Kuulin, että jompikumpi Merikanto olisi 'säveltänyt' sen aseman kuulutuksia edeltävän pimputuksen. Sen missä on neljä sointua, korkea-matala-vähän korkeampi-matalampi tai jotenkin, näin epämusikaalisesti laitettuna. ota siitä sitten selvää.
Mahtaakohan tieto pitää paikkansa? Onkohan 'teoksella' nimeä? Mistähän sen saisi esim. koneelle?
Rautatieaseman kuulutukset
ipi
23
2900
Vastaukset
- Mal Canto
Johanneksen kirkon urkuri Oskar Merikanto ja runonikkari Armas Einar Leopold Lönnbohm oljentelivatten kerran Esplanadin puistossa. Ajoipa ohi ajuri hevosellaan, sontakuorma kärryssä. Hevosmies vihelteli Kesäillan valssia (jonka Oskar-poika oli säveltänyt nuoruudessaan, 15-vuotiaana). Oskar tunnisti melodian ja tuumasi ilahtuneena: "Tuokin on minun tekemäni!"
"Koko kuormako?" kysyi Eino Leino.- Kari Mento
Meillä voisi olla tuonkin niminen säveltäjä – ihan siinä kuin Armas Lönnbohm -niminen runoilijakin!
Frans Oskar Merikannon sukunimi oli hänen syntyessään Mattson. - Kudin Standi
Kari Mento kirjoitti:
Meillä voisi olla tuonkin niminen säveltäjä – ihan siinä kuin Armas Lönnbohm -niminen runoilijakin!
Frans Oskar Merikannon sukunimi oli hänen syntyessään Mattson.Tuohon alkuperäiseen kysymykseen Helsingin rautatieaseman kuulutukseen liittyvästä pimpelipompelista ei kumpikaan edelläoleva vastaa mitään.
On sitä pimpeliä tullut kuunneltua iät ja ajat, mutta enpä ole tullut ajatelleeksi että sekin on jonkun säveltämää. Mutta tietenkin se on. Onko sitten Merikanto tai joku muu, siihen en osaa ikävä kyllä ottaa kantaa. Valitettavasti...
Tuo roskakuorma-juttu on vanha kasku menneiltä ajoilta. Ihan hyvä ja huvittava, mutta ei auta nyt mitään, kun pitäisi tuo Assan pimpelipompelin säveltäjä saada selville.
Tiedättekö muuten, että Kallion kirkon kellomelodia on Sibeliuksen säveltämä ja soitettiin Ylen Ehtookelloina jokikinen lauantai 1950-luvulla? - nostajakin
Nosto
- ggsdgsgsg
Kari Mento kirjoitti:
Meillä voisi olla tuonkin niminen säveltäjä – ihan siinä kuin Armas Lönnbohm -niminen runoilijakin!
Frans Oskar Merikannon sukunimi oli hänen syntyessään Mattson.Mikä suku oli ennen kuin heistä Mattsonita tehtiin?
Olivatko ruotsalaistaustaisia vai olisiko ihan suomalaista verta? - Anonyymi
Kudin Standi kirjoitti:
Tuohon alkuperäiseen kysymykseen Helsingin rautatieaseman kuulutukseen liittyvästä pimpelipompelista ei kumpikaan edelläoleva vastaa mitään.
On sitä pimpeliä tullut kuunneltua iät ja ajat, mutta enpä ole tullut ajatelleeksi että sekin on jonkun säveltämää. Mutta tietenkin se on. Onko sitten Merikanto tai joku muu, siihen en osaa ikävä kyllä ottaa kantaa. Valitettavasti...
Tuo roskakuorma-juttu on vanha kasku menneiltä ajoilta. Ihan hyvä ja huvittava, mutta ei auta nyt mitään, kun pitäisi tuo Assan pimpelipompelin säveltäjä saada selville.
Tiedättekö muuten, että Kallion kirkon kellomelodia on Sibeliuksen säveltämä ja soitettiin Ylen Ehtookelloina jokikinen lauantai 1950-luvulla?VR:n jinglen on säveltänyt Olli Ahvenlahti.
- Joku
Tässä vastaus.
Merikannoilla, ei Oskarilla eikä Aarrella, ole mitään tekemistä Rautatieaseman neljän sävelen kanssa. Tunnuksen on säveltänyt Olli Ahvenlahti. Ne neljä säveltä ovat kaksi perättäistä kvarttia pienen terssin päässä toisistaan. En muista tarkkaa sävellajia, mutta C-duurin mukaan menisivät c-g-a-e. Sävellykseksi tuo on tietenkin aika pikkuinen teos, ja kahta peräkkäistä kvarttia on varmaan käytetty miljoona kertaa musiikissa aikaisemmin (ja myöhemmin). Hankipa vaikka Gustav Mahlerin 1. sinfonia ja kuule, kuinka täsmälleen sama sävelkulku sekä aloittaa sinfonian että esiintyy sen viimeisessä osassa.- Sauli Vallinen
Tiedättekös muuten kuka on säveltänyt Finlandia-talon väliaikatunnarin?Entäs kansallisoopperan?
