Selkeyden vuoksi SI merelläkin

SIrules!

Miksi merellä käytetään vanhanaikaisia mittayksiköitä vaikka niillä laskeminen on usein vaikeaa moneien yksikkömuunnosten vuoksi.

Otentaan esimerkki:
Ollaan paikassa N65deg 30' E24deg 00' ja halutaan paikkaan N65deg 00' E24deg 00'
Nopeus on 10 solmua
Matka on siis noiden sijaintien erotus eli 30 kaariminuuttia siis 30 mpk
Kymmenen solmua menee 30mpk kolme kertaa siis matka aika on 3 tuntia

SI järjestelmän mukaan taas, jos nopeus olisi vaikka 20km/h ja noiden sijaintien välimatka kilometreissa olisi tietenkin, niin mitenkäs se meni, osaako joku?

46

493

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • 29

      en tajua noista hittojakaan enkä meinaa opetella. hyvin on merellä pärjätty. tosin en mikään avomeripurjehtija olekkaan.

    • 2+11

      Maapallon ympärysmita on n 40000km
      päiväntasaajalta pohjoisnavalle on 10000km
      Matka päiväntasaajalta pohjoisnavalle jaetaan asteilla
      90 astetta siis saadaan kaariasteen pituudeksi 111.111km
      Kaariasteen pituus jaetaan 60:llä ja saadaan kaikkien tuntema luku 1.851851
      Kun kaariasteen pituus tiedetään on helppo laskea matkan pituus joka on
      1.851851*30=55.555556km
      Nopeus 20km/h
      55.55556km / 20km/h = 2.77778 tuntia
      Siis vastaus noin 2 tuntia 45 minuuttia

      Helppoa kuin heinän teko kun vaan tekee laskut normaaleilla SI yksiköillä

      • juupa juu joo joo

        helppoa juu ja ihan selkeetä. Oliko muuta vai riittikö tämä?


    • Laituripurjehtija

      Se on historian painolastia, jota täytyy raahata mukana haluttiin tai ei. Maileja ja solmuja käyttää muutama iso kansakunta päätoimisesti kaikessa muussakin mitoituksessa ja sen takia niistä on vaikea päästä eroon varsinkin merenkulussa, jossa niiden käytöstä on satojen vuosien perinteet.

      Kannattaa olla tyytyväinen, että täkäläisissä merikartoissa edes syvyydet on ilmoitettu metreinä, eikä jalkoina tai sylinä, kuten jossain muualla.

      • Toisaalta, eihän tuossa ole kuin neljä maakravuille vierasta yksikköä:

        1. meripeninkulma, nykysin standardisoitu lukuun 1852 metriä
        2. kaapelimitta, 185,2 metriä
        3. solmu, 1,852 km/h
        4. jalka, 12 tuumaa, eli 30,48 cm

        Ei ole kovinkaan vaikea oppia nuo. Lisäksi perinteistä merikorttia käytettäessä on todella hankala käyttää SI-yksiköitä, meripeninkulmat saat suoraan mitattua harpilla (tai kiireessä karkeasti vaikka sormin), kilometrejä mitattaessa tarvitset joko viivoittimen jossa on oikean mittakaavan omaava kilometriasteikko, tai joudut muuntamaan meripeninkulmat kilometreiksi laskemalla.


    • jalaton vai jalallin

      Eihän nuo vaikeita ole (osaanhan minäkin ne). Mutta en ihan aikuisten oikeasti pysty keksimään mitään järkevää syytä, miksi ainakaan Itämerellä noita käyttäisi. Se meripeninkulman ja leveysasteen välinen yhteyskin kun on nykyaikana käytännössä hyödytön, tai sanotaan tarpeeton välittää.
      Miksi pitäisi olla "oikean mittakaavan asteikko"? Useimmat veneilijöiden käyttämät korit ovat 1:50 000 eli sentti on 500 metriä. Äärimmäisen helppoa laskentaa.

      Ja todellisuudessahan käytännössä tarvittava mittatarkkuus on sellaista "kilsa sinne tai tänne" suuruusluokkaa. Merikarttojen projektion aiheuttamalla vääristymälläkään ei ole todellista merkitystä.

      Olen vahvasti sitä mieltä, että suuri osa suomalaisten veneilijöiden keskuudessa esiintyvästä jalka/solmu/mpk -mittailusta on pelkkää snobbailua, henkistä klubitakkia ja kipparilakkia. Kun ovat jostain saaneet päähänsä, että "merellä puhutaan näin", niin sitten tekevät niin, vaikkei siihen mitään järkevää syytä ole.

      • Laituripurjehtija

        Laitetaanpas lisää pohdintaa. Perimmäinen syy taitaa kuitenkin olla, että meripeninkulma on kiinteästi yhteydessä käytettyyn astejakoon:

        1 mpk = maapallon ympärysmitan 21600:s osa (360 * 60).

        Jotta SI-järjestelmää voitaisiin sujuvasti käyttää pitäisi tämä 360 asteen ympyrään perustuva yhteys rikkoa ja korvata jollain sadan monikerralla. Muuten kaikki mittaukset pitäisi hoitaa muunnostaulukon kautta ja silloin ei päästäisi merimaileista eroon, vaan kaikkiin laskuihin tulisi vain yksi kierros lisää. Nykyäänhän merikartassa ei tarvittaisi erillistä matkan mittaukseen tarkoitettua asteikkoa lainkaan, koska 1 aste on aina 60 mpk. Eli paikan ilmoittamiseen käytetyillä koordinaateilla voidaan suoraan laskea etäisyyksiä riittävällä tarkkuudella.

        Jos siis haluttaisiin käyttää SI-järjestelmän metrejä, niin pitäisi sopia, että yksi mpk on esim. maapallon ympärysmitta kilometreissä jaettuna 40000:lla, jolloin mpk:n pituudeksi tulisi (NOIN!) yksi kilometri ja kaapelinmitaksi vastaavasti 100 metriä. Samalla pitäisi myös koordinaatit muuttaa sadalla jaollisiksi siten, että leveyspiireissä päiväntasaaja olisi 0 astetta ja pohoisnapa 100 astetta. Vastaavasti pituuspiirit menisivät -200 asteesta 200 asteeseen. Mutta koska maapallon ympärysmitta ei ole tasan 40000 km, vaan noin 40075 km päiväntasaajan kohdalla ja napojen kautta vähän vähemmän, aiheuttaisi tämäkin jako virheitä.

        Aikalaskuissa pitäisi kuitenkin edelleen osata laskea 60:een perustuvilla luvuilla, joten saavutettu hyöty olisi aika marginaalinen verrattuna työmäärään ja siirtymäkauden aiheuttamiin riskeihin.

        Ja kuten itsekin totesit, merenkulussa mittaukset eivät ole niin eksaktia tiedettä, että SI-järjestelmän henkeen kuuluva ehdoton tarkkuus olisi tarpeen.


      • 10
        Laituripurjehtija kirjoitti:

        Laitetaanpas lisää pohdintaa. Perimmäinen syy taitaa kuitenkin olla, että meripeninkulma on kiinteästi yhteydessä käytettyyn astejakoon:

        1 mpk = maapallon ympärysmitan 21600:s osa (360 * 60).

