Debian houkuttelee seuraavaksi käyttikseksi työpöydälle. Syynä ei ole se, että Debian olisi jotenkin niin ainutlaatuisen erinomainen, vaan omat mieltymykset muuttuvassa maailmassa.
Käytän nyt Ubuntua, mutta en ole yhtään varma siitä, että pidänkö Unitystä sitten joskus reilun vuoden päästä kun se olisi valmis.
Windows 7:n törmää töiden puolesta, mutta se nyt vaan on liian rajoittunut. Mac OS X kärsii samasta enkä halua Apple rautaa välttämättä kotiini.
Gnome 3 vaikuttaa mielenkiintoisimmalta käyttöliittymältä lähitulevaisuudessa, mutta missä sen saisi? openSusessa on joku Novellin oma käyttöliittymä. Voi olla, että raiskaavat Gnome 3:nkin. Fedora taas on ihan liian lyhytikäinen.
Debian 7 voisi olla minulle sopiva mutta...!
1. Kuka vatipää sai idean toimittaa Debian 6:n jollain Firefox 3.5:lla? On jo nyt vanhentunut kun ei tajua HTML 5 videoista mitään. Minua ei haittaa se, että Debianissa selain on vakioitu julkaisussa eikä sitä uusita mutta ei helvetissä mitään kivikautista selainta. HTML 5 valmius olisi ihan ehdoton Debian 7:ssa.
2. Missä raudassa Debian on testattu toimivaksi? Mitään virallista listaa toimivista läppäreistä, pöytäkoneista jne.
3. Miksi Debian on niin RUMA? Kenen 2v jälkikasvu on sen teemaa suunnitellut? Toivottavasti tälle tehdään jotain.
4. Yleinen viimeistelemättömyys. Ei mitään englannin sönkötystä tarvisi olla esim, virheilmoituksissa. Bugit on kyllä nuoltu hyvin pois mutta muuten on Debian on omaan makuun turhan kotikutoisen oloinen.
Rakastan Debiania palvelimessa mutta hämmentävää miten pahasti desktop kehitys on laiminlyöty :|
Ja minä en edelleenkään tiedä mihin käyttikseen siirtyisin seuraavaksi jos Ubuntu 12.04 LTS on omissa käyttötarkoituksissa susi. Debianilla olisi tilaisuus täyttää desktop käyttöjärjestelmän paikka Gnomella ja laajalla softavalikoimalla ainakin omalla kohdalla.
No, onhan tässä vielä sellaiset 28kk aikaa ennen kun on viimeistään aika uusia käyttikset tästä taloudesta.
Debianin tilaisuus
31
386
Vastaukset
- 8j2s9|))y=
1. Debianin vakaaseen versioon tulee vain vakaita ohjelmia.
2. Julkaisumuistiossa on sanottu missä toimii. Valittavana on kymmenkunta laitteistoarkkitehtuuria. Erilaisia koneita on niin paljon ettei kukaan pysty niitä jokaista tarkistamaan.
3. Jokainen voi räätälöidä ulkoasun haluamakseen.
4. Mikään ei estä sinua menemästä mukaan suomentamaan ohjelmia.1. Niin, ja tarvisi uudempia vakaita ohjelmia. Laittaisi niitä eikä jotain kivikautista. Nyt sillä EI TEE MITÄÄN työpöydällä. Debian 7:n tarvisi julkaisuvaatimuksiksi HTML5 yhteensopivuuden nettiselaimiin mitä siihen hyväksytään. Acid3 ja HTML5 test läpi täysin pistein kun sitä selainta ei kerran päivitetä uudemmaksi niin toimisi siinä hommassa missä sitä käytetään. Nyt olisi tarvinnut toimittaa jollain Firefox 4.0 beetaan pohjautuvalla koodilla ja päivittää sitä sitten sitä tahtia kuin Mozillalta tulee virallista versiota ja patchia, että olisi ajantasainen seuraavaan julkaisuun saakka.
Debian lienee syksyyn mennessä jonkun vuosimallia 2005 olevan Solariksen kanssa tyyliin ainoat jotka ei osaa näyttää videoita selaimissa. Tämä johtaa siihen, että webbisivujen kehittäjiä ei vaan kiinnosta ja Debianilla toimii sitten sivut päin persettä ellei siihen lataa uudempaa selainta. Onpas tosi vakaata kun kuuden viikon välein päivitellään jotain Chromea...
2. Ei riitä. Tarvitaan nimenomaan listaa tietokonemalleista missä varmasti toimii ettei tule ylläreitä, että joku WLAN vaikka ei toimi. Kaikkia maailman koneita ei tarvitse testata mutta testaisi nyt edes joitakin ettei tarvitse arvailla missä toimii.
