etten suosittele yhteistä palkkatiliä.
Vaikka meillä onkin henkilökohtaiset säästöt ja palkkatilit, niin se ei estä meitä käyttämään varoja toistemme hyväksi. Jos puolisoni tarvitsee rahaa, niin annan ehdottomasti säästöistäni ja toisin päin.. ei niitä ole "korvamerkattu" pelkästään toisen omistukseen. Mut silloin kun minulla on omaa rahaa ja säästöjä, niin silloin voin tehdä niillä itse mitä haluan ilman, että pitää asiasta erikseen puolison kanssa keskustella. Kävin mm. vuosi sitten 3000 euron silmäleikkauksessa, koska halusin päästä rilleistä eroon. Puolisoni oli puolestaan vaihtanut kolmisen kuukautta sitten autoa omilla säästöillään.. itselleni asia selvisi kun tulin töistä kotiin ja huomasin uuden auton pihassa. - kannattaakin
janina__b kirjoitti:
Anteeksi.. minulla ei ollut tarkoituksena loukata pariskuntia, joilla on yhteinen palkkatili. Jos asiat pelittää hienosti ja asioista pystyy sopimaan, niin miksipä ei.. silloin yhteinen palkkatili on teille hieno ratkaisu.
Syy, miksi en yhteistä palkkatiliä suosittele, on kokemus, joka on oman työn kautta karttunut. Yhteinen palkkatili toimii yleensä niin pitkään kun pariskunta puhaltaa yhteen hiileen ja on yhdessä. Ongelmat yleensä alkavat ero tilanteissa tai elämäntilanteen muuten mutkistuessa. Ei, en väitä, että kaikille kävisi näin, mutta olen nähnyt ihan riittävän monta tapausta siihen, etten suosittele yhteistä palkkatiliä.
Vaikka meillä onkin henkilökohtaiset säästöt ja palkkatilit, niin se ei estä meitä käyttämään varoja toistemme hyväksi. Jos puolisoni tarvitsee rahaa, niin annan ehdottomasti säästöistäni ja toisin päin.. ei niitä ole "korvamerkattu" pelkästään toisen omistukseen. Mut silloin kun minulla on omaa rahaa ja säästöjä, niin silloin voin tehdä niillä itse mitä haluan ilman, että pitää asiasta erikseen puolison kanssa keskustella. Kävin mm. vuosi sitten 3000 euron silmäleikkauksessa, koska halusin päästä rilleistä eroon. Puolisoni oli puolestaan vaihtanut kolmisen kuukautta sitten autoa omilla säästöillään.. itselleni asia selvisi kun tulin töistä kotiin ja huomasin uuden auton pihassa.pitää omat tilit "eron varalta".
Ostiko miehesi tosiaankin auton siten, ettet saanut sitä edes koeajaa?? Millaisista asioista teillä keskustellaan jos ei auton ostosta?? Tiesikö miehesi, että millaisesta autosta sinä pidät??
Meilläkin on yhteiset rahat ja hienosti on toiminut. Minäkin olen ollut vuosia kotona useamman lapsen kanssa, enkä kyllä olisi edes suostunut olemaan ilmaiseksi kotona. Mieheni oli silloin tienaamassa meidän YHTEISIÄ rahojamme ja minä olin kotona hoitamassa YHTEISIÄ lapsiamme. Luonnollisesti käyttötilikin on silloin YHTEINEN.
Meillä on myös omilla nimillä olevat ylimääräiset tilit, jotka ovat kuolemantapauksen varalta. Jos toinen kuolee niin yhteinen tili saattaa jäätyä joksikin aikaa, koska se on myös kuolleen puolison nimissä. Tällöin otetaan käyttöön oma tili, jolla on muutama tonni rahaa.
Aloittajalle tiedoksi, että jos olisitte naimisissa niin avioliittolaki velvoittaa puolisot elatusvelvollisiksi toisilleen. Avoliitossahan tätä suojaa ei ole, jollei toinen osapuoli osaa laskea...
- hyväksikäyttäjä
Jos mies asuisi yksin niin hän ei hemmottelisi itseään ostelemalla mitä lystää. Meilläkin mies on hyvätuloisempi ja maksaa kitisemättä kaikki ruuat ja kodin tarvikkeet. Itse makselen pienemmät laskut ja mies suuremmat. Yhteistä tiliä ei ole eikä mitään puolet ja puolet systeemiä.
On montaa tapaa hoitaa yhteistä taloutta mutta se ei ole oikein jos toinen laskeskelee senttejä ja joutuu kerjäämään normaaleihin päivittäis kuten ruoka ja taloustavara menoihin ja toinen elää kuin eläisi yksin hemmoittelemalla itseään kalliilla kulutustavaroilla. Loppujen lopuksi se aiheuttaa katkeruutta ja vihaa, ajaa pariskunnan erilleen. Epäitsekäs ihminen ottaa puolisonsakin huomioon ja se joka tienaa enemmän ei ole ainoastaan itsensä hemmoitteluun vaan koko perheen.