        Jotta SI-järjestelmää voitaisiin sujuvasti käyttää pitäisi tämä 360 asteen ympyrään perustuva yhteys rikkoa ja korvata jollain sadan monikerralla. Muuten kaikki mittaukset pitäisi hoitaa muunnostaulukon kautta ja silloin ei päästäisi merimaileista eroon, vaan kaikkiin laskuihin tulisi vain yksi kierros lisää. Nykyäänhän merikartassa ei tarvittaisi erillistä matkan mittaukseen tarkoitettua asteikkoa lainkaan, koska 1 aste on aina 60 mpk. Eli paikan ilmoittamiseen käytetyillä koordinaateilla voidaan suoraan laskea etäisyyksiä riittävällä tarkkuudella.

        Jos siis haluttaisiin käyttää SI-järjestelmän metrejä, niin pitäisi sopia, että yksi mpk on esim. maapallon ympärysmitta kilometreissä jaettuna 40000:lla, jolloin mpk:n pituudeksi tulisi (NOIN!) yksi kilometri ja kaapelinmitaksi vastaavasti 100 metriä. Samalla pitäisi myös koordinaatit muuttaa sadalla jaollisiksi siten, että leveyspiireissä päiväntasaaja olisi 0 astetta ja pohoisnapa 100 astetta. Vastaavasti pituuspiirit menisivät -200 asteesta 200 asteeseen. Mutta koska maapallon ympärysmitta ei ole tasan 40000 km, vaan noin 40075 km päiväntasaajan kohdalla ja napojen kautta vähän vähemmän, aiheuttaisi tämäkin jako virheitä.

        Aikalaskuissa pitäisi kuitenkin edelleen osata laskea 60:een perustuvilla luvuilla, joten saavutettu hyöty olisi aika marginaalinen verrattuna työmäärään ja siirtymäkauden aiheuttamiin riskeihin.

        Ja kuten itsekin totesit, merenkulussa mittaukset eivät ole niin eksaktia tiedettä, että SI-järjestelmän henkeen kuuluva ehdoton tarkkuus olisi tarpeen.

        Pohdiskelussasi on yksi ongelma: sillä ei ole mitään tekemistä käytännön tarpeiden kanssa. Kuten tuo edellinen kirjoittaja jo sanoi, koordinaatiston ja välimatkojen välisellä yhteydellä ei ole veneilijälle käytännön merkitystä. Ja tuskinpa ammattimerenkulkijallekaan nykyaikana.

        Olenhan minäkin noita laskeskellut. Tentissä ja siihen valmistautuessa. Vaan en ikinä tosielämässä. Tosielämässä lyödään viivoitin tai harppi kartalle ja mitataan siitä niiden kohtien välinen matka, jotka sillä hetkellä ovat kiinnostavia. Harvoinpa silloin on aihetta edes kiinnittää huomiota niiden koordinaatteihinkaan.

        Summa summarum: ei-SI -mittayksiköiden käytölle on varmaan ollut järkeviä perusteita aikana, jolloin minkäänlaisia elektronisia apuvälineitä ei ollut ja laskutaitokin oli suoraan sanoen heikoissa kantimissa. Tänään ne ovat turhia.


      • Laituripurjehtija
        10 kirjoitti:

        Pohdiskelussasi on yksi ongelma: sillä ei ole mitään tekemistä käytännön tarpeiden kanssa. Kuten tuo edellinen kirjoittaja jo sanoi, koordinaatiston ja välimatkojen välisellä yhteydellä ei ole veneilijälle käytännön merkitystä. Ja tuskinpa ammattimerenkulkijallekaan nykyaikana.

        Olenhan minäkin noita laskeskellut. Tentissä ja siihen valmistautuessa. Vaan en ikinä tosielämässä. Tosielämässä lyödään viivoitin tai harppi kartalle ja mitataan siitä niiden kohtien välinen matka, jotka sillä hetkellä ovat kiinnostavia. Harvoinpa silloin on aihetta edes kiinnittää huomiota niiden koordinaatteihinkaan.

        Summa summarum: ei-SI -mittayksiköiden käytölle on varmaan ollut järkeviä perusteita aikana, jolloin minkäänlaisia elektronisia apuvälineitä ei ollut ja laskutaitokin oli suoraan sanoen heikoissa kantimissa. Tänään ne ovat turhia.

        Muutaman tunnin pyrähdyksissä viivottimen ja mittakaavan käyttö toimii ok ja sitä voi käyttää jos siltä tuntuu, mutta se ei poista faktaa, että maailmanlaajuisesti niin ei voi tehdä, koska Mercatorin projektiossa mittakaava muuttuu jatkuvasti pohjois-eteläsuunnassa. Eli jos mittaat kartalta kahden pisteen etäisyydeksi 10 cm, niin sitä ei voi muuttaa matkaksi mittakaavan avulla, vaikka mittakaava olisi tiedossa. Suomen rannikolla liikuttaessa muutos on vain niin pieni, että sitä ei huomaa.

        Jos mailit närästää, niin plotterin asetuksista löytyy myös metrijärjestelmä.


      • nautical mile
        10 kirjoitti:

        Pohdiskelussasi on yksi ongelma: sillä ei ole mitään tekemistä käytännön tarpeiden kanssa. Kuten tuo edellinen kirjoittaja jo sanoi, koordinaatiston ja välimatkojen välisellä yhteydellä ei ole veneilijälle käytännön merkitystä. Ja tuskinpa ammattimerenkulkijallekaan nykyaikana.

        Olenhan minäkin noita laskeskellut. Tentissä ja siihen valmistautuessa. Vaan en ikinä tosielämässä. Tosielämässä lyödään viivoitin tai harppi kartalle ja mitataan siitä niiden kohtien välinen matka, jotka sillä hetkellä ovat kiinnostavia. Harvoinpa silloin on aihetta edes kiinnittää huomiota niiden koordinaatteihinkaan.

        Summa summarum: ei-SI -mittayksiköiden käytölle on varmaan ollut järkeviä perusteita aikana, jolloin minkäänlaisia elektronisia apuvälineitä ei ollut ja laskutaitokin oli suoraan sanoen heikoissa kantimissa. Tänään ne ovat turhia.

        Noh... nykyaikaa ja ihmeellistä elektroniikkaa tai ei niin tosiasiahan on, että GPS:kin perustuu maapallon koordinaatistoon. Toisin sanoen jos halutaan kokonaan ja ihan aikuisten oikeasti siirtyä kokonaan SI-järjestelmään tulisi maapallon koordinaattisysteemikin laatia uusiksi. Mutta kuten joku jo tuossa mainitsi, niin selkeyden vuoksi pitäisi kellokin sitten suunnitella uusiksi, niin, että tunti on sata minuuttia, minuutti sata sekuntia, jne... menee turhan monimutkaiseksi...

        Joten, jos jollekin on liian vaikeaa... niin se on voi voi... ei kaikkien tarvitse kaikkea ymmärtää, vaikka monia vituttaakin.

        Ja edelliselle: "sillä ei ole mitään tekemistä käytännön tarpeiden kanssa."

        Jos et käytännössä koe tarvitsevasi maapallon koordinaatteja ja niiden käyttöä "käytännön" tarpeissasi, niin älä vaivaa niillä päätäsi.

        Kilometri on käypä mittayksikkö kun autolla käydään mummon luona kylässä, mutta oikeassa navigoinnissa kilometri on suhteellisen turha käsite. Ja tämä yleinen mielipide, että SI järjestelmä muka olisi navigoinnissa ihan riittävä juontuu varmasti siitä, että autoilija ei navigoi. Sen sijaan ilma- ja meriliikenteessä sitä tehdään vähän eri mittakaavassa.