3. Ei aina jaksa. Pitää olla heti paketista siedettävän näköinen.
4. Mikään ei estä, että Debian toimitettaisiin viimeisteltympänä kun muutkin onnistuvat tässä.M-Kar kirjoitti:
1. Niin, ja tarvisi uudempia vakaita ohjelmia. Laittaisi niitä eikä jotain kivikautista. Nyt sillä EI TEE MITÄÄN työpöydällä. Debian 7:n tarvisi julkaisuvaatimuksiksi HTML5 yhteensopivuuden nettiselaimiin mitä siihen hyväksytään. Acid3 ja HTML5 test läpi täysin pistein kun sitä selainta ei kerran päivitetä uudemmaksi niin toimisi siinä hommassa missä sitä käytetään. Nyt olisi tarvinnut toimittaa jollain Firefox 4.0 beetaan pohjautuvalla koodilla ja päivittää sitä sitten sitä tahtia kuin Mozillalta tulee virallista versiota ja patchia, että olisi ajantasainen seuraavaan julkaisuun saakka.
Debian lienee syksyyn mennessä jonkun vuosimallia 2005 olevan Solariksen kanssa tyyliin ainoat jotka ei osaa näyttää videoita selaimissa. Tämä johtaa siihen, että webbisivujen kehittäjiä ei vaan kiinnosta ja Debianilla toimii sitten sivut päin persettä ellei siihen lataa uudempaa selainta. Onpas tosi vakaata kun kuuden viikon välein päivitellään jotain Chromea...
2. Ei riitä. Tarvitaan nimenomaan listaa tietokonemalleista missä varmasti toimii ettei tule ylläreitä, että joku WLAN vaikka ei toimi. Kaikkia maailman koneita ei tarvitse testata mutta testaisi nyt edes joitakin ettei tarvitse arvailla missä toimii.
3. Ei aina jaksa. Pitää olla heti paketista siedettävän näköinen.
4. Mikään ei estä, että Debian toimitettaisiin viimeisteltympänä kun muutkin onnistuvat tässä.Korjaus, näyttää kyllä videoita se selain mutta kun se ei osaa kuin Theoraa kun muu maailma näyttää WebM:ää ja H.264 AVC:tä, eli joka tapauksessa Debian ei vaan kiinnosta webbikehittäjiä.
Sovellukset alkaa muutenkin olla webbipohjaisia, että tämä moka laittaa ikivanha selain pilaa koko julkaisun työpöytäkäytössä.Minua kyllä oikeasti kiinnostaa mikä on Debianin kohdeyleisö. Oleelliset vahvuudet Debianissa on:
1. Usean arkkitehtuurin tuki.
2. Ilmaiseksi jonkin aikaa kestävä alustan vakautus, että sitä ei muutella.
3. Paljon softaa valmiina klikkauksen päässä.
Tässä vaan on se juttu, että kohdan 2. CentOS tekee paljon paremmin ja kohdan 3. Ubuntu hoitaa paremmin mitä tulee työpöytäkäyttöön.
Kaiken järjen mukaan, Debianin kannattaisi tähdätä pitkäisempään (vähintään 5v), vakautettuun alustaan joka toimii kaikilla arkkitehtuureilla. Tavoitteena aina tukea viimeisintä LSB:tä, webstandardeja, Javaa yms. ja sitten pitää ne kymmenet tuhannet muut paketit erillisenä repona jossa sitten jälkikäteen merkkaillaan jotenkin, että ei ole enää testing vaiheessa ja nämä saisi halutessaan piilotettua mitkä ovat vielä vähän kiikun kaakun. Nyt on se tilanne, että valitaan helposti CentOS:n ja Ubuntun väliltä se käyttis ja Debianin vahvuus on se, että rauta on jollain jännällä arkkitehtuurilla.- 26
M-Kar kirjoitti:
Korjaus, näyttää kyllä videoita se selain mutta kun se ei osaa kuin Theoraa kun muu maailma näyttää WebM:ää ja H.264 AVC:tä, eli joka tapauksessa Debian ei vaan kiinnosta webbikehittäjiä.
Sovellukset alkaa muutenkin olla webbipohjaisia, että tämä moka laittaa ikivanha selain pilaa koko julkaisun työpöytäkäytössä.Debianissa oletus selain on Epiphany. Se ainakin toistaa HTML5 videot.