Et enään pyydä mitään vaan otat tililtä rahaa ruokaan jotta saat jotain omasta palkastasi itsellesikin. Miehesi pitäisi maksaa ruokakulut kokonaan vaikka hampaat irvessä olisikin. Uhkaa erolla ja sen jälkeen äijälle voisi tulla vielä suurempi lasku perään :D Senhän jälkeen ei ostelisi enään yhtään mitään. - Nämä..
raha-asiat tahtoo olla sellaisia, että ne pitää olla kunnossa ennen kuin on lapsia. Sitten kun on vuosia tehty jollakin tavalla niin niitä on vaikea lähteä muuttamaan, jos toinen on järjestelyyn tyytyväinen. Niin kuin aloittajan mies tietysti onkin, kun hänellä käyttörahaa on moninkertaisesti puolisoon verrattuna.
Meillä mies maksaa asuntolainaa (hänen asunto) ja minä maksan asumiskustannukset (yhtiövastike, vesi, sähkö, netti, roskamaksut ym.). Molemmilla on omat autot ja niihin liittyvät maksut maksaa molemmat itse. Samoin puhelinlaskut. Ruoka maksetaan yhdessä, mies kuitenkin suuremman osan. Hankinnat maksaa yleensä mies.
Minä tienaan 1000€ kotihoidontuki kuntalisä lapsilisä.
Mies tienaa n. 2500€.
Molemmille jää omaa rahaa ihan mukavasti.- .......
Saako kysyä, oletko samalla töissä kun tienaat kuitenkin kotihoidontuen lisäksi vielä tonnin? Mitä teet ja miten olette järjestäneet lastenhoidon?
- 7+18
järjestelyyn, jossa toinen käytännössä maksaa elämisen ja toinen itselleen asuntoa -> omaisuutta.
- 00++00++00++00++0+0+
....... kirjoitti:
Saako kysyä, oletko samalla töissä kun tienaat kuitenkin kotihoidontuen lisäksi vielä tonnin? Mitä teet ja miten olette järjestäneet lastenhoidon?
ja mietin sitäkin, kuinka laillista tuo kuntalisän nostaminen on..meidän kunnassa ei saa tienata kuin bruttona 500e/kk jos kuntalisääkin nostaa.. Kodihoidontukeenhan tämä ei tietenkään vaikuta ja sehän on vaan hyvä jos saatte lapset hoitoon johonkin missä ei tarvitse maksaa...
- Olen..
....... kirjoitti:
Saako kysyä, oletko samalla töissä kun tienaat kuitenkin kotihoidontuen lisäksi vielä tonnin? Mitä teet ja miten olette järjestäneet lastenhoidon?
samalla töissä 20h/vko. Viikonloppuja ja iltoja. Lapsi hoidetaan yhdessä kotona.
Ei ole mistään ainakaan sanottu, ettei kuntalisää saisi jos tekee töitä samalla, en ole moisesta koskaan kuullutkaan. Yksi ystävä tekee myös kotihoidontuella iltaisin töitä. - Kuitenkin..
7+18 kirjoitti:
järjestelyyn, jossa toinen käytännössä maksaa elämisen ja toinen itselleen asuntoa -> omaisuutta.
maksan vähemmän kuin jos asuisin vuokralla.
Parin vuoden sisällä tarkoitus ostaa/rakentaa isompi talo ja se on sitten yhteinen. Ja mennä naimisiin myös. Kun tämä asunto ostettiin niin olin opiskelija vielä eikä ollut lasta.. silloin tilanne oli vielä vähän eri. Ymmärrän kyllä pointtisi, en tosiaankaan jatkaisi näin loputtomiin.
- kaupan täti myös
Kyllä sun nyt täytyy laittaa ukkos ruotuun. Meillä on saman kokoinen perhe ja mies tienaa noin 2000 kuussa. Minä oon kanssa kaupassa töissä ja lapsilisien kanssa tienaan suunilleen saman verran kuin sinä, joskus enemmän, toisinaan vähemmän, riippuu tietysti vähän siitä, miten paljon on tullut iltoja ja viikonlopun vuoroja.
Kuukausittaisista menoista minä maksan ruoka ja talous menot, joka on noin 500-600 ja oman puhelinlaskuni. Lisäksi maksan sanomalehden tilauksen ja Tv-luvan joista tulee noin 600 vuodessa.
Muut talouteemme tulevat laskut hoitaakin sitten mies, mm. asuntolainan lyhennyksen, joka on 600 kuussa. Yhteiselle parempi korkoiselle tavoitetille (pahanpäivän varaksi) molemilta siirtyy automaattisesti joka kuukausi palkasta 150. Mies on tosin laittanut vielä joskus lisääkin, jos on sattunut jäämään ylimääräistä. Kaikista hemmottelu-, mukavuus- ja suuremmistahankinnoista päätetään tarkkaan harkiten yhdessä.
Samoin suuritöisimmät kotityöt tehdään yleensä yhdessä. Minä pesen pyykit, pyyhin pölyt ja suunilleen kerran kuussa lattiat. Mies imuroi ja tamppaa tarvittaessa matot.
Pienten alle kouluikäisten lasten kanssa oma-aika tahtoo jäädä molemmilta vähiin, mutta molemmilla on viikottain oma harkkoilta, jolloin toinen hoitaa koko huushollin. - ljlklkjkljk
Olette avoliitossa; kenen nimissä asunto on?