        Taitavat täällä taas laukoa viisaita näkemyksiään asiasta ymmärtämättömät.


      • wert89
        Laituripurjehtija kirjoitti:

        Muutaman tunnin pyrähdyksissä viivottimen ja mittakaavan käyttö toimii ok ja sitä voi käyttää jos siltä tuntuu, mutta se ei poista faktaa, että maailmanlaajuisesti niin ei voi tehdä, koska Mercatorin projektiossa mittakaava muuttuu jatkuvasti pohjois-eteläsuunnassa. Eli jos mittaat kartalta kahden pisteen etäisyydeksi 10 cm, niin sitä ei voi muuttaa matkaksi mittakaavan avulla, vaikka mittakaava olisi tiedossa. Suomen rannikolla liikuttaessa muutos on vain niin pieni, että sitä ei huomaa.

        Jos mailit närästää, niin plotterin asetuksista löytyy myös metrijärjestelmä.

        Enpä muista Mercator projektiota mutta Suomalaisissa merikartoissa mittakaava on sama koko kartan alueella. Eli on aivan sama otatko harpin kärkien väliin yden kaariminuutin oikeasta paikasta vai 1km(2cm) mittakaava asteikolta. Ei kilometrien käyttö edellytä mitään viivoitinta.


      • Laituripurjehtija
        wert89 kirjoitti:

        Enpä muista Mercator projektiota mutta Suomalaisissa merikartoissa mittakaava on sama koko kartan alueella. Eli on aivan sama otatko harpin kärkien väliin yden kaariminuutin oikeasta paikasta vai 1km(2cm) mittakaava asteikolta. Ei kilometrien käyttö edellytä mitään viivoitinta.

        Pallopintaa on mahdotonta esittää tasokuvana siten, että kaikki mittasuhteet pysyisivät muutumattomina, vaan kuva on aina jollain tavalla vääristynyt. Mercatorin projektiossa tämä virhe tulee mittakaavaan siten, että se ei ole sama kartan ala- ja yläreuoissa.

        http://fi.wikipedia.org/wiki/Mercatorin_projektio

        Suomalaissa merikartoissa mittakaava pitää paikkansa vain sen yhden leveyspiirin kohdalla, joka on merkitty sulkuihin mittakaavan perään.


      • no et tosiaan
        wert89 kirjoitti:

        Enpä muista Mercator projektiota mutta Suomalaisissa merikartoissa mittakaava on sama koko kartan alueella. Eli on aivan sama otatko harpin kärkien väliin yden kaariminuutin oikeasta paikasta vai 1km(2cm) mittakaava asteikolta. Ei kilometrien käyttö edellytä mitään viivoitinta.

        Oletko hiukan yksinkertainen? Mitä tarkoitat suomalaisella merikartalla, karttasarjan yksittäistä lehteä, 1:50 000 peruskarttalehteä, 1:250 000 aluekarttaa vai 1:500 000 yleiskarttaa? Sillä karttasajan lehdellä et tietenkään huomaa mittakaavan virhettä kaislikosta toiseen ajellessasi. Otapa malliksi kuitenkin vaikka yksi peruskartan 1:20 000 lehti mistä hyvänsä kohtaa Suomea ja lue sen reunamerkintöjä. Et takuulla saa selvää mitä siellä sanotaan, mikä kuitenkin pitää ymmärtää, jos haluat tarkan paikan, etäisyyden tai suunnan mitata. Merikartalla törmää aivan samaan, vaikka projektio ei olekaan sama.

        Projektion voi valita joko niin, että kulmat ovat oikein tai matkat ovat oikein. Mercatorin projektiossa kulmat ovat oikein, mittakaavassa on virhettä.


      • Realisti pitää olla
        no et tosiaan kirjoitti:

        Oletko hiukan yksinkertainen? Mitä tarkoitat suomalaisella merikartalla, karttasarjan yksittäistä lehteä, 1:50 000 peruskarttalehteä, 1:250 000 aluekarttaa vai 1:500 000 yleiskarttaa? Sillä karttasajan lehdellä et tietenkään huomaa mittakaavan virhettä kaislikosta toiseen ajellessasi. Otapa malliksi kuitenkin vaikka yksi peruskartan 1:20 000 lehti mistä hyvänsä kohtaa Suomea ja lue sen reunamerkintöjä. Et takuulla saa selvää mitä siellä sanotaan, mikä kuitenkin pitää ymmärtää, jos haluat tarkan paikan, etäisyyden tai suunnan mitata. Merikartalla törmää aivan samaan, vaikka projektio ei olekaan sama.

        Projektion voi valita joko niin, että kulmat ovat oikein tai matkat ovat oikein. Mercatorin projektiossa kulmat ovat oikein, mittakaavassa on virhettä.

        99,999% veneilijöistä käyttää navigoinnissa karttasarjaa ja sen 1:50 000 (ja erikoiskartoilla tarkemmassa) mittakaavassa olevia karttoja. Jos siis edes paperikarttaa juuri käyttää. Eikä kenelläkään ole myöskään todellista tarvetta mitata tarkkaa etäisyyttä joltain 1:500 000 yleiskartalta (ja jos olisi, niin ei se onnistuisi, koska todella tarkkoja sijaintitietoja ei siitä saa). Totuushan on se, että vaikka onnistuisit miten tarkasti mittaamaan kartalta tai koordinaateista laskemaan sen teoreettisen etäisyyden kahden pisteen välillä, niin se ei koskaan ole sama kuin veneen todella kulkema matka niiden pisteiden välillä. Ellei nyt sitten puhuta aivan muutamien kymmenien metrien välimatkoista.

        Friikit on asia erikseen, nyt puhutaan KÄYTÄNNÖN tarpeista.

        Nuo laskelmista höpötyksetkin on joutavia, ei ammattilaisetkaan enää mitään laske itse vaan käyttävät elektroniikkaa. Sitäpaitsi tämä on veneilypalsta, joten ammattilaisten tarpeet eivät edes kuulu tähän keskusteluun.


      • realisti hyvinkin
        Realisti pitää olla kirjoitti:

        99,999% veneilijöistä käyttää navigoinnissa karttasarjaa ja sen 1:50 000 (ja erikoiskartoilla tarkemmassa) mittakaavassa olevia karttoja. Jos siis edes paperikarttaa juuri käyttää. Eikä kenelläkään ole myöskään todellista tarvetta mitata tarkkaa etäisyyttä joltain 1:500 000 yleiskartalta (ja jos olisi, niin ei se onnistuisi, koska todella tarkkoja sijaintitietoja ei siitä saa). Totuushan on se, että vaikka onnistuisit miten tarkasti mittaamaan kartalta tai koordinaateista laskemaan sen teoreettisen etäisyyden kahden pisteen välillä, niin se ei koskaan ole sama kuin veneen todella kulkema matka niiden pisteiden välillä. Ellei nyt sitten puhuta aivan muutamien kymmenien metrien välimatkoista.

        Friikit on asia erikseen, nyt puhutaan KÄYTÄNNÖN tarpeista.

