Ruotsinkielisten ainoa etuoikeus

"Pakkosuomea pitää lisätä, suomenruotsalaisten joukossa.! Jospa sitten saamme PISA menestyviä ruotsinkielisiä."

PISA-menstys kytkeytyy selkeämmin äidinkieleen kuin muihin kieliin. Vähemmistöön kuuluvan mahdollisuus kehitää omaa äidinkieltä on selvästi heikompi kuin enemmistön edustajilla. Tähän voi vaikuttaa mutta vain rajoitetusti (esim. pitämällä ruotsinkieliset koulut fyysisesti erillään suomenkielisitä, joka on monella tavalla harmillista kaksikielisyyden kannalta).


"Suomenkieli on myös portti=muuhun Suomeen."

Ilman muuta. Luontevat kielikylvyt Ahvenanmaalaisille olisi todella suotavia.

"Pääset myös pois ruotsinkielisten ahtaamista, ja synkistä piireistä jotka luokitelee ihmiset kielen mukaan, joka on lievästi rasistista."

Ei kai kukaan luikittele kielen mukaan. Mutta koulut ja työelämä luokitelee ja valitsee ihmisiä kielikyvyn mukaan. Se ei ole rasistiista vaan se liittyy kompetenssiin. Kielikyvyttömyys synkistää ilmapiiriä, ja saatta jopa johtaa monikulttuurikammoon ja suvaitsemattomuuteen. Ainakin se johta kapeaalaisuuteen. Sen sijaan matalaotsasiuus lienee usein jopa synnynäistä

rautaako? kirjoitti:

"Pakkosuomea pitää lisätä, suomenruotsalaisten joukossa.! Jospa sitten saamme PISA menestyviä ruotsinkielisiä."

PISA-menstys kytkeytyy selkeämmin äidinkieleen kuin muihin kieliin. Vähemmistöön kuuluvan mahdollisuus kehitää omaa äidinkieltä on selvästi heikompi kuin enemmistön edustajilla. Tähän voi vaikuttaa mutta vain rajoitetusti (esim. pitämällä ruotsinkieliset koulut fyysisesti erillään suomenkielisitä, joka on monella tavalla harmillista kaksikielisyyden kannalta).


"Suomenkieli on myös portti=muuhun Suomeen."

Ilman muuta. Luontevat kielikylvyt Ahvenanmaalaisille olisi todella suotavia.

"Pääset myös pois ruotsinkielisten ahtaamista, ja synkistä piireistä jotka luokitelee ihmiset kielen mukaan, joka on lievästi rasistista."

Ei kai kukaan luikittele kielen mukaan. Mutta koulut ja työelämä luokitelee ja valitsee ihmisiä kielikyvyn mukaan. Se ei ole rasistiista vaan se liittyy kompetenssiin. Kielikyvyttömyys synkistää ilmapiiriä, ja saatta jopa johtaa monikulttuurikammoon ja suvaitsemattomuuteen. Ainakin se johta kapeaalaisuuteen. Sen sijaan matalaotsasiuus lienee usein jopa synnynäistä

Lue lisää

Kompotenssiin nythän repesi.? Mitä luulet arvoisa rautaaako.? Onko kompotenssini parempi kun osaan esim.Ranskaa, Saksaa, Englantia tms. Kieltä pakkoruotsin tilalla. Se on rasistista jos yksi kieli on pakollinen vain pienen kieliryhmän takia. Vai eikö Etela-Afrikka ole tuttu 80-luvulta. Kompotenssi=rasimia tuossa tilanteessa. Eikö maailmankatsomus parane jos osaa muita kieliä kuin paskoruotsia, jolla ei tee mitään Suomen länsirannikkoa ja Ahvenanmaata lukuunottamatta.Muilla kielillä on avoin koko maailma. Pakkoruotsi on ainut aine joka synkistää ilmapiiriä selvästi. Kielikyvytön ei voi olla, jos osaa muita kieliä kuin paskoruotsin ja suvaitsevaisuus ei ole paskoruotsista kiinni, muista karjalaiset toisen maailmansodan jälkeen.

"Suomen kieli on rikkaus suomenruotsalaiselle. Ruotsin kieli ei ole rikkaus ainakaan suomenkieliselle vaan se on rasite. "

Mielipide tuokin. Mutta etuoikeuksien pohtiminen ei perustu mielipiteisiin.

Pitkäveteinen sappitäyteläinen liirumlaarum joka ei kuitenkaan ota kantaa siihen että suomenruotsalsiten ainoa etuoikeus on pakkoruotsia laajempi pakkosuomi.

Vai eikö se sinusta ole etuoikeus? Sehän kuitenkin on eräs syy sille että suomenruotsalaislla ovat keksimäärin kieltaitoisempia, ja saavat keksimäärin hiukan paremmat yo-todistukset, ja pääsevät keskimäärin helpommin opiskelemaan ja kesimäärin paremmin töihin. Hurri saa enemmän kielikoulutusta - tehokkaasti pakottamalla!

(No itse asiassa hurri ei saa enemmän kielikoulutusta kokonaisuutena, mutta joutuu pänttäämään enemmän toista kotimaista. Ja kuitenkin osaavat keskimäärin paremmin enkkua, saksaa ja ranskaa ainakin yo-tulosten valossa.)

"Monien miljardien vientitulot ovat menneet savuna ilmaan kun suuret markkinat ovat jääneet markkinointimiehiltämme saavuttamatta pakkoruotsin takia."

Vaikka homma on hiukan tasoittumassa, niin suomenruotsalsiet ovat valtavasti yliedustettuina nimenomaan maamme tuotteiden kansainvälisessä markkinoinnissa. Sotien jälkeen aina 1970-luvun loppupuolelle tuo ala oli kokolailla suomenruotsalaisten ekonomien harteilla.

Se on eräs taustasyy Hankenin olemassaololle ja sen kasvattamiselle, sekä sille että juuri tuossa koulussa on maamme korkeatasoisin kieltenopetus yliopistotasolla. Ja sille että juuri tuossa koulussa on maamme korkein vaihto-oppilas suhde. Huhujen mukaan Hanken on korkekoluista ensimmäisenä Suomessa vaatimassa että kaikki oppilaat viettä'vät ainakin puoli lukuvuotta ulkomaalaisessa opinahjossa.

"Matematiikka on logiikan äiti ja se kehittää loogista ajattelukykyä ja antaa työkalut tekemään monimutkaisia loogisia päätelmiä."

osittain totta. Tietyt matematiikan alueet kehittävät loogista ajattelukykyä. Sen sijaan suuri osa matematiikasta on vain laskusääntöjen ulkoaoppimista. Nefet ovat hyviä siinä. Kaikenmaailamn teesit ja julistukset osataan kyllä ulkoa, mutta ei siitä kuitenkaan koskaan tule valmista.

Eivät ole esimerkisi vielä kyenneet kertomaan miksi vastustamansa projektit aina saavat suuren suomekielisen poliitikkoenemmistön hyväksynnän. kerta toisensa jälkeen!

Kun tämä ei onnistu niin nefeily juuttuu änkyröintiin ja julistuksiin. Ja spammailuun - eli kaiken aivopesun äitiin: toistoihin.

Koska en usko että matematiikika kehittää loogista hahmottelukykyä mitenkään merkittävästi ainakaan yhteikunnallisten ongelmien tasolla, niin en kehoita nefejä minun jalanjäljissäni opiskelemaan matematiikka yliopistolla. Taloutta ja yhteiskuntatieteitä sen sijaan voisin harkita suositella heille. Niin ja historiaa.

rautaako? kirjoitti:

"Suomen kieli on rikkaus suomenruotsalaiselle. Ruotsin kieli ei ole rikkaus ainakaan suomenkieliselle vaan se on rasite. "

Mielipide tuokin. Mutta etuoikeuksien pohtiminen ei perustu mielipiteisiin.

Pitkäveteinen sappitäyteläinen liirumlaarum joka ei kuitenkaan ota kantaa siihen että suomenruotsalsiten ainoa etuoikeus on pakkoruotsia laajempi pakkosuomi.

Vai eikö se sinusta ole etuoikeus? Sehän kuitenkin on eräs syy sille että suomenruotsalaislla ovat keksimäärin kieltaitoisempia, ja saavat keksimäärin hiukan paremmat yo-todistukset, ja pääsevät keskimäärin helpommin opiskelemaan ja kesimäärin paremmin töihin. Hurri saa enemmän kielikoulutusta - tehokkaasti pakottamalla!

(No itse asiassa hurri ei saa enemmän kielikoulutusta kokonaisuutena, mutta joutuu pänttäämään enemmän toista kotimaista. Ja kuitenkin osaavat keskimäärin paremmin enkkua, saksaa ja ranskaa ainakin yo-tulosten valossa.)

Lue lisää

Etuoikeuksien pohtiminen on mielipide..! " suomenruotsalaislla ovat keksimäärin kieltaitoisempia, ja saavat keksimäärin hiukan paremmat yo-todistukset, ja pääsevät keskimäärin helpommin opiskelemaan ja kesimäärin paremmin töihin" Entä PISA menestys,mistähän hoopo-akademiasta nuokin on repästy. Keskimäärin paremmin vieraita kieliä. Pannaan parhaat suomenkieliset ja ruotsinkieliset ylioppilaat samalle viivalle, kuinka käy.? Se on sanomattakin selvää, sinun päätelmäsi on arvailua, minun kylmää faktaa.! Vai kuinka monta ruotsinkielistä 6-laudaturin ylioppilasta suomesta on löytynyt verrattuna suomenkielisiin.?
Tuo kaikki johtuu kielikiintiöistä , ja virkamies-sekä pakkoruotssita. Se antaa suhteettoman edun äidinkielenään ruotsinkielisille.

rautaako? kirjoitti:

"Monien miljardien vientitulot ovat menneet savuna ilmaan kun suuret markkinat ovat jääneet markkinointimiehiltämme saavuttamatta pakkoruotsin takia."

Vaikka homma on hiukan tasoittumassa, niin suomenruotsalsiet ovat valtavasti yliedustettuina nimenomaan maamme tuotteiden kansainvälisessä markkinoinnissa. Sotien jälkeen aina 1970-luvun loppupuolelle tuo ala oli kokolailla suomenruotsalaisten ekonomien harteilla.

Se on eräs taustasyy Hankenin olemassaololle ja sen kasvattamiselle, sekä sille että juuri tuossa koulussa on maamme korkeatasoisin kieltenopetus yliopistotasolla. Ja sille että juuri tuossa koulussa on maamme korkein vaihto-oppilas suhde. Huhujen mukaan Hanken on korkekoluista ensimmäisenä Suomessa vaatimassa että kaikki oppilaat viettä'vät ainakin puoli lukuvuotta ulkomaalaisessa opinahjossa.

Lue lisää

" Hankenin olemassaololle ja sen kasvattamiselle, sekä sille että juuri tuossa koulussa on maamme korkeatasoisin kieltenopetus yliopistotasolla."
Kyllä luulen niin että Helsingin yliopisto takaa laajimman ja korkeatasoisemman kielipaletin suomenyliopistoista, eikä mikään muukaan suomenkielinen yliopisto jää kauas taakse. Niiden nousu alkoi, suomenkielisen koulutuksen myötä. Vaihto-oppilas suhde on kaksipiipuinen juttu. Jotkut hyötyy, jotkut ei niinkään. Kaikille se kyllä on positiivinen juttu. Kunhan ei ole Ruotsia valinut vaihtopaikaksi ;-). Hankkenin juttu on niin että ruotsinkielisillä oli sodan jälkeen suurin osa yksityisten varoista, siitä syystä myös ruotsinkielisillä oli yliedustus myyntiekonomeissa. Arvaat varmaan miksi.;-) Älä vääristele historiaa..!

rautaako? kirjoitti:

"Matematiikka on logiikan äiti ja se kehittää loogista ajattelukykyä ja antaa työkalut tekemään monimutkaisia loogisia päätelmiä."

osittain totta. Tietyt matematiikan alueet kehittävät loogista ajattelukykyä. Sen sijaan suuri osa matematiikasta on vain laskusääntöjen ulkoaoppimista. Nefet ovat hyviä siinä. Kaikenmaailamn teesit ja julistukset osataan kyllä ulkoa, mutta ei siitä kuitenkaan koskaan tule valmista.