Mies maksaa asuntolainan lyhennyksen, sinä lähes yhtä suuren vastikkeen. Kuinka teillä on noin suuri yhtiövastike? Yhtiöllä paljon lainaa ? Onko uusi asunto-osakeyhtiö vai onko asuntonne näitä osa-omistusasuntoja? Sähkölämmitys, joka sisältyy vastikkeeseen?
Jäin vaan miettimään tätä että jos asuntonne on vain miehen nimissä ja sinä maksat yhtä suuren osuuden vastikkeena (josta ei jää muuta omaksi kuin kuitit, toisin kuin miehellesi asunto), kuvio on aivan kestämätön sinun kannalta.
Laita molempien kaikki pakolliset menot mahdollisimman tarkkaan ylös ja jaa summa kuukautta kohti. On totta että autovakuutusta ym. ei makseta joka kuukausi, mutta kalliita nekin on, meillä ainakin noin 1000euroa/vuosi. Sähkölasku, nettiyhteys? Yhteiseen käyttöön tulevat lehdet? Huomioi myös autoon tehdyt korjaukset ym. hankinnat. Talleta ruokakuitit (sis. pesuaineet ym eli kaikki kotiin tarvittu) ja lapsille ostetuista jutuista kuitit jne. jne. Sitten voit näyttää laskelman miehellesi ja kysyä onko jako hänestä oikeudenmukainen suhteessa tuloihinne.
Kotitöiden jako on toinen juttu. Jotkut eivät vaan herää vaikka kuinka sanoisi ja vetoaisi. Kotitöitä on vaikea konkretisoida samalla tavalla kuin raha-asioita. Tosin kerran tein tämänkin, ex-mies väitti kivenkovaan tekevänsä puolet kotitöistä, vaikka itse tiesin että tämä on täyttä bullshittiä. Tein jääkaapin oveen listan kotitöistä ja siihen aina kuittasin nimikirjaimin ja päivämäärällä kuka oli tiskannut, imuroinut jne. Johan loppui vetoaminen siihen että hän "tekee ainakin puolet". Joopa joo. (Hyvä jos teki kolmasosan.)
Joskus tuntuu että näissä kotihommissa olisi parasta jos se, joka tekee paljon enemmän, katoaisi kuvasta muutamaksi päiväksi. Niin se joka luistaa niistä saisi todella huomata mistä puhtaat vaatteet, astiat, siistit huoneet ja ylipäätään hoidettu koti tulee. Lastenhoito on vielä lisänä, huomaan meilläkin että mies luistaa mielellään niistä hankalista jutuista. Saan parhaiten omaa aikaa silloin kun lapsi nukkuu päiväuniaan ja mies vie lasta ulos jos minä puen tämän... - lknlkik
en ymmärrä nykynuoria (vaikka itsekin olen 29 v :-) ), koska nykyään sana PERHE on täysin menettänyt merkityksensä...en ymmärrä että puolisoilla on eri rahat kun yhdessä asutaan ja ollaan perhettä ja lapsiakin! Itse en ikinä suostuisikin tuollaiseen...tienasimme miehen kanssa suht saman verran ennen lapsia ja nyt kun jäin esikoisen syntymän jälkeen kotiin lapsia ja kotia hoitamaan, tuloni ovat romahtaneet täysin, mutta silti meillä on yhteiset rahat ja molemmilla oikeus omiin ostoksiin kun yhdessä ollaan.
- kummissaan
Nainen, missä on itsearvostuksesi?! Laita se äijä ruotuun tai heitä pihalle. En voi ymmärtää, miten nykyaikainen nainen voi elää noin. Ihan lattiamattona. Tekee kaiken, hoitaa kaiken, maksaa kaiken, ja mies elää kuin pellossa ja huvittelee palkallaan, vaikka on kaiketi niitä lapsiakin ollut ihan halulla tekemässä. Jos mun mies edes vihjais jotain johonkin tuollaiseen suuntaan, niin ei ehtis ees kissaa sanoa kun olis jo ulkona ihmettelemässä ajatuksiaan.
Meillä on kaksi pientä lasta. Asuntolaina menee mun tililtä, talo on mun nimissä kun olen sen ostanut ennen miehen tapaamista. Mies maksaa kaiken muun, niin kauan kuin palkka riittää. Sit vasta jos on pakko, mennään mun tilille. Säästöön laitetaan kaikki mitä jää. Olen hoitovapaalla, ja näillä säästöillä on tarkoitus elää ja maksaa lainaa mahdollisimman pitkälle, ettei mun tarvi mennä töihin vaan saan hoitaa MEIDÄN YHTEISET lapset kotona. Yhteistä tiliä ei ole, mutta käyttöoikeus toistemme tileihin kyllä. Yleensä mä en edes tiedä mitä tileillä on... mitä mä sillä tiedolla, pääasia että laskut on maksettu, kaapissa on ruokaa, eikä tili ole miinuksella eikä jemmatiliin ole tarvinnut koskea. Silloin ollaan hyvällä mallilla, tämäkin kuukausi. Meillä molemmat ostaa mitä tarviivat, miehelläkin kaikkia kummia tietokonehärveleitä joista minä en juuri ymmärrä, mutta tarpeellisia ovat joten ne on hankittu.