        Nuo laskelmista höpötyksetkin on joutavia, ei ammattilaisetkaan enää mitään laske itse vaan käyttävät elektroniikkaa. Sitäpaitsi tämä on veneilypalsta, joten ammattilaisten tarpeet eivät edes kuulu tähän keskusteluun.

        Sama se, vaikka täydet sata prosenttia käyttäisi karttasarjoja, karttoja ei ikimaailmassa tehdä ensisijaisesti veneilijöiden tarpeisiin, vaan niihin KÄYTÄNNÖN tarpeisiin. Se tarkoittaa kaupallista merenkulkua ja siihen meidän on tyytyminen, vaikka oma käytäntömme olisi toinenkin. Sekin on aivan samantekevää, mikä on kartan media. Olkoot paperille painettu tai sähköisessä muodossa ja elektroniikkaa laskemiseen käytetty, karttapohja on se sama. Siksi ammattilasten tarpeet kuuluvat myös tähän keskusteluun. Kymmenen metrin virhe voi meidän tarpeisiimme olla merkityksetön, mutta samalla koordinaatistolla ja samalla karttapohjalla pitää saada kivet ja merenkulun turvalaitteet kartoille. Ja kovin gps:n tarkuutta monesti kehutaan paljonkin paremmaksi kuin 10 m. On siis meidänkin kannaltamme eri asia, onko kivi merkitty sen 10 m sinne tai tänne.

        Ja edelleen, ammattimerenkulun kuten lentoliikenteenkin on pystyttävä toimimaan jopa napa-alueilla, jossa meridiaanit yhtyvät. Meripenikulmat, asteet ja minuutit pysyvät täällä vielä pitkkän ja tiukasti kuin paska junttilan tuvan seinässä.


      • Mukailtua
        10 kirjoitti:

        Pohdiskelussasi on yksi ongelma: sillä ei ole mitään tekemistä käytännön tarpeiden kanssa. Kuten tuo edellinen kirjoittaja jo sanoi, koordinaatiston ja välimatkojen välisellä yhteydellä ei ole veneilijälle käytännön merkitystä. Ja tuskinpa ammattimerenkulkijallekaan nykyaikana.

        Olenhan minäkin noita laskeskellut. Tentissä ja siihen valmistautuessa. Vaan en ikinä tosielämässä. Tosielämässä lyödään viivoitin tai harppi kartalle ja mitataan siitä niiden kohtien välinen matka, jotka sillä hetkellä ovat kiinnostavia. Harvoinpa silloin on aihetta edes kiinnittää huomiota niiden koordinaatteihinkaan.

        Summa summarum: ei-SI -mittayksiköiden käytölle on varmaan ollut järkeviä perusteita aikana, jolloin minkäänlaisia elektronisia apuvälineitä ei ollut ja laskutaitokin oli suoraan sanoen heikoissa kantimissa. Tänään ne ovat turhia.

        käytätkö itse SI järjestelmää?

        Matkan lasket aina metreinä, ajan mittaat sekunteina? No joo, kertoimet ovat sallittuja.

        Kulman mittaat SI järjestelmän mukaisesti radiaaneina ja lämpömittarisi käyttää Kelvin asteikkoa?

        Älä jauha paskaa! Itsekin, kuten me muutkin, käytät mukavaksi mukailtua yksikköjärjestelmää.

        Käyttäköön kukin sitä mistä tykkää, ja toivottavasti myös sellaista että kykenee ilmaisemaan sijaintinsa hädän sattuessa riittävällä tarkkuudella apuun tulijoille.


    • kar-po

      Juu. Katiskalleen löytää kyllä metrimitoin, ja (väitettyjä) nopeuksia voi lesoilla foorumeille kilometreina tunnissa, mutta navigointi tehdään edelleen totutuin yksiköin. Edellämainituista syistä.

    • eipä pullistella

      Aloittaja esitti kovin yksinkertaistetun esimerkin. Käytännössä puuhastellaan pallopinnalla ja noudatetaan laskennassa pallotrigonometriaa. Kar-po sanoi sen oleellisen, metreillä pääsee sinne katiskalle, joka on pillotettu naapurin puolelle n. 25 m oman laiturin päästä naapurin mäntyä kohti. Metreillä löytää varmaan vielä Tallinaankin, mutta navigointi ei lopu siihen. Sitä tehdään yhtä hyvin valtamerten yli laivoilla ja lentäen ja samoilla menetelmillä on käytännön pakko tehdä molemmat. Vai pitäisikö laivan vaikkapa Tanskan salmissa vaihtaa järjestelmät ja kartat kokonaan toisiin? Entäs Atalntin toisella puolen, mennäänkö siellä sikäläisillä mittayksiköillä? Ei ne ainakaan metrisiä karttoja suostu tekemään, jos SPV vaikka sitä täältä ehdottaisi koko suomalaisen veneilijäväen edustajana.

      Satajakoinen aste on keksitty ajat sitten, nimeltään graadi. Koska suorakulmakaan ei oikeastaan ole mikään erityinen mitta, pitäisi käyttää ainoaa yleispätevää yksikköä, radiaania. Myös metrinen xy-koordinaatisto on maissa käytössä. Luuleeko joku tosiaan olevan veneilijöiden snobbailusta kiinni, ettei niistä ole tullut yleismaailmalliseen käyttöön otettuja järjestelmiä?

      • reikäpäitä

        Samaa mielipuolta ollaan täälläkin. Tuskin moni noista SI-järjestelmän puoltajista edes tiedostaa ettei itsekään käytä SI-yksiköitä.

        Monikaan ei käytä lämpötilasta Kelvin yksiköitä, eikä myöskään mainitsemiasi radiaaneja.

        Käytössähän on meille sopivasti mukavaksi koettu sekametelisoppa; Celsiukset ja asteet, SI järjestelmän kerrannaisyksiköin.

        Itse käytän vesillä liikkuessa mpk , ja solmuja , jo siitä syystä että niitä on helppo käyttää ja luvut pysyvät päässälaskettavan pieninä. Ja kun paattinikin kuluttaa maksimissaan litran meripeninkulmalla niin on helppo laskea paljonko tankkaan, kunhan olen pari kertaa harppia pyöräyttänyt kartalla.

        Mikähän siinä sitten on snobbailua noiden alemmuuden tunteen riivaamien reikäpäiden mielestä jos joku käyttää sellaista järjestelmää, mikä on sekä maailmanlaajuisesti käytössä, ja jonka vielä itse kokee mukavimmaksi - ja haluaa tätä ilosanomaa tuoda muidenkin osaksi.

        A-men


    • näin se vaan on

      Tässä (ja tuossa naapuripalstan samanhenkisessä keskustelussa) olisi järkevää erottaa kokonaan toisistaan ammattimerenkulun ja veneilijöiden tarpeet ja toiminta.
      Veneilijällä ei ole mitään järkevää syytä käyttää noita "perinteisiä" yksiköitä, koska ei veneilijällä ole ikinä mitään syytä tehdä tuollaista laskutoimitusta. Kuljettavat etäisyydet mitataan suoraan kartalta ja sillä hyvä.
      Ammattimerenkulkijalle niillä teoriassa voisi olla vieläkin käýttöä, vaikka elektroniikkahan sielläkin nykyään jyllää. Mutta se tarve on ihan toisten foorumien asia keskustella.