- Franken
M-Kar kirjoitti:
Minua kyllä oikeasti kiinnostaa mikä on Debianin kohdeyleisö. Oleelliset vahvuudet Debianissa on:
1. Usean arkkitehtuurin tuki.
2. Ilmaiseksi jonkin aikaa kestävä alustan vakautus, että sitä ei muutella.
3. Paljon softaa valmiina klikkauksen päässä.
Tässä vaan on se juttu, että kohdan 2. CentOS tekee paljon paremmin ja kohdan 3. Ubuntu hoitaa paremmin mitä tulee työpöytäkäyttöön.
Kaiken järjen mukaan, Debianin kannattaisi tähdätä pitkäisempään (vähintään 5v), vakautettuun alustaan joka toimii kaikilla arkkitehtuureilla. Tavoitteena aina tukea viimeisintä LSB:tä, webstandardeja, Javaa yms. ja sitten pitää ne kymmenet tuhannet muut paketit erillisenä repona jossa sitten jälkikäteen merkkaillaan jotenkin, että ei ole enää testing vaiheessa ja nämä saisi halutessaan piilotettua mitkä ovat vielä vähän kiikun kaakun. Nyt on se tilanne, että valitaan helposti CentOS:n ja Ubuntun väliltä se käyttis ja Debianin vahvuus on se, että rauta on jollain jännällä arkkitehtuurilla.Tätä minäkin ajattelen. Jos versiosta kerran tehdään "vakaa" niin eikö olisi samantien tähdättävä sellaisille joiden ei tarvitse viiteen vuoteen miettiä järjestelmän päivitystä?
Exergy hoi! Tässä se tulee nyt sinulle chance antaa vinkit miten Debian-asennus kannattaisi tehdä. Erityisesti tuo multimedia koodekkeineen kiinnostaisi. Miten HTML5:n laita nettiselaimessa? Entä H.264 AVC ja WebM? - 11
Franken kirjoitti:
Tätä minäkin ajattelen. Jos versiosta kerran tehdään "vakaa" niin eikö olisi samantien tähdättävä sellaisille joiden ei tarvitse viiteen vuoteen miettiä järjestelmän päivitystä?
Exergy hoi! Tässä se tulee nyt sinulle chance antaa vinkit miten Debian-asennus kannattaisi tehdä. Erityisesti tuo multimedia koodekkeineen kiinnostaisi. Miten HTML5:n laita nettiselaimessa? Entä H.264 AVC ja WebM?Netinstall, Gnome. Gstreamerit asentuu oletuksena. Multimedia repoista "ei vapaat" kodekit ja ohjelmat. Epiphanylla näkyy HTML5 videot. Ainakin Youtubessa ja fin-tv comissa.
Franken kirjoitti:
Tätä minäkin ajattelen. Jos versiosta kerran tehdään "vakaa" niin eikö olisi samantien tähdättävä sellaisille joiden ei tarvitse viiteen vuoteen miettiä järjestelmän päivitystä?
Exergy hoi! Tässä se tulee nyt sinulle chance antaa vinkit miten Debian-asennus kannattaisi tehdä. Erityisesti tuo multimedia koodekkeineen kiinnostaisi. Miten HTML5:n laita nettiselaimessa? Entä H.264 AVC ja WebM?Tein jo kattavan selvityksen mutta suomi24 tappoi sen, palaan asiaan huomenissa.
exergy kirjoitti:
Tein jo kattavan selvityksen mutta suomi24 tappoi sen, palaan asiaan huomenissa.
Netinstall on kuitenkin paras tapa, ei mitään uskomattoman kokoisia dvd-levyjä..
11 kirjoitti:
Netinstall, Gnome. Gstreamerit asentuu oletuksena. Multimedia repoista "ei vapaat" kodekit ja ohjelmat. Epiphanylla näkyy HTML5 videot. Ainakin Youtubessa ja fin-tv comissa.
Sanottakoon nyt että Epiphany muuttui surkeaksi Webkitin takia, aiempi Gecko mahhdollisti älykirjanmerkit joka oli todella mainio ominaisuus, haut maalamalla, tällä hetkellä Epiphanyn ohjeissa vielä taidetaan puhua (viimeksi katsottuna) älykirjanmerkeistä mutta webkitillä ne ei enää toimi ;(
Ennen käytinkin Epihanya selaimena mutta moottorin vaihto sai minut luopumaan siitä koska sen voimakeinot katosivat saman tien ;(- Franken
exergy kirjoitti:
Sanottakoon nyt että Epiphany muuttui surkeaksi Webkitin takia, aiempi Gecko mahhdollisti älykirjanmerkit joka oli todella mainio ominaisuus, haut maalamalla, tällä hetkellä Epiphanyn ohjeissa vielä taidetaan puhua (viimeksi katsottuna) älykirjanmerkeistä mutta webkitillä ne ei enää toimi ;(
Ennen käytinkin Epihanya selaimena mutta moottorin vaihto sai minut luopumaan siitä koska sen voimakeinot katosivat saman tien ;(En tiedä pitäisikö minun hakea se kone kotoa tutkittavaksi. Toinen vaihtoehto olisi tulostaan laiteominaisuudet jossa näkisi edes pystyykö kahteen muistipaikkaan laittamaan kumpaankin 512MB:n kammat. Nyt 2x256MB. Voi olla että muisti maksimissaan, kone vanha todennäköisemmin hankittu v. 2003. Tulisi sellaisille käyttäjille jotka käyttävät oikeastaan vain nettiä mutta videoiden katsomisen kannalta olisi myös suotavaa että koodekit kunnossa, HTML5 ym mainitut OK.
