Moi. Olen reilusti yli parikymppinen mies ja monenlaisten harharetkien jälkeen olen päätellyt että tykkäisin opiskella kieltenopettajaksi- ja tai kääntäjäksi. Aiempia korkeakouluopintoja minulla ei kesäkoulujen kursseja laskematta ole.
Olen ajatellut valitsevani saksan tai venäjän väliltä. Aloitin melko vasta lyhyen saksan aikuislukiossa ja opin melko hyvin; minua on pidetty kielellisesti melko lahjakkaana lapsesta saakka. Uskon siis että tavoite olisi realistinen.
Minulla ei kuitenkaan ole toisen asteen koulupohjaa joten tarkoitukseni on pyrkiä yliopistoon avoimen kautta. Onko tässä mitään ongelmaa kuten että pitkittyykö opiskeluni suhteessa ilmaiseksi opiskeleviin? Ymmärsin että avoimena voi suorittaa kolmessa lukuvuodessa 120 opintopistettä mutta voiko sitten perusopintojen jälkeen hakea suoraan päätoimiseksi oppilaaksi ja olla samoilla viivoilla muiden perusopintonsa suorittaneiden kanssa ja takoa 180 opintopinnaa/täyden kandidaatin tutkinnon kolmessa lukuvuodessa? Mikä on nopein ja taloudellisin tie tutkintoon?
Kuinka vaikeaa esim.saksan opintolinjalle pääseminen on? Kohteenani on nyt Joensuun yliopisto. Onko avoimen koe erilainen kuin normi? Jos en pääse seuraavana lukuvuonna suoraan opiskeluputkeen niin ajattelin sitten täyttää aikani opiskelemalla muita aineita jotka suoraan tukisivat ja nopeuttaisivat valmistustani, olematta kuitenkaan sitä itseään.
-
Kannattaako siis käydä erikseen esim.suomen kielen perusopintoja tai jotain pedagogisia opintoja? Erityisesti jos en voi aloittaa haluamaani pääainetta niin pian kuin haluan. Saako muiden kielten osaamisesta/suorituksista minkäänlaista ylimääräistä legitimiteettiä pääsykokeissa tai sitten työmarkkinoilla? Olen kuitenkin opiskellut useita eri kieliä ja opintopisteitä kertyy tätä kautta ihan harrastuksen muodossa, kaikista muista paitsi pääaineeksi tulevasta kielestä.
Kiitos kaikista neuvoista.
Neuvoja alkajalle?
25
622
Vastaukset
- 65434656543
Et voi pyrkiä yliopistoon. Suorita lukio tai ammattikoulu ensin.
- 17+12
Avoimen väylän kautta opiskelemaan pyrkiminen on mahdollista, kokeile sitä. Jos haet pääaineeksesi jotain kieltä, lähtötason osaaminen tulee olla sairaan hyvää. Eli parempaa kuin pitkän englannin lukeneen englanninkielen taito perustasossaan on. Nyt vain reippaasti avoimeen, niin näet, miten selviät.
- Kiinnostunut Yhä
Avoimen väylän kautta olenkin pyrkimässä ja luulin että se tuli jo selväksi tuosta.
Vastauksesi auttoi vähän mutta paljon jäi avoimeksi. Yliopiston sivujen mukaan lukion lyhyt saksa riittää (saksaan) eli tuo on selvässä ristiriidassa neuvosi kanssa.
Minulla ei ole kiirettä aloittaa ko.pääainetta vielä ensi lukuvuonna ja jos juttusi vaikeudesta on totta, se ei varmaan olisi vielä mahdollistakaan ja siksi olisi kiva kuulla neuvoja muista hyödyllisistä opinnoista.
Saako kääntäjäksi opiskeleva hyvityksiä suomen kielen perusopinnoista?
- väylän kautta
Kieliä opiskelemaan ei käsittääkseni ole avoimen väyläkiintiötä ollenkaan. Ei se väylähaku toteudu käytännössä jokaisen oppiaineen kohdalla vaikka monesti niin luullaankin. Mikäli väylän kautta aikoo hakea, ei siellä ole mitään pääsykoetta. Opintomenestys ja suoritettujen pisteiden määrä ratkaisevat. Mutta kieliin ei väylän kautta voi hakea. Valitan.
- edell.
Joensuussa väylän kautta voi hakea ainoastaan seuraaviin kohteisiin: aikuiskasvatustiede ja kasvatustiede (ks. http://www.uef.fi/filtdk/avoimen-vayla).
