Rautatieaseman kuulutukset

ipi

Kuulin, että jompikumpi Merikanto olisi 'säveltänyt' sen aseman kuulutuksia edeltävän pimputuksen. Sen missä on neljä sointua, korkea-matala-vähän korkeampi-matalampi tai jotenkin, näin epämusikaalisesti laitettuna. ota siitä sitten selvää.

Mahtaakohan tieto pitää paikkansa? Onkohan 'teoksella' nimeä? Mistähän sen saisi esim. koneelle?

23

2900

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Mal Canto

      Johanneksen kirkon urkuri Oskar Merikanto ja runonikkari Armas Einar Leopold Lönnbohm oljentelivatten kerran Esplanadin puistossa. Ajoipa ohi ajuri hevosellaan, sontakuorma kärryssä. Hevosmies vihelteli Kesäillan valssia (jonka Oskar-poika oli säveltänyt nuoruudessaan, 15-vuotiaana). Oskar tunnisti melodian ja tuumasi ilahtuneena: "Tuokin on minun tekemäni!"

      "Koko kuormako?" kysyi Eino Leino.

      • Kari Mento

        Meillä voisi olla tuonkin niminen säveltäjä – ihan siinä kuin Armas Lönnbohm -niminen runoilijakin!

        Frans Oskar Merikannon sukunimi oli hänen syntyessään Mattson.


      • Kudin Standi
        Kari Mento kirjoitti:

        Meillä voisi olla tuonkin niminen säveltäjä – ihan siinä kuin Armas Lönnbohm -niminen runoilijakin!

        Frans Oskar Merikannon sukunimi oli hänen syntyessään Mattson.

        Tuohon alkuperäiseen kysymykseen Helsingin rautatieaseman kuulutukseen liittyvästä pimpelipompelista ei kumpikaan edelläoleva vastaa mitään.

        On sitä pimpeliä tullut kuunneltua iät ja ajat, mutta enpä ole tullut ajatelleeksi että sekin on jonkun säveltämää. Mutta tietenkin se on. Onko sitten Merikanto tai joku muu, siihen en osaa ikävä kyllä ottaa kantaa. Valitettavasti...

        Tuo roskakuorma-juttu on vanha kasku menneiltä ajoilta. Ihan hyvä ja huvittava, mutta ei auta nyt mitään, kun pitäisi tuo Assan pimpelipompelin säveltäjä saada selville.

        Tiedättekö muuten, että Kallion kirkon kellomelodia on Sibeliuksen säveltämä ja soitettiin Ylen Ehtookelloina jokikinen lauantai 1950-luvulla?


      • nostajakin

        Nosto


      • ggsdgsgsg
        Kari Mento kirjoitti:

        Meillä voisi olla tuonkin niminen säveltäjä – ihan siinä kuin Armas Lönnbohm -niminen runoilijakin!

        Frans Oskar Merikannon sukunimi oli hänen syntyessään Mattson.

        Mikä suku oli ennen kuin heistä Mattsonita tehtiin?

        Olivatko ruotsalaistaustaisia vai olisiko ihan suomalaista verta?


      • Anonyymi
        Kudin Standi kirjoitti:

        Tuohon alkuperäiseen kysymykseen Helsingin rautatieaseman kuulutukseen liittyvästä pimpelipompelista ei kumpikaan edelläoleva vastaa mitään.

        On sitä pimpeliä tullut kuunneltua iät ja ajat, mutta enpä ole tullut ajatelleeksi että sekin on jonkun säveltämää. Mutta tietenkin se on. Onko sitten Merikanto tai joku muu, siihen en osaa ikävä kyllä ottaa kantaa. Valitettavasti...

        Tuo roskakuorma-juttu on vanha kasku menneiltä ajoilta. Ihan hyvä ja huvittava, mutta ei auta nyt mitään, kun pitäisi tuo Assan pimpelipompelin säveltäjä saada selville.

        Tiedättekö muuten, että Kallion kirkon kellomelodia on Sibeliuksen säveltämä ja soitettiin Ylen Ehtookelloina jokikinen lauantai 1950-luvulla?

        VR:n jinglen on säveltänyt Olli Ahvenlahti.


    • Joku

      Tässä vastaus.

      Merikannoilla, ei Oskarilla eikä Aarrella, ole mitään tekemistä Rautatieaseman neljän sävelen kanssa. Tunnuksen on säveltänyt Olli Ahvenlahti. Ne neljä säveltä ovat kaksi perättäistä kvarttia pienen terssin päässä toisistaan. En muista tarkkaa sävellajia, mutta C-duurin mukaan menisivät c-g-a-e. Sävellykseksi tuo on tietenkin aika pikkuinen teos, ja kahta peräkkäistä kvarttia on varmaan käytetty miljoona kertaa musiikissa aikaisemmin (ja myöhemmin). Hankipa vaikka Gustav Mahlerin 1. sinfonia ja kuule, kuinka täsmälleen sama sävelkulku sekä aloittaa sinfonian että esiintyy sen viimeisessä osassa.

