Pakkoruotsi tärkeintä Folktingetille

"Olen aiemmin tuonut esille mallin, jossa pelkästään viranomaiselle asetetaan kielllisiiä velvoitteita sen sijasta, että kielellisiä velvoitteita olisi yksittäisellä virkamiehellä kielitaitovaatimusten muodossa. Mallissani kielilaki korjattaisiin siten, että siinä todettaisiin alueellisesti alueen kieljakauman mukaan painottunut viraniomaisen palveluvelvollisuus. "

Muistan ja pidin ehdotuksesta. Valitettavasti sitä ei varmaan ole pöydällä kielistrategiaa pohdittaessa. Ongelma onkin se, että kielikysymyksissä tosiasiallista valtaa Suomessa käyttää Folktinget - ja Folktinget pitää pakkoruotsia tärkeimpänä vaatimuksena.

Jos itse olisi vähemmistöön kuuluva, tietoinen siitä, että 80% kansasta ei halua kielen pakko-opiskelua ja asia nostaisi katkeruutta ja rikkoisi välejä - olisin kyllä jo laskenut, ettei omia etujani ajava taho voi olla sitoutunut pakon kannattamiseen ja vieläpä sen pitämiseen tärkeimpänä tavoitteena.

Mielestäni ruotsinkieliset pystyvät tekemään tämän päätelmän. Miksei sitä tehdä, miksei Folktinget joudu muuttamaan linjaansa?

"Milestäni pakkoruotsi ei teille suomenruotsalisille maamiehilleni ole tosiasiassa merkittävä kysymys. Merkittävä kysymys on sen sijaan toinen opetuksellinen kysymys eli oikeus omakieliseen koulutukseen kaikilla koulutustasoilla."

Olet oikeassa. Ei suomenruotslaiset todellakaan piittaa kovin paljon koko kysymyksestä. Sehän koskee meitä vain välilliseti, sitä kautta että sillä ehkä taataan kattavampi omakielellinen palvelu. Siis ehkä. Itse olisi taipuvainen uskomaan että sillä ei ole siihenkään juuri merkitystä.

Mutta omakielinen opetus kaikilla tasoilla on meille selkeästi kaikista tärkeintä. Toiseksi tärkeintä on tiettyjen palveluiden saatavuus. Kaikki muu on siihen verrattuna merkityksetöntä.

Meidän näkökulmasta kysymys pakkoruotsista ei ole kovin keskeinen ja sitä paitsi täysin suomenkielisen päättäjäenemmistön käsissä.

Minä luulen että RKP:n linja tässä liitty aika paljon poliittiseen peliin. Pidetään kysymystä korkealla arvojärjestyksessä, jotta saataisiin ostettua valtavasti varmistusta kaksikielisyydelle siinä vaiheessa jos pakollisen toisen kotimaisen kannattajat eduskunnassa jää vähemmistöön.

Mutta oletettavasti taustalla on myös jossain määri pelko lumipalloefektistä. Itse en sellaiseen usko.

"Svekomaanien hätä kasvaa päivä päivältä"

Päinvastoin. Ennen vaaleja olin jonkun verran enemmän taipuvainen että jotkut teikälästen projektin osioista olisi kehittynyt haluamaanne suuntaan. Mutta sitten Soini teki Soinit. Sen seurauksena hakllitusohjelmassa ruklattiinmelkein kaikki PS-lempiaiheet perussuomalaisten kannalta väärään suuntaan. Myös tämä.

"Näyttää yhä todennäköisemmältä, että nykyiseltä hallitukselta loppuu toimikausi ennen aikojaan. "

Vaihtuuko Vasemmisto Kepuun? Soini ei hallitukseen mene. Eikä näköjään ajo edes osallistua oppositiopolitiikkaan.

rautaako? kirjoitti:

"Svekomaanien hätä kasvaa päivä päivältä"

Päinvastoin. Ennen vaaleja olin jonkun verran enemmän taipuvainen että jotkut teikälästen projektin osioista olisi kehittynyt haluamaanne suuntaan. Mutta sitten Soini teki Soinit. Sen seurauksena hakllitusohjelmassa ruklattiinmelkein kaikki PS-lempiaiheet perussuomalaisten kannalta väärään suuntaan. Myös tämä.

"Näyttää yhä todennäköisemmältä, että nykyiseltä hallitukselta loppuu toimikausi ennen aikojaan. "

Vaihtuuko Vasemmisto Kepuun? Soini ei hallitukseen mene. Eikä näköjään ajo edes osallistua oppositiopolitiikkaan.

Lue lisää

Hallitusyhteistyön voisi luulla olevan varsin hyvää ja sopuisaa koska muuten edessä ovat ennenaikaiset vaalit ja pääministeri Soinin hallitus, johon esim. Vihreät ja RKP eivät mahdu.

Mutta mutta, tilanne on kehittymässä aivan toiseen suuntaan, jokainen puolue, enemmän tai vähemmän, aikoo pitää omista tavoitteistaan tiukasti kiinni. Ajatuksena on se, että kun kerran ollaan korvaamattomia, niin mitä vaan voidaan saada läpi. Ahneus ahneus, politiikan perisynti...

Kielistrategia ei etene, kuntaliitokset huolestuttaa, peruskoulun tuntijako on taas lähes nollapisteessä jne...

rautaako? kirjoitti:

"Svekomaanien hätä kasvaa päivä päivältä"

Päinvastoin. Ennen vaaleja olin jonkun verran enemmän taipuvainen että jotkut teikälästen projektin osioista olisi kehittynyt haluamaanne suuntaan. Mutta sitten Soini teki Soinit. Sen seurauksena hakllitusohjelmassa ruklattiinmelkein kaikki PS-lempiaiheet perussuomalaisten kannalta väärään suuntaan. Myös tämä.

"Näyttää yhä todennäköisemmältä, että nykyiseltä hallitukselta loppuu toimikausi ennen aikojaan. "

Vaihtuuko Vasemmisto Kepuun? Soini ei hallitukseen mene. Eikä näköjään ajo edes osallistua oppositiopolitiikkaan.

Lue lisää

Samaa mieltä! Ennen vaaleja vähän hirvitti mutta nyt on hyvä olla kun tietää että kohtalomme ainakin neljä seuraavaa vuotta on hyvässä hoidossa.

Ja paradoksaalista kyllä niin siitä saamme kiittää Soinia.

Ja jos nyt vaikka Soini vielä valittaisiin presidentiksikin niin positiivinen asia siinä olisi se että hän joutuisi eroamaan puolueesta, jolloin persujen kohtalo olisi lopullisesti sinetöity.
Ilman Soinia ei ole Perussuomalaista puoluetta, se on varmaa se.

Ankdam kirjoitti:

Samaa mieltä! Ennen vaaleja vähän hirvitti mutta nyt on hyvä olla kun tietää että kohtalomme ainakin neljä seuraavaa vuotta on hyvässä hoidossa.

Ja paradoksaalista kyllä niin siitä saamme kiittää Soinia.

Ja jos nyt vaikka Soini vielä valittaisiin presidentiksikin niin positiivinen asia siinä olisi se että hän joutuisi eroamaan puolueesta, jolloin persujen kohtalo olisi lopullisesti sinetöity.
Ilman Soinia ei ole Perussuomalaista puoluetta, se on varmaa se.

Lue lisää

On virhe kuvitella, että pakollisen ruotsin vastustaminen olisi jotenkin sidoksissa perussuomalaisuuteen. Pakollista ruotsia on gallupeissa vastustanut 80% kansasta, eikä persuilla ole sellaisia kannatusnumeroita.

Perussuomalaisia erottaa muista puolueista vain se, että siellä puoluejohto ei ole pakkoruotsimyönteinen.

Voisiko hallitus vaihtua vaikka tuossa Suomen presidentinvaalien tiimellyksessä? Eli Jyrki ja six-pack on tehtävänsä tehnyt...?

"Surut ovat sodassa. "

Eivät ole. Minä kuulun niihin enkä sodi kenenkään kanssa. Olen jopa niin kiltti että kommunikoin sinun kanssasi suomeksi.

"Osa suruista on sitä mieltä että vain yhtenäinen yksikielinen ruotsinkielinen Suomi on se ainoa ja oikea."

Mitä sä höpiset. Silloinhan minä en saisi kuulla ja käyttää kaunista suomenkieltä joka on keskeinen osa suomalaisuutta. En ole ikinä kohdannut tai kuullut suomenruotsalaisesta joka toivoisi suomenkielen pois.

"Miksi muuten puhuisivat Nordenista, paluusta mamma Svean yhteyteen"

Miten Pohjoismaat ja kellon vetäminen 200 vuotta taaksepäin liittyvät toisiinsa? Suomi on Suomi ja se on yksi Pohjoismaista. Kuka on puhunut paluusta Ruotsin yhteyteen? Ainakaan itsenäisyydemme aikana siitä ei ole puhunut ensimmäinenkään. Tala tosin höpöttää että pitäisi olla niin ruotslainen niin ruotslalainen. No onneksi niillä jutuilla ei ole merkitystä.

"hyötyä ilomantsilaisilla on ruotsin kielestä"

Minä tunnen ruotsinkielentaitoisen ilomantsilaisen. Kielitaidosta on ollut sekä hyötyä että suurta iloa. Rakkauttakin roppakaupalla.

Toistetaan pääperustelut nyt ties monennek kerran:

1) kaksikielisessä maassa molempien kielten ymmärtäminen kuuluu kansalliseen yleissivistykseen. Norjassa ja Kanadassa päädytty samaan.

2) ruotsinkieli on suomenkielisille keskimääruin toiseksi hyödyllisin kieli

Muita järkeviä mutta painoarvoltaan kevyempiäkin perusteluja löytyy.

rautaako? kirjoitti:

Toistetaan pääperustelut nyt ties monennek kerran:

1) kaksikielisessä maassa molempien kielten ymmärtäminen kuuluu kansalliseen yleissivistykseen. Norjassa ja Kanadassa päädytty samaan.

2) ruotsinkieli on suomenkielisille keskimääruin toiseksi hyödyllisin kieli

Muita järkeviä mutta painoarvoltaan kevyempiäkin perusteluja löytyy.

Lue lisää

1) kaksikielisessä maassa molempien kielten ymmärtäminen kuuluu kansalliseen yleissivistykseen. Norjassa ja Kanadassa päädytty samaan.

Suomi on kaksikielinen vain pienillä rannikon alueilla, muualla se näkyy eniten vain paikannimissä ja katukylteissä - ja turhaan. Kaksikielisyys on teoreettista ja näennäistä, käytännössä Suomi on suolla perkelettä huutavien Jussien maa, ja ruotsi heille naapurimaan ja pienen hienostovähemmistön etäinen kieli.

2) ruotsinkieli on suomenkielisille keskimääruin toiseksi hyödyllisin kieli

Millä mittarilla? Ei ruotsilla pahemmin kommunikoida niissä tilanteissa missä suomi ei käy, englanti on se ensimmäinen vaihtoehto ja sen jälkeen muun kielitaidon mukaan. Pakkoruotsin poistamisen jälkeen tämä muu kielitaito pääsee karttumaan entistä paremmin, toki sisältäen ruotsin jos niin haluaa.

rautaako? kirjoitti:

Toistetaan pääperustelut nyt ties monennek kerran:

1) kaksikielisessä maassa molempien kielten ymmärtäminen kuuluu kansalliseen yleissivistykseen. Norjassa ja Kanadassa päädytty samaan.

2) ruotsinkieli on suomenkielisille keskimääruin toiseksi hyödyllisin kieli

Muita järkeviä mutta painoarvoltaan kevyempiäkin perusteluja löytyy.

Lue lisää

Norjan ja Kanadan tilanteet ovat välivuosien päässä Suomen tilanteesta. Kanassa 30% ranskalaisia ja ranskakin on hiukan eri kokoluokan kieli kuin ruotsi. Norjassa kyse on oman kielen kahdesta variantista - tosin tästä pakostakin keskustellaan.

Ei ole toista maata, jossa pakollinen kieli olisi samanlainen kuin ruotsi Suomessa - pieni vähemmistö, pieni kieli, käytännössä vieras.

"Svekojärjestöt kohdistavat kaiken energiansa pääväestön päättäjiin, jotta he taas pakkoruotsittaisivat suomalaisia. Kerrassaan törkeätä toimintaa! "

Sinusta siis päätökset ovat törkeitä. No hauku sitten pääväestön päättäjiä päätöksistä. Tai oman puolueesi munattomuutta.

Monet nettisvekot ovat sanoneet vastustavansa pakkoruotsia, mutta eivät kuitenkaan mitenkään tuomitse RKP:tä, Folktingetia, Magmaa jne.

Sama kuin ilmoittaisi vastustavansa natsismia, mutta ei tuomitsisi Natsipuoluetta tai SA-järjestöä.

Ei kovin uskottavaa, mutta sehän tiedettiin. Kyse on svekoilusta.