- 9+10
Ainakin Jyväskylän yliopisto tarjoaa väylän kautta mahdollisuuden opiskelijaksi, mutta mainitsee siihen vaadittavan myös aineopintojen suorittamisen.
Oletko myös huomioinut, että myös avoimen kursseille pääseminen edellyttää pääsykokeesta selviytymistä? Menen syksyllä tarjoutumaan englannin kurssille, joten en vielä tiedä kokeen vaatimustasoja.
Mutta suosittelen opiskelua, ja kaikki avoimessa suoritetut kurssit voidaan hyväksilukea varsinaista tutkintoa suoritettaessa. Toisaalta väylän kautta pääseminen edellyttää päämäärätietoista opiskelua hyvillä arvosanoilla. Pääsin itse viime syksynä opiskelemaan suoritettuani 205 op, ja hyvin arvosanoin. Helsingin yliopistoon en silti päässyt. Elämä on:)- Aloittaja.
Kai myönsit sitten itsellesi tuosta ahertamisesta jo kandidaatin ja risat?
Jos noista reilusti yli kandidaatin opinnot ylittävistä suorituksista ei muuta kiitosta saa kuin sen että vasta pääsee jonnekkin niin eipä ole opiskelu oikein mistään kotoisin. Vaikka onhan sekin tietysti kiva että tietää itse tehneensä paljon vaikkei niitä suorituksia samalla tavalla leimattaisikaan.
- 9+10
Joo-o. Nyt on kandi kasassa, ja maisterintutkinto valmis kesäkuussa. Ensi viikolla on viimeinen tentti. Eli avoimessa aherrus tuotti kiitoksen, valmistun viralisena opiskelijana 9 kuukaudessa. Kaikki avoimen suoritukset hyväksyttiin tutkintoon. En siis vain "päässyt" vaan myös valmistun.
- 7743
Aloittajalle: olethan ymmärtänyt sen, että vaikka lukisit avoimessa 500 op, niin sieltä itsessään ei voi valmistua, ei koskaan. Tutkintorakenteet vain ovat sellaisia. Esim. taidehissaa voit lukea perusopinnot 25 op ja aineopinnot 35 op ja jos haet lukemaan taidehissaa pääaineeksi niin silloin SIITÄ on kaikki opinnot koossa. 120 op:tä täytyy kuitenkin repiä joistain muista opinnoista, esim. kaksi lyhyttä sivuainetta 25 op ja sitten päälle tulevat vielä ne jokaisen eri tiedekunnan yhteiset pakolliset opinnot. Avoin ei voi myontää sinulle kandin papereita, puhumattakaan maisterista, johon vaaditaan aina pääaineesta syventävät opinnot, joita ei mistään aineesta voi suorittaa avoimen puolella (sis. mm gradun).
Kaikki avoimessa tekemäsi opinnot kuitenkin hyväksiluetaan varsinaiseen tutkintoon, joten eivät ne hukkaan mene. Valmistua vain et voi kuin varsinaisena tutkinto-opiskelijana ja kieliä et voi hakea väylähaussa, etkä pelkällä peruskoulupohjalla edes päähaussa. Joten ainoa vaihtoehto on valita joku muu aine tai sitten suorittaa joku toisen asteen tutkinto ensin ja sitten koittaa hakea päähaussa.- Joku muu
Tulipa mieleen noista sivuaineista että jos joku opiskelee vaikka kansalaisopistossa itselleen 25 opintopinnaa tai enemmän niin voidaanko ne hyväksilukea tutkintoon ja yhdeksi sivuainesuoritukseksi eli perusopintojen arvoiseksi? Samanlaista kokonaisuuttahan niistä ei tule kokeineen kuin esim.ranskan perusopinnoista (jos vaikka kansalaisopistossa opiskelee sekaisin montaa eri kieltä ja siitä tulee 25op) mutta opintopinnoja kuitenkin.
- 1213232
Joku muu kirjoitti:
Tulipa mieleen noista sivuaineista että jos joku opiskelee vaikka kansalaisopistossa itselleen 25 opintopinnaa tai enemmän niin voidaanko ne hyväksilukea tutkintoon ja yhdeksi sivuainesuoritukseksi eli perusopintojen arvoiseksi? Samanlaista kokonaisuuttahan niistä ei tule kokeineen kuin esim.ranskan perusopinnoista (jos vaikka kansalaisopistossa opiskelee sekaisin montaa eri kieltä ja siitä tulee 25op) mutta opintopinnoja kuitenkin.
