Sähköverkossa. Osaisko joku selittää maallikolle mikä on sen sinisen 0-johtimen tarkoitus? Ymmärrän sen että virta tulee vaihejohtimia l1, l2, ja l3 pitkin, ja maadoitus tehdään kevi johdolla. mutta sinisen johdon merkitys on jäänyt hieman epäselväksi??
Nollajohtimen merkitys?
Maallikko1
5326627
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 53
Vanhimmat
jos ei illalla meinaa uni tulla, eikä tohonkaan mysteeriin löydy järkevää vastausta, niin voit koittaa miettiä putkihommien vastaavaa mysteeriä. eli hanastahan tulee kylmää ja kuumaa vettä, mutta mitä viemärillä tehdään?
Turha viisastelu pooois... Ei tuo tuosta selvinnyt maallikolle vieläkään. Ei taida olla paljon merkitystä, kun olohuoneissa on milloin kolme- ja milloin kaksi johtoa.
Milla johdin on se piste mihin sähkölaitoksen generaattorin käämien kaikki päät on yhdistetty, kuje on kytketty tähteen.
Myöskin nollapiste on maadoitetu.
Lääkkeen toiset päät on ns. Vaihe johtojen päät joita nimittet L1, L2, l3
Tai r, l s.t ja värit mustanruskea ja harmaa.
Auttoiko asiaasi
Ei auta ketään tuollainen disinformaatio.
Sähköverkossa on hiukan eri termit kuin esim auton 12v sähköjärjestelmässä.
Autoissa maadoitus ja ns. miinus ja maa on täysin sama asia.
Sähköverkossa sininen nolla johdin vastaa auton miinus napaa ja on paluujohdin ja usein kytketty autossa runkoon , ns. maahan.
Sähköverkossa taasen ns. maalla tarkoitetaan usein suojamaadoitusta jossa ei oletarkoitus kulkea virtaa tuutoin kuin vikatapuksissa. ( tarkoittaa kiinteistön sisällä olevaa sisäjohtoverkkoa , yleistapauksessa)
Kuitenkin taasen kun siirrytään jakeluverkkoon ns. kadulle ja katuvalistukseen ns. nolla ja suojamaa onkin yhtäkkiä yhdistetty ja niitä nimitetään Pen johtimeksi.
Toivottavast ei ollut suuria asiavirheitä, yritin kertoa kansankielellä ja välttää vaikeaa termistöä.
Autosähköstä ja ns. kolmivaihesähköstä hankalan tajuttavan maalikolle tekeekin kun Sähköverkossa voidaan käyttää kolmea eri vaihetta ja yhtä nolla johtoa. Mutta tasvirtateknikaassa pitää nolla johdin aina mitoittaa kaikkien söttöjohtimien yhteenlasketun virran mukaan.
Itse asiassa tasavirtaverkossa plussajohdin on se paluujohdin, elektronit on negatiivisesti varautuneita ja ne tykkäävät kulkea kohti positiivista napaa kun siellä on vajausta, eli tilaa niille. Autoiluaikojen alussa autojen rungossa oli pluskaapeli. Tasavirtakäyttöjä on nykyään sen verran vähän, ettei varsinkaan nuoremmat sähkärit ole kovin hyvin selvillä tasavirran syvimmästä olemuksesta.
En kyllä ymmärrä niistä elektronin liikkeistä mitään. Minä vaan hitsailen tasasuuntaajalla ja on kyllä eräillä puikkolaaduilla tärkeää kumpaan napaan puikko kytketään.
Useammin miinuskaapeli oli "maassa" eli rungossa. Englantilaisissa autoissa oli yleisesti plus rungossa - oli muitakin. Plus rungossa perusteltiin jollain sähkökemiallisella korroosiolla - mitenkähän on.
"Plus rungossa perusteltiin jollain sähkökemiallisella korroosiolla"
Lankapuhelinverkossa jännitteenä on 48 V DC (ikivanhoissa relekeskuksissa 60V DC).
Tuo 48V on kytketty siten, että plus on kytketty maahan, eli ne johtimet ovat 0V ja -48V. Ja hyvinkin siksi, että näin pyritään minimoimaan sähkökemiallisen korroosion aiheuttamia haittoja.
tuo 48V siis "luuri kiinni" -tilassa mitattuna. Kun luuri nostetaan, jää puhelimen yli enää 8V - 12V, loppuosa jää kaapeliresistanssiin sekä 400 Ω syöttöresistanssiin (usein itseasiassa impedanssiin, koska tuo on audioerotusmuuntajan impedanssi).