Nimenomaan. kirjoitti:

Monet nettisvekot ovat sanoneet vastustavansa pakkoruotsia, mutta eivät kuitenkaan mitenkään tuomitse RKP:tä, Folktingetia, Magmaa jne.

Sama kuin ilmoittaisi vastustavansa natsismia, mutta ei tuomitsisi Natsipuoluetta tai SA-järjestöä.

Ei kovin uskottavaa, mutta sehän tiedettiin. Kyse on svekoilusta.

Lue lisää

"Monet nettisvekot ovat sanoneet vastustavansa pakkoruotsia, mutta eivät kuitenkaan mitenkään tuomitse RKP:tä, Folktingetia, Magmaa jne."

Sanoo yhtä ja tekee toista.

Nimenomaan. kirjoitti:

Monet nettisvekot ovat sanoneet vastustavansa pakkoruotsia, mutta eivät kuitenkaan mitenkään tuomitse RKP:tä, Folktingetia, Magmaa jne.

Sama kuin ilmoittaisi vastustavansa natsismia, mutta ei tuomitsisi Natsipuoluetta tai SA-järjestöä.

Ei kovin uskottavaa, mutta sehän tiedettiin. Kyse on svekoilusta.

Lue lisää

"Monet nettisvekot ovat sanoneet vastustavansa pakkoruotsia, mutta eivät kuitenkaan mitenkään tuomitse RKP:tä, Folktingetia, Magmaa jne."

Jopa RKP:a on pakkoruotsiin nihkeästi suhtauvia. Nettifennojen ongelma on se että heidän mielestään maailmassa on vain olemassa yksi ainoa kysymys. Näinhän se ei ole. Ruotsinkielisille pakkoruotsia ei todellakaan ole tärkeä aisa. Mutta omakielinen koulu kakilla tasoilla on. Omakieliset palvelut ovat myös tärkeähkö aihe. Näiden vaaliminen teettää paljon töitä. Lisäksi RKP osallistuu valtakunnanpolitiikkan kaikilta osin. Ja pirun tehokkaasti pienestä koostaan riippumatta.

PS on mittaamattoman paljon suurempi puolue, joka ei kuitenkaan saa mitään aikaiseksi. Ehkä teidän kannattaisi tuomita sitä?

13 kirjoitti:

"Monet nettisvekot ovat sanoneet vastustavansa pakkoruotsia, mutta eivät kuitenkaan mitenkään tuomitse RKP:tä, Folktingetia, Magmaa jne."

Sanoo yhtä ja tekee toista.

Lue lisää

Eipä täällä oikeastaan kukan sveko ole sanonut VASTUSTAVANSA pakkoruotsia vaan moni on kuten minäkin todennut että tehkää sillä mitää lystäätte. Siitähän on oikeasti kyse ettei se teidän pakkoruotsinne meitä kiinnosta.
Te suomenkielisethän siitä päätätte!

RKP:tä ja meitä RKP:tä äänestäviä kiinnostaa vain meidän ruotsinkielisten mahdollisuudet elää ja kuolla ruotsiksi tässä maassa myös tulevaisuudessa.
Me vahdimme omaa asemaamme ja edellytyksiä saada samat ja laadullisesti yhtä hyvät yhteiskunnalliset palvelut omalla äidinkielellämme kuin te suomenkielisetkin.

HUOM! "samat ja laadullisesti yhtä hyvät" ei sen enempää..

Pakkoruotsi ei ole olennainen kysymys ruotsinkielisen väestön asemaa arvioitaessa. Näin katsoisin olevan jopa heidän omasta näkökulmastaan arvioituna, johon arvioon uskaltaudun suomenkielisenä ulkopuolisena. Olennainen kysymys on se, miten perustuslain mukaiset oikeudet oman kielen käytöön viranomaisissa ja tuomioistuimissa turvataan ja myös kysymys siitä, miten perustuslain takaama oikeusyhteiskunnallisten ja sivistyksellisten tarpeiden huolehdinta täytetään. Nämähän ovat molempia maan pääkieliä koskevia oikeuksia.

Näiden perustuslain asettamien velvoitteiden täyttäminen ei edellytä pakkoruotsia, joksi ymmärrän kielen pakollista opettamista kaikilla koulutusasteilla.

Paljon on täälläkin puhuttu perustuslaissa tarkoitetun kaksikielisyyden muuntamista yksikielisyydeksi. Oli sitten ruotsin kielen asema vähemmistökieli tai maa sitten perustuslaillisesti kakskielinen, olisi vähemmän puhutun kielen puhujien asema järjestettävä. Paljon parjatttu kielilaki, jonka todellinen sisältö näyttää olevan suurimmalle osalle täysin tuntematon ja lähinnä kuulo- ja luulopuheisiin perustuvaa tietoa, on juuri se laki, joka keskeiseltä sisällöltään säätelee näitä vähemmistön kiellellsiä oikeuksia tuomiostuimissa ja viranomaisissa asettaen julkiselle vallalle erityisiä velvoitteita, joiden taso on erilainen riippuen hallintoalueen kielijakaumasta. Kysymys siitä, olisko maa yksikielinen vai kaksikielinen, ei ratkaise tätä vähemmistön kieliistä kysymystä; kärjistäen sanottuna siinä on se vähemmistökielilakimme. Itse asiassa en miellä mitään erityistä etua yksikielisyyteen siirtymisellä.

Olen tuossa omassa mallissani, jota pidän pitkälle pohdittuna tuonut esille tulevaisuuden neljä kulmakiveä, jotka ovat.

1. Suomi on edelleenkin kaksikielinen valtio, kansalliskielinään suomi ja ruotsi. Tarvittaessa kansalliskielten piiriä voidaan tulevaisuudessa kielijakauman muutosten johdosta jopa laventaa.

2. Kielilain mukaisten velvoitteiden tulee kohdistua viranomaiseen tai tuomioistuimeen. Yksittäisellä virkamiehellä ei ole velvoitetta kielen osaamiseen vaan velvoite kielipalvelujen järjestämiseen - eriasteisena virka-alueen kielijakaumasta riippuen - on tuomistuimen ja viranomaisen velvoite. Yksittäisen virkamiehen tai tuomarin osalta ei kielitaitovaatimusta ole ja näin ollen kielitaitoa koskeva lainsäädäntö voidaan kumota. Kielilakia täsmennettäköön tämän periaateen topteuttamiseksi. mallini perustuu käitykseen, jossa voimassa olevia resursseja kohdennetaan sinne, missä kiellisten palvelujen tarvetta ilmenee. Mallini olisi kustannustehokas ja tuottaisi myös nykyistä parempia kielellisä palveluja.

3. Ruotsinkielen pakollinen opetus ei ole mallissani enää millään tavoin välttämätöntä, mutta totta kait ruotsinkielen opiskelullekin löytyy tarvetta ja opiskelijoita vapaaehtoisuuden pohjalta. Tasavertaisuuden periaatteen vuoksi luonnolliseti ruotsinkielisiltä poistuisi "pakkosuomi".

4. Ruotsinkielisen vähemmistön yhteiskunnalliset tarpeet (muun muassa Folkitng) ja oikeus omakieliseen koulutukseen säilyvät perustualain turvaamina kuten aiemminkin.

IonI¤ kirjoitti:

Pakkoruotsi ei ole olennainen kysymys ruotsinkielisen väestön asemaa arvioitaessa. Näin katsoisin olevan jopa heidän omasta näkökulmastaan arvioituna, johon arvioon uskaltaudun suomenkielisenä ulkopuolisena. Olennainen kysymys on se, miten perustuslain mukaiset oikeudet oman kielen käytöön viranomaisissa ja tuomioistuimissa turvataan ja myös kysymys siitä, miten perustuslain takaama oikeusyhteiskunnallisten ja sivistyksellisten tarpeiden huolehdinta täytetään. Nämähän ovat molempia maan pääkieliä koskevia oikeuksia.

Näiden perustuslain asettamien velvoitteiden täyttäminen ei edellytä pakkoruotsia, joksi ymmärrän kielen pakollista opettamista kaikilla koulutusasteilla.

Paljon on täälläkin puhuttu perustuslaissa tarkoitetun kaksikielisyyden muuntamista yksikielisyydeksi. Oli sitten ruotsin kielen asema vähemmistökieli tai maa sitten perustuslaillisesti kakskielinen, olisi vähemmän puhutun kielen puhujien asema järjestettävä. Paljon parjatttu kielilaki, jonka todellinen sisältö näyttää olevan suurimmalle osalle täysin tuntematon ja lähinnä kuulo- ja luulopuheisiin perustuvaa tietoa, on juuri se laki, joka keskeiseltä sisällöltään säätelee näitä vähemmistön kiellellsiä oikeuksia tuomiostuimissa ja viranomaisissa asettaen julkiselle vallalle erityisiä velvoitteita, joiden taso on erilainen riippuen hallintoalueen kielijakaumasta. Kysymys siitä, olisko maa yksikielinen vai kaksikielinen, ei ratkaise tätä vähemmistön kieliistä kysymystä; kärjistäen sanottuna siinä on se vähemmistökielilakimme. Itse asiassa en miellä mitään erityistä etua yksikielisyyteen siirtymisellä.

Olen tuossa omassa mallissani, jota pidän pitkälle pohdittuna tuonut esille tulevaisuuden neljä kulmakiveä, jotka ovat.

1. Suomi on edelleenkin kaksikielinen valtio, kansalliskielinään suomi ja ruotsi. Tarvittaessa kansalliskielten piiriä voidaan tulevaisuudessa kielijakauman muutosten johdosta jopa laventaa.

2. Kielilain mukaisten velvoitteiden tulee kohdistua viranomaiseen tai tuomioistuimeen. Yksittäisellä virkamiehellä ei ole velvoitetta kielen osaamiseen vaan velvoite kielipalvelujen järjestämiseen - eriasteisena virka-alueen kielijakaumasta riippuen - on tuomistuimen ja viranomaisen velvoite. Yksittäisen virkamiehen tai tuomarin osalta ei kielitaitovaatimusta ole ja näin ollen kielitaitoa koskeva lainsäädäntö voidaan kumota. Kielilakia täsmennettäköön tämän periaateen topteuttamiseksi. mallini perustuu käitykseen, jossa voimassa olevia resursseja kohdennetaan sinne, missä kiellisten palvelujen tarvetta ilmenee. Mallini olisi kustannustehokas ja tuottaisi myös nykyistä parempia kielellisä palveluja.

3. Ruotsinkielen pakollinen opetus ei ole mallissani enää millään tavoin välttämätöntä, mutta totta kait ruotsinkielen opiskelullekin löytyy tarvetta ja opiskelijoita vapaaehtoisuuden pohjalta. Tasavertaisuuden periaatteen vuoksi luonnolliseti ruotsinkielisiltä poistuisi "pakkosuomi".

4. Ruotsinkielisen vähemmistön yhteiskunnalliset tarpeet (muun muassa Folkitng) ja oikeus omakieliseen koulutukseen säilyvät perustualain turvaamina kuten aiemminkin.

Lue lisää

Mallisi on hyvä - sen sijaan Folktingetin toimintatapa kertoo siitä, ettei sillä ole tosiassa rajoja. Se tilaa hallitusohjelman kieliosuuden vuotta ennen vaaleja ja lobbaa paperinsa osaksi hallitusohjelmaa - ja saa kaiken haluamansa.

Folktinget uskoo, että sillä on velvollisuus vaatia suomenkielisiltä varhennettua ja laajennettua pakkoruotsia ja vahvistaa ruotsin asemaa vaatimalla lisää pakollisuutta lukion kielikokeisiin, jolloin ruotsi koe tulisi itse asiassa pakolliseksi suurelle osalle lukiolaisia.

Mallisi on hyvä - mutta miksei meillä ole mitään instanssia, jossa asiaa voisi edes pohtia? Kielikysymyksissä aloite on Folktingetillä - todellisuudessa. Yritäpä tarjota malliasi sinne! Miten luulet käyvän.

Olen nähnyt valistuneiden kansalaisten ja oman alansa ammattilaisten laativat tosi mielenkiintoisia malleja - ei ole mitään väylää niille, ei muuta kuin nämä rupuiset keskustelut, jotka virallinen Suomi ja Folktinget kuittaa lähinnä vihapuheiksi ja "netti fennojen" mataliksi hengentuotteiksi.

Meillä on käytännössä vain Folktinget-kielipolitiikka. Sinä tiedä sen Ioni. Miten lähtisit purkamaan tätä?

14 kirjoitti:

Mallisi on hyvä - sen sijaan Folktingetin toimintatapa kertoo siitä, ettei sillä ole tosiassa rajoja. Se tilaa hallitusohjelman kieliosuuden vuotta ennen vaaleja ja lobbaa paperinsa osaksi hallitusohjelmaa - ja saa kaiken haluamansa.