Eivät ole esimerkisi vielä kyenneet kertomaan miksi vastustamansa projektit aina saavat suuren suomekielisen poliitikkoenemmistön hyväksynnän. kerta toisensa jälkeen!

Kun tämä ei onnistu niin nefeily juuttuu änkyröintiin ja julistuksiin. Ja spammailuun - eli kaiken aivopesun äitiin: toistoihin.

Koska en usko että matematiikika kehittää loogista hahmottelukykyä mitenkään merkittävästi ainakaan yhteikunnallisten ongelmien tasolla, niin en kehoita nefejä minun jalanjäljissäni opiskelemaan matematiikka yliopistolla. Taloutta ja yhteiskuntatieteitä sen sijaan voisin harkita suositella heille. Niin ja historiaa.

Lue lisää

Kaikki perustuu matematiikkaan. Kaikki voidaan perustella matematiikkan avulla. Nukutko yliopiston tunneilla.? Vai onko teillä" rotuoppia" matematiikkan sijaan.? Matematiikkamalleilla myös taloutta lasketaan, sekä yhteiskunnan muutoksia. Etkö ole tiennyt.? Vaihda suomenkieliseen yliopistoon, saat laadukkaampaa ja kansainvälisempää opetetusta..!

Vanha jäärä kirjoitti:

" Hankenin olemassaololle ja sen kasvattamiselle, sekä sille että juuri tuossa koulussa on maamme korkeatasoisin kieltenopetus yliopistotasolla."
Kyllä luulen niin että Helsingin yliopisto takaa laajimman ja korkeatasoisemman kielipaletin suomenyliopistoista, eikä mikään muukaan suomenkielinen yliopisto jää kauas taakse. Niiden nousu alkoi, suomenkielisen koulutuksen myötä. Vaihto-oppilas suhde on kaksipiipuinen juttu. Jotkut hyötyy, jotkut ei niinkään. Kaikille se kyllä on positiivinen juttu. Kunhan ei ole Ruotsia valinut vaihtopaikaksi ;-). Hankkenin juttu on niin että ruotsinkielisillä oli sodan jälkeen suurin osa yksityisten varoista, siitä syystä myös ruotsinkielisillä oli yliedustus myyntiekonomeissa. Arvaat varmaan miksi.;-) Älä vääristele historiaa..!

Lue lisää

"Kyllä luulen niin että Helsingin yliopisto takaa laajimman ja korkeatasoisemman kielipaletin suomenyliopistoista"

Ja luulet taas väärin. Kyse ei siis nyt ole kieliä pääaineina lukevat. Sellaisia ei Hankenilla tietenkään ole. Mutta Hankenilla on erittäin tasokas käytännön kielikolutus. Muistakin korkeakouluista tullaan lukemaan yksittäisi kursseja Hankenilla koska kurssit ovat parempia kuin muualla.

"Hankkenin juttu on niin että ruotsinkielisillä oli sodan jälkeen suurin osa yksityisten varoista, siitä syystä myös ruotsinkielisillä oli yliedustus myyntiekonomeissa. "

Jonkuun verran enemmän varallisuutta oli toki kertynyt ruotsinkieliselle puolelle. Mutta kansainvälisen markkinoinnin yliedustus oli huomattavasti suurempi. Kansanvälisyys alkoi Ruotsista, ja silloin on sanomattakin selvää miksi ruostinkieliset olivat yliedsutettuja. Ja kun Ruotsi oli "hallussa" askel muualle oli paljon lyhyempi, varsinkin kun euroopalisten kielten oppiminen oli ruotsinkielisllle kluontevampaa ja helpompaa.

Eli kyllä ruotsinkielisyys oli silloin kansainvälisen kehityksen avainsana. Sen tiesivät päättäjät ja siksi näihin, varsinkin Hankeniin, panostettiin enemmän.

Suomekieliset finanssilinnakkeet kuten KOP ja Pohjola olivat kyllä jo pitkään tahkonneet rahaa suomenkieliselle teollisuudelle. Ei ruotinkielisen kapitaalin yliedustus ollut läheskään sitä luokkaa kuin mitä nefet ennakkluuloissaan kuvittelevat.

Sen sijaan kielitaidon merkitys oli valtava silloin kun se oli niukkuusvara.

vanha jäärä kirjoitti:

Kaikki perustuu matematiikkaan. Kaikki voidaan perustella matematiikkan avulla. Nukutko yliopiston tunneilla.? Vai onko teillä" rotuoppia" matematiikkan sijaan.? Matematiikkamalleilla myös taloutta lasketaan, sekä yhteiskunnan muutoksia. Etkö ole tiennyt.? Vaihda suomenkieliseen yliopistoon, saat laadukkaampaa ja kansainvälisempää opetetusta..!

Lue lisää

"Kaikki voidaan perustella matematiikkan avulla."

No perusteleppas homofobisuutesi matematiikalla. Tai vastenmielisyyttäsi ruotsinkielisä kohtaan. Tai edes kieliopintojen valinnaisuus.

Olen opiskellut matematiikka, joten en pelkää vaikeitakaan kaavoja. Annapas tulla, tai myönnä olevasi taas toope.

Käy koulusi loppuun, saattaisit oppia jotain!

rautaako? kirjoitti:

"Kyllä luulen niin että Helsingin yliopisto takaa laajimman ja korkeatasoisemman kielipaletin suomenyliopistoista"

Ja luulet taas väärin. Kyse ei siis nyt ole kieliä pääaineina lukevat. Sellaisia ei Hankenilla tietenkään ole. Mutta Hankenilla on erittäin tasokas käytännön kielikolutus. Muistakin korkeakouluista tullaan lukemaan yksittäisi kursseja Hankenilla koska kurssit ovat parempia kuin muualla.

"Hankkenin juttu on niin että ruotsinkielisillä oli sodan jälkeen suurin osa yksityisten varoista, siitä syystä myös ruotsinkielisillä oli yliedustus myyntiekonomeissa. "

Jonkuun verran enemmän varallisuutta oli toki kertynyt ruotsinkieliselle puolelle. Mutta kansainvälisen markkinoinnin yliedustus oli huomattavasti suurempi. Kansanvälisyys alkoi Ruotsista, ja silloin on sanomattakin selvää miksi ruostinkieliset olivat yliedsutettuja. Ja kun Ruotsi oli "hallussa" askel muualle oli paljon lyhyempi, varsinkin kun euroopalisten kielten oppiminen oli ruotsinkielisllle kluontevampaa ja helpompaa.

Eli kyllä ruotsinkielisyys oli silloin kansainvälisen kehityksen avainsana. Sen tiesivät päättäjät ja siksi näihin, varsinkin Hankeniin, panostettiin enemmän.

Suomekieliset finanssilinnakkeet kuten KOP ja Pohjola olivat kyllä jo pitkään tahkonneet rahaa suomenkieliselle teollisuudelle. Ei ruotinkielisen kapitaalin yliedustus ollut läheskään sitä luokkaa kuin mitä nefet ennakkluuloissaan kuvittelevat.

Sen sijaan kielitaidon merkitys oli valtava silloin kun se oli niukkuusvara.

Lue lisää

" Kansanvälisyys alkoi Ruotsista, ja silloin on sanomattakin selvää miksi ruostinkieliset olivat yliedsutettuja. Ja kun Ruotsi oli "hallussa" askel muualle oli paljon lyhyempi," Että viitsit valehdella, suoraan englantia opiskellen askel on vieläkin lyhyempi. Kansainvälisyys on vaikeasti mitatava suure, kun kyse on Suomesta, mutta yksi on varmaa. Jos se olisi jäänyt Ruotsin varaan olisimme kusessa. " Eli kyllä ruotsinkielisyys oli silloin kansainvälisen kehityksen avainsana" Ei ollut jos Suomi olisi panostanut englantiin ruotsinkielen sijaan , olisimme huomattavasti paremmassa asemassa. Lainaan loppuun sinun kerrankin oikean osuneen mielipiteen=" Sen sijaan kielitaidon merkitys oli valtava silloin kun se oli niukkuusvara" Nuikkuus vara johtuu pakkoruotsista, koska se vie jonkun muun kielen paletista pois. Sitä paitsi meillä on suomenruotsikieliä, hoitamaan se homma. Vaapaaehtoisten lisäksi.

rautaako? kirjoitti:

"Kaikki voidaan perustella matematiikkan avulla."

No perusteleppas homofobisuutesi matematiikalla. Tai vastenmielisyyttäsi ruotsinkielisä kohtaan. Tai edes kieliopintojen valinnaisuus.

Olen opiskellut matematiikka, joten en pelkää vaikeitakaan kaavoja. Annapas tulla, tai myönnä olevasi taas toope.

Käy koulusi loppuun, saattaisit oppia jotain!

Lue lisää

Perusteleppa pakkoruotsi jollain järkevällä tavalla. Älä käytä noita iänikuisia portti.. ynnä muuta paskaa.! Perusta perustelusi järkevälle pohjalle, eikä mihinkään kielivähemistöä on suojeltava shittiä, tai jotain järjestön suosituksia, sillä niitä näköjään ostellaan maailmalta. Minä kävin kouluni loppuun..! Sinä opiskelet vielä , minun kuoltuanikin veikkaisin. Enkä taatusti väärin veikkaa. Te olette ikuisia opiskelijoita, ellette saa suojatyöpaikkaa, mamu-, tasa-arvo- tai jostain muusta valtion suojatyöpaikasta. Joka räätälöidään teille.;-)

vanha jäärä kirjoitti:

Perusteleppa pakkoruotsi jollain järkevällä tavalla. Älä käytä noita iänikuisia portti.. ynnä muuta paskaa.! Perusta perustelusi järkevälle pohjalle, eikä mihinkään kielivähemistöä on suojeltava shittiä, tai jotain järjestön suosituksia, sillä niitä näköjään ostellaan maailmalta. Minä kävin kouluni loppuun..! Sinä opiskelet vielä , minun kuoltuanikin veikkaisin. Enkä taatusti väärin veikkaa. Te olette ikuisia opiskelijoita, ellette saa suojatyöpaikkaa, mamu-, tasa-arvo- tai jostain muusta valtion suojatyöpaikasta. Joka räätälöidään teille.;-)

Lue lisää

"Perusteleppa pakkoruotsi jollain järkevällä tavalla."

Täältä pesee (ties monenneko) kerran, mutta vastineeksi haluan että sinä perustelet erään asin minulle.

Tärkeimmät perustelut:

Kansalliset pääkielet ovat osa KANSALLISTA yleissivistystä, ja suomaleinen koulujärjestelmä on hyvin selkeästi myös yleissivistävä. Laajan yleisivistyksen päämäärä selittää sen että maamme lapset lukevat paljon enemmän aineita kuin monessa muussa maassa, ja näistä pääsääntöisesti kaikki ovat pakollisia. Myös laaja kirjo taitoaineita.

Ruotsin kieli on suomenkielisille toiseksi tärkein vieras kieli. Joten potentiaalinen hyötykin on ilmeinen.

Näiden lisäksi on liuta vähemmän painavia perusteluja (Ruotsi kaikin tavoin tärkein ja läheisin kumppani, porttiteoria pohjoismaisiin kieliin, alankomaiden kieliin, saksaan, englantiin ym., ruotsinkielisten peruspalveluiden saatavuusvajeen pienentäminen, tasa-arvo, monipuolisempi kulttuuri, yhteenkuuluvuuden lujittaminen,...)

En ota kantaa siihen ovatko näiden perusteluiden yhteenlaskettu paini riittävä pakollisuutteen, mutta en myöskään ole varma onko 3-4 muuta vähiten tärkeetä pakollita kouluainetta ollenkaan sen ratkaisevampia yleissivistyksden tai hyödyn näkökulmasta kuin toinen kotimainen.

Ja sitten sinä saat vastata seuraavaan:

Miksi suomenkielinen poliitikkojen enemmistön suuri enemmistö tukee pakkoruotsia kerta toisensa jälkeen jos aine olisi niin ilmiselvästi tuomittava kuin mitä jotkut väittää? Minun vastaus tuohon on se että nuo päättäjät aidosti ovat äänestämänsä mieltä. Mikä on sinun?

