Olen parikymppinen nainen ja raskauteni on todella alkuvaiheessa. Kyseessä on vahinkoraskaus, ja miesystävän kanssa ollaan keskusteltu ja tultu tulokseen, että abortti olisi paras vaihtoehto. Kummankaan elämäntilanteeseen ei sovi, eikä kertakaikkiaan käy perheenlisäys niin terveyteen kuin talouteenkin liittyvistä syistä.
Nyt kuitenkin olen tullut hieman epävarmaksi koko abortti asiasta. En vastusta aborttia, mutta tuntuu silti jotenkin omien arvojen vastaiselta tehdä tuo kyseinen toimenpide. Fakta kuitenkin on, että itse en lasta voisi mitenkään kasvattaa, lapsen omaa parasta ajatellen. Vaihtoehdoksi jääkin vain adoptio..
Kirjoitin tänne, jos jollain sattuisi olemaan samanlaisia kokemuksia / mietteitä. Helpottaisi jakaa nämä ajatukset sellaisten ihmisten kanssa, jotka ymmärtävät tilanteeni ja siihen liittyvät ongelmat. En kaipaa siis ketään päättämään puolestani, otan vastaan kuitenkin mielelläni erilaisia näkökulmia.
Kiitos jo etukäteen!
Vaikea päätös
9
112
Vastaukset
- no tiedät
varmaan itsekin sydämessäsi, että lapsen paras ei voi olla ainakaan väkivaltainen kuolema abortissa.. ei kannata missään tapauksessa tehdä vastoin omaatuntoaan, sellasesta saa vain loppuelämän taakan kannettavakseen, ja se on raskas kantaa kuten ehkä tätä palstaa lukiessa oletkin jo huomannut.
Kun teet päätöksen olla menemättä aborttiin, sinulla on vielä joitakin kuukausia aikaa miettiä jatkoa. Siinä ajassa ehtii tapahtua paljon, ja ajatukset selkiytyy. Hätäisesti tehtyä aborttia ei saa tekemättömäksi enää koskaa.
Kumman ajatuksen kanssa olisi mukavampaa elää loppuelämä, että lapsi sai onnellisen elämänjatkon joidenkin häntä kauan odottaneiden luona, vai että hän kuoli koska sinä halusit niin?
Itsekin aikoinaan luulin ensin (painostuksen alla) että olisi mentävä aborttiin ja se nyt vaan on jotain mikä on "pakko" tehdä. Yritin kovasti vakuutella itselleni että 'onhan mulla laillinen oikeus' ja 'se on vasta nuppineulan pään kokonen möykky' ym. jotta olisi ollut helpompaa ylittää lapseni tappamisen kynnys. Onneksi minulle sanottiin sitten ihan suoraan että 'abortti on murha', tulin ajoissa järkiini ja ymmärsin että tosiasioita on aivan turha kieltää ja joutuisin elämään itsepetoksessa loppuikäni jos sen tekisin. Sitten aloin miettiä adoptiota, mutta melko pian tulin tulokseen että miksen pitäisi lasta kun kuitenkin halusin melko nuorena jo lapsia. Tilanne muuten, taloudellisesti ym. ei ollut mikään ihanteellinen, mutta vähintä hetkeä en ole katunut lapseni elämää ja hyvin on aina pärjätty :)
Mainitsit terveyssyistä. Ilmeisesti ne kuitenkaan eivät olisi raskauden kannalta hengenvaaraa aiheuttavia? - Peruna Muussi
Jos se abortti on omien arvojen vastaista, niin eihän sinun tarvitse toimia omia arvojasi vastaan. Kenen arvojen mukaan sinun pitäisi elää, jos ei omiesi? Kummastuttaa tuo, kun sinä sanot että "et vastusta aborttia", mutta samaan aikaan se "on omia arvoja vastaan". Kovin ristiriitaista keskenään nämä. Sinunhan täytyy tehdä päätös, teetkö omia arvoja vastaan, elätkö niiden mukaan tai muutatko niitä arvoja jonkun tärkeän asian vuoksi. Arvot muuttuu, kun ihminen vanhenee ja saa elämänkokemusta. Mustavalkoisen sijaan tulee vähän väriä ja harmaan eri sävyjä kun joutuukin itse kokemaan asioita sen sijaan, että niistä olisi vain joku teoreettinen ajatus. On niin helppoa olla jotain mieltä asioista, kun ne ei koske itseä.