- diletante pianistimus
Paitsi, että intervalli c-g/a-e on kvintti :)
- Joku
diletante pianistimus kirjoitti:
Paitsi, että intervalli c-g/a-e on kvintti :)
...c:stä mennään g:hen tai a:sta e:hen ylöspäin juuh. Mutta c-g ja a-e ovat kvartteja jos suunta on alas, kuten aseman kuulutusten tunnarissa.
- alkeet osaava
En kyllä millään ymmärrä, miten kvintit (tai kvartit) c-g ja a-e olisivat terssin päässä toisistaan. Voiko joku fiksumpi selittää tämän, vai onko kyseessä vaan vahinko? Mun oppien mukaan g-a on joko suuri sekunti tai pieni septimi...
Hetkinen, jos se on c-g-e-a, niin sitten siinä on se pieni terssi. Täytyypä käydä steissillä kuuntelemassa. - Sailbad Sinner
Sauli Vallinen kirjoitti:
Tiedättekös muuten kuka on säveltänyt Finlandia-talon väliaikatunnarin?Entäs kansallisoopperan?
Finlandia-talon väliaikatunnari ei nyt muistu mieleen, mutta oopperan tunnari on ensimmäisestä suomalaisesta oopperasta "Kaarle-kuninkaan metsästys" (Pacius).
- Joku
alkeet osaava kirjoitti:
En kyllä millään ymmärrä, miten kvintit (tai kvartit) c-g ja a-e olisivat terssin päässä toisistaan. Voiko joku fiksumpi selittää tämän, vai onko kyseessä vaan vahinko? Mun oppien mukaan g-a on joko suuri sekunti tai pieni septimi...
Hetkinen, jos se on c-g-e-a, niin sitten siinä on se pieni terssi. Täytyypä käydä steissillä kuuntelemassa.Nyt selvitetään tämä asia, kun se noin kovasti vaivaa.
Eli:
sävelestä C säveleen G alaspäin on ensimmäinen SÄVELPARI, joka muodostaa KVARTIN.
Sävelestä A säveleen E alaspäin on toinen SÄVELPARI, joka myös muodostaa KVARTIN.
Näiden SÄVELPARIEN etäisyys toisistaan on PIENI TERSSI. Ei etäisyyttä lasketa ensimmäisen sävelparin jälkimmäisen sävelen ja toisen sävelparin ensimmäisen sävelen mukaan (G:stä A:han, joka olisi suuri sekunti), vaan tietenkin sävelparien ensimmäisten nuottien mukaan.
Tämä siksi etten alunperinkään ole tarkastellut neljää perättäistä säveltä yksilöinä vaan kahta perättäistä sävelparia, intervallia. Ja näiden intervallien (kaksi kvarttia) etäisyys toisistaan on PIENI TERSSI.
Kvinteistä ei ole todellakaan kyse. Ne ovat kyllä kvarttien käänteisintervalleja, mutta esimerkin melodia muodostaa kvartteja ja sillä siisti.
Selvisikö jo?
HUOM: jos tunnari olisi C-duurissa, se menisi C-G-A-E, kuten kirjoitin ekassa viestissäni. Mutta EN MUISTA oikeaa sävellajia. H-duurissa? H-Fis-Gis-Dis? - taikuri luttinen
Sailbad Sinner kirjoitti:
Finlandia-talon väliaikatunnari ei nyt muistu mieleen, mutta oopperan tunnari on ensimmäisestä suomalaisesta oopperasta "Kaarle-kuninkaan metsästys" (Pacius).
aivan ja Finlandian Aulis Sallinen!Hyvät Teosto-korvaukset;)!
- alkeet osaava
Joku kirjoitti:
Nyt selvitetään tämä asia, kun se noin kovasti vaivaa.
Eli:
sävelestä C säveleen G alaspäin on ensimmäinen SÄVELPARI, joka muodostaa KVARTIN.
Sävelestä A säveleen E alaspäin on toinen SÄVELPARI, joka myös muodostaa KVARTIN.
