Röyhkeydellä ei ole mitään rajaa!!!

Palmgren on väärinkäsittänyt idean itsehallinnosta.

Se ei ole Ahvenanmaa jonka pitää puhua suomea Suomen kanssa, se on Suomi jonka pitää puhua ruotsia Ahvenanmaan kanssa.

Näin aloittaa Ålandstidningenin päätoimittaja Niklas Lampi pääkirjoituksensa.
Voiko enää röyhkeämpää tapaa löytää kuinka pieni maakunta yrittää sanella ehtoja kuinka kommunikointi hoidetaan maan ja maakunnan hallintojen välillä?

Kaikki perustuu lainssäädäntöneuvos Sten Palmgrenin julkituloon jossa hän sanoo, että ahvenanmaalaisten virkamiesten pitäisi opetella enemmän suomea.

Vapaa käännös:

LAINSÄÄDÄNTÖNEUVOS Sten Palmgren oikeusministeriössä Helsingissä on sitä mieltä, että ahvenanmaalaisten virkamiesten pitäisi opetella enemmän suomea.

Ehdotus tulee sen jälkeen kun maakunta on murissut ruotsalainen palvelun puutetta valtionhallinnon taholta. Palmgren on kääntänyt paistin ja sanoo, että paremmat suomen taidot maakunnan työntekijöillä on oikea tie. Se helpottaisi ahvenanmaalaisia pääsemään osalliseksi materiaalista jota valtio ei käännä.

PALMGRENIN TEMPAUS menee ristiin yhden itsehallintojärjestemän kantavien ideoiden kanssa: että Suomen pitää kommunikoida ruotsiksi ainoan autonomiansa kanssa. Vaatimus toistetaan usealla taholla siinä juriidisessa raamisopimuksessa joka ympäröi itsehallintoa. Se sisältyy myös osana Suomen kansainvälisiä velvoituksia, alkujaan Kansainliiton vuoden 1921 päätöksestä.
(Kansainliittoa ei ole enää, ei ole Neuvostoliittoa, ei ole YYA-sopimusta, sopimukset raukeavat ja tilanteet muuttuvat, joten kuinka Kansainliiton pian satavuotias päätös velvoittaisi mihinkään? Demokratiakäsitys on hiukan selvempi tänään jossa pieni vähemmistö ei onneksi sanele ehtoja enää.)

Sten Palmgren kannattaa näköjään rikosta osaa maan kansaivälisiä velvollisuuksia kohtaan sälyttämällä osan vastuusta kielellisestä arkipäivästä Suomessa ahvenanmaalaisille virkamiehille.

(Niklas Lampi puolestaan sälyttäisi tämän velvollisuuden koko Suomen viisimiljoonaiselle kansalle, tosi järkevää ja demokraattista.)

ON HYVÄ ja välttämätöntä, että Ahvenanmaan maakuntaneuvos Viveka Eriksson ärähtää. ”Täytyy pystyä olemaan maakunnan virkamies osaamatta sanaakaan suomea”, on hänen selvä vastauksensa.

Jos Ahvenanmaa ottaisi sanoista vaarin niin pitäisi vetää viiva keskeisen kappaleen yli Ahvenanmaansopimuksessa. Se johtaisi myöskin järjenvastaisiin seuraamuksiin nykypäivän hallinnossa. Täällä on tänään monia jotka ovat opiskelleet Ruotsissa ja useampia on tulossa. Korkein johtaja Arne Selanderilla on tutkinto Uppsalasta. Siellä ei sisälly suomen kieli osana juridiikan opintoja. Sulkeeko Ahvenanmaa nyt oven kaikille heille ja tulevaisuudessa palkkaa virkamiehiä vain Palmgrenin oikeusministeriöstä?

SAMANAIKAISESTI OSOITTAA ehdotus kuinka pitkälle ollaan menty.
Palmgren ei ole mikä tusinavirkamies tahansa vaan esittävä virkamies Ahvenanmaan kysymyksissä ja jota tavataan kutsua Ahvenanmaan ministeriöksi. Kuitenkin hän kuullostaa nyt joltain jota voisi luulla Perussuomalaiseksi sammakoksi tai mahdollisesti suomalaiseksi keskustalaiseksi. Tämän täytyy nähdä lisämerkkinä uudesta kielellisestä ilmapiiristä missä yleisesti sitovia työehtosopimuksia ei enää käännetä ja oikeusministeriön taholla ollaan sitä mieltä, että raporteista jotka lähetetään lausuntokierokselle Ahvenanmaalle annetaan vain yhteenveto ruotsiksi.
Jos ei tämä osoita, että Ahvenanmaan tarvitsee todellakin miettiä läpi omaa kielistrategiaansa.
OIKEASTAAN sen ei pitäisi olla vaikeata.
Sitä mukaa kuin valtio lähettää dokumenttejä suomeksi maakuntaan on niiden paikka roskakorissa. Niitä ei voida silloin katsoa sitoviksi ja voidaan ahvenanmaalaiselta taholta ja suomalaiseen perustuslakiin ja kansanoikeuteen katsoen vedota, ei olemassa olevina.
Ahvenanmaan pitäisi harjoittaa kansalaistottelemattomuutta ja olla kuin sataisi kunnes aineisto tulee siinä kielimuodossa kuin laki velvoittaa.

Jos merkki ei mene perille Palmgrenille ja kumppaneille on Ahvenanmaalla voimassa olevan sopimuksen turvin mahdollisuus kääntyä ulospäin ja pyytää ulkomaailmaa katsomaan kysymystä. Samaan aikaan Ahvenanmaalla on mahdollisuus rakentaa yhteistyötä länteen päin. Lomakelait Ruotsista on mainittu keskustelussa ja voivat olla mielenkiintoinen taho tutkia. Uudet ajat vaativat uusia vastauksia.
Onnea matkaan.

NIKLAS LAMPI