Mun on myös vaikea käsittää niitä perheitä, joissa nainen hoitaa lasten lisäksi kaikki kodin työt. Meillä molemmat osaa käyttää kaikkia kodinkoneita ihan yhtä hyvin. Mies joskus tarkistaa jotain pyykinpesua koskevaa multa, mutta siinä se. Mutta miehellä oli pitkä suhde laiskan naisen kanssa, ehkä se on auttanut mun miestä ymmärtämään miten kovaa työtä on pitää kotia siistinä. Että kiitos vaan, mieheni eksä, olen sulle kiitollinen, annoit hyvän opin, minä korjaan hedelmän!
Onneksi me ollaan parisuhteessamme tasavertaisia, ainoa jota mieheni ei tee, on vauvan imetys. Kaikki muu hoituu, niin multa kuin mieheltäkin. - rtqertw
kummissaan kirjoitti:
Nainen, missä on itsearvostuksesi?! Laita se äijä ruotuun tai heitä pihalle. En voi ymmärtää, miten nykyaikainen nainen voi elää noin. Ihan lattiamattona. Tekee kaiken, hoitaa kaiken, maksaa kaiken, ja mies elää kuin pellossa ja huvittelee palkallaan, vaikka on kaiketi niitä lapsiakin ollut ihan halulla tekemässä. Jos mun mies edes vihjais jotain johonkin tuollaiseen suuntaan, niin ei ehtis ees kissaa sanoa kun olis jo ulkona ihmettelemässä ajatuksiaan.
Meillä on kaksi pientä lasta. Asuntolaina menee mun tililtä, talo on mun nimissä kun olen sen ostanut ennen miehen tapaamista. Mies maksaa kaiken muun, niin kauan kuin palkka riittää. Sit vasta jos on pakko, mennään mun tilille. Säästöön laitetaan kaikki mitä jää. Olen hoitovapaalla, ja näillä säästöillä on tarkoitus elää ja maksaa lainaa mahdollisimman pitkälle, ettei mun tarvi mennä töihin vaan saan hoitaa MEIDÄN YHTEISET lapset kotona. Yhteistä tiliä ei ole, mutta käyttöoikeus toistemme tileihin kyllä. Yleensä mä en edes tiedä mitä tileillä on... mitä mä sillä tiedolla, pääasia että laskut on maksettu, kaapissa on ruokaa, eikä tili ole miinuksella eikä jemmatiliin ole tarvinnut koskea. Silloin ollaan hyvällä mallilla, tämäkin kuukausi. Meillä molemmat ostaa mitä tarviivat, miehelläkin kaikkia kummia tietokonehärveleitä joista minä en juuri ymmärrä, mutta tarpeellisia ovat joten ne on hankittu.
Mun on myös vaikea käsittää niitä perheitä, joissa nainen hoitaa lasten lisäksi kaikki kodin työt. Meillä molemmat osaa käyttää kaikkia kodinkoneita ihan yhtä hyvin. Mies joskus tarkistaa jotain pyykinpesua koskevaa multa, mutta siinä se. Mutta miehellä oli pitkä suhde laiskan naisen kanssa, ehkä se on auttanut mun miestä ymmärtämään miten kovaa työtä on pitää kotia siistinä. Että kiitos vaan, mieheni eksä, olen sulle kiitollinen, annoit hyvän opin, minä korjaan hedelmän!
Onneksi me ollaan parisuhteessamme tasavertaisia, ainoa jota mieheni ei tee, on vauvan imetys. Kaikki muu hoituu, niin multa kuin mieheltäkin.vai tuolle edelliselle? Minusta on tärkeintä se, että molemmat tekevät yhtä paljon töitä perheen ja kodin eteen, mutta en ymmärrä miksi molempien pitäisi tehdä samat kotityöt, vaan miksei kotitöitä voisi jakaa siten että jos esim. toiselta onnistuu paremmin siivous ja toiselta vaikka kokkaus, niin se toinen hoitaa siivoukset ja toinen kokkaukset. Meillä minä hoidan pääasiassa kotityöt eli siivoukset, pyykit ja ruoanlaitot viikolla, koska mies on töissä ja silti tiedän, että minulla on enemmän "vapaata aikaa" päivän aikana kuin miehelläni, koska lapseni (3kk ja 1v10kk) nukkuvat päiväunet yhtäaikaa, jolloin minä lepään tai teen jotain mieluisaa (esim. katson leffaa, luen kirjaa tms.) ja teen suurimman osan kotitöistä silloin kun lapset ovat hereillä. Miehellä taas ei ole tuota 2h "luppoaikaa" päivällä töissä! Sen sijaan iltaisin ja viikonloppuisin teemme yhtäpaljon kotitöitä ja mies tekee ruoat yleensä vloppuisin, siivoaa kyllä keittiötä päivisin, hoitaa kaikki autoon liittyvät asiat, kaikki talousasiat (maksaa laskut), ulkotyöt hoitaa. Lapsia hoidamme vloppuisin ja iltaisin yhtä paljon.