Vanha jäärä kirjoitti:

" Kansanvälisyys alkoi Ruotsista, ja silloin on sanomattakin selvää miksi ruostinkieliset olivat yliedsutettuja. Ja kun Ruotsi oli "hallussa" askel muualle oli paljon lyhyempi," Että viitsit valehdella, suoraan englantia opiskellen askel on vieläkin lyhyempi. Kansainvälisyys on vaikeasti mitatava suure, kun kyse on Suomesta, mutta yksi on varmaa. Jos se olisi jäänyt Ruotsin varaan olisimme kusessa. " Eli kyllä ruotsinkielisyys oli silloin kansainvälisen kehityksen avainsana" Ei ollut jos Suomi olisi panostanut englantiin ruotsinkielen sijaan , olisimme huomattavasti paremmassa asemassa. Lainaan loppuun sinun kerrankin oikean osuneen mielipiteen=" Sen sijaan kielitaidon merkitys oli valtava silloin kun se oli niukkuusvara" Nuikkuus vara johtuu pakkoruotsista, koska se vie jonkun muun kielen paletista pois. Sitä paitsi meillä on suomenruotsikieliä, hoitamaan se homma. Vaapaaehtoisten lisäksi.

Lue lisää

"" Kansanvälisyys alkoi Ruotsista, ja silloin on sanomattakin selvää miksi ruostinkieliset olivat yliedsutettuja. Ja kun Ruotsi oli "hallussa" askel muualle oli paljon lyhyempi," Että viitsit valehdella, suoraan englantia opiskellen askel on vieläkin lyhyempi. "

Sekoilet surutta kun totuus sattu. Minä siis selitin miksi ruotsinkieliset olivat yliedustettuina silloin kun suomalaisen teollisuuden kansainvälistyminen pantiin kunnolla liikkeelle. Ja kun Ruotsiin oltiin jo ulotettu ulkomaankauppamme niin ulkomaan kaupan seuraavat askeleet olivat helpompia nimenomaan niille joilla oli jo kokemusta ulkomaankaupasta. Koska kanasinvälistyminen aloitettiin Ruotsista, ruotsinkieliset olivat maamme kokeneimpia "kansainvälisen kaupan osaajia".

Valtiovalta ymmärsi tämän ja panosti Hankkenin laajentamiseen kansakunnan hyvinvointia edistääkseen. Markkinointi ja talousmaantiede olivat kielikurssien ohella pääpainopisteet, jotka tukivat maamme kaupan kansainvälistymistä.

Tänään tilanne on toinen, mutta historia toki edelleen vaikuttaa, esimerkiksi sitä kautta että ruotsinkielinen ekonomikoulutus on suhteellisesti laajamittaisempi kuin suomekielinen. Ja Hanken on edelleen hyvin kansainvälisesti orientoitunut.

"Ei ollut jos Suomi olisi panostanut englantiin ruotsinkielen sijaan"

Hyvin pienellä osalla ihmisiä oli mitään kielitaitoja äidinkielen lisäksi. Ruotsinkielisten äidinkieli vain sattui olemaan maamme näkökulmasta silloin kansainvälisempi. Monen lukionkin käyneen ruotsinkielisen suomenkieliki oli kohtalaisen heikko. Siihen aikaan saksa ja ranska olivat englantia yleisempiä kieliä Suomessa ja suuressa osassa Eurooppaa. Vasta maailmansotien jälkeen Brittien ja amerikkalaisten kielestä tuli tieteen ja kansainvälisyyden kieli. Vielä 1930-luvulla saksa oli tieteen tärkein kieli. Tämä kehitys alkoi selkeästi näkymään vasta 1970-80 luvulla.

"Nuikkuus vara johtuu pakkoruotsista"

Niukkuusvara on yhdyssana. Et siis taida olla kovin vanha, ja ehkä siksi et osaa katsoa asioista pidemmällä perspektiivillä. Nykiset kansainväliset kieliolot, ja suomalaisten kielitaito, on hyvin tuore ilmiö jos asiaa hahmottaa edes puoli vuosisadan perspetiivillä. Harva suomalainen opiskeli sotien jälkeen merkittävästi mitään kieliä. Kansalaiskoulussa ei ollenkaan, ja oppikouluissa kielet painottui lukioon ja oli siten harvan herkkua. Kielitaitoa ei pidetty kovin tärkeänä. Siksi se oli niukkuusvara.

Pakkoruotsi ja laajempi kirjo vieraita kieliä tuli 1970-luvun alussa peruskoulun myötä. Silloinkaan se ei pelkästään liittynyt kansainvälistymiseen vaan pyrkimykseen laajentaa yhteistyötä länteen, itäisen "yhteistyön" vastapainoksi. Venäjänkieli ei kuulunut vieraiden kielten vähimmäidkirjoon. Sen muodosti saksa, ranska ja englanti. Sittemmin ranskan ja saksan opiskelu on romahtanut ja englannin osuu kasvanut.

Koko tänä aikana ruotsinkielisten sekä kotimaisten että vieraiden kielten taito on ollut suomenkielisiä parempi, vaikka joutuvat lukemaan toista kotimaista enemmän ja vieraita vähemmän kuin suomekieliset. Ja sehän on ainoa etuoikeutensa. Enemmän pakollista toista kotimaista!

rautaako? kirjoitti:

"Perusteleppa pakkoruotsi jollain järkevällä tavalla."

Täältä pesee (ties monenneko) kerran, mutta vastineeksi haluan että sinä perustelet erään asin minulle.

Tärkeimmät perustelut:

Kansalliset pääkielet ovat osa KANSALLISTA yleissivistystä, ja suomaleinen koulujärjestelmä on hyvin selkeästi myös yleissivistävä. Laajan yleisivistyksen päämäärä selittää sen että maamme lapset lukevat paljon enemmän aineita kuin monessa muussa maassa, ja näistä pääsääntöisesti kaikki ovat pakollisia. Myös laaja kirjo taitoaineita.

Ruotsin kieli on suomenkielisille toiseksi tärkein vieras kieli. Joten potentiaalinen hyötykin on ilmeinen.

Näiden lisäksi on liuta vähemmän painavia perusteluja (Ruotsi kaikin tavoin tärkein ja läheisin kumppani, porttiteoria pohjoismaisiin kieliin, alankomaiden kieliin, saksaan, englantiin ym., ruotsinkielisten peruspalveluiden saatavuusvajeen pienentäminen, tasa-arvo, monipuolisempi kulttuuri, yhteenkuuluvuuden lujittaminen,...)

En ota kantaa siihen ovatko näiden perusteluiden yhteenlaskettu paini riittävä pakollisuutteen, mutta en myöskään ole varma onko 3-4 muuta vähiten tärkeetä pakollita kouluainetta ollenkaan sen ratkaisevampia yleissivistyksden tai hyödyn näkökulmasta kuin toinen kotimainen.

Ja sitten sinä saat vastata seuraavaan:

Miksi suomenkielinen poliitikkojen enemmistön suuri enemmistö tukee pakkoruotsia kerta toisensa jälkeen jos aine olisi niin ilmiselvästi tuomittava kuin mitä jotkut väittää? Minun vastaus tuohon on se että nuo päättäjät aidosti ovat äänestämänsä mieltä. Mikä on sinun?

Lue lisää

"Kansalliset pääkielet ovat osa KANSALLISTA yleissivistystä, ja suomaleinen koulujärjestelmä on hyvin selkeästi myös yleissivistävä."

Mistä oikein keksit "kansalliset pääkielet"? Tarkoittaako tämä ettei muut kuin suomi ja ruotsi kuulu väitteeseesi muutenhan väitteeltäsi putoaa pohja. Jouduit keksimään kansalliset pääkielet koska kaikki eivät suinkaan joudu opiskelemaan saamea ym. Itse määrittelet että suomalainen koulu on selkeästi yleisivistävä. Ettet vaan itse taas ole keksimässä jotain omaa määritelmää?

"Laajan yleisivistyksen päämäärä selittää sen että maamme lapset lukevat paljon enemmän aineita kuin monessa muussa maassa, ja näistä pääsääntöisesti kaikki ovat pakollisia."

Mutta mikä perustelee pakkoruotsin?? Ei päämäärä perustele mitään, varsinkaan kun pakkoruotsia ei edes opita. Kaikille pakotettu pakkoruotsi ei ole kielitaitoa, sillä ei voi erottautua työmarkkinoilla. Monipuolinen kielitaito tarkoittaa muuta kuin pakkoruotsia ja on edellytys pienen maan selviytymiselle talouden ja kulttuurien kilpailussa.

" Myös laaja kirjo taitoaineita." - Tämä ei ole edes suomea.

"Ruotsin kieli on suomenkielisille toiseksi tärkein vieras kieli. Joten potentiaalinen hyötykin on ilmeinen. "

Potentiaalinen hyöty on ilmeinen - Tämä on legendaarinen väite. Onko ruotsin kielen hyöty potentiaalinen vai ilmeinen? Itse puhut ensin vain potentiaalisesta hyödystä joka onkin sitten ilmeinen. Buahahaaaa.....mikä hemmetin dorka sinä olet?

Useimmille on englanti tärkein ja toiseksi tärkein mikä tahansa maailmankieli ei kuitenkaan pakkoruotsi.


"Näiden lisäksi on liuta vähemmän painavia perusteluja (Ruotsi kaikin tavoin tärkein ja läheisin kumppani, porttiteoria pohjoismaisiin kieliin, alankomaiden kieliin, saksaan, englantiin ym., ruotsinkielisten..."

Suomenkielisille pätemätön porttiteoria on heikko peruste pakkoruotsille. Se koskee vain äidinkieletään ruotsinkielisiä. Heidän ei tarvitse ensin opiskella ruotsia oppiakseen saksaa helpommin.

Ei ole kielitaitoa osata suomenruotsia, suomenruotsilla ei pärjää edes Tukholmassa, koska suomenruotsi ei ole edes portti ruotsin kieleen.

Ne pakkoruotsia kannattavat jotka vetoavat muihin pakollisiin pakkoaineisiin mm. matematiikkaan, paljastavat ettei heillä ole perusteluita pakkoruotsin tueksi. He joutuvat käyttämään matematiikan perustelua myös pakkoruotsin perusteluna. Matematiikassa ja pakkoruotsissa on vain suuri ero ja siksi ne molemmat tarvitsevat oman perustelunsa mahdolliselle pakollisuudelle. Pakkoruotsille ei matematiikan, historian tai biologian pakollisuudesta löydy perusteita.

"...peruspalveluiden saatavuusvajeen pienentäminen, tasa-arvo, monipuolisempi kulttuuri, yhteenkuuluvuuden lujittaminen,...)"

Pakkoruotsi on varmasti kaikkein suurin yhteenkuuluvuuden uhka eli se aiheuttaa suurta eripuraa ja on suurin syy etteivät ruotsinkieliset uskalla puhua öisin Helsingin keskustassa ruotsia.

"Miksi suomenkielinen poliitikkojen enemmistön suuri enemmistö tukee pakkoruotsia kerta toisensa jälkeen jos aine olisi niin ilmiselvästi tuomittava kuin mitä jotkut väittää? Minun vastaus tuohon on se että nuo päättäjät aidosti ovat äänestämänsä mieltä. Mikä on sinun? "

Asiaan on tulossa muutos mutta silti asia on ihmettelemisen arvoinen. Kansa on vastustanut jo pitkään 70%sesti ja se tulee leviämään myös kansanedustajiin. Ainoa selitys on että Suomessa ei toimii demokratia.

rautaako? kirjoitti:

"Perusteleppa pakkoruotsi jollain järkevällä tavalla."

Täältä pesee (ties monenneko) kerran, mutta vastineeksi haluan että sinä perustelet erään asin minulle.

Tärkeimmät perustelut:

Kansalliset pääkielet ovat osa KANSALLISTA yleissivistystä, ja suomaleinen koulujärjestelmä on hyvin selkeästi myös yleissivistävä. Laajan yleisivistyksen päämäärä selittää sen että maamme lapset lukevat paljon enemmän aineita kuin monessa muussa maassa, ja näistä pääsääntöisesti kaikki ovat pakollisia. Myös laaja kirjo taitoaineita.

