Ylioppilaaksi pääsystäni on kulunut nyt aikalailla tasan kaksi vuotta. Sen jälkeen olen viettänyt vuoden ulkomailla au pairina ja toisen vuoden opiskellen yliopistossa ainetta, mikä ei hirveästi innosta. Tänä keväänä hain uudelleen lukemaan toista ainetta, mutta en päässyt sisään. Mitä siis teen? Jatkan toisen vuoden opintoja alalla, josta tuskin tulen valmistumaan? Nostaen näin opintotukeani, mikä olisi pois mahd. "oman alan opiskelulta". Vai viettäisin uuden välivuoden?
Olen aika epätoivoinen... Haluaisin ihan hirveästi opiskella alaa jota hain, mutta on turhauttavaa huomata jäänneensä nippanappa ulos. Tuntuu että lukion jälkeen elämäni on vain ollut sarja turhia välivuosia, vaikka tottahan se on, että elämässä ei välivuosia sinänsä ole.
Pliis antakaa jotain rohkaisevia neuvoja/omia stooreja avuksi! Oon aikas epätoivoinen...
Mitä teen?
2
296
Vastaukset 2
- 20+5
Jos kerran olet yliopistossa, voit opiskella myös avoimen kautta aineitasi. Siellä valinnan mahdollisuudet ovat suuremmat, koska ei tarvitse sopia sivuainekiintiöihin yms. Perus- ja aineopintojen suoritusten jälkeen voit hakea päätoimiseksi opiskelijaksi toisesta aineesta. Tietysti, mikäli haluamasi aineen opetusta avoimessa järjestetään.
Toisaalta, onko haavesi toisesta aineesta todellinen, eli perustuuko se faktoihin? Kannattaisiko sittenkin keskittyä nykyiseen aineeseen, sillä elämä ei ole vain kiinnostavia asioita, vaan ihan tavallista puurtamista. Täytyykö kaiken olla juuri se oma juttu? Minä olen myös ylioppilas kahden vuoden takaa. Elämä on vienyt moneen paikkaan näinä "välivuosina".
Kun pääsin lukiosta, lähdin myös au pairiksi. Olin sillä reissulla 11pv, kunnes tulin itkien takaisin. Host-perheeni oli kamala ja olin enemmänki kodinhoitaja kuin lastenhoitaja. Sitten olikin edessäni karu totuus: Tasan juhannuksen jälkeen 2 vuotta sitten kun saavuin, en tiennyt mitä teen syksyllä. AMK haut olivat takanapäin eikä lisähaussa tullut mitään eteen. Onneksi äitini huomasi talouskoulun, jonka kävin sitte Oulussa. Se kesti 5kk (elo-joulukuu) ja olen edelleen tyytyväinen käytyäni "elämän koulun".
Entäs sitten? Tammikuu 2010 tuli ja sitten suunnistin työkkäriin - työmarkkinatuella olin töissä sen kevään ja kesälläkin 5vkoa.
2010 hauissa minulle tuli todellisuus naaman eteen - en päässyt OAMKIn tai diakin pääsykokeisiin, koska yo-arvosanani ovat B:n luokkaa. Onneksi taas ihana äitini jatkoi tsemppausta ja loppujen lopuksi päädyin opiskelemaan koulunkäyntiavustajaksi monimuoto-opiskeluna Kalajoen Kristilliseen Opistoon.
Nyt sitten olen tuore koulunkäyntiavustaja ja odotan malttamattomana amk-tuloksia. Hain vähän ei-niin-suosittuun ammattikorkeakouluun( verrattuna Ouluun) ja pääsin pääsykokeisiin.
Saa nähdä mihin kohtalo minut kuljettaa tänä syksynä! Tsemppiä sulle tämän odottelun ja tietämättömyyden suhteen. Kyllä kaikki menee kuten pitääkin. :)
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1941855
Muistakaa pojat tämä.
Mies joka haluaa naisen, löytää keinon. Ei epäröi eikä hämmennä. Tekee kaiken eteenne.117977Mitä mieltä olet?
Miehestä jolla ei ole yhtään kaveria, ei facebookissa eikä livenä ja hän harrasta ja tekee kaiken yksin. Onko vähän outo127902En ehkä onnistu siinä
Kovasti minä yritän näyttää kauniilta, vain sinua varten, mutta en taida onnistua siinä.58755Muhun rakastuu kaikki naiset, mut mä en rakastu niihin
Mun vaatimustaso on 10+ Mut mua tavottelee 7+ naiset210704- 135656
- 60655
Viesti jonka haluaisit lähettää...
hänelle. Onko jokin pieni tunniste jonka vain te tiedätte. Onko naiselta miehelle tai toisinpäin, joku joku päivämäärä21624Pahoin pelkään nainen
että pidät minua epäempaattisena, itsekeskeisenä, narsistisena ja kylmänä ihmisenä. Oletko koskaan ajatellut, että minus57602- 38568