Miten joku pystyisi tuota päättämään puolestasi edes teoriassa? Ei sellaiseen ole edes mahdolllisuutta. Täällä saat korkeintaan moraalisaarnoja ja/tai mielipiteitä jokaisen omista lähtökohdista käsin. Kenenkään meistä, anonyymin elämään ei sinun päätöksesi vaikuta yhtään mitenkään. Sinun elämääsi ei taas muiden mielipiteillä ole vaikutusta. Yksin sitä ollaan näissä tilanteissa kun se vastuu on itsellä kaikista päätöksistä.
Sen nyt ainakin voi sanoa, että jos tuossa tilanteessa itse olisin, niin en miettisi pitkään. Asiat mutkistuu, kun ne pitkittyy. Kyllä minä vaan koettaisin neuvotella vain niiden omien läheisteni jotka elämäsi kanssa ovat jotenkin tekemisissä, koska he ovat kuitenkin niitä ihmisiä, jotka ovat sinua auttavat tai tukevat käytännön asioissa tai vaihtoehtoisesti ja ikävä kyllä jättävät kokonaan ilman tukea. Jokaisella on niin omanlaisensa tilanne. Tsemppiä sinulle, olipa päätös mikä vain. - hopeless..
Tajuan itsekin kuulostavani ristiriitaiselta, ja sitä tilanne onkin. Sanomalla etten vastusta aborttia, tarkoitin lähinnä sitä, etten tuomitse, tai muuta vastaavaa, ihmisiä ketkä sen ovat tehneet.
Ja senkin tietysti ymmärrän, että päätöksen teen loppukädessä vain minä. Olen vain törmännyt niin moniin ihmisiin, jotka yrittävät tehdä näin isoja päätöksiä jonkun toisen puolesta mm. arvostelemalla ja syyttämällä, vaikka heiltä on odotettu vain mielipiteitä.
Tiedän myös sen, että niin raha-asiat kuin muutkin mitkä tuppaavat koettelemaan elämää, ovat vain järjestelykysymys. Kokonaiskuvassa, minun tilanteessani, mikäli lapsen pitäisin, hänellä ei olisi täysipäiväistä isää hänen tämän hetkisen työn vuoksi (matkustelee siis paljon), itse en käy edes kunnolla töissä sillä opiskelen, eli lapsi olisi lähes koko ajan jossain hoidossa. Vanhemmiltani en tukea saisi, sen tiedän jo etukäteen..
Terveysseikat mistä aikaisemmin mainitsin, koskevat enemmän henkistä puolta. Kuitenkin myös fyysisiä terveydellisiä ongelmia on, joiden vuoksi lapsi ei ehkä muutenkaan kehittyisi normaalisti. Näistä fyysisistä ongelmista en kuitenkaan ole sata varma, sillä en ehtinyt käydä lääkärissä, ennen kuin tulin raskaaksi ( aika lääkärille olisi vasta puolen vuoden kuluttua).
Eniten mieltäni painaa se, olisiko adoptio jopa loppujen lopuksi rankempi vaihtoehto kuin abortti. Olen kuullut monilta että olisi, vaikka itse epäilen, jos itse on varmistanut että lapsi saa hyvän kodin joltain toiselta.
Kiitos vastauksistanne!- Peruna Muussi
No hopeless hyvä... tsemppiä vaan sinulle, mitä vain päätät.
Lue tuolta adoptiopalstalta, millaisia kokemuksia ihmisillä siitä on. Tai lue muita palstoja, kuin aborttipalstaa, jos haluat saada tietoa muusta kuin abortista. Adoption osapuolillekin on omiakin paikkoja kirjoittaa ja mistä kysellä, järjestöjä jne. Mielestäni molemmat ratkaisut ovat vaikeita, mutta niin myös kolmas vaihtoehto eli lapsen synnyttäminen ja pitäminen jos ei siihen ole edellytyksiä. Kaikki vaihtoehdot ovat huonoja kun on vahinkoraskaus, mutta huonoista vaihtoehdoista on valittava se vähiten huono ja elettävä sen asian kanssa.