Ruotsin kieli on suomenkielisille toiseksi tärkein vieras kieli. Joten potentiaalinen hyötykin on ilmeinen.

Näiden lisäksi on liuta vähemmän painavia perusteluja (Ruotsi kaikin tavoin tärkein ja läheisin kumppani, porttiteoria pohjoismaisiin kieliin, alankomaiden kieliin, saksaan, englantiin ym., ruotsinkielisten peruspalveluiden saatavuusvajeen pienentäminen, tasa-arvo, monipuolisempi kulttuuri, yhteenkuuluvuuden lujittaminen,...)

En ota kantaa siihen ovatko näiden perusteluiden yhteenlaskettu paini riittävä pakollisuutteen, mutta en myöskään ole varma onko 3-4 muuta vähiten tärkeetä pakollita kouluainetta ollenkaan sen ratkaisevampia yleissivistyksden tai hyödyn näkökulmasta kuin toinen kotimainen.

Ja sitten sinä saat vastata seuraavaan:

Miksi suomenkielinen poliitikkojen enemmistön suuri enemmistö tukee pakkoruotsia kerta toisensa jälkeen jos aine olisi niin ilmiselvästi tuomittava kuin mitä jotkut väittää? Minun vastaus tuohon on se että nuo päättäjät aidosti ovat äänestämänsä mieltä. Mikä on sinun?

Lue lisää

"Kansalliset pääkielet ovat osa KANSALLISTA yleissivistystä"

Ruotsalaiset ovat jo satoja vuosia pyrkineet määritelemään suomalaisen sivistyksen, mutta nyt olisi vihdoin suomalaisten itse määriteltävä oma sivitys ja kumottava ruotsalaisten meille tyrkyttämä sivistyskäsite.

rautaako? kirjoitti:

"Kaikki voidaan perustella matematiikkan avulla."

No perusteleppas homofobisuutesi matematiikalla. Tai vastenmielisyyttäsi ruotsinkielisä kohtaan. Tai edes kieliopintojen valinnaisuus.

Olen opiskellut matematiikka, joten en pelkää vaikeitakaan kaavoja. Annapas tulla, tai myönnä olevasi taas toope.

Käy koulusi loppuun, saattaisit oppia jotain!

Lue lisää

5% on erisuuri kuin 95%.

rautaako? kirjoitti:

"Perusteleppa pakkoruotsi jollain järkevällä tavalla."

Täältä pesee (ties monenneko) kerran, mutta vastineeksi haluan että sinä perustelet erään asin minulle.

Tärkeimmät perustelut:

Kansalliset pääkielet ovat osa KANSALLISTA yleissivistystä, ja suomaleinen koulujärjestelmä on hyvin selkeästi myös yleissivistävä. Laajan yleisivistyksen päämäärä selittää sen että maamme lapset lukevat paljon enemmän aineita kuin monessa muussa maassa, ja näistä pääsääntöisesti kaikki ovat pakollisia. Myös laaja kirjo taitoaineita.

Ruotsin kieli on suomenkielisille toiseksi tärkein vieras kieli. Joten potentiaalinen hyötykin on ilmeinen.

Näiden lisäksi on liuta vähemmän painavia perusteluja (Ruotsi kaikin tavoin tärkein ja läheisin kumppani, porttiteoria pohjoismaisiin kieliin, alankomaiden kieliin, saksaan, englantiin ym., ruotsinkielisten peruspalveluiden saatavuusvajeen pienentäminen, tasa-arvo, monipuolisempi kulttuuri, yhteenkuuluvuuden lujittaminen,...)

En ota kantaa siihen ovatko näiden perusteluiden yhteenlaskettu paini riittävä pakollisuutteen, mutta en myöskään ole varma onko 3-4 muuta vähiten tärkeetä pakollita kouluainetta ollenkaan sen ratkaisevampia yleissivistyksden tai hyödyn näkökulmasta kuin toinen kotimainen.

Ja sitten sinä saat vastata seuraavaan:

Miksi suomenkielinen poliitikkojen enemmistön suuri enemmistö tukee pakkoruotsia kerta toisensa jälkeen jos aine olisi niin ilmiselvästi tuomittava kuin mitä jotkut väittää? Minun vastaus tuohon on se että nuo päättäjät aidosti ovat äänestämänsä mieltä. Mikä on sinun?

Lue lisää

Niinpä suomalaiset politiikot. Ne ovat vitsi demokratiassa.! Kuinka moni suomalainen politiikko käy, ruotsinkielenkursseja Ahvenanmaalla yms.? Jotka rahoittaa.;-).? " Minun vastaus tuohon on se että nuo päättäjät aidosti ovat äänestämänsä mieltä. Mikä on sinun? " Minun míelipiteeni on aidosti päinvastainen, heidät aivopestään pakkoruotsin kannattajien sekä ruotsinkielisten säätiöiden rahoilla, järjestäen niitä kielikursseja esimerkiksi.
On irvokasta että, päättäjät jotka noudattavat kaikkia EU-lakeja innokaasti.! Eivät ota eurooppalaista 20% kielivähemmistösääntöä ,Suomeen. Pakollinen suomneruotsi ei kuulu suomeen, eikä demokratiaan. Tässä menee vielä jonkin aikaa, ennenkuin päättäjät huomaavat Suomen olevan itsenäinen valtio, eikä Ruotsin alamainen.

rautaako? kirjoitti:

"" Kansanvälisyys alkoi Ruotsista, ja silloin on sanomattakin selvää miksi ruostinkieliset olivat yliedsutettuja. Ja kun Ruotsi oli "hallussa" askel muualle oli paljon lyhyempi," Että viitsit valehdella, suoraan englantia opiskellen askel on vieläkin lyhyempi. "

Sekoilet surutta kun totuus sattu. Minä siis selitin miksi ruotsinkieliset olivat yliedustettuina silloin kun suomalaisen teollisuuden kansainvälistyminen pantiin kunnolla liikkeelle. Ja kun Ruotsiin oltiin jo ulotettu ulkomaankauppamme niin ulkomaan kaupan seuraavat askeleet olivat helpompia nimenomaan niille joilla oli jo kokemusta ulkomaankaupasta. Koska kanasinvälistyminen aloitettiin Ruotsista, ruotsinkieliset olivat maamme kokeneimpia "kansainvälisen kaupan osaajia".

Valtiovalta ymmärsi tämän ja panosti Hankkenin laajentamiseen kansakunnan hyvinvointia edistääkseen. Markkinointi ja talousmaantiede olivat kielikurssien ohella pääpainopisteet, jotka tukivat maamme kaupan kansainvälistymistä.

Tänään tilanne on toinen, mutta historia toki edelleen vaikuttaa, esimerkiksi sitä kautta että ruotsinkielinen ekonomikoulutus on suhteellisesti laajamittaisempi kuin suomekielinen. Ja Hanken on edelleen hyvin kansainvälisesti orientoitunut.

"Ei ollut jos Suomi olisi panostanut englantiin ruotsinkielen sijaan"

Hyvin pienellä osalla ihmisiä oli mitään kielitaitoja äidinkielen lisäksi. Ruotsinkielisten äidinkieli vain sattui olemaan maamme näkökulmasta silloin kansainvälisempi. Monen lukionkin käyneen ruotsinkielisen suomenkieliki oli kohtalaisen heikko. Siihen aikaan saksa ja ranska olivat englantia yleisempiä kieliä Suomessa ja suuressa osassa Eurooppaa. Vasta maailmansotien jälkeen Brittien ja amerikkalaisten kielestä tuli tieteen ja kansainvälisyyden kieli. Vielä 1930-luvulla saksa oli tieteen tärkein kieli. Tämä kehitys alkoi selkeästi näkymään vasta 1970-80 luvulla.

"Nuikkuus vara johtuu pakkoruotsista"

Niukkuusvara on yhdyssana. Et siis taida olla kovin vanha, ja ehkä siksi et osaa katsoa asioista pidemmällä perspektiivillä. Nykiset kansainväliset kieliolot, ja suomalaisten kielitaito, on hyvin tuore ilmiö jos asiaa hahmottaa edes puoli vuosisadan perspetiivillä. Harva suomalainen opiskeli sotien jälkeen merkittävästi mitään kieliä. Kansalaiskoulussa ei ollenkaan, ja oppikouluissa kielet painottui lukioon ja oli siten harvan herkkua. Kielitaitoa ei pidetty kovin tärkeänä. Siksi se oli niukkuusvara.

Pakkoruotsi ja laajempi kirjo vieraita kieliä tuli 1970-luvun alussa peruskoulun myötä. Silloinkaan se ei pelkästään liittynyt kansainvälistymiseen vaan pyrkimykseen laajentaa yhteistyötä länteen, itäisen "yhteistyön" vastapainoksi. Venäjänkieli ei kuulunut vieraiden kielten vähimmäidkirjoon. Sen muodosti saksa, ranska ja englanti. Sittemmin ranskan ja saksan opiskelu on romahtanut ja englannin osuu kasvanut.

Koko tänä aikana ruotsinkielisten sekä kotimaisten että vieraiden kielten taito on ollut suomenkielisiä parempi, vaikka joutuvat lukemaan toista kotimaista enemmän ja vieraita vähemmän kuin suomekieliset. Ja sehän on ainoa etuoikeutensa. Enemmän pakollista toista kotimaista!

Lue lisää

Olipa taas svekkosekoilu.! Että suomenruotsilla valloitettiin ulkomaan kauppa. Ihanko yksin Ruotsin varassa ulkomaankauppa oli..? Tuolla jo paljastat tyhmyytesi, meeppä Saksaan puhumaan paskoruotsia. Pärjäätkö.! Epäilen ettet saa mitään myytyä. Entä muuta Euroopan maat, naurattaa koko ajatus pakkoruotsin autuudesta. Kielitaitoa ei olisi suomenkielisillä koluissaan vieläkään, jos se olisi teistä kiinni.! Pois lukien paskoruotsi.! Sitä paitsi Ruotsin asema vientimaana , perustui sodan jäkeen siihen että, suomalainen työ oli halpaa, eikä naapurirakkauteen.! Sitä paitsi onkohan Ruotsin vientikiintiössä luettu myös ruotsalaisten Suomessa olevien yritysten vienti.Se on väärin jos on, tiedät sen itsekkin.

rautaako? kirjoitti:

"Perusteleppa pakkoruotsi jollain järkevällä tavalla."

Täältä pesee (ties monenneko) kerran, mutta vastineeksi haluan että sinä perustelet erään asin minulle.

Tärkeimmät perustelut:

Kansalliset pääkielet ovat osa KANSALLISTA yleissivistystä, ja suomaleinen koulujärjestelmä on hyvin selkeästi myös yleissivistävä. Laajan yleisivistyksen päämäärä selittää sen että maamme lapset lukevat paljon enemmän aineita kuin monessa muussa maassa, ja näistä pääsääntöisesti kaikki ovat pakollisia. Myös laaja kirjo taitoaineita.

Ruotsin kieli on suomenkielisille toiseksi tärkein vieras kieli. Joten potentiaalinen hyötykin on ilmeinen.

Näiden lisäksi on liuta vähemmän painavia perusteluja (Ruotsi kaikin tavoin tärkein ja läheisin kumppani, porttiteoria pohjoismaisiin kieliin, alankomaiden kieliin, saksaan, englantiin ym., ruotsinkielisten peruspalveluiden saatavuusvajeen pienentäminen, tasa-arvo, monipuolisempi kulttuuri, yhteenkuuluvuuden lujittaminen,...)

En ota kantaa siihen ovatko näiden perusteluiden yhteenlaskettu paini riittävä pakollisuutteen, mutta en myöskään ole varma onko 3-4 muuta vähiten tärkeetä pakollita kouluainetta ollenkaan sen ratkaisevampia yleissivistyksden tai hyödyn näkökulmasta kuin toinen kotimainen.

Ja sitten sinä saat vastata seuraavaan:

Miksi suomenkielinen poliitikkojen enemmistön suuri enemmistö tukee pakkoruotsia kerta toisensa jälkeen jos aine olisi niin ilmiselvästi tuomittava kuin mitä jotkut väittää? Minun vastaus tuohon on se että nuo päättäjät aidosti ovat äänestämänsä mieltä. Mikä on sinun?