Folktinget uskoo, että sillä on velvollisuus vaatia suomenkielisiltä varhennettua ja laajennettua pakkoruotsia ja vahvistaa ruotsin asemaa vaatimalla lisää pakollisuutta lukion kielikokeisiin, jolloin ruotsi koe tulisi itse asiassa pakolliseksi suurelle osalle lukiolaisia.

Mallisi on hyvä - mutta miksei meillä ole mitään instanssia, jossa asiaa voisi edes pohtia? Kielikysymyksissä aloite on Folktingetillä - todellisuudessa. Yritäpä tarjota malliasi sinne! Miten luulet käyvän.

Olen nähnyt valistuneiden kansalaisten ja oman alansa ammattilaisten laativat tosi mielenkiintoisia malleja - ei ole mitään väylää niille, ei muuta kuin nämä rupuiset keskustelut, jotka virallinen Suomi ja Folktinget kuittaa lähinnä vihapuheiksi ja "netti fennojen" mataliksi hengentuotteiksi.

Meillä on käytännössä vain Folktinget-kielipolitiikka. Sinä tiedä sen Ioni. Miten lähtisit purkamaan tätä?

Lue lisää

En ole samaa mileltä kaikista kielipolittikkaan kuuluvista asioista Folktingin kanssa - tosin vielä vähemmän Suomalaisuuden liiton kanssa. Mutta Folkting tekee tehokkaasti sitä työtä, jota varten se on olemassa ja jota varten sen pitää olla edelleenkin olemassa eli edustamansa kansanosan etua. Siis samalla tavoin kuin vastaavan organisaation eli Saamelaiskäräjien.

Esitykseni on vapaasti hyödynnettävissä eikä ajatuksena edes perin uusi. Kansainvälisessä oikeusvertailussa löydämme joistan maista malleja, joissa on samanlaista ajattelua. Mutta valitettavasti näyttää siltä, että tämä ei ainakaan näillä näkymillä tule johtamaan mihinkään. Ehkä joku, joka ymmärtää yskän, käy asialle.

Oma osuuteni tähän keksusteluun on ollut sellaista unilukkarin hommaa eli sananvaihdon pahimpien ylilyöntien ja virheellisyyksien oionta. Ikävä kyllä niitä on riittänyt. No oikoja itse on saanut sekä svekon että fennon leiman ja onpa eräs oiottava nimennyt minut juristerian mestariksi.

Ioni¤ kirjoitti:

En ole samaa mileltä kaikista kielipolittikkaan kuuluvista asioista Folktingin kanssa - tosin vielä vähemmän Suomalaisuuden liiton kanssa. Mutta Folkting tekee tehokkaasti sitä työtä, jota varten se on olemassa ja jota varten sen pitää olla edelleenkin olemassa eli edustamansa kansanosan etua. Siis samalla tavoin kuin vastaavan organisaation eli Saamelaiskäräjien.

Esitykseni on vapaasti hyödynnettävissä eikä ajatuksena edes perin uusi. Kansainvälisessä oikeusvertailussa löydämme joistan maista malleja, joissa on samanlaista ajattelua. Mutta valitettavasti näyttää siltä, että tämä ei ainakaan näillä näkymillä tule johtamaan mihinkään. Ehkä joku, joka ymmärtää yskän, käy asialle.

Oma osuuteni tähän keksusteluun on ollut sellaista unilukkarin hommaa eli sananvaihdon pahimpien ylilyöntien ja virheellisyyksien oionta. Ikävä kyllä niitä on riittänyt. No oikoja itse on saanut sekä svekon että fennon leiman ja onpa eräs oiottava nimennyt minut juristerian mestariksi.

Lue lisää

"Folkting tekee tehokkaasti sitä työtä, jota varten se on olemassa"

Tehokkaasti kyllä - mutta se ylittää demokratian rajat. Tuo, että hallitusohejlmamme kilipoliittinen osio on Folktingetin tilaama ja se sisältää tosiassa Folktingetin jo varhemmin esittämät vaatimukset, jotka painavimmin suuntautuvat juuri suomenkielisiin - tuo on demokratian halveksimista.

Se, että ihailemme tapaa ohittaa demokratia, kertonee siitä, että meillä demokratia on nuorta ja ihailemme enemmän vallan kiemuroita, kykyä pyörittää päättäjiä tavoilla, joista ei jää kiinni.

Suoraan sanoen häpeän sitä, ettei demokratiamme toimi eikä meillä ole keskustelua siitä, mikä on moraalisesti kohtuullista lobbausta ja mikä ei.

Teet siis hyvän mallin, mutta hyväksyt luontevasti sen, ettei siitä tulla koskaan keskustelemaan näitä palstoja laajemmalti. Hm. Ehkä sinulla on syysi, mutta hämäräksi ne nyt jäivät.

7 kirjoitti:

"Folkting tekee tehokkaasti sitä työtä, jota varten se on olemassa"

Tehokkaasti kyllä - mutta se ylittää demokratian rajat. Tuo, että hallitusohejlmamme kilipoliittinen osio on Folktingetin tilaama ja se sisältää tosiassa Folktingetin jo varhemmin esittämät vaatimukset, jotka painavimmin suuntautuvat juuri suomenkielisiin - tuo on demokratian halveksimista.

Se, että ihailemme tapaa ohittaa demokratia, kertonee siitä, että meillä demokratia on nuorta ja ihailemme enemmän vallan kiemuroita, kykyä pyörittää päättäjiä tavoilla, joista ei jää kiinni.

Suoraan sanoen häpeän sitä, ettei demokratiamme toimi eikä meillä ole keskustelua siitä, mikä on moraalisesti kohtuullista lobbausta ja mikä ei.

Teet siis hyvän mallin, mutta hyväksyt luontevasti sen, ettei siitä tulla koskaan keskustelemaan näitä palstoja laajemmalti. Hm. Ehkä sinulla on syysi, mutta hämäräksi ne nyt jäivät.

Lue lisää

"kilipoliittinen" oli kantaaottava uudelleennimitys ;)

IonI¤ kirjoitti:

Pakkoruotsi ei ole olennainen kysymys ruotsinkielisen väestön asemaa arvioitaessa. Näin katsoisin olevan jopa heidän omasta näkökulmastaan arvioituna, johon arvioon uskaltaudun suomenkielisenä ulkopuolisena. Olennainen kysymys on se, miten perustuslain mukaiset oikeudet oman kielen käytöön viranomaisissa ja tuomioistuimissa turvataan ja myös kysymys siitä, miten perustuslain takaama oikeusyhteiskunnallisten ja sivistyksellisten tarpeiden huolehdinta täytetään. Nämähän ovat molempia maan pääkieliä koskevia oikeuksia.

Näiden perustuslain asettamien velvoitteiden täyttäminen ei edellytä pakkoruotsia, joksi ymmärrän kielen pakollista opettamista kaikilla koulutusasteilla.

Paljon on täälläkin puhuttu perustuslaissa tarkoitetun kaksikielisyyden muuntamista yksikielisyydeksi. Oli sitten ruotsin kielen asema vähemmistökieli tai maa sitten perustuslaillisesti kakskielinen, olisi vähemmän puhutun kielen puhujien asema järjestettävä. Paljon parjatttu kielilaki, jonka todellinen sisältö näyttää olevan suurimmalle osalle täysin tuntematon ja lähinnä kuulo- ja luulopuheisiin perustuvaa tietoa, on juuri se laki, joka keskeiseltä sisällöltään säätelee näitä vähemmistön kiellellsiä oikeuksia tuomiostuimissa ja viranomaisissa asettaen julkiselle vallalle erityisiä velvoitteita, joiden taso on erilainen riippuen hallintoalueen kielijakaumasta. Kysymys siitä, olisko maa yksikielinen vai kaksikielinen, ei ratkaise tätä vähemmistön kieliistä kysymystä; kärjistäen sanottuna siinä on se vähemmistökielilakimme. Itse asiassa en miellä mitään erityistä etua yksikielisyyteen siirtymisellä.

Olen tuossa omassa mallissani, jota pidän pitkälle pohdittuna tuonut esille tulevaisuuden neljä kulmakiveä, jotka ovat.

1. Suomi on edelleenkin kaksikielinen valtio, kansalliskielinään suomi ja ruotsi. Tarvittaessa kansalliskielten piiriä voidaan tulevaisuudessa kielijakauman muutosten johdosta jopa laventaa.

2. Kielilain mukaisten velvoitteiden tulee kohdistua viranomaiseen tai tuomioistuimeen. Yksittäisellä virkamiehellä ei ole velvoitetta kielen osaamiseen vaan velvoite kielipalvelujen järjestämiseen - eriasteisena virka-alueen kielijakaumasta riippuen - on tuomistuimen ja viranomaisen velvoite. Yksittäisen virkamiehen tai tuomarin osalta ei kielitaitovaatimusta ole ja näin ollen kielitaitoa koskeva lainsäädäntö voidaan kumota. Kielilakia täsmennettäköön tämän periaateen topteuttamiseksi. mallini perustuu käitykseen, jossa voimassa olevia resursseja kohdennetaan sinne, missä kiellisten palvelujen tarvetta ilmenee. Mallini olisi kustannustehokas ja tuottaisi myös nykyistä parempia kielellisä palveluja.

3. Ruotsinkielen pakollinen opetus ei ole mallissani enää millään tavoin välttämätöntä, mutta totta kait ruotsinkielen opiskelullekin löytyy tarvetta ja opiskelijoita vapaaehtoisuuden pohjalta. Tasavertaisuuden periaatteen vuoksi luonnolliseti ruotsinkielisiltä poistuisi "pakkosuomi".

4. Ruotsinkielisen vähemmistön yhteiskunnalliset tarpeet (muun muassa Folkitng) ja oikeus omakieliseen koulutukseen säilyvät perustualain turvaamina kuten aiemminkin.

Lue lisää

Mielestäni oletusarvoisesti käytetään maan pääkieltä suomea. Tarvittaessa (jos asiakas ihan oikeasti ei ymmärrä suomea) järjestetään palvelu ruotsiksi tulkilla tai ruotsinkielisen virkailijan toimesta. Kuitenkin nuoremmat polvet eivät ole ruotsinkielisiä vaan kaksikielisiä, joten ruotsinkielisen palvelun todellinen tarve ei ole suuri ja pienenee koko ajan.

Suomen nimittäminen kaksikieliseksi valtioksi on suuri loukkaus saamenkielisiä kohtaan, onhan heidän kielensä vanhempi ja alkuperäisempi tässä maassa kuin ruotsi.

Vaihtoehdot ovat siis a) Suomi on yksikielinen ylivoimasen pääkielensä mukaisesti ja maassa on tiettyjä vähemmistökieliä lain turvaamine oikeuksineen tai b) saamen kielet nostetaan myös kansalliskielen asemaan. Nykykäytännön jatkaminen ei ole vaihtoehto.

pari kommenttia kirjoitti:

Mielestäni oletusarvoisesti käytetään maan pääkieltä suomea. Tarvittaessa (jos asiakas ihan oikeasti ei ymmärrä suomea) järjestetään palvelu ruotsiksi tulkilla tai ruotsinkielisen virkailijan toimesta. Kuitenkin nuoremmat polvet eivät ole ruotsinkielisiä vaan kaksikielisiä, joten ruotsinkielisen palvelun todellinen tarve ei ole suuri ja pienenee koko ajan.

Suomen nimittäminen kaksikieliseksi valtioksi on suuri loukkaus saamenkielisiä kohtaan, onhan heidän kielensä vanhempi ja alkuperäisempi tässä maassa kuin ruotsi.

Vaihtoehdot ovat siis a) Suomi on yksikielinen ylivoimasen pääkielensä mukaisesti ja maassa on tiettyjä vähemmistökieliä lain turvaamine oikeuksineen tai b) saamen kielet nostetaan myös kansalliskielen asemaan. Nykykäytännön jatkaminen ei ole vaihtoehto.

Lue lisää

Oletusarvo mallissani on valmius kummankin kielen käyttöön. Käyttövalmius on porrastettu kuten kielilaissakin on kaksikielisten ja yksikielisten alueiden välillä. Esimerkki selventänee ajatusmalliani. Kaksikielisen Helsingin käräjäoikeuden tulee omata valmius suorittaa oikeudenkäyntejä ja asiakasapalvelua kummallakin kielellä niin, että sen palveluksessa on riittävästi kielitaitoisia käräjätuomareita, lautamiehiä ja käräjäsihteereitä sekä haastemiehiä ja kansliahenkilökuntaa. Sen sijaan yksikielisen Etelä-Savion käräjäoikeuden tulee omata riittävät mahdollisuudet ja yhteydet viivytyksettömään asiointituilkin käyttöön sekä toimituskirjojen käännöspalveluihin. Helsingin käräjäoikeudessa ei tuomareiden ja muun henkilökunnnan valtaosan tarvitse osata ruotsia, koska sitä eivät työtehtävät vaadi. Sama logiikka toimii valtion paikallis-ja keskushallinnossa sekä kunnissa. Kysyntä ja tarjonta kohtaavat toisensa!

