Rivitaloista

Raksainssi on oikeassa. Sen verran lisään, että ko. aikakauden taloissa ongelmat ovat lähinnä ala- ja yläpohjissa.

Alapohjavauriot johtuvat lähinnä tyypillisestä tavasta rakentaa lattiat lähelle maanpintaa sekä heikosti toimivista salaojituksista (läheskään aina salaojituksia ei edes ole tehty). Nämä yhdessä aiheuttavat kapillaarisen vedennousun lattia- ja jopa runkorakenteisiinkin. Joissakin tapauksissa myös keväiset sulamisvedet ohjautuvat rakennuksen vierustoilla rakenteisiin. Tällaisia virheitä olen nähnyt myös uudemmissakin rakennuksissa.

Yläpohjavauriot ovat puolestaan seurausta yleensä matalista, heikosti tuulettuvista harjakatoista, joita tuohon aikaan suosittiin. Useissa tuon ajan rakennuksissa räystäät ovat lyhyet, toisinaan hyvin olemattomilla tuuletusraoilla tehdyt. Kun yläpohjassa on eristeiden jälkeen vain muutamasta sentistä n. 40:een senttiin ilmatila, joka on liian tiiviiksi rakennettu, tulee kosteusongelmat. Toisinaan kosteusongelmia on aiheuttaneet myös huonosti eristetyt ilmanvaihtoputkistot, kun yläpohjan ilmassa oleva kosteus kondensoituu vedeksi putkistojen ympärille ja valuu sitten eristeisiin ja rakenteisiin.

Paljon Nähnyt kirjoitti:

Raksainssi on oikeassa. Sen verran lisään, että ko. aikakauden taloissa ongelmat ovat lähinnä ala- ja yläpohjissa.

Alapohjavauriot johtuvat lähinnä tyypillisestä tavasta rakentaa lattiat lähelle maanpintaa sekä heikosti toimivista salaojituksista (läheskään aina salaojituksia ei edes ole tehty). Nämä yhdessä aiheuttavat kapillaarisen vedennousun lattia- ja jopa runkorakenteisiinkin. Joissakin tapauksissa myös keväiset sulamisvedet ohjautuvat rakennuksen vierustoilla rakenteisiin. Tällaisia virheitä olen nähnyt myös uudemmissakin rakennuksissa.

Yläpohjavauriot ovat puolestaan seurausta yleensä matalista, heikosti tuulettuvista harjakatoista, joita tuohon aikaan suosittiin. Useissa tuon ajan rakennuksissa räystäät ovat lyhyet, toisinaan hyvin olemattomilla tuuletusraoilla tehdyt. Kun yläpohjassa on eristeiden jälkeen vain muutamasta sentistä n. 40:een senttiin ilmatila, joka on liian tiiviiksi rakennettu, tulee kosteusongelmat. Toisinaan kosteusongelmia on aiheuttaneet myös huonosti eristetyt ilmanvaihtoputkistot, kun yläpohjan ilmassa oleva kosteus kondensoituu vedeksi putkistojen ympärille ja valuu sitten eristeisiin ja rakenteisiin.

Lue lisää

Ihan hyvää läppää, mutta tässä jäi kyllä huomioimatta se, että kyseisessä kohteessa ei seinät ole puuta, vaan betonielementtiä.

Ja betonielementillä voi tosiaan olla kallis remontti edessä, jos kyseessä on worst case = tahtipuikkoa heiluttaa alkupeäisasukkaista koostuva maallikkohallitus, joka pitää kynsin hampain kiinni siitä, ettei vastiketta nosteta.

Tuohan sitten tarkoittaa, että kunnossapito on hoidettu "talkooperiaatteella" eli korkeintaan on jotain aitaa maalattu. Vesikatolle ja seinille ei ole tehty mitään huoltoa, kuntotutkimuksia eikä korjaussuunnitelmia, vaikka talolla on jo sen verran ikää, että julkisivut tod. näk. olisi jo pitänyt tähän päivään mennessä kunnostaa ja mahd. tasakatto uusia.

Jos/kun mitään ei ole tehty, ei edes suunniteltu saatikka selvitetty, onko kunto niin hyvä, että voidaan vielä odotella X vuotta, kyseessä voi tosiaan olla remonttipommi, joka on laukeamassa käsiin ihan justiinsa. Kun kunnostusta ja huoltoa (mm. elementtisaumausten uusiminen) tarpeeksi pitkään lykätään, ovat vauriot lopulta sellaisia, ettei enää tarvitsekaan pintoja kunnostaa, vaan "päästää" kerralla uusimaan elementtien ulkokuoret eristeet. Ja yleensä ikkunatkin siinä sivussa. Niin, ja se vesikattokin.

Ei nämä remontit kyllä uuden hintaa maksa, mutta pari, kolme sataa €/m² kirpaisee sekin, etenkin 100 m² asunnossa, jossa saattaa olla myös KPH sauna ja keittiö finaalissa ja het kohta näiden perään alkaa putkiremontti painamaan päälle.