Uskon että minulla on syvä masennus! Miksi? koska olen masentunut tämä tunne ei vaan mene ohi. Alan itkemään melkein joka päivä ja syynä yleensä on että on paha olla enkä usko tulevaan.
Tukea en saa vanhemmiltani vaan he päin vastoin antavat lisää aihetta. Itsemurhaa yritetty jo, mutta ei tainnut olla tarpeeksi varma keino. Olen yrittänyt jaksaa mutten jaksa. Olen lukittautunut kotiin jossa vietän koko kesän ja minulla ei ole minkäänlaista sosiaallista elämää.
En ENÄÄ jaksa teeskennellä olevani iloinen tai tyytyväinen elämääni, koska en ole sitä pitkään aikaan ole ollut (pitkä aika: vuosia).
Olen muutenkin tosi ujo ja jos joku jotain sanoo muokkaan sen aina automaattisesti loukkaukseksi.
Tulevaisuutta en pysty edes kuvittelemaan ja unenlaatu on pahasti häiiriintynyt. Olen jo kauan sitten aloittanut syömään lääkkeitä, mutta lihoin ja masennukseni paheni, koska viimeiset itsevarmuuden rippeet hävisivät kokonaan lihottuani.Joten lopetin niiden syönnin (huom. lääkkeistä ei vaikutusta vaikka monesti vaihdettiin erillaisiin ja vahvempiin aineisiin)
Hassuinta on että 15 vuotiailla tytöillä on muutenkin paineita ja minä haluaisin edes nähdä valoa tunnelin päässä, mutta kaikki haihtuu pikkuhiljaa kuin tuhka tuuleen.
Mitä pitäisi tehdä ja onko täällä ketään hengenheimolaisia ja haluaisin kipeästi tietää uusiutuuko masennus oikeasti myöhemmin pahempana, että tietäisin kannattaako minun enää edes yrittää. Pyydän älkää puhuko minulle jumalasta, koska olen uskoni menettänyt kokonaan!
Ja voitte puhua minulle suoraan, koska niin minulle yleensäkkin puhutaan.
Äiti toivoi hangonkeksiä, mutta minut sai...
4
115
Vastaukset
- Väsähtänyt
Jaa mitä pitäisi tehdä.. Siinäpä vuosisadan kysymys. Itellä ei ole mitään hajua mitä pitäisi tehdä elämälleen. Eikä sillä uusiutumisella ole väliä, eläthän sä nytkin päivä kerrallaan, ni jos parannut ni elät varmaan sillonkin päivä kerrallaan..
Tukea vanhemmilta nykyään harva tuntuu saavan. Sama juttu minullakin, vanhemmat vähättelee masennusta, äippä kerran kysykin että mikset vaan voi ottaa itestäsi niskasta kii ja mennä takas töihin? Haha voi vitsi jos meniskin niin.
Itellä tää masennus on ollut piilevänä koko elämäni. Reilu vuosi sitten kaikki vaan levis jotenkin käsiin. Olin just lähössä töihin, keräilin kamoja laukkuuni ja ykskaks pysähdyin ja päässä joku kysy: Mitä jos mä en jaksaisikaan enää? Tipahdin lattialle ja aloin vollottamaan ku pieni vauva. Työterveydestä hain saikkua ja reseptit ja sitten puolen vuoden päästä ne "pakotti" mut hankkiutumaan psykiatrian poliklinikan potilaaksi, että pääsisin terapiaan. No pitkään vänkäsin vastaan mut sit oli pakko mennä, vaikka ajattelinkin et "ei mun päässäni ole mitään vikaa eikä traumoja jne" mutta kas kummaa.. Nyt oon kohta vuoden käyny kerta viikkoon juttelemassa, ja huh, aikamoinen määrä törkyä sieltä sitten on tullut ulos. No tossa tarkempi lässytys http://keskustelu.suomi24.fi/node/9916254
Mutta kuitenkin sanoisin että mene terapiaan, selvitä mitä moskaa siellä päässäsi on ja koita käsitellä niitä jotenkin. - maljojen_prinsessa
Vanhempasi eivät välttämättä osaa auttaa, jos heillä itselläänkin on jonkinlaisia vaikeuksia ja ongelmia. Minä olin itse sinun iässäsi samanlaisessa tilanteessa. Kunpa olisin jo itse hakenut silloin apua kodin ulkopuolelta.
