Kokemuksia salamoista SB-400-900

Ite ostin sb-600 salaman käytettynä ja ihan hyvin sillä pärjäillyt. Aluksi mietin sb-400 mallia mutta, kun sitä ei saa suunnattua muuta kuin pystysuunnassa (eteen - ylös), niin päädyin sitten sb-600 malliin. Hinta käytettynä on noin 150e.

Jälkeenpäin tuli mieleen, että yksi vaihtoehto olisi voinut olla ostaa kameran ja sb-400 salaman väliin välijohto (30e), jolla salaman olisi voinut suunnata sinne minne aurinko ei paista... Reissuhommissa välijohdon kanssa kikkailu voi tosin olla hieman epämukavaa.

Eli suosittelen harrastelijavalokuvaukseen sitä sb-600 mallia (uutena 230e) ja siihen akut ja laturi (22e) ja mahdollisesti myös salamahajoitin (Suomessa 25e, muualla 5e).

valokuvaamiseni ei ole enää täysin harrastelijamaista, koska opiskelen valokuvausta ja yritän saada siitä jonkinmoisen leipäpuun.. onko tietoa onko nuo kaksi muuta ammattimaisempia vai vaann ehkä uudempia tai pidemmällekantavia?

Muista kuin sb-600 mallista itselläni ei ole kokemusta mutta jos lontoo taittuu, niin salamoista voi käydä lukemassa kenrockwellin palstalta. Nikonilla pääsääntöisesti malliluvun kasvaessa salamoilla on laajempi käyttöalue (pidemmälle kantavia).

Rockwell itse kertoo käyttävänsä pääsääntöisesti sb-400 salamaa täytesalamana aina Nikonin D40 mallista D3:een ja joissakin harvoissa tapauksissa sb-600 mallia. Vaativammissa tapauksissa on kuulemma parempi siirtyä kunnon studio-valaistukseen.
http://www.kenrockwell.com/nikon/flashes-compared.htm


Sb-900 mallia hän suosittelee lähinnä paparazzeille ja hääkuvaajille... Hänen mukaansa sb-600 riittää siihen käyttöön mihin patterikäyttöisen lisälaitteen tarvitsee riittää.
http://www.kenrockwell.com/nikon/sb900.htm#rex

Molemmissa on hyvät puolensa, SB-400 on pieni, se kulkee taskussa mukana tarvittaessa. Hyvä perussalama, voittaa tehossa kameran oman sisäänrakennetun salaman, ja lisäksi sitä voi tiltata.

SB-900 taas ei taskuun mahdu, mutta siinä riittää valotehoa, valon voi suunnata se kä vaaka- että pystysuunnassa ja valokeilan zoomautuu objektiivin poilttovälin mukaan. Lisäksi sitä voi käyttää useiden Nikonin salamalaitteiden langattomaan ohjaukseen.

Nämä kokemukset D300 rungolla.

Ostin SB-900:n joskus viime vuonna, palautettuani Sigman ”vastaavan mallin” (530 Super-jotain). Totesin Sigman käyttöliittymän ja käyttöohjeet sellaisiksi, ettei amatööri pysty niitä ikinä omaksumaan niin luotettavasti, että ne hallitsisi tosipaikan tullen. Esim. kun Sigman laittaa langattomaksi orjaksi rungon omalle salamalle, Sigma pitää käyttää kiinni rungossa konfiguroitavana. Sigman ohje kertoo kyllä, miten TTL-BL moodi saadaan päälle, mutta ei sanaakaan siitä, mikä BL-moodi (balanced lighting) on, tai miksi sitä pitäisi käyttää. Nikon D90:n ja SB-900:n käyttöliittymä ja ohjeet olivat niin selkeitä, että ensimmäisen kerran kun tarvitsin langatonta etäsalamaa, sen konfigurointi sujui kun olin muutamaa päivää aiemmin lukenut ohjeen.
Mitä yritän sanoa on, että vastaavan tehoisen salaman voi saada muualtakin, mutta samanlaista käytön helppoutta ei ikinä. Lisäksi tietääkseni ainutkertainen ominaisuus (ellei sitä sitten ole SB-700:ssa) on, että motorisoitu zoomipää ottaa huomioon kuvakulman kaventumisen DX-kennoilla. Siis jos DX-kennolla kuvaa 70 millin polttovälillä, niin salaman kulma asettuu samoin kuin jos kuvaisi 100-millisellä täyden koon kennolla.

Näinkin isoa investointia varten kannattaa liittyä kuukauden koejäseneksi (ilmainen) Nikonians.org –sivustolle. SB-900 on yleisesti tunnustettu parhaaksi salamaksi ominaisuuksiltaan ja käytettävyydeltään. Ainoat rajoitukset: ei läpimittaa filmirungoilla, karvan verran pienempi valoteho kuin SB-800:lla (lopetettu) ja lämpösuoja aktivoituu hieman herkemmin kuin esim. juuri SB-800:lla. Asialla voi olla merkitystä jos kuvataan esim. kymmeniä juhliin tulevia ihmisiä sekunnin – kahden välein.