Protulle?

Ja toisaalta, haluaisin päästä kummiksi... miten nämä säännöt menee? Eikö juuri riparilta saada naimalupa ja jotain? Koska en tosiaan tiedä...

Suosittelen protua. Ehdottomasti. Älä välitä, mitä ne kaverit sanoo, vaan muuten tulet katumaan. Itse nautin hirveästi, ja menin myös tuntematta ketään. Protulla ei voi tuntea itseään ulkopuoliseksi.

Moikka!

Suosittelen kans ehottomasti menemään protu-leirille, itse olin siellä muutama vuosi sitten ja viikko oli kyllä yksi elämän parhaista kokemuksista.
Tai ootko miettiny et voisit käydä molemmat? :) Se vois kans olla hyvä vaihtoehto. Meidän leirillä aikoinaan oli kans monta riparin jo käynyttä.

Se on kyllä toisaalta totta, että käytyäsi rippikoulun voit mennä kirkossa naimisiin ja olla oikeutettu kummiksi. Mut kannattaa tehä just niin ku itsestä tuntuu hyvältä. Fiilistele vielä ja varaa vaikka sopivalle protulle jo paikka, sit voi vielä perua sen jos myöhemmin tulee semmonen olo, ettei haluakaan :) Sehän vois olla kans kiva käydä molemmissa, ite oon käynyt vaan protun :)

Kuulun itse myös kirkkoon. Menen rippileirille, koska muuta vaihtoehtoa ei ole. Riparin jälkeen menen Protulle.
Siun pitää itse miettiä suhtautumistasi "uskon" asioihin. Ripari on kuitenkin uskonnollinen koulu, olet alttarilla ja tunnustat kristillisen uskosi. Joku voi kuitenkin sanoa, että aina voi pitää kädet taskussa ja olla sanomatta mitään. Silti.

Koeta päättää itse, elä anna kavereiden puheiden muuttaa ajatteluasi. Protulle mennään suositeltavasti yksin. Siellä tutustuu ja on helppoa olla, itse ainkin luotan siihen.

Tsemppiä!

Kiitos vinkeistä, kyllä se tonne protun puolelle alkaa kallistua. Tai sitten voisin käydä molemmat! En ollut tajunnut koko asiaa, että voisin tehdä niin :)
Ja olen kyllä myös miettinyt tuota uskontojuttua. Ehkä enemmän haluaisin kuitenkin puhua elämästä kuin uskonnosta. Mutta kiitos paljon! Tämä antoi mietittävää :)

Itse kävin riparin ja todella mukava viikko oli :) ennen sinne menoa ajatus riparista tuntui jotenkin pakkopullalta ja kesäloman hukkaan heittämiseltä, mutta kun menin sinne niin ennakkoluuloni hävisivät äkkiä :) voisin käydä vaikka uudestaankin riparin, oli niin mahtava kokemus :)

mä meen protulle ja ilmoittauduin joskus marraskuussa. et en tiiä pääseeks sinne enää.…

Hei! Kyllä Protulle vielä mahtuu. Niin paljon otetaan leiriläisiä, kun vain on paikkoja ja vapaita paikkoja taitaa olla vielä satakunta kappaletta noin tuhannesta. Suurin osa leireistä on siis täynnä, mutta melko monelle on vielä muutama paikka jäljellä.

Itse menin naimisiin maistraatissa ja häitä juhlittiin Vanajanlinnassa.
http://www.vanajanlinna.fi/portal/
Itse en edes menisi kirkkoon pilaamaan häitäni. En voi sietää pappien paskanjauhantaa ja taika rituaaleja.

Kummiksi voi ryhtyä kuka vaan. Et tarvitse siihen riparia etkä kirkkoa.
http://lahjoita.worldvision.fi/kummiksi/?mainos=google&gclid=COjZpsCqgqkCFUTxzAodgx_O7w

Ripari on kirkon aivopesuleiri jossa nuorista leivotaan uskiksia jotka taas tulevaisuudessa elättää kirkkoa kirkollisveron muodossa.
Ripari voi tulla sinulle todella kalliiksi.

Jos leireily kiinnostaa niin vältä kirkon aivopesu ja mene Protulle.

Protu ilman muuta. Siellä ei tuputeta uskontoa totena niin kuin riparilla.

Riparilla opiskellaan kristinuskon pääkohdat, ja konfirmaatiossa pappi kysyy sinulta alttarilla jotain, johon sinun kuuluu vastata "tahdon". Vahvistat siellä kasteessa alkaneen suhteesi luterilaiseen kirkkoon. Riparilla on muutakin menoa, mutta ei sinne voi mennä odottamaan pelkkää hupia - se on koulu.

Riparilla joutuu myös opettelemaan jeesus satuja ulkoa. PUAAAHHHHH ... HEH HEH HEH ... Ripari on todellinen aivopesukoulu. Lisäähän se tutkimusten mukaan nuorten uskollisuutta lähes 50%. Näin kirkko varmistaa sen että saa tulevaisuudessakin kerättyä kirkollisveroja.

Säälin näitä riparilla uskistuneita nuoria.

Käy toki kummatkin. Itse teen niin. Viime vuonna kävin riparin ja oli muuten aivan uskomaton kokemus, ihan oikeasti. Tottakai siellä oli niitä tylsiä opitunteja, jotka eivät läheskään aina kiinnostaneet. Piirtelin sillon vihkoni sivuille. Monesti oli kuitenkin kiinnostavaa tietoa.
Riparin mahtavuus johtuu varmastikin porukasta. Itselläni oli ihana porukka, parhaat isoset ja ohjaajat. Pelit ja leikit olivat kivoja, eikä niihin kannata suhtautua "Iik, voi ei mä nolaan itseni!" asenteella. Ripari oli kesän parhain viikko, enkä vaihtaisi sitä koskaan pois.
Ei rippikoulussa ole tarkoitus aivopestä ihmisiä, jos jostakin on tuntunut siltä niin se johtuu mielestäni kahdesta syystä. Joko papit ja työntekijät ovat olleet huonoja tai sinulla on ollut aivan liian negatiivinen ja järkkymättömät ennakkoluulot jo aikaisemmin.
Vanhempana haluaisin kirkkohäät. Jos haluan naimisiin, niin tahdon kirkkohäät. Ja kummiksikin toki, tosin kummiksikin voi ehkä(??en tiedä) päästä jos ei ole käynyt riparia.

Tänä kesänä menen protulle. Odotan sitä aivan tajuttoman innolla. Kaverit ovat kertoneet omista protuistaan ja olen lueskellut protukokemuksia netistä. Ilmoittauduin protulle toukokuun lopussa. Jo viime kesänä mietin protulle lähtöä seuraavaksi kesäksi. Talven aikana ajatus unohtui, kunnes muistin sen toukokuussa ja ilmottauduin innokkaana.
Protun nettisivuilla (muistaakseni) lukee, että joka kolmas protun kävijä on käynyt myös rippikoulun. Minua kuitenkin loukkasi erään kaverini reaktio, kun kerroin meneväni protulle. Hän on ateisti, eikä siis kuulu kirkkoon. Hän kävi protun viime kesänä ja tiesi minun käyneen riparin. Kun kerroin meneväni protulle, hän sanoi järkyttyneellä äänelle MIKS? Selitin, että tahdon käydä protun sekä riparin, jotta tietäisin ovatko ne yhtä kivoja vai mitenkä. Luulen tosin, että ne kummatkin ovat mahtavia omilla tavoillaan.

