Kun pitää pukeutua niinkuin muutkin?

Opettaa, monikin mutta ne eivät välttämättä ole samat kuin sinulla. Miksi vaivaat päätäsi muiden arvoilla, opeta lapsesi arvostamaan niitä asioita, mitä pidät tärkeinä. Nyt kuullostaa, että olet lähinnä katkera tai ainakin kateellinen. Jos on varaa ostaa kalliita vaatteita, miksei saisi?????

Olen samaa mieltä! Itselläni ei ole lapsia, mut nykyajan lapset joutuvat kasvamaan ihan vääränlaisessa maailmassa. Ennen leikittiin nukeilla ja autoilla ja nyt pitää olla bratzit yms! Ei ihmekään, että niitä 14-vuotiaita äitejä näkyy jo liikaa

Kuulostaa kovasti kateudelta joka puhuu....

Mitä aikuiset edellä sitä lapset perässä!!!

Tytöt oppivat äideistään mitä naiseus on!

Olen aloittajan kanssa samaa mieltä asiasta. Olen päiväkodissa töissä ja ihmettelen, miksi jo alle 3-vuotiailla on pihavaatteina talvellakin haalarin sijaan takki ja housut. Lapsista tehdään puoliväkisin vanhempia vaatteiden kanssa ja seksikkyys näkyy jo päiväkoti-ikäisten vaatteissa esim. piukat napapaidat, housujen takapuolissa tekstiä yms. Turha sitä on ihmetellä pedofiilien lisääntymistäkään jos itse edesauttaa asiaa lastensa pukemisella. Lasten pitäisi saada olla lapsia myös vaatteiden osalta. Vanhat käytetyt vaatteet pitäisi myös olla ok. Siisteys ja puhtaus ovat mielestäni tärkeämpiä asioita.

Juu, muksuiässä sekin alkaa vauhdilla.

porvarien ja maahanmuutajien kakarat ne on hyvis vaatteis,jos soini saatas valtaan niin köyhät vois saada hiukan enemmän rahaa,ja lapsillensa parempia vaatteita.

Tuossa ihmeteltiin kollegojen kanssa kun lapset eivät saa leikkiä normaaleja leikkejä puistossa kun hienot vaatteet likaantuu tai rispaantuu. Hoitoon voisi laittaa vaatteet mitkä voi röntätä. Mutta kun nykyisillä lapsilla ei ole enää ns. rönttävaatteita, pitää puistossakin olla leikkiessä varovainen etteivät hienot vaatteet likaannu! Kummallista.

jälkeläisiä, ikävää lapsille

Kyllähän merkkihaalarit kestävät kulutusta huomattavasti paremmin. kun jotut tokmannin 20€ haalarit sehän menee just sillei et ostaa sitä, mihin rahapussi kykenee...

Vamhemmat haluu viestittää et heillä on rahaa.....tää maailma on menny liian raha keskeiseksi..... surullista.....

Maaseutupaikka. En ole huomannut pääkaupunkiseudulla..

Merkkihaalari tulee tiedättekös joskus edullisemmaksi. Ostin esim. Ticetin tarjouksesta 100e ja aion saada siitä käytettynä vielä n. 60e. Jos olisin ostanut halpiksen eli vaikka Lassien samoilla ominaisuuksilla olisi haalari maksanut n. 60e, mutta sillä ei ole minkäänlaista kierrätysarvoa. Käykääpä huviksenne katselemassa vaikka huutonetissä minkälaisia hintoja käytetyistä MERKKIVAATTEISTA maksetaan... Köyhän ei kannata aina ostaa sitä halvinta :P

Näistä epäkäytännöllisistä ja seksuaalisuutta korostavista vaatteista olen aika yöks linjalla itsekin. Koululaisilla alkaa olla sitten näitä 50e lippiksiä ym. hassutuksia, mutta aikuisethan tätä kulttuuria alunperin ylläpitävät mm. lippikset on RAP kulttuurista, jolla ei kyllä lapsilla ole alunperin mitään tekemistä. Mainokset tietääkseni ovat aikuisten tekemiä?

Hop, hop

Mun 5v typykkä ei ainakaan ole äidiltään oppinut pitämään ns. hienostelu vaatteita. kyllä hän on muuten sen ympäristöstään imenyt! En sillä, että asiaa pahoittelisin, koska meillä se pysyy terveen rajoissa, eli ei siis ole tiukkoja napapaitoja tai matala vyötäröisiä farkkuja missä näkyy pylly heti kun kyykistyy.

Mutta vaateteollisuus sais kyllä oikeesti mennä itteensä ja miettiä mitä shittiä lapsille tehdään! On oikeesti vaikea löytää lapsille vaatteita, jotka oikeasti pysyy paikoillaan ja jossa vyötärö on vyötäröllä, varsinkin jos lapsi sattuu olemaan ns. normaali lasta pidempi! Töitä saa oikeasti tehdä, että löytää sopivat ja käytönnölliset vaatteet!

Ai nii, ja mun muksuilla muuten on varsinkin ulko-rönttä-vaatteet erikseen. Eikä ne ns. paremmat ulkovaatteet mitä käytetään jos mennä kaupungille tai juhliin tmv. ole mitään kalliita merkki vaatteita!

Asiahan on niin, että lapset Suomessa puetaan huonolaatuisiin ja rumiin vaatteisiin. Toisin täällä Keski-Euroopassa. Merkkivaatteiden ei tarvitse olla kalliita. Esim. s.Oliver ja Esprit ovat laadukkaita ja huokeahintaisia, eivät paljoakaan kalliimpia kuin suomalaiset marketin vaatteet, joista lähtevät kuvat ja saumat menevät vinoon jo ensimmäisen pesun jälkeen.

Kyllä Suomessa vieraillessa tuntee oikein myötähäpeää nuhjuisten lasten vuoksi. Oma kun on nätisti puettu jopa leikkikentälle. Merkkivaatteitakin pystyy pesemään jos likaantuvat. Pääasia, että lapsi on hyvin puettu.

Joo kyllä tuntuu joillekin olevan niin tärkeää se, että oma kullannuppua tepastelee viimeisen päälle kalliissa merkkivaatteissa. Ja jotenkin tuo argumentti kallis-hyvä, halpa-huono ei nyt aina mene mielestäni yx yhteen. Kyllä se monasti on yksinomaan se merkki, mikä siinä vaatteessa maksaa eikä mikään muu. Esim. Reimatec olevinaan niin viimeisen päälle hyvää tavaraa, mutta olen läheltä nähnyt, miten on takapuolessa ja polvissa samantien reikää... itse en pistäisi ikinä reilua sataa eroa sellaiseen paskaan, jos suoraan sanotaan! Ja sitäkin näkee, että lapsella on tyyliin 3-4 eri talviasua... tuntuu kyllä hullulta kun miettii näiden vaatteiden käyttöikää! Mutta mikäs siinä, jos sellaista ylimääräistä rahaa löytyy! Voi vaan kuvitella, minkälaisia pissiksiä tällaisista "kermaperse" lapsista kasvaa.

No huh huh onpa kummallista??Minä olen perinyt huikean summan riihikuivaa rahaa,saanut sijoituksilla omaisuuden,mutta ostan vaatteeni uff-liikkeistä kirppareilta jne..Ja minun lapseni 3-14v kulkevat kirppari,toisiltas jääneet tai joiltai saadut..Mutta puhtaat ja korjatut vaatteet päällään.Emme ole lähteneet tuollaisiin hullutuksiin..esim pikkulikkamme sanoo kun kysyn "mistä sait noin hienon talvihatun"Kilppalilta

Ennen oli luokkaerot, nykyään on merkkierot. Jos kellä on omat arvot, merkeillä makeilu ei pitäisi noin kovasti harmittaa. Lapsi vaistoaa vanhempien epävarmuuden ja se on pahempi kuin erilaisuus. Lapset eivät keksi ja vaadi mitään, vaan vanhemmat manipuloivat lapset haluamaan.

Koska emme voi muuttaa toisia ja heidän tapoja ja tottumuksiaan, meidän täytyy hyväksyä itsemme ja omat tapamme ja tottumuksemme sellaisina kun ne omiksemme koemme.

Tiedoksi, Lassiet ja Reimat tulee kyllä samalta tehtaalta/valmistajalta, että jos Lassiet hyvät, miten ei Reimat?!

Terveisiä vaan maasta, jossa on koulupuvut käytössä, se ei kiusaamista ja syrjintää estä sitten yhtään. On aika naiivia kuvitella, etteikö syrjimistä tapahdu, vaikka kuinka olisi koulupuvut millintarkkaan määritelty. Joukosta löytyy aina niitä, joilla on merkkikengät ja -reput jne.

