Näin pakkasella on hyvä pitää takassa kunnon tulet ja polttaa se sisältä puhtaaksi. Ensin pari pesällistä, että uuni on kuuma ja sitten lopuksi alaluukku sepposen selällään ja yläluukkujen ilmareiät auki polttaen nopeasti kolmas pesällinen pieniä puita.
Toimenpiteen jälkeen takan kierrot ovat puhtaat kuin eilen murattu. Olen kuullut sanottavan, että nokipalo voisi halkaista piipun, mutta onko tästä kenelläkään kokemuksia? Niin uuni kuin piippukin ovat tässä vaiheessa jo kuivia ja kuumia.
Toimenpiteen jälkeen takan kierrot ovat puhtaat kuin eilen murattu. Olen kuullut sanottavan, että nokipalo voisi halkaista piipun, mutta onko tästä kenelläkään kokemuksia? Niin uuni kuin piippukin ovat tässä vaiheessa jo kuivia ja kuumia.
Vastaukset 18
Vanhimmat
pesällisen jäläkeen kiivennä katolle, mukana kastelukannullinen polttoölijyä, sen olen kaadellut pitkin hormin sivuja pippuun, lopuiks eetteri/bensaseos n 5 litraa, ja sitten kunnon tulet pesään, ja ulos kattoon, mitä tornista tulee... puhdasta jälkee meinaan..
Jotta takka tai uuni toimisi kunnolla, ei sitä voi aina polttaa kituuttaa. Puhdas ja noeton takka lämpenee tehokkaammin ja säästää puita.
Ns. nokipalotkin taisivat olla aikoinaan enemmänkin pikipaloja kuin noen palamista piipuista. Kunnon tiilistä tai rst putkesta tehty piippu ei hopulla halkea vaikka sisus joskus kuumana kävisikin. Ja eikän sitä piipunympärystä enää nykymaailmassa sahanpuruilla muutenkaan tiivistetä.
Varmasti sellainen asia josta kokemus on itsehankittava.Mitäpä luulisit,riittäskö vajaa ämpärillinen?
vajjaalla ämpärillisellä, saapaha sitä sitte lissee, seuraavalla kertoo laitettuva.
Kerrankin joku puhuu asiasta niin kuin se on. Sen voisi vielä lisätä, takkaa kannattaa yleensäkin aina polttaa niin, että sisukset ovat vaalean harmaat ja puhtaat pesällisen jäljiltä, sen voi todeta vaikka peilillä ja taskulampulla, kurkkaamalla uunin luukusta yläpalotilaan. Silloin ei varmasti kerry palavaa pikeä piippuun ja uuni lämpiää parhaiten.
Sen näkee täälläkin, kun kysellään miten noen saa lasista. Olen itsekkin nähnyt monta nokista takkaa. On siinä sutarillain työmaa, jos meinaa tervan ja pien piipusta jotenin poistaa.
Sehän toimi,hormi ja uuni puhdistu samalla kertaa.Haittapuolena huomasin että alapuhdistusluukun pois lentäminen paineen vaikutuksesta,aiheuttaa seinien ja lattian ikävän tummumisen ja kalustuksen osittaisen tuhoutumisen mutta hormi on nyt puhdas.Ja voipi ottaa uuninkin käyttöön kun löydän nuo puhdistus luukut ja savupellin,arinasta ja akasta puhumattakaan.
Jälleen alkaa koittaa se aika, kun sutarit kiertävät kilvan sinkkiämpäreineen. Jostain syystä meille ne pyrkivät aina syksyllä - huonolla menestyksellä. Tuhkat kiertojen alta ja piipun pohjalta on helppo poistaa itsekkin pienellä kihvelillä.
Kun ilmat vähän kylmenevät, täytyy takka taas puhdistaa. Meillä takka on pääasiallinen lämmitystapa ja kun ei ole oikein kunnon tulia voinut pitää, puhdistus tulee ajankohtaiseksi heti ensi pakkasten koitettua.
Nuohooja rassaa hormit. Tuhkat pohjalla on pikkuinen loppusiivous sen jälkeen.
On totta että takkaa ei saa polttaa kituuttamalla. Märät puut ja pienet tulet nokeavat ja ehkä jopa pikeävät takan kierrot ja piipun. Kuinka paljon piippu likaantuu ja nokeentuu, riippuu ihan käyttäjästä ja puista mitä poltetaan !
Tulisijiossa puhutaan nokipalon vaarasta. Kuinka todellinen tämä on ja mitä se nokipalo lopulta oikein voi aiheuttaa? Entä jos sen järjestää säännöllisesti ?
Kuivaa puuta kunhan poltat takassa aina pesällisen ja kunnon veto niin ei sun hormissa tule koskaan nokipaloa.
Nokipaloja tuli aikoinaan, kun köyhillä oli heikkolaatuista kosteaa puuta josta tuli pikeä savunmukana hormiin. Tämä paksu pikikerros lähti palamaan alhaalta päin aiheutti paineen sinne hormiin.
Hormit oli muurattu savella ja savessa oli aukkoja niin, että tulta ja kipunoita puhalsi ullakolla puurakenteisiin. Monesti oli vielä puutteellinen paloa estävä rakenne välikatossa.
Hormiin muodostunut paksu pikikerros sytytettiin ylhäältäpäin ja se eteni turvallisesti alas. ullakolla oli yksi henkilö vartiossa ja sammuttamassa kipunat.
Olen rapannut näitä vanhoja savella muurattuja hormirakenteita ullakolla joitakin tapauksia, eikä nykyoloissa ole vaaraa moisista nokipaloista ellei jatkuvasti takassa polta tervaksia ja vielä pienellä vedolla.
Lähistöllä oli nokipalo pari vuotta sitten, kyllä nämä mahdollisia ovat jos vaikka nuohous laiminlyödään useampana vuotena ja paljon puuta kuitenkin poltetaan.
Tuossa tapauksessa palomiehetkin paikalla kävivät mutta kuulemma palo oli heidän saapuessaan jo lakannut. Eivät yleensä johda tuon kummempaan mutta toista oli tietysti pärekattojen aikaan.
Märkää puuta ei tietenkään pitäisi lainkaan käryttää ja lakisääteiset nuohoukset tulisi järjestää.
Tuo noki on ollut ropleemi.
Olen onnistunut hankalienkin paikkojen putsaamisessa sytytysnestettä polttamalla. Hommasin sellaisen 10l paineruiskun puutarhaan. Nyt olen laittanut ruiskuun sytytysnestettä ja ruiskun avulla saanut sen takan ja hormin hankaliinkin paikkoihin.
Odottanut jonkun minuutin imeytymistä ja sytyttänyt.
Tuo toimii huomattavasti paremmin kuin pullosta ruiskiminen tai sytytyspalat.
Nokivapaa hormi vetää hyvin ja lämpö siirtyy kiveen.
Laittasit bensaaniin ei tarvi odotella. Syttyy heti ja pääsee nopeammin kahville.
Ai sinähän olet oikea bensaletkun kanssa taiteilija
Missä on takan "yläluukut"? Meillä ei sellaisia ole.
Ei takassa,eikä takkauunissa,vaan leivinuunissa on yläkanavien nuohousluukut.
Voinee tarkoittaa kierron kääntöpeltiä,eli kesäpeltiä.