Tulipas pitkä teksti, en jaksa tarkistaa kirjoitusvirheitä. Menen siis protulle yksin ja varsin kauas kotikaupungistani. Olen uskovainen. En tullut riparilla uskoon, uskoin Jumalaan jo ennen sitä. Ripari on paljon muutakin kuin jeesustelua. Minulle itselleni on aivan sama mihin muut uskovat, se olkoon jokaisen oma asia.

Itse pidin rippikoulusta ja kokemus oli tosi mukava. Ymmärrän tietysti jos eivät kristinuskolliset asiat ole lähellä sydäntä, mutta kumpikin voi olla hauska kokemus. Perhetuttuni ei kuulu kirkkoon ja hän kävi protuleirin, mutta hauskaa oli kuulemma ollut sielläkin.

Aina ei ole paras idea mennä sinne minne kaikki kaverit menevät, koska sitten on jo vanha sakki kasassa ja muihin tutustuminen ei välttämättä ole niin houkuttelevaa, koska omien tuttujen kavereiden kanssa voi yhtä hyvin oleskella.

Hyviä ja huonoja puolia on varmasti molemmissa, mieti mitkä asiat kummassakin olisivat Sinulle tärkeimpiä ja valitse se, jossa tärkeitä asioita on enemmän.

www.markopekkanen.fi

Olet varmaan päätöksesi jo tehnyt mutta kannanpa lusikkani soppaan..

Rippikoulu on tosiaan käytävä jos haluaa siunauksen avioliitolle. Eli toisinsanoen kirkkohäät. Kummiksi ei voi ryhtyä ilman rippikoulua, sillä kummin tehtävä on ohjata lasta uskonnossa ja ohjata kirkkoon päin. Jos kumpikin ajatus kiinnostaa sinua, niin suosittelen rippikoulua. Itse kävin vasta aikuisena rippikoulun ja oli ihan hirvittävä vaiva: oli töitä, koulua ja piti vielä juosta rippikoulussa. Nyt selviät muutaman päivän kesälomareissulla, aikuisena aikaa menee todella kauan ja aikataulujen kanssa pelaaminen oli kamalaa. Aikuisrippikoulu kyllä menee pienemmässä tuntimäärässä, mutta niidenkin hankkiminen voi olla vaikeaa, jos sinulla on joskus työ ja perhe hoidettavana sen lisäksi. Lisäksi aikuisrippikoulu oli enemmän sellaista sielunhoidollista, analysointia ja aikuismaista keskustelua. Kadun syvästi etten mennyt aikoinaan riparille. Aikuisena siitä ei jäänyt muuta käteen.. Elämä on katsos sellaista.

Jos haluat molemmille eikä vanhemmille raha ole esteenä, niin käy ensin ripari ja mene sitten prometheus -leirille. Voit vaikka kirjoittaa sitten vertailevan esseen kouluun äidinkielentunnille ja saada lisäpisteitä ;)

Kirkosta voit erota myöhemmin, jos koet ettet sinne kuulu.

Monet seurakunnat kyllä hyväksyy kummiksi myös kirkkoon kuulumattomia ja rippikoulua käymättömiä nykyään, eli sen vuoksi ei kannata itseä pakottaa riparille. Useat kirkkoon kuulumattomat kaverit ovat olleet ystäviensä lapsille kummeina ja osallistuneet samalla tavalla kastetilaisuuteen yms, kuin muutkin kummit. Ja jos kirkossa haluaa naimisiin, niin sen rippikoulun voi käydä vaikka kolmikymppisenä, jos kirkkohäät välttämättä sitten haluaa.

Suomalaisista kuuluu kirkkoon (ev.lut tai ortodoks.) noin 82 prosenttia väestöstä. Jos se ihan kamalaa olisi, niin kyllähän sieltä eroaisi useampikin. Minusta kristinuskosta ja luterilaisuudesta kannattaa tietää edes pääkohdat, koska se kuitenkin vaikuttaa paljon yhteiskuntaamme ja kasvatukseemme. Moni meistä on kasvatettu edes jossain määrin 10 käskyn mukaan esim. älä varasta. Jos vertaa vaikkapa juutalaisiin, joiden pyhä kirja on Vanha testamentti, niin siellähän puhutaan esim. "silmä silmästä hammas hampaasta" joka ei tosiaankaan kuulu kristinuskoon.

Itse en ole varsinaisesti uskovainen. Silti kuulun kirkkoon ja myös 17 ja 14 vuotiaat lapseni kuuluvat kirkkoon. Vanhempi lapseni on jo serkkunsa lapsen kummi ja se on hänelle kunniatehtävä. Vanhempi lapseni kävi riparin, josta hän tunsi vain pari ihmistä. Silti se oli hänestä hyvä kokemus, vaikka hän etukäteen oli tosi negatiivinen asian suhteen.

Minä kävin aikoinani rippileirin enkä sieltäkään tuntenut kuin 2-3 ihmistä. Kokemus oli kuitenkin erittäin hyvä ja se loi ryhmähenkeä, jota en ollut tuntenut aiemmin esim. peruskoulussa (meillä oli huono luokkahenki). Myös omista ystävistä paljastui hengellisempiä puolia, joita en ollut aiemmin nähnyt. Kaksi näistä ripariaikaisista tytöistä on edelleen kavereitani, vaikka itse rippikoulusta on aikaa jo kohta 30 vuotta!!!

Kannattaa miettiä, että mikä on erikoisuuden tavoittelua ja mikä oikeasti sellainen valinta, jonka haluat tehdä elämässäsi. Rippikoulu on perinteinen tapa, mutta yhä edelleen se puoltaan paikkaansa yhteiskunnassamme.

Kasa suht katkeria ateisteja keskustelemassa paikalla?
Kuten täällä monessa vastauksessa mainitaan voithan aina käydä molemmat. Itse koin riparin todella mainiona kokemuksena ja muistelen aina lämmöllä enkä voi ymmärtää henkilöitä jotka väittävät sitä "aivopesuksi".
En ole protua käynyt mutta uskon että sekin voisi olla positiivinen kokemus :)

No jos sua molemmat kiinnostaa, niin mee ihmeessä molempiin.

Mulla on kyllä viime vuodelta aika huonoja kokemuksia siitä Prometheus-leiristä!
Kävin riparin talvella kouluna, joten en mennyt leirille, mutta pääsin ripille toukokuun alussa. Eli kummiksi ja kirkkohäät voi vietää joskus, jos siltä tuntuu.