Lue lisää

Ruotsin kieli on este saksan oppimiselle. Ruotsin opiskelu ennen saksan opiskelua pitää kieltää lailla.

Suomalaisen kannattaa opiskella ensin saksa joka paljon vaikeampana kielenä vaatii paljon enmmän työtä. Vasta sitten kannattaa opiskella ruotsia koska sen voi oppia lyhyemmässä ajassa. Jos tekee päinvastoin jää saksan osaaminen huonolle tasolle eikä saksaa ehdi omaksua kunnolla. Jos opiskelee ensin ruotsia, pitää saksan opiskelua jatkaa vielä yliopistossa ja työelämässä.

Muutenkin kannattaa opiskella saksa ensin koska se toimii hyvänä porttina ruotsin kielelle. Jos jää aikaa ja kokee tarpeelliseksi voi opiskella ruotsia sen päälle. Ruotsia voi sitten opiskella yliopistossa ja työelämässä jos kokee sen tarpeelliseksi.

Suomenkielisille pätemätön porttiteoria on heikko peruste pakkoruotsille. Porttiteoria koskee vain äidinkieletään ruotsinkielisiä. Heidän ei tarvitse ensin opiskella ruotsia oppiakseen helpommin saksaa.

Entinen pääministeri Kiviniemi meni vuodeksi vaihto-oppilaaksi Saksaan oppiakseen saksaa ja siksi joutui käymään lukiota vuoden kauemmin. Entä jos hän olisi ruotsin sijaan voinut opiskella saksaa? Vaihto-oppilasvuodet ovat kalliita ja ne paljastavat pakkoruotsin mielettömyyden. Vaihto-oppilasvuodet ovat turhia kun pakkoruotsi poistuu.

rautaako? kirjoitti:

"Suomen kieli on rikkaus suomenruotsalaiselle. Ruotsin kieli ei ole rikkaus ainakaan suomenkieliselle vaan se on rasite. "

Mielipide tuokin. Mutta etuoikeuksien pohtiminen ei perustu mielipiteisiin.

Pitkäveteinen sappitäyteläinen liirumlaarum joka ei kuitenkaan ota kantaa siihen että suomenruotsalsiten ainoa etuoikeus on pakkoruotsia laajempi pakkosuomi.

Vai eikö se sinusta ole etuoikeus? Sehän kuitenkin on eräs syy sille että suomenruotsalaislla ovat keksimäärin kieltaitoisempia, ja saavat keksimäärin hiukan paremmat yo-todistukset, ja pääsevät keskimäärin helpommin opiskelemaan ja kesimäärin paremmin töihin. Hurri saa enemmän kielikoulutusta - tehokkaasti pakottamalla!

(No itse asiassa hurri ei saa enemmän kielikoulutusta kokonaisuutena, mutta joutuu pänttäämään enemmän toista kotimaista. Ja kuitenkin osaavat keskimäärin paremmin enkkua, saksaa ja ranskaa ainakin yo-tulosten valossa.)

Lue lisää

Suomenkielisille lapsille ei ole helpotettuja YO-kokeita kuten ruotsinkielisille.

Ruotsinkieliset 6-luokkalaiset ovat matemtiikan taidoissaan suomenkielisten 3-luokkalaisten tasolla. Miten se edes on mahdollista jäämättä luokalle?

huusianna kirjoitti:

Suomenkielisille lapsille ei ole helpotettuja YO-kokeita kuten ruotsinkielisille.

Ruotsinkieliset 6-luokkalaiset ovat matemtiikan taidoissaan suomenkielisten 3-luokkalaisten tasolla. Miten se edes on mahdollista jäämättä luokalle?

Lue lisää

Ruotsinkieliset oppilaat eivät pärjää matematiikassa

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010101312514867_uu.shtml



Heikoimmat koulut ovat geometriassa suomenkielisten kolmasluokkalaisten keskitasolla

Ruotsinkielisten alakoulujen oppilaat menestyvät selvästi heikommin matematiikassa kuin suomenkieliset oppilaat, selviää Opetushallituksen tekemästä raportista.

Suomenkielisten koulujen oppilaat menestyvät paremmin kaikilla matematiikan osa-alueilla. Kaikkein heikoimpien koulujen joukossa enemmistö on ruotsinkielisiä kouluja. Toisaalta parhaat ruotsinkieliset kaupunkikoulut ovat maan parhaiden koulujen joukossa.

Yksi syy voi olla erilaisessa johtamiskulttuurissa, arvioi erikoistutkija Jari Metsämuuronen Opetushallituksesta.

- Suomenkielisissä kouluissa heikkotasoiset oppilaat siirretään mahdollisesti nopeammin tukiopetukseen, Metsämuuronen sanoo.

Oppimistulosten eroja voivat selittää myös oppimateriaalit, kodin tuki, opettajien erikoistumisopinnot ja oppilaan asenne opiskeluun.

Tasoerot suuria suomalaisittain

Raportin mukaan opettajan merkitys oppimistuloksissa ei ole ratkaiseva.

Opetusneuvos Eero Niemi Opetushallituksesta arvioi, että yksi selittävä tekijä saattaa olla oppikirjat.

- Oppimateriaalin yhteys oppimistuloksiin on erittäin merkittävä, Niemi sanoo.

Oppilaat menestyivät matematiikan kokeessa keskimäärin hyvin. Suomenkielisissä kouluissa osaaminen oli lisääntynyt tasaisesti kolmannelta luokalta kuudennelle luokalle koko Suomessa. Tyttöjen ja poikien osaamisessa ei ollut eroa, ei myöskään maaseudulla tai kaupungilla.

Ruotsinkielisten oppilaiden tilanne on aivan toinen.

Kaupunkien kouluissa oppilaiden osaaminen lisääntyy huikeasti, mutta maaseutukouluissa heikkoa lähtötasoa suomenkielisiin verrattuna ei saatu kurottua kiinni.

- Kaupunkialueen ulkopuolella erot tuntuvat vain kasvavan. Heikkoja ruotsinkielisiä kouluja on paljon, Metsämuuronen toteaa.

Kodin kannustus ratkaisevaa

Tilanne on onnettomin kaupunkialueen ulkopuolella, erityisesti Länsi-Suomessa. Joissakin ruotsinkielisissä kouluissa geometrian taidot olivat kuudennen luokan alussa samalla tasolla, missä suomenkielisten koulujen keskiarvo oli jo kolmannen luokan alussa.

- Suomen sisällä ero on suuri. Toisaalta voi olla, että heikoimmatkin oppilaat voivat olla parempia kuin monessa keskieurooppalaisessa koulussa, Metsämuuronen lohduttaa.

Tutkija korostaa kodin merkitystä oppimistuloksissa. Kaupunkialueen ulkopuolella opiskelumotivaatio ei välttämättä ole kohdallaan, jos haaveena on seurata isän jalanjälkiä maatilalla.

Metsämuuronen viittaa norjalaistutkimuksiin, joiden mukaan maaseudulla tytöt pärjäävät siksi paremmin matematiikassa.

- Alakouluikäisillä lapsilla ei ole automaattista halua mennä kouluun. Vanhempien velvollisuus on kannustaa lasta opiskelemaan ja tekemään läksyt kunnolla.

Kiusaaminen heikentää oppimistuloksia

Raportin mukaan koulussa viihtyminen ja koulukiusaaminen ovat selvästi yhteydessä menestymiseen.

Noin 30 000 lasta on toistuvasti kiusattuina suomalaisissa kouluissa.

- Olisi erikoista, jos kiusaaminen ei mitenkään vaikuttaisi oppimishaluun ja haluun käydä koulua. Viihtymisen huonous voi olla ennemmin syy kuin seuraus, Metsämuuronen toteaa.

Ruotsinkielisten alakoululaisten huonompia oppimistuloksia kiusaaminen ei kuitenkaan selitä.

- Olisi järkevää niin pian kuin mahdollista katkaista tällainen kehitys, jos se on todellinen. Ruotsinkieliset oppilaat ovat eriarvoisessa asemassa toisiinsa nähden, Metsämuuronen sanoo.

Otokseen kuului 5 560 oppilasta. Tiedot kerättiin 244 suomenkielisestä ja 44 ruotsinkielisestä peruskoulusta.

STT

huusianna kirjoitti:

Suomenkielisille lapsille ei ole helpotettuja YO-kokeita kuten ruotsinkielisille.

Ruotsinkieliset 6-luokkalaiset ovat matemtiikan taidoissaan suomenkielisten 3-luokkalaisten tasolla. Miten se edes on mahdollista jäämättä luokalle?

Lue lisää

"Suomenkielisille lapsille ei ole helpotettuja YO-kokeita kuten ruotsinkielisille."

Äidinkielet ja toinen kotimainen on eri kokeota mutta muilta osin ne ovat yhteisiä. Toisen kotimaisen vaatimustaso on ruotsinkielisille paljon kovempi, ja sehän on osa sitä ainoata etuoikeutta.

Oletettavasti suomenkieliset ovat keksimäärin hiukan parempia äidinkielessä, koska ruotsinkielisten kaksikielsisyys heikentänee jossain määrin äidinkielen tasoa. Mutta juuri noiden kokeiden osalta kokelaat muodostavat kaksi erillistä ryhmää.

rautaako? kirjoitti:

"Suomenkielisille lapsille ei ole helpotettuja YO-kokeita kuten ruotsinkielisille."

Äidinkielet ja toinen kotimainen on eri kokeota mutta muilta osin ne ovat yhteisiä. Toisen kotimaisen vaatimustaso on ruotsinkielisille paljon kovempi, ja sehän on osa sitä ainoata etuoikeutta.

Oletettavasti suomenkieliset ovat keksimäärin hiukan parempia äidinkielessä, koska ruotsinkielisten kaksikielsisyys heikentänee jossain määrin äidinkielen tasoa. Mutta juuri noiden kokeiden osalta kokelaat muodostavat kaksi erillistä ryhmää.

Lue lisää

Paitsi, että käytännön todellisuudessa ei ole olemassa kuin yksi kotimainen, kaikkia suomalaisia yhdistävä kieli, ja se on suomi.

Ruotsi on suomenkielisille vieras kieli siinä missä venäjä, saksa, ranska yms.

Tietysti suomenruotsalaisilla voidaan katsoa olevan kaksi kotimaista kieltä. Heidän on välttämätöntä olla kaksikielisiä pärjätäkseen Suomessa. Kaksikielisyys on surujen juttu. Sitä ei pidä tuputtaa koko kansan riesaksi keinotekoisine vaatimuksine ja säädöksineen.

rautaako? kirjoitti:

"Monien miljardien vientitulot ovat menneet savuna ilmaan kun suuret markkinat ovat jääneet markkinointimiehiltämme saavuttamatta pakkoruotsin takia."

Vaikka homma on hiukan tasoittumassa, niin suomenruotsalsiet ovat valtavasti yliedustettuina nimenomaan maamme tuotteiden kansainvälisessä markkinoinnissa. Sotien jälkeen aina 1970-luvun loppupuolelle tuo ala oli kokolailla suomenruotsalaisten ekonomien harteilla.

Se on eräs taustasyy Hankenin olemassaololle ja sen kasvattamiselle, sekä sille että juuri tuossa koulussa on maamme korkeatasoisin kieltenopetus yliopistotasolla. Ja sille että juuri tuossa koulussa on maamme korkein vaihto-oppilas suhde. Huhujen mukaan Hanken on korkekoluista ensimmäisenä Suomessa vaatimassa että kaikki oppilaat viettä'vät ainakin puoli lukuvuotta ulkomaalaisessa opinahjossa.

Lue lisää

"Vaikka homma on hiukan tasoittumassa, niin suomenruotsalsiet ovat valtavasti yliedustettuina nimenomaan maamme tuotteiden kansainvälisessä markkinoinnissa. Sotien jälkeen aina 1970-luvun loppupuolelle tuo ala oli kokolailla suomenruotsalaisten ekonomien harteilla."