Yksikielisyys näyttää olevan joillakin ajatusmaailman fiksaatio. Omasta puolestani olen valmis (pohjoisia sukujuuriani kunnioittaen) asettamaan saamen eri kielet kansalliskielen asemaan yhdessä suomen ja ruotsin kanssa. Tosin saamen kielenkin asema ilman tuota juhlallista kansalliskielistauusta on perustuslaillisesti järjestetty ja saamelaisalueilla vastaa pitkälti yleisen kielilain tarkoittamia kielellisä oikeuksia. Edelleen on vakavasti harkittava perustuslaillisen suojan antamista venäjän kielelle.

Kysyn vastaheittona. Pitäiskö vähemmistökielenä olevan ruotsin osalta yksilön kielelliset oikeudet eli oikeudet käyttää omaa kieltään tuomioistuimisssa ja viranomaisissa olla vähäisemmät kuin ne nykyisessä kielilaissa ovat. Olisin iloinen pykäläviittauksineen yksilöinnistä sen suhteen, mikä kielilain mukainen oikeus tulisi karsia pois.

Olen esittänyt vaihtoehtoni pohdisteltavaksi ja vailla "tekijänoikeutta" hyödynnettäväksi. Olkaa hyvät ja viekää se laajemmille ympyröille, jos haluatte. Kelpaiskohan persuille...

Ioni¤ kirjoitti:

Oletusarvo mallissani on valmius kummankin kielen käyttöön. Käyttövalmius on porrastettu kuten kielilaissakin on kaksikielisten ja yksikielisten alueiden välillä. Esimerkki selventänee ajatusmalliani. Kaksikielisen Helsingin käräjäoikeuden tulee omata valmius suorittaa oikeudenkäyntejä ja asiakasapalvelua kummallakin kielellä niin, että sen palveluksessa on riittävästi kielitaitoisia käräjätuomareita, lautamiehiä ja käräjäsihteereitä sekä haastemiehiä ja kansliahenkilökuntaa. Sen sijaan yksikielisen Etelä-Savion käräjäoikeuden tulee omata riittävät mahdollisuudet ja yhteydet viivytyksettömään asiointituilkin käyttöön sekä toimituskirjojen käännöspalveluihin. Helsingin käräjäoikeudessa ei tuomareiden ja muun henkilökunnnan valtaosan tarvitse osata ruotsia, koska sitä eivät työtehtävät vaadi. Sama logiikka toimii valtion paikallis-ja keskushallinnossa sekä kunnissa. Kysyntä ja tarjonta kohtaavat toisensa!

Yksikielisyys näyttää olevan joillakin ajatusmaailman fiksaatio. Omasta puolestani olen valmis (pohjoisia sukujuuriani kunnioittaen) asettamaan saamen eri kielet kansalliskielen asemaan yhdessä suomen ja ruotsin kanssa. Tosin saamen kielenkin asema ilman tuota juhlallista kansalliskielistauusta on perustuslaillisesti järjestetty ja saamelaisalueilla vastaa pitkälti yleisen kielilain tarkoittamia kielellisä oikeuksia. Edelleen on vakavasti harkittava perustuslaillisen suojan antamista venäjän kielelle.

Kysyn vastaheittona. Pitäiskö vähemmistökielenä olevan ruotsin osalta yksilön kielelliset oikeudet eli oikeudet käyttää omaa kieltään tuomioistuimisssa ja viranomaisissa olla vähäisemmät kuin ne nykyisessä kielilaissa ovat. Olisin iloinen pykäläviittauksineen yksilöinnistä sen suhteen, mikä kielilain mukainen oikeus tulisi karsia pois.

Olen esittänyt vaihtoehtoni pohdisteltavaksi ja vailla "tekijänoikeutta" hyödynnettäväksi. Olkaa hyvät ja viekää se laajemmille ympyröille, jos haluatte. Kelpaiskohan persuille...

Lue lisää

Pitäiskö vähemmistökielenä olevan ruotsin osalta yksilön kielelliset oikeudet eli oikeudet käyttää omaa kieltään tuomioistuimisssa ja viranomaisissa olla vähäisemmät kuin ne nykyisessä kielilaissa ovat. Olisin iloinen pykäläviittauksineen yksilöinnistä sen suhteen, mikä kielilain mukainen oikeus tulisi karsia pois.>
Kyllähän Suomessa on jokaisella esim. oikeuteen joutuvalla oikeus tulkkiin:
Miksi ruotsinkielisellä oletetaan olevan oikeus omakieliseen oikeudenkäyntiin, mutta esim. kurdinkielinen tuomitaan tulkin välityksellä ?
Meillähän on valtava reservi ruotsin simultaanitulkkeja ja ruotsin kääntäjiä.
Joten tulkkaamalla asia kyllä hoituu asianmukaisesti, kun kerran kaikkia muita kieliä puhuviakin tuomitaan tulkkia käyttäen.
Laki on laki, mutta mikä on oikeus ja kohtuus ?

"Missä voi Folktingetin linjasta tehdä valituksen?"

Voit ottaa yhteyttä esimerkiskis Perussuomalaisiin ja kysyä kuka heistä hoitta PS:n mandaattia folktingetissä. Vai onko PS jättänyt senkin vastuunsa hoitamatta? Muilla puolueilla on edustajansa.

Folktingetissä on 75 jäsentä, joista 50 on joko RKP:n tai Ahvenanmaan edustajia, loput 25 muutamin kappalein muista puolueista, ei tosin siis persuista.

Folktingetilla on tietysti virallisesti jonkinlainen seuraajan ja kommentoija ja aloitteentekijän rooli - mutta käytännössä Folktingetillä on yksinoikeus maan kielipolitiikan rakenteluun. Tästä osoituksena se, että Folktingetin tilaama kaksikielisyysohjelma, jossa pakollista ruotsia paisutetaan kaikilla tasoilla, on nyt osa hallitusohjelmaa.

Ongelma on hallituspuolueiden johtoryhmien täydellinen sitoutuminen Folktingetin linjaan ja tämä korostuu erityisesti hallitusohjelmaa laadittaessa, koska vain johdot ovat mukana neuvotteluissa. Sitten ohjelma sitoo hallituspuolueiden rivijäseniä, vaikka näillä ja puoluekokouksilla olisi täysin päinvastainen käsitys asioista.

Ei Folktingetillä ole mitään päätäntävaltaa vaan päätäntävalta on kansan valitsemassa eduskunnassa.

"Folktinget lyhyesti

Folktinget (Suomenruotsalaiset kansankäräjät) edustaa suomenruotsalaisia ja valvoo heidän oikeuksiaan ja etujaan.

Folktinget on suomenruotsalaisten yhteistyöelin Suomessa. Toimimme yli poliittisten rajojen: kaikki eduskuntapuolueet, joilla on ruotsinkielistä toimintaa, ovat edustettuina Folktingetissä.

Työskentelemme myös tukeaksemme ja vahvistaaksemme ruotsin kielen asemaa sekä ruotsinkielistä kulttuuria Suomessa. Toimintaa ohjaa laki Folktingetistä.

Folktinget perustettiin vuonna 1919 turvaamaan ruotsalaisuuden tulevaisuus Suomessa. Vuosien saatossa toimintamme on kehittynyt ja laajentunut. Olemme muun muassa järjestäneet useita suuria tapahtumia ja kampanjoita, joiden avulla lisäämme suomenkielisen Suomen ymmärrystä kaksikielisyyttä kohtaan.

Muutamia esimerkkejä Folktingetin toiminnasta

Edustaa suomenruotsalaisia ja valvoo heidän etujaan.

Valvoo kieliturvaa. Suomenruotsalaiset voivat ottaa yhteyttä Folktingetiin kielellisiin oikeuksiin liittyvissä asioissa esim. kokiessaan, että viranomaiset eivät täytä kyseisiin oikeuksiin liittyviä velvollisuuksiaan.

Julkaisee tutkimuksia ja esitteitä.

Tiedottaa ruotsin kieleen liittyvistä asioista Suomessa.

Pyrkii luomaan myönteistä asenneilmastoa kaksikielisyyttä kohtaan, esim. Päivää God dag -kampanjan kautta.

Työtapojamme

Folktinget osallistuu lainvalmistelutyöhön – uusi kielilaki on tästä hyvä esimerkki.

Folktinget antaa lausuntoja viranomaisille ja vaikuttaa siten lainvalmistelutyöhön.

Kotisivuiltamme löytyy luettelo ruotsinkielisistä päiväkodeista, ala-asteista ja iltapäivähoitopaikoista.

Julkaisemme suomenruotsalaisia koskevia tilastollisia katsauksia."

http://folktinget.fi/suomeksi/folktinget/

Ankdam kirjoitti:

Ei Folktingetillä ole mitään päätäntävaltaa vaan päätäntävalta on kansan valitsemassa eduskunnassa.

"Folktinget lyhyesti

Folktinget (Suomenruotsalaiset kansankäräjät) edustaa suomenruotsalaisia ja valvoo heidän oikeuksiaan ja etujaan.

Folktinget on suomenruotsalaisten yhteistyöelin Suomessa. Toimimme yli poliittisten rajojen: kaikki eduskuntapuolueet, joilla on ruotsinkielistä toimintaa, ovat edustettuina Folktingetissä.

Työskentelemme myös tukeaksemme ja vahvistaaksemme ruotsin kielen asemaa sekä ruotsinkielistä kulttuuria Suomessa. Toimintaa ohjaa laki Folktingetistä.

Folktinget perustettiin vuonna 1919 turvaamaan ruotsalaisuuden tulevaisuus Suomessa. Vuosien saatossa toimintamme on kehittynyt ja laajentunut. Olemme muun muassa järjestäneet useita suuria tapahtumia ja kampanjoita, joiden avulla lisäämme suomenkielisen Suomen ymmärrystä kaksikielisyyttä kohtaan.

Muutamia esimerkkejä Folktingetin toiminnasta

Edustaa suomenruotsalaisia ja valvoo heidän etujaan.

Valvoo kieliturvaa. Suomenruotsalaiset voivat ottaa yhteyttä Folktingetiin kielellisiin oikeuksiin liittyvissä asioissa esim. kokiessaan, että viranomaiset eivät täytä kyseisiin oikeuksiin liittyviä velvollisuuksiaan.

Julkaisee tutkimuksia ja esitteitä.

Tiedottaa ruotsin kieleen liittyvistä asioista Suomessa.

Pyrkii luomaan myönteistä asenneilmastoa kaksikielisyyttä kohtaan, esim. Päivää God dag -kampanjan kautta.

Työtapojamme

Folktinget osallistuu lainvalmistelutyöhön – uusi kielilaki on tästä hyvä esimerkki.

Folktinget antaa lausuntoja viranomaisille ja vaikuttaa siten lainvalmistelutyöhön.

Kotisivuiltamme löytyy luettelo ruotsinkielisistä päiväkodeista, ala-asteista ja iltapäivähoitopaikoista.

Julkaisemme suomenruotsalaisia koskevia tilastollisia katsauksia."

http://folktinget.fi/suomeksi/folktinget/

Lue lisää

Folktinget tilasi hallitusohjelman kielipoliittisen osuuden vuotta ennen vaaleja! Tämä ehdotus painottaa surkeasti suomenkielisten pakkoruotsin aikaistamista, laajentamista ja pakollisen yo-kokeen palauttamista. Ja tällaisena se todella kirjattiin hallitusohjelmaan.

"Ei Folktingetillä ole mitään päätäntävaltaa vaan päätäntävalta on kansan valitsemassa eduskunnassa."

Niinpä - tässä on tämä mysteerio. Eihän ruotsinkielisillä mitään valtaa ole, jostain syystä vain heidän haluamansa kirjataan hallitusohjelmaan mutta suomenkielisen enemmistön toiveilla heitetään vesilintua.

Folktinget on muuten tilannut mm. tunnetuilta ruotsinkielisiltä muusikoilta levyn Suomen kaksikielisyydestä viime toukokuussa, esitys soi ainakin netissä. Folktinget tilasi myös sen hurmauskamppanjan, jossa jokaisen Pirkka-lehden lomaan liitettiin värikäs ja laaja esittelylehtinen, jossa mm. todettiin, että Suomessa vallitsi muinoin "viikinkikulttuuri" ja Ahtisaari todisteli, että ruotsin osaamattomuus on henkistä laiskuutta.

Tällaista puolueetonta toimintaa...

39 kirjoitti:

Folktinget tilasi hallitusohjelman kielipoliittisen osuuden vuotta ennen vaaleja! Tämä ehdotus painottaa surkeasti suomenkielisten pakkoruotsin aikaistamista, laajentamista ja pakollisen yo-kokeen palauttamista. Ja tällaisena se todella kirjattiin hallitusohjelmaan.