Näytönohjain jokatapauksessa kunnossa mutta esim. FF4 Mintissä toimii takkuisasti. Lisäksi haluaisin Debianin siksi että järjestelmä olisi vakaa eikä sitä tarvitsisi olla "säätämässä" myöhemmin.
Huom! Kone ei tule siis minun käyttöön . - ei gentoo käy?
Franken kirjoitti:
En tiedä pitäisikö minun hakea se kone kotoa tutkittavaksi. Toinen vaihtoehto olisi tulostaan laiteominaisuudet jossa näkisi edes pystyykö kahteen muistipaikkaan laittamaan kumpaankin 512MB:n kammat. Nyt 2x256MB. Voi olla että muisti maksimissaan, kone vanha todennäköisemmin hankittu v. 2003. Tulisi sellaisille käyttäjille jotka käyttävät oikeastaan vain nettiä mutta videoiden katsomisen kannalta olisi myös suotavaa että koodekit kunnossa, HTML5 ym mainitut OK.
Näytönohjain jokatapauksessa kunnossa mutta esim. FF4 Mintissä toimii takkuisasti. Lisäksi haluaisin Debianin siksi että järjestelmä olisi vakaa eikä sitä tarvitsisi olla "säätämässä" myöhemmin.
Huom! Kone ei tule siis minun käyttöön .Eipä kyllä videot pyöri tuolla muistimäärällä JOS ei käytössä ole tehokasta näytönohjainta, mitä vanhoissa koneissa harvoin on. Kannattaisikin panostaa vaikka käytettyyn näytönohjaimeen omalla muistilla- joku 256 tai 512 auttaa jo kummasti.
Franken kirjoitti:
En tiedä pitäisikö minun hakea se kone kotoa tutkittavaksi. Toinen vaihtoehto olisi tulostaan laiteominaisuudet jossa näkisi edes pystyykö kahteen muistipaikkaan laittamaan kumpaankin 512MB:n kammat. Nyt 2x256MB. Voi olla että muisti maksimissaan, kone vanha todennäköisemmin hankittu v. 2003. Tulisi sellaisille käyttäjille jotka käyttävät oikeastaan vain nettiä mutta videoiden katsomisen kannalta olisi myös suotavaa että koodekit kunnossa, HTML5 ym mainitut OK.
Näytönohjain jokatapauksessa kunnossa mutta esim. FF4 Mintissä toimii takkuisasti. Lisäksi haluaisin Debianin siksi että järjestelmä olisi vakaa eikä sitä tarvitsisi olla "säätämässä" myöhemmin.
Huom! Kone ei tule siis minun käyttöön .Debian Squeeze gnomella on sitten varmaan turhan raskas tuohon, kyllä sekihn jo vaatii tŕesursseja jonkin verran. En ole noita minimivaatikumsia tsekannut mutta yleensä ne minimivaatimukset tosiaan ovat ihan minimejä joilla kone toimii ja niin tekee myös käyttäjän hermot.
Franken kirjoitti:
Tätä minäkin ajattelen. Jos versiosta kerran tehdään "vakaa" niin eikö olisi samantien tähdättävä sellaisille joiden ei tarvitse viiteen vuoteen miettiä järjestelmän päivitystä?
Exergy hoi! Tässä se tulee nyt sinulle chance antaa vinkit miten Debian-asennus kannattaisi tehdä. Erityisesti tuo multimedia koodekkeineen kiinnostaisi. Miten HTML5:n laita nettiselaimessa? Entä H.264 AVC ja WebM?Debian kyllä kieltämättä olisi omalla kohdalla houkuttelevin käyttis tehdä kontribuutioita mutta vähän kyllä häritsee, että MIKSI hitossa sitä tehdään noin typerästi, asiakaskunnan tarpeita huomioimatta? Kuka ja miksi on päättänyt tälläisen julkaisutavan ja miten siihen voisi vaikuttaa?