Ruotsinkielisten ylirdustukseen on syynä pakkoruotsi. Jos suomenkieliset saisivat opiskella pakkoruotsin tilalla tärkeämpää kieltä olisivat suomenkieliset yliedustettuina maamme tuotteiden kansainvälisessä markkinoinnissa. Sehän ei käy ruotsinkielisille vaikka siinä tilanteessa koko maa saisi enemmän hyvinvointia ja tuloja ulkomailta.

Ruotsinkielisten etu menee koko maan edun edelle. Voiko ruotsinkielistä pitää suomalaisena? Ei voi - varsikaan kun he eivät itse edes halua olla suomalaisia.

Finlandssvenskar är svenskar
http://www.svd.se/opinion/brannpunkt/finlandssvenskar-ar-svenskar_223187.svd

huusianna kirjoitti:

Suomenkielisille lapsille ei ole helpotettuja YO-kokeita kuten ruotsinkielisille.

Ruotsinkieliset 6-luokkalaiset ovat matemtiikan taidoissaan suomenkielisten 3-luokkalaisten tasolla. Miten se edes on mahdollista jäämättä luokalle?

Lue lisää

"Suomenkielisille lapsille ei ole helpotettuja YO-kokeita kuten ruotsinkielisille."

Vieraissa kielissä, matematiikassa ja realiaineissa molemmat kieliryhmät lyödään samaan populaatioon kun päätetään arvosanojen rajoista gauss-jakauman mukaisesti.

Vain äidinkielessä ja toisessa kotimaisessa kieliryhmät muodostavat eri populaatioita, kuitenkin siten että arvosanojen rajat laitetaan siten että molemissa kieliryhmissä on sama suhteellinen osuus jokaista arvosanaa.

Realiaineisaa ja matematiikassa kieliryhmien välisiä eroja ei ole, mutta vieraissa kielissä suomenruotsalaiset ovat parempia. Toki ne ovat valtavan paljon parempia myös toisessa kotimaisessa mutta se ei näy koska kielryhmät muodostavat kaksi eri polulaatiota.

Eli käytännössä suomenruotsalaiset ovat vielä paljon parempia jos tämäkin ero huomioidaan. Toisaalta he ovat oletettavasti jonkun verran heikompia äidinkielessä, koska se ei ole saanut kehittyä yhtä suojattuna kuin suomenkielisillä.

YO-kokeiden merkitys sisäänpääsyn kannalta on nostettu jo pitkään, ja kehitys on jatkossakin oletettavasti sama.

Vanha jäärä kirjoitti:

Olipa taas svekkosekoilu.! Että suomenruotsilla valloitettiin ulkomaan kauppa. Ihanko yksin Ruotsin varassa ulkomaankauppa oli..? Tuolla jo paljastat tyhmyytesi, meeppä Saksaan puhumaan paskoruotsia. Pärjäätkö.! Epäilen ettet saa mitään myytyä. Entä muuta Euroopan maat, naurattaa koko ajatus pakkoruotsin autuudesta. Kielitaitoa ei olisi suomenkielisillä koluissaan vieläkään, jos se olisi teistä kiinni.! Pois lukien paskoruotsi.! Sitä paitsi Ruotsin asema vientimaana , perustui sodan jäkeen siihen että, suomalainen työ oli halpaa, eikä naapurirakkauteen.! Sitä paitsi onkohan Ruotsin vientikiintiössä luettu myös ruotsalaisten Suomessa olevien yritysten vienti.Se on väärin jos on, tiedät sen itsekkin.

Lue lisää

"Että suomenruotsilla valloitettiin ulkomaan kauppa. Ihanko yksin Ruotsin varassa ulkomaankauppa oli..?"

Jep. Pitkälti. Ulkomaankauppa oli Ruotsia paljon laajempi, mutta melekin kaikki meidän ulkmaankauppamme alkoi Ruotsista laajentuakseen sitten edelleen. Ruotsinkielisillä oli siksi kaksinkertainen etu. 1) Ulkomaan kauppa aloitettiin Ruotsista jolloin ruotsinkieliset olivat itsetäänselvästi etulyöntiasemassa ulkomaille laajentuessamme. 2) Ruotsinkieliset oppivat helpommin saksan, englannin ja ranskan.

"Tuolla jo paljastat tyhmyytesi, meeppä Saksaan puhumaan paskoruotsia. "

Kukakohan tässä oikein tyhmä on. Miksi puhuisin edes ruotsia saksassa? Pakkoruotsia en edes osaa, se on sinun heiniäsi. Mutta miksi ihmeessä puhuisit sitä saksassa? Saksassa puhutaan saksaa (tai englantia). Ja sitä ruotsinkieliste osasivat suomenkielisä paremmin. Ja osasivat ulkomaankaupaa koska olivat treenaneet sitäkin läntisessä naapurissa.

Olihan meillä paljon idänkauppaa (jossa muuten suomentuotsalsiet myös olivat vähemmän yliedustettuina), mutta se ei perustunut markkinontiin vaan votkadiplomatiaan ja politiikkaan (eli hyvät välit Kekkoseen).

Kun itä romahti meille jäi vain markkinoitava ulkomaankauppa, jossa edelleen ruotsinkieliset olivat yliedustettuja. Mutta sen jälkeen kehitys on tasoittanut kielisuhteita ulkomaankaupassa.

"Sitä paitsi Ruotsin asema vientimaana , perustui sodan jäkeen siihen että, suomalainen työ oli halpaa, eikä naapurirakkauteen.! "

Tietysti. Läntinen ulkomaankauppa on aina perustunut enemmän markkinatalouteen, päinvastoin kuin idänkauppa. Piti osata myydä Ruotsiin ja kaikkialle muualle. Mutta kun pulet maailmasta toimi toisen mallin mukaan, kaikkeen ulkmaankauppaan liittyi enemmän politiikkaa, veljeilyä, pitkäaikaisia sopimuksia, ym. tähän päivään verrattuna.

"Sitä paitsi onkohan Ruotsin vientikiintiössä luettu myös ruotsalaisten Suomessa olevien yritysten vienti."

Ei tietenkään ole. Toope!

huusianna kirjoitti:

"Vaikka homma on hiukan tasoittumassa, niin suomenruotsalsiet ovat valtavasti yliedustettuina nimenomaan maamme tuotteiden kansainvälisessä markkinoinnissa. Sotien jälkeen aina 1970-luvun loppupuolelle tuo ala oli kokolailla suomenruotsalaisten ekonomien harteilla."

Ruotsinkielisten ylirdustukseen on syynä pakkoruotsi. Jos suomenkieliset saisivat opiskella pakkoruotsin tilalla tärkeämpää kieltä olisivat suomenkieliset yliedustettuina maamme tuotteiden kansainvälisessä markkinoinnissa. Sehän ei käy ruotsinkielisille vaikka siinä tilanteessa koko maa saisi enemmän hyvinvointia ja tuloja ulkomailta.

Ruotsinkielisten etu menee koko maan edun edelle. Voiko ruotsinkielistä pitää suomalaisena? Ei voi - varsikaan kun he eivät itse edes halua olla suomalaisia.

Finlandssvenskar är svenskar
http://www.svd.se/opinion/brannpunkt/finlandssvenskar-ar-svenskar_223187.svd

Lue lisää

"Ruotsinkielisten ylirdustukseen on syynä pakkoruotsi."

Pakkoruotsi tuli 1973-1976 välisenä aikana kun siirryyttiin peruskoulumalliin. Siihen asti suuri osa meistä ei lukenut kieliä ollenkaan (kansalaiskoulu). Ja oppikoulussakin kieliopinnot oli painotettu lukioon.

Yliedustus olisi ollut PIENEMPI jos pakkoruotsi olisi ollut mukana kuvioissa aikaisemmin (koska ulkomaankauppa meillä alkoi melkein aina viemällä tai laajentumalla Ruotsiin)

Mutta tuohan ei ole validi pakkoruotsin peruste tänään tietenkään.

"Ruotsinkielisten etu menee koko maan edun edelle. "

Älä nyt hulluja puhu. Kuka idioottipoliitikko sellaiseen suostuisi? (äläkä nyt rupee tekeytymään umpityhmäksi jollakin salaliittojutulla)

vanha jäärä kirjoitti:

Niinpä suomalaiset politiikot. Ne ovat vitsi demokratiassa.! Kuinka moni suomalainen politiikko käy, ruotsinkielenkursseja Ahvenanmaalla yms.? Jotka rahoittaa.;-).? " Minun vastaus tuohon on se että nuo päättäjät aidosti ovat äänestämänsä mieltä. Mikä on sinun? " Minun míelipiteeni on aidosti päinvastainen, heidät aivopestään pakkoruotsin kannattajien sekä ruotsinkielisten säätiöiden rahoilla, järjestäen niitä kielikursseja esimerkiksi.
On irvokasta että, päättäjät jotka noudattavat kaikkia EU-lakeja innokaasti.! Eivät ota eurooppalaista 20% kielivähemmistösääntöä ,Suomeen. Pakollinen suomneruotsi ei kuulu suomeen, eikä demokratiaan. Tässä menee vielä jonkin aikaa, ennenkuin päättäjät huomaavat Suomen olevan itsenäinen valtio, eikä Ruotsin alamainen.

Lue lisää

"Minun míelipiteeni on aidosti päinvastainen, heidät aivopestään pakkoruotsin kannattajien sekä ruotsinkielisten säätiöiden rahoilla, järjestäen niitä kielikursseja esimerkiksi."

Tuon se spammaminen tekee. Valkoinen muuttu mustakis. Ihminen koneeksi. Viisas umpityhmäksi.

Kerro lisää tuosta aivopesusta joka piuree poliitikkoihin. Heillähän onn koko maamme virkakoneistu suoltamassa heille oikeaa tietoa. Sinulla sen sijaan ei ole sitä, mutta sinä olety lukenut Talan spammeja muutaman kerran liikaa. Sinut on aivopesrty luulemaan että meidän poliitikot olisi aivopestävissä.

Sitten nuo säätiöt. Ei ole vaikea selvittää mihin säätiöiden tuotto menee. ja kun sen olet selvittänyt huomaat että sitä ei ole mennyt poliitikoille merkittäviä määriä.

Lisäksi sinun kanttasia pohtia korruptiosyytteen nostamista. Lahjan ottaminen ja antaminen on laitonta. Meillä on muutama sellainen juttu vireillä, mutta yhteenkään ei liity RKP tai ruotsinkielinen säätiö. Ei yhteenkään.

Näin ollen ET OLE PYSTYNYT vastaamaan nefetoiminnan kannalta kohtalonkysymykseen: Miksi suomenkielisten poliitikkojen suuri enemmistö on sinun kanssasi eri mieltä?

"On irvokasta että, päättäjät jotka noudattavat kaikkia EU-lakeja innokaasti.! Eivät ota eurooppalaista 20% kielivähemmistösääntöä ,Suomeen. "

Ei ollennkaan! EU-sääntö on niitä varten jotak eivät ole pystyneet edes tuohon. Eli sen tarkoitu on PARANTAA vähemmistöjen tasa-arvoisuutta suhteessa enemmistöön. Meillä on asiat paljon vähimmäisvaatimusta paremalla tolalla. Tuo sääntä EI siis anna meille oikeuksia heikentää tilannetta tältä osin tuon sopimuksen perusteella. Sellainen tulkinta olisi irvokas.

"Pakollinen suomneruotsi ei kuulu suomeen, eikä demokratiaan. "

Puhut sontaa. Katso ympärillesi. Se kuuluu tällä hetkellä Suomeen ja se on demokraattisesti säädetty. Mutta tuota voidaan muuttaa enemmistön voimin.

PS on ainoa pulue joka VÄITTÄÄ ajavansa asiaasi. Mutta näyttöä siitä että niin tekisivät puuttuu edelleen totaalisesti. Itse asiassa PS on syypää siihen että menevällä hallituskaudella pakkoruotsi lujittuu! Käpykaartilaisuudella on hintansa. Poliittinen hintansa. Ehkä sinun kannattaisi kiukutella heille!

huusianna kirjoitti:

Ruotsin kieli on este saksan oppimiselle. Ruotsin opiskelu ennen saksan opiskelua pitää kieltää lailla.