Elikka pen johdin on myös maadoiteet mahan ja silloinhan suoja ja nolla johdin on on sma johdin ja myöskin kytketty sähkölaitoksen generaattorissa maahan ja tähtipisteeseen
Sähkölaitosten generaattorin maat ja tähtipisteet ei tähän kuulu jakeluverkon normaali tapauksissa, vaan jakelumuuntajien tähtipisteet eli nollanavat on maadoitettu.
Älkää sekoittako auton tasavirta järjestelmää ja sähkön jakelun kolmivaihe järjestelmää jota ei ole tasasuunnattu.
Ei se 60 v ollut ikivanha noin 30 vuotta sitten käytössä oleva syöttöjänniete Art keskuksissa ja puhelin tekniikan imbedanssi on 600 ohmia
ajattele että :
Valaisimessa hehkulamppu tarvitsee L1 vaiheen että se saa virtaa=sähköä.
(hehkulampun kantaan)
Valaisin tarvitsee kevi johdon että metallisen valaisimen kuori on maadoitettu ja suojattu henkilövahingoilta.
No vielä ei hehkulamppu pala, koska siitä puuttuu nolla. Nolla kun kytketään niin lamppu jo alkaa palamaan...
JOs laitteilta puuttuu nolla niin se ei toimi... paitsi kolmivaihemoottorit joissa kolmio kytkentä =) no sitä on turha alkaa selittää maallikoille =)
Kun siihen kytketään katkaisin niin pitääkö se kytkeä siihen L1 johtoon vai siihen nollajohtoon, vai pitääkö olla sellainen kytkin joka katkoo molempia?
Etpä sinäkään osannut yksinkertaista asiaa selittää. Kaikki mitä sait kerrottua, oli, että hehkulamppu ei toimi ilman nollajohtoa. Tämän varmasti kysyjäkin jo tiesi.
Ei se ole sen vaikeampi asia, kuin että virtapiirin täytyy olla suljettu, jotta esim. lamppu toimii. Ei riitä että laitteelle tuodaan pelkkä virtajohdin, vaan jotain johdinta pitkin virran on myös palattava takaisin. Vaihtosähkössä tätä johdinta kutsutaan nollajohtimeksi.
http://www.edu.helsinki.fi/malu/kirjasto/sahko/kuvat/Virtapiiriakaavio.jpg
Tuo kuva kuvaa tilannetta tasasähköllä, mutta periaatteessa asia on sama vaihtosähkölläkin. Kuvittelee tuossa vain pariston plus-navalta lähtevän johtimen vaihejohtimeksi, ja miinus-navalta lähtevän johtimen nollajohtimeksi.
Virta siis tulee laitteelle vaihejohdinta pitkin ja palaa takaisin nollajohdinta pitkin. Ei tämä sen vaikeampi asia ole.
Nollaa ei sitten pätkitä!
Viedään 0 puhtaana ryhmikselle asti.
Joo tuo jo vähän "valaisikin" asiaa. Kiitti vaan vastauksesta. Ensimmäinenkin vastaus antoi jo vähän johtolankoja, mutta toi rautalankamalli auttoi vielä enemmän. eli se on siis virran paluujohdin. Täytyypä muistaa tuo,.... kun tekee joskus niitä (tee se itse) kytkentöjä..
Heh heh heehe, nollaa sinne vaihetta tänne. eurokossu nyt tyhjä,eikun nukkumaan. Kiitos vastauksista ja toi rautalllankaversio valaisi asian hyvinkin.
Kiinteässä asennuksessa tehdään näin. Minun pöytälampussa on johdossa katkaisin joka on kytketty vain toiseen johtoon. Töpselin asento pistorasiaan määrää kumpaa (vaihetta tai nollaa) pätkitään. Jos kytkin on kytketty molempiin johtoihin, päkitään siinä myös nollaa. Pitääkö minun viedä lamppu takaisin kauppaan ja sanoa Suomi 24 palstalla kerrotaan sen olevan laiton, kun nollaa pätkitään.
Oikeasti sen vehkeen nimi on kytkin.
On olemassa pätkimislaitteita mikä pätkii kahtakin johdinta. Just sen takia että laite saadaan virrattomaksi vaikka laite olisi kytketty verkkoon.
Jostain syystä vaan noita jännitteisiä kiinteitä asennuksiakin löytyy, vaikka virta olisikin katkaistu. Muutama tällikin on tullut saatua kun on luottanut jännitteen katkaisemiseen.