      • Sauli Vallinen

        Tiedättekös muuten kuka on säveltänyt Finlandia-talon väliaikatunnarin?Entäs kansallisoopperan?


      • diletante pianistimus

        Paitsi, että intervalli c-g/a-e on kvintti :)


      • Joku
        diletante pianistimus kirjoitti:

        Paitsi, että intervalli c-g/a-e on kvintti :)

        ...c:stä mennään g:hen tai a:sta e:hen ylöspäin juuh. Mutta c-g ja a-e ovat kvartteja jos suunta on alas, kuten aseman kuulutusten tunnarissa.


      • alkeet osaava

        En kyllä millään ymmärrä, miten kvintit (tai kvartit) c-g ja a-e olisivat terssin päässä toisistaan. Voiko joku fiksumpi selittää tämän, vai onko kyseessä vaan vahinko? Mun oppien mukaan g-a on joko suuri sekunti tai pieni septimi...

        Hetkinen, jos se on c-g-e-a, niin sitten siinä on se pieni terssi. Täytyypä käydä steissillä kuuntelemassa.


      • Sailbad Sinner
        Sauli Vallinen kirjoitti:

        Tiedättekös muuten kuka on säveltänyt Finlandia-talon väliaikatunnarin?Entäs kansallisoopperan?

        Finlandia-talon väliaikatunnari ei nyt muistu mieleen, mutta oopperan tunnari on ensimmäisestä suomalaisesta oopperasta "Kaarle-kuninkaan metsästys" (Pacius).


      • Joku
        alkeet osaava kirjoitti:

        En kyllä millään ymmärrä, miten kvintit (tai kvartit) c-g ja a-e olisivat terssin päässä toisistaan. Voiko joku fiksumpi selittää tämän, vai onko kyseessä vaan vahinko? Mun oppien mukaan g-a on joko suuri sekunti tai pieni septimi...

        Hetkinen, jos se on c-g-e-a, niin sitten siinä on se pieni terssi. Täytyypä käydä steissillä kuuntelemassa.

        Nyt selvitetään tämä asia, kun se noin kovasti vaivaa.

        Eli:

        sävelestä C säveleen G alaspäin on ensimmäinen SÄVELPARI, joka muodostaa KVARTIN.

        Sävelestä A säveleen E alaspäin on toinen SÄVELPARI, joka myös muodostaa KVARTIN.

        Näiden SÄVELPARIEN etäisyys toisistaan on PIENI TERSSI. Ei etäisyyttä lasketa ensimmäisen sävelparin jälkimmäisen sävelen ja toisen sävelparin ensimmäisen sävelen mukaan (G:stä A:han, joka olisi suuri sekunti), vaan tietenkin sävelparien ensimmäisten nuottien mukaan.

        Tämä siksi etten alunperinkään ole tarkastellut neljää perättäistä säveltä yksilöinä vaan kahta perättäistä sävelparia, intervallia. Ja näiden intervallien (kaksi kvarttia) etäisyys toisistaan on PIENI TERSSI.

        Kvinteistä ei ole todellakaan kyse. Ne ovat kyllä kvarttien käänteisintervalleja, mutta esimerkin melodia muodostaa kvartteja ja sillä siisti.

        Selvisikö jo?

        HUOM: jos tunnari olisi C-duurissa, se menisi C-G-A-E, kuten kirjoitin ekassa viestissäni. Mutta EN MUISTA oikeaa sävellajia. H-duurissa? H-Fis-Gis-Dis?


      • taikuri luttinen
        Sailbad Sinner kirjoitti:

        Finlandia-talon väliaikatunnari ei nyt muistu mieleen, mutta oopperan tunnari on ensimmäisestä suomalaisesta oopperasta "Kaarle-kuninkaan metsästys" (Pacius).

        aivan ja Finlandian Aulis Sallinen!Hyvät Teosto-korvaukset;)!


      • alkeet osaava
        Joku kirjoitti:

        Nyt selvitetään tämä asia, kun se noin kovasti vaivaa.

        Eli:

        sävelestä C säveleen G alaspäin on ensimmäinen SÄVELPARI, joka muodostaa KVARTIN.

        Sävelestä A säveleen E alaspäin on toinen SÄVELPARI, joka myös muodostaa KVARTIN.

        Näiden SÄVELPARIEN etäisyys toisistaan on PIENI TERSSI. Ei etäisyyttä lasketa ensimmäisen sävelparin jälkimmäisen sävelen ja toisen sävelparin ensimmäisen sävelen mukaan (G:stä A:han, joka olisi suuri sekunti), vaan tietenkin sävelparien ensimmäisten nuottien mukaan.

        Tämä siksi etten alunperinkään ole tarkastellut neljää perättäistä säveltä yksilöinä vaan kahta perättäistä sävelparia, intervallia. Ja näiden intervallien (kaksi kvarttia) etäisyys toisistaan on PIENI TERSSI.

