Olen katsastellut erästä rivitaloa joka on tehty vuonna -79. Se on tehty betonielementeistä ja eräs miespuolinen tuttavani varoitti että jokainen 60- ja 70-luvulla tehdyistä kerrostaloista ovat julkisivultaan täysiä susia ja arveli että tämä koskisi myös tätä rivitaloa. Sanoi että korjaaminen tulee maksamaan kaikkiaan uuden asunnon hinnan.
Pitääkö tämmöinen paikkaansa?
Rivitaloista
Nuorehko nainen
4
306
Vastaukset
- Tanaka
Pitää pitää paikkansa kenenkään ei tule ostaa 1960-1970 luvulla rakennettuja asuntoja joka ikinen on purkukunnossa.Kaikki ky talot autioiksi ja kaivurilla palasiksi .
- Raksainssi
No näitä juttuja riittää. Betonisissa pientaloissa on julkisivuongelmia monin verroin vähemmän kuin kerrostaloissa, koska säärasitus on korkeissa rakennuksissa paljon voimakkaampi. Ongelmia voi olla rivarissakin, mutta se on aika harvinaista, etenkin , jos talossa on räystäät.
- Paljon Nähnyt
Raksainssi on oikeassa. Sen verran lisään, että ko. aikakauden taloissa ongelmat ovat lähinnä ala- ja yläpohjissa.
Alapohjavauriot johtuvat lähinnä tyypillisestä tavasta rakentaa lattiat lähelle maanpintaa sekä heikosti toimivista salaojituksista (läheskään aina salaojituksia ei edes ole tehty). Nämä yhdessä aiheuttavat kapillaarisen vedennousun lattia- ja jopa runkorakenteisiinkin. Joissakin tapauksissa myös keväiset sulamisvedet ohjautuvat rakennuksen vierustoilla rakenteisiin. Tällaisia virheitä olen nähnyt myös uudemmissakin rakennuksissa.
Yläpohjavauriot ovat puolestaan seurausta yleensä matalista, heikosti tuulettuvista harjakatoista, joita tuohon aikaan suosittiin. Useissa tuon ajan rakennuksissa räystäät ovat lyhyet, toisinaan hyvin olemattomilla tuuletusraoilla tehdyt. Kun yläpohjassa on eristeiden jälkeen vain muutamasta sentistä n. 40:een senttiin ilmatila, joka on liian tiiviiksi rakennettu, tulee kosteusongelmat. Toisinaan kosteusongelmia on aiheuttaneet myös huonosti eristetyt ilmanvaihtoputkistot, kun yläpohjan ilmassa oleva kosteus kondensoituu vedeksi putkistojen ympärille ja valuu sitten eristeisiin ja rakenteisiin. - huollon laiminlyönti
Paljon Nähnyt kirjoitti:
Raksainssi on oikeassa. Sen verran lisään, että ko. aikakauden taloissa ongelmat ovat lähinnä ala- ja yläpohjissa.
Alapohjavauriot johtuvat lähinnä tyypillisestä tavasta rakentaa lattiat lähelle maanpintaa sekä heikosti toimivista salaojituksista (läheskään aina salaojituksia ei edes ole tehty). Nämä yhdessä aiheuttavat kapillaarisen vedennousun lattia- ja jopa runkorakenteisiinkin. Joissakin tapauksissa myös keväiset sulamisvedet ohjautuvat rakennuksen vierustoilla rakenteisiin. Tällaisia virheitä olen nähnyt myös uudemmissakin rakennuksissa.