"Ei Folktingetillä ole mitään päätäntävaltaa vaan päätäntävalta on kansan valitsemassa eduskunnassa."

Niinpä - tässä on tämä mysteerio. Eihän ruotsinkielisillä mitään valtaa ole, jostain syystä vain heidän haluamansa kirjataan hallitusohjelmaan mutta suomenkielisen enemmistön toiveilla heitetään vesilintua.

Folktinget on muuten tilannut mm. tunnetuilta ruotsinkielisiltä muusikoilta levyn Suomen kaksikielisyydestä viime toukokuussa, esitys soi ainakin netissä. Folktinget tilasi myös sen hurmauskamppanjan, jossa jokaisen Pirkka-lehden lomaan liitettiin värikäs ja laaja esittelylehtinen, jossa mm. todettiin, että Suomessa vallitsi muinoin "viikinkikulttuuri" ja Ahtisaari todisteli, että ruotsin osaamattomuus on henkistä laiskuutta.

Tällaista puolueetonta toimintaa...

Lue lisää

Vaalien jälkeenkö se olisi pitänyt tilata?? Tuskin muuten edes uskoivat saavansa sen mukaan hallitusohjelmaan. Ymmärtääkseni kyse oli alunperin vain arvovaltaisen tahon laatimasta kaksikielisyysstrategiasta jota oli tarkoitus käyttää lobbaamiseen ja käsikirjana mutta toisin kävi.

Siitä että Ahtisaaren työryhmän raportti päätyi osaksi hallitusohjelmaa saamme kiittää vain ja ainoastaan Soinia ja persuja! Soini tarjosi RKP:lle tuhannen taalan paikan! Soinin perääntyminen oli RKP:lle taivaan lahja!!

Jos Soini olisi hyödyntänyt jytkynsä ja kantanut vastuunsa kuten säädyllistä olisi ollut ja demokratiossa yleensä on ollut tapana niin Ahtisaaren työryhmämuistio ei olisi ikinä päässyt osaksi hallitusohjelmaa koska RKP ja sen tavoitteet oltaisiin voitu hallitusneuvotteluissa sivuttaa silmää räpäyttämättä.

Mutta - Soinin kieltäytymisen jälkeen hallitus oli saatava kasaan maksoi mitä maksoi ja sen taakse riittävä määrä kansanedustajia.

Hallituksen kokoaminen on puhdasta matematiikkaa ja kun Persut ja Kepu olivat poissa pelistä niin loput puolueet joutuivat tuleen ja vastuuta kantamaan. Mukaan pyydetyt puolueet pääsivät luonnollisesti sanelemaan omat ehtonsa yhteistyölleen. Sellaista se politiikkaa on, ei oppositiosta asioita hoidella ja maan asioista päätetä vaan ne jotka kantavat vastuun saavat myös asioista päättää.

Joten suuri kiitos Perussuomalaisille historian ruotsinkielimyönteisimmästä hallitusohjelmasta!!

Ei Folktinget ole puolueeton! Se on meidän suomenruotsalaisten edunvalvontaelin.

Ankdam kirjoitti:

Vaalien jälkeenkö se olisi pitänyt tilata?? Tuskin muuten edes uskoivat saavansa sen mukaan hallitusohjelmaan. Ymmärtääkseni kyse oli alunperin vain arvovaltaisen tahon laatimasta kaksikielisyysstrategiasta jota oli tarkoitus käyttää lobbaamiseen ja käsikirjana mutta toisin kävi.

Siitä että Ahtisaaren työryhmän raportti päätyi osaksi hallitusohjelmaa saamme kiittää vain ja ainoastaan Soinia ja persuja! Soini tarjosi RKP:lle tuhannen taalan paikan! Soinin perääntyminen oli RKP:lle taivaan lahja!!

Jos Soini olisi hyödyntänyt jytkynsä ja kantanut vastuunsa kuten säädyllistä olisi ollut ja demokratiossa yleensä on ollut tapana niin Ahtisaaren työryhmämuistio ei olisi ikinä päässyt osaksi hallitusohjelmaa koska RKP ja sen tavoitteet oltaisiin voitu hallitusneuvotteluissa sivuttaa silmää räpäyttämättä.

Mutta - Soinin kieltäytymisen jälkeen hallitus oli saatava kasaan maksoi mitä maksoi ja sen taakse riittävä määrä kansanedustajia.

Hallituksen kokoaminen on puhdasta matematiikkaa ja kun Persut ja Kepu olivat poissa pelistä niin loput puolueet joutuivat tuleen ja vastuuta kantamaan. Mukaan pyydetyt puolueet pääsivät luonnollisesti sanelemaan omat ehtonsa yhteistyölleen. Sellaista se politiikkaa on, ei oppositiosta asioita hoidella ja maan asioista päätetä vaan ne jotka kantavat vastuun saavat myös asioista päättää.

Joten suuri kiitos Perussuomalaisille historian ruotsinkielimyönteisimmästä hallitusohjelmasta!!

Ei Folktinget ole puolueeton! Se on meidän suomenruotsalaisten edunvalvontaelin.

Lue lisää

"Vaalien jälkeenkö se olisi pitänyt tilata??"

Niin ja ihanko olisi pitänyt kysyä joltain muultakin ryhmältä kuin ruotsinkielisiltä. No kyllä. Muistatko, demokratia?

Ankdam kirjoitti:

Vaalien jälkeenkö se olisi pitänyt tilata?? Tuskin muuten edes uskoivat saavansa sen mukaan hallitusohjelmaan. Ymmärtääkseni kyse oli alunperin vain arvovaltaisen tahon laatimasta kaksikielisyysstrategiasta jota oli tarkoitus käyttää lobbaamiseen ja käsikirjana mutta toisin kävi.

Siitä että Ahtisaaren työryhmän raportti päätyi osaksi hallitusohjelmaa saamme kiittää vain ja ainoastaan Soinia ja persuja! Soini tarjosi RKP:lle tuhannen taalan paikan! Soinin perääntyminen oli RKP:lle taivaan lahja!!

Jos Soini olisi hyödyntänyt jytkynsä ja kantanut vastuunsa kuten säädyllistä olisi ollut ja demokratiossa yleensä on ollut tapana niin Ahtisaaren työryhmämuistio ei olisi ikinä päässyt osaksi hallitusohjelmaa koska RKP ja sen tavoitteet oltaisiin voitu hallitusneuvotteluissa sivuttaa silmää räpäyttämättä.

Mutta - Soinin kieltäytymisen jälkeen hallitus oli saatava kasaan maksoi mitä maksoi ja sen taakse riittävä määrä kansanedustajia.

Hallituksen kokoaminen on puhdasta matematiikkaa ja kun Persut ja Kepu olivat poissa pelistä niin loput puolueet joutuivat tuleen ja vastuuta kantamaan. Mukaan pyydetyt puolueet pääsivät luonnollisesti sanelemaan omat ehtonsa yhteistyölleen. Sellaista se politiikkaa on, ei oppositiosta asioita hoidella ja maan asioista päätetä vaan ne jotka kantavat vastuun saavat myös asioista päättää.

Joten suuri kiitos Perussuomalaisille historian ruotsinkielimyönteisimmästä hallitusohjelmasta!!

Ei Folktinget ole puolueeton! Se on meidän suomenruotsalaisten edunvalvontaelin.

Lue lisää

"Siitä että Ahtisaaren työryhmän raportti päätyi osaksi hallitusohjelmaa saamme kiittää vain ja ainoastaan Soinia ja persuja!"

Mielenkiintoinen näkemys. Persuilta taisi puuttua muutama ääni maan suurimmaksi puolueeksi - vielä tuolloin. En tiedä, tulevatko persut pelastamaan maan seuraavissa vaaleissa, mutta noin merkittävän vaalivoiton lipuminen pakkoruotsia vastustavalle puolueelle ja se tosiasia, että valituista kansanedustajista suurin osa vastustaa pakkoa, olisi luullut tekevän nykyiset hallituspuolueet sen verran nöyriksi, ettei kansalaisten näkemyksiä halveksivaa Ahtisaari-esitystä olisi liitetty hallitusohjelmaan vaan unohdettu se demokratian nimissä.

Nyt siis käytetään retoriikkaa "totta kai me sen kiusan teimme, kun kerran voimme ja syy on persujen, jotka eivät meitä estäneet". Järjen käyttö on sallittua, muistatko?

Ankdam kirjoitti:

Ei Folktingetillä ole mitään päätäntävaltaa vaan päätäntävalta on kansan valitsemassa eduskunnassa.

"Folktinget lyhyesti

Folktinget (Suomenruotsalaiset kansankäräjät) edustaa suomenruotsalaisia ja valvoo heidän oikeuksiaan ja etujaan.

Folktinget on suomenruotsalaisten yhteistyöelin Suomessa. Toimimme yli poliittisten rajojen: kaikki eduskuntapuolueet, joilla on ruotsinkielistä toimintaa, ovat edustettuina Folktingetissä.

Työskentelemme myös tukeaksemme ja vahvistaaksemme ruotsin kielen asemaa sekä ruotsinkielistä kulttuuria Suomessa. Toimintaa ohjaa laki Folktingetistä.

Folktinget perustettiin vuonna 1919 turvaamaan ruotsalaisuuden tulevaisuus Suomessa. Vuosien saatossa toimintamme on kehittynyt ja laajentunut. Olemme muun muassa järjestäneet useita suuria tapahtumia ja kampanjoita, joiden avulla lisäämme suomenkielisen Suomen ymmärrystä kaksikielisyyttä kohtaan.

Muutamia esimerkkejä Folktingetin toiminnasta

Edustaa suomenruotsalaisia ja valvoo heidän etujaan.

Valvoo kieliturvaa. Suomenruotsalaiset voivat ottaa yhteyttä Folktingetiin kielellisiin oikeuksiin liittyvissä asioissa esim. kokiessaan, että viranomaiset eivät täytä kyseisiin oikeuksiin liittyviä velvollisuuksiaan.

Julkaisee tutkimuksia ja esitteitä.

Tiedottaa ruotsin kieleen liittyvistä asioista Suomessa.

Pyrkii luomaan myönteistä asenneilmastoa kaksikielisyyttä kohtaan, esim. Päivää God dag -kampanjan kautta.

Työtapojamme

Folktinget osallistuu lainvalmistelutyöhön – uusi kielilaki on tästä hyvä esimerkki.

Folktinget antaa lausuntoja viranomaisille ja vaikuttaa siten lainvalmistelutyöhön.

Kotisivuiltamme löytyy luettelo ruotsinkielisistä päiväkodeista, ala-asteista ja iltapäivähoitopaikoista.

Julkaisemme suomenruotsalaisia koskevia tilastollisia katsauksia."

http://folktinget.fi/suomeksi/folktinget/

Lue lisää

Jep. Törkeältä näyttää toimintansa.

realismia kirjoitti:

"Vaalien jälkeenkö se olisi pitänyt tilata??"

Niin ja ihanko olisi pitänyt kysyä joltain muultakin ryhmältä kuin ruotsinkielisiltä. No kyllä. Muistatko, demokratia?

Lue lisää

Kysyä mitä? Keneltä?

järjen käyttöä tack kirjoitti:

"Siitä että Ahtisaaren työryhmän raportti päätyi osaksi hallitusohjelmaa saamme kiittää vain ja ainoastaan Soinia ja persuja!"

Mielenkiintoinen näkemys. Persuilta taisi puuttua muutama ääni maan suurimmaksi puolueeksi - vielä tuolloin. En tiedä, tulevatko persut pelastamaan maan seuraavissa vaaleissa, mutta noin merkittävän vaalivoiton lipuminen pakkoruotsia vastustavalle puolueelle ja se tosiasia, että valituista kansanedustajista suurin osa vastustaa pakkoa, olisi luullut tekevän nykyiset hallituspuolueet sen verran nöyriksi, ettei kansalaisten näkemyksiä halveksivaa Ahtisaari-esitystä olisi liitetty hallitusohjelmaan vaan unohdettu se demokratian nimissä.

Nyt siis käytetään retoriikkaa "totta kai me sen kiusan teimme, kun kerran voimme ja syy on persujen, jotka eivät meitä estäneet". Järjen käyttö on sallittua, muistatko?

Lue lisää

Oisko yllä oleva viesti paras FENNOLIMBO ikinä!!!??

Jassåå!!? Olet siis sitä mieltä että vaikka Soini & persut itse eivät viitsineet / uskaltaneet / halunneet / kyenneet / jaksaneet mennä hallitukseen niin muiden hallituspuolueiden tulisi nyt kuitenkin kunnioittaa "kansan tahtoa" (= 12,6% äänioikeutetuista) ja ryhtyä toteuttamaan persujen "tahtoa" (mikä lie) ja vaalilupauksia.

Ja jollei nykyiset hallituspuolueet noudata persujen politiikkaa ja toteuta persuehdokkaiden vaalilupauksia niin se on tulkittava kiusanteoksi.