Mielestäni syytä on olla huolissaan siitä, että jos ostamme lapselle jatkuvasti merkkivaatteita ja kehumme niitä ystäville lasten kuullen, mitä me opetamme lapsillemme?! Nimenomaan sen, että lapsi oppii vertailemaan vaatteita muiden lasten keskuudessa. On hullua, että samat aikuiset jotka tätä merkkikilpailua harrastavat, ovat muka kierrätyksen kannalla silloin kun puhutaan maailman tilanteesta yleensä. Ehkä he voivat laittaa ne lapsensa vaatteet myyntiin ja siten kierrättää, mutta koskaanhan he eivät voi omalle lapselleen käytettyä laittaa.
Jos äiti ostaa lapselleen 150 euroa maksavan ulkopuvun ja myy sen sitten lapsen tietämättä saman päiväkodin lapsiperheelle, periaatteessa vaatekiusaaja voi siis olla saman haalarin alkuperäinen omistaja, joka kiusaa uutta omistajaa käytetystä vaatteesta.
Jos taas kukaan ei ostaisi niitä käytettyjä kalliita haalareita, niin mitenkäs tilanne sitten olisi...?

Minulle ei ainakaan 3 lapsen äitinä ole mitään väliä mitä merkkiä vaatteet ovat. Tärkeintä on että lapsi pysyy ulkona lämpimänä ja kuivana. Ei ne merkkivaatteetkaan sitä aina takaa. Yritän löytää vaatteet jotka ovat mukavia päällä ja täyttävät nämä edellämainitut ominaisuudet.
Minulle on myös tärkeää että lapset ovat siististi puettuja, eivätkä kulje rytyisissä vaatteissa.
Ostan melkein kaikki vaatteet kirppareilta ja huutonetistä. Olemme myös saaneet valtavasti ihania vaatteita tutuilta.
Arvostan lastenvaatteissa kauniita värejä ja lapsenomaisuutta, enkä siedä että lapset puetaan liian aikaisin "teineiksi".
Ymmärrän kyllä aloittajan pointin ja se on totta, että maailma pyörii vaan rahan ja materialismin ympärillä. Kuluttajille syötetään mainonnan kautta tarve ostaa asioita joita he eivät edes tarvitse. Lapsilla on liikaa kaikkea ja heistä tulee aina vain kiittämättömämpiä. Siitä minäkin olen huolissani!

Kyllä minä saan ostaa lapselleni 150 euron haalareita, jos haluan. Tänäkin talvena ostin kaksi. Itse olen rahani ansainnut rehellistä työtä tekemällä (ja verotkin siitä maksanut). Voin käyttää rahani mihin haluan. Enkä ole selitysvelvollinen kenellekään.

Ikävä todeta, että aloittaja osui naulan kantaan. Minulla lapset 8 ja 10 ja molempien luokalla on näkynyt jo hyvin varhaisessa vaiheessa vaatteilla hienostelu.

Vanhempi ei siitä ole niin ottanut itseensä vaikutteita, mutta kuulin luokkatoverin äidiltä, että ei kuulemma tällä luokala enää normaalit lippikset kelpaa vaan pitäisi olla juuri näitä rap-kulttuurin ihannoimia suora lippaisia kalliita hattuja... Luulisin ettei esikoiseni koskaan tule ajattelemaan vaatteissa niiden merkkiä, hänelle muut seikat on onneksi paljon tärkeämpiä pukeutumisessa.

Nuoremman lapseni aloittaessa koulun jo heti ensimmäisillä viikoilla alkoi se vaatteiden valkkaus. Ei enää kelvannut äidin valitsemat vaan olisi pitänyt päästä makeilemaan, mutta olen halunnut tehdä selväksi sen, ettei meillä pukeuduta miellyttääksemme muita, vaan vaatteet valitaan kaapista sen perusteella mitkä on puhtaana ja tietenkin saa kiinnittää huomiota myös värien yhteensointumiseen yms, muttei joka päivä voi olla "ykköset" päällä.

Kuitenkin se on meidän vanhempien asenne, mikä lastenkin vaatetuksessa lopulta ratkaisee. Minä en aio antaa omieni makeilla koulussa merkkivaatteilla, oli varaa tai ei, ihan jo sen tasa-arvoisuudenkin takia. Ei koulussa tarvitse erottua merkkivaatteilla!!!

Tähän aiheeseen mielestäni sopii hyvin yhden vanhemman kommentti vanhempainillassa, jossa oli nimen omaan kyse tästä vaatteilla pröystäilystä:

"Olen sanonut, ettei kouluun voi pukeutua verkkareihin. Ajattelepas nyt miltä minä näyttäisin, jos kulkisin töissä verkkareissa."

Jos tämä on vanhemman asenne koululaisen pukeutumiseen, joka on kuitenkin vielä lapsi, niin koska hän sitten saa olla lapsi, jos kouluun pitää jo pukeutua kuten aikuiset töihin????

Arvojen siirtäminen lapsilleen on tärkeä osa kasvatustamme. Millaisia arvoja nykyvanhemmat sitten haluavat oikein lapsilleen perinnöksi jättää?

Ihmettelen silti sitä, kun 5-vuotiaat ja varsinkin tytöt, saavat uudet talvipuvut, vaikka olisi juuri ostettu puku, koska parhaalla kaverilla on samanlainen... Miettikää vanhemmat nyt oikeesti sitä käytännöllisyyttä ja jos tollaiseen lähtee mukaan, niin mitä se on sit, ku muksu on 15-v???

Omasta lähipiiristäni en löydä ketään, joka kerskaisi rahoilla tai merkkituotteilla. Omaltakin pojalta löytyy merkkivaatteita, joita on saatu lahjaksi tai siskon lapsista käytettyinä tms, mutta itse en tajua merkkituotteista mtn. Meillä kriteerit vaatteille, et ne on mukavat päällä, siistit ja ehjät, tottakai ne söpöimmät menee useemmin päälle. Lähipiirissä ja päiväkodissa on huomiota kiinnitettyä vain siihen, miten vähän aikuisilla on aikaa lapsille.. Tiuskiminen lasta jätettäessä päiväkotiin tyylillä 'alas nyt jo tehdä' tai 'miten voit olla noin hidas' ei varmasti jätä hyvää mieltä lapselle.. Monet lapset jo 2-3 vuotiaina haukkuu muita tyhmiksi tai tyhmän näköisiks ja vaatteita rumiks. Mistä nää opitaan? Jos äiti kysyy lapselta 'ootko nyt tyhmä kun et osaa itse' niin eipä se ainakaa kohenna mielialaa ja kehota käyttäytyyn kauniisti muita kohtaan. Oma lapseni on autistinen ja kuuro, mutta sen verran 'normaalin' oloinen, että pääsi ekaksi päiväkotivuodeksi normaaliin ryhmään. Yhtään kaveria ei löytynyt vain siksi, ettei poika ymmärtänyt muiden selityksiä, vaikka muuten käyttäytyy kuten ikäisensä. Mihin kaikki ymmärrys on kadonnut? Jos joulujuhlassa poika jakaa karkkia kaikille mutta jättää yhdelle antamatta koska 'se on tyhmä' ja isä tähän lapsensa toteamuksen sanoo 'vai niin' vaikka varmasti huomaa tän 'tyhmän' lapsen tasan tarkkaan ymmärtävän mitä ne muut saa ja ettei hän taaskaan pääse mukaan porukkaan..

SIITÄ tulisi tosissaan olla huolissaan, niiin paljon enemmän kuin lasten merkkivaatteista..

En ole huomannut, mutta en epäile että eikö sitä jossain voisi olla.

Minä ostan sen vaatteen joka pitää lapseni talvella lämpimänä, jossa voi leikki ja liikkua, joka on helppo huoltaa ja joka miellyttää silmää. Oli merkki mikä vaan niin kestävyyttä ei voi taata. Parhain kokemus minulla on LassieTecin vaatteista. Ovat todellakin ReimaTecin halpis versio ja hintalaatu suhteeltaan näyttäs olevan parempi. Liian monta reklamaatiota olen tehnyt näille kalleille merkeille, halpikset ovat olleet toimivia myös ulkoilussa. Kengät ostan lähinnä alesta, koska JÄRJETÖNTÄ maksaa lapsen jalkineesta melkeen 100e! Miettikää nyt. Olen itse sen verta vanha ihminen että olin pyörtyä ostaessani 5vuotiallee kenkiä. Sitten huomasin kauppojen alennus laarit joista löytyi samaa kenkää jopa 80% alella. En osta kenkääkään merkin nimissä vaan sen nimissä miten se sopii lapseni jalalle. Pääasia on että jalka istuu kenkään, se lämmittää ja on helppo huoltaa.
Sitten on taas nämä vanhemmat jotka ostavat kaiken vaan siksi että lapset näyttäs kivalta. Montako kertaa onkaan käynyt niin, ettei sadepäivänä tarhassa kukaan pääse ulos, kun näillä lapsilla ei ole mitä pistää päälle. Kyllä se sieppaa. Minunkaan asialliset vaatteet omaavat lapset eivät pääse näiden napapaita ja vesiraja mekkoja käyttävien lasten takia ulos, kun eihän se olisi reilua..kuulemma.
No tein sitten päätösken jotta minun lapseni pääsevät ulos. Lahjoiton tarhalle meidän kaikki vanhat ulkoiluvaatteet je kengät.
Tämä auttoi siihen asti kunnes näitä vaatteita ei enää palautettu näistä perheistä takaisin tarhan käyttöön.
Olen kauan työskennellyt lasten parissa ja voin kyllä todeta ettei sillä hintalaatu suhde höpinällä ole mitään merkitystä, sillä on että vaate sopii siihen käyttöön mihin se on tarkoitettu, se lämmittää, siinä voi olla ja leikkiä sekä suurin: lapsi saa olla lapsi ilman että kukaan rajoittaa hänen lapsuuttaan vaatteilla!