Debianille sopisi loistavasti erikoistuminen siihen, että tuetaan kaikkia arkkitehtuureja, tarjotaan 5v tuki alustalle ja julkaisu noin parin vuoden välein ja säännöllisesti kiristetään julkaisuvaatimuksia.
Nyt on vaikeata hahmoittaa Debianin varsinaista kohderyhmää. Faktahan on se, että Debian oli aikoinaan paras ilmaiskäyttis mutta nykyisessä kilpailutilanteessa meininki on se, että usein löytyy parempi käyttis ilmaiseksikin kun Debianin kehityksessä ei ole huomioitu maailman muutoksia.
Minusta se vaan on jotenkin ankeata, että Debianin suurin anti maailmalle on se, että tässä tehdään se duuni, että kasataan valtava pakettivarasto jota sitten joku Ubuntu hyödyntää ja porukka käyttää sitten Ubuntua Debianin asemasta.
Ehkä Debian projektissa kannattaisikin unohtaa julkaisut kokonaan, ja keskittyä pelkästään siihen pakettivarastoon joka olisi jaettu eri repoihin sen mukaan, että minkälaisen laadunvalvonnan on läpäissyt? Ideana lähinnä se, että erikoistutaan tarjoamaan monella arkkitehtuurilla toimiva pakettivarasto näille ketkä sitten tuotteistaa ja ylläpitää sitä varsinaista käyttistä.
Laadunvalvonnassa voisi olla esim. stable taso, jossa olisi vain jotain standardoituja komponentteja mitkä ei tosiaankaan muutu (LSB kirjastot, perus unixkomponentit jne.). Sitten joku sellainen taso missä on 100% kattavuus läpäistyillä yksikkötesteillä ja kääntäjässä kaikilla natsiasetuksilla ja muilla koodianalysoinneilla, sekä tiukoilla julkaisuvaatimuksilla (esim. IPv6 tuki, kirjoitettu standardoidulla kielellä ja kirjastoilla, kaikki arkkitehtuurit toimii eikä riippuvuuksia mihinkään huonommin testattuun ja jne.) ja niin että testattu toimimaan yhteen. Sitten olisi astetta heikommin tehtyjä ja testattuja ohjelmistoja eri repoissa. Epävakain sitten olisi jotain jatkuvasti elävää adhoc rupukoodia.- ihme valitusta
M-Kar kirjoitti:
Debian kyllä kieltämättä olisi omalla kohdalla houkuttelevin käyttis tehdä kontribuutioita mutta vähän kyllä häritsee, että MIKSI hitossa sitä tehdään noin typerästi, asiakaskunnan tarpeita huomioimatta? Kuka ja miksi on päättänyt tälläisen julkaisutavan ja miten siihen voisi vaikuttaa?
Debianille sopisi loistavasti erikoistuminen siihen, että tuetaan kaikkia arkkitehtuureja, tarjotaan 5v tuki alustalle ja julkaisu noin parin vuoden välein ja säännöllisesti kiristetään julkaisuvaatimuksia.
Nyt on vaikeata hahmoittaa Debianin varsinaista kohderyhmää. Faktahan on se, että Debian oli aikoinaan paras ilmaiskäyttis mutta nykyisessä kilpailutilanteessa meininki on se, että usein löytyy parempi käyttis ilmaiseksikin kun Debianin kehityksessä ei ole huomioitu maailman muutoksia.
Minusta se vaan on jotenkin ankeata, että Debianin suurin anti maailmalle on se, että tässä tehdään se duuni, että kasataan valtava pakettivarasto jota sitten joku Ubuntu hyödyntää ja porukka käyttää sitten Ubuntua Debianin asemasta.
Ehkä Debian projektissa kannattaisikin unohtaa julkaisut kokonaan, ja keskittyä pelkästään siihen pakettivarastoon joka olisi jaettu eri repoihin sen mukaan, että minkälaisen laadunvalvonnan on läpäissyt? Ideana lähinnä se, että erikoistutaan tarjoamaan monella arkkitehtuurilla toimiva pakettivarasto näille ketkä sitten tuotteistaa ja ylläpitää sitä varsinaista käyttistä.