Ankdam kirjoitti:

Oisko yllä oleva viesti paras FENNOLIMBO ikinä!!!??

Jassåå!!? Olet siis sitä mieltä että vaikka Soini & persut itse eivät viitsineet / uskaltaneet / halunneet / kyenneet / jaksaneet mennä hallitukseen niin muiden hallituspuolueiden tulisi nyt kuitenkin kunnioittaa "kansan tahtoa" (= 12,6% äänioikeutetuista) ja ryhtyä toteuttamaan persujen "tahtoa" (mikä lie) ja vaalilupauksia.

Ja jollei nykyiset hallituspuolueet noudata persujen politiikkaa ja toteuta persuehdokkaiden vaalilupauksia niin se on tulkittava kiusanteoksi.

Lue lisää

Soini on nyt evvk - sinä kuvittelet, että vain perussuomalaiset vastustavat RKP;n toimia, ei se niin ole.

Kyse on sinun "omiesi" moraalista - siis onko sitä...

Ankdam kirjoitti:

Kysyä mitä? Keneltä?

Mieti, mieti

11 kirjoitti:

Soini on nyt evvk - sinä kuvittelet, että vain perussuomalaiset vastustavat RKP;n toimia, ei se niin ole.

Kyse on sinun "omiesi" moraalista - siis onko sitä...

Mistäköhän netti fennoille on syntynyt käsitys että politiikkaa tehtäisiin ja hoidettaisiin niin että huomioitaisiin se mitä muut vastustavat? Siis muuten kuin kampittamalla vastakkaisia mielipiteitä ja ajamalla omaa asiaansa?

Meillä on hallitusohjelma jonka takana on eduskunnan reilu enemmistö joten en nyt ihan ymmärrä minkälaista moraalia sinä oikein peräänkuulutat.

Hallitusohjelman esittely Valtioneuvoston sivustolta:

"Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi

Jyrki Kataisen hallituksen tavoitteena on välittävä ja menestyvä Suomi. Suomea kehitetään pohjois-maisena hyvinvointivaltiona ja yhteiskuntana, joka kantaa vastuunsa paitsi omista kansalaisistaan, myös kansainvälisesti osana pohjoismaita, Eurooppaa ja maailmaa.

Suomalainen yhteiskunta perustuu ahkeruudelle, työn ja yrittäjyyden kunnioittamiselle, tasa-arvolle, yhteisvastuulle sekä toisistamme välittämiselle. Jokaisen kunnioittaminen ja avoimuus erilaisuutta kohtaan ovat suomalaisia hyveitä. Suomen kaksikielisyys on rikkaus ja voimavara. Eri uskonnot ja yhteisöt ovat arvokkaita moraalisen kasvun kannalta. Suomessa kaikki ovat samanarvoisia sukupuoles-ta, iästä, alkuperästä, kielestä, uskonnosta, vakaumuksesta, mielipiteistä, terveydestä, vammaisuudes-ta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä riippumatta. Hallitus toimii määrätietoisesti rasismia ja syrjintää vastaan."

http://www.vn.fi/hallitus/hallitusohjelma/fi.jsp Virallinen hallitusohjelma löytyy linkin takaa.

Oman puolueeni tavoitteet ovat kaikkien tiedossa ja se on ajanut niitä johdonmukaisesti koko olemassaolonsa ajan, siinäkään ei ole mitään moraalitonta.

mieti kirjoitti:

Mieti, mieti

No ei kyllä tule mieleeni, eikä näköjään tule sinullekaan. Kysyisin sinulta...

Tarkoitatko muuten että Folktingetin olisi pitänyt pyytä joltakulta lupa saada perustaa se kaksikielisyysstrategiaa miettinyt työryhmä johon sitten Ahtisaari pyydettiin puheenjohtajaksi?

Ja jos niin keneltä ja miksi?

Vai tarkoitatko että Folktingetin / RKP:n olisi pitänyt pyytää joltakulta lupa saada tarjota työryhmän raporttia hallitusohjelmaan kaksikielisyysstrategian pohjaksi?

Ja jos niin keneltä ja miksi?

Maan hallitusko ei ole sopiva sitä päättämään?

Ankdam kirjoitti:

Mistäköhän netti fennoille on syntynyt käsitys että politiikkaa tehtäisiin ja hoidettaisiin niin että huomioitaisiin se mitä muut vastustavat? Siis muuten kuin kampittamalla vastakkaisia mielipiteitä ja ajamalla omaa asiaansa?

Meillä on hallitusohjelma jonka takana on eduskunnan reilu enemmistö joten en nyt ihan ymmärrä minkälaista moraalia sinä oikein peräänkuulutat.

Hallitusohjelman esittely Valtioneuvoston sivustolta:

"Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi

Jyrki Kataisen hallituksen tavoitteena on välittävä ja menestyvä Suomi. Suomea kehitetään pohjois-maisena hyvinvointivaltiona ja yhteiskuntana, joka kantaa vastuunsa paitsi omista kansalaisistaan, myös kansainvälisesti osana pohjoismaita, Eurooppaa ja maailmaa.

Suomalainen yhteiskunta perustuu ahkeruudelle, työn ja yrittäjyyden kunnioittamiselle, tasa-arvolle, yhteisvastuulle sekä toisistamme välittämiselle. Jokaisen kunnioittaminen ja avoimuus erilaisuutta kohtaan ovat suomalaisia hyveitä. Suomen kaksikielisyys on rikkaus ja voimavara. Eri uskonnot ja yhteisöt ovat arvokkaita moraalisen kasvun kannalta. Suomessa kaikki ovat samanarvoisia sukupuoles-ta, iästä, alkuperästä, kielestä, uskonnosta, vakaumuksesta, mielipiteistä, terveydestä, vammaisuudes-ta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai muusta henkilöön liittyvästä syystä riippumatta. Hallitus toimii määrätietoisesti rasismia ja syrjintää vastaan."

http://www.vn.fi/hallitus/hallitusohjelma/fi.jsp Virallinen hallitusohjelma löytyy linkin takaa.

Oman puolueeni tavoitteet ovat kaikkien tiedossa ja se on ajanut niitä johdonmukaisesti koko olemassaolonsa ajan, siinäkään ei ole mitään moraalitonta.

Lue lisää

"Mistäköhän --- on syntynyt käsitys että politiikkaa tehtäisiin ja hoidettaisiin --- muuten kuin kampittamalla vastakkaisia mielipiteitä ja ajamalla omaa asiaansa?"

Kaikki politiikan suuret hahmot ovat tehneet politiikkaa nimenomaan yhteisen hyvän tavoittelemiseksi, ei nurkkakuntaisesti "omien" etujen kasvattamiseksi niin suuriksi kuin mahdollista. Olen pahoillani, jos et ole koskaan kohdannut politiikassa korkeaa moraalia, selkärankaa ja aitoa kiinnostusta yhteisiin asioihin.

Ankdam kirjoitti:

No ei kyllä tule mieleeni, eikä näköjään tule sinullekaan. Kysyisin sinulta...

Tarkoitatko muuten että Folktingetin olisi pitänyt pyytä joltakulta lupa saada perustaa se kaksikielisyysstrategiaa miettinyt työryhmä johon sitten Ahtisaari pyydettiin puheenjohtajaksi?

Ja jos niin keneltä ja miksi?

Vai tarkoitatko että Folktingetin / RKP:n olisi pitänyt pyytää joltakulta lupa saada tarjota työryhmän raporttia hallitusohjelmaan kaksikielisyysstrategian pohjaksi?

Ja jos niin keneltä ja miksi?

Maan hallitusko ei ole sopiva sitä päättämään?

Lue lisää

"Tarkoitatko muuten että Folktingetin olisi pitänyt pyytä joltakulta lupa saada perustaa se kaksikielisyysstrategiaa miettinyt työryhmä johon sitten Ahtisaari pyydettiin puheenjohtajaksi?"

Tarkoitan, että Folktingetiltä olisi pitänyt evätä tällaisen ryhmän perustaminen - sellainen suunnittelu kun ei voi kuulua vain maan ruotsinkielisille.

Mikäli maan kielipolitiikkaa halutaan työstää ryhmässä (ja tätä Folktinget luonnollisesti saa ehdottaa), ryhmää valmistelemaan olisi vähintäänkin pitänyt kutsua kaikki eduskunnan puolueet voimasuhteitten mukaan sekä näiden kutsumia asiantuntijoita että järjestää asiasta myös kansalaiskeskustelu.

34 kirjoitti:

"Mistäköhän --- on syntynyt käsitys että politiikkaa tehtäisiin ja hoidettaisiin --- muuten kuin kampittamalla vastakkaisia mielipiteitä ja ajamalla omaa asiaansa?"

Kaikki politiikan suuret hahmot ovat tehneet politiikkaa nimenomaan yhteisen hyvän tavoittelemiseksi, ei nurkkakuntaisesti "omien" etujen kasvattamiseksi niin suuriksi kuin mahdollista. Olen pahoillani, jos et ole koskaan kohdannut politiikassa korkeaa moraalia, selkärankaa ja aitoa kiinnostusta yhteisiin asioihin.

Lue lisää

Ai kuten Timo Soini vai?

Ketäs muita voisit mainita?

Ankdam kirjoitti:

Ai kuten Timo Soini vai?

Ketäs muita voisit mainita?

Timo Soini varmaan ilahtuu, että muistit hänet heti. ;)

Todellista poliittista viisautta löytyy varmaan monelta taholta - helpompi nimetä näitä varhaisia kuten Snellman, Alkio, Sillanpää...

Vai oletko sitä mieltä, että itsekkäitä kyynikkoja tämä maailma tarvitsee?

jo vain kirjoitti:

Timo Soini varmaan ilahtuu, että muistit hänet heti. ;)

Todellista poliittista viisautta löytyy varmaan monelta taholta - helpompi nimetä näitä varhaisia kuten Snellman, Alkio, Sillanpää...

Vai oletko sitä mieltä, että itsekkäitä kyynikkoja tämä maailma tarvitsee?

Lue lisää

Soini tuli heti mieleen siksi koska hänhän ei toistaiseksi ole ajanut yhtään mitään.

Mitä Alkioon tulee niin epäilemättä hän ajoi yhteistä hyvää, hänhän muun muassa esitteli ja ajoi läpi kieltolain :-)

Alkio ajoi maalaisten ja erityisesti torppareiden asiaa. Onko se maalaisten ja torppareiden hyvä sama kuin kaupunkilaisten hyvä?

Ymmärrän että arvostat alkiolaisuutta koska sillähän on Maalaisliiton, Suomen Pientalonpoikien Puolueen ja Suomen Maaseudun Puolueen kautta suora polku Perussuomalaisiin. Esimerkiksi minun hyväni ei liity noihin puolueisiin, niiden ajamiin asioihin ja niiden äänestäjiin.

Alkion sosiaalinen ajattelu ja työ torppareiden ja pientalonpoikien hyväksi on toki kaikin puolin kunnioitettavaa mutta ei hän minun listallani mikään suuri valtiomies ollut, eikä hän minun akateemisten ja kouluja käyneiden kaupunkilaissukulaisteni asiaa ajanutkaan, eli "kaikkien yhteistä hyvää" kuten tunnut ajattelevan.

Sillanpää oli kirjailija ei politikko ja kirjoitti niin ikään köyhistä maaseudun ihmisistä. Minun isoisälläni oli kartano ja torppareita, tuskin se Siilanpään ja isoisäni yhteinen hyvä aivan yks yhteen oli vaikka isoisäni tunnetusti hyvä ja hieno mies olikin.

Vai tarkoititko Miina Sillanpäätä? Miinakin oli köyhien ja vähäväkisten asialla.

Ainoa tuosta porukasta joka tuntuu minusta läheiseltä ja joka myös ideologisesti on lähellä minua on Snellman. Oma sukuni oli Snellmannin aikaan vahvasti fennomaaninen joten Snellman todella oli minunkin asiallani.
Toisaalta olihan Snellmannillakin vastavoimansa joiden mielestä Snellmannin "yhteinen hyvä" ei ollut heidän yhteinen hyvänsä. Svekomanialiikehän syntyi nimen omaan siltä pohjalta etteivät kaikki olleet samaa mieltä Snellmannin kanssa vaan että hänkin unohti osan kansaa.

Tässä toisenlainen näkemys yhteisestä hyvästä:

Björn Wahlroos:
"– Vaalikampanjan aikana näimme, että köyhyys ja syrjäytyneisyys myivät niin puolueita kuin lehtiäkin. Menestyksestä ei uskallettu puhua, Wahlroos näkee.

Hänen mielestään Suomen pitäisi ottaa Ruotsista mallia. Ruotsi esimerkiksi poisti varallisuusveron kaikilta vuonna 2007."

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/bjorn-wahlroos-haukkuu-suomalaiset-lyttyyn/art-1288412776141.html

Ankdam kirjoitti:

Soini tuli heti mieleen siksi koska hänhän ei toistaiseksi ole ajanut yhtään mitään.