Miltä sinusta tuntuisi etsiä joku luotettava ja turvallinen aikuinen, jolle voisit kertoa kaikki murheesi ja joka voisi tukea sinua?
Voisit esimerkiksi hakeutua paikkakuntasi mielenterveyskeskukseen, jossa on varmasti nuorille oma psykologi, psykiatri tai terapeutti. Voit esimerkiksi soittaa koulusi terveydenhoitajalle (jos hän on kesällä tavattavissa) tai ihan terveyskeskuslääkärille ja varata ajan. Jos tämä tuntuu liian vaikealta ainakin nyt aluksi, niin voit aina soittaa vaikka nuorten kriisipuhelimeen:
http://www.mll.fi/nuorille/lnpn/
Vanhemmilla on aina paljon odotuksia lapselleen. Kenestäkään ei kuitenkaan voi tulla sellaista, kuin vanhemmat haluavat, sehän on hirveän itsekästä vanhemmilta. Sinä saat olla juuri sellainen kuin olet!- no oikun
Yksi ongelmistani on ettei vanhemmillani ole minkäänlaisia odotuksia ja vaatimuksia minua kohtaan heitä ei vain kiinnosta. Jos sain kokeesta hylätyn so what tai kympin nii so what! Sanon kuinka hyvin pärjäsin jossain aineessa ja että numeroni nousivat niin he eivät edes välttämättä jaksa kuunnella. Olen kuin ilmaa heille paitsi silloin kun he rupeavat syyllistämään kuinka minuun uppoaa rahaa esim. jos käytän talouspaperia tai katson joskus televisiota ja vanhempani eivät ole mitään kovin köyhiä koska he saavat aina lapsilisänikin (rahaa saan muulta taholta ja se riittää juuri ja juuri vaatteisiin) huom. vanhempani nipottavat ruuastakin vaikka en ole mikään suur syömäri, koska on epänormaalia syödä kaksi kertaa päivässä kuulemma.Heillä on kyllä joitain kriteereitä mitä en saisi olla ja osa tuli jo selitettyä.
- *vm*
Joskus vauvana olet kuitenkin hymyillyt hangon keksinä ja jokellellut äidillesi.
Ehkä kasvat nykyisestäkin yli.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1372001
Toivotko koskaan mies...
Että nähtäis ja aloitettais alusta, puhtaalta pöydältä tutustuminen. Olit oikeassa ei me kunnolla tunnettu. Olin hölmö.1291639Vesikin maksaa, miksei hengitysilma?
Jatkuvasti itketään ettei ole rahaa mihinkään, mutta tilastojen mukaan rahaa on enemmän kuin koskaan, joten miksei asial11506Satuolennoista tarinointi ei kuulu peruskoulun tehtäviin
Opetustunteja on muutenkin käytössä vain rajallinen määrä. Eli nämä satuhommat koulun ulkopuolelle vapaaehtoisiin harras881423- 321391
Kyllä näin 45 vuotiaana miehenä pitää sanoo, että 40-50v naiset näyttää vanhoilta
Niin väsynyttä, silmäryppyä, harmaata hiusta jne jne1321214Olisin valmis salaisiin tapaamisiin
Juuri sinun kanssasi mies. Olet saanut minun pääni pyörälle ja ajatukseni pyörimään ympärilläsi. Hittoon velvollisuudet501100- 241099
Lahkokasteen ja kristillisen kasteen erot
Raamatun mukaan Kristillisessä yhdessä kasteessa Jumala pesee ja puhdistaa ihmisen sydämen ja poistaa perisynnin kirouks4221021- 51894