Olen ollut pian puolivuotta sinkkumiehenä ja takana oli pitkä avoliitto. Kävin läpi vaikean eroprosessin, eli olin ns. jätetty osapuoli. Ero tuli tavallaan puun takaa ja jätti jälkeensä haavoja. No nyt nuo haavat ovat alkaneet parantua tässä ajan myötä ja olen jo tehnyt itselleni selväksi, että ero oli se paras ratkaisu. Todellakin paras ratkaisu! En ole päivääkään haikaillut takaisin samaan suhteeseen. Mutta nuo haavat tahtovat purkautua aina silloin, kun törmään häneen tai heihin jossain. Eli minulle tulee se paskamainen olo joka kerta, riittää että näen vain hänestä vilauksenkin. Jotain siis vielä on hampaankolossa. Tiedän, että paras apukeino tähän olisi muutto toisaalle, mutta elämäntilanne ei sitä salli. Paraneeko tämäkin ajan kanssa, vai voisiko asialle tehdä jotain muuta?
Näkeminen satuttaa
5
312
Vastaukset
- Aputiina
Jos olisit ollut luonteeltaasi vaikkapa narsisti, niin eroonne olisi ollut selvät syyt olemassa. Ikävä kyllä avioeroissa on paljon sellaisia, missä jätetty osapuoli on jätetty yksin täysin ilman omaa syytään. Silloin johtopäätös on, että puolison on täytynyt olla petollisen epäluotettava ihminen.
Mielestäni voit iloita siitä, että ex vaimosi petollinen luonne on sinulle valjennut. Hänen kaltaisiaan ihmisiä ei ole mitään syytä rakastaa tai kunnioittaa. Ei myöskään ikävöidä, vaikka nyt ikävää tunnetkin. Rakenna oma elämäsi uudelleen ja unohda menneet ikävyydet.- fenix-lintunen
Vaikken olekaan narsisti, niin en mielestäni silti ollut täysin syytön eroon. Olisin voinut rakastaa enemmän ja ottaa rohkeammin askelia hänen kanssaan. Myös ex-puolisoni sysäsi erosta osasyyn minulle.
En voi olla varma hänen petollisuudestaan, sillä hän ei kertonut sen enempää minulle kuin muillekaan eron taustoista. Minulle hän kielsi asian, mutta en edelleenkään voi olla varma. Mutta ehkä jotain viitteitä epäilyyn antaa se, että tiedusteltaessa hän hieman häkeltyi ja kieltäytyi puhumasta. Tästäkin syystä alan olla onnellinen, että minun ei tarvitse enää sietää häntä ja katsoa hänen sulkeutuneisuuttaan saman. Anteeksi vaan brutaali kommenttini. Mitä ikävömiseen tulee, niin ne ikävän tuntemukset juontavat meidän yhteisistä hyvistä muistoistamme. Ne eivät kovin helposti unohdu.
- vistinä
Ei tarvitsekaan pitää yhteyttä tai mennä juttelemaan nähdessä. Asia olisi tietysti aivan eri jos teillä olisi lapsi. Silloin eron jälkeen on vaan haudattava mahdolliset tunteet ja kestettävä lapsen takia. Minulla mies lähti. Pitkä liitto, mutta ei ero tullut puskista, rakkaudettomuutta oli vuosia. Lapsen asiat sovitaan aika lailla kitkatta ja se on hyvä tilanne. Lapsen etu pääasia. Paranee ajan kanssa olosi. Ala vaan etsimään uutta naista, naista joka rakastaa.
- elämä opettaa..
Itse kidun pitkässä liitossa, josta rakkaus on loppunut aikaa sitten, mutta en vain saa lähdettyä tästä.
Lykkään koko ajan päätöstä ja ei sellaista komeroa löydy enää huushollistamme, joka ei olisi järjestetty muuttoa odottamaan.
Seuraava etappi on nyt, kun nuorin valmistuu ja lähtee ulkomaille opiskelemaan.
Eli syksyksi olen nyt katselemassa asuntoa muualta.