    • kv standardi

      Ei se vain ole niin. Ilman niitä perinteisiä löydät mökillesi aivan yhtä hyvin kuin niiden kanssakin. Minkäälaisia valtuuksia sinulla ei kuitenkaan ole päättää siitä, mitä veneilijät tarvitsevat. Veneillä kierretään palloakin, etkä valtameren veneilijöiden tarpeista ja toiminnoista taida paljoa tietää. Lisäksi, kuten ylempänä ainakin yksi on jo todennut, toimimme hamaan tulevaisuuteen samoilla kartoilla kuin ammattimerenkulkukin ja kaikki mittarit ja muut välineet on alalla tehty koko maailmassa ne perinteiset oletuksena. Ja toden totta, sama meripenikulma on käytössä Euroopassa, Aasiassa, Lähi-Idässä, Amerikoissa ja Australiassa. Tuskin millään muulla alalla on yhtä yhtenäistä. Haluatko oikeasti yrittää olla kaikkia muita nokkelampi?

      • Näin se vaan on

        Ei minulla tietenkään ole valtuuksia "päättää", mutta kyseessä ei olekaan minun päätökseni tai mielipiteeni vaan yksinkertainen ja selkeä fakta.
        Mittayksiköillä ja kartoilla ei ole mitään todella merkityksellistä yhteyttä, koska mittakaava on mittakaava riippumatta siitä, millä yksiköllä halutaan välimatkoja ilmaista. Myös palloa kierrettäessä. SI-järjestelmän yksiköitä käyttävä löytää ja pääsee perille aivan yhtä varmasti kuin meripeninkulmia käyttävä.
        Jokainen minun tähän päivään asti tapaamani elektroninen mittari on tarjonnut mahdollisuuden valita mittayksiköiksi SI-järjestelmän, anglojen systeemin tai "perinteisen nauticaalin". Eli km, mile tai nautical mile.

        Mutta ei minua kiinnosta tämä kina sen enempää. Käytä vapaasti meripeninkulmia ja solmuja, jos haluat, mutta älä viitsi häpäistä itseäsi väittämällä, ettei SI-järjestelmällä pärjäisi aivan yhtä hyvin.


      • Näin se vaan on kirjoitti:

        Ei minulla tietenkään ole valtuuksia "päättää", mutta kyseessä ei olekaan minun päätökseni tai mielipiteeni vaan yksinkertainen ja selkeä fakta.
        Mittayksiköillä ja kartoilla ei ole mitään todella merkityksellistä yhteyttä, koska mittakaava on mittakaava riippumatta siitä, millä yksiköllä halutaan välimatkoja ilmaista. Myös palloa kierrettäessä. SI-järjestelmän yksiköitä käyttävä löytää ja pääsee perille aivan yhtä varmasti kuin meripeninkulmia käyttävä.
        Jokainen minun tähän päivään asti tapaamani elektroninen mittari on tarjonnut mahdollisuuden valita mittayksiköiksi SI-järjestelmän, anglojen systeemin tai "perinteisen nauticaalin". Eli km, mile tai nautical mile.

        Mutta ei minua kiinnosta tämä kina sen enempää. Käytä vapaasti meripeninkulmia ja solmuja, jos haluat, mutta älä viitsi häpäistä itseäsi väittämällä, ettei SI-järjestelmällä pärjäisi aivan yhtä hyvin.

        Olet itse asiassa aivan oikeassa, voit varmasti purjehtia maapallon ympäri käyttämällä pituusmittana edesmenneen kissasi hännän pituutta, ja nopeutena piimän valumisnopeutta vanaveteen.

        Mutta, auta armias (joutusit suomalaisena perusjunttina) kommunikoimaan toisen aluksen, tai pahimmassa tapauksessa pelastusviranomaisten kanssa, voisko olla pieni ongelma? Tai ei siinä mitään ongelmaa olisi, sinä ja miehistösi hukkuisitte mikäli olisitte hädässä itämeren ulkopuolella (ja mahdollisesti itämerelläkin)..

        Hyvää veneilykesää toivottaen (toivottavasti saat kokoon ainakin 15.123,4589 kissanhäntää 12489.735 piimän keskinopeudella)... :D


      • kv standardi
        Näin se vaan on kirjoitti:

        Ei minulla tietenkään ole valtuuksia "päättää", mutta kyseessä ei olekaan minun päätökseni tai mielipiteeni vaan yksinkertainen ja selkeä fakta.
        Mittayksiköillä ja kartoilla ei ole mitään todella merkityksellistä yhteyttä, koska mittakaava on mittakaava riippumatta siitä, millä yksiköllä halutaan välimatkoja ilmaista. Myös palloa kierrettäessä. SI-järjestelmän yksiköitä käyttävä löytää ja pääsee perille aivan yhtä varmasti kuin meripeninkulmia käyttävä.
        Jokainen minun tähän päivään asti tapaamani elektroninen mittari on tarjonnut mahdollisuuden valita mittayksiköiksi SI-järjestelmän, anglojen systeemin tai "perinteisen nauticaalin". Eli km, mile tai nautical mile.

        Mutta ei minua kiinnosta tämä kina sen enempää. Käytä vapaasti meripeninkulmia ja solmuja, jos haluat, mutta älä viitsi häpäistä itseäsi väittämällä, ettei SI-järjestelmällä pärjäisi aivan yhtä hyvin.

        SI-järjestelmä perustuu lähes yksinomaan kymmenjärjestelmään, yksiköthän ovat vain sovittuja asioita. Miten teet käytössä olevasta koordinaattijärjestelmästä SI-pohjaisen? Ja miten mittaat aikaa kymmenjärjestelmässä? Jos edes noihin voit antaa vastauksen, voisin käsittää kantasi.

        Pelkän matkan ja nopeuden yksiköiden vaihtaminen ei muuta mitään, vain numeroarvot muuttuvat vakiokertoimella. Kuitenkin kaikki kommunikointi ja tiedottaminen tehdään todella yleismaailmallisesti käytössä olevassa formaatissa.

        Useimmat instrumentit tarjoavat mahdollisuuden metrisiin yksiköihin. Jokainen sinun tapaamasi ei kuitenkaan ole kaikki. Ja pääpointti onkin siinä, että oletusarvona ovat aina perinteiset yksiköt. Siksi todennäköisyys, että vähemmän käytettyihin piiloutuu softibugi, on merkittävä. Eikä kaikki maailmassa ole vieläkään digitaalista ja vain digitaalisuus suo mahdollisuuden vaihtaa yksiköitä.


      • 10+14
        Näin se vaan on kirjoitti:

        Ei minulla tietenkään ole valtuuksia "päättää", mutta kyseessä ei olekaan minun päätökseni tai mielipiteeni vaan yksinkertainen ja selkeä fakta.
        Mittayksiköillä ja kartoilla ei ole mitään todella merkityksellistä yhteyttä, koska mittakaava on mittakaava riippumatta siitä, millä yksiköllä halutaan välimatkoja ilmaista. Myös palloa kierrettäessä. SI-järjestelmän yksiköitä käyttävä löytää ja pääsee perille aivan yhtä varmasti kuin meripeninkulmia käyttävä.
        Jokainen minun tähän päivään asti tapaamani elektroninen mittari on tarjonnut mahdollisuuden valita mittayksiköiksi SI-järjestelmän, anglojen systeemin tai "perinteisen nauticaalin". Eli km, mile tai nautical mile.