Mutta siis se koko Prome-leiri oli yhtä kommunisien aivopesua. jos ripari on jeesustelua, niin vielä pahempaa oli prome!
Vetäjä joku kulahtanut Venäjän intoilija, joka muu laittoi meidän kirjoittamaan ainetta siitä, miten isovanhempamme ovat fasisteja ja olleet Venäjän vihollisia. meidän sukupolvi voi kuulemma korjata tilanteen.
Ihan sairasta! Ja jos yritti väliin sanoa jotain, ettei koe esim Venäjää ihannemaakseen, teilattiin vääräoppiseksi.
Suurin osa muista leiriläisistä oli kommareiden lapsia, mä ja kaksi kaveriani lähdetiin lopulta koko leiriltä veke pvää ennen sen päättymistä.
Että sellasta! Et mitä ihmeen elämäntaitoa se leiri mahto opettaa.

EHDOTTOMASTI PROTULLE ! todellaki ihan huippu kokemus ! itse ilmoittauduin sinne heti ja leiri oli kohokohtia ! siellä oli niin huippua että lähden appariksikin ensi vuodeksi ! itse en tuntenut ketään sieltä mutta kaikkiin tutustui hirveen helposti ja kaikki oli kivaa (= protu on ihan ihan paras juttu oikeesti ! siellä voi olla ihan oma aito itsensä ja siitä ei kukaan huomauttele ja voi ilmaista omat mielipiteet ihan huoletta ! SUOSITTELEN LÄMPIMÄSTI IHAN KAIKILLE PROTUA !
ps. saunassa on yyber mukavaa (: ja kaikki on kivaa

Rippileiristä jää varmasti hauskoja muistoja varsinkin kun sulla on valmiiksi kavereita siellä. Ripille meno nuorena kuuluu tapoihin, pääsee kummiksi ja saa kirkkohäät niin halutessa. Rippijuhlat lahjoineen loppuhuipennukseksi.

Kun rippikoulun käy samaan aikaan muiden kanssa ei tarvi vanhempana kuluttaa aikaa koko juttuun.

Onhan sitä kaikkia muistoja. Minä sain salaisen kirjeystävän kuten muutkin ja kirjoitin tälle olevani ihastunut häneet. Poika vastasi samoin. Hänen piti saada tietää kuka rippijuhlassa, mutta konfirmaatiota varten meidät oli jaettu kahteen ryhmään. Niin sitten kävi että tietoa hän ei koskaan saanut. Syksyllä muut kiusasivat häntä koulussa että hormoonit jyllää. Siitä syystä kukaan meiän likkaporukassa ei uskaltanut sanoa että jos poika olisi tiedon saatuaan ollut kiinnostunut niin vastakaikua olisi ollut.

Minusta on hienoa ylipäänsä että nykyään nuorella on mahdollisuus valita.

Olen s. 88 ja minun "nuoruudessa" ei protu-leireistä ollut mitään puhetta.
Ehdottomasti olisin valinnut protun, jos olisi saanut valita.
Tietysti kävi kyllä mielessä sekin, etten vaan kävisi riparia.

Meillä oli lestadiolaispappi (ei vanhoillinen) ja hoiti kyllä asiansa, minulle jäi hänestä suvaitsevainen ja mukava kuva. Mutta jos uskonnosta puhutaan, tottakai näkemykset olisi kohdanneet paremmin muunlaisella leirillä.
Ripareitakin on erillaisia, toisissa usko näkyy enemmän kuin toisissa.

Nykyään olen eronnut kirkosta, kummius oli ainoana mietinnän paikkana mutta koska minulle ei yhtään kummi - pyytöä tuntunut tulevan, erosin :)

Kirkkohäitä en ole koskaan halunnut, lasten kastamiseen olen suhtautunut aina neutraalisti. Olen menossa mieheni kanssa naimisiin maistraatissa (näin on myös helpompaa jättää ilkeitä ihmisiä pois yleisöstä) ja emme kasta tulevaa lastamme. Jotkut kastejuhlat toki voi pitää ja valita lapselle "kummit", pappia tai uskoa ei siihen tarvita :)

Niin ja avomieheni oli/on kummi kahdelle pojalle, erosi kirkosta kummiksi tulon jälkeen. Yhä ovat kummilapsia samalla tavalla, koska kummius on velvollisuus!

Muista että vaikka et kummiksi pääsisikään virallisesti, voit aina toimia "kummina" kastamattomalle lapselle tai korvata jollekin kadonneet kummit, jotka eivät ole kiinnostuneita lapsesta.

Jos et mene nyt rippileirille, niin voit silti ryhtyä kummiksi ja saada kirkkohäät. Kirkko voi myöntää siunaustilaisuuden sellaiselle pariskunnalle josta toinen kuuluu kirkkoon tai sitten voit käydä rippikoulun vaatiman oppimäärän myöhemmin aikuisena, pikakurssina.

Älä siis pelkää vaihtoehtojen olevan toisensa poissulkevia! Itse olen Protuleirini käynyt ja sen jälkeen lähdin ohjaajaksi, enkä ole katunut sekuntiakaan :) Elämäni parhaita kokemuksia, vaikka siitä onkin jo yli kymmenen vuotta.

Mene vaikka molemmille! :)

Oman protuleirini kävin teatterileirinä 5 vuotta sitten. Sen jälkeen olen ollut kaksi kertaa apuohjaajana, ja tänä kesänä menen ohjaajaksi :) Olen siis 20-vuotias.
Protusta kertoo varmaan paljon se, kuinka minä ja monet muut lähtevät aina vain uudestaan tiimiin, suunnittelemaan ja vetämään leiriä. Itse olen saanut jokaiselta leiriltä jotain - uusia ajatuksia, itsevarmuutta, rohkeutta ja uusia ystäviä. Ennen omaa leiriäni olin todella ujo - mutta muistan vieläkin, miten leirin toisena päivänä aloin yhtäkkiä tanssahdella odottaessani ruokaa. Niin nopeasti pystyin olemaan oma itseni, ja leiriltä lähtiessä olin saanut paljon rohkeutta!

Leireillä myös käsitellään monia asioita laajasti, ja varmasti kaikki saavat uusia ajatuksia ja näkökulmia elämään. Ketään ei lähdetä aivopesemään, vaan kaikki saavat osallistua keskusteluihin sen verran kuin tykkäävät. On tietenkin hienoa huomata, miten pikkuhiljaa leiriläiset avautuvat enemmän leirin edetessä.

Suosittelen kovasti erityisesti protuleiriä! :)

Vaikka olenkin aina ollut ateisti, niin silti menin rippikouluun, eikä tainnut tulla mieleenkään jättää menemättä. Osa kävi viikonloppuleirin jo talvella ja ihmettelin kovasti..(eivät halunneet olla reilua viikkoa poissa kotoa nämä muut ) :D
Todella mahtava leiri oli meillä :) Ei sitä kannata ottaa niin uskonnolliselta kannalta vaan kokemuksena.. neljä vuotta myöhemmin erosinkin sitten kirkosta.

