Mitäs jos ...

Eikös tämä ole hyvä esimerkki siitä että huolella suunniteltu ja hyvää tarkoittava tulevaisuus voi kusta kintuille - halusi sitä tai ei.

Kääntäen: ilmastonmuutoksen kieltäminen sillä varjolla ettei länsimaisessa kulutus- ja teknologiayhteiskunnassa VOI olla mitään vikaa eikä siitä voi seurata mitään pahaa on kuin hakkaisi päätään seinään kunnes on pakko katsoa asiaa uudesta näkökulmasta.

Miehellä on ainakin rohkeutta todeta ettei tämä homma nyt skulaa - täytyy tehdä muuta. Ilmastoänkyrät eivät suostu myöntämään maailman muuttumista ja kerran valittujen näkökulmiensa rukkaamista koska "näin on ollut ja näin tulee olemaan".

Hassua sinänsä että "änkyrät" näkevät vakiintuneet tavat ja käytännöt niin muuttumattomina etteivät ymmärrä niidenkin olleen joskus radikaaleja ja jopa epäuskottavia. Esim. pyhän lehmän, auton, ylistys. 1900-luvun alussa autot oilivat ökyrikkaiden huvia, enemmistön pilkan kohde, muotivillitys joille povattiin nopeaa loppua. Nyt ne ovat välttämättömyys, jokaisen ulottuvilla oleva kodinkone joka monilla on pakko olla ja johon panostetaan vaikka varaa ei olisikaan, jos ei muuten niin näyttääkseen naapurille ns. närhen munat. Jokainen intohimoinen autoilija ymmärtää että jos maailmassa olisi väestömäärään suhteutettuna yhtä paljon hevosia autojen tilalla, niin maailma hukkuisi heposen paskaan. Mutta että omasta ja menneiden sukupolvien käyttämistä pörinäpurkeista voisi tuprahtaa 100 vuodessa niin paljon kitkerää katkua että sillä olisi jotain vaikutusta johonkin - se ei mene jakeluun.

Hevosen paskan voi nähdä, tuntea, haistaa ja maistaa - joten sen voi helposti mieltää ongelmaksi kun sitä on liikaa.

Mitä tarvitaan jotta näkymättömät ilmaan leijuvat kaasut ym. pierut mielletään ongelmaksi? Mikä on tarpeeksi vahva todiste jotta epäuskoisinkin tajuaa että vituix mänöö? Se että kaivosta loppuu vesi? Että järvi kuivuu ja kesämökki jää tönöttämään liejun äärelle? Että pitkiä kalsareita ei enää tarvitse käyttää? Että lapsenlapset tuskin osaavat hiihtää ja itse kerrot heille tarinoita talvista jotka hyytävät ytimet? Ja kaikki on vain ohimenevää, pian korjautuvaa, ja jo ensi vuonna ostetaan Matiakselle ihan oikeat sukset?

... kirjoitti:

Eikös tämä ole hyvä esimerkki siitä että huolella suunniteltu ja hyvää tarkoittava tulevaisuus voi kusta kintuille - halusi sitä tai ei.

Kääntäen: ilmastonmuutoksen kieltäminen sillä varjolla ettei länsimaisessa kulutus- ja teknologiayhteiskunnassa VOI olla mitään vikaa eikä siitä voi seurata mitään pahaa on kuin hakkaisi päätään seinään kunnes on pakko katsoa asiaa uudesta näkökulmasta.

Miehellä on ainakin rohkeutta todeta ettei tämä homma nyt skulaa - täytyy tehdä muuta. Ilmastoänkyrät eivät suostu myöntämään maailman muuttumista ja kerran valittujen näkökulmiensa rukkaamista koska "näin on ollut ja näin tulee olemaan".

Hassua sinänsä että "änkyrät" näkevät vakiintuneet tavat ja käytännöt niin muuttumattomina etteivät ymmärrä niidenkin olleen joskus radikaaleja ja jopa epäuskottavia. Esim. pyhän lehmän, auton, ylistys. 1900-luvun alussa autot oilivat ökyrikkaiden huvia, enemmistön pilkan kohde, muotivillitys joille povattiin nopeaa loppua. Nyt ne ovat välttämättömyys, jokaisen ulottuvilla oleva kodinkone joka monilla on pakko olla ja johon panostetaan vaikka varaa ei olisikaan, jos ei muuten niin näyttääkseen naapurille ns. närhen munat. Jokainen intohimoinen autoilija ymmärtää että jos maailmassa olisi väestömäärään suhteutettuna yhtä paljon hevosia autojen tilalla, niin maailma hukkuisi heposen paskaan. Mutta että omasta ja menneiden sukupolvien käyttämistä pörinäpurkeista voisi tuprahtaa 100 vuodessa niin paljon kitkerää katkua että sillä olisi jotain vaikutusta johonkin - se ei mene jakeluun.

Hevosen paskan voi nähdä, tuntea, haistaa ja maistaa - joten sen voi helposti mieltää ongelmaksi kun sitä on liikaa.

Mitä tarvitaan jotta näkymättömät ilmaan leijuvat kaasut ym. pierut mielletään ongelmaksi? Mikä on tarpeeksi vahva todiste jotta epäuskoisinkin tajuaa että vituix mänöö? Se että kaivosta loppuu vesi? Että järvi kuivuu ja kesämökki jää tönöttämään liejun äärelle? Että pitkiä kalsareita ei enää tarvitse käyttää? Että lapsenlapset tuskin osaavat hiihtää ja itse kerrot heille tarinoita talvista jotka hyytävät ytimet? Ja kaikki on vain ohimenevää, pian korjautuvaa, ja jo ensi vuonna ostetaan Matiakselle ihan oikeat sukset?

Olipas vuodatus. Siitä ei juuri muuta jäänyt käteen kuin että mielestäsi ilmasto ja ihmisen pahuus ovat jollain mystisellä ja uskonnollis-filosofisella tavalla kytköksissä toisiinsa.

Jotenkin vuodatuksestasi paistaa läpi, että ympäristöliike on etsinyt epätovoisesti jotain kauheaa uhkaa millä voisi pelotella ihmisiä muuttamaan "pahoja" elintapojaan. Ja nyt se on löytänyt sen AGWstä.

Pelottelu on kuitenkin huono motivaattori pidemmällä aikavälillä.

"Ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta" on tullut niin poliitis-ideologisesti latautunut kysymys että en usko sen enää ratkeavan. Se tilaisuus menetettiin, kun alettiin sotkea politiikkaa tieteeseen.

olipas vuodatus kirjoitti:

Olipas vuodatus. Siitä ei juuri muuta jäänyt käteen kuin että mielestäsi ilmasto ja ihmisen pahuus ovat jollain mystisellä ja uskonnollis-filosofisella tavalla kytköksissä toisiinsa.

Jotenkin vuodatuksestasi paistaa läpi, että ympäristöliike on etsinyt epätovoisesti jotain kauheaa uhkaa millä voisi pelotella ihmisiä muuttamaan "pahoja" elintapojaan. Ja nyt se on löytänyt sen AGWstä.

Pelottelu on kuitenkin huono motivaattori pidemmällä aikavälillä.

"Ihmisen aiheuttamasta ilmastonmuutoksesta" on tullut niin poliitis-ideologisesti latautunut kysymys että en usko sen enää ratkeavan. Se tilaisuus menetettiin, kun alettiin sotkea politiikkaa tieteeseen.

Eikö saastuminen sitten ole "paha" elämäntapa?
Onko siinä jotain positiivista?