Kansalaisopiston kurssit eivät ole yliopistotasoisia, joten niitä ei voi hyväksilukea.
- Community College
1213232 kirjoitti:
Kansalaisopiston kurssit eivät ole yliopistotasoisia, joten niitä ei voi hyväksilukea.
Kansalaisopiston kursseista myönnetään opintopistetodistus jos osallistuminen on erittäin aktiivista eli melkein kaikilla tunneilla on oltava. Peruste on siis sama kuin useilla yliopiston kursseilla joissa esim.85% läsnäolo oikeuttaa kurssin läpäisyyn. Sen lisäksi kansalaisopistossa voi olla maininta riittävästä "edistymisestä" kurssilla mutta on kyseenalaista miten sitä valvotaan. Tämän lisäksi opintopistetodistuksesta vaaditaan pieni lisämaksu. On tietysti mahdollisuus ettei opiskelija kansalaisopiston kurssilla omaksu asioita erityisen hyvin mutta näin voi käydä myös yliopiston kurssilla tai jonkun muun oppilaitoksen kurssilla. Lähtöoletuksena kuitenkin lienee että opiskelija omaksuu asiat edes tyydyttävästi; eihän yliopistossakaan jatko-opiskeluun vaadita mitään täydellisiä numeroita vaan kohtalaiset riittävät.
Kesäyliopiston kursseilla käytetään usein samaa periaatetta, eli kurssi on kaikille avoin ja riittävä osallistuminen (esim.80%) oikeuttaa kansainvälisesti vertailukelpoiseen opintopistetodistukseen.
Kansalaisopistot tarjoavat samaa tietoa kuin muutkin opistot.
- 4+5
Kyllä väylän kautta voi hakea kieliinkin.
http://www.koulutusnetti.fi/index.php?file=277
Tässä tietoa viime syksynä erillisvalinnan kautta päässeistä. Niistä osa on avoimen väylän kautta hyväksyttyjä. - academic rules
Kyllähän kansalaisopistojen tarjonta varmaan ihan kivaa on, mutta yliopistotasoista opetusta vaadittaessa sen pitää siis kirjaimellisesti olla yliopistotasoista. Eli avoimen tai varsinaisen yliopiston antamaa.
Vähän sama kun lapsi olisi käynyt kaksi vuotta esikoulua, ja hänet sitten siirrettäisi kolmannelle luokalle. Onhan kaksi luokkaa jo käyty.
Sinä kansalaisopistoa kannattava, osallistupa joskus avoimen yliopiston kursseille, jakerro sitten, voiko niitä verrata muiden opistojen kursseihin. Tasoerot ja opintojen sisältö ratkaisee, ei se, miten vaikeita ne Sinun mielestäsi ovat.- Community College
Eivät nuo ole ollenkaan vertailtavia asioita. Esikoulussa opiskellaan ihan eri asioita kuin kolmannella luokalla ja lapsi on vielä silloin paljon nuorempi. Kansalaisopistoon vaaditaan kuudentoista vuoden ikä jolloin aivot ovat kehittyneet suurinpiirtein maksimaaliseen kapasiteettiinsa.
Vielä silloin kun puhuttiin ensimmäisen kerran "yliopistotasoisesta" niin ymmärsin kirjoittajan tarkoittavan byrokratiaa eli jos jokin tiedollisesti ja taidollisesti tasavertainen opintosuoritus on suoritettu muussa oppilaitoksessa kuin yliopisto, eivät säännöt valitettavasti salli opintojen hyväksilukemista.
-
Ilmeisesti tulkintani oli kuitenkin liian optimistinen. Tuolla esittelemälläsi logiikalla joku esim.pitkän saksan hyvillä arvosanoilla käynyt ei ole suorittanut mitään ihmeellisempää vaan joku yliopiston seinien välissä saksan pikakurssin käynyt leijuu tämän lukiosta sujuvan kielitaidon saaneen yläpuolella, vain siksi että yliopisto on nimellisesti korkeampi oppilaitos.
Tässäpä yksi sitaatti Jyväskylän kansalaisopiston sivuilta;
"Yliopiston, ammattikorkeakoulun, Jyväskylän aikuisopiston ja muiden ammatillisten oppilaitosten opiskelijat sekä lukiolaiset voivat suorittaa kansalaisopistossa kursseja, jotka voivat sopimuksesta korvata opintoviikkoja tai opintopisteitä heidän omissa oppilaitoksissaan. Opiskelijan on aina sovittava korvaavuudesta oman oppilaitoksensa kanssa."