Homot, lesbot ja muut pervot menevät prometusleireille, heterot riparille?
Mihin ryhmään sinä samaistutut?

Minusta tuli ateisti rippileirillä. Huomasin siellä, ettei kukaan ole oikeasti valvomassa meitä. Vapauduin henkisestä poliisivaltiosta tuolloin. Mitä enemmän Raamattuun perehdyin, sitä järjettömämmältä se alkoi vaikuttaa. Toki kaveripiirin ateismilla oli minuun myös vaikutusta.

Prometheusleiri oli melko etäinen käsite omalla paikkakunnalla vuonna 1996. Nyt voisi kiinnostaakin, mutta ikä on se taktiset 30. :D

En kuulu kirkkoon enkä käynyt kumpaakaan leiriä. Arvoiltani olen kuitenkin hyvinkin kristillinen. Riparin yms. käyminen ei todista mitään uskonasioista. Tunteehan noita riparin käyneitä, kenellä uskonasiat eivät voisi vähemmän tärkeitä enää olla. Eikä tarvitse edes kauan etsiä.

Mä kävin aikoinani protun ja mä oon kummi et ei se sitä estä. Kuka nyt muka käy kattomassa kuku on kuka ja niin poispäin??
Ja tosta kirkkohäistä sen verran et jos sun puolisosi kuuluu kirkkoon niin sil ei ole mitään väliä et ootko protun vai riparin käynyt.

Kannattaa se protu käydä, tosi mukavaa oli ja sain paljon kavereita ympäri suomea. Sinnehän ei tule kaikki samalta paikkakunnalta kuten riparilla, et on enemmän uusia tuttavuuksia tiedossa :)

Suosittelen PROTUa

Itse kävin juuri riparin, eikä se muuttanut ajatustani uskontoon mitenkään, edelleenkään en usko mihinkään yliluonnolliseen, mutta silti siellä oli hauskaa ja jäi todella paljon hyviä muistoja. En kokenut leiriä todellakaan aivopesuleirikski kuten aluksi kuvittelin. Innostuin siellä lähinnä menemään isoskoulutuksen sillä siitä voisi olla hyötyä jatkossakin.

RIppikoulu vaan yksinkertaisesti sucks! Se käsittelee elämän niin suppeasti kuin suppeasti vain voi, toisin kuin protu-leiri. Kannatan protuleiriä.

Muistaako joku vielä oikeasti ne kummin velvollisuudet, jos sellaiseksi haluaa? Tuskin. Ja ne kirkkohäät....eikö naimisiin oikeasti voi mennä ilman kirkkoa? Ei tietenkään, koska nykyään mennään naimisiin juuri häiden vuoksi! Pakkoko on mennä yleensä millekään leirille? Itse aikoinaan kyselin kavereilta miksi ne kävivät rippikoulun ja kukaan ei osannut suoraan vastata. Pitkän lypsämisen jälkeen useimmat totesivat, että se on vain tapa ja vanhemmat ja sukulaiset odottavat heidän pääsevän ripille. Liekö nykyään motiivina toimisi mahdolliset rippilahjat? Eroa kirkosta, niin ei tarvi pohtia ainakaan vaihtoehtoja.....

Tee niin kuin itsestäsi parhaalta tuntuu!
Pääset kyllä kummiksi, vaikka et kävisi riparia, riittää kun kuulut kirkkoon. Ainoastaan sylikummilta vaaditaan, että hän kuuluu kirkkoon, muiden kummien ei edes tarvitse kuulua kirkkoon.
Ja mitä tulee naimisiinmenoon, voit käydä aikuisena pari iltaa puhumassa jonkun kirkkotyypin kanssa, mikä vastaa riparia ja todellakin saat kirkkohäät!!!
Niin on muutkin tehneet... no hätä....

Kolmen lapsen äitinä suosittelen, että teet juuri niin, minne pää vie....=)

Jopa Helluntalaiset nimimerkit ovat alkeneet kritisoida Kristinuskoa Suomi24:llä.

Esimerkiksi Savonarola-nimimerkki sanoo Jeesusta "Jeesux" sanalla.

Jokainen teini tietää, että Jeesux-sana on alistusssana. Jos Kova Helluntalainen uskovainen uskaltaa sanova Jeesuksen olevan Jeesux, eli poissa muodista oleva huijari, joka on saastainen niin EI kannata Jeesukseen uskoa.

Kiitos alias Savonarolalle tästä tiedosta!

Minä kuulun kirkkoon ja tänä vuonna olisi rippikoulu ollut, mutta enpä käynyt, eikä kyllä kauheasti harmita.

Olen reippaasti puolueellinen, koska olen toista vuotta isosena. Voithan toki käydä molemmat, jos haluat.

Riparin voi halutessaan käydä myöhemminkin aikuisrippikoulussa. Avomieheni ja minä olemme menossa naimisiin, ja avomieheni kävi juuri aikuisrippikoulun, joka kesti n. 4 kertaa ja homma oli hoidettu. Voi myös olla "epävirallinen" kummi, ei se paperilappu tee sinusta arvokkaampaa kummia kuin siitä jolla on todistus. Mutta suosittelen menemään sinne riparille, se voi oikeasti olla kiva kokemus, ei siellä ole pelkästään sitä "jeesustelua". Itselläni oli kiva ripari, ja jatkoin toimintaa menemällä isoseksi, ja olin monta kesää ripareilla isosena koska se oli niin mukavaa, kunnes tavallaan kasvoin ulos siitä. :) Joten suosittelisin että harkitset asiaa, koska se on oikeasti hauskaa :)

PROTU EI OO MIKÄÄN VAIHTOEHTO, SINNE KAIKKIEN PITÄIS MENNÄ!!! TULIN JUST EILEN PROTULTA JA VOIN SANOA ETTÄ SE OLI MUN ELÄMÄN PARHAITA HETKIÄ!!! KÄVIN ITTE VIIMEVUONNA RIPARIN ÖÖMMM...JEE JOO NIITÄ EIVOI EDES VERRATA TOISIINSA!!!! IMISET MENKÄÄ PROTULLE!!!! ETTE TUU IKINÄ KATUUN SITÄ!!!!


PROTU
WILL
NEVER
DIE!!!

EN MÄKÄÄN TUNTENU SIELTÄ MUN PROTULTA KETÄÄN ENNENKUN TULIN SINNE JA NYT MÄ TUNNEN NE IHMISET PAREMMIN KUIN LAPSUUDENYSTÄVÄNI, USKOKAA POIS!!! TAJUATTE SITEN KUN OOTTE KÄYNY SEN !!!! PROTU.FI

voisko joku selittää mikä ihmee protuleiri? en ole kuullukaa et tollasen oisin joskus voinu valita. no riparin kävin ja oli sellasta aivopesua seki touhu että en uudelleen olis menossa jos mahdollisuus annettas. esim. monet kaveritkaan ei käyny riparia eikä heille kylläkää tollasta tarjottu. yksinkertasesti eivät käyneet missään. sekin on vaihtoehto.