Jos valitset lapsen kasvattamisen, niin pyydän sinua hoitamaan lapsesi niin hyvin kuin pystyt aikuisikään asti etkä syytä etkä syyllistä häntä itseään syntymästään edes tiedostamattasi. Se on vaikeaa, jos ei ole turvaverkostoja ja joutuu itse liian raskaaseen osaan. Uupumus ja masennus ovat arkipäivää yksinhuoltajille. Jos sinulla on tarpeeksi auttavia ihmisiä lähelläsi, niin ongelmat eivät ole heti uhkaamassa ja selviät hyvin. Vaikeinta on jatkuva köyhyys joka syvenee yhä enemmän yksinhuoltajilla. Köyhyys tuo ne muutkin ongelmat.
Lapsesta tulee aivan ykkösasia elämässäsi, joka pitää laittaa kaikkien muiden asioiden edelle. Eihän elämässä voi laskea varman varaan missään, ja lapsen kanssa elämä on ensi-iltasirkus joka päivä. Näin se on aina, oli raskaus toivottu tai sitten ei.
- kerronpa minäkin.
Itse en voisi edes ajatella adoptiota mieluummin sitten abortti varsinkaan kun se ei mulle ole mikään moraalinen eikä eettinen ongelma. Mutta.... sinä itse teet oman ratkaisusi tämä oli vaan minun mielipiteeni jota aloituksessa pyydettiin. Muistakaa tämä abortin vastustajat ennenkuin alatte haukkua.
- eli...
sulle ei viattoman ihmisen tappaminen oo minkäänlainen moraalinen tai eettinen ongelma... okei. No, tämmöstähän tää tietty sakki on.
- joo o...
Minkäänmoinen tappaminen ei ole oikein, mutta on se sentään kohtuullisempi vaihtoehto kuin elinikäinen kituminen... Kaikilla lapsilla ei ole mahdollisuus syntyä hyvään ympäristöön, niin kuin kaikki hyvin tietävät.
- ...
Mutta vastustajillehan pääasia on, että kaikki lapset vaan syntyy, ei ne välitä, mitä niille sen jälkeen tapahtuu
- kerronpa minäkin
Suomen lain mukaan abortti ei ole murha. Kunnioitan aborttiasiassa vain lakia, en sotke siihen moraalia enkä etiikkaa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ukrainan ulkoministeri: Moskova aistii tappion Ukrainassa
Dmytro Kuleban mukaan Venäjä yrittää puheillaan pelotella länsimaita. Ukrainan ulkoministerin Dmytro Kuleban mukaan Venäjän esittämät varoitukset kol2614183Stefu haikailee
Julkaisi stooreissa kuvan vickestä. Sitten Martinasta treenaamassa Hangossa ulkona. Hmm.2653414Harmi mies ettet arvostanut
Minua tarpeeksi. Myöhemmin kaikki olisi palkittu ja olisin antanut sinulle aitoa rakkautta. Tämä sattuu mutta yritän ajatella, että ehkä se rakkaus ku1541779Oi! Legandaarinen Vesa-Matti "Vesku" Loiri, 77, poseeraa kahdessa eri kuvassa - Some riemastui!
Vesa-Matti "Vesku" Loiri on kyllä legenda jo eläessään. Hienoa nähdä, että virtaa piisaa. Voimia, iloa ja eloa, Vesku! https://www.suomi24.fi/viihde251637Lavrov väläyttelee WW3:sta
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov varoittaa, että kolmannen maailmansodan uhka on todellinen. Lavrov sanoi venäläiselle uutistoimisto Interfaxille,2961414Ketä Sofia fanit veikkaatte seuraavaksi lompakoksi?
Kenestä Sofia höynäyttää itselleen seuraavan lompakon?132920Voiko hyvää omatuntoa ostaa?
Olen tässä nyt muutaman päivän paininut erään rahaan liittyvän pulman kanssa. Kerron ensin vähän taustaa ... Eli erosin 15 vuoden parisuhteesta 9 vuo235853en vaan saa häntä pois
Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va115819Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi
“Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe17784