- kysyyhän
kummissaan kirjoitti:
Nainen, missä on itsearvostuksesi?! Laita se äijä ruotuun tai heitä pihalle. En voi ymmärtää, miten nykyaikainen nainen voi elää noin. Ihan lattiamattona. Tekee kaiken, hoitaa kaiken, maksaa kaiken, ja mies elää kuin pellossa ja huvittelee palkallaan, vaikka on kaiketi niitä lapsiakin ollut ihan halulla tekemässä. Jos mun mies edes vihjais jotain johonkin tuollaiseen suuntaan, niin ei ehtis ees kissaa sanoa kun olis jo ulkona ihmettelemässä ajatuksiaan.
Meillä on kaksi pientä lasta. Asuntolaina menee mun tililtä, talo on mun nimissä kun olen sen ostanut ennen miehen tapaamista. Mies maksaa kaiken muun, niin kauan kuin palkka riittää. Sit vasta jos on pakko, mennään mun tilille. Säästöön laitetaan kaikki mitä jää. Olen hoitovapaalla, ja näillä säästöillä on tarkoitus elää ja maksaa lainaa mahdollisimman pitkälle, ettei mun tarvi mennä töihin vaan saan hoitaa MEIDÄN YHTEISET lapset kotona. Yhteistä tiliä ei ole, mutta käyttöoikeus toistemme tileihin kyllä. Yleensä mä en edes tiedä mitä tileillä on... mitä mä sillä tiedolla, pääasia että laskut on maksettu, kaapissa on ruokaa, eikä tili ole miinuksella eikä jemmatiliin ole tarvinnut koskea. Silloin ollaan hyvällä mallilla, tämäkin kuukausi. Meillä molemmat ostaa mitä tarviivat, miehelläkin kaikkia kummia tietokonehärveleitä joista minä en juuri ymmärrä, mutta tarpeellisia ovat joten ne on hankittu.
Mun on myös vaikea käsittää niitä perheitä, joissa nainen hoitaa lasten lisäksi kaikki kodin työt. Meillä molemmat osaa käyttää kaikkia kodinkoneita ihan yhtä hyvin. Mies joskus tarkistaa jotain pyykinpesua koskevaa multa, mutta siinä se. Mutta miehellä oli pitkä suhde laiskan naisen kanssa, ehkä se on auttanut mun miestä ymmärtämään miten kovaa työtä on pitää kotia siistinä. Että kiitos vaan, mieheni eksä, olen sulle kiitollinen, annoit hyvän opin, minä korjaan hedelmän!
Onneksi me ollaan parisuhteessamme tasavertaisia, ainoa jota mieheni ei tee, on vauvan imetys. Kaikki muu hoituu, niin multa kuin mieheltäkin....kyselen: kerrot että talo on sun nimissä kun ostit sen ennen kuin menitte miehen kanssa yksiin. Ja maksat lainan.
Jos eroatte, aiotko olla reilu ja hyvittää jotain miehellesi niistä vuosista, kun hän maksoi teidän juoksevia menoja ja sinä maksoit taloa itsellesi?
Jos mies tuo leivän pöytään ja maksaa muita päivittäisiä menoja, onko reilua että kiinteä omaisuus jää erossa sinulle ja hän saa muistoksi kuitit?
- tyytyväinen tähän
Aika kestämättömältä kuulostaa tilanne. Mikähän teidän suhteenne tila ylipäänsä on, keskinäinen kunnioitus, kommunikaatio, toisen huomioiminen, arkirakkaus, menneisyyden, tunteiden, toiveiden ja haaveiden jakaminen, yhteiset tavoitteet, halu olla toiselle se paras ystävä, kumppani ja rakastaja... Aika paljon taitaa olla muitakin keskusteltavia aiheita kuin raha?
Meillä on molemmilla omat tilit, mutta säästämme yhdessä ja jaamme laskut tulojen mukaan. Mitään isompia hankintoja ei tehdä toisen kanssa sopimatta, ei todellakaan autoja eikä edes silmälaseja. Talo ja auto ovat yhteisissä nimissä. Kun olen ollut hoitovapaalla, mies on hoitanut lähes kaikki laskut (suurimman osan lainoista, vakuutukset, talon käyttökulut...) ja minä lähinnä oman puhelinlaskuni, pienen osan lainaa ja sitten päivittäisostoksia. Silloin kun olen töissä, maksan isomman osan laskuista, suunnilleen siinä suhteessa kun tienaammekin, ja silloin laitamme rahaa myös säästötilille. Tavallista ruokakauppalaskua tai jonkun vaatteen tms. ostosta ei tarvitse toiselta kysellä, mutta jos on tosiaan vaikka aika uusia silmälasit niin siitä ainakin mainitaan toiselle. Jos ostamme autoa, kodinelektroniikkaa tai kodinkoneita, teemme päätökset yhdessä. Tiedämme mihin rahamme menevät, luemme toistemmekin tiliotteet. En siis koskaan esim. valehtele miehelleni jonkun vaatteen hintaa tms. Silloin kun molemmat olemme töissä ja rahaa on riittävästi, ostamme helpommin harrastusvälineitä ym. "ei niin pakollista", mutta hoitovapaani aikaan myös mies tinkii tällaisista menoista. Sellaista tilannetta ei siis tule että minä joutuisin venyttämään penniä ruokaa varten ja mies ostaisi kotiteatterin tms. Mutta toisaalta minusta on ihan ok että kun mies tienaa enemmän kuin minä, niin hän saa myös vähän enemmän "tuhlata" itseensä. Sellaista tilannetta ei kuitenkaan päästetä tapahtumaan, että minä maksaisin vain juoksevia kuluja ja mies keräisi samaan aikaan omaisuutta itselleen. - haukotus
"Olen ääliö, kun olen päästänyt asiat tähän pisteeseen"...tuohon haluan vaan sanoa ettet sentään täysin ääliö, olet saanut lapsesi ja varmasti rakastat heitä, eli miehessä ollut hyvää ainakin sperma ;) Noin ajattelen tällähetkellä omasta miehestäni...häneltä paras saamani asia on lapseni joten ei ihan täysin hukkaan ole tämä avioliitto mennyt vaikka kaatuisikin. Zemppiä.