Olin riparilla ja se osoittautui erittäin hyväksi kokemukseksi. Leirillä kristinusko esitettiin kysymysmerkkinä jolloin jokainen voi itse päättää mihin uskoo, mitään ei tyrkytetty, vaan osoitettiin mahdollisuus.
Menin sinne yhden tutun kanssa, vaikka loppujen lopuksi emme puhuneet paljon mitään vaan saimme uusia kavereita.
Joten leirikin voi olla täysin omanlaisensa, mutta kyse on siitä mihin sinä uskot ja mitä haluat kokea.

täh. en ymmärrä koko rippikoulun tarkoitusta, ite kävin pari vuotta myöhempää kuin oli se ikä,,, aikani kuluks,, miks on ripari??? siis ihan turha juttu,,aika-mies

ite kävin riparin ja oli kait tuo ihan jees kokemus. lisäs uskoa kummasti, siis uskoa siihen et jumala ja muutkin karvaiset kummajaiset on tosiaan aivan satuhahmoja :)

no 1 onks muka varmaa et meet JOSKUS iftiksii? B. ite oon käyny ton riparin ja omal kohal oli hirveetä jeesustelua kolmanneks ainahan voi kirkost erota ;) ja kirkkohäät on yliarvostettuja.

Jos etsit lisää tietoa asiasta, huomaat et voit käydä kummatki.

Miksi joko-tai? Kävin molemmat kaksi vuotta sitten.

Protu-homma on vähän keskentekoista. Riparin voi suorittaa myös talvella iltaisin, protuilua on tarjolla vain leirinä.

Muutaman vuoden päästä 25% suomalaisista ei kuulu kirkkoon, Helsingissä luku lähestyy 50%. Ensin tulee eroaminen ja sen jälkeen muuttuu tapakulttuuri. Uskonnotonta tapakulttuuria tukee Pro Seremoniat (nimiäiset, prometheus-leiri, siviilihäät, siviilihautajaiset):

http://www.pro-seremoniat.fi/

Tässä valossa uskontoa filosofisen elämänkatsomustiedon tiedon sijaan ja ikiaikaisen rippileirin kävijöiden määrä nuorissa vielä hämmästyttää. Aloittaja ei taida olla Helsingistä jossa uskonnoton tapakulttuuri toki laajimmalle levinnyt.

Teet tietenkin kuten itse haluat ja oikealta sinulle tuntuu!!

Mieti tarkkaan uskotko Jeesukseen vai Prometheukseen ja tee sitten valintasi. Jos uskot molempiin tai et kumpaankaan, niin käy molemmissa käsittelyissä.

Mää en oo koskaan käyny riparii tai mitään muutakaan enkä tule käymään myöskään tulevaisuudessakaan, mihin mä sellasta tarviin...yks hiton turhake kans.

Nimimerkki PROTULLE!! tunnistin sut, olit samalla leirillä :D
Joo, mutta protu on aivan paras, sinne menin kun ensin luulin meneväni riparille mutta olen niin tyytyväinen itteeni kun en menny jeesustelemaan. AH

Minkä ihmeen takia sun pitää PÄÄSTÄ kummiksi ja minkä ihmeen takia sun pitää mennä KIRKOSSA naimisiin?
Olet hyvällä alulla itsenäisesssä ajattelussa - jatka samaan malliin ja haistata pitkätpaskat kummina olemiselle ja kirkkohäille!
Muuten, ei ihminen tarvitse mitään protuleiriäkään, voit senkin ajan vaikka treenata kolmiloikkaa.
Ja heti kun tulet täysi-ikäiseksi, silloin sinulla on oikeus erota kirkosta, johon sinut on itseltäsi lupaa kysymättä liitetty. Eroa kirkosta!

kävin ite aikoinani ilta-riparin joka oli mukava ja muutenkin hyvä kokemus,oma lapseni saa sitten aikoinaan päättää että käykö ja missä muodossa käy vai käykö ollenkaan...mutta kyllä se perinteinen ripari lienee omasta mielestäni paras sillon varsinkin kun oikeasti haluaa miettiä uskon asioita ja aina on hyvä muistaa ettei ne nykyäänkään ole mitään paatos-lässytystä,eli varmasti löytyy uusia kavereita jne...

Suosittelen riparia, niillä ei ole somaleja.

Moni sanoikin jo aiemmin, jos mahdollista, käy molemmat. Sitten tiedät parhaiten, kumpi sopii sinulle ja saat kaksi erilaista näkökulmaa asioihin.

Itse aikoinani kävin riparin, en ollut tuolloin vielä kuullut protusta. Uskontokannalta leirillä ei ollut niin paljon keskustelua käsiteltävistä asioista, kuin olisin toivonut. Kiitos hyvän porukan, leiri oli muuten kaikin puolin mukava kokemus eikä harmittanut että lähdin. Tutustuin siellä myös ensimmäiseen "kunnon" poikaystävääni ja seurustelimme 1,5v. Vieläkin olen yhteydessä pariin leiriltä saatuun kaveriin.

Muutaman vuoden nuorempi siskoni sen sijaan kävi sekä protun että riparin. sanoi viihtyneensä riparilla loistavasti mutta protun olleen vielä jotakin paljon parempaa. Kertomansa perusteella siellä tosiaan keskusteltiin asioista hyvässä hengessä ja leiri oli hänelle kesän huippukohta. Tunnen myös pari muuta protun käynyttä, jotka viihtyivät niin hyvin että halusivat apuohjaajiksi.

Mitä kirkkohäihin ja kummeuteen tulee, mahdollisuudet niihin voit saada myöhemminkin, vaikka nyt jättäisit riparin väliin.

Ylipäätään minusta on typerää leimata toinen vaihtoehto toista ehdottomasti paremmaksi, sillä se riippuu niin monesta asiasta. Toinen sopii toiselle ja toinen toiselle. Suuri vaikutus on leirin porukalla, ohjaajilla/papeilla ja osallitujan omalla asenteella.

Se jäi ylemmästä viestistä vielä pois, että jos nyt saisin valita, kävisin myös protun. Ehkä vielä menenkin aikuisprotulle..

Outoa antaa nimi kreikkalaisen mytologian mukaan, vaikka uskonnottomiksi itseään sanovatkin prometheuksessa.

Uskoa voi ilman kirkkoakin. Ota raamattu käteen vaan ja lue uusi testamentti ensin. Uskoontulo on parasta mitä mulle on tapahtunu. Vähät välitän siitä mitä muut sanoo!