        Mutta ei minua kiinnosta tämä kina sen enempää. Käytä vapaasti meripeninkulmia ja solmuja, jos haluat, mutta älä viitsi häpäistä itseäsi väittämällä, ettei SI-järjestelmällä pärjäisi aivan yhtä hyvin.

        Niin juuri SI järjestelmää voi käyttää aivan hyvin merellä kun ensin muuntaa kartan perustana olevat astejärjestelmään perustuvat ysiköt joko mittakaavan avulla tai keroimilla SI järjestelmään sopivaksi.


      • hommiin siitä
        10+14 kirjoitti:

        Niin juuri SI järjestelmää voi käyttää aivan hyvin merellä kun ensin muuntaa kartan perustana olevat astejärjestelmään perustuvat ysiköt joko mittakaavan avulla tai keroimilla SI järjestelmään sopivaksi.

        Nyt joku viisas esittämään muunnoskaava asteperusteisesta koordinaatistosta SI-koordinaatteihin. Yksinkertaista pallotrigonometriaahan se vain on, käy keltä vain.


      • 20
        Välittäjä_LKV kirjoitti:

        Olet itse asiassa aivan oikeassa, voit varmasti purjehtia maapallon ympäri käyttämällä pituusmittana edesmenneen kissasi hännän pituutta, ja nopeutena piimän valumisnopeutta vanaveteen.

        Mutta, auta armias (joutusit suomalaisena perusjunttina) kommunikoimaan toisen aluksen, tai pahimmassa tapauksessa pelastusviranomaisten kanssa, voisko olla pieni ongelma? Tai ei siinä mitään ongelmaa olisi, sinä ja miehistösi hukkuisitte mikäli olisitte hädässä itämeren ulkopuolella (ja mahdollisesti itämerelläkin)..

        Hyvää veneilykesää toivottaen (toivottavasti saat kokoon ainakin 15.123,4589 kissanhäntää 12489.735 piimän keskinopeudella)... :D

        Kuvitteletko vakavissasi, ettei suurin osa maailman pelastusviranomaisista ja myös ammattimerenkulkijoista ymmärtäisi mistä on kysymys, jos heille ilmoitetaan sijainti tyyliin "about fifty kilometres west from the XYZ lighthouse"?


      • SI-kehiin ?
        20 kirjoitti:

        Kuvitteletko vakavissasi, ettei suurin osa maailman pelastusviranomaisista ja myös ammattimerenkulkijoista ymmärtäisi mistä on kysymys, jos heille ilmoitetaan sijainti tyyliin "about fifty kilometres west from the XYZ lighthouse"?

        Ainakin paremmin kuin 50 kilometers from the lighthouse XYZ towards 4.7 radians.


      • kummin vain
        20 kirjoitti:

        Kuvitteletko vakavissasi, ettei suurin osa maailman pelastusviranomaisista ja myös ammattimerenkulkijoista ymmärtäisi mistä on kysymys, jos heille ilmoitetaan sijainti tyyliin "about fifty kilometres west from the XYZ lighthouse"?

        Olisiko maantieteellisesti suunnilleen puoli maailmaa, jossa viranomainen ymmärtää kilometrit. Aika hyvä sekin, mutta kun on toinenkin vaihtoehto, joka kattaa koko maailman ja lähes vailla mahdollisuuksia väärin ymmärtämiseen.


      • 17 SI
        kummin vain kirjoitti:

        Olisiko maantieteellisesti suunnilleen puoli maailmaa, jossa viranomainen ymmärtää kilometrit. Aika hyvä sekin, mutta kun on toinenkin vaihtoehto, joka kattaa koko maailman ja lähes vailla mahdollisuuksia väärin ymmärtämiseen.

        En usko maailmassa olevan montaakaan niin umpisivistymätöntä ja tietämätöntä viranomaista, että kilometri olisi tuntematon käsite. Niin tuntematon, etteivät osaa edes mitään muuntotaulua etsiä käsiinsä.

        Tuo radiaanien mukaantuonti keskusteluun on kyllä harvinaisen surkea yritys. Kysymyshän on on siitä, että osa porukkaa haluaa väenvängällä käyttää vesillä eri yksiköitä kuin maissa, vaikkei siihen ole mitään järkevää perustelua. (Se koordinaatiston ja mpk:n välinen yhteys kun ei ihan aikuisten oikeasti ole merkityksellinen nykyelämässä.)


      • kummin vain
        17 SI kirjoitti:

        En usko maailmassa olevan montaakaan niin umpisivistymätöntä ja tietämätöntä viranomaista, että kilometri olisi tuntematon käsite. Niin tuntematon, etteivät osaa edes mitään muuntotaulua etsiä käsiinsä.

        Tuo radiaanien mukaantuonti keskusteluun on kyllä harvinaisen surkea yritys. Kysymyshän on on siitä, että osa porukkaa haluaa väenvängällä käyttää vesillä eri yksiköitä kuin maissa, vaikkei siihen ole mitään järkevää perustelua. (Se koordinaatiston ja mpk:n välinen yhteys kun ei ihan aikuisten oikeasti ole merkityksellinen nykyelämässä.)

        Hurja on uskosi viranomaisten koulutustasoon maailmalla. Alkaen amerikkalaisesta Coast Guardin edustajasta, jolle metrinen järjestelmä on epäamerikkalaisuutta ja kuuluukin sivuttaa, puhumattakaan kehitysmaista. Kun vielä lisätään se odottamattoman yksikön käyttö huonoon kileitaitoon, menee homma takuuvarmasti puihin. Et voi odottaa saavasi muuta kuin lukusanat perille selvästi tavaamalla. Et ole tainnut olla radioyhteydessä viranomaisten kanssa ikinä Itämeren ulkopuolella.

        Jos ei se, että yksiköt ovat yleismaailmallisesti käytössä ole järkevä perustelu, niin mikä sitten olisi? Itse taidat olla se, joka väen vängällä haluaa käyttä eri yksiköitä kuin muut.


    • boforit takaisin

      bofori oli paljon selkeämpi tuulen voimakkuuden mitta, en ole vieläkään oppinut oikein suhteuttamaan sitä kuinka kova on mikäkin metriä sekunnissa-tuuli...

      ja meripeninkulma on de facto-standardi kaikkialla maailman merillä.

      • 3+14

        Kun olimme perheen kanssa purjehtimassa välimerellä selvitti englantilainen kipparimme meille boforiasteikkoa ja miten se suhtautuu solmuihin. Kun yritin kysyä paljonko tuuli on metreissä sekunnissa loksahti jo ammattilaiseltakin suu auki, ei tuulen noupeutta mitata metreissä, joko solmut tai beaufort. Niin että se niistä Suomessa niin suosituista kansainvälisistä SI yksiköistä.


      • 3+14 kirjoitti:

        Kun olimme perheen kanssa purjehtimassa välimerellä selvitti englantilainen kipparimme meille boforiasteikkoa ja miten se suhtautuu solmuihin. Kun yritin kysyä paljonko tuuli on metreissä sekunnissa loksahti jo ammattilaiseltakin suu auki, ei tuulen noupeutta mitata metreissä, joko solmut tai beaufort. Niin että se niistä Suomessa niin suosituista kansainvälisistä SI yksiköistä.

        Boforiasteikko on vain viittellinen tuulen nopeuden suhteen, koska se perustuu meren ja luonnon käyttäytymiseen erilaisilla tuulennopeuksilla.

