Minun Loviisani -kirja

Luin 26.6.2011 katkelmia toukokuussa julkaistusta kirjasta "Minun Loviisani". Kirjan on toimittanut norjalais-suomalainen moniosaaja ja kirjailija Harald Birger Olausen, joka on kaukaista sukua myös norjalaistaustaiselle presidentti Martti Ahtisaarelle.

Aikaisemmin Kotkassa asunut Olausen on ollut loviisalainen vasta toista vuotta, mutta on perehtynyt erittäin hyvin uuteen kotikaupunkiinsa. Olausen on kerännyt 160 loviisalaisen elämäntarinan samoihin kansiin. Ja täytyy sanoa että onnistuneesti. Ihmiset ja tarinat ovat nimittäin niin erilaisia, että niiden yhteen laittamisesta muodostuu mielenkiintoinen kokonaisuus.

Olausen kertoo itse kirjansa takakannen tekstissä: "Minun Loviisani on eräänlainen matkaopas loviisalaisten pään sisälle. Sisältää kertomattomia kaupunkitarinoita, vaiettuja kuiskauksia, menneisyyden muistoja ja nykypäivän historiaa."

Itselleni, näin neljä vuotta Loviisassa asuneena uustulokkaana, kirjan kiintoisinta antia olivat ne monet tutut ihmiset, joihin olen ehtinyt tutustua näinä vuosina. Oli mukava lukea juttua oman lähikaupan eli Valkon Siwan kassasta Leilasta, Perussuomalaisten Kimmo Nykäsestä, Kokoomuksen Kari Hagforsista, Hilkka ja Onni Korhosesta, kirkkoherra Veli-Matti Hynnisestä, Viljo Savolaisesta, Armi Lindellistä ja monista muista tutuista ihmisistä.

Tällainen kirja on tietysti avoin myös sellaiselle arvostelulle, että miksi sitä ja sitä tunnettua loviisalaista ei ole mainittu kirjassa. Itselleni tuli mieleen lähinnä Harry Potter kirjojen suomentaja Jaana Kapari, joka pitää nykyään afrikkalaisperäisten tuotteiden kauppaa Laivasillalla sekä Loviisan Sanomien päätoimittaja Arto Henriksson. Tämä kritiikkini on kuitenkin lähinnä retorista, koska ymmärrän varsin hyvin, että tässä kirjassa ei ollut tarkoituksena tuoda esille kaikkia Loviisan merkkihenkilöitä, vaan ihmiset edustivat pikemminkin koko kansan kirjoa johtajista työttömiin asti.

Yksi minulle mielenkiintoisimmista jutuista löytyy sivulta 156-157 otsikolla "Kampanja jonka ei pitänyt onnistua". Sen alussa Olausen kyllä liioittelee rankasti kirjoittaessaan "koko kansan suuresti rakastamasta presidentti Tarja Halosesta", koska se ei pidä paikkaansa gallup-tulosten valossa. Mutta juttu vuodelta 2000 on hyvä. Sen mukaan presidentinvaalikampanjaa käyvä Tarja Halonen, joka oli häviöllä gallupeissa Esko Ahoon nähden, tuli 31.1.2000 puhumaan Loviisan K-kaupan pihalle. Loviisassa Halonen kertoi yleisölle, kuinka hän lapsena kävi usein kesäisin isäpuolensa vanhempien luona Valkossa (jossa minä nyt asun) ja kuinka hyvin hän oli viihtynyt Loviisassa silloin. Loviisan puhe oli menestys. Loviisan tilaisuudessa Halonen alkoi uskoa itseensä ja mahdollisuuksiinsa ja hän sai suurta henkistä piristysruisketta kampanjaansa. Loppu onkin sitten historiaa.

Kaikkein kiinnostavin kertomus löytyy kuitenkin sivulta 110 otsikolla "Olgan tarina kiinnostaa", jossa vaimoni Ritva Malmivuori-Piho kertoo omasta elämästään ja venäläistaustaisen Olga-tätinsä kokemuksista ja perinteistä, joita ei voinut muistella ääneen 1940-1980 -luvuilla. Tänään lienee niiden elämäntarinoiden aika olla kypsä julkaistavaksi.

Samalla sivulla on myös maininta minusta: "Loviisassa Ritva on ollut yhteiskunnallisesti kantaa ottavan ja elämänkerran julkaisseen, eläkkeellä olevan opettajamiehensä, Jouko Pihon kanssa vuodesta 2007 lähtien."

Olausenin kokoama kirja, joka on osittain myös ruotsinkielinen, on Loviisan ihmisiä tunteville ja muillekin erinomainen lähdeteos Loviisan historiaan ja tapahtumiin. On vahinko, että kaikki on tehty niin kiireessä, että kirjassa on liian paljon monenlaisia kieli- ja asiavirheitä. Jos kirjasta tulee uusintapainos, mitä toivon, niin odotan, että nuo monet virheet korjataan.

Minun Loviisani -kirjaa voi ostaa Suomalaisesta Kirjakaupasta. Tai sitten suoraan Olausenilta, kuten minäkin, kun tapasimme 26.6.2011Loviisan Laivasillalla.

Jouko Piho
Loviisa