Mä oon kans 96 tyttö ja meen Niittylahden protulle tänä kesänä :) Mulla myös kaverit heti olivat että ET SAA KIRKKOHÄITÄ ETKÄ PÄÄSE KUMMIKSI !! :D mutta tosiasiassahan itse en ikimaailmassa tahtoisi kirkkohäitä, joten se on ihan sama :D Ja taas tuo kummi asia, vaikka en ''virallisesti'' voikkaan olla kummi, voin silti olla ns.epävirallinen kummi ja niin tulen olemaankin. Minua ei ole kastettu ja ensimmäisen kerran kirkossa kävin n. 10 vuotiaana, se ei silti tarkoita että en voisi uskoa Jumalaan :D Vanhempani ovat kasvattaneet minut niin että voin myöhemmin päättää että liitynkö kirkkoon yms. ja olen tyytyväinen siihen :) Oma sukuni on lähes kokonaan kirkkoon kuulumatonta porukkaa, ja nekin jotka ovat kirkossa, niin kaikki on hyväksyneet Protun käynnin :))
ja vielä tuosta että ei tunne ketään sieltä, minulla oli yksi kaveri joka olisi tullut samalle leirille mutta halusin mennä yksin, koska tutustuu usiin ihmisiin helposti :))
tulipas pitkä juttu :D mutta tee niinkuin TSE tahdot :)

Moi !
Mä oon kans '96 ja en kuulu kirkkoon.
Ajattelin ensin, että menisin iha riparil mut en mennykkää.
Kuulin sit mun entiselt kaverin äidiltä protu leiristä ja nyt oon jo menossa sinne =) ois heinäkuun alussa leiri.
En tunne ketään, ja vähän jännittää.
Uskon että tulee kivaa, mene rohkeasti mukaan ! :)

Tässäpä ehta kotimainen vaihtoehto: http://www.juurielo.fi/

Ripari ja protu eivät todellakaan sulje pois toisia. Kesäloma on muutenkin pitkä ja varmasti molempien leirien käymiseen riittää aikaa:). Itse kävin pelkästään riparin, koska en protulle kerennyt. Kaveri kertoi mulle protusta kaikkea kivaa ja oonkin ensi kesänä ajatellut osallistua seniori-protulle, eli vanhemmille tarkoitetulle protulle.

Perinteistä riparia suosittelen myös, koska se, mitä leirillä kokee on ihan käsittämätöntä ja ihanaa, eikä todellakaan mitään pelkkää Jeesus-juttua, niin kuin usein luullaan.

T. riparin viime kesänä käynyt ja ensi kesänä protulle

Kannattaa käydä protuleiri. Itse en kuulu kirkkoon, joten protuleiri tuli ehkä juuri sen vuoksi käytyä. Täytyy sanoa,että koko leiri oli aivan ikimuistoinen kokemus. Voihan sitä kuitenkin molemmat käydä jos siltä tuntuu ^^

Miksi joku haluaisi kummiksi/kirkkohäät jos ei kuulu kirkkoon? Sehän on ihan ristiriitaista. Minun mielestä kenenkään ei pitäisi päästä astumaan edes kirkkoon sisälle jos on eronnut kirkosta, saati olevinaan "kummiksi" jollekin lapselle... Huh huh... Sitten minä en myöskään ymmärrä esimerkiksi joulun ja pääsiäisen viettoa kirkkoon kuulumattomilla ihmisillä. Pitäs tehä niin, että kirkkoon kuulumattomilla olisi normaalit työpäivät koko juhlapyhien ajan, turha ronkua niitä vapaaks kerta ei kuulu kirkkoonkaan. Samoin kaikki sunnuntait. Ja pyhälisiä ei kuuluisi sellaisten saada ollenkaan.

rippileiri huonoin vaihtoehto jos syynä yleinen mielipide. Toi protu olis hyvä kokea. Näin toteaa yh-isä jonka tytär aikoinaankin oli sen verran itsenäinen ajattelija ja jätti molemmat väliin. Kirkkonaimisiinmenot? Miksi? Kummiksi?Miksi? Eikö valat voi vannoa ja lupautua lapselle läheiseksi oikeasti. siis oikeasti. ilman parituhatta vuotta sitten ja satoja vuosia sen jälkeen kirjoitettujen joikujen perusteella. Nyt eletään suomessa v. 2011. ja hyvä näin.

miks ihmees pitäis päästä kummiks?? tai mennä ylipäätänsä naimisiin, eteinkin kirkos?? turhaa paskaa molemmat

Itse tykkäsin hirveästi rippileiristä, siellä sai ajateltua asioita laidasta laitaan eikä laisinkaan suppeasti. Leikit ja pelit olivat todella hauskoja ja isoset ihan loistavia.

Mutta kummastakaan et voi tietää, ennen kuin kokeilet.

Ehdottomasti Protulle. Ei pidä olla mikään massojen mukana menevä lammas joka suuntaa sokeasti sinne minne muukin lauma. Eihän rippikouluun kukaan mene muuten kuin sen takia että saisi jotkut puhkikuluneet ja täysin omaperäisyyttä vailla olevat häät. Maailma on täynnä miljoona kertaa parempia naimisiinmenopaikkoja kuin kirkko. Protusta on varmasti sinulle jotain oikeaa hyötyäkin eikä tarvitse kuunnella jeesuspropagandaa ja valheita. Rippikoulu on silkka aivopesulaitos.

Menisin suna protulle. Tutustut varmasti oman henkisiin ihmisiin, joiden lapsien kummiksi saatat päästä myöhemmin. Mä koen ainakin oman kummipoikani ihan oikeaksi kummipojakseni, vaikkei meistä kumpikaan kuulu kirkkoon eikä pojan vanhemmatkaan. Jos joskus menen naimisiin, menen kedon keskellä juhlien rakkautta. Tapahtumasta tulee varmasti ikimuistoinen ilman papin aamentakin.

Kävin riparin viime vuonna. Protusta olen kuullut, että se on muuten samanlainen kuin ripari, mutta uskonnon sijasta siellä pohditaan moraalia yms. Riparia suosittelen, jos haluat kummiksi/kirkossa naimisiin. Aikuisena on kuulemma paljon isompi homma käydä ripari! Eikä kannata jännittää sitä, ettei tunne leiriltä ketään, koska siellä tutustuu tosi hyvin ja nopeasti. Ehkä kannattaa mennä sellaiselle leirille, jossa ei tunne ketään, voi vapaammin tutustua muihin ilman kavereiden "valintoja".

Niin, ei varmaan pitäs edes vastata. Profu tai mikä se olikaan.

Itse koen sen vanhempana, että tytär jota en laskenut itse hakemaan tuomiota. Teki sen itse, kun halusi naimisiin 18 vuotiaana. Ja halusi mennä naimisiin kirkossa, johon ei minua kutsuttu.

Nyt 3 lapsen 23-vuotiaana äitinä, on ehkä samaa mieltä kuin minä.Nykyisin hyvät välit.

Ehkä se elämä kuitenkin löytyy, uskon näin.