Laadunvalvonnassa voisi olla esim. stable taso, jossa olisi vain jotain standardoituja komponentteja mitkä ei tosiaankaan muutu (LSB kirjastot, perus unixkomponentit jne.). Sitten joku sellainen taso missä on 100% kattavuus läpäistyillä yksikkötesteillä ja kääntäjässä kaikilla natsiasetuksilla ja muilla koodianalysoinneilla, sekä tiukoilla julkaisuvaatimuksilla (esim. IPv6 tuki, kirjoitettu standardoidulla kielellä ja kirjastoilla, kaikki arkkitehtuurit toimii eikä riippuvuuksia mihinkään huonommin testattuun ja jne.) ja niin että testattu toimimaan yhteen. Sitten olisi astetta heikommin tehtyjä ja testattuja ohjelmistoja eri repoissa. Epävakain sitten olisi jotain jatkuvasti elävää adhoc rupukoodia.Haluat että Debianilla olisi 5 vuoden sykli julkaisuissaan mutta silti haluat kaiken maailman uusimmat härpäkkeet mukaan?
Jos et tiedä niin Debianista on olemassa 3 eri julkaisua: stable, testing ja unstable. Vakaa ilmestyy siten kun ilmestyy, yleensä n. 2 vuoden välein, testattava päivittyy jatkuvasti sisältäen uusimpia (epävakaita) ohjelmia ja sid on sitten lähinnä kehittäjille sisältäen pelkästään epävakaita versioita.
Voit vapaasti valita asentaa myös Wheezyn:
http://www.debian.org/releases/testing/
Jos ei innosta, niin käytä jotain muuta julkaisua. Valinnanvapauttahan riittää aina SuSesta ja Fedorasta Slackwareen ja Gentoohon. ihme valitusta kirjoitti:
Haluat että Debianilla olisi 5 vuoden sykli julkaisuissaan mutta silti haluat kaiken maailman uusimmat härpäkkeet mukaan?
Jos et tiedä niin Debianista on olemassa 3 eri julkaisua: stable, testing ja unstable. Vakaa ilmestyy siten kun ilmestyy, yleensä n. 2 vuoden välein, testattava päivittyy jatkuvasti sisältäen uusimpia (epävakaita) ohjelmia ja sid on sitten lähinnä kehittäjille sisältäen pelkästään epävakaita versioita.
Voit vapaasti valita asentaa myös Wheezyn:
http://www.debian.org/releases/testing/
Jos ei innosta, niin käytä jotain muuta julkaisua. Valinnanvapauttahan riittää aina SuSesta ja Fedorasta Slackwareen ja Gentoohon.Ei härpäkkeiden tarvitse olla uusia, kunhan ovat ajanmukaisia. Ja niitä härpäkkeitä voi myös päivittää uudemmaksi julkaisun eliniän aikana.
Debianilla on selvästi ongelma mitä tulee asiakaskuntansa tarpeiden täyttämiseen. Merkittävin etu kun on se usean arkkitehtuurin tuki.
Oleellinen kysymys on se, että miksi Debian ei erikoistu palvelemaan asiakaskuntansa tarpeita (tällä hetkellä palvelinympäristöt ja eksoottisilla raudoilla ajelevat ne tärkeimmät käyttäjät) ? Entä miksi työpöytäkäyttö on niin pahasti laiminlyöty kehityksessä vaikka Debian mainostaa olevansa universaalikäyttis? Nyt joku CentOS tai Ubuntu LTS on lähes aina parempi ratkaisu joka tarkoittaa sitä, että Debianin tarvisi kehittyä.- kuunolainen
M-Kar kirjoitti:
Ei härpäkkeiden tarvitse olla uusia, kunhan ovat ajanmukaisia. Ja niitä härpäkkeitä voi myös päivittää uudemmaksi julkaisun eliniän aikana.
Debianilla on selvästi ongelma mitä tulee asiakaskuntansa tarpeiden täyttämiseen. Merkittävin etu kun on se usean arkkitehtuurin tuki.
Oleellinen kysymys on se, että miksi Debian ei erikoistu palvelemaan asiakaskuntansa tarpeita (tällä hetkellä palvelinympäristöt ja eksoottisilla raudoilla ajelevat ne tärkeimmät käyttäjät) ? Entä miksi työpöytäkäyttö on niin pahasti laiminlyöty kehityksessä vaikka Debian mainostaa olevansa universaalikäyttis? Nyt joku CentOS tai Ubuntu LTS on lähes aina parempi ratkaisu joka tarkoittaa sitä, että Debianin tarvisi kehittyä.asenna se Wheezy ja lopeta trollaaminen.
kuunolainen kirjoitti:
asenna se Wheezy ja lopeta trollaaminen.
Minulla on jo Ubuntu LTS. Palataan asiaan 1-2v kuluttua, että onko Debianista saatu työpöydälle kilpailukykyistä.
- siis..
M-Kar kirjoitti:
Minulla on jo Ubuntu LTS. Palataan asiaan 1-2v kuluttua, että onko Debianista saatu työpöydälle kilpailukykyistä.
palaat asiaan katsoaksesi soveltuuko Debian teineille?
