Voisitteko selittää minulle tämän omituisen lauserakenteen tai suomentaa seuraavan:
Mais que l'accusateur se révèle incapable de prouver ce qu'il avance, et c'est à lui que ces épreuves seront infligées.
Omistan kaksi kielioppeja, mutta ne eivät tätä selitä. Pitäisi varmaan hankkia Grevissen Le bon usage tai Grammaire méthodique du français...
Mais que l'accusateur se révèle incapable de prouver ce qu'il avance, et c'est à lui que ces épreuves seront infligées.
Omistan kaksi kielioppeja, mutta ne eivät tätä selitä. Pitäisi varmaan hankkia Grevissen Le bon usage tai Grammaire méthodique du français...
Vastaukset 14
Vanhimmat
Tuota on vaikea suomentaa tarkasti. Pitaisi tietaa aihe (syvallisemmin) josta on kyse seka tilanne jossa tuota fraasia kaytetaan.
Suora suomennos: Mutta kun syyttaja ilmenee kykemattomaksi nayttamaan vaitteensa toteen, ja se on hanelle jolle kyseinen taakka tultaisiin antamaan.
En usko etta tuo lause alkaa sanalla... Mais... vaikka sen isolla kirjaimella kirjoititkin.
Uskoisin etta kyseessa olisi toinen henkilo kolmannessa persoonassa jolle syytoksen naytteen toteaminen annettaisiin koska ensimmainen (syyttaja) henkilo ei siihen kyennyt...
Kiitos, kiitos, merci beaucoup... pas de quoi
Lause on sanatarkasti noin ja sen kirjoittaja on Ranskan akatemian jäsen, historioitsija Hélèle Carrere d'Encausse teoksessa Le Malheur russe : essai sur le meurtre politique.
Tiedän, että se tarkoittaa, että jos syytösten esittäjä ei pysty näyttämään väitettään toteen, hän itse joutuu kyseisten koettelemusten kohteeksi. (Hehkuvalla raudalla tai kiehuvalla vedellä "koetelluksi", kyseessä on tuhat vuotta vanha venäläinen laki).
Mutta mikä tuo syntaktinen rakenne on? QUE voi olla myös imperatiivisessa merkityksessä persoonissa, joissa ei ole imperatiivimuotoa. (Que personne ne sorte!, Qu'ils viennent demain! jne.).Mutta eihän tuo ole imperatiivinen ilmaus, ei käsky, kehotus eikä toive, vaan vastaa suomen jos-lausetta. 'Mais' ei tuossa ole oleellinen, sehän voi olla siinä tai olla olematta itse asian muuttumatta, mutta tuo que-rakenne et futuuri...
Onko tuo jotain kirjallista tyyliä?
Tuossa tapauksessa que taipuu suomeksi muotoon... jolle
... ,et c'est a lui que ces épreuves seront infligées... vain tuon lauseen perusteella kuullostaa kirjalliselta toteamukselta mielestani tyyliin... tehtava on mahdoton ja teille se tullaan antamaan.
Ei soinnu suomeksi eika muuten soinnu ranskaksikaan... anteeksi vain Hélène carrere... Totuus lienee lausetta edeltavassa lauseessa, mista siina puhutaan?
Jonka lisaksi "mais" on conjonction ja kuulostaa oudolta etta lause alkaisi "Mais" sanalla... se ei ranskalaisen kieliopin mukaan soinnu... kylla tuosta nyt jotain puuttuu...
Kyseessä on kirjallinen tyyli.
Que subjonctif.
Cette construction s’utilise majoritairement dans la langue écrite. Elle exprime une condition qui entraine une conséquence exprimée par la principale. Elle contient l’idée « dès que/chaque fois que » ou « il suffit que ». On peut considérer que c’est une variante à nuance conditionnelle (une sorte d’éventuel) de dès que, et en finnois l’équivalent le plus proche est heti kun. Souvent, le rapport consécutif entre la subordonnée et la principale est renforcé par et, mais ce n’est pas systématique :
Que l’un de ces adverbes disparaisse, et la phrase n’a plus de sens.
Que l’un des amis bavardât trop longtemps, et c’était la catastrophe.
— Mais que l’empereur quittât son rôle, apparaissait le Napoléon coléreux ou comédien. — Que quelqu’un prononçât à voix haute le nom du capitaine, un souffle de confiance venait balayer craintes et inquiétudes.
Cette construction ne doit pas être confondue avec un impératif (Qu’il disparaisse !) ni les constructions concessives que...ou que
Mainittakoon tässä edellisen kielioppitiedon lähde (erittäin suositeltava ranskasta kiinnostuneille) La Grammaire française de l'étudiant finnophone, joka on myös internetissä:
http://research.jyu.fi/pisantorni/gr/001.html
Mutta eihän verbi que:n jälkeen ole esimerkkilauseessa subjunktiivissa?
On.
Tulkitsen näin:
Mais ja et ovat tehokeinoja, samoin käytetty aikamuoto (= indikatiivin preesens eikä subjunktiivi futuuri) . Mais virkkeen alussa ilmaisee retorisesti korostettua vastakohtaa edellä sanottuun tai tavalla tai toisella yllättävää käännettä siihen. Et ei tässä ole kieliopillisesti merkittävä vaan on sekin vastakohtaisuuden korostusta. Suomessa ehkä -kin ajaa saman asian.
Huonoksi suomeksi: Mutta syyttäjän osoittautuessakin kykenemättömäksi todistamaan sitä mitä hän väittää se onkin hän itse kenelle nämä koettelemukset/kokeet määrätään.
Minua häiritsi tässä
Siis minua häiritsi tässä jokin epätasapaino. Tosin alan tottua siihen, että suomalainen, englannin koulima kielikorva johtaa usein ranskaa lukiessa hakoteille.
Mainiota semanttista analyysiä! Mutta verbin muoto väärin ymmärretty; se ehdottomasti on (que ) subjunktiivi.
Mais que l'accusateur se révèle incapable de prouver ce qu'il avance, et c'est à lui que ces épreuves seront infligées.
--> Esimerkkilauseessa verbi que:n jälkeen on futuurissa, ei subjunktiivissa.
QUE...se révèle = subjunktiivi (preesens)..., ET ....seront = (futuuri).
Tuli viela sellainen mahdollisuus mieleen, koska kyse on vanhasta venalaisesta laista. Mikali syyttaja ei kyennyt nayttamaan toteen vaitteitaan, oli se han jolle ces épreuves seront infliges... (syyttaja tuomittiin)
Synonymes d'épreuves: ... bizutage, brimade, douleur, mal, malheur... etc.
Synonymes infliges: ... appliquer, imposer, punir, réprimander...etc.
Tuo lause ei tuollaisenaan ilmaise riittavasti mista tuossa todella on kyse.