Ripari on kauheeta aivopesua joten älä sinne ainakaan mene

Hmm..Itse menen protulle tämän kuun loppupuolella. Riparia en käy. Ovatko kummini sitten ikäänkuin "muodollisia" kummeja kun en ole ikinä kuulunutkaan kirkkoon? Tuli tässä vain mieleen.
Protulle vaan! :D Vaikka en itsekkään vielä ole käynyt.

http://www.protu.fi/prometheus-leirit/leirikokemuksia



tuolta näyttäis löytyvän paljon positiiiivisia kokemuksia! :)))))))

p.s. "riparille" pääsee myöhemminkin . :)

Suosittelen protuleiriä, rippikoulun voi tehdä myöhemmin jos haluaa.
Esimerkiksi eräs tuttavani ei koskaan käynyt rippikoulua ja kun hänen kihlattunsa halusi kirkkohäät niin hän suoritti riparin sitten myöhemmin ja ei siitä sen kummempia ongelmia syntynyt.

Itse kävin rippileirin vasta armeijassa Upinniemessä ja se kesti tasan kolme päivää, että ei ollut mikään paha ja sinä aikana ei tarvinnut käydä varusmiespalvelustakaan. Muutenkin rento meno oli siellä ja Upinniemikin tuli tutuksi. Olihan siinä tietysti uskontunnustukset ja muut rukoukset osattava ulkoa. Ei tarvitse montaa viikkoa uhrata siihen kun noin tekee.

Maailman pienin päätös. Ei mihinkään.

Ei olisi satavuotta sitten pitänyt tuhlata päivääkään hyvää elämää näihin ripariprotu höpötyksiin.

En ole käynyt protuleiriä mutta kävisin jos palaisin ajassa taaksepäin. Nuorena ja naiivina piti mennä sinne minne suurin osa muutkin eli rippikouluun. Silkkaa aivopesua alusta loppuun. Piti opetella rukouksia ulkoa ja sitten pajattaa niitä isoselle että sai raksin ruutuun -.- Jeesuslässytyksiä kuunneltiin päivät pitkät. Protulle vain rohkeasti! Takuulla parempi vaihtoehto.

Tottakai protu, sinehän kasikki kunnon kommarit suunnistavat, kun pioneerileirit eivät enää kiinnosta.

Täällä puhutaa kummiksi "haluamisesta". Me emme halunneet kummiksi, MEIDÄT haluttiin kummiksi. Kirkkoon kuulumattomina pakanoina luulimme pääsevämme kuin koira veräjästä; mitä vielä. Ihan virallisiksi kummivanhemmiksi päädyttiin.

Suku on pahin...

Mitä helvetin hyötyä on jostain riparin käymisestä ?

Vastaus:EI MITÄÄN !!

Parempaankin voi aikaansa käyttää kuin tohon olemattomaan roskaan !!

Itse kävin rippikoulun.
Nyttemmin olen eronnut kirkosta. Olen 26 vuotias.

Ennen kirkosta eroamista mietin itsekin noita avioliitto-kummius -juttuja. Mutta tosiasia on oikeasti se, että saat aivan yhtä ihanat, mahtavat, juhlalliset häät ilman kirkkoakin! Se vain vaatii hieman enemmän taustatutkimusta ja suunnittelua. Esimerkiksi joissakin maistraateissa tuomarit tulevat mielellään hääpaikalle vihkimään parin avioliittoon, mutta se kustantaa noin 200e matkakulut. Joissain paikoissa taas vihitään virka-aikana (ma-pe 9-16).

Kummius. Niin, mitä se on? Miksi et voisi olla "aikuinen kaveri" siskosi/veljesi lapselle ilman mitään pyyntöäkin?? Mikä estää toimimasta kummin tavoin, vaikka et kummi olekaan? Aivan yhtä hyvin voit viedä lapsen huvipuistoon tai piknikille tai lähettää onnittelukorttia...

Oon käyny sekä protun, että riparin ja sanonpa vaan, että ripari menetteli, mutta protu oli jotain niin parasta etten voi sanoin kuvailla! Käy molemmat niin saat vähän näkökulmaa asioihin :)

Heippa,

Olen itse käynyt vain rippileirin, mikä oli sinänsä ihan mukavaa. Leiri oli kivalla paikalla järven rannalla. Itselleni kirkolla ei ollut juuri mitään sijaa elämässäni, mutta jotkut jutut kolahtivat kyllä silloin minuun.

Jos syynä on se että et pääse kirkossa naimisiin tai kummiksi, käsittääkseni voit myöhemmällä iällä mennä kristilliseen opetukseen joka kai vastaa rippikoulun oppeja. Liittyväthän monet kirkkoon vasta aikuisena.

Ainahan uudet kokemukset jännittää. Jos tykkäät tutustua uusiin ihmisiin niin mene ihmeessä protulle. Leirin sisällöstä en osaa sanoa mitään kun en ole käynyt, mutta on sekin varmasti hyvä paikka oppia uutta.

Itse kävin riparin, joka oli elämäni kamalin kokemus, mutta sen onneksi sai hoidettua pois talvella, ettei kesä mennyt täysin pilalle.

Ajattele asiaa niin, että viistoistakesäinen ihminen alkaa olla jo ihmisyydessä julmimmillaan ja sanoo ikäviä asioita toisille aivan tarkoituksella. Kokemukseni mukaan nämä elämänkatsomustiedettä koulussa opiskelleet ovat ikäviä periaatteen ihmisiä, jotka tulevat pitämään sinua itseään huonompana ihmisenä, jos olet lukenut peruskoulun ajan uskontoa. Jos sinulle on ajatuksena todella tärkeää päästä naimisiin kirkossa niin mene ihmeessä rippileirille. Konfirmaation kuitenkin voi suorittaa vaikka ennen häitä jos sellainen on välttämättä tarpeen. Itse uskon, että konfirmaatio on täysin turhaa hapatusta, ellei oikeasti usko isään poikaan ja pyhään henkeen jne. Minä menin rippileirille tuntematta siellä ketään paria tapausta lukuunottamatta, koska valitettavasti näissä asioissa ei ainakaan meillä päin saa seuraansa valita. Tulin siihen tulokseen, että jos heillä olisi oikeasti ollut halua kuunnella ja oppia jeesusjuttuja niin leiri olisi ollut monin puolin rauhallisempi ja mukavampi.

Eli siis suosittelen valitsemaan vaihtoehdon, jossa nuoret ovat oikeasti omasta tahdostaan. He ovat kuulemastaan ja näkemästään oikeasti kiinnostuneita ja uteliaita. Protuleirillä on paljon enemmän mukavaa tekemistä, kukaan ei pakota sinua opettelemaan kymmentä käskyä ulkoa, et joudu käymään typerissä jumalanpalveluksissa ennen rippileiriä

Kirkosta eronneena joudut vain sen avioliittoluvan hakemaan kaupungintalolta kirkkoherranviraston sijaan ja usko pois, häät voivat olla paljon kauniimmat kirkon ulkopuolella, missä ei tarvitse kuunnella eikä laulaa virsiä.

Heippa!