Kylläpä sitä sai itsekkin kuulla kun oli halpahallin vaatteet päällä niin koulukiusaamista.
Koulupukupakko olisi fiksuin ratkaisu näissä jutuissa onhan työpaikallakin oma työasu.

Merkkivaatteita voi ostaa kirpputorilta lelut sieltä säästää monta sataa euroa ku lapsi kasvaa nopeasti miksi ostaa joitaki merkkivaatteita 1000e eroilla ku ne pidetään muutaman kk ja nakataan roskii homehtumaan..

Säästämisen taito on jalo taito opettakaa se lapsillenne hyvät käytöstavat!
ja Koulukiusaamisesta on hyvä puhua kotona opettaa lasta arvostaman toisia ihmisiä oli mikä tahansa hyvänsä!

Onpa teitä vanhempia monenlaisia..

Tosiasia on, että vaatteen ensijainen valintakriteeri tulisi olla käytännöllisyys, toinen voi sitten olla ulkonäkö.

Hämmästyin, kun jokin aikaa sitten poikani opettaja sanoi, että pakkaspäivät ovat yhtä hullunmyllyä koulussa, kun edes 10 asteen pakkasella ei voi laittaa oppilaita ulos, kun joillain ei ole edes ulkohousuja! Tokaluokkalaisilla!

Muistan myös ajalta kun olin päiväkodissa töissä, että oli muutamia lapsia, joiden vanhemmat kielsivät päästämästä heitä vapaasti pihalle leikkimään, ettei vaatteet mene pilalle. EIvät ne lapset edes ois osanneet leikkiä, istuivat kuin pyhäkoulussa pihapenkillä.. Niin surullista! Ja tuo oli 90-luvun alussa, että osattiin sitä sillonkin.

Halvinta ei kannata ostaa, mutta ei kalleintakaan, keskihintaiset vaatteet, jotka ovat käytännöllisiä, kestäviä ja mukavat päällä, sellaisia kannattaa suosia. Itse olen todennut Ice Peakin ulkovaatteet parhaiksi, Reimat ja Lassiet meillä heitettiin menemään hyvin lyhyen ajan kuluessa.. Paras ulkopuku ikinä oli jonkun pienemmän ruotsalaisen valmistajan, mut merkkiä en enää muista, eikä niitä edes olis täällä myynnissäkään. Ruotsista ostettiin aikanaan.

Tyttöjen aikuismaiset vaatteet on jotain aivan järkyttävää, vanhempien pitäis hävetä jos lapsiaan sellaisiin pukevat. Lastenvaatteiden ei todellakaan kuulu olla seksikkäitä!

Rumat ne vaatteilla koreilee!!!

Laatu yleensä maksaa mutta on välimuotojakin,kuten on lapsiakin erilaisia. Ja vanhempia.

Itselläni on yksi lapsi,pian 10 vuotias ja vaikka en isotuloinen ole,olen silti panostanut lapsen vaatteiden laatuun. en kerskuakseni vaan pidän tärkeänä sitä että lapsen on helppo liikkua ja on lämmin ja vaatteet ovat kestäviä.

Millekään merkille en ole uskollinen mutta lapsen kasvaessa myös kulutuskin kasvaa vaikkei enää konttaile pitkin maita ja mantuja. varsinkin poikalapsen äitinä olen huomannut että pojat aika yleisesti käyttävät vaatteet "loppuun" nopeammin kuin tytöt. On vaikea löytää (ainakin täältä kaupungista jossa 2 kirppistä) tuon ikäiselle siistejä ja ehjiä vaatteita kirppikseltä.

Lastani en ole opettanut siihen,että pitää olla merkkivaatteita,vaan siihen,että on siistit ja ehjät vaatteet. Lapseni on yhtä innoissaan uudesta hupparista jos se on väriltään ja muuten kuosiltaan miellyttävä,oli se sitten Tokmannista tai merkkiliikkeestä. Ulkovaatteita ostan suurimmaksi osaksi urheiluliikkeestä alesta,ns.kakkosvaatteita ostan sitten halvemmalla.

Käytin kaikki kevätalet seuraavan vuoden talvivaatetarpeisiin jne. suurin piirtein kaikki vaatteet - kirpparit ovat todella oivallisia löytöpaikkoja ainakin suureimmissa paikoissa. Kaksi tyttöäni ovat olleet hyvissä pukeissa ja edullisesti. Pikatarpeeseen on ollut pakko ostaa ovh. hinnalla - nyt tyttöjen ollessa koululaisia yritän ohjata, kannustaa heitä kierrätysperiaatteisiin edelleen, ja funtsitaan rahanarvoa - khdella kympillä saat kirpparilta niin monta tarpellista ja kaupasta : yhdet sukkahousut / pipon. Nyt kenkiäkin saa kirpparilta kun jalka lähentelee aikuisen kokoa. Vasta ostin 3. lk.lle uudet mokka/pintanahkakengät 5 eur - uudet, ihanat ! Kengät ovat sellaiset joihin on mennyt rahaa, vaikka alesta ostaa. Ja ne äidin heräteostot ! Mutta, hyvä itsetunto niin lapsille kuin meille äideillekin - on tarpeen vähän joka asiassa. !

Joku moitti halpa hallia...itse ostan nykyään melki kaikki lasten vaatteet sieltä. Hinnat on edullisia, ja kestävyyttäkään en voi moittia kun en oo ensimmäisiäkään vielä joutunu paikkaileen. Lisäks siel on väreiltään tosi nättiä lasten vaatteita. Kauheestihan sieltä ei esim. tytöille löydy mitään "hienohelma"-kuteita, mutta en sellasia haluais lapsilleni pukeakaan...vaan ihan perus settiä, mitkä on mukavat päällä ja niis on helppo leikkiä ja temmeltää.

Ja sitäpaitsi...ainakin täällä meidän suunnalla, josta löytyy Reiman tehdas ja tehtaanmyymälä, niin samoja reiman/lassien kuteita on myynnis myös halppikses, ja huomattavasti edullisempaan hintaa mitä tuol tehtaanmyymäläs. Lassien hanskaparillakin oli hintaeroa 4€, vaikka myymälöiden välillä matkaa about 1km :) ja lassiesta puheenollen, siinä olen "merkkiuskollinen", mitään muita haalareita en lapsille aio ostaa. Nämä kestää vaikka minkämoista nuhraamista ja ties miten monta pyykkäystä ja sama pätee hanskoihin :)

AP kysyy mikis pitää tehdä luokkaeroja. Ei niitä kukaan tee. Varakkaat ovat varakkaita ja köyhät köyhiä. Se ikiaikainen tosiasia ei koulupuvun käytöllä poistu.

Antaa vaan jokaisen vanhemman pukea lapsensa niin kuin parhaaksi katsoo. Meillä ei ainakaan naapurin kateuden tähden aleta pukea lapsia halpahallivaatteisiin.

Kaikki lähtee kotoa. Moni on tuonut ketjussa esille että jo ekaluokkalaiset tahtovat rap-artistien suosimia lippiksiä jne. mutta eikö ketään ihmetytä, miten EKALUOKKALAINEN LAPSI on edes löytänyt räppäreiden musavideot yms.? Toki on niitäkin, jotka oikeasti pitävät kys. musiikista, mutta uskallan väittää että 90% menee ns. lauman mukana eikä edes ymmärrä kuuntelemaansa. Mutta eivätkö vanhemmat ole tietoisia lastensa tekemisistä edes sitä vähää, että kyselisivät missä on nähty/kuultu näitä juttuja..? Itse olen huomannut että ns. sosiaalitapaus-perheissä lapset pitävät Petri Nygårdistä jne. skeidasta jo pienestä pitäen. En nyt väitä olevani mikään ihmekasvattaja itsekään, mutta meidän 4-vuotias kuuntelee lähinnä lastenlauluja sekä satunnaisesti äidin tai isän kanssa "aikuisten musiikkia" (laidasta laitaan sellaista, mitä tuon ikäiselle kehtaa soittaa...ei esim. kiroilua). Lapset ovat kai sitten vain erilaisia..?

Joo, muistan kyllä oman nuoruuteni. Ei siitä ole 20 vuottakaan. Muistan sen sanattoman "pakon" pukeutua ja tehdä niinkuin muut. Kerran sain synttärilahjaksi toivomani merkkivaatteet, menin ne päällä ylpeästi kouluun- ja tyttöporukan "johtaja" tokaisi helpottuneena että "hyvä, vihdoinki sulla on kunnon vaatteet! Vielä kun leikkaat ja värjäät ton tukan, niin..". Eli ihan sama, yrittääkö mennä muiden mukana vai ei: lopulta tulee aina uusia vaatimuksia.