- kummissaan
Jos tuo yksi kysyjä tarkoitti talon omistuksella minua, niin: talon omistuksesta on keskusteltu, useampaankin otteeseen, jo ennen kuin meidät vihittiin. Olen tarjonnut miehelle, että laitetaanko molempien nimiin. Mies ei pitänyt asiaa tarpeellisena. Meillä ei ole avioehtoa. Me olemme nelissäkymmenissä molemmat, eli siis elettyä elämää jo takanakin ja kaikenlaista nähty. Avioliitossa ollaan sillä periaatteella, että loppuun asti yhdessä, ja tiedän kyllä, ettei kukaan tulevasta tiedä, mutta meillä on niin hyvä yhdessä etten tiennyt sellaista olevan olemassakaan. Minä en tästä miehestä luovu. Jos mies muuttaa mielensä ja lähtee, niin sitten saa mennäkin, ilman omaisuutta, jos moisen tempun tekee, mutta minäpä luulen etten sellaista tule ikipäivänä tämän miehen kanssa näkemään. Meillä taitaa muuten olla molemmat autotkin mun nimissä... No, niissä ei nyt iso omaisuus pyöri. Ja mies on nuo autojen omistajailmoitukset hoitanut!
Kotityöt hoitaa meilläkin se, joka ehtii, tai jos useampi työ tyrkyllä, niin siitäpä saa sitten molemmat valita niitä hommia jotka enemmän kiinnostaa tai paremmin sujuu. Meillä on lasten lisäksi useampi koira, joten siivottavaa sun muuta hommaa piisaa!
Minä olen nyt hoitavapaalla ollut tilapäisesti töissä, paikkaamassa "paniikkitilannetta", kolmivuorotyö. Mies sumpli omat työnsä niin, että tämä oli mahdollista, kun tämä tilaisuus tarjosi meille lisäansioita pidentämään hoitovapaata. Lapset on hoidettu kotona koko ajan, eli mies pyörittää taaperon, vauvan ja koiralauman kera huushollia siinä missä minäkin. Vauva on saanut välillä vähän Tuttelia, siinä ainoa ero :) . Tiedän kyllä ettei joka perheessä tämä onnistuisi, monessa perheessä mies nostaisi kintaat pystyyn jo pelkästä ajatuksesta että joutuisi omat lapsensa hoitamaan, ihan koko päivän, ja vieläpä monta päivää peräkkäin. Ja sitten pitäisi vielä siivota, ja laittaa ruokaa, ja pyykätä, ja sitä rataa. Joo, minä tiedän: minä oon onnistunut löytämään maailman parhaan miehen. Pidän siitä hyvää huolta ja paijaan paljon. Ja olen totisesti nähnyt niitä muunlaisia miehiä niin monta, hyvinkin läheltä, että osaan omalleni antaa hänelle kuuluvan arvon.
Aiheen aloittajalle: väittävät ettei vaihtamalla parane. Ovat väärässä! - 9?%&#¤=0
kummissaan kirjoitti:
Jos tuo yksi kysyjä tarkoitti talon omistuksella minua, niin: talon omistuksesta on keskusteltu, useampaankin otteeseen, jo ennen kuin meidät vihittiin. Olen tarjonnut miehelle, että laitetaanko molempien nimiin. Mies ei pitänyt asiaa tarpeellisena. Meillä ei ole avioehtoa. Me olemme nelissäkymmenissä molemmat, eli siis elettyä elämää jo takanakin ja kaikenlaista nähty. Avioliitossa ollaan sillä periaatteella, että loppuun asti yhdessä, ja tiedän kyllä, ettei kukaan tulevasta tiedä, mutta meillä on niin hyvä yhdessä etten tiennyt sellaista olevan olemassakaan. Minä en tästä miehestä luovu. Jos mies muuttaa mielensä ja lähtee, niin sitten saa mennäkin, ilman omaisuutta, jos moisen tempun tekee, mutta minäpä luulen etten sellaista tule ikipäivänä tämän miehen kanssa näkemään. Meillä taitaa muuten olla molemmat autotkin mun nimissä... No, niissä ei nyt iso omaisuus pyöri. Ja mies on nuo autojen omistajailmoitukset hoitanut!