Olen protun kasvatti vuosimallia 07. Saanen kertoa protun ehottomat hyvät puolet.
- Asun pienellä paikkakunnalla, jossa kaikki tuntevat jo toisensa. Viikko samanlaisten ihmisten keskellä olisi ollut kidutusta. Protulla kukaan en tuntenut toistaan ja saimme vapaasti vaihtaa näkemyksiämme niin asiasta kuin asiasta.
- Olen edelleen hyvissä väleissä protutovereitteni kanssa. Olen myös saanut lisää ystäviä festareilta ihan vain kävelemällä pitkin raittia protukoru kaulassa
- Vaikka leiri on kalliimpi, olet leirillä sunnuntaista sunnuntaihin. Riparilaiset ovat muutaman päivän toitottamassa vanhemmilleen, mikä kaikki on vielä ostamatta.
- Minun mielestäni ne kirkkohäät ei ole loppujen lopuksi niin suuri mutta. Poikaystäväni asuu Japanissa (on japsi :) ja en silloinkaan saa kirkkohäitä, vaikka olisin käynyt sadat riparit! En vielä tarkalleen tiedä tuleeko minusta nimenmuutoksen jälkeen shintolainen vain buddhalainen :))
- Minulla on kummi, vaikka kukaan perheestäni ei ole kuulunut kirkkoon viimeiden kahdenkymmenen vuoden ajan. Kummihommakin on nykyään rahastusta, joten usein kummiksi ollaan tultu vain vastaamalla myönteisesti kysymykseen "alatko kummiksi?". Näin meillä.

Mutta päätös on toki sinun! Tee se viisaasti!

P.S. Olen kuullut tapauksista, joissa ollaan käyty ripari ja protu, mutta en nyt tässä ala enempää kertomaan, koska tietoni ovat vajavaiset.

Suosittelen ehdottomasti enemmän riparia, siinä oli sitä jotakin. Aivopesua...? Pöh. Korkeintaan vain pohdittiin elämän eri asioita, monesta eri näkökulmasta. Aivan mahtava ja hauska kokemus!

äKlaa menkö hyvät ihmiset saatana palvonta leiriin, joudute helvettiin jos sinne menette, siellä on vaan homot ja lesboja ja saatanistija. Mnekää rippi leiriin ja antakaa elämänne Herralle Jeesukselle.

Aika mielenkiintoista tämä keskustelu täällä...
Itse olen käynyt molemmat viimevuonna, nyt olen isonen ja appari. Henkilökohtainen mielipiteeni on, että protu on enemmän minun paikkani.
En kuitenkaan rinnakkaistaisi riparia ja protua niin voimakkaasti, kuin useat, vaikka molemmat ovatkin aikuistumisleirejä. (itse aikuistuin protulla paljon enemmän, jos määrän voisi laskea)
Hienoa on kuitenkin se, että molemmat voi käydä vaikka kuuluisi tai ei kuuluisikaan kirkkoon. Ainoa huonopuoli on se, että jos käy riparin komfirmoitumis paine on suuri, ja jos et ole kastettu et pääse isoseksi. Sitten, jos sinut kastetaan joudut aloittaa koulussa uskonnon opiskelun ilman entistäuskonnon opiskelu pohjaa, etkä saa enää ET numeroa todistukseen.
Jos koet, että haluat leirille, jossa keskustellaan( monia muita käsittelytapoja) laajasti monesta asiasta, ilman painostusta, elinikäisiä ystäviä, hienoja kokemuksia ja muita elämyksiä valitse protu.

Kiitos kaikista viesteistä! En arvannutkaan että tästä kehkytyisi näin mielenkiintoinen keskustelu.
Kävin lopulta kesällä protun, ja olen varma siitä että se oli oikea päätös. Tutustuin aivan mahtaviin ihmisiin ja keskustelin ihan mielettömän mielenkiintoisista jutuista. Jos jotain aikuistumisleiriksi kutsutaan, niin sitten se on protu.
Nyt kun oon vertaillut kavereiden kanssa kokemuksia, niin kyllä suurin osa ei nauttinut riparista saman verran kuin mä prometeusleiristä. En sano että riparin käyminen olisi väärin, ja molemmissa oppii paljon, mutta ainakin voin omahyväisenä nuorena ihmisenä sanoa, että mulla oli ainakin ihan todella mahtava viikko.

Uskon kyllä että protulla oli hauskaa, mutta sitä ihmettelen miten kaikki ovat jotenkin sitä mieltä, että ripari on pelkkä "aivopesu-leiri"...? Itse kävin riparin ja eihän se ollut pelkkää hauskanpitoo, mutta oli hieno nähdä kun meidänki riparilta vissii 5 tuli uskoon! :) ja btw. iteki kuulun niihin "aivopestyihin" ja suosittelen kaikille muillekin! (:

Jos sua toi naima ja kummi puoli mietityttää niin rippi todistuksen voi suorittaa kaiken ikäisenä. yks kaverini kävi rippikoulun 25 vuotiaana koska halus kummiksi. Rippileirillä olleena ja työskennelleenä voin kertoo ettei se ole mikään uskis aivopesua josta penskat usein jauhaa. Usein olen ajatellut ettei oikeastaan sen leirin sisällöllä ole niin merkitystä kokemuksen kannalta. itse leiri fiilis ja henkilö kemiat tekee leiristä hyvän tai huonon.
Joten peri aatteessa on ihan sama kumman leirin käyt. Niin ja vastaus polttelevaan kysymykseen niin riparilla ei ole lestaadiolaisia.... he käyvät usein omilla leireillään koska rippileirillä ei opeteta kuulemma tärkeitä uskon asioita.
Toivon sulle kuitenkin hyvää leiriä ja koita nauttia siitä valinnasta huolimatta kun jokainen käy tommosella vaan kerran elämässään.

Olen myös miettinyt protua, mutta millainen juhla sitten on? vai meneekö se samalla kaavalla kun rippijuhlat? Jonkin näkönen "kaste" ja sitten juhlat kotona jne. vai ? :o

Onks teillä ollu protulla ollenkaan poikia vai pelkkiä tyttöjä :P jotenkin sellanen olo, ite oon samassa tilanteessa, kahden vaiheila.. :-)

Tulimpa taas katsomaan, mitä tällä palstalla puhutaan.

Juhlasta sen verran, että itse protujuhla leiripaikalla,
siellä on mm. leiriläisten ohjelmaa, korujen toditusten jako ja ruokatarjoilu.
Mutta, kuten konffiksenkin jälkeen, protunkin jälkeen lähes kaikki pitävät kotonaan/vuokratussa tilassa vielä oman suvun ja tuttavien keskeiset juhlat.
Näin meidänkin perheessä meneteltiin, pidin siis Konffis/protujuhlat, joihin olin etukäteen kutsut lähettänyt, tilan varannut ja ruoat hankkinut.

Leiriläisten sukupuolijakauma on todella vaihteleva.
Esimerkiksi vaellusleireillä on usein enemmän poikia.

Mä en tiennyt että tämäkin keskustelu on vielä elossa, loistavaa :D Mä olen menossa tänä kesänä appariksi, jänskää :)
Ja niille jotka nyt epäröi - mä suosittelen erittäin lämpimästi protua edelleen. Tai käykää molemmat.