Koulupuvut eivät mielestäni ratkaise yhtään mitään eivätkä sovi hamepakkoineen tasa-arvoiseen Suomeen. Japanissa, koulupukujen luvatussa maassa, tytöt ovat keksineet 101 keinoa muunnella asuaan niin että se on vielä "sallittua". Turha siis kuvitella että kaikki ok, kunhan ne puvut saadaan..! Harvoin tuollainen massatuote pukee koko koulua. Eikö voitaisi mielummin opettaa lapsille se vaatteiden todellinen rooli?

Opettaa.

Nykyajan arvot ovat: Raha, vauraus, materia.

Mitä kalliimmat vaatteet on niin sitä parempi ihmisenä. näkee sitä vanhemmillakin ihmisillä. "ai sul o vaa joku tavalline kaulahuivi...mul o kuule AITO burberry".

Säälittäviä ihmisiä sellaset.

Ja joo, koulupuku ois kyllä hyvä. Jäis ne koulukiusaamiset vähemmälle. Kyllä muistan kun minuakin koulussa kiusattiin kun mulla oli kolmatta viikkoa sama pitkähihainen päällä. Kun ei ollu varaa ostaa toistakaan :D Kyllä se välissä pestiin tietty.

Mutta joo...vielä 90-luvun alussa kun minä olin ala-asteella koulussa niin arvot oli vielä ihmisillä suht tallessa. En muista kenenkään pröystäilleen vaatteillaan, ja eipä pahinpana lama-aikana kyllä kenelläkään ollut varaa pröystäilläkään.

Mutta valitettavasti meno on tällaiseksi mennyt. Tämä on sitä talouskasvun seurausta. Internettiä ja muotilehtiä ja ties mitä.

Enkä itsekään ole edes vanha vielä, olen 27v. Mutta aina olen kunnioittanut vanhempiani, ollut kohtelias vieraille, en ole kiusannut ketään erilaisuuden vuoksi tai muutakaan, semmonen ns. kunnon lapsi olen ollut. Ja koulussa oli KURIA silloin!

Laitettiin kuule nurkkaan seisomaan tunnin ajaksi jos ei osannut käyttäytyä.
Onkohan nykyään edes jälki istuntoa enää?

Tää keskusteluhan on vääntäytynyt mielenkiintoiseksi. Miksi pitäisi pistää noin paljon rahaa joihinkin haalareihin? Asutaan suuressa kaupungissa ja itsellä pikkutyttö, joka pvkodissa. Laatua kannattaa ostaa ja hoidossa hällä on vain reimatecin haalareita mutta kaikki haalarit ym. reimatecit ja ticket to heavenit on ostettu kirppikseltä. Isossa kylässä kun on niitä, jotka tosiaan ostaa älyttömän tyyriitä vaatteita skideilleen ja ne eivät sitten niitä käytä kuin muutaman kerran. Me kirppiskierrättäjät sitten kiitämme heitä. Kahden kerroksen populaa siis. En vain näe mitään järkeä, en ekologisesti enkä taloudellisesti, ostaa kaupasta kun kirppikseltä saa samaa tavaraa reilusti halvemmalla ja parhaimmillaan tod. vähän käytettynä.

Kateuttahan tuo tosiaan on, ei mitään muuta. Mitä arvoihin tulee niin mieluummin pyrin opettamaan kestävän kehityksen arvoja lapsilleni kuin toisten kyräilyä.

kyllä, olen huomanut, muttei kuka usko, sanoivat vaan...älä!!!!
kyllä! ja sama jatkuu kouluissakin....
ja on vielä pahempi juttu, kun kaveria valitaan sillä perustella kuka sun äiti ja iskä... eli missä ollaan työssä... ja yrittäpä sanoa että mun äiti on siivooja....

Kiusaamiseen vaikuttaa lähinnä se missä asuu, etelässä lapset ovat nähneet kaiken, mutta jos mennään johonkin hikipitäjään jossa junttivanhemmat ovat iskostaneet lapsensa kehdosta saakka vihaamaan erilaisuutta niin kiusaaminen on yleisempää. Kasvoin itse pienessä kylässä ja muistan elävästi kuinka päiväkodista yläasteelle saakka jaksettiin haukkua vaatetuksen perusteella, äiskä kun tykkäsi ottaa vastaan serkkujen vanhoja vaatteita, mietin kersana pelonsekaisin tuntein joka aamu että mitä ihmettä laitan päälleni että saan olla rauhassa. Hommaa ei yhtään helpottanut se että äiti tykkäsi myös kovasti ommella itse minulle vaatteita. 13- vuotiaana koko koulu nauroi minulle kun laitoin lämpimänä toukokuisena päivänä mustan polvipituisen hameen päälleni (huorat käyttää hameita jne.). Vasta muutettuani pois opin pukeutumaan täsmälleen niin kuin haluan ja rakastan muotia yli kaiken (kieltämättä myös merkkivaatteet kuuluu paheisiini).

Pääkaupunkiseudulla lapset oppii suvaitsevaisiksi, kun päivittäin näkee persoonallisia tyylejä ja uskonnon mukaan pukeutuvia ihmisiä. Peräkylällä en lapsiani aio kasvattaa. Lapseni aion opettaa olemaan rohkeasti persoonallisia ja hyväksymään myös muut, itsetehdyissä vaatteissa ei ole mitään pahaa. Muoti ei kuitenkaan ole mikään päiväkotilasten asia, vaan lapsen pitää saada olla lapsi. Minua suorastaan oksettaa kun pikkulapsia puetaan aikuisten vaatteisiin, esim korkkareita ja sen semmoisia.

Mitä tulee merkkivaatteisiin, lasta ajateltuna siinä mielessä turha sijoitus kun jäävät hyvin nopeasti pieneksi. Esim. stokkan outletista saa tosi kivoja merkkivaatteita normivaatteiden hinnalla.

munkin mielestä aika iso osa kommenteista haiskahtaa lähinnä kateudelta.... meidän perhe on aika köyhä ja pari ekaa talvea yritin ostaa lapsille halvempia haalareita, lassieta, peuhua, jotain ihan markettien omia merkkejä... ne hajosi heti kättelyssä... samaten kuomista ja muista halpakengistä meni kosteus sisään ja muutenkin tosi huonot jalalle... neuvolassa huomattiinkin, että jalan holvikaari laskeutunut.. nyt ostan lapsille molemmille hyvin suunnitellut ergonomiset kengät kesäksi ja talveksi, maksaa noin 90e per lapsi... sen lisäksi minymon haalarit ollaan todettu meillä kestävimmiksi, niillä hintaa myös noin satanen per muksu... kyllähän se kirpaisee, mutta varavaatteita ei tarvitse hankkia. tämä on ihan omaa kukkaroa varten tehty ratkaisu.

Niin..

Toki mainonta vaikuttaa mutta oivaltaminen merkkivaatteiden "tärkeydestä" lienee saavan alkunsa kasvuympäristön =kaverit & perhe käytöksestä.

Omat lapset ovat päiväkodin myötä hoksanneet että on jotenkin "hienoa" jos on Hello Kitty -vaatteet mutta yhtä lailla he ylpeilevät jos on uudet kumisaappaat tai pikkuhousut (merkki, vaatteen ikä, väri eivät vaikuta asiaan).

Toki vaatteissa joku kuva on heidän mielestään mielenkiintoinen, jos on vaikkapa prinsessaprintti, mutta sillä ei lopulta näyttäisi olevan merkitystä onko kuvassa Disneyn Tuhkimo vai jokin nimettömämpi piirrosprinsessa.

Olen tilanteeseen ihan tyytyväinen.

En ostaisi lapselle merkkivaatetta jos se on huomattavasti kalliimpi kuin vastaava samanveroinen ei-merkkivaate mutta jos hintataso on kohtalaisesti samaa luokkaa saatan ostaa ne Hello Kitty -saappaat koska lapset pitävät niistä.

Oma kasvatus on ollut samantyyppinen kuin itse huomaamattani jatkan:
Merkkivaatteet ja tavarat ovat vain pieni osa koko muiden vaatteiden ja tavaroiden kirjoa eivätkä siten ansaitse erityisasemaa joskin eivät myöskään ole täysin bannissa omaisuuden joukossa.

siis, jos ihmiseltä puuttuu täysin tyylitaju, on helpompi ostaa merkkivaatteita ettei kiusattaisi.oma lapseni käyttää minun ja siskoni vanhoja pieneksi käyneitä vaatteita, koska ei halua että muilla on samanlaisia. siinä on apinalauman vaikea matkia perässä kun ei kaupoista samanlaisia löydy.

Ei tämän päivän ihmisillä ole aikaa mitään arvoja opettaa. Lapset voi vaan sivusta seurata ja jos siitä jotain mieleen jää, niin sillä sitten mennään.

En kannata koulupukua, mutta en myöskään ole sitä mieltä, että muodin perässä juokseminen on järkevää. Pääasia, että vaatteet on ehjät ja siistit.
Itseäni ei varsinaisesti ole kiusattu, mutta joskun kouluaikoina -90 luvun puolessa välissä pari tyyppiä huuteli, et hei läski jne... En minä kyllä ollut kuin noin 5kg pyörempi normaali painoa ajatellen, mutta ei näillä huutelijoilla ollut muutakaan tekemistä. Tuttavan poikaa alettiin kiusaamaan vaatteiden vuoksi ala asteella ja nimenomaan, kun vaatteet eivät olleet viimeistä huutoa. Se meni niin pahaksi, että poika alkoi näkemään painajaisia ja edessä oli koulun vaihto. Ylä asteella häntä kiusattiin hiuksista. Porukat töni ja solvas päivästä toiseen "katsokaa mikä juntti kampaus, idiootin näkönen" jne... Kiusata voidaan mistä vaan. Vaikka hiuksista, jos joku on sitä mieltä, että sun pärstään ei sellaset hiukset sovi.