        Ja tuuli on solmuissa mitattuna n. kaksinkertainen verrattuna metriä/sekunnissa, tarkalleen ottaen muuntokerroin on 1,944 kolmeen desimaaliin pyöristettynä (tuon laskeminen vie n. 30 sekuntia vaikka kännykän laskukonetta käyttäen).


    • lisää ongelmia teile

      Mitenkäs saataisiin maamme lainsäädäntöä muutettua siten, että nopeusrajoitukset vesillä olisivat solmuina eikä km tunnissa ?
      Tai edes m/s jos olis ihan pakko, ne sais ainakin helposti muunnettua solmuiksi.

      Ja sitäpaitsi pitäisi saada lainsäädäntöön kirjatuksi tarkoitetaanko virtapaikoissa sallitulla nopeudella sitä gepsin/plotterin näytttämää nopeutta pohjan suhteen, vaiko lokin näyttämää nopeuttta veden suhteen.

      • kar-po

        Pitkästä aikaa hyvä ja ennenkaikkea asiallinen kysymys. Tätä pitäisi kysyä viranomaisiltakin. Millä asia perustellaan, kun kuitenkin merenkulkulaitoksen kartatkin ovat nautical maileina.


      • lisää ongelmia teile
        kar-po kirjoitti:

        Pitkästä aikaa hyvä ja ennenkaikkea asiallinen kysymys. Tätä pitäisi kysyä viranomaisiltakin. Millä asia perustellaan, kun kuitenkin merenkulkulaitoksen kartatkin ovat nautical maileina.

        Ja samalla voi ihmetellä sitäkin, että mikään nopeuden mittausväline ei kuulu lakisääteisesti pakollisiin veneilyvarusteisiin huviveneissä.
        Voisitteko kuvitella tilannetta, jossa vuokraamassanne autossa ei laillisesti tarvitsisi olla lainkaan nopeusmittaria, eikä olisi käytännössäkään, ja silti ylinopeuksista sakotettaisiin vuokraajaa, eikä autovuokraamolla olisi mitään vastuuta ongelman perussyystä ?
        Alhaisin vesillä näkemäni nopeusrajoitus on 5 km/h ja se oli kapeassa salmessa merialueella, missä todellakin virtaa nopeissa vedenkorkeuden muutoksissa ainakin puolet nopeusrajoituksen arvosta.

        Vertailun vuoksi ilmailulainsäädännössä käytetään nousussa nopeuksia, jotka konevalmistaja on määrittänyt (usein solmuina) joissa nousu tulee keskeyttää vikatilanteessa tai jatkaa nousua jos nopeus on jo saavutettu vian ilmetessä. Samoin vaadittu minimi nopeus laskukiidossa on usein annettu solmuina, ja sen alittaminen on suomessa laitonta ennen kuin ollaan kiitoradalla. Ja tämä ei tietenkään koske vesitasoja, eli sanamuoto ei ole suoraan lainsäädännöstä. Ennakkotapaus kuitenkin siitä, että muitakin yksikköjä on jo käytössä kuin km/h lainsäädännössä.


      • lisää ongelmia teile kirjoitti:

        Ja samalla voi ihmetellä sitäkin, että mikään nopeuden mittausväline ei kuulu lakisääteisesti pakollisiin veneilyvarusteisiin huviveneissä.
        Voisitteko kuvitella tilannetta, jossa vuokraamassanne autossa ei laillisesti tarvitsisi olla lainkaan nopeusmittaria, eikä olisi käytännössäkään, ja silti ylinopeuksista sakotettaisiin vuokraajaa, eikä autovuokraamolla olisi mitään vastuuta ongelman perussyystä ?
        Alhaisin vesillä näkemäni nopeusrajoitus on 5 km/h ja se oli kapeassa salmessa merialueella, missä todellakin virtaa nopeissa vedenkorkeuden muutoksissa ainakin puolet nopeusrajoituksen arvosta.

        Vertailun vuoksi ilmailulainsäädännössä käytetään nousussa nopeuksia, jotka konevalmistaja on määrittänyt (usein solmuina) joissa nousu tulee keskeyttää vikatilanteessa tai jatkaa nousua jos nopeus on jo saavutettu vian ilmetessä. Samoin vaadittu minimi nopeus laskukiidossa on usein annettu solmuina, ja sen alittaminen on suomessa laitonta ennen kuin ollaan kiitoradalla. Ja tämä ei tietenkään koske vesitasoja, eli sanamuoto ei ole suoraan lainsäädännöstä. Ennakkotapaus kuitenkin siitä, että muitakin yksikköjä on jo käytössä kuin km/h lainsäädännössä.

        Nuo ilmailuun liittyvät mainintasi perustuvat kylläkin lähinnä eri lentokonemallien lentokäsikirjoihin, ja laki velvoittaa noudattamaan lentokäsikirjaa.

        Sen sijaan ilmailussa käytettävät yksiköt ovat:

        Nopeus: solmut ja mach
        Korkeus: jalka ja lentopinta (lentopintaa käytetään yli 5000 jalan korkeudessa)
        Etäisyys: meripeninkulma

        Ilmailussahan noita "muinaisjäänteitä" riittää muutenkin, kuten sähkötyksen ajoilta olevat Q-koodit (QNH, QFE jne), mutta ovat todella yksiselitteisiä.

        Ja maitsemasi nopeudet mainitaan V-koodeina, esimerkkeinä:

        V1 = "ratkaisunopeus", eli nopeus jonka jälkeen lentoonlähtöä ei keskeytetä
        Vr = rotaationopeus, eli nopeus jolloin aloitetaan nokankohotus lentoonlähdössä
        V2 = turvallinen nopeus vaikka yksi moottori sammusi
        Vs = sakkausnopeus
        Vne = lentokoneen suurin rakenteellinen ilmanopeus

        Ja noitahan sitten riittää :)


      • faktatieto

        Nopeusrajoitukset ovat km/h koska taannoisen merenkulkuhallituksen virkamiesten oli vaikeampi ymmärtää solmua nopeuden yksikkönä. Siis vallitseva käytäntö on lainsäätäjän kannalta selkeämpi


    • kaahailija

      "Nuo ilmailuun liittyvät mainintasi perustuvat kylläkin lähinnä eri lentokonemallien lentokäsikirjoihin, ja laki velvoittaa noudattamaan lentokäsikirjaa."
      Eli ratkeaako asia sillä, jos veneiden pakollisiin omistajan käsikirjoihin laitetaan nopeuden yksiköksi solmu, ja säädetään laki missä tämän käsikirjan mukaisesta nopeusyksikön käytöstä tehdään pakollista.
      Nopeusrajoitukset menisikin mielenkiintoisiksi, kun eri veneet voisi käyttää eri yksikköjä. Valmistajalta vaan erikoistilauksena omistajan käsikirja jossa yksikkönä mach, ja saa ajaa niin kovaa kuin kulkee ...

    • first mate

      palatakseni alkuperäiseen teemaan:

      Suomessa taitaa olla nykyisin julkaistu veneilykarttasarjoja enemmän muussa kuin 1:50 000 mittakaavassa, vaikka "mittakaavaan perustuvaan" mittaukseen viittaava kirjoittaja ei ilmeisesti noita ole noteerannut. (törmäämme siis Helsinki - muu Suomi -tyyppiseen tietämättömyyteen, joskin tällä kertaa kyseessä on rannikko - sisävedet)

      Sisävesikarttasarjat ovat nykyisin pääosin 1:40 000 mittakaavassa, mutta myös 1:30 000, 1:20 000 ja 1:10 000 karttasarjoja on käytössä, sen mukaan kuinka kapeista tai mutkittelevista reiteistä on kyse. viimeksi mainittu on Saimaan kanavan kartasto.