        Kvinteistä ei ole todellakaan kyse. Ne ovat kyllä kvarttien käänteisintervalleja, mutta esimerkin melodia muodostaa kvartteja ja sillä siisti.

        Selvisikö jo?

        HUOM: jos tunnari olisi C-duurissa, se menisi C-G-A-E, kuten kirjoitin ekassa viestissäni. Mutta EN MUISTA oikeaa sävellajia. H-duurissa? H-Fis-Gis-Dis?

        eli meni jakeluun. Ehkäpä olisin ymmärtänyt HUUTAMATTAKIN ;)


      • historioita

        Eikö siinä ollut vielä sellanen juttu että Ahvenlahti oli jotenkin tosi nuori ja se vaan heitti jotain ja sit ne teki siitä tunnarin.

        Hienoja legendoja.


    • Sama nimi - eri suku

      Televisiossa kertoi Seppo Ruohonen, että laulajaveljekset ovat sukua Oskar Merikannolle. - Onko tarkempaa tietoa, isän vai äidin kautta? Onko näidenkin Ruohosten sukunimi suomennettu, ja mikä on ollut alkuperäinen sukunimi?

      • pgpjgjgppgjp

        Mikä lie heidän taustansa ennen ruotsinkielistä sukunimeä - sehän oli edellytys koulunkäynnille ja suuri joukko suomenkielistaustaisia sai ruotsinkieliset sukunimet.

        Ruotsinkieliset sukunimet kertovat sorron historiasta.


    • Ahvenlahti muistaakseni tv-dokkarissa kertoi, että hän oli tuon rautatieaseman sävellyksen tehnyt mutta isä oli sen sävellyskilpailuun ilmoittanut ja saanut siitä kultaa & kunniaa ?!

    • Vommytti

      Melkoinen sävellys tosiaan tuo 3 sekunnin pätkä - lähestyy jo popbiisin vaativuutta

      • Puuttuu taito

        Neljän eri nuotin sävellys kolmessa sekunnissa on kuitenkin huikean paljon parempi saavutus kuin klassisen 1 - 2 minuuttia kestävä yhden nuotin venytys/vingutus. Sustainia? :D

        Siinä paljastuu klassisen suurin ongelma: kyky säveltää hyvä melodia on huono. Venyttämällä nuottia sivuutetaan vaikein asia eli kunnollinen melodia eli puute kätketään piiiiiiiiitkäääääääään nuottiin.


    • ana821

      Siis tarkoitetaanko tässä nyt sitä vielä 90-luvulla vr:llä käytössä ollutta rautatieasemien kuulutuksia edeltävää pimputusta, jossa tosiaankin oli neljä ääntä? Korkea, matala ja näiden väliltä oleva ääni kahdesti, ja kuullosti xylofonin tai vastaavanlaisen soittimen ääneltä. Ääni oli tosiaankin käytössä vielä 90-luvulla, mutta 2000-luvulle tultaessa se muuttui pelkäksi "pum" -ääneksi. Olisi tosiaankin ihan mielenkiintoinen tietää, että kuka tuon 90-luvulla käytössä olleen äänen on säveltänyt, ja millä soittimella se on toteutettu.

      • tietäjä

        Tietääkseni tuon 90-luvulla vr:n kuulutusta edeltäneen pimputuksen säveltäjä on Olli Ahvenlahti.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Mitä sinä näet

      kun katsot peiliin?
      Ikävä
      113
      1458
    2. Se helpottaisi oloa jos

      Se toinen tietäisi että molemmat tykkäämme toisistamme. Se on asia mikä vaivaa ja ahdistaa minua vaikka tilanne olisikin
      Ikävä
      88
      1307
    3. Palsta kysely..

      Mikä on mielestäsi hyvä ikäero parisuhteessa? Tulevassa/kuvitteellisessa tulevaisuuden suhteessa, voisitko harkita ”ott
      Sinkut
      136
      1067
    4. Missä väleissä ollaan

      Jatkossa? Vai ollaanko missään? Koetko ikäväksi näkemisen)
      Ikävä
      68
      974
    5. aivan mieletön ikävä

      paha olo 😥🫣 kaipaan sua 😔💔
      Ikävä
      39
      917
    6. Riittääkö vielä

      Pelkät kuvat? 😉
      Ikävä
      69
      874
    7. Haluatko naimisiin kaivattusi kanssa?

      Alttarille astelette
      Ikävä
      97
      867
    8. Haluaisin nainen vain välillä heilutella peittoa sinun kanssa

      Mutta kuitenkin oltaisiin uskollisia toisillemme.
      Ikävä
      54
      852
    9. Mitä toivot

      Välienne olevan?
      Ikävä
      75
      846
    10. Ihmeellistä millaisissa tilanteissa ajatukset kulkuun sinuun

      Eilen seurasin kun ihmiset ajoivat kaupan parkkipaikalle ja menivät yhdessä kauppaan. Iski jotenkin ikävä. Mietin että
      Ikävä
      39
      784
    Aihe