Itselläni on poika, kohta 9v. Ihan tavallisia vaatteita ostelen ja vaatteisiin menee rahaa vuodessa ehkä noin 300e. En ostele kalleimman mukaan ja vaatteet on kelvanneet ainakin toistaiseksi hänelle ja hänen kavereilleen.
Viime elokuussa esim. käytin hyväkseni alennusmyyntejä ja silloin ostin noin 400e:n vaatteet 100e:lla. Siinä oli farkkuja, tuulipukuja, verkkapukuja, paitapuseroita, puseroita, college pukuja jne... Yksi Hummelin tuulipukukin oli alkuperäiseltä hinnalta noin 40e ja alennusmyynnissä sain sen 8e:lla. Mielestäni aika hyvä ostos :) Toissa talvena ostin Citymarketista kesällä pojalle talvi vaatteet, takin ja housut. Monet puvut oli tarjouksessa, kun loppuvuosi läheni ja pitää saada tilaa uusille tuotteille, joten edellis talven vaatteet myydään edullisesti. Takki housut maksoi vain 25e ja ne olivat käypäset seuraavan 2 talvea. Eikä niissä lukenut reima, adidas tms., mutta silti olivat kestävät ja hyvät. Lähtivät kiertoon, kun kävivät liian pieneksi.

Kenkiin menee vuodessa rahaa noin 60-100e. Kumisaappaat ovat olleet viimeisen pari vuotta ja ovat edelleen ehjät, siistit ja sopivat. Talvikengät pitää ostaa melkein vuosittain ja parit lenkkarit kesään.

Olen omillani toimeen tuleva, en köyhä mutta en rikaskaan. Edullisesti voi silti selvitä, kun ostaa silloin kun halvalla myydään eikä kyttää vain huippu tuotteita. Ikinä en ostaisi 140e:n hupparia, se on aivan järjetöntä.

H&M:lta ja muista ketjuista saa niin nättejä vaatteita edullisesti, etten ymmärrä ollenkaan mikseivät ne jollekin kepaa.. :( Itse ostan kalliimpaa vaan, jos tuen sillä suomalaista käsityötä ja jonkun luovuutta ja käsityötaitoa.

Poikkeuksen tekee talvivaatteet, ostan "vedenpitävät", eli käytännössä sellaiset jotka pysyy vähän aikaa kuivana, vaikea löytää käytyttynä sellaisia, joissa pinnasta ei olisi jo mennyt suoja. Ja talvikengät, mutta niitä löytyy TOSI hyviä alle 10e käytettynä.

En ymmärrä myöskään sitä miksi sanotaan että joku lapsi on nuhjuinen tai sottainen yms. jos sillä ei ole merkkivaatteet päällä. Tykkään itse pukea tytön ja pojan molemmat kivan näköisesti, mutta en olisi valmis siihen satasia panostamaan. Ts. mielummin käytän rahat johonkin muuhun.

Koulukiusaamisesta: vanhempien ja muun lähipiirin asenne vaikuttaa siihen, mitä milläkin luokalla pidetään "epänormaalina". Joskus se on vaatteet (koulupukumaissa esim. I-B, ihan yhtä paljon kiusaamista kuin Suomessa..), joskus paino, silmälasit, paremmuus koulussa, vanhemmat, vamma, ihonväri... ihan mitä vaan. Toinen samanlainen rinnakaisella luokalla ei välttämättä koskaan kohtaa kohdalllaan kiusaamista. Jos lapsi kuulee paljon aikuisilta arvostelua toisista ihmisistä/itsestään, tulee helposti olo, että täytyy jotenkin näyttää ettei ole ainakaan se huonoin. Siis pitää olla joku joka saadaan tuntumaan vielä huonommalta ettei itse joudu missään tilanteessa kiusatuksi. Opettajat/päiväkotitätit voisivat myös tiukemmin puuttua selvään kiusaamiseen, eikä esim. poikien nahisteluun, jos resursseista on kysymys.

Tässä muutama ajatus..

Eise paikkakunta määritele sitä missä kiusataan. Asumme suht pienellä paikkakunnalla ns.jumalan selän takana ja minä ainakin opetan lapsilleni suvaitsevaisuuttaa ja sitä, että täällä niin tyypillinen juoruaminen ON VÄÄRIN.
Puutun heti lasten vaate rumbaan jne. Jokainen on arvokas vaikka vaatteissa ei olis just sitä tiettyä logoa ja printtiä.
Itse olen paikkakunnan sijainnin takia sidonnainen nettiin. Ostan suurimman osan vaatteista siis netin kaupoista. Se on hyväkin. Alennusmyynnit ovat kauppoja paremmat ja vaihtoehtoja on monia.
Minä perustan ostokseni siihen , että vaate on lapselle sopiva, se on helppo pitää siistinä, se lämmittä/pitää kuivana jne. Väri on myös monesti se jonka perusteella teen valintani. se värikin määrittelee sen kestääkö vaate myös käyttöä. Mitä vaaleampi sitä epäsiistimmän näköinen. Suosin siis paljon vihreän eri sävyjä sekä violettia. Kauniita ja erottuvat tarhan satojen pukujen seasta. Sekin on hyvä. Lapsi oppii äkkiä mikä on hänen ja osaa itse hakea vaatteensa. Kerran sattui niin että olimmekin sitten moni äiti ostaneet lähimmän kaupan alesta samanlaiset puvut lapsillemme. Pieni paikkakunta niin pientä hilpeyttä aiheutti tarhassa se kun pukuarmeija pääs pihalle, kävi myös niin että puvut vaihtuivat moneen kertaan vaikka kuinka nimi lukeekin kauluksessa.
Vaate on vaate, se ei ole aate. Aatteet ovat kuitenkin paljon tärkeämpiä perusteita kuin vaatteet. Vaatteella et muutu miksikään etkä ole kukaan muu kuin sinä.
Opetan lapsilleni kunnioitusta, tapoja ja ehdottomasti suvaitsevaisuutta. Kiusaamiseen ei kuole, kuin todella harva. Olen itse ollut koulukiusattu koko elämäni koulutus hirstorian ajan, mutta se on vain vahvistanut minua. En silti toivo sitä omille saati naapurin lapsille. Siksi pyydänkin vanhempia tajuamaan sen että lapsi imee kaiken itseensä niiltä rooleilta jotka hänelle ovat lähimmät ja rakkaimmat. Se mitä sinä sanot on myös lapsesi suussa.
Koulussa työskennellessäni huomasin etteivät ne kansankynttilät poikkea edes rasismissa saati fasismista meistä meistä muistakaan. Kaikki romaanit on luusereita ja lestikset säälittäviä. Oivoi.
Mutta maailmaa tuskin voimme muuttaa täydellisesti, sillä voimme että itse aikuisina kasvamme ihmisinä ja kunnioitamme toisiamme!

Minä osti eilen 3v lapselleni 155e:n Ticketin talvihaalarin. En pidä hintaa pahana, sillä pukua käyttää 2-3 lasta useamman talven. Ennemmin maksan enemmän, kuin osta monta halpispukua.
Tänä talvena meillä oli käytössä Lassien puku ja ikävikseni pitää todeta, että polven kohdalta puku kului lähes heti rikki=/

Ja itsehän rahani tienaan, joten en ymmärrä miksi en saisi ostaa kallista ja pukea lastani mieltymukseni mukaan....Enkä mitenkään halua leveillä vaatteilla!!! Sisävaatteet on Lindex/H&M-tyyliä.

Mielestäni ei ole mitään järkeä ostaa mitään tolkuttoman kalliita vaatteita, jotka jää hetkessä pieneksi. Mutta päiväkodissa työskentelevänä olen päässyt tutustumaan monenlaisiin vaatteisiin. Kyllä siinä ostaessa kuitenkin kannattaa kiinnittää huomiota siihen vedenpitävyyteen ja tuulenpitävyyteen, myös lika tarttuu kankaisiin eri tavalla.

On ollut ihanaa huomata miten lapsilla on käytössä siskojen ja kavereiden pieneksi jääneitä vaatteita. Vanhemmat tuntuvan paljonkin kierrättävän vaatteita keskenään. Vaatteen ei tosiaan tarvitse olla aina uusinta uutta. Olen jopa nähnyt kuinka vanhempi on kaivanut kätköistään oman vanhan haalarin lapselle käyttöön! Ja alennusmyynnit ja outletit on niitä paikkoja joista kannattaa käydä kasvavalle lapselle vaatteita hankkimassa, jos ei jostain syystä halua toisen käytettyä.

