Vaihtoehdot

Nimimerkistäsi tuli mieleen, kun syksyllä lintumetsällä ollessani kävelin erästä uutta metsä-autotietä pitkin ja mietin sen vaikutusta luontoon. Siinä sitten ajatuksissani kulkiessani huomasin tiellä seisovan metson. Se nokki siinä kiviä. Otin siitä valokuvia, kun ei se oikein edes pelännyt. Olin tyytyväinen, että stä tie ei ainakaan haitannut. Myöhemmin hirvijahdissa menin passiin yhteen hakkuuaukkoon, jossa metso veteli varmaan puolukoita tai muita marjoja. Kyllä se oli siitä pakko ajaa pois, korpimetto... Hakkuu-aukossa. Se mikä on hienoa niin ne oli ensimmäiset mettohavainnot minulla ikänäni. Taitaa ainakin ne, onneksi sopeutua nykymetsätalouteen. Etten pahoita kenenkään mieliä, niin en tappanut yhtäkään metsäkanalintua viime syksynä. Metsissäni olen pyrkinyt minimoimaan päätehakkuiden määrää, ja harrastanut sitä hankalampaa ronkkimishakkuuta. Ronkkimistyylillä metsästä on kerätty pystykuivat ja isot. Pystykuivat on sahattu lankuiksi ja hyvät puut olen myynyt. Nyt on iskenyt laiskuus ja puita kuivuu pystyyn ryppäinä. Metsänhoitoyhdistykset painostaa päätehakkuisiin, se on tietysti selvä miksi. Metsurit olisi hyvä apu, mutta kaikki taitaa olla työllistettyinä taimikoiden harvennuksissa. Kannatan itse jatkuvan kasvun metsää. Vaikeaa on monen metsänomistajan puuta myydä ilman metsänhoitoyhdistystä. Harmittaa kun ainoa vaihtoehto, jos tarvitsee metsästä rahaa on, että päätehakkuu.

Hakkuusa ei voi oikein jättää nurkkia ja saarekkeita, kun myrskyt ne sitten helposti kaataa. Siellä ei sen jälkeen viihdy edes rytökärppä. Kokemusta on. Nautin luonnon ja eläinten tarkkailusta, mutta omissa metsissä tulee yleensä vaan "bongailtua" kaikki metsänhoidolliset epäkohdat. Muiden metsissä on kyllä rauhoittavampaa. Noita pikkutikkoja ei usein näe. Pihassa niitä joskus käy. Valkoselkätikkoja tuntuu olevan yhtä paljon kun käpytikkoja. Onko näin ollen valkoselkätikkakanta kasvanut vai käpytikkakanta pienentynyt. Näin erään tietokannan missä oli toissavuoden valkoselkätikka ja liito-orava havainnot. Ei tarvitse niiden puolesta olla huolissaan, oli niitä niin valtavasti. Ihmeteltiin vaan , että jännästi havainnot sijottui tulevan tilinjauksen kohdalle ja eräälle alueelle johon haetaan soranottolupaa. Harmittaa vaan, kun nämä perättömät havainnot vaikuttaa vääristävästi suojeluun.

m kirjoitti:

Hakkuusa ei voi oikein jättää nurkkia ja saarekkeita, kun myrskyt ne sitten helposti kaataa. Siellä ei sen jälkeen viihdy edes rytökärppä. Kokemusta on. Nautin luonnon ja eläinten tarkkailusta, mutta omissa metsissä tulee yleensä vaan "bongailtua" kaikki metsänhoidolliset epäkohdat. Muiden metsissä on kyllä rauhoittavampaa. Noita pikkutikkoja ei usein näe. Pihassa niitä joskus käy. Valkoselkätikkoja tuntuu olevan yhtä paljon kun käpytikkoja. Onko näin ollen valkoselkätikkakanta kasvanut vai käpytikkakanta pienentynyt. Näin erään tietokannan missä oli toissavuoden valkoselkätikka ja liito-orava havainnot. Ei tarvitse niiden puolesta olla huolissaan, oli niitä niin valtavasti. Ihmeteltiin vaan , että jännästi havainnot sijottui tulevan tilinjauksen kohdalle ja eräälle alueelle johon haetaan soranottolupaa. Harmittaa vaan, kun nämä perättömät havainnot vaikuttaa vääristävästi suojeluun.

Lue lisää

Toki totta että muun puuston aiemmin suojaama puusto voi kaatua ainakin osittain kovilla tuulilla, varsinkin jos ympärille on tullut iso aukko. Säästöpuuryhmiähän suositellaan jättämään aukoille, vaikka puut voivatkin kaatua, koska lahopuu aukollakin on tarpeen luonnossa. Mutta jos isommasta alasta on kyse ja oma-aloitteisesti pystyyn jättää vanhenemaan, niin eihän se kiva ole jos kaatuvat.
Joissakin tilanteissa säästäminen kuitenkin onnistuu aika hyvin, jos esim. ympäröivistä aukoista ei tule kovin isoja tms.

Pikkutikat tarvitsevat lahoa lehtipuuta reviirillään, joissain jokivarsissa sun muissa niitä voi elellä, missä ei ole metsätaloutta niin tehokkaasti harrastettu.
Jos valkoselkiä on yhtä paljon kuin käpytikkoja, niin melkoisen hyvällä vaseti-alueella asut. Onhan kanta toki viime vuosina hiukan runsastunut, Venäjältäkin kai tullut vahvistusta. Jos vain kelvollisia reviirejä olisi, niin kanta kyllä kasvaisi Käpytikkojakin taisi välissä tulla idästä, ehkä kanta on hieman siitä tasaantunut.

Liito-oravan kannanmuutoksesta en ole tuoretta tietoa nähnyt, mutta ainakin jonkinlaista seurantaa pitäisi olla menossa. Toivottavasti kannan taantuma on sen verran vähäistä että seuraavassa uhanalaisuusarviossa (10v päästä) laji voidaan siirtää elinvoimaisiin.

En tiedä minkä tietokannan havaintoja olet katsellut, mutta yksi selitys näkemällesi on se, että tielinjauksia ja laajoja soranottopaikkoja varten tehdään lajikartoituksia, joissa esiintymät tulevat viranomaisten tietoon huomattavasti todennäköisemmin kuin muuten.
Tämä on tietysti esim. liito-oravan suojelun naurettava puoli. Pienialaisien projektien kohdalla suojelusta on valtavasti vaivaa, vaikka haitta on suht pieni, mutta laaja-alaisessa toiminnassa, kuten metsätaloudessa vain osa esiintymistä huomataan ja otetaan huomioon, vaikka siellä yleensä ei kovin suuria kuluja syntyisi reviirin säästämisestä.