Mitä Alkioon tulee niin epäilemättä hän ajoi yhteistä hyvää, hänhän muun muassa esitteli ja ajoi läpi kieltolain :-)

Alkio ajoi maalaisten ja erityisesti torppareiden asiaa. Onko se maalaisten ja torppareiden hyvä sama kuin kaupunkilaisten hyvä?

Ymmärrän että arvostat alkiolaisuutta koska sillähän on Maalaisliiton, Suomen Pientalonpoikien Puolueen ja Suomen Maaseudun Puolueen kautta suora polku Perussuomalaisiin. Esimerkiksi minun hyväni ei liity noihin puolueisiin, niiden ajamiin asioihin ja niiden äänestäjiin.

Alkion sosiaalinen ajattelu ja työ torppareiden ja pientalonpoikien hyväksi on toki kaikin puolin kunnioitettavaa mutta ei hän minun listallani mikään suuri valtiomies ollut, eikä hän minun akateemisten ja kouluja käyneiden kaupunkilaissukulaisteni asiaa ajanutkaan, eli "kaikkien yhteistä hyvää" kuten tunnut ajattelevan.

Sillanpää oli kirjailija ei politikko ja kirjoitti niin ikään köyhistä maaseudun ihmisistä. Minun isoisälläni oli kartano ja torppareita, tuskin se Siilanpään ja isoisäni yhteinen hyvä aivan yks yhteen oli vaikka isoisäni tunnetusti hyvä ja hieno mies olikin.

Vai tarkoititko Miina Sillanpäätä? Miinakin oli köyhien ja vähäväkisten asialla.

Ainoa tuosta porukasta joka tuntuu minusta läheiseltä ja joka myös ideologisesti on lähellä minua on Snellman. Oma sukuni oli Snellmannin aikaan vahvasti fennomaaninen joten Snellman todella oli minunkin asiallani.
Toisaalta olihan Snellmannillakin vastavoimansa joiden mielestä Snellmannin "yhteinen hyvä" ei ollut heidän yhteinen hyvänsä. Svekomanialiikehän syntyi nimen omaan siltä pohjalta etteivät kaikki olleet samaa mieltä Snellmannin kanssa vaan että hänkin unohti osan kansaa.

Tässä toisenlainen näkemys yhteisestä hyvästä:

Björn Wahlroos:
"– Vaalikampanjan aikana näimme, että köyhyys ja syrjäytyneisyys myivät niin puolueita kuin lehtiäkin. Menestyksestä ei uskallettu puhua, Wahlroos näkee.

Hänen mielestään Suomen pitäisi ottaa Ruotsista mallia. Ruotsi esimerkiksi poisti varallisuusveron kaikilta vuonna 2007."

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/bjorn-wahlroos-haukkuu-suomalaiset-lyttyyn/art-1288412776141.html

Lue lisää

Tarkoitin tosiaan Miina Sillanpäätä, joka 1918 säilytti hyvät välit kaikkiin suuntiin. Tietysti hän ajoi vähäväkisten asiaa, muttei tavalla joka olisi särkenyt sillat muihin.

Kun yhteinen hyvä on prosessi, siihen voi itse kukin ottaa osaa omalla tavallaan kunnioittamalla toisia ja pohtimalla aidosti, mikä on realismia. Pakollinen ruotsi, varhennettu pakollinen ruotsi, ennestään kielipainotuksella paisutettu lukio, virkamiesruotsi - nämä kaikki ovat lakanneet olemasta realismia ja enemmistö on ne hylännyt. Kunnioituksesta muita kohtaan olisi nyt aloitettava puhtaalta pöydältä.

Teillä on Eduskunnassa vastavoima Folktingetille, ei Folktinget mistään päätä vaan se harrastaa täysin laillista edunvalvontaa ja huolehtii niistä tehtävistä mitkä sille on laissa säädetty.

Aivan turha kiukutella että Folktingetin toimintaa pitää ryhtyä valvomaan. Mitä valvomista siinä muka on? Toiminta on täysin laillista ja julkista ja sen edustajistossa istuu edustajia kaikista muista puolueista paitsi Perustuslaillisista.

Maata kun ei johdeta gallupeilla ja lakeja säädetä mututuntumalla eikä fennon etu aina ole maan etu.

Netti fenno ei ole yhtä kuin Suomen kansa!

Ankdam kirjoitti:

Teillä on Eduskunnassa vastavoima Folktingetille, ei Folktinget mistään päätä vaan se harrastaa täysin laillista edunvalvontaa ja huolehtii niistä tehtävistä mitkä sille on laissa säädetty.

Aivan turha kiukutella että Folktingetin toimintaa pitää ryhtyä valvomaan. Mitä valvomista siinä muka on? Toiminta on täysin laillista ja julkista ja sen edustajistossa istuu edustajia kaikista muista puolueista paitsi Perustuslaillisista.

Maata kun ei johdeta gallupeilla ja lakeja säädetä mututuntumalla eikä fennon etu aina ole maan etu.

Netti fenno ei ole yhtä kuin Suomen kansa!

Lue lisää

Ymmärrän, ettet voi tunnustaa, että jotain outoa tässä kuviossa on. Miten muuten Folktinget voisi tilata hallitusohjelman ja valvoa siinä suomenkielisten ja maahanmuuttajien etua, kun sen ainoa olemassaolon tarkoitus on ruotsinkielisten etujen turvaaminen. Se, että Ahtisaari-paperi on nyt osa hallitusohjelmaa, osoittaa Folktingetin verkoston voiman ja vallan.

Mutta vaikka sinä et voi tätä julkisesti tunnustaa, ja kenties et oikein uskalla tunnustaa sitä itsellesikään, muista että tilanne näyttää juuri niin irrationaaliselta kaikkien suomenkielisten silmissä kuin se todella on. Nyt tulee puliveivaamisen raja vastaan.

35 kirjoitti:

Ymmärrän, ettet voi tunnustaa, että jotain outoa tässä kuviossa on. Miten muuten Folktinget voisi tilata hallitusohjelman ja valvoa siinä suomenkielisten ja maahanmuuttajien etua, kun sen ainoa olemassaolon tarkoitus on ruotsinkielisten etujen turvaaminen. Se, että Ahtisaari-paperi on nyt osa hallitusohjelmaa, osoittaa Folktingetin verkoston voiman ja vallan.

Mutta vaikka sinä et voi tätä julkisesti tunnustaa, ja kenties et oikein uskalla tunnustaa sitä itsellesikään, muista että tilanne näyttää juuri niin irrationaaliselta kaikkien suomenkielisten silmissä kuin se todella on. Nyt tulee puliveivaamisen raja vastaan.

Lue lisää

Minä en näe tilanteessa mitään outoa. Minä näen tilanteessa vain loistavaa politikointia ja pelisilmää (omiltani) ja onnistunutta edunvalvontaa. RKP onnistui saamaan täydellisen napakympin tilanteessa jonka sille hopealautasella tarjosi Soini & Perussuomalaiset. Kiitos siitä!

Ei Folktinget mitään hallitusohjelmaa ole tilannut mutta se onnistui saamaan hallitusohjelmaan mukaan Ahtisaaren työryhmän laatiman kaksikielisyysstrategian. Saivat ne vihreätkin hallitusohjelmaan mukaan omia lempilapsiaan vaikka persuvetoisessa hallituksessa ei olisi istunut koko Vihreiden puoluetta.

"Mutta vaikka sinä et voi tätä julkisesti tunnustaa,..."

Minä tunnustan kaiken! Tilanne on meidän kannaltamme parempi kuin aikoihin enkä näe siinä mitään irrationaalista. Irrationaalista oli vain se että Soni laistoi vastuunsa omille äänestäjilleen.

Politiikkaa on aina määrätynlaista puliveivaamista ja ne taitavimmat puliveivaajat vetävät pisteet kotiin.
"You scratch my back, I'll scratch yours."

Ankdam kirjoitti:

Minä en näe tilanteessa mitään outoa. Minä näen tilanteessa vain loistavaa politikointia ja pelisilmää (omiltani) ja onnistunutta edunvalvontaa. RKP onnistui saamaan täydellisen napakympin tilanteessa jonka sille hopealautasella tarjosi Soini & Perussuomalaiset. Kiitos siitä!

Ei Folktinget mitään hallitusohjelmaa ole tilannut mutta se onnistui saamaan hallitusohjelmaan mukaan Ahtisaaren työryhmän laatiman kaksikielisyysstrategian. Saivat ne vihreätkin hallitusohjelmaan mukaan omia lempilapsiaan vaikka persuvetoisessa hallituksessa ei olisi istunut koko Vihreiden puoluetta.

"Mutta vaikka sinä et voi tätä julkisesti tunnustaa,..."

Minä tunnustan kaiken! Tilanne on meidän kannaltamme parempi kuin aikoihin enkä näe siinä mitään irrationaalista. Irrationaalista oli vain se että Soni laistoi vastuunsa omille äänestäjilleen.

Politiikkaa on aina määrätynlaista puliveivaamista ja ne taitavimmat puliveivaajat vetävät pisteet kotiin.
"You scratch my back, I'll scratch yours."

Lue lisää

Liikuttavaa - taas käytät tätä retoriikkaa "totta kai me sen kiusan teimme, kun kerran voimme ja syy on persujen, jotka eivät meitä estäneet".

Samalla tunnustat, ettei kyse ole demokratiasta, ei oikeudenmukaisuudesta, ei kansan kuuntelusta, vaan "loistavaa politikointia ja pelisilmää (omiltani) ja onnistunutta edunvalvontaa". Sellaista näyttää politiikan tekeminen olevan teille - lobataan omat edut päällimmäisiksi keinoja kaihtamatta.

Ei tuollainen demokratian ohittaminen ole millekään puolueelle tai ryhmälle kunniaksi, mutta sinä et näe siinä mitään häpeällistä. Johan me tämän tiesimme.

Ihan oikeasti - sinä ja "omasi" olette vastuussa siitä, että kielipoliittinen tilanteemme kiristyy ja niin suomenkielisten kuin maahanmuuttajien koulutus ei palvele ensisijassa heitä vaan teitä. Ehkä tuntuu kivalle, mutta pitäisikö miettiä hiukan hintaa, siis ei säätiörahoissa vaan inhimillisiä ongelmina, pettymyksinä ja katkeruutena?

pientä rajaa kirjoitti:

Liikuttavaa - taas käytät tätä retoriikkaa "totta kai me sen kiusan teimme, kun kerran voimme ja syy on persujen, jotka eivät meitä estäneet".

Samalla tunnustat, ettei kyse ole demokratiasta, ei oikeudenmukaisuudesta, ei kansan kuuntelusta, vaan "loistavaa politikointia ja pelisilmää (omiltani) ja onnistunutta edunvalvontaa". Sellaista näyttää politiikan tekeminen olevan teille - lobataan omat edut päällimmäisiksi keinoja kaihtamatta.

Ei tuollainen demokratian ohittaminen ole millekään puolueelle tai ryhmälle kunniaksi, mutta sinä et näe siinä mitään häpeällistä. Johan me tämän tiesimme.

Ihan oikeasti - sinä ja "omasi" olette vastuussa siitä, että kielipoliittinen tilanteemme kiristyy ja niin suomenkielisten kuin maahanmuuttajien koulutus ei palvele ensisijassa heitä vaan teitä. Ehkä tuntuu kivalle, mutta pitäisikö miettiä hiukan hintaa, siis ei säätiörahoissa vaan inhimillisiä ongelmina, pettymyksinä ja katkeruutena?

Lue lisää

"Sellaista näyttää politiikan tekeminen olevan teille - lobataan omat edut päällimmäisiksi keinoja kaihtamatta."

Olet oikeassa sellaista se politiikka on. Puolueella pitää olla tavoitteita ja myös jotain "myytävää" ja se joka osaa parhaiten tehdä kauppaa on voittaja.

Ei ole olemassa mitään "kansan etua" on vain valtava määrä erilaisia intressejä ja intressiryhmiä sekä niiden välistä kissanhännanvetoa. Voittaja on se joka parhaiten osaa tavoitteensa myydä ja saada toiset ne ostamaan. Edellisissä hallitusneuvotteluissa oli kaikki valttikortit jaettu pienpuolueille, kiitos Soinin.

Sitten on niitä politikoita / puolueita jotka puhuvat läpiä päähänsä luvaten kuun taivaalta ja ummet sekä lammet saaden tyhmän kansan uskomaan tyhjiin lupauksiinsa, eivätkä sitten uskalla ottaa vastaan asemaa jossa niitä pitäisi alkaa toteuttaa tietäen että koko sumutus paljastuisi.

Ankdam kirjoitti:

"Sellaista näyttää politiikan tekeminen olevan teille - lobataan omat edut päällimmäisiksi keinoja kaihtamatta."