Kukin eng. Gluts sijaitsee autossa
Mulla pätkii euro kossu
Tai katkaisija tai ykköskyykin
Ei kait sinisellä johdolla oo mitään merkitystä, katkase pois vaan . : )
Ja ihan juuresta pois tieltä
pitää muistaa että myös nollajohdossa kulkee virtaa ja kun laitteisto on käytössö ja sulkeet ylhäällä ja nolla johdon irroittaa on sen pässä suora verkkojännitee kulutuskojeen kautta.
sanoisinko ,,et ihan perseestä nää teidän sähkö arvionne ,,, älkää vaivatko pientä päätänne näillä asioilla ,, se ei kuitenkaa johda mihinkää ,, aivan kuten teidän sähköjohtonnekaan
Sanoisin että sulla on asenne ongelma
Hehkulamput takaisin!!!
Nollajohtimia tarvitaan kun kytketään L1 N(nollajohdin)= 230 v ja L1 L2=400v eli vaiheiden välillä on 400 v.
Monet sähkölaitteet tarvii 230v.
Nimenomaan tuo on suurin syy eli saadaan kätevästi kaksi eri jännitettä. Isommat kuormat 3 vaiheisena ja 400V ("voimavirta") -> pienemmät vaihevirrat eli ohuemmat kaapelit. Pienemmät kuormat 1 vaiheisena 230V ("valovirta").
Maallikot voi taas olla hiljaa kun eivät sähköstä hevonpaskaa ymmärrä...
"Maallikot voi taas olla hiljaa kun eivät sähköstä hevonpaskaa ymmärrä... "
no pitipä taas päteä ...
Tuossa L1 ja L2 välisessä 400V jännitteessä on ihan tietty perustekin verrattuna 230V jännitteeseen L1 - N -välillä.
Siis: 230V * sqrt(3) = 398,4 V.
Tai vastaavasti; 400V / sqrt(3) = 230.9 V
Myös, koska vaihtojännitteestä puhuttaessa käytetään yleensä ns. tehollisarvoja = RMS) , niin tasasuunnattaessa 230V yhdellä diodilla saadaan 230V * sqrt(2) = 325.3 V DC (yhdellä diodilla tosin ns. sykkivä DC, eli virran suunta ei muutu, mutta jännite on puolet ajasta 0V ). Jos tarkkoja ollaan, niin dioditasasuuntauksen yhteydessä on syytä vähentää vielä diodin kynnysjännite eli n. 0.6 V. Mitätön suhteessa yli 300V jännitteisiin siis, mutta 12V suuruusluokassa tuolla diodin kynnysjännitteelläkin voi olla merkitystä.
knoppitietoa: ns. jenkkipistokkeen (mitä USA:ssa käytetään 115V / 60Hz AC:n jakeluun laitteelle) suurin sallittu jännite EU -alueella on 50V AC. Syynä jenkkipistokkeen puutteellinen (lue: olematon) kosketussuojaus. Tässä voi olla yksi syy, miksi USA:ssa tapahtuu yllättävän paljon sähkötapaturmia mukamas "vaarattomammalla" 115V jännitteellä. Toki 230V tappaa todennäköisemmin kuin 115V jos muut olosuhteet ovat samat, mutta asiaa muuttaa se, että esim. Suomessa standardisuunnittelulla ja turvallisuusmääräyksin on pyritty siihen, ettei kukaan joutuisi 230V sähköiskun kohteeksi. Jenkeissä asiassa on tiettyä leväperäisyyttä, koska moni on selvinnyt hengissä 115V iskusta (mutta jollekin se ensimmäinen 115V iskukin voi olla tappava, esim. eräälle kastealtaassa seisoneelle pastorille, joka kuoli saadessaan käteensä mikrofonin,l joka oli kytketty eristysvialliseen vahvistimeen tai miksauspöytään).
"Myös, koska vaihtojännitteestä puhuttaessa käytetään yleensä ns. tehollisarvoja = RMS) , niin tasasuunnattaessa 230V yhdellä diodilla saadaan 230V * sqrt(2) = 325.3 V DC "
Mahdatkohan nyt ymmärtää mitä höpiset... ei se diodi sitä jännitettä mihinkään muuta... sama siniaalto sieltä tulee tai siis sen puolikas. Huippuarvo jännitteelle on se 325 V.
Tehollisarvo tarkoittaa että samansuuruinen tasajännite antaa saman tehon vastukseen.
USAn sähköjärjestelmä on varsin erilainen kuin täällä, muutenkin kuin jännitteiltään.