Eli ei niitä opintopisteitä ihan vitsillä ahkerasta opiskelusta kansalaisopistossa jaeta vaan ne voidaan hyväksilukea yliopistossa tai muussa koulussa. - an englishman
Community College kirjoitti:
Eivät nuo ole ollenkaan vertailtavia asioita. Esikoulussa opiskellaan ihan eri asioita kuin kolmannella luokalla ja lapsi on vielä silloin paljon nuorempi. Kansalaisopistoon vaaditaan kuudentoista vuoden ikä jolloin aivot ovat kehittyneet suurinpiirtein maksimaaliseen kapasiteettiinsa.
Vielä silloin kun puhuttiin ensimmäisen kerran "yliopistotasoisesta" niin ymmärsin kirjoittajan tarkoittavan byrokratiaa eli jos jokin tiedollisesti ja taidollisesti tasavertainen opintosuoritus on suoritettu muussa oppilaitoksessa kuin yliopisto, eivät säännöt valitettavasti salli opintojen hyväksilukemista.
-
Ilmeisesti tulkintani oli kuitenkin liian optimistinen. Tuolla esittelemälläsi logiikalla joku esim.pitkän saksan hyvillä arvosanoilla käynyt ei ole suorittanut mitään ihmeellisempää vaan joku yliopiston seinien välissä saksan pikakurssin käynyt leijuu tämän lukiosta sujuvan kielitaidon saaneen yläpuolella, vain siksi että yliopisto on nimellisesti korkeampi oppilaitos.
Tässäpä yksi sitaatti Jyväskylän kansalaisopiston sivuilta;
"Yliopiston, ammattikorkeakoulun, Jyväskylän aikuisopiston ja muiden ammatillisten oppilaitosten opiskelijat sekä lukiolaiset voivat suorittaa kansalaisopistossa kursseja, jotka voivat sopimuksesta korvata opintoviikkoja tai opintopisteitä heidän omissa oppilaitoksissaan. Opiskelijan on aina sovittava korvaavuudesta oman oppilaitoksensa kanssa."
Eli ei niitä opintopisteitä ihan vitsillä ahkerasta opiskelusta kansalaisopistossa jaeta vaan ne voidaan hyväksilukea yliopistossa tai muussa koulussa.Yliopistossa ei kansalaisopistojen kursseja noteerata - siihen ajatukseen ei kannata tuudittautua. Kansalaisopistossa voi saada ihan hyvän pohjan moneenkin asiaan, kuten vaikkapa nyt kieliin, mutta korkeakouluissa ei kansalaisopistojen todistuksilla opintopisteitä valitettavasti heru. Esimerkiksi kielissä kansalaisopistojen opinnot eivät vastaa sisällöiltään millään tavalla yliopistossa tarjottavia kieliopintoja (siis filologian opintoja).
- 14+13
No hyvä. Kun luin nopeasti kirjoituksesi, olen vakuuttunut siitä, että lähihoitaja voi hakea lääkärin virkaa, koska kaikki koulutukset ovat samantasoisia. Pääasia, että on paikalla 85%.
- Community College
Tässähän oli kyse sivuaineopinnoista eli kun esim.saksaa pääaineena opiskeleva joutuu opiskelemaan sivuaineena vaikka ranskaa tai venäjää ilman että todennäköisesti hyötyy siitä mitenkään ammatillisesti. Sivuaineopintojen anti on siis esim.aineenopettajalle sivistävä mutta ei ammatillisesti hyödyllinen; ainakaan automaattisesti. Se on vain tutkintovaatimus/byrokratiaa.
Sivuaineopinnot ovat 25op. Kansalaisopistossa voi yhdessä vuodessa opiskella enemmän kuin 25 opintopistettä jos käy yhdeksää eri kurssia. Kahdeksan kurssia tekee 24 opintopistettä. Yhtä ainutta kieltä tuskin voi noin paljoa opiskella; monien kielten kohdalla opiston tarjonta voi jäädä peruskurssiin tai vaikka kahteentoista opintopisteeseen jolloin aletaan jo tulla melko hyväksi ko.kielessä.