Olet oikeassa sellaista se politiikka on. Puolueella pitää olla tavoitteita ja myös jotain "myytävää" ja se joka osaa parhaiten tehdä kauppaa on voittaja.

Ei ole olemassa mitään "kansan etua" on vain valtava määrä erilaisia intressejä ja intressiryhmiä sekä niiden välistä kissanhännanvetoa. Voittaja on se joka parhaiten osaa tavoitteensa myydä ja saada toiset ne ostamaan. Edellisissä hallitusneuvotteluissa oli kaikki valttikortit jaettu pienpuolueille, kiitos Soinin.

Sitten on niitä politikoita / puolueita jotka puhuvat läpiä päähänsä luvaten kuun taivaalta ja ummet sekä lammet saaden tyhmän kansan uskomaan tyhjiin lupauksiinsa, eivätkä sitten uskalla ottaa vastaan asemaa jossa niitä pitäisi alkaa toteuttaa tietäen että koko sumutus paljastuisi.

Lue lisää

Tiedätkö, että on olemassa moraalia, oikeudenmukaisuutta, demokratiaa - sinä vain luulet, että "omillasi" on oikeus ohittaa kaikki toiset. Ymmärrän, että tämä kuvitelma on syntynyt nimenomaan RKP:n leirissä, jossa on totuttu katsomaan asioita vain omasta näkökulmasta ja ostamaan se, mitä tahdotaan ja kutsumaan sitä "voittamiseksi". Sellainen "voitontahto" tahrii ja niinhän tässä on käynyt.

On myös olemassa yhteinen etu - ja se on eri asia kuin ruotsinkielisten etu, joka on nyt sinulle se ainoa tärkeä asia.

tarkista periaattees kirjoitti:

Tiedätkö, että on olemassa moraalia, oikeudenmukaisuutta, demokratiaa - sinä vain luulet, että "omillasi" on oikeus ohittaa kaikki toiset. Ymmärrän, että tämä kuvitelma on syntynyt nimenomaan RKP:n leirissä, jossa on totuttu katsomaan asioita vain omasta näkökulmasta ja ostamaan se, mitä tahdotaan ja kutsumaan sitä "voittamiseksi". Sellainen "voitontahto" tahrii ja niinhän tässä on käynyt.

On myös olemassa yhteinen etu - ja se on eri asia kuin ruotsinkielisten etu, joka on nyt sinulle se ainoa tärkeä asia.

Lue lisää

"On myös olemassa yhteinen etu - ja se on eri asia kuin ruotsinkielisten etu, joka on nyt sinulle se ainoa tärkeä asia. "

Määrittelepä "yhteinen etu". Mikä se on ja kuka sen normittaa?

Kiitos jo etukäteen, odotan mielenkiinnolla vastaustasi.

Ankdam kirjoitti:

"On myös olemassa yhteinen etu - ja se on eri asia kuin ruotsinkielisten etu, joka on nyt sinulle se ainoa tärkeä asia. "

Määrittelepä "yhteinen etu". Mikä se on ja kuka sen normittaa?

Kiitos jo etukäteen, odotan mielenkiinnolla vastaustasi.

Lue lisää

Katsos sinä et nyt kertakaikkiaan ymmärrä:

1) Yhteinen etu ei synny määrittelemällä vaan etsimällä - yhteinen etu on prosessi.

2) Yhteisen edun prosessissa kuunnellaan toisia ja ollaan kohtuullisia.

3) Selkeä kriteeri sille, ettei yhteistä etua olla lähelläkään, on laaja tyytymättömyys.

4) Yhteisen edun prosessin kadottaminen tarkoittaa demokratian tuhoa.

Tapasi kirjoittaa avoimesti "omiesi" lobbausta ihaillen ja vähätellen ihmisten kykyä yhteisen edun etsimiseen on minulle ollut paljastava: et todellakaan välitä muista kuin omistasi.

tässäpä tämä kirjoitti:

Katsos sinä et nyt kertakaikkiaan ymmärrä:

1) Yhteinen etu ei synny määrittelemällä vaan etsimällä - yhteinen etu on prosessi.

2) Yhteisen edun prosessissa kuunnellaan toisia ja ollaan kohtuullisia.

3) Selkeä kriteeri sille, ettei yhteistä etua olla lähelläkään, on laaja tyytymättömyys.

4) Yhteisen edun prosessin kadottaminen tarkoittaa demokratian tuhoa.

Tapasi kirjoittaa avoimesti "omiesi" lobbausta ihaillen ja vähätellen ihmisten kykyä yhteisen edun etsimiseen on minulle ollut paljastava: et todellakaan välitä muista kuin omistasi.

Lue lisää

Tämä on RKP:n palsta! Jos sinä olet täällä moittimassa meitä niin kaipa minä rkoopeen äänestäjänä ja puolueen jäseneneä saan puolustaa omaa puoluettani ja sen lähtökohtia.

Miksi muuten meillä Suomessa on niin monta puoluetta? Miksei meillä vain ajeta yhteistä etua ja tehdä asiat niin kuin oikein on?

Ankdam kirjoitti:

Tämä on RKP:n palsta! Jos sinä olet täällä moittimassa meitä niin kaipa minä rkoopeen äänestäjänä ja puolueen jäseneneä saan puolustaa omaa puoluettani ja sen lähtökohtia.

Miksi muuten meillä Suomessa on niin monta puoluetta? Miksei meillä vain ajeta yhteistä etua ja tehdä asiat niin kuin oikein on?

Lue lisää

Eri ryhmät tuovat luonnollisesti taustaryhmiensä tarpeet ja näkemykset esille ja tavoitteena on siis se yhteisen edun etsiminen ei muiden jyrääminen. Ei tässä ole ristiriitaa.

Ankdam kirjoitti:

Tämä on RKP:n palsta! Jos sinä olet täällä moittimassa meitä niin kaipa minä rkoopeen äänestäjänä ja puolueen jäseneneä saan puolustaa omaa puoluettani ja sen lähtökohtia.

Miksi muuten meillä Suomessa on niin monta puoluetta? Miksei meillä vain ajeta yhteistä etua ja tehdä asiat niin kuin oikein on?

Lue lisää

Ankdam: "- - kaipa minä rkoopeen äänestäjänä ja puolueen jäseneneä saan puolustaa omaa puoluettani ja sen lähtökohtia."

Tietenkin saat ja me muut saamme puolestamme paljastaa sen, etteivät RKP:n (Ruotsikkojen kansanpuolueen) edut ole suinkaan aina yhteneviä enemmistön etujen kanssa. Henki ja koskemattomuus muun muassa ovat yhteisiä etujamme, mutta pakkoruotsi ei ole enemmistön ja ruotsikkojemme yhteinen etu. Vaikka Ankdam sen ymmärtääkin, RKP:n virallinen siipi on siitä eri mieltä kuin Ankdam. Tulisipa RKP Ankdamin kannalle.

Ankdam kirjoitti:

Tämä on RKP:n palsta! Jos sinä olet täällä moittimassa meitä niin kaipa minä rkoopeen äänestäjänä ja puolueen jäseneneä saan puolustaa omaa puoluettani ja sen lähtökohtia.

Miksi muuten meillä Suomessa on niin monta puoluetta? Miksei meillä vain ajeta yhteistä etua ja tehdä asiat niin kuin oikein on?

Lue lisää

Siksi koska sinä haluat yksipuolue diktatuurin joka ajaa vain ruotsinkielisten "arjalaisten" etua. Dream on bitch! Sinä ja muut ruotsalaiset olette jo vuodesta 1720 olleet vakinaisia LUUSEREITA JA SURKIMUKSIA!

Jätetään jäljelle se mahdollisuus, että kouluilla on vapaaehtoisia ruotsin kielen kerhoja kaikkein innokkaimmile suomenkielisille kielenopiskelijoille.
Tämäkin voisi olla osa moniarvoista yhteiskuntaa. Mutta, muuten pakollinen ruotsinopiskelu kaikilla koulutusasteilla pois - ja todella nopeasti. Me suomalaiset emme sitä tarvitse. Emme halua eikä meitä kiinnosta valloittajan kieli.

"- - Folktinget mistään päätä vaan se harrastaa täysin laillista edunvalvontaa ja huolehtii niistä tehtävistä mitkä sille on laissa säädetty."

"Kyse onkin siitä, ovatko ruotsinkielisiä ja heidän yhteisöjään koskevat lait perustuslain mukaisia ja onko Suomen perustuslain tulkinta ihmisoikeuksien mukaista."

Niin kyse on todella oikeudenmukaisuuden tulkinnasta. Tässä ketjussa ruotsinkielisten puolelta on toisteltu "pelisilmää", "loistavaa politikointia" ja "edunvalvontaa", kun on ylistetty enemmistön yli kävelemistä häikäilemättömällä tavalla. On vaikea uskoa, että niin vahva yksisilmäisyys onnistuu ihmisiltä ja vielä päätyy syyn vierittämiseen muille tyyliin "miksette estäneet".

Tämä keskustelu käy nyt jotenkin tarpeettomaksi. Tässähän ne faktat on kuultu ja asenteet nähty.

Näinhän se on.

Uskon, ettei tämä hallitus hallitusohjelmineen ehdi palvella pitkään ennen kuin se sortuu ongelmiinsa. Seuraava hallitus ei ota enää Ahtisaari-papereita vahvennettuina pakkoruotsineen mukaan.

Maisteri on aivan oikeassa ja tioiminanan suunta harvinaisen selvä. Pakkoruotsi pois riesaamasta Suomen koululaisia ja opsikelijoita kaikilta asteilta.
Tulevat sukupolvet kiittävät lainsäätäjien kaukokatseisuutta ja ymmärrärrystä. Tämä kansa ei tarsitse ruotsinkieltä, vaan englantia (ennen kaikkea) , saksaa, ranskaa, espanjaa, portugfalia,kinaa ja tis vaikakmitä kieliä.....mutta EI ruotsia.

Ja todellakin - mahdollisimman nopea poistoaikataulu. Suomi pelastuu.

Miksi vasta seuravan hallituksen aikana? Eikö sen pitänyt tapahtua jo tämän hallituksen aikana? .. Ai juu, eihän ne persut menneetkään hallitukseen..

Niin kauan kuin minä olen tätä kielipoliittista kirjoittelua seurannut niin fennon lempisanonta on ollut "Mañana!".

Kuinkahan monta pakkoruotsin vastaista vallankumousta nefet näiden vuosien aikana ovatkaan julistaneet ja aina yhtä tyhjin tuloksin.

"Tomma tunnor bullrar mest"

"Kyse on enää aikataulusta." NIIN JUURI! :-D)))))) MOT

Ankdam 6.9.2011 12:31: "Folktinget lyhyesti - - Työskentelemme myös tukeaksemme ja vahvistaaksemme ruotsin kielen asemaa sekä ruotsinkielistä kulttuuria Suomessa. Toimintaa ohjaa laki Folktingetistä."

Tämä "vahvistaaksemme ruotsin kielen asemaa - - Suomessa" on ruotsikkojen ydintavoite, on ollut kautta aikain. Vahvistaminen ei rajoitu vain ruotsikkojen oman suun alueelle, vaan he haluavat ulottaa sen ja siten valtansa myös fennojen suuhun. Lailla säädetty pakko on heidän mielestään siihen kaikkein paras keino, haluaapa sitä fennojen enemmistö tai ei.

Mikä on vahvistamisessa lopullisena tavoitteena?

Aika jännää, että noilla sivuilla huikeasti suosituin kommentti ( 30) kertoo fornnordiskakulttuurin sijainneen muinaissuomessa: "Som medverkande vid arkeologiska utgrävningar vid kustområdet i sydvästra Finland har man på basen av fynden kunnat konstatera att här vid kustområdena har funnits en skandinavisk kultur snarlik den på svenska sidan och även i Danmark. Språket som då talades var en slags fornnordiska, för oss idag obegripligt. Dagens svenska och övriga nordiska språk har givetvis utvecklats därifrån. Således har svenska språket all hemortsrätt i världen här i Finlands kusttrakter."

Tietysti tänne on tullut väestöaaltoja toisensa perään, mutta on jotenkin liikuttavaa, että kesken keskustelun, jossa suomenkieliset kyseenalaistavat Folktingetin oikeuden vaatia suomalaisilta lisää pakollista ruotsia ja nostaa tämän vielä tärkeimmäksi tavoitteekseen, niin tässä keskustelussa ruotsinkielisten enemmistö diggaa vain fornnordiskaa. Ihan hillitön identiteettiongelma. Käännetään pää pois tämän päivän ongelmista ja unelmoidaan skandinaavien yhteisestä menneisyydestä.

No mutta, eihän tämä nyt iänikuisesti jatkua näin, että pieni 5 % kielivähemmistö pitä pihdeissään koko valtakuntaa ja 96 % kielienemmistöä.
Olemmeko me suomalaiset nössöjä, kun emme saa muutosta terveempään suuntaan aikaan ?