- jepss,.,.,.,.,.
M-Kar kirjoitti:
Ei härpäkkeiden tarvitse olla uusia, kunhan ovat ajanmukaisia. Ja niitä härpäkkeitä voi myös päivittää uudemmaksi julkaisun eliniän aikana.
Debianilla on selvästi ongelma mitä tulee asiakaskuntansa tarpeiden täyttämiseen. Merkittävin etu kun on se usean arkkitehtuurin tuki.
Oleellinen kysymys on se, että miksi Debian ei erikoistu palvelemaan asiakaskuntansa tarpeita (tällä hetkellä palvelinympäristöt ja eksoottisilla raudoilla ajelevat ne tärkeimmät käyttäjät) ? Entä miksi työpöytäkäyttö on niin pahasti laiminlyöty kehityksessä vaikka Debian mainostaa olevansa universaalikäyttis? Nyt joku CentOS tai Ubuntu LTS on lähes aina parempi ratkaisu joka tarkoittaa sitä, että Debianin tarvisi kehittyä.Heh.
Olipa jännä lukea täältä M-Kar:n suusta tällaista. Ubuntu osiossa kun haukut "välijulkaisut" ja hehkutat LTS:ää, vaikka senkään selain ei millään muotoa ole ajanmukainen. Ei ainakaan tuon määritelmäsi mukaan.
Itse näkisin että Debian ei varsinaisesti häviä LTS julkaisulle missään. Ainut ongelma on se, että Firefox => Iceweasel tuo vain lisäaikaa uuden version julkaisussa, eikä tietenkään nopeuta. Mutta siivotaanhan sitä siinä laadullisestikin kyllä. Tokihan joku Iceweasel ym. nettikäytön yleisohjelmat olis mukava saada vakaaseen versioonkin halutessaan esim. jostain web-backports reposta ym. Sama kyllä pätee ubuntun LTS versioihinkin, kuten muihinkin julkaisuihin.
- Ubuntu GNOME Remix
Heh, Unity vapaa Ubuntu on jo tuloillaan.
http://ugr.teampr0xy.net/
Itse olen jokseenkin tykästynyt Unityyn, sekin on vasta aluillaan joten katsotaan miten se kehittyy. - kilux
Yritin saada Gnome3:sta Debianissa toimimaan. En onnistunut. Ei se nyt sillälailla haittaa kun debootstrappäsin vaan squeezen ja käynnistin sen sitten toisella koneeella nfsrootista, joten mitää tietoja ei kadonnut. Se vähä kuitenkin pännii, kun ei vuosiin ole käynyt niin, etten olisi kohtuullisessa ajassa saanut debsussa juttuja toimimaan. Ehkä sitten joskus taas jaksan koittaa.
Kokeilin kolmosta Virtualboxissa OpenSuse live:llä ja onhan siinä opettelemista, mutta hyvältä vaikuttaa.En viitsi edes yrittää, menee varmaan turhan paljon aikaa. Tuleehan se kun on tullakseen, tosin etukäteistieto on aina valttia.
- 0p0p0
Ainahan voi myös tätä ohjetta noudattaa http://debian-fi.viuhka.fi/foorumi/viewtopic.php?f=12&t=256&sid=1817d1b2f25770bfe0c857e8267b10e8 niin saa ajanmukaiset ohjelmat debianiin ja selaimellekin löytyy oma ohje http://debian-fi.viuhka.fi/foorumi/viewtopic.php?f=12&t=252&sid=1817d1b2f25770bfe0c857e8267b10e8
- jepss,.,.,.,.,.
Kiitos!!
En tiennytkään tuosta tavasta. Korvaa juurikin tuon aiemmin heittämäni web-backports repo ajatuksen. :)
- 23
Tee oma jakelu. Sinähän kuulostat olevan kaiken tietävä ja osaava koodari, jolle kelpaa vain se mitä itse käytät.
- .nikka.
Unity on sitä mitä Gnome3 tulee olemaan ja Gnome3 tulee Debianiinkin aikanaan.
Kannattaa tutustua Unityyn... siinä on hienoja ominaisuuksia... Canonical on kaukaa viisas kun nyt jo lähti Gnome Shelliä brändäämään ja kokemusta hakemaan. - kilux
Annetaanpas nyt tähänkin vastine lämpimikseen.