      Nurinkurista kyllä, "maakrapujen" SI-yksiköillä pärjäisi helpommin merellä 1:50000 kortilla kuin sisävesillä jossa mittakaavat vaihtelevat alueesta riippuen.

      Muualla maailmassa mittakaavavaihtoehtoja on vieläkin enemmän. Muistelen käyttäneeni (muistaakseni itäisellä välimerellä) 1:150 000 mittakaavaista rannikkokarttaa.

      tässä mittakaavojen "viidakossa" on tuhat kertaa helpompaa mitata etäisyys kartan reunasta harpilla.

      • tosi on

        Olisikin edes 1:10 000, 1:100 000 tai 1:1000 000 mittakaavat ainoastaan käytössä. Kuka osaa heti laskea päässä, montako kilometriä on 13,7 cm sillä melko tavallisella 1:50 000 kartalla. Se pitäisi osata laskea vielä aamuyön tunteinakin erehtymättä.


    • 27

      13,7 cm? Ja mites usein moisella tarkkuudella mittailet? Käytännön tarvittava tarkkuus on enempi luokkaa "n. 15 cm = n. 750 m". Ja siinäkin on jo oikeastaan turhantarkkuutta mukana.

      Kuulemma niitä palveluksesta jo poistuneita Nuoli-veneitä ajettiin saaristossa sekuntikellolla. En sitten tiedä, mitä väyliä oikein käyttivät, normaaliväylillä kyllä pitäisi kyllä niidenkin nopeuksilla pärjätä ihan normaalikonsteilla.

      • tosi on

        Mulla on viivottimessa aika selvästi millit merkitty. Jos väylän mutkaan on 700 m ja kivi 710 m kohdalla, olet sentteinesi jättänyt vetarisi jo 40 m taaksesi. Sekuntikellosta katsotaan sekunnit, ei minuutteja.

        Minä tosin en mittaile millejä, vaan kaariminuutin kymmenyksiä. Ja sellainen tarkkuus on aivan jokapäiväistä puuhaa, viimeksi tänään niitä on mittailtu. Oli muuten melkoisen paskahommaa isohkolta plotterin ruudulta, pari paikkaa piti mitata kartalta ja syöttää numeerisesti sisään.

        Kun toinen vuorokausi on menossa ja yö, en enää luottaisi kriittisessä paikassa päässälaskutaitooni edes sen 15 cm kertolaskussa. Parasta käyttää samoja menetelmiä sekä yöllä että päivällä.


      • Sullahan on sitten iso karttataso, ainakin jos 15 cm vastaa 750 metriä..

        Vai olisko tullut jonkin asteinen muunnosvirhe SI-uskovaiselle? ;)


      • Perhepurjehtija
        tosi on kirjoitti:

        Mulla on viivottimessa aika selvästi millit merkitty. Jos väylän mutkaan on 700 m ja kivi 710 m kohdalla, olet sentteinesi jättänyt vetarisi jo 40 m taaksesi. Sekuntikellosta katsotaan sekunnit, ei minuutteja.

        Minä tosin en mittaile millejä, vaan kaariminuutin kymmenyksiä. Ja sellainen tarkkuus on aivan jokapäiväistä puuhaa, viimeksi tänään niitä on mittailtu. Oli muuten melkoisen paskahommaa isohkolta plotterin ruudulta, pari paikkaa piti mitata kartalta ja syöttää numeerisesti sisään.

        Kun toinen vuorokausi on menossa ja yö, en enää luottaisi kriittisessä paikassa päässälaskutaitooni edes sen 15 cm kertolaskussa. Parasta käyttää samoja menetelmiä sekä yöllä että päivällä.

        Haloo: ei kukaan täyspäinen navigoi mittaamalla tuolla tavoin "700 m päästä käännytään, jos menee 10 m pitkäksi, ollaan kivellä"! Ei karttojen tarkkuus yllä sellaiseen. Se kääntymispiste katsotaan maastosta, tuon kaltaisessa paikassa tyypillisesti viitasta. Jos näkyvyys ei riitä siihen, ei ole ylipäätään turvallista kulkea ilman tutkaa sellaisilla väylillä.

        Kaariminuutin kymmenyksiä? Siis 18,5 m? Haloo uudemman kerran. Toistan äskeisen: karttojen tarkkuus ei riitä tuollaiseen.

        Minä muuten luovuin reittipisteiden mittailusta kokonaan siinä vaiheessa, kun siirryin perusgepsistä karttaplotteriin. Ei tunnu yksinkertaisesti tarpeelliselta tai vaivan arvoiselta. Koko reittitoiminto on lähinnä turha.

        Tuo aiempi kirjoittaja näyttää kylläkin tehneen kertaluokkavirheen, ainakin minun päässälaskuni sanoo, että kun kerran 1 milli on 50 m ja 1 cm 500 m, niin 15 cm on 7,5 km eikä 750 m.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Ukrainan ulkoministeri: Moskova aistii tappion Ukrainassa

      Dmytro Kuleban mukaan Venäjä yrittää puheillaan pelotella länsimaita. Ukrainan ulkoministerin Dmytro Kuleban mukaan Venäjän esittämät varoitukset kol
      NATO
      261
      4178
    2. Stefu haikailee

      Julkaisi stooreissa kuvan vickestä. Sitten Martinasta treenaamassa Hangossa ulkona. Hmm.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      264
      3408
    3. Harmi mies ettet arvostanut

      Minua tarpeeksi. Myöhemmin kaikki olisi palkittu ja olisin antanut sinulle aitoa rakkautta. Tämä sattuu mutta yritän ajatella, että ehkä se rakkaus ku
      Ikävä
      154
      1777
    4. Oi! Legandaarinen Vesa-Matti "Vesku" Loiri, 77, poseeraa kahdessa eri kuvassa - Some riemastui!

      Vesa-Matti "Vesku" Loiri on kyllä legenda jo eläessään. Hienoa nähdä, että virtaa piisaa. Voimia, iloa ja eloa, Vesku! https://www.suomi24.fi/viihde
      Suomalaiset julkkikset
      25
      1634
    5. Lavrov väläyttelee WW3:sta

      Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov varoittaa, että kolmannen maailmansodan uhka on todellinen. Lavrov sanoi venäläiselle uutistoimisto Interfaxille,
      Maailman menoa
      296
      1413
    6. Ketä Sofia fanit veikkaatte seuraavaksi lompakoksi?

      Kenestä Sofia höynäyttää itselleen seuraavan lompakon?
      Kotimaiset julkkisjuorut
      132
      919
    7. Voiko hyvää omatuntoa ostaa?

      Olen tässä nyt muutaman päivän paininut erään rahaan liittyvän pulman kanssa. Kerron ensin vähän taustaa ... Eli erosin 15 vuoden parisuhteesta 9 vuo
      Sinkut
      235
      853
    8. en vaan saa häntä pois

      Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va
      Ikävä
      115
      817
    9. Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi

      “Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe
      Suomi24 Blogi ★
      17
      780
    Aihe