Jos joku opiskelee kansalaisopistossa 25,5 opintopistettä (vastaa kahdeksaa ja puolta lukuvuotta) niin että opintopisteiden summa koostuu vaikka viidestä eri kielestä niin onko se automaattisesti huonompi asia kuin se että opiskelija kävisi yhden kielen perusopinnot/25 opintopistettä? - gdsgfdfgds
Community College kirjoitti:
Tässähän oli kyse sivuaineopinnoista eli kun esim.saksaa pääaineena opiskeleva joutuu opiskelemaan sivuaineena vaikka ranskaa tai venäjää ilman että todennäköisesti hyötyy siitä mitenkään ammatillisesti. Sivuaineopintojen anti on siis esim.aineenopettajalle sivistävä mutta ei ammatillisesti hyödyllinen; ainakaan automaattisesti. Se on vain tutkintovaatimus/byrokratiaa.
Sivuaineopinnot ovat 25op. Kansalaisopistossa voi yhdessä vuodessa opiskella enemmän kuin 25 opintopistettä jos käy yhdeksää eri kurssia. Kahdeksan kurssia tekee 24 opintopistettä. Yhtä ainutta kieltä tuskin voi noin paljoa opiskella; monien kielten kohdalla opiston tarjonta voi jäädä peruskurssiin tai vaikka kahteentoista opintopisteeseen jolloin aletaan jo tulla melko hyväksi ko.kielessä.
Jos joku opiskelee kansalaisopistossa 25,5 opintopistettä (vastaa kahdeksaa ja puolta lukuvuotta) niin että opintopisteiden summa koostuu vaikka viidestä eri kielestä niin onko se automaattisesti huonompi asia kuin se että opiskelija kävisi yhden kielen perusopinnot/25 opintopistettä?Sivuaineen tulee muodostaa kokonaisuus. Jos opiskelee 25 opintopistettä yhtä kieltä, sitä oppii käyttämään. Jos opiskelee viidestä kielestä alkeet, ei opi mitään.
- Mietiskelen aamuisin
gdsgfdfgds kirjoitti:
Sivuaineen tulee muodostaa kokonaisuus. Jos opiskelee 25 opintopistettä yhtä kieltä, sitä oppii käyttämään. Jos opiskelee viidestä kielestä alkeet, ei opi mitään.
Väärin. Jos opiskelee viidet alkeet, oppii viidet alkeet. Ei sujuvaa kielitaitoa mutta jotain kuitenkin.
Edelleenkin voi kysyä mitä äikänmaikka tekee niillä ranskan perusopinnoilla sen enempää kuin viiden kielen alkeilla? Muuta kuin täyttää jonkun byrokraattisen vaatimuksen.
- 40
Alkukysymyshän oli väylän kautta opiskelemaan pyrkiminen, eli tuolloin haettavasta aineesta suoritettaisiin perus- ja aineopinnot. Näiden lähtötaso vaatii oikeassa elämässä pitkän lukion kielen hyvää suorittamista. Kaikki muu kielitaito on toki plussaa, mutta väylähakuun vaadittavia taitoja ei saavuteta kansalaisopistossa.
Lisäksi avoimessa tulee suorittaa kurssit vähintään arvosanalla 3/5 mieluiten 4/5. Tämä vaatii jo paljon. Mutta mitään ei saa, ellei yritä. Tsemppiä. - Kiinnostunut.
No itse käyn aikuislukion lyhyttä saksaa ja yliopiston sivujen mukaan lyhyen saksan suorittaminen riittää että ketähän tässä uskoisi? Ehkä totuus on jossain siinä välillä ja aikaa kyllä on.
Kansalaisopistoa myös harrastan mutta kansalaisopistossa käyn ihan eri kieliä kuin mitä sitten aion yliopistossa opiskella. Lukiossahan muuten esim.venäjää tai espanjaa käydään jotain neljä kurssia ja niiden pohjalta sitten yliopistoon. Kansalaisopistossa, paikasta riippuen, voi esim.espanjaa käydä aika korkealle tasolle jolloin taidot riittävät luultavasti aika kevyesti pääsykokeisiin.
-
Esim.jotain ruotsia tai saksaa taas ei varsinaisesti kannata erikseen tuolla tavalla mielestäni opiskella koska niitä voi opiskella niin kauas ja nopeasti lukiossakin.- 0021
Tuota noin... Se, että yliopiston sivuilla sanotaan, että lukion lyhyen saksan opiskelu on riittävä, on jonkinlainen yleistys. Kukaan ei koskaan tule sinulta kysymään, oletko lukenut saksaa minkä verran ja missä; on täysin sama, vaikka asuisit kyseisessä maassa ja oppisit kielen sitä kautta.