Suomalaisen kannattaa opiskella ensin saksa joka paljon vaikeampana kielenä vaatii paljon enmmän työtä. Vasta sitten kannattaa opiskella ruotsia koska sen voi oppia lyhyemmässä ajassa. Jos tekee päinvastoin jää saksan osaaminen huonolle tasolle eikä saksaa ehdi omaksua kunnolla. Jos opiskelee ensin ruotsia, pitää saksan opiskelua jatkaa vielä yliopistossa ja työelämässä.

Muutenkin kannattaa opiskella saksa ensin koska se toimii hyvänä porttina ruotsin kielelle. Jos jää aikaa ja kokee tarpeelliseksi voi opiskella ruotsia sen päälle. Ruotsia voi sitten opiskella yliopistossa ja työelämässä jos kokee sen tarpeelliseksi.

Suomenkielisille pätemätön porttiteoria on heikko peruste pakkoruotsille. Porttiteoria koskee vain äidinkieletään ruotsinkielisiä. Heidän ei tarvitse ensin opiskella ruotsia oppiakseen helpommin saksaa.

Entinen pääministeri Kiviniemi meni vuodeksi vaihto-oppilaaksi Saksaan oppiakseen saksaa ja siksi joutui käymään lukiota vuoden kauemmin. Entä jos hän olisi ruotsin sijaan voinut opiskella saksaa? Vaihto-oppilasvuodet ovat kalliita ja ne paljastavat pakkoruotsin mielettömyyden. Vaihto-oppilasvuodet ovat turhia kun pakkoruotsi poistuu.

Lue lisää

"Ruotsin kieli on este saksan oppimiselle."

Ruotsin kielei edistää pohjoismaiden kielten, hollaninkielen, flaaminkielen, saksa, englannin ja ranskan kielten oppimista. Minä opin sinua helpommin jopa vironkieltä koska se on sekoits suomea, saksaa ja ruotsia.

Oletettavasti sinun oli tarkoitus sanoa että ruotsinopinnot haittaavat saksan oppimiselle. Ei se kuitenkaan este ole. Logiikka tuossa kai on se että aika joka käytetään ruotsinopiskeluun on saksan opiskelun kannalta hukkaan heitettyä. se on totta. Mutta vielä enemmän hukkaan saksan oppimisen kannalta menee siinä tapauksessa matikanopinnot. Kielet, varsinkin sukulaiskielet, kuitenkin tukevat toisiaan.

"Suomalaisen kannattaa opiskella ensin saksa joka paljon vaikeampana kielenä vaatii paljon enmmän työtä."

Nyt höpötät kyllä omiasi. Saksan kielioppi on hyvin selkeä ja kirjoittamninen on paljon helpompaa kuin esimerkiksi englannin kirjoittaminen. Sekä englanti että varsinkin ranska ovat suomenkielisen kannalta paljon vaikeampia kieliä oppia opiskelemalla.

"Jos jää aikaa ja kokee tarpeelliseksi voi opiskella ruotsia sen päälle. "

Tottakai, mutta ruotsi on saksaa tärkeämpi kieli suomessa. Pelkkänä kommunikaatiovälineen ruotsi on englannin jälkeen toiseksi tärkein kieli. Lisäksi se kansalliskielenä on osa kansallista yleisisvistystä.

"Entinen pääministeri Kiviniemi meni vuodeksi vaihto-oppilaaksi Saksaan oppiakseen saksaa ja siksi joutui käymään lukiota vuoden kauemmin. Entä jos hän olisi ruotsin sijaan voinut opiskella saksaa?"

Sinun mallilla hän ei osaisi ruotsia, ellei olisi hankkinut perusteet muualta, ja osaisi saksaa huomattavasti heikommin. Ulkomaanvuosi varmasti kartutti elämäntililleen muutakin kuin saksankielen. Ja hänen ruotsintaitonsa on hyvä, joten hän on kotimaassa ja Ruotsissa siis käyttänyt sitäkin. Oletettavasti myös englannintaitonsa on parempi koska hän on panostanut monipuolisesti kieliin - ja varsinkin sukulaiskieliin.

matemaatikk o kirjoitti:

5% on erisuuri kuin 95%.

"5% on erisuuri kuin 95%"

Matemaattinen nero!

Mutta yksi yksilö 5% joukosta on yhtä suuri kuin yksi yksilö 95% joukosta. Vain viidakossa ja sodassa kysytään ryhmän kokoa. Inhimillisessä kanssakäymisessä jokainen yksilöä on tärkeä. Sitä se muuten on myös PS arvojen mukaan, mutta inakin vähemmistöjen osin PS ei noudata ensimmäistä perusarvoaan kovin innokkaasti.

"Kyllä ruotsinkielisillä vain on kyseenalaisia etuoikeuksia, esimerkiksi koulutuksen saralla. Ja huom, kun puhumme koulutuksesta, puhumme todella isosta asiasta. Koulutus määrää ison osan loppuelämämme kulusta."

Opettajapula ja opettajakoulutus.
Koulutuksen saralla suomenruotslaisten tilanne on huomattavasti heikompi. Opettajakoulutusta annetaan vain yhdellä paikkakunnalla pienessä yksikössä. Tämä johtaa siihen että opettajat ovat keksimäärin heikompia ja paikka paikoin pätevien opettajien hankkiminen on vaikeaa. Suomenkieliesellä puolella kilpaillaan hyvistä opettajista ( ja osa ruostinkielisitä osallistuu tuogon kilpailuun.

Opetusmateriaali
Kuolukirjojen kilpailu on olematonta ja siksi opetusmateriaali huonompaa. Kuolut ovat pieniä ja siksi valinnaisuutta, erikoistumista ja tukiopetusta ei saada järjestettyä yhtä huyvin kuin suomenkielisellä puolella.

Opiskelu
6% kaikista opiskelupaikoista ovat ruotsinkielisiä. Osa siitä menee suomenkielisille ja keksikielisille. Opiskelumahdollisuuksien kirjo en erittäin rajoitettu. se että ruotsinkielstä koulua käyneet ovat yliedustettuja korkeakolutuksesta johtuu heidän paremmasta kielitaidostaan. Tämä toisaalat nostaa heidän YO-todistuksia yli suomenkielisen keskiarvon, sekä mahdollsiayvat mielekkään opiskelun myös suomenkielisessä opiskelussa. Sisäänpääsyvaatimukset sellaisille kekseisille aloille kuin juridiikka ja lääketiede ovat ruotsinkielisille korkeammat kuin suomenkielisille, koska paikat on keskitetty vain Helsingin Yliopistoon (maan kallein yliopistokaupunki). Vastaavasti on aloja joissa opintopaikka irtoaa helpommin ruotsinkieliseen opetukseen. Näistä ekonomikoulutus on ainoa merkittävä esimerkki.

Joten on aika laila täydellsien totuudenvastaista väittää että suomenruotsalaisilla olisi koulutuksessa etuoikeuksia. Ainoa merkittävä etu on se että he ovat keilitaitoisempia. Mutta se on itsehankittu etu, eikä yhteiskunnan ylläpitämä etuoikeus.

Niin kaiken tämän pelleilyn, simputuksen ja suomalaisille v-tuilun huipentuma on se, että lähes kaikki suomenruotsalaiset osaavat täydellisesti suomea. Eivät he oikeasti tarvitse mitään palvelua ruotsiksi.

Merkillepantavaa on se, että he tuntuvat haluavan, että nimenomaan suomenkieliset palvelevat ja piikovat heitä äidinkielellään - eivät esim. toinen toisiaan. Kyllä 300 000 ihmisen kokoinen vähemmistö kykenee järjestäämään omat kielipalvelunsa itsekin. Toinen juttu sitten tosiaan on, onko sellaiselle todellista tarvetta.

Summa summarum: suomenruotslaisten asenne suomenkielistä enemmistöä kohtaan on yhtä suurta keskisormen näyttämistä, ja sitten he vielä ihmettelevät, jos jotkut siitä loukkaantuvat tai peräti suuttuvat.

niiinpä kirjoitti:

Niin kaiken tämän pelleilyn, simputuksen ja suomalaisille v-tuilun huipentuma on se, että lähes kaikki suomenruotsalaiset osaavat täydellisesti suomea. Eivät he oikeasti tarvitse mitään palvelua ruotsiksi.

Merkillepantavaa on se, että he tuntuvat haluavan, että nimenomaan suomenkieliset palvelevat ja piikovat heitä äidinkielellään - eivät esim. toinen toisiaan. Kyllä 300 000 ihmisen kokoinen vähemmistö kykenee järjestäämään omat kielipalvelunsa itsekin. Toinen juttu sitten tosiaan on, onko sellaiselle todellista tarvetta.

Summa summarum: suomenruotslaisten asenne suomenkielistä enemmistöä kohtaan on yhtä suurta keskisormen näyttämistä, ja sitten he vielä ihmettelevät, jos jotkut siitä loukkaantuvat tai peräti suuttuvat.

Lue lisää

"Niin kaiken tämän pelleilyn, simputuksen ja suomalaisille v-tuilun huipentuma on se, että lähes kaikki suomenruotsalaiset osaavat täydellisesti suomea. Eivät he oikeasti tarvitse mitään palvelua ruotsiksi."

Minä olen aika kaksikielinen ja kuitenkin olisin ikionnellinen jos saisin esimerkiksi verotoimistosta pätevää palvelua ruotsiksi. Kyllä minä sen verran paremmin osaan omaa kieltäni. Eikä tarvitsisi pinnistellä, etsiä sanoja, vaikuttaa tyhmältä, ja välillä olla ymmärtämättä mistä on kyse.

Aika naurettavaa että kielellisesti laiskat käyttävät sitä lyömäaseenaan kun yrittävät ajaa itselleen vielä suurempia etuoikeuksia. Mikä se sellainen perustelu on että "koska noi on meitä kielellisesti pätevämpiä niin nille annetaan niille vähemmän palveluita"?

Tuohan voi johtaa siihen että minä aidosti vaadin aina omakielistä palvelua kuten tekin. Voinhan heittäytyä tyhmäksi ja kyvyttömäksi - enemmistön tasolle.

Sekö olisi keksisormen näyttämistä? Summa summarum?

rautaako? kirjoitti:

"Niin kaiken tämän pelleilyn, simputuksen ja suomalaisille v-tuilun huipentuma on se, että lähes kaikki suomenruotsalaiset osaavat täydellisesti suomea. Eivät he oikeasti tarvitse mitään palvelua ruotsiksi."

Minä olen aika kaksikielinen ja kuitenkin olisin ikionnellinen jos saisin esimerkiksi verotoimistosta pätevää palvelua ruotsiksi. Kyllä minä sen verran paremmin osaan omaa kieltäni. Eikä tarvitsisi pinnistellä, etsiä sanoja, vaikuttaa tyhmältä, ja välillä olla ymmärtämättä mistä on kyse.

Aika naurettavaa että kielellisesti laiskat käyttävät sitä lyömäaseenaan kun yrittävät ajaa itselleen vielä suurempia etuoikeuksia. Mikä se sellainen perustelu on että "koska noi on meitä kielellisesti pätevämpiä niin nille annetaan niille vähemmän palveluita"?

Tuohan voi johtaa siihen että minä aidosti vaadin aina omakielistä palvelua kuten tekin. Voinhan heittäytyä tyhmäksi ja kyvyttömäksi - enemmistön tasolle.

Sekö olisi keksisormen näyttämistä? Summa summarum?

Lue lisää

Niin no, kuka sitten on se kielellisesti laiska, jos _syntymästään_ on Suomessa asunut ja maan valtakieli ei ota sujuakseen riittävän hyvin.

Monet maahanmuuttajat perustavat pizerioita ja muita yrityksiä, eikä heille suomenkielinen byrokratia tuota tuskaa, vaikka ovat vain muutaman vuoden maassa asuneet... He pärjäävät elämässään suomeksi, ja tottapuhuen niin pärjäävät kyllä suomenruotsalaisetkin - kyse on vain heidän periaatteellisesta vaatimuksestaan saada kaikki sama ruotsiksi, mitä on suomeksi tarjolla. Periaatteesta, joka ei ole loogiselle pohjalle perustettu, sillä heidän kielensä on de facto vähemmistökieli siinä missä maahanmuutajienkin kielet.

rautaako? kirjoitti:

"Niin kaiken tämän pelleilyn, simputuksen ja suomalaisille v-tuilun huipentuma on se, että lähes kaikki suomenruotsalaiset osaavat täydellisesti suomea. Eivät he oikeasti tarvitse mitään palvelua ruotsiksi."