Kolmibaihe kuule juontaa alkunsa siitä että sähkölitoksella heneraattori yekee kolmibaihe birtaa kun se on tähteen kytjetty ja sen nollapiste on maadoitettu elikkö nolla,ja maa aina sama asia ja potentiaali
voisi oikeastaan vastata alkuperäiseen kysymykeen näinkin.
sinistä nolla johdinta tarvitaan koska 230V vaihtojännite ( tehollisarvo) muodostuu vain , mustan ja sinisen johtimen välille jota useimmat kotijojeet käyttävät.
Mihinkäs tuo kevi unohtui?
Normaalisti kevissä ei kulje mitään eikä sitä tarvitse sähkön kuljettamiseen. Se on vain vikatapauksia varten.
Nollajohdinta tarvitaan:
a) yksivaiheisessa järjestelmässä
b) useampi vaiheisessa järjestelmässä, jossa voi syntyä nollavirtaa ja kuormaa ei ole kytketty esim. ns. kolmioon (joskus myös tähteen kytketyn symmetrisen kolmivaihekuorman tähtipistettä ei ole kytketty nollaan, esim. oikosulkumoottoreissa).
Vaiheen ja nollan välissä jännite on 230 V (AC)
Vaiheiden välissä jännite on 400 V (AC)
Ja nämä oli tehollisarvoja, jos joku saivartelija taas iskee...
Siis molajohdin on sama kun mmaaddoitis jso mittaa jänniteen tai annay open mita6ta niin niin maan ja molan välillä on molla volttia ac
Typeriä vastauksia täällä.
Asia sanottuna lyhyesti: virtapiiriä ei saa tehdä suojamaan ja vaihejohtimen välille. Virtapiiri tehdään vaihejohtimen ja nollajohtimen välille.
Suojamaa yhdistetään sellaisten laitteiden ulkokuoreen, joissa kuori on sähköä johtavaa materiaalia ja jonka laitteen sisällä irronnut vaihejohto voi saattaa vaiheiseksi.
vaihe = ruskea tai musta
nollajohdin = sininen
suojamaa = keltavihreä
Ainakin lähelle oikein. En vain tiedä lukeeko joku näitä 12-v ketjuja.
Tuo oli ennen jossain Italiassa suosittua, kun sähkömittari ei reagoi siihen. Sitten keksivät vikavirtasuojat ja huvi loppui.
Suojamaata käytetään laitteissa, joita ei ole suojaeristetty. Kuoren materiaali ei ole oleellinen.
Suoja maan ja nollan ero on vaan väri
Kuten näkyy niin pitää näitäkin välillä aktivoida...
Minulla on pieni loisteputkivalaisin ja siinä kytkin rikki. Avasin sen ja kytkin on nollajohdossa. Virtajohto tulee sokeripalaan, jossa on nollan ja vaiheen väliin kytkettynä tollanen sentti kertaa kaksi loota. Se on varmaan kääntelee vaiheen vaihteeksi ja nollan nollaksi vaikka pistokkeen kääntää kuinka päin. Sitten. Vaiheessa on itse lampun kanta ja mötikkä, jossa varmaan jonkinmoista tilpehööriä loisteputken toimintaa varten. Tämän mötikön ympärillä metallia ja siihen tulee maadotusjohto pistotulpasta. Mötiköstä vaihe loisteputken kantaan. Loisteputken kannasta vihdoin ulos se nolla. Ja sitten tässä nollassa se katkaisijakytkin. Näin se vaan menee.
Ei nollaa ja vaihetta voi mitenkään kääntää. Laitteen toiminnan kannalta nollalla ja vaiheella ei ole mitään periaatteellisista eroa. Olennaista on, että niiden välillä on vaihtojännite. Ero liittyy turvallisuusseikkoihin. Esimerkiksi valaisimissa kytkin on vaiheessa. Näin valaisin on jännitteetön, kun kytkin on pois päältä. Toki normaaliin pistorasiaan kytkettävissä tätä ei voi taata vaan on tuurista kiinni. Siksi tällainen on kytkettävä irti huoltotoimia varten,
Ero on se että nolla on maadoitettu eli on maan potentiaalissa- tai ainkin melkein
Nolla on niinkuin yhdistetyn plussa ja miinus kun on esim 50 kHz taajuus kantaverkossamjossa elämme pistotuloassa
Ins toipilas
Nollajohdin kytkee vajaan sähköverkon toimivaksi
Jotkut sanoo sen olevan turha kun esim sähkö kytkentä kaaviaoissa sitä ei edes piirretä koskaan yhtenäisenä
Siis koriste