Käytännössä se kuitenkin tarkoittaa sitä, että KOSKA samoissa pääsykokeissa ovat kanssasi natiivit, Saksassa asuneet vaihto-oppilaat, au pairit ym. niin kovassa sarjassa joudut kilpailemaan, mikäli "ainoastaan" lukion lyhyellä saksalla aiot sisään päästä. Myöskään lukio-osaamisesi taso ei kerro suoraan sitä, miten pääsykokeet tulevat menemään. Itse luin lyhyen espanjan lukiossa ja sain jokaisesta kurssista 10. Pääsykokeissa olin kaksi kertaa enkä päässyt sisälle. Sanasto voi olla jotain aivan muuta kuin se, mitä oppikirjoissa, esim. meillä oli täydennystehtävä aiheesta, joka käsitteli geenimanipulaatiota. Eihän sellaisia asioita tietenkään yhdessäkään kirjassa ollut ja vaikka olin lukenut ylimääräistäkin kokeita varten, oli tehtävä kaikkinensa täysin mahdoton. Kielitaidon pitää oikeasti olla aivan huippu, koska vastassa todella on niitäkin, joilla saksa on toinen äidinkieli. Tarkoitus ei ole missään nimessä masentaa, vaan kertoa ainoastaan realiteetit ja se, mitä on vastassa, jotta osaat valmistautua riittävästi. Tsemppiä!
- 12+6
Juuri näin, teoria ja käytäntö ovat kaksi eri asiaa. Yliopiston sivuilla sanotaan yleensä myös, että kun suoritat aineesi perusopinnot, voit hakea väylän kautta opiskelijaksi. Käytännössä pelkät perusopinnot eivät riitä, vaan itsekin suoritin n. 200 op enkä silti päässyt jokaiseen hakemaani väyläpaikkaan.
Haen syksyllä englannin perusopintoihin, ja odotan innolla pääsykoetta. Sitten näkee, miten vaativa se on ja pääsenkö mukaan.
Sinä alkuperäinen kyselijä, kerro ihmeessä, miten koe meni ja hyväksyttiinkö sinut. Olen kiinnostunut:) - 17+5
Olin nyt avoimen englannin perusopintojen kokeessa. Ennakolta piti lukea n. 170 sivua tekstiä englannin kielen nykytilasta ja kokeessa piti kirjoittaa essee englanniksi tekstin pohjalta, 420 - 480 sanaa. Hakijoita 40, enintään 20 otetaan.
Saas nähdä, miten käy.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ukrainan ulkoministeri: Moskova aistii tappion Ukrainassa
Dmytro Kuleban mukaan Venäjä yrittää puheillaan pelotella länsimaita. Ukrainan ulkoministerin Dmytro Kuleban mukaan Venäjän esittämät varoitukset kol2574151Stefu haikailee
Julkaisi stooreissa kuvan vickestä. Sitten Martinasta treenaamassa Hangossa ulkona. Hmm.2643391Harmi mies ettet arvostanut
Minua tarpeeksi. Myöhemmin kaikki olisi palkittu ja olisin antanut sinulle aitoa rakkautta. Tämä sattuu mutta yritän ajatella, että ehkä se rakkaus ku1541768Oi! Legandaarinen Vesa-Matti "Vesku" Loiri, 77, poseeraa kahdessa eri kuvassa - Some riemastui!
Vesa-Matti "Vesku" Loiri on kyllä legenda jo eläessään. Hienoa nähdä, että virtaa piisaa. Voimia, iloa ja eloa, Vesku! https://www.suomi24.fi/viihde251625Lavrov väläyttelee WW3:sta
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov varoittaa, että kolmannen maailmansodan uhka on todellinen. Lavrov sanoi venäläiselle uutistoimisto Interfaxille,2961406Ketä Sofia fanit veikkaatte seuraavaksi lompakoksi?
Kenestä Sofia höynäyttää itselleen seuraavan lompakon?131907Voiko hyvää omatuntoa ostaa?
Olen tässä nyt muutaman päivän paininut erään rahaan liittyvän pulman kanssa. Kerron ensin vähän taustaa ... Eli erosin 15 vuoden parisuhteesta 9 vuo235850en vaan saa häntä pois
Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va115806anna hänen mennä
Jos rakastat jotakuta, anna hänen mennä. Jos hän palaa, hän oli aina sinun. Jos ei, hän ei koskaan ollut. Tällaiseen rakkauteen tämä mies uskoo.54769