Monet lapset innoissaan kertovat päiväkodissa kuinka ovat käyneet kirpputorilla ostoksilla ja mitä kaikkea kivaa sieltä löytyikään. Ainakin meidän päiväkodissa lasten kanssa on keskusteltu kirpputorilla käymisestä avoimesti, enkä ole kenenään kuullut asiasta toista kiusattavan.

Se on aikuisten asenne joka lapsiin vaikuttaa. Mutta me emme kaikki ole samanlaisia ja ajattele samalla tavalla, eikä sille voi mitään. Aikuisten vain pitää yrittää puhua lasten kanssa, jotta he ymmärtävät asian.

Otsikon viesti: 4-kymppinen mies, joka ei koskaan aikuistu Peter Panin tavoin

Itse olet, häpeäpilkku! Se on jokaisen ihmisten omat ongelmat, ei sinun! Jokainen tekee mitä haluaa! Sinä et ole he, enkä minäkään ole sinä! Ehkä olet varmaan kateellinen, kun toisilla ihmisillä on kivoja tavaroita ja toisilla ei. Ehkä voisin leuhkailla ihmisilleen kauppakeskuksissa, kuinka elämäni on ollut kurjaa!

"Mitäs te toljotatte? Olettekos kateellisia, kun digikamera ja pankkikortti jäi kotiin? Hah!" (nenä pystyssä virnuillen)

"Olenko minä huono isä ja äiti? Enkö ole ostanut lapselleni tarpeeksi videopelejä, DVD-levyjä, anime ja mangat sekä kaiken turhan krääsää? Ehkä minun pitäisi tästä lähtien hankkia lellipennulle lihavan pankkikortin niin, että Otto-automatti räjähtää kappaleiksi."

Kallista voi moni ostaa, mutta kaikki eivät osta juuri täysin istuvaa kokoa uutena. Toppahaalari voi mennä kolmekin vuotta yhdellä lapsella, ja vielä palvella toisella kolme vuotta. Eli kallis puku voi olla halvempi kun hinnan jakaa kolmella tai jopa kuudella. Esim. Lapsi on kokoa 74, lapselle voi ostaa 86 tai 92 haalarin, joka menee väh. kaksi vuotta ja jopa sen kolme vuotta mallista riippuen. Jos haalarin sisällä on vyötärön kohdalla kiristysnyöri, sillä voi säätää vyötärön kohdalle. Lahkeissa ja hihansuissa on hyvä katsoa miten ne voi kiristää, ettei lumi pääse sisään haalariin. Ja toiset ostavat niitä hyviä merkkejä käytettynä. Rikkaatkin ihmiset voivat olla säästäväisiä tässä asiassa.

Mitenköhän meijän nyky kolmekymppisten vanhemmat pärjäsi talvella, kun ei ollut Reimatec-haalareita sun muita? Saatika huoltovapaita suksia millä mennä kouluun? :)

Omat muksuni puen asiallisesti. Vedenpitävyys vaatteis on ihan kiva, mutta kun päiväkodissakin joka tapauksessa kurikset vedetään myös niiden Reimatecien päälle! Kouluikäiset taas harvemmin enää istuu vesilätäkössä vaan ulkoilu on enenpi sellaista hengaamista.

Pääasia, että vaatteet on vuodenaikaan sopivat ja puhtaat. Omat lapseni olen yrittänyt opettaa sietämään erilaisuutta ja pitämään omia puoliaan. Makuasiat (vaatteiden värit, merkit yms) ovat jokaisen oma asia. Niistä ei kannata kiistellä sen suuremmin. Jos on itsetunto kohdillaan, niin kehtaa mielihyvin pitää myös sitä 20e toppahaalaria. Ja jos kiusauksen uhriksi joutuu, siihen pitää puuttua.

http://www.youtube.com/watch?v=yrN4vMRDZGM

Omat lapseni ovat jo murrosikäisiä, joten pystyn sanomaan aika pitkältä ajalta lasten pukeutumisesta. Kun he olivat päiväkoti-iässä, niin sieltä erottuivat ne lapset, jotka puettiin merkkituotteisiin. Sellainen lapsi oppi itse nopeasti sanomaan, että "äiti sano, et tää mun takki on aito purperry". Tällöin äiti huomaamattaan opettaa lapsensa arvostamaan merkkituotteita, vaikka tietenkään lapset eivät luontaisesti tunnista niitä vaatemerkkejä.

Päiväkodissa mennään ulos säässä kuin säässä. Ihmettelen, että kannattaako oikeasti pistää kurasäälle 150 euron villakangastakkia, kun sillä rahalla saisi lapselle vedenpitävän ulkopuvun. Eräskin äiti sanoi, että hän ei halua lapselleen kuravaatteita, koska ne ovat niin rumia. Härreguud! Entäs lapsen mukavuus ja se, että hän on LAPSI, jonka tehtävä on LEIKKIÄ???

Omat lapseni olen pukenut kirppisvaatteisiin lähes koko heidän ikänsä. Nuoremman lapsen kohdalla olen selvinnyt muutamina vuosina jopa alle 100 euron vuosikuluilla (vaatteet, kengät, ulkoiluvaatteet, asusteet). Säästyneet rahat olen mieluummin käyttänyt esim. matkusteluun ja säästämiseen (esim. säästörahoilla tarkoitus ostaa lapsille tietokoneita ym. kodin elektroniikkaa tarpeen mukaan).

Selvennyksen vuoksi, niin lapseni ovat erittäin sosiaalisia, heillä on hyvä itsetunto, pärjäävät koulussa ja heillä on paljon ystäviä ja kavereita. Lapseni jopa sanovat koulussa, miten halvalla heille on löytynyt joku vaate kirppikseltä!!! He eivät häpeile sitä, että vaatteita ostetaan käytettynä aina kun vaan löytyy. Toki heillä on oma makunsa ja he usein ovat mukana sovittamassa ja sanomassa mielipiteitään, joten mitä tahansa he eivät tosiaankaan pane päällensä. Uutena kalliita vaatteita minä ostan vain perustellusta syystä. Huom! Kuljen itsekin kirppisvaatteissa ja teen sentään sellaista työtä, jossa pitää pukeutua siististi ja asianmukaisesti. Vaatetukseni saa kehujakin.

Tulee mieleen, että yritetäänkö snobbailevalla vaatetuksella paikkailla omaa huonoa itsetuntoa vai pönkitetäänkö sillä omaa statusta? Vai onko vanhempien itsensä arvomaailma sellainen, että raha on elämässä tärkeintä? Jos kalliit luksusmerkit johtavat siihen, että eletään yli varojensa, niin siinä tehdään karhunpalvelus, että kun lapsi muuttaa aikoinaan omaan kotiinsa, niin hän ei hyväksykään muita kuin huippumerkkejä koskipa se sitten vaatteita, huonekaluja, kodin elektroniikkaa tms. Aikuisten kannattaisi siis miettiä kaksi kertaa, että haluavatko he elättää lapsiaan vielä aikuisenakin!!!

Minä ostan lapselleni Reimatecia ja ihan vain käyttöominaisuuksien takia. Pitää vettä hyvin ja lapsen on hyvä leikkiä. Kyse ei ole mistään pröystäilystä ja olen ihan tavallinen työtätekevä perheenäiti. Sisävaatteet ovat kauniita ja siistejä, mutta eivät merkkituotteita vaan kierrätyksestä saatuja. Pääasia, että niitäkin huoltaa hyvin eli pestään ja silitetään. Mielestäni lapsellakin on oikeus kulkea puhtaissa ja siisteissä ja ennenkaikkia sopivissa vaatteissa.

Meillä on vanhimmat lapset jo aikuisia ja nuorin menee kohta kouluun. Tähän päivään mennessä ei vielä ole tarvinnut merkkivaatteita ja tuskin tarvitsee vastaisuudessakaan.
Itseasiassa en ole liiemmin edes välittänyt seurata mitkä merkit ovat siellä huipulla. En varmaan edes tunnistaisi kaikkia nimiä. ; )
Vaatteesta katson ensisijassa väriä ja mallia & materiaalia ja hinnan pitää olla "sopiva". En voisi kuvitella ikinä ostavani jotain pelkän merkin vuoksi.
Omassa nuoruudessanikin oli merkkivaatteita, mutta osa niin tylsän ja persoonattoman näköisiä ja köyhällä mielikuvituksella suunniteltuja, että en olisi ikinä laittanut sellaisia päälleni, oli mitä merkkiä hyvänsä.

Nuorin lapsistamme saa aika paljon vaatteita myös ulkomailta, kun yksi kummeista asuu siellä. Ne vaatemerkit ovat kyllä täällä Suomessa ihan tuntemattomia. Hyvälaatuisia ja kauniita vaatteita ja kuitenkin ilmeisen kohtuuhintaisiakin vieläpä ja välillä mukana on ollut jostain myyjäisistä ostettua kotitekoistakin, kauniita ja persoonallisia. Ei kaiken tarvitse aina olla sieltä kalleimmasta päästä ja sellaista persoonatonta massaa.