Näiden SÄVELPARIEN etäisyys toisistaan on PIENI TERSSI. Ei etäisyyttä lasketa ensimmäisen sävelparin jälkimmäisen sävelen ja toisen sävelparin ensimmäisen sävelen mukaan (G:stä A:han, joka olisi suuri sekunti), vaan tietenkin sävelparien ensimmäisten nuottien mukaan.
Tämä siksi etten alunperinkään ole tarkastellut neljää perättäistä säveltä yksilöinä vaan kahta perättäistä sävelparia, intervallia. Ja näiden intervallien (kaksi kvarttia) etäisyys toisistaan on PIENI TERSSI.
Kvinteistä ei ole todellakaan kyse. Ne ovat kyllä kvarttien käänteisintervalleja, mutta esimerkin melodia muodostaa kvartteja ja sillä siisti.
Selvisikö jo?
HUOM: jos tunnari olisi C-duurissa, se menisi C-G-A-E, kuten kirjoitin ekassa viestissäni. Mutta EN MUISTA oikeaa sävellajia. H-duurissa? H-Fis-Gis-Dis?eli meni jakeluun. Ehkäpä olisin ymmärtänyt HUUTAMATTAKIN ;)
- historioita
Eikö siinä ollut vielä sellanen juttu että Ahvenlahti oli jotenkin tosi nuori ja se vaan heitti jotain ja sit ne teki siitä tunnarin.
Hienoja legendoja.
- Sama nimi - eri suku
Televisiossa kertoi Seppo Ruohonen, että laulajaveljekset ovat sukua Oskar Merikannolle. - Onko tarkempaa tietoa, isän vai äidin kautta? Onko näidenkin Ruohosten sukunimi suomennettu, ja mikä on ollut alkuperäinen sukunimi?
- pgpjgjgppgjp
Mikä lie heidän taustansa ennen ruotsinkielistä sukunimeä - sehän oli edellytys koulunkäynnille ja suuri joukko suomenkielistaustaisia sai ruotsinkieliset sukunimet.
Ruotsinkieliset sukunimet kertovat sorron historiasta.
Ahvenlahti muistaakseni tv-dokkarissa kertoi, että hän oli tuon rautatieaseman sävellyksen tehnyt mutta isä oli sen sävellyskilpailuun ilmoittanut ja saanut siitä kultaa & kunniaa ?!
- Vommytti
Melkoinen sävellys tosiaan tuo 3 sekunnin pätkä - lähestyy jo popbiisin vaativuutta
- Puuttuu taito
Neljän eri nuotin sävellys kolmessa sekunnissa on kuitenkin huikean paljon parempi saavutus kuin klassisen 1 - 2 minuuttia kestävä yhden nuotin venytys/vingutus. Sustainia? :D
Siinä paljastuu klassisen suurin ongelma: kyky säveltää hyvä melodia on huono. Venyttämällä nuottia sivuutetaan vaikein asia eli kunnollinen melodia eli puute kätketään piiiiiiiiitkäääääääään nuottiin.
- ana821
Siis tarkoitetaanko tässä nyt sitä vielä 90-luvulla vr:llä käytössä ollutta rautatieasemien kuulutuksia edeltävää pimputusta, jossa tosiaankin oli neljä ääntä? Korkea, matala ja näiden väliltä oleva ääni kahdesti, ja kuullosti xylofonin tai vastaavanlaisen soittimen ääneltä. Ääni oli tosiaankin käytössä vielä 90-luvulla, mutta 2000-luvulle tultaessa se muuttui pelkäksi "pum" -ääneksi. Olisi tosiaankin ihan mielenkiintoinen tietää, että kuka tuon 90-luvulla käytössä olleen äänen on säveltänyt, ja millä soittimella se on toteutettu.
- tietäjä
Tietääkseni tuon 90-luvulla vr:n kuulutusta edeltäneen pimputuksen säveltäjä on Olli Ahvenlahti.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1131458
Se helpottaisi oloa jos
Se toinen tietäisi että molemmat tykkäämme toisistamme. Se on asia mikä vaivaa ja ahdistaa minua vaikka tilanne olisikin881307Palsta kysely..
Mikä on mielestäsi hyvä ikäero parisuhteessa? Tulevassa/kuvitteellisessa tulevaisuuden suhteessa, voisitko harkita ”ott1361067- 68974
- 39917
- 69874
- 97867
Haluaisin nainen vain välillä heilutella peittoa sinun kanssa
Mutta kuitenkin oltaisiin uskollisia toisillemme.54852- 75846
Ihmeellistä millaisissa tilanteissa ajatukset kulkuun sinuun
Eilen seurasin kun ihmiset ajoivat kaupan parkkipaikalle ja menivät yhdessä kauppaan. Iski jotenkin ikävä. Mietin että39784