Kotityöt hoitaa meilläkin se, joka ehtii, tai jos useampi työ tyrkyllä, niin siitäpä saa sitten molemmat valita niitä hommia jotka enemmän kiinnostaa tai paremmin sujuu. Meillä on lasten lisäksi useampi koira, joten siivottavaa sun muuta hommaa piisaa!
Minä olen nyt hoitavapaalla ollut tilapäisesti töissä, paikkaamassa "paniikkitilannetta", kolmivuorotyö. Mies sumpli omat työnsä niin, että tämä oli mahdollista, kun tämä tilaisuus tarjosi meille lisäansioita pidentämään hoitovapaata. Lapset on hoidettu kotona koko ajan, eli mies pyörittää taaperon, vauvan ja koiralauman kera huushollia siinä missä minäkin. Vauva on saanut välillä vähän Tuttelia, siinä ainoa ero :) . Tiedän kyllä ettei joka perheessä tämä onnistuisi, monessa perheessä mies nostaisi kintaat pystyyn jo pelkästä ajatuksesta että joutuisi omat lapsensa hoitamaan, ihan koko päivän, ja vieläpä monta päivää peräkkäin. Ja sitten pitäisi vielä siivota, ja laittaa ruokaa, ja pyykätä, ja sitä rataa. Joo, minä tiedän: minä oon onnistunut löytämään maailman parhaan miehen. Pidän siitä hyvää huolta ja paijaan paljon. Ja olen totisesti nähnyt niitä muunlaisia miehiä niin monta, hyvinkin läheltä, että osaan omalleni antaa hänelle kuuluvan arvon.
Aiheen aloittajalle: väittävät ettei vaihtamalla parane. Ovat väärässä!Hienoa kun ette eroa, mutta vaikka eroaisittekin, niin eipä se talon omistus kauheasti vaikuta. Jos ei teillä kerran ole avioehtoa, niin omaisuus jaetaan puoliksi ja puolet talosta menee tasinkona miehelle siinä kuin muukin omaisuus puolittuu. Reilu peli. Mutta turhapa noita eroasioita on miettiä, kun on päätetty olla loppuelämä yhdessä. Kun alkaa liikaa spekuloimaan erolla, niin se todennäköisemmin tuleekin.
- eräs nuori nainen
Miehesi kuulostaa tyypilliseltä kolmannelta lapselta, joka on jatkanut eloaan kuin olisi vielä myöhäisteini äitinsä helmoissa. Nyt voit vain päättää kuinka paljon vihaa ja katkeruuttaa tahdot itseesi kerätä ennen eroamista. Suurempi ongelmasi on taloudellinen loukko, joka voi pahimmillaan sitoa sinut mieheen, jos taloudellinen pärjääminen yksin lasten kanssa alkaa näyttämään hyvin tiukalta/mahdottomalta. Moni nainen ajaa itsensä liitossa taloudelliseen loukkoon, jossa hän maksaa lapset sekä arjen menot samalla, kun mies kartuttaa omaisuuttaan - erotessa tällainen tilanne voi mennä varsin julmaksi.
"Mukavaa tosiaan on se, että Suomessa naisella on oikeus käydä töissä, tienata ja tuhlata siinä missä miehenkin. 1987 voimaan tullut tasa-arvolaki jo takaa sen, että naisilla ja miehillä on samat oikeudet ja velvollisuudet.
Tästä huolimatta varatuomari Leena Linnainmaa on kirjoittanut 736 sivuisen Naisen lakikirjan. Häh, eikö laki olekaan naisille ja miehille sama?
– Laki on sama, mutta asioiden merkitys ei tosiasiassa olekaan. Monet ongelmat koskettavat naisia eri tavalla, esimerkiksi perhevapaisiin liittyvät asiat. Tarkoitukseni on kannustaa naisia ottamaan selvää eduistaan erilaisissa elämäntilanteissa, ettei sinisilmäisyyttään tai tietämättömyyttään joudu pulaan, Linnainmaa sanoo.
Hänen mukaansa yllättävän usein tulee esiin, etteivät naiset tiedä, mihin erotessa johtaa se, että avoliitossa nainen on käyttänyt palkkansa ruokaan, lasten vaatteisiin ja muihin arkimenoihin ja mies omaisuuden hankkimiseen, ja autot ynnä muut on laitettu miehen nimiin. Samat ongelmat tulevat esiin avioliitossa, jossa on toimittu samoin ja parilla on avioehto.
– Eipä ole tullut vastaan tilannetta, jossa omakotitalo ja mersu olisivat erotessa naisen nimissä ja mies olisi käyttänyt kaikki rahansa ruokaan, Linnainmaa muistuttaa."
http://www.menaiset.fi/artikkelit/tyo-raha/rahankaytto/art599-Nainen-on-arjen-maksaja.html
Onneksi viime vuoden lopussa saatiin läpi lakimuutos, jonka ansiosta avoliitossa toinen osapuoli voi saada edes jonkin asteista korvausta, jos hän on auttanut kumppaniaan kartuttamaan tämän omaisuutta ja omaisuuden erottelu virallisen omistussuhteen perusteella johtaisi hyötymiseen toisen kustannuksella.
http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2010/11/eduskunta_hyvaksyi_avoeroihin_puolisolle_oikeuden_hyvitykseen_2167261.html - AnniPerhe
tässä mielenkiintoinen artikkeli: https://pikavippi2017.wordpress.com/2017/05/04/perheen-raha-asiat-kenelle-kuuluu-housut/
- lisähommiahakeen
Mene hakee töitä lisää, toinen duuni niin saata sitä rahaa. Ei mehen tarvi sua elättää vaikka onkin suurempi palkka ku sulla. Ne on miehen rahoja ei sinun. Siivoustöitä saat aina tai koirien ulkoilutusta, ettei tarvi olla toisten elätetttävinä.