Minä olen aika kaksikielinen ja kuitenkin olisin ikionnellinen jos saisin esimerkiksi verotoimistosta pätevää palvelua ruotsiksi. Kyllä minä sen verran paremmin osaan omaa kieltäni. Eikä tarvitsisi pinnistellä, etsiä sanoja, vaikuttaa tyhmältä, ja välillä olla ymmärtämättä mistä on kyse.

Aika naurettavaa että kielellisesti laiskat käyttävät sitä lyömäaseenaan kun yrittävät ajaa itselleen vielä suurempia etuoikeuksia. Mikä se sellainen perustelu on että "koska noi on meitä kielellisesti pätevämpiä niin nille annetaan niille vähemmän palveluita"?

Tuohan voi johtaa siihen että minä aidosti vaadin aina omakielistä palvelua kuten tekin. Voinhan heittäytyä tyhmäksi ja kyvyttömäksi - enemmistön tasolle.

Sekö olisi keksisormen näyttämistä? Summa summarum?

Lue lisää

"Tuohan voi johtaa siihen että minä aidosti vaadin aina omakielistä palvelua kuten tekin. Voinhan heittäytyä tyhmäksi ja kyvyttömäksi - enemmistön tasolle."

No siinähän sitä tulikin sitä keskisormen näyttämistä. Et itse edes ymmärrä loukkaavasi suomenkielistä kansanryhmää rasistisessa hengessä?

Pahoin pelkään, että et, ja se onkin jo vakavampi juttu. Sisäänpäinlämpiävään ankkalammikkoon on tainnut jäädä elämään menneiden vuosisatojen rasististen rotuteorioiden henki (suomenkieliset heikkolahjaisempia, alempaa rotua) Valitettavasti.

"Oikein oivallettu " sfsdfddfg" . " Ja sitten löydetään taas jostakin saaristokylästä joku ummikkomummu, joka tarvitsee ruotsia puhuvan lääkärin - no ei kun lisää pakkoruotsia suomenkielisille!"

Ei sunikaan. Tuo ratkaistaan kiintiöillä virkamisekielivaatimuksilla. Älä valehtele. Mutta PS kuulemma vastustaa kiintiöitä ja siinä tapauksessa vaihtoehto on pakkoruyotsin lisääminen. Tai sitten se että vähemmistöt kärsivät, joka on noussut aika keskleiseksi teemaksi siitä mitä PS antaa ymmärtää ajavansa, sitten jos PS joskus suostuu ryhtymään ajamaan jotain. ja minusta tuntuu että juuri se linjaa on myös nefe-porukan mieleen.

zcxvzxcvv kirjoitti:

Niin no, kuka sitten on se kielellisesti laiska, jos _syntymästään_ on Suomessa asunut ja maan valtakieli ei ota sujuakseen riittävän hyvin.

Monet maahanmuuttajat perustavat pizerioita ja muita yrityksiä, eikä heille suomenkielinen byrokratia tuota tuskaa, vaikka ovat vain muutaman vuoden maassa asuneet... He pärjäävät elämässään suomeksi, ja tottapuhuen niin pärjäävät kyllä suomenruotsalaisetkin - kyse on vain heidän periaatteellisesta vaatimuksestaan saada kaikki sama ruotsiksi, mitä on suomeksi tarjolla. Periaatteesta, joka ei ole loogiselle pohjalle perustettu, sillä heidän kielensä on de facto vähemmistökieli siinä missä maahanmuutajienkin kielet.

Lue lisää

"Monet maahanmuuttajat perustavat pizerioita"

Minä nostan hattua maahanmuuttajille ja varsinin niille jotka vaikeuksista huoplimatta puskevat eteenpäin. Minä tiedän jotain vähemmistössä elämisetä, vaikka tietenkin syntyperäisenä vähemmistönä olen ihan toisess asemassa.

Niistä ei ollut kyse. Nyt oli kyse pullamössöenemmistöstä joka kaiken kukkuraksi heittäytyy martyyreiksi, ja vaatii itselleen vielä leppoisammat oltavat ja vapautuksen kaikesta ponnistelusta.

noniiiin kirjoitti:

"Tuohan voi johtaa siihen että minä aidosti vaadin aina omakielistä palvelua kuten tekin. Voinhan heittäytyä tyhmäksi ja kyvyttömäksi - enemmistön tasolle."

No siinähän sitä tulikin sitä keskisormen näyttämistä. Et itse edes ymmärrä loukkaavasi suomenkielistä kansanryhmää rasistisessa hengessä?

Pahoin pelkään, että et, ja se onkin jo vakavampi juttu. Sisäänpäinlämpiävään ankkalammikkoon on tainnut jäädä elämään menneiden vuosisatojen rasististen rotuteorioiden henki (suomenkieliset heikkolahjaisempia, alempaa rotua) Valitettavasti.

Lue lisää

"No siinähän sitä tulikin sitä keskisormen näyttämistä. Et itse edes ymmärrä loukkaavasi suomenkielistä kansanryhmää rasistisessa hengessä?"

No ketä sinä loukkaat kun vaadit omakielistä palvelua? Ja muista että enhän minä vaadi, mutta jos joku toope on sitä mieltä että minulle kuuluu vähemmän ja minun kuuluu pinnistellä enemmän, niin minähän vosin olla sitä mieltä että enpähän pinnistäkään sinua enemmän.

Mutta kerro vähän lisää tuosta miten sinä koet että loukaan sinua jos mainitsen että minulla on ikeus saada omakielistä pakvelua riippumatta siitä kuinka paljon olen ollut pakotettu oppimaan toista kotimaista.

Mutta nuo rasimihöpötykset voit sitten tyystin jättää vaikka sinne homppelifuoorumille.

rautaako? kirjoitti:

"Oikein oivallettu " sfsdfddfg" . " Ja sitten löydetään taas jostakin saaristokylästä joku ummikkomummu, joka tarvitsee ruotsia puhuvan lääkärin - no ei kun lisää pakkoruotsia suomenkielisille!"

Ei sunikaan. Tuo ratkaistaan kiintiöillä virkamisekielivaatimuksilla. Älä valehtele. Mutta PS kuulemma vastustaa kiintiöitä ja siinä tapauksessa vaihtoehto on pakkoruyotsin lisääminen. Tai sitten se että vähemmistöt kärsivät, joka on noussut aika keskleiseksi teemaksi siitä mitä PS antaa ymmärtää ajavansa, sitten jos PS joskus suostuu ryhtymään ajamaan jotain. ja minusta tuntuu että juuri se linjaa on myös nefe-porukan mieleen.

Lue lisää

Ei kiintiöillä eikä pakkoruotsilla, vaan tulkeilla.

"Tuohan määritelmä käy kuin sormi sianperceeseen, suomenruotsikielisten osalta."

Kyllä minä olen sinua aika reippastikin kielitaitoisempi. Ja sinähän teet minusta entistäkin monipuolemman väittämällä ruotsin suomalaisen murteen omaksi kieleksi. Kiitos siitä.

Mutta eikö sinusta ole nautrettavaa käyttää kielitaidottomuutta lyömäaseena saadakseen suhteessa vielä enemmän etuoikeuksia itselleen. taidottomia toki joudutaan tukemaan muita enemmän, mutta ei kai nille sentään etuoikeuksia pidä laatia. Sehän on paitsi Halla-ahon outojen syrjintätulkintojen vastaista, myös positiivisen syrjinnän varsinaisen tarkoituksen vastaista. Mutta pullamössöenemmistö on kai niin tottunut tuollaiseen ettei huomaakaan.

Suurin osa enemmistöstähän ei tietenkään käyttäydy noin. Eivät kehtaa.

rautaako? kirjoitti:

"Tuohan määritelmä käy kuin sormi sianperceeseen, suomenruotsikielisten osalta."

Kyllä minä olen sinua aika reippastikin kielitaitoisempi. Ja sinähän teet minusta entistäkin monipuolemman väittämällä ruotsin suomalaisen murteen omaksi kieleksi. Kiitos siitä.

Mutta eikö sinusta ole nautrettavaa käyttää kielitaidottomuutta lyömäaseena saadakseen suhteessa vielä enemmän etuoikeuksia itselleen. taidottomia toki joudutaan tukemaan muita enemmän, mutta ei kai nille sentään etuoikeuksia pidä laatia. Sehän on paitsi Halla-ahon outojen syrjintätulkintojen vastaista, myös positiivisen syrjinnän varsinaisen tarkoituksen vastaista. Mutta pullamössöenemmistö on kai niin tottunut tuollaiseen ettei huomaakaan.

Suurin osa enemmistöstähän ei tietenkään käyttäydy noin. Eivät kehtaa.

Lue lisää

Määritteleppä kielitaidottomuus..? Se ei voi olla sitä että meillä on pakkoruotsi..! Sillä ei taata minkäänlaista kielitaitoa mihinkään kieleen, ei edes ruotsinkieleen, koska suomenruotsi on murre..! Sillä yritetään pitää alisteisessa asemassa suomenkielisiä. Hoitakaa itse oma murteenne..!
Lainaan=" Aika naurettavaa että kielellisesti laiskat käyttävät sitä lyömäaseenaan kun yrittävät ajaa itselleen vielä suurempia etuoikeuksia"
Tuohan määritelmä käy kuin sormi sianperceeseen, suomenruotsikielisten osalta.:-)
Pitää paikkansa edelleen, yritä sinä vaan muuttaa puheenaihetta.

Nefe: "minä olen sinua aika reippastikin kielitaitoisempi" (rautaako?) Tämän tasoista on pakollisen ruotsin kannattajan argumentointi..."

Entä oman kommentointisi taso? Minäkin olen sinua reippaasti kielitaitoisempi ja kuitenkin olen opiskellut suomea huomattavasti enemmän kuin sinä ruotsia. Miksi sinun ruotsin opiskelusi olisi estänyt sinua opettelmasta myös muita kieliä?

Mitä enemmän keliä jo osaa sitä helpompi on oppia uusia. Suomessa on ainutlaatuinen mahdollisuus oppia LÄHIRUOTSIA, se kannattaisi hyödyntää.

Nefe: "Tarvitsemme vapaan kielivalinnan."

"Vapaa kielivalinta" nefelle on yhtä kuin oikeus olla opiskelematta mitään muuta kuin englantia.

Ankdam kirjoitti:

Nefe: "minä olen sinua aika reippastikin kielitaitoisempi" (rautaako?) Tämän tasoista on pakollisen ruotsin kannattajan argumentointi..."

Entä oman kommentointisi taso? Minäkin olen sinua reippaasti kielitaitoisempi ja kuitenkin olen opiskellut suomea huomattavasti enemmän kuin sinä ruotsia. Miksi sinun ruotsin opiskelusi olisi estänyt sinua opettelmasta myös muita kieliä?

Mitä enemmän keliä jo osaa sitä helpompi on oppia uusia. Suomessa on ainutlaatuinen mahdollisuus oppia LÄHIRUOTSIA, se kannattaisi hyödyntää.

Nefe: "Tarvitsemme vapaan kielivalinnan."

"Vapaa kielivalinta" nefelle on yhtä kuin oikeus olla opiskelematta mitään muuta kuin englantia.

Lue lisää

Kylläpä huvittaa..! Lainaan= "Mitä enemmän keliä jo osaa sitä helpompi on oppia uusia" On kielellisesti lahjakkaita, on matematiittisesti neroja jne. En muista kuka, mutta hän sanoi että kielellisesti lahjakkaan maksimi määrä kieliä on seitsemän suunnilleen. Meinaan jos hyvin haluaa oppia kyseiset kielet. Oppia voi vaikka kuinka monta kieltä, mutta ei niillä runoja lausuta sillä kielellä.
Eikä se kelpaa pakkoruotsin perusteeksi..! Se on tärkein asia, Ankdam..!