1. Kuka vatipää sai idean toimittaa Debian 6:n jollain Firefox 3.5:lla? On jo nyt vanhentunut kun ei tajua HTML 5 videoista mitään. Minua ei haittaa se, että Debianissa selain on vakioitu julkaisussa eikä sitä uusita mutta ei helvetissä mitään kivikautista selainta. HTML 5 valmius olisi ihan ehdoton Debian 7:ssa.
http://mozilla.debian.net/
Minkälainen vatipää haluaa asentaa Debianin, mutta ei ymmärrä pakettilähteistä mitään?
Arvon Herra M-Karria pyytäisin huomimaan, että Debianin missio on olla täysin vapaa käyttöjärjestelmä ja sen perustalle sitä myös rakennetaan. Ei sitä sillä rakenneta, että sille saataisiin mahdollisimman paljon työpöytäkäyttäjiä(joista suurin osa on vapaamatkustajia ja umpitampioita). Debianista toki voi tehdä epävapaan version pakettilähteitä muokkaamalla, joita distrojakin on jo paljon markkinoilla. Periaatteessa Ubuntukin on vain epävapaa Debian.
2. Missä raudassa Debian on testattu toimivaksi? Mitään virallista listaa toimivista läppäreistä, pöytäkoneista jne.
Virallisia listoja ei tarvita, koska Debianin saa toimimaan raudassa kuin raudassa.
3. Miksi Debian on niin RUMA? Kenen 2v jälkikasvu on sen teemaa suunnitellut? Toivottavasti tälle tehdään jotain.
Jaa? Että sitten teematkin pitäisi asentaa valmiiksi jokaista pikkunilkkiä varten.
4. Yleinen viimeistelemättömyys. Ei mitään englannin sönkötystä tarvisi olla esim, virheilmoituksissa. Bugit on kyllä nuoltu hyvin pois mutta muuten on Debian on omaan makuun turhan kotikutoisen oloinen.
Voi ristus.
http://www.debian.org/international/Finnish.fi.html
Sen sijaan, että mussuttaisin ja itkisit jollakin rupisella S24:n foorumilla niin tekisit asioiden hyväksi jotain ja osallistuisit suomennus-projektiin.
Kiitos. - vituttaa23
Hyvä Kilux olen aivan samaa mieltä kanssasi.
Vituttaa suuresti nämä TODELLA suuret TIETOKONE nörtit jotka luulevat tietävänsä KAIKEN, mutta kuitenkin he ovat täällä niitä suurempia VALITTAJIA ja HETI MULLE KAIKKI VALMIIKSI tai jakelu on samantien aivan paska.- kilux
Jos haluaa käyttää Ubuntua, niin silloin käyttää Ubuntua(tai esim. OpenSUSEa, Mandrivaa, Linux Minttiä, Fedoraa etc.), eikä valita siitä, että miksi Debian ei ole samanlainen. Ei kaikkien jakeluiden tarvitse, eikä kaikkien jakeluiden saa olla Ubutupuja.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Aivosyöpää sairastava Olga Temonen TV:ssä - Viimeinen Perjantai-keskusteluohjelma ulos
Näyttelijä-yrittäjä Olga Temonen sairastaa neljännen asteen glioomaa eli aivosyöpää, jota ei ole mahdollista leikata. Hä762691Pelotelkaa niin paljon kuin sielu sietää.
Mutta ei mene perille asti. Miksi Venäjä hyökkäisi Suomeen? No, tottahan se tietenkin on jos Suomi joka ei ole edes soda2761539Mikä saa ihmisen tekemään tällaista?
Onko se huomatuksi tulemisen tarve tosiaan niin iso tarve, että nuoruuttaan ja tietämättömyyttään pilataan loppuelämä?2461497- 871341
IL - VARUSMIEHIÄ lähetetään jatkossa NATO-tehtäviin ulkomaille!
Suomen puolustuksen uudet linjaukset: Varusmiehiä suunnitellaan Nato-tehtäviin Puolustusministeri Antti Häkkänen esittel3991301Nyt kun Pride on ohi 3.0
Edelliset kaksi ketjua tuli täyteen. Pidetään siis edelleen tämä asia esillä. Raamattu opettaa johdonmukaisesti, että3851246Esko Eerikäinen tatuoi kasvoihinsa rakkaan nimen - Kärkäs kommentti "Ritvasta" lävähti somessa
Ohhoh! Esko Eerikäinen on ottanut uuden tatuoinnin. Kyseessä ei ole mikä tahansa kuva minne tahansa, vaan Eerikäisen tat38997Kiitos nainen
Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik2889Miksi Purra-graffiti ei nyt olekkaan naisvihaa?
"Pohtikaapa reaktiota, jos vastaava graffiti olisi tehty Sanna Marinista", kysyy Tere Sammallahti. Helsingin Suvilahden254812Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?
Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun316805