- Lähihoitajat
Siivoustöihin tarvitaan laitoshuoltajan koulutus, ei mihinkään enää pääse ilman ammattitutkintoa.
- EttäKuinka
Pääsee. Siivoojaksi pääsee suoraan lukion penkiltä ja ylipäätään mihin tahansa toimistotyöhön pääsee ilman alan varsinaista koulutusta.
Onneksi lähihoitajaksi ja sairaanhoitajaksi ei pääse. Vaikkakin tunnen lähihoitajia, jotka tuskin osaavat laskea, mutta eipä heidän tarvitse lääkkeitä annostellakaan.
Lukutaito olisi kyllä mielestäni välttämätön lahihoitajallekin, koska he ovat aiheuttaneet potilasvahinkoja, kun epikriisi on jäänyt lukematta. Lonkkamurtumapotilas, jolla on naulattu lonkka, on talutettu 3 päivän kuluttua vessaan kahden LH:n toimesta! Potilaalla oli kuuden viikon täydellinen varauskielto. Potilas menehtyi vuosien kuluttua tästä saamiinsa vammoihin. - Merkonomit
EttäKuinka kirjoitti:
Pääsee. Siivoojaksi pääsee suoraan lukion penkiltä ja ylipäätään mihin tahansa toimistotyöhön pääsee ilman alan varsinaista koulutusta.
Onneksi lähihoitajaksi ja sairaanhoitajaksi ei pääse. Vaikkakin tunnen lähihoitajia, jotka tuskin osaavat laskea, mutta eipä heidän tarvitse lääkkeitä annostellakaan.
Lukutaito olisi kyllä mielestäni välttämätön lahihoitajallekin, koska he ovat aiheuttaneet potilasvahinkoja, kun epikriisi on jäänyt lukematta. Lonkkamurtumapotilas, jolla on naulattu lonkka, on talutettu 3 päivän kuluttua vessaan kahden LH:n toimesta! Potilaalla oli kuuden viikon täydellinen varauskielto. Potilas menehtyi vuosien kuluttua tästä saamiinsa vammoihin.Sairaalaan ei pääse siivoamaan ilman laitoshuoltajan tutkintoa, ja vakinaista toimea ei saa mihinkään ilman tutkintoa, ainoastaan jotain sijaisuuksia ja pätkiä voi saada se on saletti.
- EttäKuinka
Koska miehellä on isommat tulot, hänen kuuluisi maksaa lasten hoitomaksut tai sitten rouva lakkaa kokonaan käymästä ruokakaupassa. Tosin tämä on niin vanha ketju, että mitään hoitomaksuja ei enää ole. Liekö parskuntakin jo eronnut?
On se kylläkin uskomatonta, että vielä 6 vuotta sitten on ollut ihmisiä, joilla on noin pieni palkka. Eikös nykyään makaamalla sohvalla tienaa paremmin?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Järkyttävä tieto Purrasta
Purra tapasi nykyisen miehensä täällä. Suomi24:ssä! Tulipa likainen olo. Nyt loppuu tämä roikkuminen tällä palstalla.2456097Näin asia on
Tiedän ettei hän koskaan aio lähestyä minua eikä niin ole koskaan aikonutkaan, eikä lähesty ja enkä minä enää tee sitä k314506Taas varoitusta lumesta ja jäästä
Ai kauhea! Vakava säävaroitus Lumi-/jäävaroitus Varsinais-Suomi, Satakunta, Uusimaa, Kanta-Häme, Päijät-Häme, Pirkanmaa,242562Mikseivät toimittajat vaadi Orpoa vastuuseen lupauksistaan
Missä ne 100.000 uutta työpaikkaa muka ovat? Eivät yhtään missään. Näin sitä Suomessa voi puhua ja luvata mitä sattuu. E3122306Aavistan tai oikeastaan
tiedän, että olet hulluna minuun. Mutta ilman kommunikointia, tällaisenaan tilanne ja kaikki draama ovat mun näkökulmast501505Örebro kuolleet lisääntyy.
Nyt n, 10. Mitähän vielä. Haavoittuneet?. Kuka on ampuja, salaisuus.1781444Mistä erotat onko joku kiinnostunut vai muuten mukava?
Voi sekaantua yleiseen ystävällisyyteen vai voiko?1611349Poliisi tahtoo pääsyn 4 miljoonan suomalaisen sormenjälkiin.
https://www.is.fi/digitoday/art-2000011009633.html Tämä sormenjälkiin poliisin pääsy on erittäin tärkeä rikollisten kiin1331277- 351054
- 1751021