Yläpohjavauriot ovat puolestaan seurausta yleensä matalista, heikosti tuulettuvista harjakatoista, joita tuohon aikaan suosittiin. Useissa tuon ajan rakennuksissa räystäät ovat lyhyet, toisinaan hyvin olemattomilla tuuletusraoilla tehdyt. Kun yläpohjassa on eristeiden jälkeen vain muutamasta sentistä n. 40:een senttiin ilmatila, joka on liian tiiviiksi rakennettu, tulee kosteusongelmat. Toisinaan kosteusongelmia on aiheuttaneet myös huonosti eristetyt ilmanvaihtoputkistot, kun yläpohjan ilmassa oleva kosteus kondensoituu vedeksi putkistojen ympärille ja valuu sitten eristeisiin ja rakenteisiin.Ihan hyvää läppää, mutta tässä jäi kyllä huomioimatta se, että kyseisessä kohteessa ei seinät ole puuta, vaan betonielementtiä.
Ja betonielementillä voi tosiaan olla kallis remontti edessä, jos kyseessä on worst case = tahtipuikkoa heiluttaa alkupeäisasukkaista koostuva maallikkohallitus, joka pitää kynsin hampain kiinni siitä, ettei vastiketta nosteta.
Tuohan sitten tarkoittaa, että kunnossapito on hoidettu "talkooperiaatteella" eli korkeintaan on jotain aitaa maalattu. Vesikatolle ja seinille ei ole tehty mitään huoltoa, kuntotutkimuksia eikä korjaussuunnitelmia, vaikka talolla on jo sen verran ikää, että julkisivut tod. näk. olisi jo pitänyt tähän päivään mennessä kunnostaa ja mahd. tasakatto uusia.
Jos/kun mitään ei ole tehty, ei edes suunniteltu saatikka selvitetty, onko kunto niin hyvä, että voidaan vielä odotella X vuotta, kyseessä voi tosiaan olla remonttipommi, joka on laukeamassa käsiin ihan justiinsa. Kun kunnostusta ja huoltoa (mm. elementtisaumausten uusiminen) tarpeeksi pitkään lykätään, ovat vauriot lopulta sellaisia, ettei enää tarvitsekaan pintoja kunnostaa, vaan "päästää" kerralla uusimaan elementtien ulkokuoret eristeet. Ja yleensä ikkunatkin siinä sivussa. Niin, ja se vesikattokin.
Ei nämä remontit kyllä uuden hintaa maksa, mutta pari, kolme sataa €/m² kirpaisee sekin, etenkin 100 m² asunnossa, jossa saattaa olla myös KPH sauna ja keittiö finaalissa ja het kohta näiden perään alkaa putkiremontti painamaan päälle.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 233378
Suomalainen perheenisä vaatii Suvivirren esittämisestä hyvityksiä
Itse lapsena uskonnonopetuksesta vissiin traumoja saanut ihka suomalainen (!) perheenisä vaatii Espoon kaupungilta korva5402702Vesikin maksaa, miksei hengitysilma?
Jatkuvasti itketään ettei ole rahaa mihinkään, mutta tilastojen mukaan rahaa on enemmän kuin koskaan, joten miksei asial532260Satuolennoista tarinointi ei kuulu peruskoulun tehtäviin
Opetustunteja on muutenkin käytössä vain rajallinen määrä. Eli nämä satuhommat koulun ulkopuolelle vapaaehtoisiin harras2122241Joensuun kaupunki levittelee tonttitietoja Keskisuomalaiselle
Sähköposteja ja tonttitietoja levitellään mm. Pasi Koivumaalle131709Mies profiloin sinut
Etsit täysin hallittavaa mutta samalla poikkeuksellista ihmistä. Etsit jotain mitä et koskaan tule saamaan.2191519Kiantama kartelli
Onko alhaisempaa kuin toimia ensin kartellissa ja lopuksi koittaa pelastaa nahkasa vasikoimalla muut kun jää kiinni? Eip521481- 971389
Oletko nainen alkanut kammoamaan minua
Sinua ei näy eikä kuulu, ja ilmeisesti kiertelet tilanteita. Oletko huomannut, että olet vieläkin ajatuksissani luvattom621211Saako 60 v vielä töitä? Arto Nyberg puhuu suoraan elämästä ilman töitä
Arto Nyberg täyttää tänään 60 v. Onnea! Nyberg totuttiin näkemään suoran haastatteluohjelman kapteenina vuodesta toise951184