Jospa rohkeus nyt riittää, tekosyyt eivät enää auta.
Mieheni tietää hiirimäisyyteni, eikä korvaansa lotkauta, uskoo, etten lähde häntä passaamasta kuitenkaan.
Mitään ei ole kuitenkaan hänkään tehnyt vuosikausiin liittomme elpymiseksi ja hyvä niin.
Tahdoin tällä tarinalla kertoa sen, ettei sitä kulahtanutta liittoa tahdo saada enään kukoistamaan ja vaimosi teki vain palveluksen, kun otti ohjat käsiinsä ja lopetti yhteiselonne.
Ei hän ole luuseri, eikä huono ihminen.
Hän halusi vain kokea vielä rakkautta jonkun kanssa, vanhoissa liitoissa sitä ei valitattavasti enää ole.
Ei elämä ole sitä, että odotetaan sen vain lipuvan ohitse. Kyllä ihmisellä on oikeus onneen, oli sitten minkäikäinen tahansa.
Tuskin sinäkään unohdat hyviä vuosianne silloin joskus, eihän muistoja unohda, mutta aikaa myöten opit olemaan armeliaampi niin itsellesi, kuin exällesikin.. - fenix-lintunen
Vastauksesi on täyttä asiaa, en siis lähde spekuloimaan sitä enempää. Mainitsen tähän vaan, että totuus kannattaa pitää aina mukana. Vaikka totuuden sanominen tai kuuleminen sattuukin, niin kerran se vain kirpaisee. Valheella on #"¤kainen loppu. Itse en ole sitä totuutta vielä tähän päivään saakka kuullut, enkä varmasti tule koskaan kuulemaankaan. Siksi se minua vielä vaivaakin ja tulehduttaa haavoja.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Ukrainan ulkoministeri: Moskova aistii tappion Ukrainassa
Dmytro Kuleban mukaan Venäjä yrittää puheillaan pelotella länsimaita. Ukrainan ulkoministerin Dmytro Kuleban mukaan Venäjän esittämät varoitukset kol2614167Stefu haikailee
Julkaisi stooreissa kuvan vickestä. Sitten Martinasta treenaamassa Hangossa ulkona. Hmm.2643403Harmi mies ettet arvostanut
Minua tarpeeksi. Myöhemmin kaikki olisi palkittu ja olisin antanut sinulle aitoa rakkautta. Tämä sattuu mutta yritän ajatella, että ehkä se rakkaus ku1541775Oi! Legandaarinen Vesa-Matti "Vesku" Loiri, 77, poseeraa kahdessa eri kuvassa - Some riemastui!
Vesa-Matti "Vesku" Loiri on kyllä legenda jo eläessään. Hienoa nähdä, että virtaa piisaa. Voimia, iloa ja eloa, Vesku! https://www.suomi24.fi/viihde251633Lavrov väläyttelee WW3:sta
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov varoittaa, että kolmannen maailmansodan uhka on todellinen. Lavrov sanoi venäläiselle uutistoimisto Interfaxille,2961412Ketä Sofia fanit veikkaatte seuraavaksi lompakoksi?
Kenestä Sofia höynäyttää itselleen seuraavan lompakon?132915Voiko hyvää omatuntoa ostaa?
Olen tässä nyt muutaman päivän paininut erään rahaan liittyvän pulman kanssa. Kerron ensin vähän taustaa ... Eli erosin 15 vuoden parisuhteesta 9 vuo235852en vaan saa häntä pois
Mielestäni pyörimästä. Onko kellekään toiselle käynyt näin? Ihastuin pakkomielteisesti noin vuosi sitten erääseen naiseen. Ei vaan katoa mielestä va115813Suomi24 kysely: ihmisten kuplautumista ei pääosin koeta vakavaksi ongelmaksi
“Kuplautumista on mahdotonta estää. Ihmiset ovat aina viihtyneet samankaltaiset arvot ja maailmankatsomuksen jakavassa seurassa ja muodostaneet sen pe17778