Ticket to Heavenia saa tammialesta puoleen hintaan. On kivan näköistä ja kestää kolmella lapsella. Välttämättä ei löydy ihan omaa lempiväriä alesta mutta laatu on hyvä. Itse olen maksanut max 80 euroa per puku. 26.66e per talvi kun kolme lasta käyttää. Ei köyhän kannata ostaa halpaa. Ostakaa niitä mistä tykkäätte älkääkä pohtiko toisten mieltymyksiä.

Meilä ei ole varaa ostaa 150e toppapukuja, varsinkin kun tarvii ostaa 2, mutta joka talvi on tullu alennuksesta ostettua tuollainen alunperin 150e maksava toppapuku ensitalveksi. Toisinaan ostan jopa arvokkaat hanskat alesta seuraavaa talvea odottamaan. Kenkiin tulee talvisin laitettua kunnolla rahaa (jalas kasvua kun on mahdoton ennustaa, jotta voisi nekin ostaa alesta). Rahaa näihin en todellakaan laita siksi että lapset saisivat kehuskella ympäriinsä, vaan siksi että en halua lasten jäätyvän ulkona, tai viitsi täyttää kaappeja monilla kengillä/hanskoilla/puvuilla.. Kun yhdet parit kaikkia riittää, kun ovat kunnollisia ja kestäviä.
Muita vaatteita meille ostetaan paljon kirppiksiltä ja huuto.netistä.. Mutta ulkovaatteet ovat niitä joihin panostan pienistä tuloista huolimatta.. välikausipuvutkin pyrin ostamaan alennusmyynneistä kaappiin odottamaan.

Meillä pojat on jo isoja ja tarhaikä takana, mutta onnekseni olen saanut opetettua heille järkevän sutautumisen vaatteisiin. Eli ensin heillä oli pieninä erikseen paremmat kamppeet tarhaan ja muualle "ihmisten ilmoille", ja kotiin rönttävaatteita. Kirppareita tuli kierrettyä, ja tuttavilta saatiin isot kasat toisten pieniksi käyneitä vaatteita. Koskaan ei kukaan sanonut, ettei kelpaa kun on väärää merkkiä tai toisten vanha!
Edelleen vaatteissa tärkeintä on käytännöllisyys ja kestävyys. Kun pojat on jo isoja, parhaita ulkovaatteita on miesten työvaatteet, Dimexin takit ja Sievin kengät. Kestää ja on mukavia päällä, sitäpaitsi ihan istuvia ja hyvännäköisiäkin. Käsineiksikin vaan työvaateosastolta sopivia työhanskoja, niin jopa kestää, ei ole parin käyttökerran jälkeen palasina.
Halvimmat versiot ei tahdo kestää mitään, eihän esim. parin kympin halpiskaupan kumpparit kestä muutamaa päivää kauempaa, eivät samoin halvat lenkkarit. Ostetaan Adidas-lenkkareita ja Nokian saappaita, vaikka ovat kalliimpia, mutta ajan oloon tulevat kuitenkin edullisemmiksi.
Kun lapset oli pieniä, laatuu kiinnitti vielä enemmän huomiota, kun samat vaatteet kiersi lapselta toiselle, parhaassa tapauksessa kävivät vielä lainassa muualla välillä, että jollain toppahaalarilla saattoi olla 5 käyttäjää, ennen kuin se oli loppuun käytetty. Mutta eipä tarvinnut olla aina uutta ostamassa.
Nyt kun pojat on murkkuiässä, ovat jo vaativampia, mitä päälleen pistävät, mutta edelleenkään merkki ei ratkaise tai hinta, vaan se, onko vaate hyvä päällä, sekä tietty myös ulkonäkö.

Meillä 3v. oli enemmän innoissaan, kun sai (tutun tyttären) vanhoja mekkoja/hameita kuin kaupasta suoraan tuoduista :D

Itse osta näitä ns. kalliimpia ulkovaatteita jonkin verran. Pyrin ostamaan alehinnoilla ja käytettynä. Meillä on vaatteita melko paljon käytössä, joten vaatteet pysyvät siitäkin syystä hyvinä ja olen kalliista ulkovaatteista (esim. cupcake, ticket, po.p) saanut omani pois: niitä on helppo kierrättää eteenpäin, kun laatu yleisesti tiedetään hyväksi. En halua häpeillä sitä että tykkään pukea asusteita myöten tyttöni söpösti. Oleellista on se, ettei tyttö kuvittele olevansa parempi kuin muut tai että vaatteet kertoisivat siitä, minkälainen ihminen on. Minun lapseni ei tarvitse tietää, minkä merkkinen ja hintainen hänen haalarinsa ja piponsa on.

Ne arvotkin voidaan ajatella monella tapaa, minä ainakin haluan kasvattaa lapseni suosimaan kestävää ja ostamaan enemmin yhden hyvän kun kymmenen huonoa. Monesti se tosin tarkoittaa sitä, että lapseni on puettu kalliisiin merkkivaatteisiin ja kotimme on sisustettu (lasten huoneet myös) kotimaisilla desing merkeillä. Mutta minä en tee sitä leuhkimisen takia, vaan olen tarkka ihminen ja olen sen testannut ja laskenut, että esim. kun ostan lapselleni kalliin ticketin toppahaalarin (lopputalvesta alennuksesta tietysti) maksan siitä 100-130 e. Kallis on, mutta se kestää koko sen lopputalven, seuraavan koko talven ja vielä on myyntikuntoinen käytön jälkeen ja siitä maksetaan vielä kirpparilla heti se 15-20 e. Sitten se pitää vettä, joten minä en ainakaan lapsen kiusaksi pue sen päälle kurahousuja. Ja mikä tärkeintä se kestää konepesun ja on nopeasti kuiva. Sitten ne on niin hyvännäköisiä, että meillä ainakin on se yksi haalari, jota käytetään pihalla kuraleikeissä ja kaupassa.
Opetettava ja kannatettava arvo minusta tänä" heitä pois, osta uus" aikana.

Sitten tämä halpa/kallis asennekasvatus lähtee meistä vanhemmista. Jos ostat lapsellesi vaatteen asenteella, että tää nyt on tämmönen halpa lunttu, ei yhtään niin hieno kun sun päiväkotikavereilla niin voit olla varma, että lapsesi on yks lunttu itsekin se päällän. Mutta kun markkinoit sen vaatteen lapselle miten on hieno, niin ei lasta kiinnosta se merkkilappu niskassa, ainakaan vielä päiväkoti iässä.

Sitä se on kun eletään rahataloudessa ja markkinat määrää ihmisen käyttäytymisen. Aivopestään jo pienestä pitäen.

Hyvä kirjoitus, ja erittäin ajankohtainen ja yhteiskunnan ytimeen pureutuva kysymys lopuksi!!! Lisää tämänkaltaisia pohtivia viestejä ja vähemmän skeidaa, kiitos.

Opetusalalla työskentelevänä on pakko sanoa, että hyvin suurella joukolla, varallisuuteen tai koulutustaustaan katsomatta, on lapsen kasvatus jätetty täysin sivunootin varaan. Kuvitellaan, että täyttämällä lapsen materiaaliset vaatimukset saadaan hyvä lopputulos aikaiseksi. En tiedä, kasvatettiinko männä vuosikymmeninä lapsia yhtään sen paremmin (kirkon opit kyllä juurrutettiin vaikka väkisin), mutta agraariyhteiskunnassa ei ainakaan valtaväestö kyennyt korvaamaan olematonta kasvatusta rahalla ja siten pilaamaan lapsen arvomaailmaa.

Onneksi ehdin kuolla pois ennen kuin näen Suomen 2000-luvun loppupuolella...

Härpättimiä lapsille joka lähtöön! KOHTUUHINTAAN!

http://www.dealextreme.com/

Ja kun maailma menee raha keskeiseksi siitä seuraa se että ahneella on paskanen loppu ja alkaa valitettavasti veri lentää.

Onpas kovin polarisoitunutta keskustelua jälleen täällä. Mutta sehän ei ole mitään uutta, nettikeskustelussa tahallinen väärin ymmärtäminen on hyvin yleistä.

Ymmärrän sinua aloittaja. Tuollainen muotinäytöspelleily pikkukersoilla on ihan naurettavaa.

Niin totta.

Muistaako joku vielä aikaa kun kuljettiin äidin itse ompelemissa neonverkkareissa ja vaatteita kierrätettiin vanhimmalta lapselta nuorimmalle.

Itselleni ei pienenä ostettu merkkivaatteita ja olen lapsuuteni elänyt 80-luvulla ja vanhempani tavallisia työssäkäyviä (normipalkkaisia) Ei silloin niin väliä ollut millaisia vaatteita käytti. Ihan tyytyväisiä oltiin niihin serkkujen vanhoihin vaatteisiin tai oman äidin tekemiin. Ja sitten joskus jos sai jotakin kalliimpaa, niin kyllä se sitten tuntui hienolta.

Ei ihme jos nykyään nuoret velkaantuvat kun kaikki pitää olla kallista ja jos lapsillekin kaiken pitää olla luksusta. Järjenkäyttö sallittua, mikä elämässä tärkeää ;) Nykyään hyviä vaatteita/tavaroita heitetään pois ja tilalle ostetaan uusia samanlaisia, uudemman mallisia vain. Miksi turhaan...

Mieleeni tuli kaksi pointtia:

1) Valitaanko kaveritkin sen perusteella, että kuka pukeutuu riittävän tyylikkäästi ja onko hänellä riittävän menestyvän näköiset vanhemmat, jotta meidän Minna-Petteri ja Kylli-Nyyrikki voivat leikkiä heidän kanssaan? Onko sillä mitään merkitystä, että jos lempikaveri päiväkodissa onkin iloinen hyvän mielikuvituksen omaava YH-äidin lapsi, joka ei olekaan saanut kaikkea materiaa, vaan onkin joutunut ihan itse keksimään leikkejään?

2) Oma poikani on ollut liikkeelle lähdettyään sellainen, että hän tykkää aina olla polviltaan. Olipa siis kyse hiekkalaatikolla leikkimisestä tai liukumäessä laskemisesta, niin polvillaan tullaan aina alas. Niin vahvaa kangasta ei ole tehtykään, että se kestäisi hänen menossaan. Uskokaa pois, että tasan tarkkaan kaikki merkit (Reimatec jne) on tullut kokeiltua. Miksi siis investoisin 150 euroa toppa-asuun, joka ei kestä edes kahta kuukautta? Sellaisia housuja myydessä en saa kuin 2-3 euroa kirppikseltä. On ollut ihan pakko hyväksyä ajatus, että meidän poika kulkee paikatuissa housuissa. Nyt vasta 3. luokalla hänen housun polvensa ovat säilyneet ehjänä koko talven!!!

Keskustelun aloittajana vastaan:
Kaksi poikaa meillä ja ensimmäiselle ostin sitä kaikista uusinta ja hienointa lasten muotia, uusimmat kuosit ja samaan sarjaan kengät ja hatut ja tumput jne. En mä siitä laadusta moittia voi ja toiselle lapselle mennyt samat vaatteet ja ovat kuin uusia. Herännyt vaan miettimään kuinka turhaa se varustelu oikeasti on. Siis se, että kaapissa on joka sävyyn jo pienestä pitäen hatut ja tumput ja hupparit jne. Siis kun vähemmälläkin rahalla ja vaatteella pärjäisi. Useimmat tuntemani lapsiperheet kertovat, ettei kaikkia vaatteita edes kerkeä käyttää kuin kerran tai kaksi, kun jo jäävät pieneksi. Lähinnä tämä oli se pointti.. Ja ne vaatteet, mitä väliä oikeasti mitä väriä, onko kirpparilta ostettu talvihaalari vaiko ei. Pojan kaveri käyttää kirpparilta ostettuja vaatteita koska vanhemmat eivät oikeasti raaski eivätkä näe tarpeelliseksi rahaa enempää vaatteisiin tuhlata, mikä onkin ihan fiksua. Itse panostetaan nykyään ennemmin ruokaan ja sen terveellisyyteen kuin uusimpiin hienoimpiin Reimateceihin, ihan eettisesti koitan ajatella ja ekologisesti, kirppareilta löydän kivoja myssyjä ja tumppuja, paitoja. Ei kaiken tarvitse olla sitä uusinta ja hienointa uutta. Minkä kuvan lapset tästä saa kun jo pienenä kävelevät vanhempien pikku "paperinukkeina" ulkona?

Ja ei tosiaan rahasta tiukkaa, pitää vaan herätä miettimään mikä on turhaa ja mikä ei. Lapsilla siistit vaatteet, useimmat uutena kaupasta tulee mutta Reima tai Lassie vai Collie ihan sama, puhki ne pihalla polvillaan mönkiessä jossainvaiheessa kaikki menee ;)

No onpa kuuma aihe! Meidänköhän 3-vuotiaasta tämä on lähtenyt liikeelle, sillä on (kirpparilta 40 eurolla ostettu käytetty) Ticketin haalari, Tintun höpsö (kaverilta ihan ilmaiseksi lainassa oleva) karvahattu ja laadukkaat Superfitin talvigoret (saatu hyväkuntoisena kaverilta ilmaiseksi).

Meillä on kaveripiirissä tapana kierrättää todella laajasti, kaikki vaatteet kiertävät monta lasta. Laadukkaat vaatteet kestävät kierrossa enemmän. Tuo 3 talvea käytetty ticketti pääsee jatkossakin käyttöön, siinä ei edelleenkään näy juurikaan kulumaa. Minä haluan kyllä että lapsella on laadukkaat kamat, koska ne sitten kestävät sitä leikkiä. Meillä ei todellakaan kielletä pihalla rypemistä, ne "hienot ticketit" ovat juuri sitä rypemistä varten, ne kun sitä kestävät ja pitävät lapsen kuivana ja lämpimänä. Pipot ja hanskat ovat kyllä yleensä sävy sävyyn, mutta mitäs pahaa siinä on, kyllä kirppreilta sopivia löytyy kun ehtii etsimään!

Pääasiassa meillä on siis lainattuja, saatuja, tai kirpparilta ostettuja vaatteita. Sitten jos ostan uutta, ostan laadukasta. En sellaista mitä pitäisi leikeissä varoa, vaan sellaista joka on käytännöllistä ja laadukasta. Pyrin ostamaan alennusmyynneistä, esim. talvikamat aina keväällä poistomyynneistä. En juurikaan osta "halpaa" marketti/lindex/H&M -tavaraa (paitsi kirppareilta), en siksi että pröystäilisin vaan siksi että se halpuus ei ole reilua eikä välttämättä edes turvallista. Suosin käsityötä, kotimaista valmistusta, luomumateriaaleja ja turvallisia värjäyksiä koska haluan että tekijät saavat työstään kunnon palkan eivätkä altistu työssään vaarallisille aineille.

Mutta kyllä minua huvittaa seurata naapurin nuorta kolmen lapsen yh-äitiä, jolle merkitsee vain Reimatecin vaatteet. Kun hiekkalaatikolle tulee uusi lapsi,aloittaa hän vaatteiden tihrustelun silmillään, onko oikean merkkiset, tuodaanko lasta Emmaljunga-rattailla vai jollain alempiarvoisilla. Kalliit lastensa vaatteet hän maksattaa kertomansa mukaan ex-miehillä. Niin ja autonahan pitää olla vain Volvo. Tässä kateellisena työntelen lastani rattaissa, joissa olen itsekin istunut. Kumpiko meistä on onnellinen, en tiedä, ehkä hymyilen enemmän.

Noista haalareista, esikoisellamme on kallis Didriksonsin haalari (siskoni hankkima), erittäin hyvin on kestänyt nämä kaksi talvea kankaan puolesta, pysynyt lämpimänä ja kuivana sisältä, mutta nyt on heijastinnauhat alkaneet ratkeilla irti. Onneksi osaan ommella. Nuorimmaiselle ostin täksi talveksi H&M:n haalarin, tuulen- ja vedenpitävän, ja toistaiseksi ihan on yhtä hyvin kangas kestänyt ja pysynyt kuivana. Ensi talvena ei mahdukaan. Maksoi 49,90. On lisäksi hyvänmallinen ja hyvännäköinen, en tykkää siitä, että poikien ulkoiluvaatteet on aina jotain vaalean- tai tummansinistä. Molemmilla on myös H&M:n softshell-takit ja todella hyvät. Pitävät hyvin vettä.
Ei ole onneksi ainakaan vielä tullut vaatteista mitään sanomista meidän päiväkodissa, eikä muutakaan, saas nähdä kun esikoinen lähtee syksyllä kouluun. Hän on onneksi sellainen, ettei välitä juurikaan toisten mielipiteistä.

Mun lapsella ei todellakaan tule olemaan 150 euron toppahaalareita tai 140 euron huppareita. Jos alkaa kitistä, se on voi voi... Olen mieluummin tyhmä äiti kuin suostun tuollaiseen...

Mä olen kans miettinyt, että nykyään on ihan älytöntä tuo lasten kilpavarustelu. Lapsi kun vähän inahtaa, niin heti ollaan ostamassa se mitä haluaa, jottei vaan tule paha mieli. Ei hellanlettat, lapsen kuuluu kokea myös pettymyksiä. Koska niitä tulee ihan varmasti eteen elämässä eikä silloin isi tai äiti ole auttamassa. Ja jos ei niihin ole tottunut, voi tulla suuria vaikeuksia...

Olen tätä tavaranostovimmaa seurannut tuttavaperheessä. Lapset haluavat mitä ihmeellisempiä tavaroita ja vanhemmat ostavat... Ne on hetken muodissa ja sitten halutaankin jo jotain muuta. Korkea elintasohan pitää olla.. Mutta ensisijaisesti kuitenkin uskon, että tämä ilmiö johtuu osittain myös niistä porukoista, joissa perheen lapset pyörivät. (Rikkaiden perheiden lapsia).

En itsekään ihan köyhästä perheestä ole, mutta mulle on opetettu rahan arvo enkä aina ole saanut kaikkea haluamaani. Eikä tule saamaan minun lapsenikaan. Rahat ansaitaan esim. kotitöillä. Jos ei kotihommat kiinnosta, turha haaveilla kalliista tavaroista tai vaatteista.

Oleminen Muiden mukaan. Pitääerottautua ja olla muuten kun "Ellun kanat".

Tuo silkkaa bolsevismia